Lehtitietojen mukaan käräjäoikeus antoi vapauttavan tuomion Ruususelle ja kustantajalle äänin 2–2. Vapauttavalla kannalla oli demarien edustaja ja toinen kokoomuslaisista lautamiehistä. Toinen kokoomuslainen äänesti ammattituomarin kanssa tuomitsemisen puolesta.
Pitäisikö tällaista ryhmäkurista lipsumista käsitellä kokoomuksen virallisissa elimissä. Mikä oikein oli puolueen virallinen kanta?
Aina löytyy niitä, jotka sotkevat juridiikkaa politiikkaan.
Ei tosin demareista. 😉
Soininvaara : ” Pitäisikö tällaista ryhmäkurista lipsumista käsitellä kokoomuksen virallisissa elimissä. Mikä oikein oli puolueen virallinen kanta? ”
Siis käräjäoikeudessa täytyisi käyttäytyä poliittisen ryhmäkurin kämmenen alla. Kun asiaa tullaan käsittelemään hovissa, niin kait sitten pitäisi vaatia kunkin tuomarin tuomaan esiin poliittinen värinsä ja sitten kyseltäisiin puolueilta virallista kantaa. No, Soininvaaran kyky politikoida on siis voimissaan, sillä ainakin minä luin jotain sen tapaista rivien välistä, että lautamiehet valitaan poliittisin perustein ja silloin on ryhmäkurin paikka.
Silläkin vaaralla, että minun ei katsota ymmärtävän sarkasmia, niin vaikka lautamiehet ovat tuomioistuimessa puolueen valitsemina, eivät he ole siellä puolueen edustajina. Miksi lautamiehet valitaan puolueitten esityksestä ja mitä hittoa he tuomioistuimissa ylipäätään tekevät sitä en alkuunkaan ymmärrä. Luullakseni lautamiesten merkitys on lähinnä tietyssä populismissa. Heidän tehtävänsä on “tuoda kansan ääni” tuomioistuimiin tai pikemminkin luoda kuva tällaisesta. Näin saadaan vaikutelma, ettei lainkäyttö ole etääntynyt liikaa “kansan oikeusvakaumuksesta”. Heidän todellinen vaikutuksensa on aika mitätön, koska he useimmiten äänestävä samoin kuin tuomari ja toisaalta koska vähänkin suuremmat jutut menevät kuitenkin hovioikeuteen jossa lautamiehiä ei enää ole.
Kevennykseksi lie tarkoitettu? Entäpä vihreiden mandaatilla toimivat lautamiehet? Ovatko he “jäävejä” esim. ympäristörikos oikeudenkäynneissä?
Koko lautamiesjärjestelmä pitää erottaa puolueista.
“Koko lautamiesjärjestelmä pitää erottaa puolueista.”
Koko lautamiesjärjestelmä pitää erottaa oikeuslaitoksista ja tuomioistuimista. Lautamiesjärjestelmä on hyvä asia komediallisissa yhdysvaltalaisissa lakisarjoissa, muualla sille on vaikea käyttöä nähdä.
Jos ollaan huolissaan siitä, että laki ja sen käyttö etääntyy kansasta, niin silloin pitäisi enemminkin vähentää virkamiesten valtaa lainvalmistelussa ja tehdä lainvalmisteluprosesseista läpinäkyvämpiä.
Tuija Brax puhuu höpöjä väittäessään, ettei lautamiehiä valita poliittisin perustein. Kyllä tasan valitaan, täysin valtuuston poliittisten voimasuhteiden mukaan. Totta on kuitenkin se, että tehtävä itsessään ei ole poliittinen eikä tehtävänsä ymmärtänyt lautamies anna politiikan vaikuttaa.
Nykyisellään lautamiespaikka on palkkio puolueessa toimimisesta tai ehdokkuudesta kunnallisvaaleissa. Tästä poliittisesta vinoumasta pitäisi päästä eroon. Vaihtoehtoista järjestelmää voisi alkaa miettimään esimerkiksi julkisen ilmoittautumisen ja arvonnan pohjalta.
Minusta asia on jokseenkin päivänselvä eikä tarvitse sen suurempia Puolueen toimenpiteitä.
Asiaa on syytä lähestyä Kokoomukselle toisinaan hieman vieraasta terveen järjen näkökulmasta. Toinen noista lautamiehistä on selvästikin toiminut väärin, ja syyllistä ei tarvitse kauaa etsiä.
Henkilö, joka kuvittelee, että kepulaisen kunniaa voi loukata jotenkin, on lähtökohtaisesti väärässä.
Kylläpäs nyt nousi lautamiesjärjestelmä kovan arvostelun kohteeksi, ja samalla vaaditaan järjestelmän nopeaa uudelleen arviointia, kun kyseessä on tarpeeksi arvovaltainen henkilö.
Tämä vain osoittaa, että laki ei ole kaikille sama.
Ei kai tällaiseen vitsipostaukseen voi sanoa muuta kuin, että lautamiehet helvettiin ja betonimiehet tilalle.
Monet lautamiehet kyllä aika lapsellisesti sanovat, että politiikka ei ole mukana oikeussalissa.
Mihin se politiikka näistä puolueiden miehistä yhtäkkiä häviäisi ?
Sepe ei ole sitten lukenut sitä diipadaapaa, jota nyt käräjäoikeuden päätökseksi kutsutaan? En ole lakimies, ja tavallisesti luen vain ennakkopäätöksiä, ja ehkä käräjäoikeuden päätökset ovat tavallisestikin ihan tällaista mössöä, mutta kyllä tämä soopa saa epäilemään, ovatko lautamiehet olleet ihan täysillä matkassa vai pitäisikö hemmojen palkkioista ottaa vartti pois.
Kun raastuvanoikeuksiin lisättiin lautamiehet — ne olivatkin jo kihlakunnanoikeuksissa, tämä uudistus tuli vasemmistosta. Kopioitiin DDR-mallia. Kysyin vasemmistolaiselta, tätäkö te halusitte. Hän vastasi että tämä oli se tavoite.
Mitä tämä perin perältä oli, ammattituomarin vallan murtamista vai mitä ja minkä takia, jäi ikuisesti pimentoon. Ehkäpä DDR:ssa saatiin “sopivia” tuomioita tehtailtua paremmin tällaisella oikeuskoostumuksella.
Kun lautamiehiä valitaan poliittisista piireistä jää vähälle edustukselle kansan syvät rivit, ei-poliittiset ja nukkuvan puolueen jäsenet. Heitä enin osa syytetyistäkin on takuulla. Jos todella haluttaisiin epäpoliittisia lautamiehiä, niin jehovalaiset olisivat oiva valinta. Hehän eivät “nykyiseen maailmanjärjestykseen” sekaannu.
Juu. Huumoria täälläkin ymmärretään. Silti voi jatkaa spekulaatiota ja pohdiskella, kuinka uskottavaa on sellaisen puolueettoman henkilön puolueettomuus, joka maksaa pikku palkkiostaan leijonan osan verona puolueelle, joka on tuon tehtävän antanut. Kuinkahan paljon nousisi porua, jos tuomaritkin maksaisivat antamistaan tuomiosta provikat puolueelle? Taidanpa siteerata epäkorrektisti ja tokaista: puoluevallasta kansan valtaan!
Lautamiehet on valittu poliittisin perustein ja sillä siisti. Joka muuta väittää on tyhmä. Käräjillä yleensä käsitellään pikkurikollisia ja yhteiskunnan surkimuksia. Joskus kaulusherroja, kun kyseessä on konkurssirikos tai muu veropetos.
Silloin tällöin haaviin tulee iso poliittinen kala esim joku vanhanen. Olen sata varma, että silloin katsotaan jäsenkirja. Nyt taisi käydä niin. Yhteenveto: Toivottavasti hovi on ajan tasalla.
Edelleen mielestäni oleellinen kysymys on, mihin tuomioisuimissa tarvitaan maallikoita, joilta puuttu koulutus ja osaaminen asioiden käsittelemiseen juridisesti. Jos halutaan “Kansan syvien rivien” tuomio, niin sitä varten meillä on Hannu Karpo.
Kansalaisten vaikutusvaltaa lakien säätämisessä on lisättävä ja kansaa on kuunneltava nykyistä herkemmällä korvalla suurempia linjoja vedettäessä. Lain soveltaminen yksittäistapauksessa yksittäiseen ihmiseen on kuitenkin tähän koulutetun ammattituomarin tehtävä, eikä sen pidä olla mikään kansanäänestys.
Mikähän oikein lienee Osmon motiivi kritisoida kokoomusta joka käänteessä. Onko lautamiesjärjestelmä leimallisesti kokoomuksen luoma? Kannattavatko “oikeistolaiset” piirit erityisesti lautamiesjärjestelmää?
Minä en ole kokoomuksen kannattaja ja olen varsin monessa asiassa huomannut olevani samaa mieltä Osmon kanssa. Arvostan todella paljon niitä avauksia, joita Osmo on tehnyt koko poliittisen uransa ajan. Mutta tätä vasemmistolaisuutta en ymmärrä. En ymmärrä sitä Osmossa enkä koko vihreässä liikkeessä. Mitä hemmettiä vihreillä arvoilla ja vasemmistolla on tekemistä keskenään?
Niin sanottu vasemmisto on aiheuttanut suuren osan pahimmista ympäristökatastrofeista maailmassa (Neuvostoliitto riittänee viitteeksi). Ei ole mitään perustetta väittää, että vasemmistolainen ajattelutapa tai politiikka johtaisi yhtään ekologisempaan tai ympärtistötietoisempään politiikkaan kuin oikeistolainenkaan. Mutta vihreät ovat ottaneet tämän ohjenuorakseen jostain minulle käsittämättömästä syystä.
Mikä siinä vasemmistolaisuudessa sitten on muka paremmin? Ja tämä on ihan vilpitön kysymys.
Kari
Kari: Osku on ikänsä kilpaillut kokkareiden kanssa samoista äänestäjistä. Samoin kuin kommunistien pahin vastustaja oli sdp, niin Oskun pahin kilpailija on kokoomus.
Jos tuota poliittisuutta halutaan tässä pohtia, niin eiköhän tässä Vanhas-jutussa suurempi ongelma ollut, että yksi lautamiehistä oli SDP:n, siis pääoppositiopuolueen aktiivijäsen, joka on mukana mm. kunnallispolitiikassa. Ja tämän pitäisi siis äänestää puolueettomasti ja objektiivisesti istuvan pääministerin jutussa. Olkoonkin, etten suuremmin kokoomuksesta pidä, niin nimenomaan tuo heidön ääniensä jakautuminen tässä jutussa osoittaa, että ainakin toinen näistä kokkareista äänesti oikeudellisin eikä poliittisin perustein.
“Niin sanottu vasemmisto on aiheuttanut suuren osan pahimmista ympäristökatastrofeista maailmassa (Neuvostoliitto riittänee viitteeksi). Ei ole mitään perustetta väittää, että vasemmistolainen ajattelutapa tai politiikka johtaisi yhtään ekologisempaan tai ympärtistötietoisempään politiikkaan kuin oikeistolainenkaan.”
Nyt puhut Neuvostoliitosta, onhan selvää että äärivasemmistolaisuus on yhtä tuhoisa ideologia kuin äärioikeistolaisuus.
“Mikä siinä vasemmistolaisuudessa sitten on muka paremmin?”
Mielestäni menet jo vähän fasismin puolelle kun pyrit mitätöimään koko vasemmistolaisuuden.Jokainen vähänkin ajatteleva ihminen pystyy näkemään esimerkiksi Yhdysvalloissa todella hälyttäviä piirteitä mitä tulee vaikkapa demokratiaan, ympäristön tilaan tai uskonnolliseen fundamentalismiin.En ole mikään sosialisti mutta yritän nyt sanoa että läntinen Eurooppa on kenties hivenen inhimillisempi, vapaamielisempi, itsekriittisempään arvosteluun kykenevämpi yms. kuin USA — ja eräs syy tälle lienee juuri vasemmiston painottamat arvot.
Tuomari Nurmio on muuten laulanut osuvasti: “Vaikka valot ja varjot taistelevat ne ovat toisiaan varten olemassa.”
“Mielestäni menet jo vähän fasismin puolelle kun pyrit mitätöimään koko vasemmistolaisuuden.”
En minä pyrkinyt mitätöimään koko vasemmistolaisuutta. Minä vain ihmettelen, että miksi Vihreä liike ja Osmo ovat siellä vasemmalla. Ainakin itse kokisin Vihreät puolueena vähemmän vastenmieliseksi, jos en samalla kuin tuen ekologista ajattelua ja liberaaleja arvoja tukisi nykyisen kaltaista hyysäysyhteiskuntaa jossa valtio haluaa olla kaikkien kaveri ja tungeta lonkeronsa joka paikkaan.
Kun suomessa joka ikinen puolue ajaa demarien arvoja, niin pitääkö Vihreidenkin ehdoin tahdoin sinne samaan huttuun tunkea?
“Jokainen vähänkin ajatteleva ihminen pystyy näkemään esimerkiksi Yhdysvalloissa todella hälyttäviä piirteitä mitä tulee vaikkapa demokratiaan, ympäristön tilaan tai uskonnolliseen fundamentalismiin.En ole mikään sosialisti mutta yritän nyt sanoa että läntinen Eurooppa on kenties hivenen inhimillisempi, vapaamielisempi, itsekriittisempään arvosteluun kykenevämpi yms. kuin USA — ja eräs syy tälle lienee juuri vasemmiston painottamat arvot.”
Ensinnäkin, Euroopassa niin sanottujen “älyllisten piirien” keskustelu on huomattavasti pinnallisempaa ja epärehellisempää kuin USA:ssa. Tämä on helppo havaita kun lukee esimerkiksi Yhdysvalloissa julkaistavaa kirjallisuutta tai laatulehtiä. Väitän, että ylivoimainen enemmistö aidosta kritiikistä — varsinkin länsimaita ja USA:ta kohtaan — on Yhdysvalloista peräisin. Euroopassa pääosa kritiikistä seuraa muotoa “yhdysvallat on paha koska yhdysvallat on paha”. Älyllinen kapeus on seurausta siitä, että yhdysvaltojen tai markkinoiden “pahuus” on täällä niin itsestäänselvä asia että sitä ei tarvitse perustella yhtään mitenkään.
Toisekseen, Suomen kaltaisesta pikkumaasta on aina helppoa jeesustella ja kritisoida isojen maiden toimintaa, kun koskaan ei itse tarvitse ottaa vastuuta tekemisistään ja sanomisistaan. Eivät nämä Euroopan näytötkään kansainvälisillä areenoilla ihan pelkästään humaaneja ja oikeamielisiä ole. Mutta mitä kritiikkiä esimerkiksi Jugoslavian kriisistä on kohdistettu Eurooppaan? Natoa ja USA:ta kyllä kritisoidaan siitä, että ne tekivät edes jotain kansanmurhan estämiseksi, mutta mitä kritiikkiä on kohdistettu siihen, että Eurooppa ei tehnyt _mitään_?
Ja tämä ei ole USA:n puolustelua, vaan Euroopan (ja siinä sivussa Suomen) kritisointia.
“Tuomari Nurmio on muuten laulanut osuvasti: “Vaikka valot ja varjot taistelevat ne ovat toisiaan varten olemassa.””
Siltä se kieltämättä vaikuttaa, että vasemmisto ja oikeisto ovat olemassa, koska ne ovat olemassa. Olisi vain mukavaa, jos keksisimme jotain muita tapoja tehdä politiikkaa. Esimerkiksi konservatiivi — liberaali ‑akseli olisi mielestäni paljon käyttökelpoisempi nykymaailmassa, jossa markkinamekanismeja ei tosiasiassa tunnu kukaan kyseenalaistavan, mutta valtiovallan ja isoveljen rooleista sen sijaan olisi paljonkin keskusteltavaa.
Kari
Kyllähän me kaikki omaamme jonkin maailmankatsomuksen, joka on yksilöllinen kimppu arvoja ja asenteita elämän ilmiöitä kohtaan. Ei tätä osin rationaalista ja osin emootioille rakentuvaa ajtuksiamme ohjaavaa kehikkoa voi jättää pois mistään päätöksistä, oikeudellisistakaan. En näin kykene tomimaan ammattituomarikaan.
Lautamiehiä ohjaa lain lisäksi se, mitä he kukin pitävät kohtuullisena ja oikeudenmukaisena. Miksi juuri poliittiset näkemykset olisivat sen määrävämpiä kuin esimerkiksi uskonnollisuus, seksuaalinen suuntautuminen, onko koira- vai kissaihminen jne. tapauksesta riippuen.
Vääryys on tapahtunut siinä, että kansanedustaja voi toimia lautamiehenä. Demokratiahan perustuu vallan kolmijaolle, jossa tiukasti erillään pitäisi olla tuomiovalta ja lainsäädäntövalta.
Tietysti jokainen toimija tuomioistuimessa on ihminen ja jokaisen himisen toimintaan vaikuttavat hänen omat ideologiansa ja maailmankatsomuksensa. Ammattituomarin ammattitaito kuitenkin koostuu pitkälti siitä, että hän (toivottavasti) osaa minimoidan tämän vaikutuksen. Hänellä on koulutus, jonka tarkoituksena on luoda kyky mahdollisimman objektiiviseen oikeudelliseen punnintaan. kukaan tuomari ei ole täydellinen, mutta lähtökohtaisesti heillä on koulutuksen ja kokemuksen kautta tietty ammattitaito, eikä pidä unohtaa karsintaa, joka tapahtuu, kun joku hakijoista tuomarinvirkaan nimitetään. Lautamiehellä taas ei ole lähtökohtaisesti mitään oikeudellista ammattitaitoa. Hänen pitää jos määritelmän mukaan olla “maallikko”, jolta puuttuu tarvittava osaaminen asian käsittelyyn.
Mielestäni ihan yhtä perusteltua olisi, että sairaalan leikkaussaleissa pitäisi aina olla mukana yksi maallikkokirurgi, jolla ei ole minkäänlaista lääketieteellistä osaamista. Noin niinkuin tuomassa kansan ääntä verisuonikirurgiaan.
Hiukan kärjistäen lautamiesten tarkoitus on luoda illuusio “kansanvallasta” oikeuslaitoksessa, jotta kansanvalta voitaisiin huoletta sivuuttaa siinä vaiheessa kun sillä todella voisi olla vaikutusta, eli lakeja valmisteltaessa ja säädettäessä.
Kalle,
Mielestäsi oikeuden maallikkojäsenet ovat yhtä hyödyllisiä kuin pyörtyilevät ja oksentelevat PerusJäppiset leikkaussalissa.
Minun näkemykseni on toinen.
Jokainen meistä oppii kasvuympäristössään oikean ja väärän. Jokaisen oikea ja väärä ei ole ihan samanlainen ja ääripäät saattavat poiketa paljonkin toisistaan.
Mutta yhtenäisessä kulttuurissamme käsityksemme oikeuden toteutumisesta on yleensä tarpeeksi samanlainen, jotta voimme toimia sujuvasti yhteisten pelisääntöjen ollessa periaatteessa kaikkien tiedossa.
Jo kaksivuotiaalla lapsella alkaa hahmottua, mikä on sallittua ja mikä ei vanhempien suosiollisella avustuksella. Myöhemmin, viimeistään murrosiässä normaalisti kehittyneellä nuorella harkinta on itsenäistynyt ja ulkoisten auktoriteettien osuus moraalisessa pohdinnassa vähentynyt.
Oikeus on meidän kaikkien korvien välissä intuitiivisena tunteena ja ohjeiksi puettaviksi olevina ajatuksina. Sen sijaan mainitsemaasi verisuonikirurgiaan vain harvalla on minkäänlaista kantaa. Mikäli kodin perintönä olisimme saaneet relevantteja näkökulmia verisuonikirurgiaan, kannattaisin myös lämpimästi leikkaussalien maallikkojäseniä.
Oikeuskäytäntöjen tulee vastata kansan oikeustajua. Siksi minusta lautamiehet puoltavat paikkaansa käräjillä. Muutoin tuomiovalta saattaa etääntyä lain tulkinnassa kauaksi siitä, mikä on kansanvallan mukaista.
Elina Wilenius
Jaan kyllä käsityksesi siitä, että meillä on tietty suh yhteinen oikeudenmukaisuuden käsite. Tuomioistuimissa ei kuitenkaan sovelleta oikeutta vaan lakia. Lait taas säädetään niin, että pyritään (toivottavasti) sopivassa suhteessa oikeudenmukaisuuteen ja kohtuuteen. Lain säätämisvaihe on se missä oikeudenmukaisuudella on suuri merkitys. Sen sijaan tuomioistuimissa ei voida ohittaa lakia vaikka kuinka tuntuisi, että olisi oikeudenmukaista, että tuolle iljetykselle seuraisi sitä ja tätä. Amerikastahan meillä on esimerkki toisin toimivasta järjestelmästä, jossa henkilö voidaan tuomita teosta paljolti yleisen vastenmielisyytensä, heikon sosiaaliluokkansa tai esim. sopivasti “rikollisen” ihonvärinsä perusteella.
On oikeusjärjestelmän kehittymisen kannalta hyvä, että oikeudenmukaisuusargumentteihin vedoten voidaan kyseenalaistaa lakeja ja vaatia niitten muuttamista. Sen sijaan tuomioistuin ei ole se paikka missä yksittäisen maallikon pitää ruveta päättämään, että laki ei olekkaan tässä kohti hyvä vaan sitä pitää nyt hänen toimestaan muuttaa (tai ohittaa). Tuomioistuin on se paikka jossa mahdollisimman asiantuntevasti sovelletaan lakia. Tätä kutsutaan oikeusvarmuudeksi.
Erona esim. Yhdysvaltoihin on se, että sikäläinen lainsäädäntö on hyvin paljon väljempää ja tuomioistuimilla on ihan eri tavalla valtaa yksittäistapauksissa. Sen sijaan suomalainen lainsäädäntö on Manner-Euroopalaiseen tapaan varsin yksityiskohtaista.
Mitä yritän tällä vielä kerran perustella, on että oikeudenmukaisuusargumentit ja kansalaiskeskustelu kuulutvat lain säätämisvaiheeseen. Lain soveltamisvaiheessa tärkeimpiä arvoja ovat lain oikean soveltamisen lisäksi ennustettavuus ja tasapuolinen kohtelu, ja näitä kaikkia lautamiesjärjestelmä heikentää silloin kun sillä mitään merkitystä on (useimmiten ei kyllä ole).
Loppu leikkaantui pois…
Eli siis jos maallikko tuntee, että laki on huono hänen tulee sitä pyrkiä demokraattisessa järjestyksessä muuttamaan eikä sooloilemaan tuomioistuimen lautamiehenä. On tietysti mahdollista, että tuomari tekee lain kannalta väärän päätöksen ja jopa mahdollista, että eri mieltä oleva lautamies on oikeassa. Tämä lienee kuitenkin harvinainen poikkeustapaus, koska tuomarilla on koulutus lain soveltamiseen ja lautamiehellä ei. Ja Tuomarien erehtyväisyyden vuoksi meillä on valitusjärjestelmä.
Kalle sanoo:
“Tuomioistuimissa ei kuitenkaan sovelleta oikeutta vaan lakia.”
Sen enempää en rupea oikeustieteellisestä terminologiasta kiistelemään, mutta tuomari soveltaa nimenomaan oikeutta.
Elina
Suomen perustuslaki 2.3 §:
“Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.”
Oikeus on filosofinen käsite, jonka sisällöstä ja määrittelystä on taitettu peistä koko sivistyksen historian ajan. Laki taas on säädetty normijärjestelmä (jolla kyllä yleensä pyritään enemmän tai vähemmän toteuttamaan oikeutta).
Nykyään yleisesti hyväksytään notoorisena tosiasiana, että laki ja oikeus eivät ole sama asia. Suomessa vallitsevan oikeuslähdeopin mukaan tuomaria ensisijaisesti velvoittava oikeuslähde on säädetty laki. Moraalisilla, yhteikunnallisilla tms. oikeudenmukaisuusargumenteilla on täydentävä, sallitun oikeuslähteen asema, milllon laki on monitulkintainen. Jos tuomari ohittaa esim. oikeudenmukaisuuteen vedoten selväsanaisen lain määräyksen hän syyllistyy virkavirheeseen.
Eli ei, tuomari ei Suomen oikeusjärjestelmässä sovella oikeutta vaan lakia.
Nykyisin pohjoismaissa vallalla oleva tapa on hahmottaa oikeus monikerroksisena ilmiönä. Tuomarin ratkaisu on pintatason oikeudellinen käytäntö, jota voidaan arvioida ja kritisoida oikeuden “syvemmistä rakenteista” ts. oikeudellisen tradition luomista vakiintuneemmista periaatteista ja malleista käsin. Tällöinkin on selvä, että tuomarin on sovellettava nimenomaan kirjoitettua lakia ja hän on siihen sidottu. Jos lain oikea/optimalinen soveltaminen sitten johtaa lopputulokseen, jota ei voida pitää oikeudenmukaisena on vika laissa ja sitä on pyrittävä muuttamaan demokraattisessa lainsäätämismenettellyssä
Oikeustapaukset ovat aina tulkinnanvaraisia eikä voi sanoa että ammattituomarin antama tuomio oliis sen oikemapi kuin maallikon. Luin juuri Logistiikka-lehden lakipalstalta esisopimuksen sitovuudesta tapauksen, jossa sekä KO että HO olivat antaneet y k s i m i e l i s e n tuomion vastaajan hyväksi ja vuorostaan KKO yksimielisen tuomion kantajan hyväksi.
Jos demarilautamies on jäävi, niin myös kokoomuslainen lauatmies on jäävi, sillä hänen puolueensahan on samassa hallituksessa Vanhasen kanssa.
Ainakaan lehtitietojen mukaan Kurosen kirja ei sisältänyt mitään sellaista, mitä Matti vanhanen itse ei olisi jo tuonut julkisuuteen tai muuten tulltu julkisuudessa esiin. Itselläni ei asiasta ole mielpidettä.
Lautamiesjärjesteömä on hyvä, koska muuten oikeusjärjtelmä kommunikoisi vain itsensä kanssa. Tämä olisi vaarallien tilanne. Suurin osa oikeujutuista on lähinnä surkeita. Toisaalta lautamiehen paikka antaa hyvän näköalan siihen mitä yhteiskunnassa todella, siis pohjalla tapahtuu.
Vihreiden yksi tuntemani lautamies muuten on pukuompelijamestari. Kurosen jutussa yksi lautamies oli istunut 1000 ja toinen 300 istunnossa, siis aikamoinen tuomarinkoulutus sekin.
Mitä vuorostaan tulee lautanmiesten valintaan, niin tunnetusti demokratia on huonoin kaikista hallitusmuodoista- jos jätetään ottamatta lukuun kaikki muut jotita on tähän mennessä kokeiltu. Lautamiehen tulee tuntea yhteiskuntaa, siis olla aktiivnen kansallainen, ja meidän maassamme se tapahtuu lähinnä puolueiden kautta.
On totta, että oikeudenkäynneissä toteutuu laillisuus, mutta ei välttämättä oikeudenmukaisuus. Oikeus soveltaa lakia. Oikeudenmukaisuuden kannalta sitten syteen tai saveen.