Miksei vaihdeta opettajia?

Helsingissä on suomenkielisiä oppilaita, joille suomenkieliset opettajat opettavat ruotsia ja ruotsinkielisiä oppilaita, joille ruotsinkieliset opettajat opettavat suomea. Miksi ruotsinkieliset eivät opeta ruotasia suomenkielisille ja suomenkieliset suomea ruotsinkielisille?

52 vastausta artikkeliin “Miksei vaihdeta opettajia?”

  1. Järkevintä olisi, ettei suomenkielisille opettaisi ruotsia kukaan, ei ainakaan pakolla.

  2. En ota kantaa tuohon edellisen kommentoijan ”pakkoruotsi”-kysymykseen, se on vähän liian arka, eikä minulla siitä ole tarpeeksi hyvää mielipidettä.

    Mutta Osmon kysymys on järkevä. Jos kerran kouluissa opetetaan ruotsia, niin miksi sitten ei palkata niitä ruotsinkielisiä ruotsinopettajiksi ja suomenkielisiä suomenopettajiksi? Jos ”monikulttuurinen” ajatustenvaihto on jossain kohtaa hyvästä, niin se olisi tässä kohtaa. Suomenruotsalaiset eivät muodosta mitään erillistä kulttuuria, mutta on heillä omat piirteensä umpisuomalaisiin verrattuna ja ennakkoluulojen vähentämiseksi tämäkin voisi olla hyvä.

    Pahoittelen, että tämä luisuu taas ”siihen suuntaan”, mutta ihan vakavissaan, monien suomalaisten ennakkoluulot jo geneettisesti lähes täysin samaa populaatiota olevia erikielisiä kohtaan ovat aika merkittäviä. Ehkä niistä olisi hyvä päästä eroon. Ainakin se olisi helpompaa.

  3. Mielestäni blogistin ajatusta voisi kyllä soveltaa. Itse ehdottaisin että suomensuomalaisille opetettaisiin ruotsia uskonnontunnilla, sillä uskonnostahan ruotsin tarpeellisuudessa Suomessa on kyse. Opetus olisi tunnustuksellista, ja uskontunnustukseksi kelpaisi hyvin vaikkapa muutama lause ruotsiksi julkisessa tilanteessa.

    Ruotsia voitaisiin lisäksi opettaa myös historiantunnilla muistuttamassa siitä, miten merkittävä rooli suurvalta Ruotsilla oli Suomen itsenäisen valtiollisen aseman saavuttamisessa.

  4. ^ kyllä näin on. Ruotsin opettamista ei voi perustella millään argumentila.

  5. Minulla oli vironvenäläinen venäjänopettaja. Hän osasi varmasti hyvin venäjää, mutta hänen oli vaikeaa opettaa sitä suomenkieliselle, koska hän ei nähnyt, mitä hankaluuksia vieraan kielen oppimisessa suomenkielisellä voi olla. Opettaminen on kuitenkin aivan muuta kuin osaamista.

  6. Hei

    Olen samaa mieltä Samuli Lintulan kanssa. Ainakin alemmilla luokilla olisi kenties parempi, että opettaja olisi äidinkielenään samaa kieltä puhuva kuin oppilaansa. Kielitaidon kasvaessa opetuksessa voi siirtyä sitten yhä enemmän sen opeteltavan kielen varaan.

    Tässä nimenomaisessa tapauksessa tosin molemmat opettajaryhmät osaavat yhtä lailla oppilaidensa äidinkielenään puhumaa kieltä.

    Mitä tasas tulee ruotsinkielen osaamisen välttämättömyyteen, niin kysymys onkin kokonaan toinen ja mitä pikemmin pakkoruotsista päästäisiin eroon sitä parempi.

    Kävin kouluni Joensuussa. Poltimme joka kevät ruotsinkirjat koulun läheisessä puistossa. Me emme käsittäneet tuolloin, enkä käsitä vieläkään mihin sitä ruotsia voisi tarvita, ellei halua virkamieheksi tai asiakaspalvelutyöhön ruotsinkielisiin kuntiin ja koko väestön kouluttaminen tämän varalta on silkkaa järjettömyyttä. Itä-Suomessahan olisi nykyisin todella tarpeellisempaa venäjän taito huimasti kasvaneen turismin vuoksi. Ei esim. Joensuun kaduilla törmää ruotsinkielisiin, mutta venäläisiin yhä useammin.

    Olen hivenen yli 40v ja olen tarvinnut elämäni aikana ruotsia tasan kerran nuorena Hesassa myyjänä kun asiakkaaksi saapui eläkeikäinen suomenruotsalainen, joka ei osannut suomea eikä englantia eikä saksaa, joita kaikkia kieliä mä hallitsin sen pakollisen ruotsin lisäksi.

    Kaikissa muissa lukuisissa tilanteissa Suomessa ja Ruotsissa olemme puhuneet luontevasti kaikkien ikäisteni ja nuorempien yhtä lailla hallitsemaa englantia, joka on taannut asioiden hoitumisen ja ruotsinkielisten ystävien osalta syvällisetkin keskustelut suomalaisten heikommin taitaman ruotsin sijaan käytettynä. Eikä kenenkään ole tarvinnut ’hävetä’ kielitaitoaan, kun kaikki puhuvat vierasta kieltä. Eikä se ruotsi auta kun pohjoismaisesti käytännön tilanteissa on ollut usein myös tanskalaisia ja norjalaisia.

    Mutta Suomeahan johtavat suuret ikäluokat, jotka eivät ilmeisesti ymmärrä tämän uuden latinan eli englannin asemaa…

    Se hyöty ruotsinkielen taidosta on ollut, että ymmärtää laadukkaista ruotsalaisista tv-tuotannoista tekstitystä enemmän, mutta tällä eli kulttuurisella perusteella voisi aivan yhtä hyvin ja mielummin sitten opiskella ranskaa, saksaa, venäjää, italiaa, espanjaa, eikä yhtä marginaalista pohjoismaista kieltä.

    Juho Järvelin

  7. Samaa mieltä Samuli Lintulan kanssa, kielenopettajan olisi hyvä ymmärtää oppilaiden äidinkielen erityispiirteiden aiheuttamia tyypillisiä vaikeuksia vieraan kielen oppimisessa. Tosin, äidinkielenään kohdekieltä puhuva opettaja voisi motivoida ja johdattaa oppilaita kohdekieleen kytkeytyneeseen kulttuuriin paljon syvemmälle kuin oppilaiden kanssa samaa äidinkieltä puhuva opettaja.

    Elävä kaksikielisyys ei tosiaan tunnu kovin elävältä, ellei oppilailla eläessään ole kosketusta keneenkään vähemmistökieltä äidinkielenään puhuvaan.

  8. Oden ajatus on mitä kannatettavin! Yhden sortin kielikylpyäkin, ehkä…

  9. Minä kävin myös kouluni Joensuussa. Ja olen huomannut tarvitsevani koulussa hankkimaani ruotsin kielen taitoa vähintään kuukausittain, usein viikottain. Sekä yliopisto-opinnoissa että varsinkin työelämässä. Ja mitä erilaisimmissa ja ennalta-arvaamattomimmissa yhteyksissä, joita minun olisi ollut kerta kaikkiaan täysin mahdotonta ennakoida silloin joskus 13-18-vuotiaana, kun kielen opin. (Mainittakoon tässä vain vaikkapa tanskankielisten tieteellisten artikkelien lukeminen tai keskustelu norjaa puhuvan norjalaisen kanssa – kumpaankin olen ainakin minä, sitkeässä elävien myyttien vastaisesti, pystynyt varsin vaivattomasti lukioruotsilla.)

    Ja tämä todistaa täsmälleen yhtä paljon tai vähän kuin kenenkään ”koskaan en ole mihinkään tarvinnut” -kommentti. Sana sanaa vastaan.

    Sinänsä venäjän tuominen vaihtoehtoisena pakolliseksi ruotsin rinnalle saattaisi kyllä olla varsin hyvä idea, varsinkin Itä-Suomessa. Entä vastaus Osmon kysymykseen? Se taas löytyy lähinnä Samuli Lintulan kommentista.

  10. Minä olen aikuisena käynyt parikin kertaa Lontoossa kielikurssilla. Minusta äidinkielenään englantia puhuva on paljon parempi opettamaan englantia kuin suomnenkielinen, enkä pysty ymmärtämään, miksi suomenruotsalainen – joka siis osaa puhua myös suomea – ei olisi parempi opettamaan ruotsia kuin suomenkielinen.

    Kysymys pakkoruotsista tunkee näköjään taas esille. Kun minun ei tarvitse enää edustaa mitään poliittista korrektiutta, ehdottaisin, että joku tekisi joskus tutkimuksen siitä, kuinka paljon noin puoli vuotta elämästään ruotsin opintoihin uhranneet suomalaiset käytännössä kokevat ruotsista hyötyvänsä. Otos tämän blogin kirjoitajista ei oikein riitä johtopäätöksten tekoon.

  11. Osmo:

    Hyvä ehdotus, mutta se pitäisi luonnollisestikin ulottaa koskemaan kaikkia muitakin opetussuunnitelmaan kuuluvia aineita – fysiikkaa, liikuntaa, musiikkia, maantietoa, uskontoa, historiaa jne. Ja sitten ei muuta kuin opetusministeriö muokkaamaan koko peruskoulun tuntijako uusiksi tutkimustulosten perusteella! 🙂

  12. Poikkeaa otsikosta, mutta sanon kuitenkin. Ns. tavalliselle suomalaiselle olisi paljon hyödyllisempää osata venäjää kuin ruotsia. Pyydän tässä Odelta, että aloitat jonkun keskustelun aiheesta, mitä vieraita kieliä (mukaan lukien ruotsi ja saame) Suomen kouluissa pitäisi pakollisina aineina opettaa niiden vähien tuntien puitteissa, joita on käytössä (peruskoulussa max noin 5 per viikko).

    Ruotsi on ylioppilaskirjoituksissa näennäisesti valinnaisaine. Se on näennäinen siinä suhteessa, että se on valinnainen vain välillä matikka tai ruotsi. Tietysti poikkeuksia löytyy.

  13. Olin väärässä. Liitän tähän virallisen tiedon. Pyydän anteeksi virheellistä tietoa. Joka tapauksessa uudistus vähensi huomattavasti intoa ruotsin yokirjoittamiseen. Ymmärrän.

    YLIOPPILASKIRJOITUKSET JA YLIOPPILASTUTKINNON SUORITTAMINEN
    Ylioppilastutkintoon kuuluu seuraava pakollinen koe:
    äidinkielen koe

    sekä seuraavista on valittava kolme koetta:
    toisen kotimaisen kielen koe
    vieraan kielen koe
    matematiikan koe
    reaalikoe

  14. Juho Järvelin esitti asian hyvin: ”Ainakin alemmilla luokilla olisi kenties parempi, että opettaja olisi äidinkielenään samaa kieltä puhuva kuin oppilaansa. Kielitaidon kasvaessa opetuksessa voi siirtyä sitten yhä enemmän sen opeteltavan kielen varaan.”

    Kyllä aikuisena lontoossa jo kieltä osaavana saa paljon enemmän irti kun on äidinkielenään englantia puhuva opettaja, mutta kun peruskoulussa on se eka enkun tunti niin kyllä sen opettajan on parempi olla suomalainen.

    Vähän jäi hämmentämään että mitä tuo puoli vuotta ruotsin opiskelua tarkoitti. Koska ruotsi on pakollinen, ei kukaan opiskele puolikasta vuotta. Jos se taas tarkoittaa n. 80v ihmiselle 1/160 osaa elemästä niin sehän on 9 min joka ikinen päivä kehdosta hautaan, eihän se voi olla niin paljon? Vai onko tämä tilastoarvo jossa jokainen ei ruotsia opsikeleva maahanmuuttaja vähentää suomalaisen keskimääräistä ruotsinkielenlukeneisuutta? Sinulla on varmaan jo valmis selitys kun tuollaisen täkyn heitit, mutta kysytään silti.

    ”Kysymys pakkoruotsista tunkee näköjään taas esille”

    Lienee yllätys yhtä suuri kuin entisellä pääministerillä faxia odotellessa.

  15. Kyllä tuo ihan kannatettavalta ajatukselta tuntuu ainakin Helsingin tapaisissa paikoissa, joissa asuu molempia kieliryhmiä. Korkeakoulussa kaikkien opiskelemieni kielten (espania, ruotsi, saksa) opettajat ovat olleet syntyperäisiä, ja jaan kyllä Osmon käsityksen, paremmin tuntui oppivan.

    Kari

  16. Osmo heittää tuttuun tapaansa sitä ihteään luottaen siihen, ettei kukaan kyseenalaista Hänen Suurta Viisauttaan.

    Osmo kysyy lauseen keskellä

    […]”kuinka paljon noin puoli vuotta elämästään ruotsin opintoihin uhranneet suomalaiset”[..]

    Tietysti voi tehdä läksyjä aamusta iltaan, mutta ruotsin kielen peruskoulun oppimäärään riittää kahdeksan vuorokautta ja kahdeksan tuntia istumista oppitunneilla… Tämän laskin omin käsin.

  17. Aiheen sivusta menee tämäkin, mutta olisi hienoa jos joku asioista perillä oleva kertoisi mitkä poliittisesti vaikutusvaltaiset tahot pakkoruotsia vielä pitävät yllä. Ei kai pelkkä RKP:n kannatus riitä noin huonosti perusteltavissa olevan asian jatkamiseen? Ainakin Lipponen on hienoilla perusteillaan ”Ruotsinkieliset dekkarit on tosi jänniä.” ollut viime aikoinakin julkisuudessa. Mitä tapahtuisi jos jokin iso puolue astuisi näiden vaikutusvaltaisten tahojen varpaille tässä asiassa?

    Vai voiko vain olla, että kansalle on saatu niin hyvin syötettyä ”ruotsi uskonto”, että ihmiset eivät vain enää pysty tekemään päätöstä tosiasioiden pohjalta?

    Olisi tosiaan hienoa jos Osmoa kiinnostaisi avata tästäkin asiasta oma keskustelunsa, koska siihen eivät tosiaankaan poliittisen korrektiuden takia muut pysty. Olisi myös hauska tietää ehodotuksia siihen kuinka voitaisiin arvioida mahdollisimman realistisesti suomalaisten yksipuolisen kielitaidon mahdolliset haitat kansantaloudelle.

  18. Elinan tavoin laskemalla koko peruskoulu sujuu muutamassa kuukaudessa. Minä käytin sellaista laskutapaa, jossa peruskouluun kuluu yhdeksän vuotta. En silti oikein usko, että peruskoululainen selviäisi ruotsinopinnoista 200 oppitunnilla. Minun aikanani niitä oli yli 500 ja lukiossa sen lisäksi noin 300.

  19. En tiedä, onko tilanne muuttunut jotenkin ruotsin opetuksen osalta, mutta meille -70 luvulla syntyneille ruotsia (lyhyt) opetettiin kolme vuotta eli ylä-asteen ajan. Englantia (pitkä) opetettiin kuusi vuotta. Tämä siis peruskoulussa. Valinnan mahdollisuutta ei ollut, kuin teoriassa. Lisäksi sai tosin Saksan tai Ranskan.

    Koulupäiviä vuodessa n.190. Ruotsia 2h /viikko. Kolme vuotta. Yht. n.163 tuntia. Tässä ajassa on käyty useita keskusteluja siitä, mihin tälläistä paskaa tarvitaan, korostettu suomalaisuutta, oltu hurreja vastaan vahvassa isänmaa hengessä, heitelty kumeja ja kuunneltu luentoja siitä, miten ruotsi on pakollista. Sen, mitä minä opin peruskoulussa Ruotsia oppisi kyllä helposti viikonlopussa. Sillä sai kutosen. Vitosen sai, kun ei sanonut sanaakaan ruotsiksi.

  20. Jaahas Osmo,

    Paljonko sinulla on ollut matematiikan opintoja?

    Ruotsia opiskellaan kaksi viikkotuntia seiskalla ja kasilla ja kolme ysillä. Ei ole mikään ”uskon asia”, että siitä tulee tämä em. reilu viikko.

    ”Minun aikanani niitä oli yli 500”

    Puhut varmasti jostain aataminaikaisesta keskikoulusta?

    ”lukiossa sen lisäksi noin 300”

    Ja lukioonhan ei ole mikään pakko mennä, jos opetussunnitelma ei miellytä.

  21. Jos oppitunneista menee noin 10 % ruotsin kieleen kolmen vuoden ajan, on se vain 0,3 vuotta. Tarkoitin kuitenkin ylioppilaaksi asti lukevia. Siitä tulee kyllä ylikin puoli vuotta, vaikka minun päivistäni ruotsin kielen opiskelua onkin vähennetty. Minulta on mennyt melkein kokonainen vuosi.

    Sinänsä olisi hyvä oppia alkeet naapureiden kielestä – myös venäjästä – niin, että ymmärtäisi edes jotain ja voisi käytännössä pikkuhiljaa oppia lisää.

  22. Osmon numerologia ylittää selvästi tähänastiset väännöt. Osmo unohtaa laskelmassaan tahallisesti tai tarkoituksella, että oppitunti on 45 minuuttia ja se sekä oppitunteihin kuuluva aloitus- ym. nysväysaika 5 – 10 minuuttia antaa kyllä huomattavasti pienemmän kokonaisopetusajan mille tahansa aineelle.

    Näppäränä numerologina Osmo voi myös laskea kuinka monta suomenruotsalaista on ja kuinka moni näistä menee lukioon. Samalla voi selvittää sen, paljonko ruotsinopettajia tarvitaan ja jatkaa sillä, montako ruotsinkielistä yliopisto-opiskelijaa valitsee pääaineekseen ruotsin kielen ja suorittaa tarvittavat kasvatustieteen opinnot saadakseen kelpoisuuden ruotsinopettajaksi. Luulen että luku ei ole kovin suuri.

    Joo. Siis Osmohan puhui helsinkiläisten opetuksesta, mutta kun numerologinen analyysi valmistuu, niin Osmo voi tehdä johtopäätökset, riittääkö aines edes helsinkiläisten tarpeisiin.

  23. Minulta jäi kyllä ymmärtämättä, mitä oppitunninpituudella on tekemistä sen kanssa, että 12-vuotisesta yleissivistävästä koulusta menee yli puolen vuoden opinnot ruotsin kieleen.

    On tietysti niim, että kun on päätetty, että kielenopetusta eivät anna kieltä äidinkielenään vaan vieraana kielenä puhuvat, on myös koulutettu opettajat tämän periaatteen mukaan, mutta miksi niin on? Miksi kaksikielisillä paikkakunnilla ei käytetä hyväksi mahdollisuutta käyttää kieltä äidinkielenään puhuvia opettajia. Ainakin ruotsinkielisiin kouluihin luulisi riittävän suomenkielisiä opettajia.

  24. ”Sinänsä olisi hyvä oppia alkeet naapureiden kielestä – myös venäjästä – niin, että ymmärtäisi edes jotain ja voisi käytännössä pikkuhiljaa oppia lisää.”

    Venäjän alkeet voi perustella näin, ruotsin alkeita ei.

    Venäjällä ei pysty kommunikoimaan ilman venäjän kielen taitoa. Monet puhuvat kyllä suomea rajan tuntumassa ja nuoret puhuvat englantia. Vanhemmasta väestöstä löytyy niitä, joiden kanssa voi käyttää saksaa. Yhteistä kieltä on kuitenkin usein hankala löytää.

    Ruotsissa ei tarvitse osata ruotsia. Siellä osataan englantia todella hyvin. Tukholman alueella pärjää usein myös suomella.

    Täältä katsottuna (Lappeenranta) Ruotsi on pieni maa hyvin kaukana lännessä meren takana. Pitäisikö samoin perustein olla myös esim. pakko-Puola? Samanlaista pakkopullaa siitäkin saisi.

  25. Miksi kaksikielisillä paikkakunnilla ei käytetä hyväksi mahdollisuutta käyttää kieltä äidinkielenään puhuvia opettajia?

    Vaikka asialle löytyy pedagogisiakin perusteluja, tärkeämpää varmaankin on opettajien ammattiliitto. Jäisiväthän ruotsinopettajat työtä vaille, eikä sellaisia ruotsinkielisiä opettajia jotka pystyvät opettamaan ruotsia vieraana kielenä varmaan jäsenistössä ole montakaan.

    Äskettäin opettajien ammattilehti onnistui nostamaan aika älömölön jo ylioppilaskirjoitusten ruotsin ”romahduksesta”. Muun muassa Hesarin pääkirjoituksessa luonnehdittiin pakkoruatsin vastustajia asennevammaisiksi. Olisi kiinnostavaa tietää, mistä on syntynyt tuollainen Hesarin asennevamma.

    Kyseistä ruotsin ”romahdustahan” voi tietysti pitää myös myönteisenä kehityksenä, jos nimittäin nuoret toivot ovat käyttäneet ruotsilta säästyneen ajan muuhun opiskeluun. Se kai oli uudistuksen eli ruotsin kirjoittamisen ”vapaaehetoistamisen” tarkoitus. Hesarin mukaan siis opetusministerillä/-ministeriöllä oli asennevamma.

    Elinalla taas on tainnut mennä pakkomatematiikka hiukan hukkaan 😉

  26. Kouluvuodessa on 38 viikkoa ja niitä ruotsin tunteja viikossa siis 2-2-3 eli 2×33+2×38+3×38= 266 oppituntia

    Ruotsia on lukiossa 5 pakollista kurssia 5×38 oppituntia = 190
    Lisäksi on kaksi syventävää kurssia 2×38 oppituntia = 78

    Käytännössä yksi kurssi on 30 oppituntia, kun koeviikko ja poikkeuspäivät vievät tunteja. Pakollisia ruotsin oppitunteja on siis lukiossa 150 ja syventävät kurssit mukaan lukien 210 oppituntia.

  27. Kiitos KR:lle tarkoista tiedoista. Taisin vähän liitoitella ruotsiin pakollisesti käytettyä aikaa.

    Jos palaamme takaisin kouluvuosiin. Seuraavassa laskelmassa oletetaan, että yläasteella kouluviikossa on 30 tuntia. Silloin yhteensä seitsemän viikkotuntia on 0,23 kouluvuotta.

    Lukion kursseja on kolmivuotisessa lukiossa 75. Niinpä lukio-opetuksesta 5/75=1/15 on pakollista ruotsia eli kolmivuotisessa lukiossa luetaan ruotsia 0,2 kouluvuotta.

    Pienin mahdollinen määrä ruotsia on siis yhteensä 0,43 kouluvuotta. Ei siis ihan puolta vuotta.

  28. Terve

    Toivottavasti joskus päästään siihen, että meillä on peruskoulun neljänneltä lähtien yksi ulkomaan kieli pakollisena aineena. Siihen sitten yläasteella ja myöhemmin keskiasteella yksi tai kaksi valinnaista, joista yksi voisi olla esim. ruotsin kieli.

    Suomalainen nuori käyttää about 500 tuntia elämästään sellaisen kielen opiskeluun, josta ei hänelle ole höykäsen pöläyksen vertaa hyötyä elämässään. Ruotsalaisten kanssa tulee toimeen erinomaisesti englannin kielellä.

    En tajua sitä, miksi Suomen poliittiset puolueet kosiskelevat ruotsin kielisiä. RKP:a ne äänestävät kuitenkin.

  29. Tomi: Eivät ne nuoret toivot käytä ruotsilta säästynyttä aikaa mihinkään muuhun opiskeluun; sitä aikaa kun ei säästy, koska kouluaineena ruotsi on yhä pakollinen. Sitä siis päntätään, vaikkei kenties koskaan kirjoitettaisi.

  30. Minä nyt tietysti olen kuriositeetti kun työssäni käytän yli sata vuotta vanhoja historiallisia dokumentteja arkistoista. Ne tuppaavat pääsääntöisesti olemaan ruotsin kielellä, ja sikäli kouluruotsista on ollut minulle suurta hyötyä. Venäjän arkistojen auetessa ehkä venäjänkieltäkin voisi tarvita, mutta sitä taas en sattunut koulussa lukemaan. Ainakin jos jotain historiaa sivuavaa aikoo tutkia, eikä ole lukenut ruotsia, on oman kotimaansa lähimmänkin historian suhteen täysi ummikko.

    Saksaakin luin koulussa, mutta sitä olen tarvinnut hyvin vähän, mitä nyt televisiosarjoista osaa erottaa ilmaukset ”erschossen worden” ja ”umgebracht hat” (englanninkielisistä tv-sarjoista taas jostain syystä pistää eniten korvaan fraasi ”have sex”). Ainakin minulle siis ruotsista on ollut ja on jatkuvasti paljon enemmän hyötyä kuin vaikkapa saksasta.

    Myös siitä olen vakuuttunut, että syntyperäinen kielenopettaja on varmaan optimiratkaisu, vaikka akateeminen koulutus varmaan takaakin sen, että ei-syntyperäistenkään opetus ei ole kovin huonoa.

  31. Sitä siis päntätään, vaikkei kenties koskaan kirjoitettaisi.

    En tiedä millaisten nerojen kanssa täällä juttelen, mutta ainakin minä pänttäsin ruotsia kirjoitusten takia, kun yritin epätoivoisesti kiriä kiinni vuosien laiskottelun — huonolla menestyksellä. Sitten onneksi keksin mennä Dragsvikiin 11 kuukaudeksi. Nykysysteemissä olisin varmaan luovuttanut suosiolla ja käyttänyt ajan vaikkapa saksan paranteluun.

    Ainakin minulle siis ruotsista on ollut ja on jatkuvasti paljon enemmän hyötyä kuin vaikkapa saksasta.

    Tällaisessa argumentaatiossa tuppaa olemaan sellainen vika, että ihminen hakeutuu tekemään sitä mitä osaa. Jos ei osaa ruotsia ei hakeudu tutkimaan Suomen tai Ruotsin historiaa mutta sen sijaan voi hankkiutua vaikkapa natseista tai filosofian historiasta kertovien saksalaisten lähteiden äärelle.

    Niin, mutta miksi ei opettelisi molempia, sekä ruotsia että vaikkapa saksaa? Pakkoruotsin kannattajat tuntuvat elävän maailmassa, jossa vieraan kielen oppii tuosta vain tai jos ei opi, on aikaa sen opiskeluun loputtomasti. Meikäläisen kielipäällä varustettuun rukkaan ei tuollainen argumentaatio ymmärrettävästi uppoa.

  32. Menee vähän vierestä, mutta kun ylipäätään kielistä puhutaan – mainitaan melkein aina saksan kielestä kuin se olisi jokin harvinainen vinkuintijaanien kieli. Fakta on myös se, että Euroopassa puhuu yli sata miljoonaa ihmistä äidinkielenään saksaa. Sillä pärjää yllättävän hyvin Euroopassa aina pohjois-Italiaan asti. Tietysti Saksassa se on välttämätön. Ainoa huono puoli siinä on, että saksa on vaikea kieli monine murteineen verrattuna esim. typerään englannin kieleen.

  33. Lukio ei ole osa pakkoruotsia.

    Itse kävin peruskoulun ja yliopiston välillä koulun, johon sisältyi ruotsin opetusta 35 oppituntia.

  34. Yksi henkilötason käytännön este on tietysti vielä ylitettävä: resurssointi euroa/oppilas lienee sellainen, että tuskin monikaan ruotsinkielisen koulun opettaja suostuu siirtymään suomenkieliselle puolelle.

  35. Mitenkäs yleissivistyksen laita kouluissa? On pakkomatikkaa, pakkokemiaa, pakkomaantiedettä, pakkobiologiaa… Eikö se kuulu yleissivistykseen että osaa (ainakin vähäsen) kotimaamme molempia kieliä? Niin on jos on tarve ainakin perusteet mistä lähteä liikkeelle. Eikö se ole tämäm maan koulutuksen perusta? Että on samat lähtökohdat kaikilla! Aika harva meistä kuitenkaan tietää mihin ryhtyy. Tarvitaanko tulevaisuudessa esim. matematiikkaa, maantiedettä vai ruotsia? Kaikki vaan heti lastentarhassa opiskelemaan sitä mistä on kiinnostunut!

  36. Aika populistinen heitto tuo ehdotus äidinkielisistä opettajista kouluihin. Ajatus on kaunis, mutta toteutuksen tiellä on kovin monta estettä. Vähän kuin heittäisi blogissa: sodat ovat huono juttu, ihmisiä kuolee ja sillälailla. Miksei lopeteta sotia, heijuu?

    Väännän rautalangasta.

    On eri asia osata kieltä ja opettaa sitä vieraana kielenä. En usko, että Osmo Soininvaara osaisi opettaa suomea ruotsinkielisille kovinkaan hyvin. En usko, että sitä osaa kovin moni sellainenkaan, joka on lukenut suomea yliopistossa. Tarvitaan pedagogista pätevöitymistä, kiinnostusta ym.

    Aikuisen voi olla helpompaa oppia englantia kielikurssilla Britanniassa kuin lapsen koulussa, jossa opettaja on suomalainen. Näitä asioita ei kuitenkaan voi verrata, sillä toisessa oppija on motivoitunut ja maksukykyinen aikuinen, toisessa vastuuvapaa lapsi.

    Suomessa ei tällä hetkellä ole riittävästi suomen kielen opettajia edes maahanmuuttajaväestön tarpeiksi. Suomea yliopistoissa lukevista aniharva saa pätevyyden suomen kielen opettamisessa vieraskielisille. Alalle on vasta syntymässä traditio. Kaikki pätevät tarvitaan suomen kielen ulkomaalaisopettajiksi maahanmuuttajille tai ulkomaille yliopistoihin, joissa niissäkin halutaan opiskella yhä enemmän suomea.

    Entä mistä löytyisi ruotsia äidinkielenään puhuvia opettajia, jotka olisivat halukkaita muuttamaan Karstulaan, Uukuniemelle, Kuhmoon ja Sodankylään, joissa kaikissa opetetaan ruotsia kouluissa. Vastaus: ei mistään.

    Koulujen kieltenopetus tarvitsee ihan toisenlaisia uudistuksia. Polttavin tarve olisi mielestäni kielenopetuksen monipuolistaminen. Tarvitaan valtavasti lisää venäjän, kiinan, viron, japanin ym. taitoisia. Ja kyllä. Heille kannattaisi opettaa näitä kieliä jo kouluissa. Mutta siihen tarvitaan uutta korkeakoulupolitiikkaa, joka ymmärtää, että globalisaatiota ei hallinnoida pelkäksi englanniksi.

  37. Jos jotainei voi toteuttaa Uukuniemessä, ei se ole mikään syy olla toteuttamatta sitä Helsingissä tai Vaasassa. Koska jokseenkin kaikki ruotsinkieliset ovat Suomessa kaksikielisiä, äidinkielenään ruotsia puhuva voisi minusta opettaa peruskoululaisille ruotsia vallan mainiosti – ja jos ei peruskoululaisille, niin ainakin lukiolaisille. Jos näin päätettäisiin tehdä, pitäisi tietysti myöskouluttaa opettajia, joten ei se ihan heti käy.

  38. Viittaan vielä siihen, mitä edellä kirjoitin. Itselläni on suomen kielen ulkomaalaisopettajan pätevyys, opiskelemalla ja työkokemuksen myötä hankittu. Tiedän kokemuksesta, että äidinkielenään jotain kieltä puhuva ei noin vain voi opettaa sitä kieltä. Tarvitaan filologiaopintoja, ja nimenomaan sellaisia, jotka painottuvat (esim. suomen ja ruotsin) kielten eroihin, oppimispedagogiikkaan jne.

    Tällä hetkellä suomenkielinen ja ruotsinkielinen filologikoulutus ovat yllättävän kaukana toisistaan, eivätkä ne anna valmiuksia oman kielen opetukseen vieraana kielenä myöskään ruotsinkielisille äidinkielenopettajille. Suomen ruotsinkieliset eivät myöskään ole niin kaksikielisiä kuin Ode tuntuu olettavan. Helsingin ulkopuolella on paljon huonosti suomea osaavia, nuoriakin.

    Ei se Lontoon kesäkurssin kiva ja taitava opettajakaan todennäköisesti ollut pelkkä englannin puhuja, vaan ilmeisesti monessa liemessä keitetty pedagogipersoona. Eikä sellaisia synny kättä pyöräyttämällä.

  39. Osmon aloitus kertoo ihmisestä joka ei ymmärrä didaktiikasta ja kielen opetuksen pedagogiikasta hölkäsen pöläystä.

    Hyvän kielenopetuksen edellytys ei millään muotoa ole kyseisen kielen puhuminen äidinkielenään. Kuten jo Janne S totesi, kyse on huomattavasti laaja-alaisemmasta kielen lainalaisuuksien ymmärtämisestä, filologian eri osa-alueiden hallinnasta ja ennen kaikkea taju opetettavien äidinkielen lähtökohdista.

    Suomea äidinkielenään puhuva on yleensä huomattavasti parempi opettamaan vierasta kieltä suomea puhuville kuin syntyperäinen vieraskielinen. Hän tuntee omakohtaisesti sudenkuopat ja ongelmakohdat kielen sanastossa ja rakenteessa, jotka ovat juuri ja nimenomaan suomenkielisille haasteellisia.

    Eli pystyyn kuollut ehdotus!

  40. Katajanokan ala-asteella ranskaa opetti ranskankielinen opettaja, eikä se mitenkään huonosti sujunut. Aika monessa maassa yritetään käyttää äidinkielenään opetettavaa kieltä puhuvia. Erityisesti tämä olisi tietysti järkevää lukiossa.

  41. Mahtavaa argumentointia tilastotieteilijältä!

    Olipa kerran Katajanokalla ranskankielinen Hyvä Opettaja! En lainkaan epäile tätä, mutta mitään yleistyksiä tästä ei pidä tekemän.

    Suomen ei koulujen oppimistulosten valossa tarvitse mitenkään olla huolissaan mitä ”aika monessa maassa yritetään”. Kasvatustieteen ja filologian sekä opiskelijat että opetushenkilöstö ovat meillä maailman huippua.

  42. Joku sanoi, että lukioon ei tarvitse mennä, jos opetussuunnitelma ei miellytä. On vaan niin, että ei ole Suomessa pahemmin peruskoulun jälkeisiä kouluja, joissa ei ruotsia tarvitsisi opiskella. Mainitse yksi, jos sellaisia on? En pitäisi kouluttamattomuutta realistisena vaihtoehtona. Englannin pakollisuus on ymmärrettävää, koska se on valtakieli maailmalla, mutta lähes kaikki muut aineet voi valita haettavan koulun mukaan, ruotsia ei.

  43. Kristian:

    ”Englannin pakollisuus on ymmärrettävää, koska se on valtakieli maailmalla, mutta lähes kaikki muut aineet voi valita haettavan koulun mukaan, ruotsia ei.”

    Sinivihreä:

    Alleviivaisin sitä että englanti ei ole Suomessa pakollinen, toisin kuin ruotsi. Veikkaukseni on, että tälle pakkoruotsille käy samaan tapaan kuin muillekin ihmisten rakentamille keinotekoisille ja epätarkoituksenmukaisille muureille tyyliin berliinin muuri. Ne vain yksinkertaisesti romahtavat ajan ollessa kypsä. Pakkoruotsin osalta aika alkaa käsittääkseni olla kypsä.

  44. Ongelmaa lähestytään täällä väärästä päästä.
    Lukiossa ei pidä opettaa ruotsia, ei myöskään englantia tai venäjää. Vieraiden kielten taito on parasta hankkia oppivelvollisuuden alussa, ei lopussa. Se tapahtuu parhaiten omaksumalla kieli käytännössä. Silloin kieltenopettajaksi kelpaa kuka tahansa natiivipuhuja. Muutoin on ihme, ettei maailman ihmisistä tullut mykkiä, vaikka harva äiti on filologi.
    Suomessa opetetaan 1) tarpeettomia kieliä 2) vastentahtoisille oppilaille 3) herkkyysiän mentyä 4) hankalin menetelmin 5) luonnottomin painotuksin 6) vieraskielisten opettajien toimesta – siis joka suhteessa vaikeimman kautta. Hyvä vain kun emme opi, sillä hulluus saattaisi puhumalla levitä.

  45. Haluaisin mielelläni kuulla Osmon näkemyksen niistä poliittisista rakenteista ja käytännöistä jotka pakkoruotsijärjestelmää yhä pitävät pystyssä, ja joita ei meille kanslaisille kerrota.
    Uskoisin että poliittisen urasi kautta olet tehnyt havaintoja näistä demokratialle vieraista käytännöistä.
    Valtaosa kansasta ei kannata nykyjärjestelmää, kuitenkin opetusministeriö hiljattain tyrmäsi Tohmajärven kunnan kokeiluanomuksen koskien venäjän opetusta ruotsin vaihtoehtona.
    Epäterveestä tilanteesta kertovat myös lukuisat kansalaisaktiivisuuden muodot, kuten:
    http://www.vapaakielivalinta.fi ja esim. imatralaisen Vuoksenniskan koulun vanhempien aloite opetusministeriölle, mikä sekin tyrmättiin yhtä ontoin perusteluin kuin Tohmajärven hanke.
    Mitä mieltä olet tällaisesta poliittisesta kulttuurista? Kenellä on pallo?

  46. Venäjänkielessä on erityispiirteitä joita syntyperäisen, jopa oppineen on vaikea hallita (vaikka jotain osaisikin).

    Venäjän kielen painotukset poikkeavat suomen kielen painotuksista siten että sanan pääpaino voi olla muillakin kuin ekalla tavulla jne. eli vaikka osaisit kieltä hyvinkin, aksentti voi olla todella karmea.

    Jos painotukset opitaan jo alussa väärin (liian karrikoidusti tai oikeasti väärin) niin tätä ongelmaa on myöhemmin vaikea korjata.

    Lisäksi nimeomaan viron kielen ominaispiirteet ovat samankaltaiset kuin suomen, eli Samuli Lintulan tapauksessa kyseessä lienee ollut vain huono opettaja.

    Se mikä on tärkeää on se että opettaja ylipäätään osaa sekä opetettavaa kieltä, että kieltä jolla opetetaan, jotta kommunikaatio ylipäätään on mahdollista. Opettajan on kyettävä ymmärtämään hankaliakin kysymyksiä ja kyettävä myös vastaamaan niihin kattavasti, suomeksi.

    Itselleni paras opettaja ikinä on venäjää äidinkielenään puhuva puoliso ja kaksikielinen lapsemme. Heillä on aikaa ja kykyä selittää sanojen takana olevat monet merkitykset ja merkitysvivahteet, jolloin sanojen luova käyttö on mahdollista jo varsin varhaisessa vaiheessa ja virheet tulee korjattua sitä mukaa kun niitä esiintyy.

  47. Sami:
    ”Eikö se kuulu yleissivistykseen että osaa (ainakin vähäsen)”

    Oletko mistä tuon kuullut? RKPn taholta? Ainakin vähäsen, ok, mitkä sanat kannattaisi opetella? Tak adjöö?

  48. Perjantaina 26.9. vietämme taas Euroopan Kielten päivää. Monikielisyys kuuluukin Euroopan nykyiseen ja tulevaan kehitykseen itsestään selvänä osana, kuten julistettiin jo EU:n ja Euroopan Neuvoston kielten vuonna 2001.
    Aloituksen kysymys suomenkielisistä ruotsinopettajista ja ruotsinkielisistä suomenopettajista kuvastaa hyvin Suomen poliittista lähtökohtaa kieltenopetuksessa. Kun muualla Euroopassa pyritään tavoittelemaan äidinkielen lisäksi kahden vieraan kielen taitoa helpottamaan eurooppalaisten kanssakäymistä, meillä poliittisesti sävyttynyt kielikoulutus kääntyy sisäänpäin: valtio velvoittaa opettelmaan ruotsin ja kunnat valitsevat englannin. Niinpä suomalaiset eivät juuri muuta osaa kuin englantia vähän pakoksi koettua ruotsia.

    Missä on nuorisoamme kansainvälisyyteen ja eurooppalaisuuteen valmistava monipuolinen kielikoulutus?
    Pienen kielen maana meillä jos kenellä on tarvetta monipuoliseen kielitaitovarantoon. Nuorisomme haluaa kansainvälistyä ja oppia saksaa, ranskaa, venäjää..
    Miksi suomalaisten pitäisi opetella kolme vierasta kieltä kun muille riittää kaksi?
    Eikö olisi jo aika tunnustaa ruotsin opetuksen puhtaasti poliittinen luonne? Ei ruotsin osaajat Suomesta katoa kun ruotsista tulee valinnainen. Tärkeintä olisi nyt uskaltaa puhua asiasta.

  49. Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on johdonmukaisesti, esim. tapauksen C-419/92 Ingetraut Scholz,, kok. I-1994, s.521 (syrjintä, kansalaisuus) yhteydessä todennut, että unionin perussopimukset kieltävät paitsi yleisen syrjinnän kansalaisuuden perusteella myös erottelun perusteilla, jotka de facto johtavat samaan lopputulokseen. Välillinenkään syrjintä ei siis ole sallittua.

    Yliopistojen tutkintoasetuksen 6 §:ää soveltaessaan yliopisto, joka on opetuskieleltään suomenkielinen, ei myönnä käytännössä anomuksesta suomen kielellä koulusivistyksensä saaneille opiskelijoille vapautusta ruotsin kielen kurssista, paitsi jos on kyse esim. vakavasta lukihäiriöstä. Sen sijaan koulusivistyksensä muilla kielillä saaneille opiskelijoille, käytännössä ulkomaalaisille, mukaan lukien EU:n kansalaiset, tämä vapautus myönnetään anomuksesta automaattisesti.

    Tämä käytäntö on johtanut siihen, että Suomen yliopistoissa kansalaisuuteen perustuva syrjintä on de facto korvattu koulusivistyksen saantiin perustuvalla erottelukriteerillä.

  50. Peruskysymyshän on: miksi jokainen suomalainen lukee ruotsia pakolla?

    Kerrataanpa hieman perustuslakia.

    ——————–
    ”17 §
    Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin

    Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.

    Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.

    Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisten oikeudesta käyttää saamen kieltä viranomaisessa säädetään lailla. Viittomakieltä käyttävien sekä vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan lailla.”
    ——————–

    Suomenruotsalaisilla on perustuslain mukaan oikeus käyttää ruotsia tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa. Missään muualla tätä oikeutta ei ole. Ei lähikaupassa, sairaalassa, pankissa, lippuluukulla, autokorjaamossa, koulussa, lentokentällä, vakuutusyhtiössä. Myöskään katukylttien kaksikielisyys ei ole perustuslaissa määrätty.

    Suomenkielisillä ei ole velvollisuutta lain mukaan palvella ketään ruotsiksi. Tämä palvelun velvollisuus on harhakuva jota media toitottaa, poliitikot ja presidentti toistavat mantran tavoin ja joka on iskostettu suomenkielisen takaraivoon kymmenien vuosien ajan.

    ”Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin”, ei ”velvollisuus toisen kieleen ja kultuuriin”. Toista kulttuuria ei saa suojella toisen kustannuksella.

    Perustuslaki tai muukaan laki ei määrää että juuri suomenkielisten on palveltava ruotsinkielisiä ruotsiksi. Ainoa määräys on että valtio turvaa kielelliset palvelut virastoissa. Kuinka tuo palvelu järjestetään on valtion ongelma, ei suomenkielisen suomalaisen henkilökohtainen risti. Vaihtoehtoja ruotsinkielisen palvelun turvaamiseksi ovat mm.

    – tulkit virastoissa
    – suomenruotsalaisten kannustaminen ko. aloille
    – ruotsinsuomalaisten houkuttelu ko. aloille Suomeen
    – palkanlisää ruotsin kielen taidosta kuten muustakin kielitaidosta

    Valtion ratkaisu on: opetetaan 6 miljoonalle ihmiselle pakolla ruotsia jos muutama sattuisi ohjautumaan virkaan sellaiseen virkaan jossa ei ole yhtään ruotsinkielistä kollegaa!

    Pakollinen ruotsin kielen opetus kouluissa kaikille suomenkielisille on siis seurausta valtion kieliPOLITIIKASTA, ei Suomen lakikirjasta.

    Äänestämällä voit vaikuttaa! Järki voittaa! Vai?

  51. ”Äänestämällä voit vaikuttaa! Järki voittaa! Vai?”

    Ei taida voittaa. Äänestämisellä ei ole mitään vaikutusta RKP:n hallituspaikkaan. Puhutaan jopa, mitä puolueita RKP ottaa kumppaneikseen hallitukseen.

    Oma käsitykseni on, että RKP ostaa rahalla itselleen hallituspaikan. Rahat tulevat RKP:n hallitsemista suomenruotsalaisista säätiöistä. Paavo Lipponen sai rahaa RKP:ltä se tiedetään. Todennäköisesti muutkin.

  52. samuli:
    Lisäksi nimeomaan viron kielen ominaispiirteet ovat samankaltaiset kuin suomen…

    Virossa on paljon suomesta poikkeavaa, mm.
    vokaalien pituuksissa. Ja mitte ainult selles
    aga ka mitmes teises eesti keele keerulisemas
    struktuuris.

    Se mikä on tärkeää on se että opettaja ylipäätään osaa sekä opetettavaa kieltä, että kieltä jolla opetetaan, jotta kommunikaatio ylipäätään on mahdollista.

    Opettajan pitää etenkin osata motivoida oppilaitaan, ja lisäksi opettaa.

    Itselleni paras opettaja ikinä on venäjää äidinkielenään puhuva puoliso …

    Lainaisitko opettajaasi pariksi kuukaudeksi?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.