Kun R-kioski ja Harkimo ovat tuomassa kilpailevia pankkiautomaatteja markkinoille, syntyy mielenkiintoinen kilpailulainsäädännön piiriin kuuluva tilanne näiden maksullisuudesta. otto-automaatitkin ovat maksullisia, mutta pankki maksaa kulut. Nyt R-kioski vaatii, että pankki ottaa vastuulleen myös näiden automaattien vähän suuremmat kulut.
Ennustan, että riita päätyy siihen, että kaikki pankkiautomaatit tulevat maksullisiksi ja kilpailevat sen jälkeen hinnalla asiakkaan suosiosta.
Tämä johtii S-pankista ja Tapiolapankista, jotka tarjoavat pankkitileille ihan oikeata korkoa, S-pankki esimerkiksi 2,25 prosenttia. Muut pankit pitävät käyttelytilejä lähes korottomina ja antavat toisaalta pankkiautomaatit käyttöön ilmaisiksi. Tämä ei toimi, jos nuo palveluiltaan riisutut pankit maksavat paljon korkeampaa korkoa käyttötileistä. Muidenkin pankkien on kohta maksettava, mutta silloin ne eivät voi maksaa pankkiautomaattien kuluja asiakkaidensa puolesta. Samalla tämä merkitsee, että käteinen raha tulee lähes katoamaan käytöstä.
Käteinen, konkreettinen ja ehdottoman anonyymi maksuväline, raha, ei koskaan katoa. Sen tunnusmerkki on anonyymius, ei niinkään se, että se painaa kädessä. Elektroninen raha voi myös olla anonyymia. Ellei ole, tulee taas oraville vaikeat ajat.
Kyllä. Käteistä rahaa tarvitaan silloin, kun on erityinen tarve anonyymisyyteen. Tässä on vain se vika, että juuri kukaan muu ei sitä tarvitse. Siksi suuret käteisellä tehtävät kaupat kiinnostavat viranomaisia aina.
Myös kontrollifriikit vihaavat anonyymia rahaa. Kun siru pysäyttää Winston Smithin auton, ja hänen tilinsä lukkiutuu epäilyttäviä tekoja laskevan algoritmin antaessa käskyn, miten Winston Smith jatkaa päivittäistä elämäänsä?
Aivan ilmeinen ratkaisu on olemassa ja löytyy jo eräästä Philip José Farmerin kirjasarjasta. Valitan Ode, mutta haaveesi ei toteudu. Ihmiset edelleenkin aikovat asua, missä haluavat, ja tehdä mitä itse haluavat.
Otto-automaatillakin joutuu maksamaan, jos käteistä nostaa Visalla.
Kaupalle edullisinta on, jos asiakas maksaa peruspankkikortilla:
http://www.talouselama.fi/docview.do?f_id=1274533
Saammeko alennusta, jos maksamme kortilla? Emme saa. Pankkikortilla maksaa käteisellä ja erikoiskorteilla maksavien ostoksia ja käteisellä maksava erikoiskorteilla maksavien ostoksia.
Sähköistä laskua yritetään kovasti markkinoida. Ongelma on sen markkinoinnissa, kun sitä perustellaan laskuttajan hyödyllä. Sen käytöstähän pitäisi asiakkaan saada etua (=maksaa vähemmän), koska etua saa myös yritys. Sonerahan yritti kääntää tätä(kin) toisin päin eri kerätä enemmän maksua paperilaskusta. Soneraa ei tosin tunneta kovin asiakasmyönteisenä muutenkaan.
Kuluttajavirasto otti asiaan kantaa tällä viikolla:
”Kuluttajavirasto ei pidä hyvänä menettelytapana sitä, että asiakkaita pakotetaan laskutuslisän avulla väkisin siirtymään sähköiseen laskutukseen. Yritykset voisivat kepin sijasta käyttää porkkanaa ja antaa sähköiseen asiointiin siirtyville asiakkaille alennusta laskusta. Alennuksiin olisi varaa, koska siirtyminen paperisista laskuista sähköisiin on yrityksille merkittävä säästö.” Tiedote 13.3.2007
Käteisestä vielä. Joka neljäs 500 euron seteli liikkuu Espanjassa, vaikka sen talous ei ole lähelläkään 1/4 euromaiden taloudesta. 500 euron setelit tunnetaan Espanjassa nimellä ”Bin Laden”, koska kaikki espanjalaiset puhuvat niistä, mutta juuri kukaan ei ole niitä todellisuudessa nähnyt. Käteisellä maksamisesta ei jää jälkiä. Käteinen on oleellinen osa Espanjan harmaata taloutta, esim. ylikuumentunutta rakennusbisnestä tai laittomille siirtolaisille maksettavia palkkoja tomaatti- ja kurkkuviljelmillä.
Selkeintä olisi, jos kaupan perushinta olisi käteisellä maksamisen hinta ja kortilla maksamisen hyöty tasattaisiin asiakkaan ja kaupan välillä.
Sama paperilaskun kanssa. Se muodostaisi perushinnan ja sähköisen laskun käytöstä hyötyisi asiakas alennuksena, kuten Kilpailuvirasto ehdottaa.
Mielenkiintoista onkin, miksi tietokoneisiin, kännyköihin ja niiden yhteyksiin liittyvässä ”palvelukulttuurissa” on niin paljon ylimielisyyttä.
En usko, että käteisen käsittely on korttimaksamista kalliimpaa pienissä enintään 10 € ostoksissa. Varsinkin kun kohta siirrytään kalliiseen euroopanlaajuiseen korttimaksujärjestelmään, pienten korttimaksujen pyörittäminen tulee erityisesti pienille yrityksille kalliiksi.
En myöskään ymmärrä perfektionistista pyrkimystä käteisestä kokonaan eroon pääsemiseksi. Suomen maksuliikennejärjestelmä on jo nyt maailman tehokkaimpia ja päinvastoin on hyvä että käteinen toimii varajärjestelmänä, kun kortit eivät silloin tällöin toimi tai käy tai kun korttimaksaminen on hitaampaa.
Käteisen määrän odottamaton lisääntyminen johtuu paljolti Euron toimimisesta ankkurivaluuttana. Ts. Euroon luotetaan enemmän kuin moniin muihin valuuttoihin ja merkittävä osa erityisesti euroalueen reunamaissa nostetuista käteiseuroista lienee kulkeutunut euroalueen ulkopuolelle reservirahaksi.
Siltä (suurimmalta) osin kun ei ole kyse laittomasta toiminnasta pidän ilmiötä positiivisena. Eurohanke on onnistunut. Siitä on tullut (yksi) maailmanvaluutta ja siihen luotetaan enemmän kuin muihin valuuttoihin.
Siirtyminen kontrolloituun, epäanonyymiin rahaan tuottaa nopeasti rinnakkaisjärjestelmiä. Tulevaisuuden yhteiskunta ei muutenkaan ole Oden & Gröda haaveilema väkisin onneen ja turvallisuuteen pakotettu kontrolliyhteiskunta, vaan rikollisjärjestöjen hallitsema feodaaliyhteiskunta. Tervetuloa!
Voitaisiinko vähitellen unohtaa käteinen ja siirtyä käyttämään jotain vaikka kännyköiden kautta siirrettävää (bluetooth) ”minirahaa” esim. alle 30€ maksuissa? Vaikka kolikoista ja seteleistä luovuttaisiin, tulisi ihmisillä olla, jo ihan käytännöllisistä syistäkin, oikeus ja mahdollisuus siirtää pieniä summia toisilleen.
Itse tarvitsen käteistä enää vain pysäköintiautomaatteihin ja portsareille. Molemmille noillekin niin harvoin, että kolikoiden/käteisen etsiminen on aina tuskaista. Mikseivät kaikki Helsingin pysäköintiautomaatit vieläkään toimi kännykällä?
Moniko meistä on oikeasti maksanut yli 50€ ostoksen käteisellä viimeisen kymmenen vuoden aikana? Nyt kättä sydämelle.
Käteisen korvaamisen suurin ongelma on loppujen lopuksi se, että palveluntarjoajat laskuttavat sähköiseen kauppaan siirtymisestä niin rutkasti, että aivan pienellä liikevaihdolla ei elektroninen kauppa kinnosta. (Esimerkiksi nettipuolella Visan vuosimaksu on n. 500€.)
Olen maksanut, jopa tuhansien eerojen ostoksia.
Prepaid maksupalikat. Voi ostaa anonyymisti, käyttää käteisenä ihmisten kesken halutessa, ladatakin jos haluaa, jne.
En näe mitään ongelmaa siinä, että ne jotka tahtovat maksaa anonyymisti, myös maksavat tuosta palvelusta käyvän hinnan (eli sen mitä pankkiautomaattien ylläpito maksaa).
Catilinan kommenteissa sotketaan ennusteet ja toiveet. Jos ennustan jotain ei se tarkoita, että toivon niin tapahtuvan.
Paljon mahdollista, Ode. Näin se ihmisten mieli toimii, se etsii johdonmukaisuutta myös Osmo Soininvaaran lausumista, silloinkin kun sitä ei ole.
Edellytän, että mielivaltaisen suuria summia on voitava maksaa anonyymisti.
Hannu Oskala:
”Mikseivät kaikki Helsingin pysäköintiautomaatit vieläkään toimi kännykällä?”
Kai olet tietoinen ParkIt -systeemistä?
http://www.parkit.fi/
Ensinnäkin, ihmettelen kaikkien hinkua tunkea pankkiautomaattibisnekseen. Pankkiautomaatit ovat pankeille kulu eivätkä bisnes ja otto-järjestelmän luominen on vähentänyt päällekkäisyyksiä runsaasti.
Nyt kaksikin eri yrittäjää haluaa lähteä tähän olemattomaan bisnekseen, minkä asian logiikka pakenee minulta. Maailmassa pubeihin sijoitetut maksulliset automaatit ovat toimiva keksintö, koska näissä maissa pubit eivät huoli kortteja, perivät niiden käytöstä komission tai edellyttävät minimissään X rahan suuruista ostosta.
Suomessa näin ei ole, koska jokainen, jolla on automaattikortti, on myös vähintään visa electron siinä maksukorttina, ja melkein jokaisella on taskussaan kortti, jolla voi maksaa ”ilmaiseksi” joka paikassa ilman visa electronin rajoituksia. Suomessa myös jokaisessa kuviteltavissa olevassa establishmentissä nakkikioskeja lukuunottamatta käy kortti eikä sen käytöstä peritä maksua.
En minä sitä ihmettelisi, jos pankit joskus yrittäisivät rahastaa pankkiautomaattiotoista. Se on sitten kansasta kiinni, halutaanko niistä maksaa vai ei. Jaloillaan äänestäminen on aina mahdollista. Ja sekin kyrsii pankkeja, jos väki hyökkää konttoreihin nostamaan rahaa ilmaiseksi tileiltään. Jos mitään ilmaista kanavaa päästä käsiksi omiin rahoihinsa ei ole, epäilen viranomaisten tässä kohtaa kiinnostuvan asiasta.
Yksi mahdollinen välimuoto on joissain maissa käytössä oleva systeemi, jossa nostot ovat teoriassa maksullisia, mutta käytännössä kaikki maksukykyiset ovat jotain avainasiakkaita, kanta-asiakkaita, foobar-asiakkaita tai jotain muita ältsin tärkeitä ihmisiä, joiden ”etuihin” kuuluu N ilmaista pankkiautomaattinostoa kuukaudessa. Ålandsbankenilla on tästä oma versionsa, jossa nostot 90 eurosta ylöspäin ovat ilmaisia ja pienemmät maksavat. Pankki maksaa automaattifirmoille transaktioista eikä nostetuista euroista, joten näin se saa vähennettyä transaktioita ja kasvatettua kertanostoja kaksikymppisen kaksi kertaa päivässä hakemisen sijaan.
Muuttuvat nostot maksullisiksi tai ei, en mitenkään jaksa uskoa, että automaattien määrän kaksinkertaistaminen pitää bisneksen terveenä. Ei niille riitä asiakkaita maksullisessa maailmassa, koska nykyisin Suomessa pankkiautomaateille on jonoa vain muutamassa paikassa tiettyyn aikaan päivästä/viikosta/kuusta.
Enkä jaksa uskoa, että viisisataa automaattia pysyy pystyssä pelkillä humalaisten nostoillakaan. Kun bisnes muuttuu epäterveeksi ja siitä katoaa kaikki kytkentä tuloihin, tapahtuu jotakin, jotta siitä taas tulee siedettävää bisnestä.
Älkää nyt uhotko siellä Nokialandissa. Täällä Euroopassa (Belgia) kaikki yrittäjät, putkimies, sähkömies, lääkäri (!) haluavat maksun käteisenä, vaihtoehtoja ei ole. Kaikilla ei ole kortteja tai kännyköitä, eikä ole pakko ollakkaan!
Italiassa ne vasta käteistä haluavatkin, mutta mitä merkitystä tällä on Suomessa?
S-ryhmä antaa ymmärtääkseni 0,5 % alennusta ostoksista, jos maksaa S-pankin kortilla. Jos alennukset pankkikorttimaksuista yleistyvät, se kyllä nopeuttaa käteisen katoa. Joskus suunniteltiin pieniä ostoksia varten pikkurahakorttia, joka ei vaatisi mitään tunnisteita ja jonka käyttö olisi yhtä yksinkertaista kuin ratikkakortin käyttö.
Ei ole mikään iäisyys siitäkään, kun kaupat suunnittelivat pientä lisämaksua kortilla maksaville, mutta se asetelma on kääntynyt päälaelleen.
Syrjäiset kaupat ja taksit suosivat jkortteja jo turvallisuutensakin takia. Kun ei ole käteistä, ei ole ryöstettävää.
OS: Itse asiassa se mikä katoaa on suomalainen pankkikortti.
Ne ovat pankeille hemmetin huonoa bisnestä, koska niiden palkkio on jotain senttejä per ostos eikä prosentteja summasta. Itse ennustan, että viiden vuoden päästä suomalaista pankkikorttia ei ole olemassa, S-pankilla tai millään muullakaan.
Pankille aiheutuu kuluja pankkikorttijärjestelmän ylläpitämisestä, tähän kuuluu koko ketju kortin lukevasta kassapäätteestä rahansiirtoon kaupustelijalle. Jokainen pankki pyörittää nyt omaa järjestelmäänsä, eli pyörä on keksitty yhtä monta kertaa kuin Suomessa on pankkeja.
Nyt on toisaalta visa electron ja maestro, joita pankit tyrkyttävät jokaiselle. Niissä komissio on prosenttimääräinen summasta, eli rahaa tulee absoluuttisesti sisään enemmän näistä maksuista. Valtaosa tästä rahasta jää luottokorttiyhtiölle, mutta toisaalta pankkien ei tarvitse ylläpitää mitään järjestelmiä tätä varten vaan luottokorttiyhtiö hoitaa tämän keskitetysti kuten kaiken muunkin.
Joten siirtämällä asiakkaat pankkikorteista visa electroneihin ja maestroihin pankki pääsee eroon yhdestä kulumomentista ja saa ”vastikkeettoman” tulomomentin sen tilalle.
Nettohyöty on harkitsemisen arvoinen, ja tämä voidaan perustella asiakkaalle ”parannamme palveluamme ja kustannukset pysyvät samana” -sloganilla.
Tilanne on tietysti vähän erilaine kun kauppa omistaa pankin, kuten on S-pankin kohdalla.
Olen kuullut, että ainakin Irkuista ja Britanniasta saisi ostettua eräänlaisia prepaid-Visa -kortteja, joilla voi sitten myöhemmin maksaa anonyymisti. Tällä tavoin myös luottotietonsa menettäneillä on mahdollisuus saada Visa-kortti maksuvälineeksi. Korjatkaa jos olen väärässä.
Kaiken kaikkiaan on hyvä, mikäli käteisellä maksetaan vähemmän. Rahan käsittely, painaminen ja kuljetus maksaa, elektroninen raha on ekologisempaa ja vaivattomampaa. Suomeenkin voisi lanseerata prepaid-maksukortteja, jolloin ihmisten ei tarvisisi huoletia anonymiteetistaan.
Ja tosiaan, on aivan oikein, että ”ilmaiset” nostot poistuvat. Mikään ei ole ilmaista, joku maksaa aina kulut tavalla tai toisella. Parempia korkoja tileille ja maksuautomaatit maksullisiksi!
Korjaan: tarkoitan siis nostoautomaatit maksullisiksi, ei maksuautomaatit. 🙂
Hannu Visti
Ookko huomannu, että sen visa electronin saa myös ilman luotto eli pers´aukisten ominaisuutta. Eli ostat ja maksat sellaista mihin kate riittää.
Näitä mastereita ym. vinkukortteja monikin tyrkyttää ilman vuosimaksuja, meillä sellainen on ollut jo useamman vuoden, kun Suomessakin hotellit sellaista välillä tinkaavat ja ulkomailla monet autonvuokraajat. Siinä mielessä hyviä, jos kauppias erehtyy ”kuprun” puolelle tai konkkaan, niin luottofirma maksaa laskun. Ja kun luottonsa/velkansa maksaa ajoissa ei mene provikoita.
Orwellmainen tunne on, ettei kulu aikaakaan kun joka iikan otsaluuhun asennetaan siru, johon voi kaiken muun lisäksi ladata maksuvalmiutta.
Vesilahden Narvan kylässä lopetettiin hiljattain Otto suuren porun saattelemana. Sitävastoin Tampereella pelkästään Tammelantorin laidoilla on Ottoja 5 kpl. Siellä on lisäksi kaksi R-kioskia. Joten automaatteja on kohta 7+ mahdollinen Harkimon automaatti.
Ihmetyttää amer. filmeissä kun kirjoitellaan shekkejä, onko se shekki ulkomailla vielä käytössä kovasti ? Onkohan meillä vielä shekkejä ?
”Siirtyminen kontrolloituun, epäanonyymiin rahaan tuottaa nopeasti rinnakkaisjärjestelmiä. Tulevaisuuden yhteiskunta ei muutenkaan ole Oden & Gröda haaveilema väkisin onneen ja turvallisuuteen pakotettu kontrolliyhteiskunta, vaan rikollisjärjestöjen hallitsema feodaaliyhteiskunta. Tervetuloa!”
Kuinka tuo tapahtuu?
Kaikki rahan käsittely maksaa, ilmaisuus on vain silmänlumetta asiakkaalle. Pankki maksaa käteisnostoista, joden kustannukset kerätään tasapuolisesti kaikkien asiakkaiden selkänahasta. Luottokorttimaksaminen maksaa, ja mitä eksoottisempi kortti, sitä enemmän hintaa. Ja kauppias perii nämä kulut tasapuolisesti kaikilta asiakkailta hinnoissaan.
Minun puolestani kaikista rahankäsitely- ja maksutapahtumista voisi ihan hyvin periä hintaa erikseen. Kuluttaja näkisi heti, mikä maksutapa on hänelle itselleen suotuisin ja hinnat kestäisivät vertailua. Myös maksamisen maksuja ja tilien tuottoja voisi vertailla suhteellisen helposti. Tällöin pitäisi tietenkin taata, että maksut olisivat suhteessa oikeisiin kuluihin eikä vain ylimääräinen rahasampo.
Osmo: ”ihan oikeata korkoa 2,25”
Muistaakseni inflaatio huitelee tällä hetkellä jo lähellä 4% joten tuo 2,25 tarkoittaa vain sitä, että tilillä oleva raha ei pienene ihan niin paljon kuin nollakoron tilillä. Ei se silti kyllä kuulosta ihan ”oikealta korolta”.
Sähköisestä laskusta olen Kari Rajalan kanssa samoilla linjoilla, minulle tuli Samossa ehdotus moisesta. Olin ihan innostunut sillä olen tottunut hoitamaan raha-asiani nettipalveluissa. Sähköinen lasku ilmeistyisi nettipankkiini jossa minun se tulisi hyväksyä. Mutta milläs tiedän koska se sinne ilmestyy, no siitähän saa tiedon maksullisella tekstiviestillä. Eli lasku tulee kotiin ilmaiseksi paperisena mutta e-laskulla tieto laskun saapumisesta maksaisi. Tästä on jo aikaa mutta innostus hiipui niin, etten ole jaksanut tiedustella onko homma siitä muuttunut.
Luottamuksesta: katsokaapa seuraavan kerran ALKOn jonossa kuinka moni maksaa välineellä josta jää sähköinen jälki. Voisi olla se hyvä sivuvaikutus että viinan kulutus laskisi jos käteisestä rahasta luovuttaisiin.
Mielestäni pankkikortti on kustannustehokas ja toimii hyvin, myös nettipankkipalvelut ovat hyviä ja toimivia. Suomen pankit ovat hoitaneet maksuvälineasiat hyvin joten nyt alan konservatiiviksi ja jenkkifilosofiksi ”if it ain’t broken, don’t try to fix it”.