Ulkomaalaispolitiikka 3. Missä ulkomaalaisten tulisi asua?

29 vastausta artikkeliin “Ulkomaalaispolitiikka 3. Missä ulkomaalaisten tulisi asua?”

1. Mielestäni maa­han­muut­ta­jia ei oikein voi eikä pidä pakko-mitään sen enem­pää kuin muitakaan ihmisiä. Emme voi estää heitä muut­ta­mas­ta tois­t­en­sa läheisyy­teen, jos lähdemme siitä, että ihmisel­lä on oikeus vali­ta asuin­paikkansa. Kuten kir­joi­tat, on myös erit­täin ymmär­ret­tävää, että he hakeu­tu­vat tois­t­en­sa läheisyyteen.

   Ongel­ma ei ole niinkään se, mis­sä maa­han­muut­ta­jat asu­vat, kuin se, jos he eivät ole mis­sään tekemi­sis­sä kan­taväestön kanssa.

   Vastaa

2. Minä sanois­in asi­aa sen tarkem­min miet­timät­tä ensi intu­itiona, ettei mei­dän pitäisi “asut­taa” ihmisiä yhtään mihinkään väk­isin vaan antaa maas­sa lail­lis­es­ti ole­van ulko­maalaisen vali­ta asuin­paikkansa, minkä oikeu­den perus­tus­lakikin hänelle muis­taak­seni suo. 

   Poikkeustapauk­set, eli yhteiskun­nan avun varas­sa ole­vat, asute­taan samoin sään­nöin kuin val­taväestöönkin kuu­lu­vat tapauk­set. Jos kuitenkin erit­täin suuri osa ulko­maalai­sista kaipaa näitä toimen­piteitä, sanois­in maa­han­muut­topoli­ti­ikan men­neen vankasti pieleen ja mei­dän kuu­luisi kor­ja­ta sitä eikä miet­tiä asutuspolitiikkaa.

   Jos päädymme eri kansal­lisuuk­sien kort­telei­hin tai kaupungi­nosi­in, sil­loin on tärkeää huole­htia jotenkin kie­len oppimis­es­ta. Sekä siitä, että val­takun­nan lait ovat voimas­sa näil­lä alueil­la eikä niistä ole de fac­to lupa livetä jos lakimme ja joku toinen kult­tuuri ovat joltain osin ris­tiri­idas­sa. Jos maa­han­muut­ta­jat ovat valikoitu­ja ja koulutet­tu­ja, kumpikaan ei ole ongel­ma. Jos he eivät ole kumpaakaan, sil­loin asi­aa lie­nee syytä ainakin valvoa jotenkin tässä mallissa.

   Vastaa

3. Tietenkin maa­han­muut­ta­jat saa­vat itse vapaasti vali­ta asuin­paikkansa, JOS he itse mak­sa­vat asumisen­sa. Sil­loin kun asum­i­nen kus­tan­netaan tulon­si­ir­roil­la sen tulee edis­tää mah­dol­lisim­man paljon inte­graa­tio­ta. Kanadas­sa ongel­maa ei var­maan ole kovin paljon kos­ka korkeak­oulu­tus on suh­teel­lisen yhteinäistä kaikkial­la maail­mas­sa ja työ sopeut­taa hyvin tehokkaasti. Kun työelämässä joutuu kuitenkin vuorovaiku­tuk­seen muun yhteiskun­nan kanssa voi oman etnisen/kulttuurisen ryh­män paris­sa asum­i­nen tas­apain­ot­taa kult­tuur­ishokkia. Sen sijaan jos maa­han­muut­ta­javäestöstä suuri osa muo­dos­tuu tulon­si­ir­to­jen varas­sa ole­vista koulut­ta­mat­tomista työt­tömistä (kuten Euroopas­sa), näyt­tää hei­dän keräämisen­sä yhteen paikkaan ole­van var­ma resep­ti ongelmille. Kun työn tms. kaut­ta ei ole mitään kon­tak­tia ympäröivään yhteiskun­taan, niin “omien” paris­sa asum­i­nen vain lisää eristäytymistä. 

   Eli sil­loin kun val­tio mak­saa asumisen niin kyl­lä maa­hamuut­ta­jat pitäisi pyrk­iä mielum­min hajasi­joit­ta­maan kuin keräämään tule­vi­in maa­han­muut­ta­jaghet­toi­hin. Se ei vält­tämät­tä ole maa­hamuut­ta­jille helpoin tai mukavin vai­h­toe­hto, mut­ta uskoisin, että pitkän päälle palvelee hei­dänkin etu­aan, että hei­dät vaik­ka väk­isin pakotet­taisi­in sopeu­tu­maan Suo­ma­laiseen yhteiskuntaan.

   Tietekin tämä ongel­ma kos­ket­taa vain niitä ryh­miä, jot­ka eivät oma-aloit­teis­es­ti sopeudu. En usko, että työssäkäyvien ja täkäläiset toim­inta­mallit sisäistänei­den maa­han­muut­ta­jien keskit­tymi­nen millekkään alueelle on suuri ongelma.

   Vastaa

4. Aika hyvä veto Osmol­ta tuo Väyrys-kort­ti. Paavon edes­ot­ta­muk­set evät ole aina oleet kaikkien mieleen mut­ta hänellekin on tul­lut iän tuo­maa viisaut­ta. Paavoa tuskin tarvit­see kenenkään pae­ta vaik­ka hänestä vahin­gos­sa pres­sa tulisi. Lop­pu­jen lopuk­si ihan har­mi­ton mies.

   Kysymys tuos­ta etniskortteli-ajattelusta:
   Miten se edus­taa kotou­tu­mista, sopeu­tu­mista ja sulau­tu­mista? Eikö se ole slum­mi­u­tu­mista, jota pitää kaikin keinoin vält­tää? Tätähän monikult­tur­is­tit toitot­ta­vat. Kuka tah­too tähän maa­han etnisiä slum­me­ja tai edes lievem­min san­ot­tuna kort­telei­ta? Ottakaa­pa kan­taa. Yllekir­joit­tanut ei tahdo.
   Myön­net­täköön kuitenkin se tosi­a­sia että suo­ma­laisetkin siir­to­laisi­na ovat perus­ta­neet omia yhdis­tyk­siään, asuinalueitaan ja Suo­mi-talo­ja. Mut­ta he ovatkin rak­en­ta­neet kaiken itse omas­ta aloit­teestaan rasit­ta­mat­ta uuden maan resursse­ja. Ahk­er­aa porukkaa. Lisäk­si on usein hei­vat­tu ulos sopeu­tu­mat­tomat ja lähetet­ty koti­in maito­ju­nal­la. Sisäistä kuria. Kuinkas mei­dän ikiomat maahanmuuttajat?

   Vastaa

5. Lot­ta Roti jo sanoi olen­naisen: emme voi estää ulko­maalais­ryh­miä muut­ta­mas­ta tois­t­en­sa naa­purei­hin, jos he itse halu­a­vat niin tehdä. Tietenkin siis sil­lä (kaikkien kan­nat­ta­mal­la) ehdol­la, että Suomes­sa saa kukin vali­ta asuin­paikkansa itse. 

   Toinen asia on sit­ten se, mik­si ihmeessä halu­aisimme, että Suomes­sa asu­vat ulko­maalaiset asu­vat eril­lään toi­sis­taan? Taustal­la lie­nee aja­tus siitä, että ulko­maalais­ten keskit­tymät ovat jonkin­laisia hait­to­ja joko kan­taväestölle (kuten kaatopaikat tai juop­po­suo­jat) tai sit­ten ulko­maalaisille itselleen (esim. siten, että täl­löin he eivät inte­groidu suo­ma­laiseen yhteiskun­taan, vaan ghet­toutu­vat) tai sit­ten sekä kan­taväestölle että itselleen (ghet­to, jos­ta lev­iää ryöstäjiä).

   Jos ensim­mäi­nen pätee ja ulko­maalaiset muo­dosta­vat itse keskit­tymiä, joista on ensisi­jais­es­ti hait­taa kan­taväestölle, niin ratkaisuna on suun­nilleen “rajat kiin­ni”. Jos jälkim­mäi­nen pätee, niin ratkaisu on suun­nilleen sama. 

   Arve­len, ettei kukaan oma­l­la nimel­lään kir­joit­ta­va (täysjärki­nen) vas­tus­ta lähtöko­htais­es­ti mitään keskit­tymis-tai hajaut­tamis­mall­ia itsessään. Mah­dol­liset puolta­vat tai vas­tus­ta­vat kan­nat koske­vat keskit­tymisen tai hajaut­tamisen tuot­tamia mui­ta vaiku­tuk­sia, kuten vaiku­tus­ta siihen, mil­lä taval­la maa­han pysyvästi muut­ta­neet ulko­maalaiset parhait­en inte­groitu­vat suo­ma­laiseen yhteiskuntaan.

   Korostan vielä lopuk­si ensim­mäisessä kap­paleessani jo riv­ien välis­sä ollut­ta seikkaa siitä, että maa­han­muut­ta­jat ovat täysiä ihmisiä eivätkä objek­te­ja, joi­hin me kohdis­tamme toimen­piteitä. Emme me val­itse suo­ma­lais­ten asuin­paikkaa Suomes­sa. Mik­si siis me val­it­sisimme ulko­maalais­ten asuin­paikkaankaan Suomessa?

   Vastaa

6. Rajat tiukasti kiin­ni ja sisään vain inte­groi­tu­maan pystyviä työtäteke­viä siir­to­laisia poikkeuk­se­na sopimusten mukainen pieni määrä pako­laisia joille voidaan kek­siä ikioma ratkaisu. Laite­taan vaik­ka oma leiri jos­sa har­joitel­laan sitä kotou­tu­mista. Se ei liiem­min rasit­taisi resursse­ja. Siir­to­laisille pistey­tysjär­jestelmä käyt­töön. Mis­tä on puhet­ta paljon jo ollutkin mut­ta päät­täjät eivät sitä juurikaan kommentoi.

   Vastaa

7. Tässä keskustelus­sa olisi mielestäni syytä tehdä tarkem­pi ero sen välil­lä onko kyseessä:

   1. Itse asumisen­sa kus­tan­ta­ma maa­han­muut­ta­ja (joka siis luon­nol­lis­es­ti itse val­it­see mis­tä asun­ton­sa hankkii).
   2. Yhteiskun­nan tar­joa­mas­sa asun­nos­sa asu­va maahanmuuttaja
   Jälkim­mäisen ryh­män asuin­paikan päät­tää tietyl­lä taval­la joka tapauk­ses­sa yhteiskun­ta, joka sen asun­non jostain tarjoaa.
   Kyse on vain siitä tar­jo­taanko asunto
   — Sieltä mis­tä se helpoiten/halvimmalla saadaan.
   — Sieltä mis­tä maa­han­muut­ta­ja sen halu­aisi saada
   — Sieltä mis­tä sen tar­joamisen voidaan olet­taa parhait­en palvel­e­van yhteiskun­nan tule­vaa etua ts. edis­tävän maa­hamuut­ta­jan inte­groi­tu­mista ja estävän Euroopas­ta hyvin tut­tua ghettoutumiskehitystä.

   Sosi­aalisen asumisen ohjailuhan siis tapah­tuu toisaal­ta päät­tämäl­lä mihin julk­isin varoin ylläpi­det­täviä asun­to­ja raken­netaan ja toisaal­ta myön­netäänkö täl­lai­sis­sa asun­nois­sa asumiseen tukea yksittäistapauksessa.

   Sil­läkin vaar­al­la, että tois­tan aikasem­min san­ot­tua, niin lienemme suun­nilleen samaa mieltä siitä, että ryh­män 1 (eli itse elämisen­sä ja asumisen­sa kus­tan­ta­vat ) maa­han­muut­ta­jat voivat asua mis­sä vaan. Heil­lä on työn kaut­ta joka tapauk­ses­sa kon­tak­tit ympäröivään yhteiskun­taan, eivätkä pär­jäävien maa­hamuut­ta­jien keskit­tymi­nen jollekkin aluelle näyt­täisi suuria ongelmia aiheut­ta­van. Koko tässä keskustelus­sa siis lie­nee lähin­nä kysymys niistä maa­han­muut­ta­jista, jot­ka eivät itse mak­sa asum­is­taan vaan joiden asumis­es­ta huole­htii sosiaalisektori.
   Tässä voidaan kysyä pitääkö maa­han­muut­ta­jalle täl­löin esim. kus­tan­taa asun­to pääkaupungista, kun maas­sa on muual­la paljon edullisem­paa asum­ista tar­jol­la, mikä samal­la myös osit­tain estäisi maa­han­muut­ta­jia muo­dosta­mas­ta omia ryh­miään. Vah­vasti näyt­täisi siltä, että valmi­ik­si huonos­ti sopeu­tu­van ryh­män jäsen­ten keskit­tymi­nen omik­si yhteisöik­seen vain entis­es­tään vähen­tää sopeutumista.

   Vastaa

8. Aja­tus siitä, että eri kansal­lisuuk­sien kort­telit jotenkin slum­mi­u­tu­isi­vat ei pidä paikkaansa. Vas­takkaisia esimerkke­jä on niin paljon. En myöskään niele pure­mat­ta sitä, että inte­graa­tio olis jotenkin tarpeel­lista tai kie­len oppimi­nen. Jos pystyy elät­tämään itsen­sä työl­lä, niin se on kyl­lä ihan sama, että tekeekö sitä halal-lihakau­pas­sa vai s‑marketin lihatiskillä.

   Vastaa

9. Näis­sä keskusteluis­sa taide­taan aika usein sekoit­taa inte­graa­tio ja assim­i­laa­tio. Inte­graa­ti­ol­la tarkoite­taan ymmärtääk­seni mallia, jos­sa siir­to­laiset aset­tuvat osak­si ympäröivää yhteiskun­taa säi­lyt­täen kult­tuurisen iden­ti­teet­tin­sä. Assim­i­laa­tios­sa hei­dät pyritään sulaut­ta­maan kult­tuuri­sis­es­ti. Assim­i­laa­tiopy­rkimys on toimin­ut aika huonos­ti esimerkik­si Ran­skas­sa, Kanadan malli taitaa olla esimerk­ki toimi­vas­ta integraatiosta.

   Vastaa

10. Aika paljon pukkaa vieste­jä nim­imerkil­lä. Ne menevät automaat­tis­d­sti roskikseen.

    Kan­nat­taa muis­taa, että Suomes­sa on 120 000 ulko­maalaisia, joista pako­laisia 20 000. Eikö kukaan ole kiin­nos­tunut niistä sadastatuhannesta?

    Vastaa

11. “Kan­nat­taa muis­taa, että Suomes­sa on 120 000 ulkomaalaisia”

    Kan­nat­taa myös huomioi­da, että vuon­na 2006 ulko­maalais­syn­ty­isiä oli 187 910.

    Pitäisiköhän Suomen kansalaisu­u­den saamista pikem­minkin helpot­tamisen sijas­ta rajoit­taa tai ainakin vaikeut­taa, jot­ta ulko­maalais­ten määrä ei vähenisi?

    http://www.halla-aho.com/scripta/maahanmuuttajien_maarasta.html

    http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/vrm/vaerak/vaerak_fi.asp

    http://www.stat.fi/tup/tietoaika/tilaajat/ta_09_04_nieminen.html

    Vastaa

12. Mitä niistä sadatatuhannesta?Kyllä siihen joukkoon mah­tuu mon­en­laista taapertajaa.Mutta tilas­tot ker­to­vat että työt­tömiä on paljon.Saattaa jokunen ökyriskaskin olla ja siltä väliltä.Kiinnostaa nyt tietää se paljonko ja miten se joukko meitä nyt sit­ten rikas­tut­taa ihan vil­pit­tömästi ja miten ja mik­si heitä lisää kaivattaisiin?Entäs rikollisuus?Ei hyvältä näytä sekään tilas­to­jen val­os­sa (ja pihavalossa).Ollaanko sille tekemässä jotain?Montakosataatuhatta on tarpeek­si? Kuin­ka kaik­ki kus­tan­netaan kun kus­tan­nuk­sia kuitenkin tulee?Aletaanko pitää kir­jaa ulko­maalais­ten aiheut­tamista kuluista? Ketkä ovat ulko­maalaisia; maa­han­muut­ta­jia, työperäisiä maa­han­muu­ta­jia, toisen- ja kol­man­nen pol­ven maa­han­muut­ta­jia, palu­umuut­ta­jia, pako­laisia, tur­va­paikan­hak­i­joi­ta luvat­tomasti maa­han tullei­ta, maa­han kepu­likon­stein tullei­ta rikol­lisia y.m. , y.m.. Aikamoinen sop­pa. Liian paljon kysymyk­siä. Liian vähän vas­tauk­sia. Liian vähän puoluee­ton­ta tutkimus­ta. Liian paljon peit­te­lyä salailua. Liian paljon väärää tietoa puolin ja toisin.

    Vastaa

13. Tuskin kel­lään on suur­ta tarvet­ta puut­tua niiden ulko­maalais­ten olemiseen, jot­ka pär­jäävät ja eivät aiheuta ongelmia.
    Noista sadas­tatuhannes­ta “ei-pako­lais­es­ta” suurin osa kuu­luu var­maankin tähän ryh­mään. Niinkuin olen aikaisem­minkin sanonut, niin tuskin maa­han­muut­toon kri­it­tis­es­ti suh­tau­tuvil­la (joitain yksit­täisiä ääri­ta­pauk­sia luku­unot­ta­mat­ta) on mitään sel­l­aisia maa­han­muut­ta­jia vas­taan, jot­ka eivät ole kokon­aisuute­na haitak­si Suomelle tai suo­ma­laisille. Depat­ti keskit­tyy human­itäärisin syi­hin maa­han tulleisi­in, kos­ka he ovat selkeästi yhteiskun­nalle eniten kus­tan­nuk­sia ja vähiten hyö­tyä tuot­ta­va ryh­mä. Human­itäärisen maa­han­muu­ton ei olekkaan tarkoi­tus ensisi­jais­es­ti tuot­taa hyö­tyä yhteiskun­nalle toisin kuin esim. työperäisen maa­hamuu­ton. Kysymys onkin siitä mis­sä määrin human­itääristä maa­hamuut­toa pitää toteut­taa, onko se oikea tapaa hoitaa niitä ongelmia joi­ta sil­lä pyritään hoita­maan ja miten niitä jot­ka tänne ote­taan pitää kohdel­la ja pyrk­iä kotouttamaan.

    Art­turi Björk:
    “Aja­tus siitä, että eri kansal­lisuuk­sien kort­telit jotenkin slum­mi­u­tu­isi­vat ei pidä paikkaansa. Vas­takkaisia esimerkke­jä on niin paljon”

    Tässä edes hiukan ana­lyyt­tisyyt­tä kiitos. Siitä mihin suun­taan yhteiskun­nas­sa hyvin pär­jäävän etnisen ryh­män asuinko­rt­teleis­sa kehi­tys kul­kee ei voi­da päätel­lä mitä taas tapah­tuu lähin­nä tulon­si­ir­roil­la elävän, muus­ta yhteiskun­nas­ta eritäy­tymään pyrkivän etnisen ryh­män keskit­tyessä tiety­ille alueille.

    Vastaa

14. Suomes­sa on paljon ulko­maalaisia opiske­li­joi­ta. TTY:n tilas­to­ja en tiedä, mut­ta häm­mästy­isin, jos heitä olisi paljon vähem­män kuin 10 pros­ent­tia. Nämä opiske­li­jat asu­vat min­un koke­muk­seni mukaan paljon ahtaam­min ja huonom­mis­sa asun­nois­sa kuin suo­ma­laiset opiske­li­ja­toverin­sa. Mon­et Her­van­nan opiske­li­ja-asun­noista ovat jo nyt läh­es täysin ulko­maalais­ten asuttamia. 

    Opiske­li­jat eivät tosin muo­dos­ta mitään get­to­ja. Her­van­nas­sa ei tai­da edes pahem­min olla pako­laisia. Ain­oa isom­pi pako­lais­poruk­ka oli kai joskus 80-luvul­la sinne sijoite­tut viet­nami­laiset tms. Oma koke­muk­seni Her­van­nas­ta on, että se on pitkälti sel­l­ainen kuin ison ulko­maalais­pop­u­laa­tion omaa­van lähiön pitäisi olla juh­la­puheis­sa. Olen asunut siel­lä yhteen­sä viitisen vuot­ta ja työsken­nel­lyt ja opiskel­lut koh­ta 12 vuotta. 

    Kuin­ka moni noista sadas­ta tuhannes­ta oikeas­t­aan muuten on opiske­li­joi­ta, jot­ka lähtevät heti, kun tutk­in­to on kouras­sa tai apu­ra­ha loppu?

    Vastaa

15. Minä olen ainakin nimeno­maan kiin­nos­tunut niistä sadas­ta tuhannes­ta työhön tulleesta. 

    He myös val­it­se­vat itse sen mis­sä asu­vat, ja nähdäk­seni yhteiskun­nal­la ei ole eikä edes saa olla mitään keino­ja vaikut­taa tähän. Vai halu­am­meko luo­da ulko­maalaisas­um­is­lu­pavi­ras­ton, joka tutkii ulko­maalaisen ostet­tua asun­non, että tuos­sa kort­telis­sa asuu jo valmi­ik­si viisi viro­laista, joten muu­ta muualle. Emme tietenkään. 

    Tue­tun asumisen osalta ei nähdäk­seni ole mitään syytä aset­taa ulko­maalais­taus­taisia mitenkään eri­laiseen ase­maan, sil­lä täl­lais­es­ta seu­raa hel­posti jonkun ihmis­ryh­män syr­jin­tää, tai ainakin syytök­siä jonkun ihmis­ryh­män syr­jin­nästä. Samal­la se pitää yllä käsi­tys­tä siitä, että ihon­väril­lä ja uskon­nol­la on väliä, mitä aja­tus­ta on yritet­ty kitkeä pitkään pois. 

    Epäilemät­tä vähäisen omako­htaisen otan­nan perus­teel­la niiden työssä ole­vien elämää voisi helpot­taa kum­masti. Tun­nen näitä noin kak­si, toinen intialainen ja toinen niinkin eksoot­ti­nen kuin sveit­siläi­nen, jostain vajaan kymme­nen vuo­den takaa. Molem­pia kyr­si se, että oleskelulu­pa piti uusia vuo­den parin välein ja pari kuukaut­ta kestävän hake­muk­sen käsit­te­lyn ajan pas­si on jos­sain polisi­laitok­sen hyllyssä tyhjän pant­ti­na. Nokial­la on hie­man han­kalaa rak­en­taa uraa jos kuudes­osan vuodes­ta on de fac­to matkus­tuskiel­los­sa pelkän byrokraat­tisen ja tarpeet­toman kuviokel­lun­nan takia. 

    Tästä ja mon­es­ta muus­ta syys­tä mei­dän pitäisi jotenkin eriyt­tää byrokra­ti­as­sa siir­to­laiset ja pako­laiset. Ensim­mäisiä pitäisi palvel­la ja hei­dän elämän­sä tehdä niin helpok­si ja byrokra­tia niin kevyek­si kuin mah­dol­lista, jälkim­mäis­ten tapauk­ses­sa taas hake­muk­set pitäisi tutkia rivakasti ja lähet­tää hylä­tyt oitis koti­in­sa ja ryhtyä kotout­ta­maan hyväksyttyjä. 

    Käsit­tääk­seni jotain tämän­su­un­taisia han­kkei­ta on Suomes­sa ainakin ollut vireil­lä mut­ten tiedä niiden kohtalosta.

    Vastaa

16. Osmol­la on taas ker­ran fun­da­men­taal­isia virheitä tek­stis­sään. Hän väit­tää, että yksin Toron­to ottaa ulko­maalaisia vas­taan 150 000 vuodessa. 

    Tässä oikein:

    “Cana­da is among the world’s most gen­er­ous nations for immi­grants and has one of the high­est per capi­ta admis­sion rates. It has, on aver­age, offered res­i­den­cy to about 150,000 immi­grants and refugees a year over the past decade.” 

    Toron­to on iso kaupun­ki, noin kuusi miljoon­aa ihmistä, mut­ta jokaisen (myös Osmon maa­han­muut­toin­nois­saan), pitäisi taju­ta, että kokon­aista Turkua ei voi­da joka vuosi siirtää Torontoon.

    Vastaa

17. Kiitos oikais­us­ta. Mietin itserasi­as­sa itsekin samaa. Toron­to KASVAA 150 000 hen­gel­lä vuodessa (Turulli­nen väkeä vuodessa, ihan oikeasti!) ja siitä suurin osa on maa­han­muut­ta­jia. Maa­han­muut­ta­jiat­ulee Kanadaan 150 000 vuodessa ja näistä val­taosa Torontoon.

    Toron­ton asukasluku ei kyl­lä vielä ole kuut­ta miljoon­aa, tuos­sa luvus­sa on vähän naa­purikun­ti­akin mukana.

    Vastaa

18. Aja­tus, että “elan­ton­sa itse ansait­se­vat” ulko­maalaiset voivat aset­tua minne halu­a­vat, ei oikein ollut vas­taus tähän Chi­na Town ‑kysymyk­seen, sil­lä ei sel­l­ainen muo­dos­tu (kuin hyvin hitaasti) ilman kaavoit­ta­jan myötä­vaiku­tus­ta. Toron­tossa kaupun­ki on akti­ivis­es­ti varan­nut eri kort­telei­ta eri kansan­ryh­mille — ja yhden hipeille. Tuo pikkuhil­jaa hakeu­tu­mi­nen samoi­hin lähiöi­hin asumaan syn­nyt­tää sel­l­aista negati­ivista ulko­maalais­ghet­tois­tu­mista, jol­laista on nähtävil­lä Ruot­sis­sa ja vaik­ka sit­ten siel­lä Varissuolla.

    Vastaa

19. “Toron­tossa kaupun­ki on akti­ivis­es­ti varan­nut eri kort­telei­ta eri kansan­ryh­mille — ja yhden hipeille.”

    🙂

    Vastaa

20. Mil­laisil­la jär­jeste­ly­il­lä Toron­to on tämän hoi­tanut? Ei kai Kanadas­sakaan mitään sisäistä pas­si­jär­jestelmää ole?

    Vastaa

21. Osmo oikaisee min­ua vastavuoroisesti: 

    “Toron­ton asukasluku ei kyl­lä vielä ole kuut­ta miljoon­aa, tuos­sa luvus­sa on vähän naa­purikun­ti­akin mukana.”

    Jep, ajat­telinkin alun perin, että tarkoitit koko metropo­lialuet­ta, jos noin huimia muut­toluku­ja esität. Toron­tossa asuu noin kak­si miljoon­aa ihmistä, mut­ta liepeet huomioon ottaen Toron­ton vaiku­tusalueen väk­iluku on tosi­aan tämä kuusi miljoonaa. 

    Luin myös asi­aa tutkies­sani, että Toron­to on koko Pohjois-Amerikan tur­val­lisin kaupun­ki. Rikoslu­vut ovat siis amerikkalaisit­tain erit­täin alhaiset ja nimeno­maan katu­väki­val­lan osalta. 

    Mitä voimme tästä ottaa opiksemme?

    Vastaa

22. Mil­laisil­la jär­jeste­ly­il­lä Toron­to on tämän hoi­tanut? Ei kai Kanadas­sakaan mitään sisäistä pas­si­jär­jestelmää ole?
    Kaavoituk­sel­la ja tontinluovutuksella.

    Vastaa

23. Voisiko Soin­in­vaara ker­toa, mikä Toron­ton kaupungi­nosista on varat­tu hipeille? Alla erit­täin yksi­tyisko­htainen kart­ta Toron­ton kaupunginosaprofiileista. 

    http://www.toronto.ca/demographics/profiles_map_and_index.htm

    Toron­tossa asuu 2440 suo­ma­laista imi­grant­tia, pitäisikö tätä lukua kas­vat­taa hal­li­t­ul­la muuttoliikkeellä?

    Vastaa

24. Eikös siel­lä Toron­ton ympäril­lä käy­dä näitä jatku­via sotia maan alku­peräis­ten asukkaiden kanssa? Mis­säs on se Gustafsons Lake, jos­sa tuli äsken ruumi­ita kuin Wound­ed Kneessä?

    Itse asi­as­sa tuo mainio mul­ti­kult­tuuri näyt­tää ole­van sel­l­as­ta, joka tuo­daan aina pakol­la maa­han. Val­lataan maa ja jos inkkar­it kitisee, niin ker­ro­taan, että nyt asumme mul­ti­kult­tuuris­sa, lärvi kii. 

    Sak­sa pan­ti­in pysyvästi polvilleen juuri näin, nimit­täin ensim­mäiset turkki­laiset rou­dat­ti­in maa­han Naton tukiko­htatyö­mai­hin, kun ger­maan­it oli niin ahnei­ta, laisko­ja ja epäluotettavia.

    Vastaa

25. Eli saako Toron­tossa siis asun­ton­sa halvem­mal­la tms. jos kuu­luu oikeaan etniseen ryh­mään ja halu­aa muut­taa Viisivuo­tis­su­un­nitel­man osoit­ta­malle paikalle? Vai onko mui­ta kiel­let­ty muut­ta­mas­ta jollekin alueelle?

    En tiedä miten hyvin nuo kort­telit toimi­vat ja onko idea lop­putu­lok­sen­sa kannal­ta hyvä ja hark­it­semisen arvoinen, mut­ta teo­ri­an tasol­la tämä kuu­lostaa epäi­lyt­tävästi rotuopilta. 

    Voim­meko kulkea kohti todel­lista tasa-arvoa rak­en­ta­mal­la täl­laisia aparaat­te­ja otta­maan huomioon juuri niitä kaikkia asioi­ta, joiden meille ker­ro­taan ole­van sel­l­aisia, joi­ta ei kuu­luisi ottaa huomioon mitenkään?

    Vastaa

26. Main­in­nat Toron­ton yhdyskun­ta­su­un­nit­telupoli­ti­ikas­ta herät­tivät uteliaisuuteni.

    Varsi­naises­sa blogikir­joituk­ses­sa blo­gi-isän­tämme sanoo: “Toron­tossa jokaiselle merkit­tävälle kansal­lisu­udelle on omat kort­telin­sa. On kiinalaisko­rt­telei­ta, ital­ialaisko­rt­telei­ta, venäläisko­rt­telei­ta ja niin edelleen. Ulko­maalaisia ei pyritä sulaut­ta­maan vaan vaal­i­taan hei­dän kult­tuuri­aan.” Tämän vahvis­ta­vat Toron­ton kaupun­gin viral­liset sivut (http://www.toronto.ca/toronto_facts/diversity.htm , http://www.toronto.ca/demographics/index.htm , eri­tyis­es­ti neigh­bour­hood profiles).

    Vas­tauk­ses­sa erääseen blogikom­ment­ti­in Osmo Soin­in­vaara ker­too Toron­ton etnis­ten asuinaluei­den syn­nys­tä: “Aja­tus, että ‘elan­ton­sa itse ansait­se­vat’ ulko­maalaiset voivat aset­tua minne halu­a­vat, ei oikein ollut vas­taus tähän Chi­na Town ‑kysymyk­seen, sil­lä ei sel­l­ainen muo­dos­tu (kuin hyvin hitaasti) ilman kaavoit­ta­jan myötä­vaiku­tus­ta. Toron­tossa kaupun­ki on akti­ivis­es­ti varan­nut eri kort­telei­ta eri kansan­ryh­mille — ja yhden hipeille.” Samas­sa vas­tauk­ses­sa myös: “Tuo pikkuhil­jaa hakeu­tu­mi­nen samoi­hin lähiöi­hin asumaan syn­nyt­tää sel­l­aista negati­ivista ulko­maalais­ghet­tois­tu­mista, jol­laista on nähtävil­lä Ruot­sis­sa ja vaik­ka sit­ten siel­lä Varissuolla.” 

    Ymmär­rän nuo vas­tauk­set siten, että Toron­ton kaupun­ki akti­ivis­es­ti ohjaa etniset ryh­mät omille asuma-alueilleen. Joku kom­men­toi­ja kysyi, miten Toron­to tätä käytän­nössä toteut­taa, johon Osmo vas­tasi: “Kaavoituk­sel­la ja tontinluovutuksella.”

    Min­ulle tästä tulee mieliku­va, että Toron­ton kaupunkisu­un­nit­teluinsinöörit päät­tävät kart­to­jen­sa ääressä että “tuonne saa­vat men­nä ital­ialaiset ja tuonne pan­naan kiinalaisia”. Kos­ka tämä tun­tuu mah­dot­toma­l­ta, intouduin tutki­maan asi­aa verkosta.

    En löytänyt tukea Osmon väit­teelle, että Toron­ton etniset keskit­tymät oli­si­vat muo­dos­tuneet Toron­ton kaupun­gin akti­ivisel­la kaavoitus­poli­ti­ikalla. Toron­ton kaupun­gin kaupunkisu­un­nit­telu­sivut (http://www.toronto.ca/planning/index.htm ) eivät mainitse tuo­ta sen­tään aika huimal­ta kuu­lostavaa kaupunkisu­un­nit­telupoli­ti­ikkaa. Pak­sus­ta Toron­to Offi­cial Plan –pumaskas­ta (elek­tro­n­isen ver­sion saa lukeak­seen pdf-tiedos­tona Toron­ton kaupun­gin suun­nit­telu­sivuil­ta, joi­hin link­ki edel­lisessä virk­keessä ) en myöskään löytänyt viit­teitä etnis­ten asuinaluei­den ohjat­tuun suun­nit­telu­un. Viralli­nen yhdyskun­ta­su­un­nit­telu ei ylipäätään laisinkaan tun­nus­ta etnis­ten aluei­den ole­mas­saoloa, vaik­ka diver­si­teet­tiä pide­tään toisaal­la Toron­ton kaupun­gin sivuil­la (http://www.toronto.ca/toronto_facts/diversity.htm ) kaupunkiku­vaa kohen­ta­vana ja imagol­lis­es­ti tavoitelta­vana seikkana ja sen toteu­tus­ta onnistuneena.

    Sen sijaan löysin kyl­lä main­in­to­ja siitä, että Toron­ton etniset keskit­tymät oli­si­vat syn­tyneet itses­tään, ihmis­ten omista valin­noista, niin kuin sel­l­aiset etniset keskit­tymät yleen­säkin, jot­ka eivät ole ghettoja. 

    Kak­si kaupunkisu­un­nit­telun pro­fes­so­ria, Moham­mad Qadeer (Queen’s Uni­ver­si­ty, Kingston, Ontario) ja Sandeep Kumar (Ryer­son Uni­ver­si­ty, Toron­to), ovat kir­joit­ta­neet artikkelei­ta Toron­ton kaupunkisu­un­nit­telus­ta ja etni­sistä alueista Ontario Plan­ning Jour­nal –aikakausjulka­isu­un:

    “Toron­to’s res­i­den­tial mosa­ic” (The Ontario Plan­ning Jour­nal, vol. 18, nro 5, 2003):
    http://www.ryerson.ca/surp/content/faculty_administration/biographies/faculty/kumar/mosaic.pdf
    “Plan­ning approach­es to eth­nic enclaves” (kak­sio­saisen artikke­lin 1. osa, The Ontario Plan­ning Jour­nal, vol. 19, nro 6, 2004) sekä
    “Deal­ing with eth­nic enclaves demands sen­si­tiv­i­ty and prag­ma­tism” (kak­sio­saisen artikke­lin 2. osa, The Ontario Plan­ning Jour­nal, vol. 20, nro 1, 2005):
    http://www.canurb.com/media/Presentations/BS_805/MQadeerOPJ03_05.pdf (artikkelei­den sivut ovat tuos­sa jotenkin sekaisin, mut­ta kyl­lä ne siel­lä ovat)

    Moham­mad Qadeerin artikke­li “Plan­ning approach­es to eth­nic enclaves” kum­pusi Kanadan viral­lisen tilas­to­toimis­ton tutkimuk­ses­ta, jos­sa todet­tu Kanadan ‘näkyvien vähem­mistö­jen’ asuma-aluei­den määrän kasvu herät­ti huomio­ta ja huoles­tus­takin (‘vis­i­ble minori­ties’, muut kuin valkoiset; vaki­in­tunut ter­mi Kanadas­sa, ks. Toron­ton kaupun­gin sivuil­ta http://www.toronto.ca/toronto_facts/diversity.htm#1 ). Artikke­lis­sa tode­taan, että suur-Toron­ton etniset keskit­tymät eivät ole yhden kult­tuurin mono­li­it­te­ja, vaan alueil­la asuu aina myös tois­t­en kult­tuurien edustajia.

    Artikke­lin jatko-osas­sa “Deal­ing with eth­nic enclaves…” Moham­mad Qadeer sanoo, että Kanadan kaupunkien etnisiä saarekkei­ta (enklaave­ja) ei suun­nitel­la tietois­es­ti, vaan ne syn­tyvät maa­han­muut­ta­jien henkilöko­htai­sista valin­noista vähitellen. Kun etnisiä asuinkeskit­tymiä syn­tyy, niiden liepeille syn­tyy myös etnisiä kaup­po­ja, uskon­nol­lis­ten rit­u­aalien suori­tu­s­paikko­ja, viras­to­ja, kielikursse­ja ja mui­ta kult­tuurisidon­naisia palvelui­ta. Etniset enklaav­it mah­dol­lis­ta­vat lähiym­päristön kult­tuurisidon­nais­ten tarpei­den huomioon ottamisen kun­nal­li­sis­sa palveluis­sa. Kaik­ki tämä tukee yksilön oman kult­tuuri-iden­ti­teetin säi­lymistä. Qadeer toteaa edelleen, että yksilön inte­groi­tu­mi­nen yhteiskun­taan syn­tyy työ­paikoil­la, koulus­sa ja julk­isia palvelu­ja käyt­täessä (jois­sa käytetään val­tay­hteisön kieltä!) eikä niinkään yksi­ty­ishenkilöi­den väli­sis­sä suhteis­sa kotiympyröis­sä. Qadeer lis­taa yhdyskun­tapoli­it­tisia linjoja:
    1) Etnis­ten asuinaluei­den syn­tymisen estämi­nen ja hajoit­ta­mi­nen. Täl­lainen poli­ti­ik­ka olisi vas­toin Kanadan perus­tus­lakia, jon­ka mukaan ihmiset ovat vapaat val­it­se­maan asuinpaikkansa.
    2) Asuma-aluei­den muo­dos­tu­misen jät­tämi­nen markki­navoimien huo­maan. Tämä on Qadeerin mukaan Kanadan nykyi­nen politiikka.
    3) Etnis­ten enklaavien hyväksymi­nen ja inte­groimi­nen yhteiskun­taan. Tätä Qadeer pitää parhaana poli­ti­ikkana. Tätä toteutet­taes­sa olisi yhteiskun­nan palve­lut räätälöitävä otta­maan huomioon lähiym­päristön etniset näköko­h­dat sen sijaan että palve­lut tar­jot­taisi­in kaikille saman­laisi­na. Vaik­ka eri kielien käyt­töä rohkaistaisi­in, val­takieli englan­ti olisi aina rinnalla.

    Qadeer ei kol­man­nes­sa kohdas­sa mainitse sel­l­aista, että vira­nomaiset ohjaisi­vat ihmisiä tiety­ille alueille asumaan etnisen taus­tan mukaan. Kaipaisinkin lisä­selvi­tys­tä blo­gi-isän­nän lauseelle “Toron­tossa kaupun­ki on akti­ivis­es­ti varan­nut eri kort­telei­ta eri kansan­ryh­mille”. Miten se käytän­nössä tapah­tuu? Tarkoit­taisiko se vain sitä, että jos­sakin saa yhteiskun­nan palve­lut jol­lakin tietyl­lä kielel­lä val­takie­len lisäk­si ja esimerkik­si sukupuolisen­si­ti­iviset palve­lut (lääkäri, uima­hal­li) jär­jestet­täisi­in paikallisen val­takult­tuurin vaa­timusten mukaises­ti? Sil­loin­han kaupun­ki vain reago­isi posi­ti­ivis­es­ti jo toteu­tuneeseen yhteiskun­take­hi­tyk­seen, ei niinkään ohjaisi sitä.

    Vastaa

27. Mielestäni pitäisi ymmärtää pari perusasi­aa. Val­tion sisäl­lä ihmiset muut­ta­vat minne tah­to­vat. Tätä ei pidä rajoit­taa, eikä sitä viimekädessä voikaan rajoit­taa edes dik­tatu­ureis­sa saati sit­ten vapais­sa demokra­tiois­sa. Tehty­jen sopimusten perus­teel­la EU-alue on yhtälail­la yht­enäi­nen, eli EU:n sisäl­lä ei ihmis­ten liikku­mista voi­da rajoit­taa. Asi­as­ta keskustelukin on turhaa ellemme sit­ten keskus­tee EU:sta eroamisesta.

    Väyry­seen viit­taami­nen oli mielestäni melkein poh­jan­oteer­aus. Ei ole mitenkään odotet­tavaa, että Suomes­ta lähtisi pako­laisia minkään muun syyn vuok­si kuin Venäjän poli­ti­ikan vuok­si. Ja jos näin käy, Ruot­si (tai vaik­ka Viro, jos se sat­tuisi ole­maan miehit­tämön tuo­hon aikaan) ottaa vas­taa vaik­ka koko väestön jos niik­seen tulee. 

    Ehkä olen­naista pako­lai­sis­sa olisi ymmärtää, että se on totaalisen eri asia jos pakolaisia/siirtolaisia tulee Viros­ta tai Ruot­sista kuin jostain Afrikan val­tios­ta. Väitän, että vaik­ka koko Viron ja Ruotsin väestö muu­ta­man vuo­den aikana tulisi Suomeen, se olisi jär­jestet­tävis­sä. Esimerkik­si Soma­lias­ta (mah­dol­lis­es­ti jopa jo Sak­sas­ta tai Venäjältä) kyseinen jär­jestämi­nen ei onnistuisi.

    Kari

    Vastaa

28. Ulko­mail­la isois­sa fir­moissa joi­ta halu­taan kehit­tää sisäis­es­ti, kon­sult­ti tulee pukeu­tuneena sirkus­pellek­si ja alkaa esit­tää hul­lu­ja kysymyk­siä joi­ta ei kehdat­taisi muu­toin esit­tää. Näin saadaan kissat pöy­dälle. Sama sys­tee­mi sopisi mielestäni näi­hinkin ulko­maalais-keskustelui­hin. Näen­näisen type­rä kysymys tai huu­dah­dus voi ava­ta uudet urat ja ajattelumallit.

    Vastaa

29. Onhan Suomes­sa pako­laisia ollut. Kak­si ker­taa on paet­tu Kar­jalas­ta, Pet­samos­ta ja pikkukylistä pitkin itära­jaa sodan jaloista. Vaan muut­to oli sisäi­nen. Poikkeuk­se­na Ruot­si­in lähete­tyt lapset. Mut­ta se oli anakara rasite kansakun­nalle. Sopeu­tu­mi­nenkin oli vähän sitä ja tätä vaik­ka kult­tuuripo­h­ja oli yhteinen. Nyt ollaan tuo­mas­sa täysin vier­aas­ta kult­tuurista suuria lau­mo­ja. Se vas­ta ongelmia tuokin.

    Vastaa