Terveisiä Kempeleeltä Helsinkiin

Kem­peleläi­nen isä lähet­tää aamun Hesaris­sa ter­veisiä Helsinki­in, että val­tion pitää määrätä luokkakoolle ylära­ja. Minus­takin on tärkeätä, että lapset saa­vat kun­non ope­tus­ta, mut­ta yksi peri­aat­teelli­nen kysymys tähän sisäl­tyy, jol­la on aika laa­jo­ja imp­likaa­tioi­ta. Mik­si kem­peleäi­nen isä lähet­tää ter­veiset Helsinki­in eikä Kem­peleen valtuustolle?

Minä ihmettelin aina eduskun­nas­sa, mik­si kun­nat vaa­ti­vat, että val­tio kahlit­see niiden päätök­sen­tekoaan. Mik­si eivät kahlitse itse itseään? Kepu­laiset esimerkik­si oli­vat kovia vaa­ti­maan, että val­tio määräisi kun­tia mak­samaan korkeam­paa koti­hoidon tukea. Nythän val­tio on määrän­nyt tuelle tietyn min­imikoon, jon­ka kun­ta saa ylit­tää ja aika moni kun­ta ylit­tääkin. Paradok­saal­is­in­ta on, että tuo­ta lain sal­li­maa miniä sovel­letaan yleen­sä keskus­ta­jo­htoi­sis­sa kun­nis­sa, ja sama Keskus­ta vaatii, että val­tio käskisi hei­dän tehdä paran­taa tapansa. Yhtä kalli­ik­si­han se kun­nalle tulee, että tukea nos­te­taan val­tion käskemänä kuin itse päätet­tynä. Tässä hal­li­tuk­ses­sa keskusta­laiset onnis­tu­i­v­at saa­maan val­tion komen­ta­maan heitä itseään, mikä var­maankin oli las­ten kannal­ta hyvä ratkaisu. Jat­ka lukemista “Ter­veisiä Kem­peleeltä Helsinkiin”

Nauha vai kolmio

Paa­vo Ojala kysyi “Asfalt­tikepu­laiset” viestiketjus­sa, mik­si nauha on parem­pi kuin kolmio.Koska en näköjään pysty liit­tämään kuvia kom­ment­ti­in, vas­taan oma­l­la aloituksella.

Oheises­sa kuvas­sa olete­taan, että kylät A ja C ovat jo ole­mas­sa ja joudumme päät­tämään, mihin sijoita­mme B:n?

Jos se sijoite­taan väli­in, kaupun­ki muo­dostaa nauhan, jos se sijoite­taan kolmion kol­man­nek­si kär­jek­si, nämä kylät eivät muo­dos­ta nauhaa. Niiden välille tarvi­taan kolme joukkoli­iken­ney­hteyt­tä, kun nauhas­sa tarvit­taisi­in yksi. Jos nauhas­sa vuoroväli olisi kymme­nen min­u­ut­tia, kolmios­sa se olisi yli puoli tun­tia, kos­ka pitkät välit vähen­tävät joukkoli­iken­teen käyt­töä. Nuo kylät eivät voisi käyt­tää ris­ti­in tois­t­en­sa palvelu­ja eivätkä muo­dostaisi yhtä työssäkäyn­tialuet­ta, eikä niihin sik­si tulisi työ­paikko­ja, eloku­vateat­tere­i­ta, ei rav­in­toloi­ta niin kuin ei Suurpel­toonkaan tule.

Tämä kuva vas­tauk­se­na myös Eli­nalle, joka väit­ti, että nauhakaupungis­sa tarvi­taan yhtä paljon teitä kuin him­melis­sä. Jo tässä kolmios­sa tarvi­taan kolme ker­taa enem­män teitä kilo­me­treinä las­ket­tuna ja kos­ka kaik­ki joutu­vat käyt­tämään henkilöau­toa joukkoli­iken­teen puuttues­sa, teitä ja parkkipaikko­ja tarvi­taan vielä enem­män asfal­toitavina neliöinä laskettuna.

Asuntopolitiikan toivottomuudesta

Kolum­ni Suomen Kuvale­hdessä 35/2008

Kansan­taloustiedet­tä pidet­ti­in 1800-luvul­la synkkyy­den tieteenä, kos­ka se osoit­ti ajan malthusi­laises­sa hengessä, että yri­tyk­set paran­taa köy­hien ase­maa oli­vat tuomi­tut epäonnistumaan.

Synkiltä näyt­tävät talous­te­o­ri­oiden val­os­sa myös asun­topoli­ti­ikan mah­dol­lisu­udet. Usein hyvää tarkoit­ta­vat toimet vaikut­ta­vat toisin kuin tarkoitet­ti­in. Toimil­la on taipumus kap­i­tal­isoitua hin­toi­hin, mikä kumoaa niiden tarkoite­tun vaikutuksen. 

Olete­taan, että sataa tar­jol­la ole­vaa asun­toa tavoit­telee kak­sisa­taa osta­jaa, joista jokainen on valmis mak­samaan, mitä rahkeis­sa on varaa. Yhteiskun­ta tulee hei­dän avuk­seen paran­ta­mal­la korko­jen verovähen­nysoikeut­ta, mis­tä os­tajat tietysti ovat kiitol­lisia. Nyt jokainen pystyy tar­joa­maan asun­nos­ta enem­män. Hin­nat nou­se­vat niin, että asumisen kokon­aisku­lut ovat yhtä korkeat kuin ennen. Verovähen­nysoikeus kap­i­tal­isoituu asun­to­jen hin­toi­hin. Vain myyjil­lä on syytä kiitol­lisu­u­teen. Jat­ka lukemista “Asun­topoli­ti­ikan toivottomuudesta”

Kaupunki rakennuttamaan omistusasuntoja

Yhdys­val­tain rahoi­tus­markki­noil­la val­lit­se­van puhurin kiel­teiset vaiku­tuk­set Suomes­sa tulee min­i­moi­da. Yksi vaiku­tuk­sista on raken­nus­toimin­nan uhkaa­va pysähtymi­nen. Nyt ei pidä tehdä kumpaakaan 1990-luvun virheistä. Sil­loin raken­nus­toimin­nan annet­ti­in notkah­taa kovin alas ja lop­ut pelastet­ti­in rak­en­ta­mal­la vain ja ain­oas­taan aravavuokra-asun­to­ja. Tämän seu­rauk­se­na Vuosaaren asun­tokan­ta muut­tui kovin yksipuolisek­si, jota virhet­tä on sen jäl­keen kalli­isti yritet­ty paikata.

Helsin­gin on taat­ta­va tasainen asun­to­tuotan­to pait­si raken­nut­ta­mal­la sovit­tu määrä sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa, myös raken­nut­ta­mal­la itse oma­l­la rik­sil­lään omis­tusasun­to­ja. Jos ne eivät mene kau­pak­si asukkaille, niistä voi tehdä aluk­si kovan rahan vuokra-asun­to­ja ja myy­dä myöhem­min asukkaille.

Ongelmallinen liityntäpysäköinti

Yhdek­si keinok­si vähen­tää keskus­taan suun­tau­tu­vaa autoli­iken­net­tä on ehdotet­tu liityn­täpysäköin­nin lisäämistä. Tämä ei ole niin help­poa kuin moni väit­tää eikä se sik­si sovel­lu laa­jamit­taisek­si ratkaisuksi.

1) Pysäköin­tipaikat ovat kalli­ita. Vii­sisa­taa pysäköin­tipaikkaa vie tilaa 1,5 hehtaaria. Hehtaare­ja Suomes­sa riittää,mutta hehtaar­it ase­man vier­essä ovat eri­tyisen arvokkai­ta. Ase­man pitäisi olla kylämäisen taa­ja­man keskus, mut­ta koko raken­nel­ma on pilal­la, jos ase­ma ympäröidään pysäköin­tiken­täl­lä. Jat­ka lukemista “Ongel­malli­nen liityntäpysäköinti”

Vaalilaki on ongelmallinen

Vaalilain mukaan puoluei­den ehdokasaset­telun pitäisi men­no suun­nilleen näin.

Puolueen ilmoit­ta­maan päivämäärään men­nessä on tehtävä ehdo­tuk­set ehdokkaak­si otet­taviksi. Ehdo­tu­soikeus on puolueosas­to­jen henkilöjäse­nil­lä, joi­ta tarvi­taan muis­taak­seni 15 ja puolueosas­toil­la. Jos ehdo­tuk­sia on vähem­män kuin ehokkaak­si otet­tavia, kaik­ki on otet­ta­va. Jos on ehdotet­tu use­am­paa, puolueen on järkestet­tävä jäsenäänestys. Äänestyk­sen tulok­ses­ta saa poike­ta siten, että vai­hde­taan korkein­taan 25 pros­ent­tia jäsenäänestyk­sen voit­taineista (jot­ta listalle voitaisi­in rai­va­ta paik­ka esimerkik­si ruotsinkieliselle ehdokkaalle) Pois ei voi kuitenkaan ottaa jäsenäänestyk­sessä medi­aa­nia parem­min selviy­tynyt­tä, siis jos ahdokkai­ta saa aset­taa 120, kuud­estkakymmen­estä eniten ääniä saa­neesta ei voi tehdä karsin­taa. Jat­ka lukemista “Vaalila­ki on ongelmallinen”

Asfalttikepulaiset

Huo­maan, että mieliku­vat vaikut­ta­vat enem­män kuin fak­tat. Tänään taas Hesarin yleisönosas­tol­la on kir­joi­tus, jos­sa annetaan kuva, että keskustelu kaupunki­rak­en­teesta käytäisi­in beton­is­lum­mien ja Van­hasen vihreän auto­hel­vetin välil­lä. Eihän siitä ole kyse, eikä edes siitä, suosi­taanko ker­rostalo­ja tai omakoti­talo­ja, vaan siitä, miten  asum­i­nen ker­rostalokaupun­gin ulkop­uolel­la jär­jestetään, autoli­iken­teeseen perus­tu­vas­sa Van­hasen him­melis­sä vain nauhakaupuh­ngis­sa, jos­sa liikenne sujuu ratikoil­la ja junilla.

Pitänee siis min­unkin alkaa nimitel­lä. Asfalt­tikepu­laiset halu­a­vat päällystää uuden­maan asfaltillla.

Vaattovaara ja Kortteinen

Kak­si pro­fes­so­ria kir­joit­ti tänään Hesarin alak­er­ras­sa, että metropoli kas­vaa reunoil­taan. Hei­dän mukaansa  Hesari on ollut kir­joit­telus­sa liian Helsin­ki- ja kerrostalopainotteinen.Heidän mukaansa metropoli kas­vaa laidoil­ta. Myös Helsin­gin seudun kasvus­ta tulee 80 pros­ent­tia tapah­tu­maan Helsin­gin ulkop­uolel­la. Ker­rostalot ovat arvokkai­ta vain Helsin­gin niemel­lä, muual­la Helsingis­sä ne ovat aika halpo­ja. Esimerkik­si he otti­vat Müchenin, joka on alka­nut laa­je­ta noin 50 000 asukkaan satel­lit­tikaupunkei­hin. hei­dän mukaansa noin 50 000 asukas­ta ja raidey­hteys tun­tu­vat ole­van opti­maal­isin järjestely.

Pro­fes­sorit ovat kyl­lä paljon radikaalimpia kuin minä. Jat­ka lukemista “Vaat­to­vaara ja Kortteinen”

Tampereellinen maata seitsemässä vuodessa

Nim­imerk­ki Spot­tu sanoi San­ta­ham­i­naa koskevas­sa kir­joi­tus­ketjus­sa, ettei Helsin­ki tarvitse San­ta­ham­i­naa pitkään aikaan, kos­ka sil­lä on jo rak­en­tamiseen osoite­tu­il­la alueil­la maa­ta 50 000 asukkaan tarpeisi­in. Tämä on niin usein esitet­ty argu­ment­ti, että siihen on hyvä vas­ta­ta oma­l­la avauk­sel­la. Helsin­gin asun­torak­en­tamisen tavoite on 5 000 asun­toa vuodessa. Koko seudun tavoite on 13 000 asun­toa vuodessa.  Tuo Helsin­gin 50 000 asukkaan reservi tarkoit­taa 25 000 asun­toa. Se riit­täisi siis Helsin­gin tarpeik­si vain viidek­si vuodek­si ja koko seu­tua ajatellen kahdek­si vuodek­si. Onnek­si maa­ta on sen­tään enem­män, kos­ka muuten San­ta­ham­i­na pitäisi tyh­jen­tää välittömästi.

Pääkaupunkiseudulle on tarkoi­tus rak­en­taa tam­pereelli­nen asun­to­ja seit­semän vuo­den aikana. Tam­pereelli­nen tarvi­taan siis myös maa­ta. Nämä mit­ta­suh­teet on hyvä pitää mielessä.

Perustulo olisi yksinkertaisin

Sosi­aal­i­tur­vaa uud­is­ta­va Sata-komiea ei kovin laveasti ker­toile tekemi­sistään. En kuitenkaan pal­jas­tane suur­ta salaisu­ut­ta, jos kerron,ettei komitea tule ehdot­ta­maan perus­tu­loa tai negati­ivista tuloveroa. Niin­pä voi salaisuuk­sia pal­jas­ta­mat­ta ker­toa, miten tek­isin sen,jos yksin päättäisin.

Poh­jak­si kan­nat­taisi ottaa Kaup­paka­marin lin­eaarisen veron malleista se eniten tasaa­va: verotet­ta­van tulon alara­ja 10 000 euroon vuodessa ja yli menevästä osas­ta 42 pros­entin tasavero joka lan­tista. Jos tulot oli­si­vat alle 10 000 euroa, ero­tuk­ses­ta mak­set­taisi­in vas­taavasti negati­ivista veroa 42 %. Täytin tulo­ton saisi 4200 euroa vuodessa eli 350 euroa kuus­sa puh­taana käteen. Tämä olisi siis vähän vähem­män kuin on nykyi­nen työ­markki­natu­ki, joka vero­tuk­sen jäl­keen on noin 400 euroa kuus­sa. Jat­ka lukemista “Perus­tu­lo olisi yksinkertaisin”