Äitien osa-aikatyö ja isienkin

Suomes­sa pien­ten las­ten van­hem­mat (lue: äid­it) tekevät selvästi vähem­män osa-aikatyötä kuin muis­sa Pohjo­is­mais­sa. Tähän liit­tyen (?) nais­ten työl­lisyysaste on Suomes­sa pohjo­is­maista matal­in. Suomes­sa kotiäi­tiys on selvästi yleisem­pää kuin muis­sa Pohjo­is­mais­sa. Tähän diko­tomiseen val­in­taan —  joko kokopäivä­työssä tai kokon­aan kotona — kan­nuste­taan tehokkaasti. Osa-aikatyötä tekevä joutuu mak­samaan päivähoi­dos­sa puolipäivä­paikas­ta jok­seenkin yhtä paljon kuin kokoaika­paikaista  samal­la kun menet­tää koti­hoidon tuen. Van­hem­mil­la on sub­jek­ti­ivi­nen oikeus jäädä koti­in hoita­maan alle kolme­vuo­ti­as­ta las­ta säi­lyt­täen työ­paikkansa, mut­ta puolipäivä­työhön ei ole sub­jek­ti­ivista oikeut­ta. Jat­ka lukemista “Äitien osa-aikatyö ja isienkin”

Lama tulee?

Muu­ta­ma vuosi sit­ten use­ampikin talousti­eteil­i­jä rien­si julis­ta­maan, että suh­dan­nevai­htelu­jen aika on ohi syistä jot­ka jotenkin liit­tyivät glob­al­isaa­tioon. Minäkin menin sanomaan, että keskus­pankit ja val­tioiden finanssipoli­ti­ikan keskinäik­nen koor­di­naa­tio tekevät maail­man­laa­juisen laman mah­dol­lisu­u­den olemat­tomak­si, kos­ka kansan­talouk­si­in on kehitet­ty tehokkaat kaa­supolkimet ja jar­rut. Jat­ka lukemista “Lama tulee?”

Evan käsitys hyvästä kunnasta

Eva on pan­nut kun­nat parem­muusjärjestyk­seen elinkei­noelämän kannal­ta kat­sot­tuna. Parhaan arvosanan saa Espoo ja Van­taakin voit­taa Helsin­gin, kos­ka Van­taan palkkalis­toil­la on niin vähän väkeä. Helsingis­sä kun on noi­ta ratikkakuske­ja, sata­man väkeä ja sähkölaitok­sen työn­tek­i­jöitä ihan pil­vin pimein ja Van­taa taas pystyy opet­ta­maan oppi­lai­ta aika vähäisel­lä määräl­lä opet­ta­jia. Jat­ka lukemista “Evan käsi­tys hyvästä kunnasta”

Mihin tarvitaan tehokasta luottoekspansiota?

Yksi finanssikri­isin syistä on koko jär­jestelmän heikko vakavaraisu­us. Pankki­jär­jestelmä — tai oikeas­t­aan koko finanssi­jär­jestelmä — on erikois­tunut luo­maan lisää rahaa.

Jos pankil­la on ensin 1000 rahaa ja se lainaa tuos­ta rahas­ta min­ulle 900 ja minä panen sen pankki­in, pankil­la on sen jäl­keen käytet­tävis­sään yhä 1000 rahaa ja min­ulle 900 eli yhteen­sä 1800.  Pank­ki voi antaa uuden lainan, joka taas tal­lete­taan pankin tilille ja niin edelleen. Luot­toekspan­sio­ta rajoite­taan vakavaraisu­ussäädök­sil­lä, jot­ka Suomes­sa ovat kai 8 %. Tämä tarkoit­taa, että alku­peräis­es­tä tuhannes­ta rahas­ta voidaan luot­toekspan­sion keinoin tehdä 12500 rahaa, mikäli muis­tan oikein 1970-luvun luen­to­ja. Jat­ka lukemista “Mihin tarvi­taan tehokas­ta luottoekspansiota?”

Autot ja pysäköinti kaupungeissa

Suomes­sa on noin kak­si miljoon­aa autoa. Pysäköin­tipaikalla auto vie tilaa noin 30 neliömetriä, joten kah­den miljoo­nan auton parkki­in tarvit­taisi­in 60 neliök­ilo­metrin alue. Tämä on vain 0,16 promil­lea Suomen pin­ta-alas­ta. Maalle autoille riit­tää tilaa, mut­ta kaupungeis­sa tulee ahdas­ta. Helsin­gin 200 000 autoa veisivät maan­pääl­lisille parkkialueille sijoitet­tuna kuusi neliök­ilo­metriä. Jos nuo parkkialueet kaavoitet­taisi­in ykkösen tehokku­udel­la asun­noik­si, asun­to­ja saataisi­in 180 000 hengelle.
Pysäköin­ti vaikeut­taa suuresti viihty­isien asuinaluei­den muo­dostamista. Esimerkik­si Viikissä pysäköin­ti­in on käytet­ty paljon enem­män tilaa kuin las­ten leikkipaikkoi­hin. Koko alue näyt­tää auto­jen varas­toin­tipaikalta. Viikissä päätet­ti­in kus­tan­nusten säästämisek­si toteut­taa pysäköin­ti maan­ta­soise­na, mikä on mielestäni ollut suuri virhe. Jos pysäköin­ti olisi jär­jestet­ty toisin, olisi voitu kaavoit­taa enem­män talo­ja. Ken­ties niiden raken­nu­soikeudet myymäl­lä olisi voitu rahoit­taa maanalainen pysäköin­ti? Jat­ka lukemista “Autot ja pysäköin­ti kaupungeissa”

Autot ja kaupunki: katutila

Har­va asia herät­tää niin vahvo­ja tun­tei­ta kuin suh­tau­tu­mi­nen autoi­hin ja liiken­teeseen kaupungis­sa. Jos mielipi­de­tiedusteluis­sa kysyy jotain asi­aa, saa halu­a­mansa tulok­sen vähän sana­muo­toa muut­ta­mal­la. Mut­ta jos kysyy suh­tau­tu­mis­es­ta autoi­hin, jakau­ma on kysymyk­ses­tä riip­puen sama: selvä enem­mistö helsinkiläi­sistä on auto­ja vas­taan kaikessa ja yhtä määräti­etoinen vähem­mistö kan­nat­taa autoil­i­joiden etu­ja kaikessa. Tässä mus­tavalkoisu­udessa on se vika, ettei hyviä kom­pro­mis­se­ja voi­da saa­da aikaan. Jat­ka lukemista “Autot ja kaupun­ki: katutila”

Katajanokan hotellihankkeesta

Kata­janokalle suun­nitel­laan hotel­lik­si sveit­siläisen sankari­arkkite­htien Her­zog ja Meu­ron suun­nit­tele­maa Tuomiokir­jon kokoista lasilu­o­mus­ta. Samat kaver­it ovat suun­nitelleet Pekingin olympias­ta­dion­in, joten mainet­ta siis on. Niin suvereeneista arkkite­hdeista on kyse, että he pystyvät suun­nit­tele­maan raken­nuk­sen Helsin­gin keskus­taan käymät­tä ker­taakaan Helsingissä.

Sil­lä uhal­lakin, että tulen leimatuk­si van­hak­si kalkkik­sek­si, minus­ta härväke ei sovi empire-keskus­tan peitok­si. On vaikea ymmärtää, mil­lä ihmeel­lä kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta on saatu innos­tu­maan moi­ses­ta. On kuulemme “vau-arkkite­htu­uria”.


Oheinen kuva on kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton viral­lis­es­ta havainneaineistosta. 

Tuol­lainen kapis­tus sopisi kyl­lä jon­nekin Helsin­gin ran­noille, mut­ta ei juuri tuo­hon paikkaan.

Kun nyt alan kiviä heit­el­lä, sanon senkin, että en ymmär­rä han­ket­ta suo­jel­la Enso Gutzeitin toimis­to­ta­lo oikein raken­nus­suo­jelu­lail­la. Jos talo olisi täs­mälleen saman­lainen, mut­ta sen olisi suun­nitel­lut joku Hakan toimis­toarkkite­hti virkatyönään, kukaan ei esit­täisi sen suo­jelua. Raken­nuk­sia tulisi suo­jel­la sik­si, että ne raken­nuksi­na ovat suo­jelun arvoisia, ei henkilökultin perusteella.

Blogin ylläpitäjälle kommentteja ulkoasusta

Kuten huo­maat­te, blo­gin osoit­teen lisäk­si on muut­tunut myös ulkoa­su. Kos­ka työ on kesken, kan­nat­taa antaa palautet­ta kom­ment­te­ja nyt!

Näkyykö vihreä väri, vai pitäisikö pala­ta mustaan?

Tuot­taako uusi osoite edelleen ongelmia? Miten syöt­teet toimi­vat vai toimi­vatko lainkaan?

(Myön­nän kysymyk­sen vähän älyt­tömäk­si: jos ei ole päässyt blogille, ei näe myöskään kysymystä. )

Uusi osoite vielä kerran:

http://www.soininvaara.fi