Kaik­ki ovat nyt kovin kiin­nos­tunei­ta lisäämään liityn­täpysäköin­tiä, viimek­si Uuden­maan­li­it­to. Kun Vir­ta­nen ajaa auton­sa vaikka­pa Lep­pä­vaaran liityn­täpysäköin­tipaikoille ja ajaa keskus­taan, Vir­tasen autoilu vähe­nee, mut­ta vähe­neekö keskus­taan suun­tau­tu­va autoilu kokonaisuudessaan?

Helsingis­sä työ­paikkali­iken­net­tä säädel­lään säätelemäl­lä pysäköin­tipaikko­jen määrää. Joskus noin vuon­na 1970 tehti­in päätös, että Helsin­gin niemelle mah­tuu vain 33 000 pysäköin­tipaikkaa. Tarkoi­tus myös on, ettei keskus­tan tun­tu­mas­sa olisi yhtään ilmaista pysäköintipaikkaa.

Poli­ti­ik­ka on tehon­nut. Niemelle suun­tau­tu­va autoli­ikenne ei ole juuri lisään­tynyt viimeis­ten 40 vuo­den aikana, vaik­ka Pekka Kor­pisen aikana poli­ti­ikas­ta vähän lip­sut­ti­inkin. Kun pysäköin­tipaikko­jen määrä on minimitek­i­jä, muut keinot ovat oikeas­t­aan merk­i­tyk­set­tömiä. Jat­ka lukemista “Vähen­tääkö liityn­täpysäköin­ti auton käyttöä?”

Viras­tossa on näköjään laiskotel­tu, kun päätet­täviä asioi­ta ei oikein oli. Tämä tietää lau­takun­nalle rankkaa marraskuuta.

 Ruot­salainen teatteri

Teat­teri laa­je­nee 600 neliön ver­ran maan alle. Listal­ta ei nopeasti  luke­mal­la käynyt ilmi, mik­si. Samal­la teat­teri määrätään rahoit­ta­maan jotain ympäristön pysäköintilaitosta.

 Karhusaari

Ohi liitos­alueen muiden maankäyt­töratkaisu­jen lyödään lukkoon Karhusaaren suun­nit­telu­pe­ri­aat­teet, jot­ta tont­tiko­htaisia ase­makaa­van­muu­toshake­muk­sia voitaisi­in käsitel­lä. Alueelle kaavail­laan 2500–4000 asukas­ta (nyt 380). Tiet­tyä slum­mi­u­tu­misen vaaraa on ilmas­sa, kun ole­mas­sa ole­via raken­nu­soikeuk­sia voidaan jakaa kah­den asun­non kesken, siis yhdestä 600 neliön per­hea­sun­nos­ta kak­si 300 neliön pien­asun­toa.  (Sipoo sen­tään yrit­ti ylläpitää jotain tasoa!) Tavoit­teena on noin 0,4:n tont­tite­hokku­us, eli alue tulee muut­tumaan melkois­es­ti. Rantavi­ivas­ta 50 % yritetään saa­da julkiseen käyt­töön. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 8.10.2009”

Tätä asi­aa on täl­lä käsitel­ty ennenkin, mut­ta julkaisen silti vas­tauk­seni HS-raadin kysymyk­seen siitä, tulisiko lähdesuo­jaa tarkentaa.

Lehdis­tön olisi hyvä pyrk­iä itse ehdot­ta­maan kohtu­ullista rajaus­ta lähdesuo­jaan, kos­ka muuten muut määrit­televät ne. Aja­tus, ettei olisi mitään tilan­net­ta, jos­sa lähdesuo­jan mur­t­a­mi­nen olisi perustelua, ei ole kestävää, eikä tule koetel­tuna saa­maan kansan hyväksyn­tää. Nyt ongel­mana ovat poli­isit, jot­ka han­kki­vat sivu­tu­lo­ja myymäl­lä salas­sa pidet­täviä tieto­ja kiin­nos­tus­ta herät­täviä kansalais­ten kesken­eräi­sistä rikosepäi­ly­istä. Mitä sit­ten tehdään, jos tapa lev­iää ter­vey­den­huoltoalalle ja sosi­aal­i­toimis­toi­hin? Saako lääkäri tai sairaan­hoita­ja ilman kiin­ni­jäämisen riskiä soitel­la juorule­hdille arkalu­on­toi­sista poti­lastiedoista? Teko on rikos, mut­ta siitä ei voi jäädä kiin­ni, jos lehdis­tön ei tarvitse ker­toa, kuka tieto­ja lait­tomasti levit­tää. Siis jos tun­net vas­tus­tam­a­ton­ta tarvet­ta ker­toa puolisolle­si, että naa­puri on hakeu­tunut katkaisuhoitoon, älä ker­ro sitä puolisolle­si suo­raan vaan peitä jälke­si soit­ta­mal­la Seiskaan. Jat­ka lukemista “Lähdesuo­jaa tarken­net­ta­va yksi­ty­isyy­den suo­jan osalta”

Mat­ti Van­hanen oli viikko sit­ten aika heikoil­la vaali­ra­hoituk­seen liit­tyvien seikko­jen vuok­si, mut­ta nyt näyt­tää siltä, että YLE:n Ari Kor­vola on pelas­tanut hänet. Kuka enää muis­taa kaikkea sitä, mitä Van­hasen vaali­ra­hoituk­sen yllä kupli, kun koko huomio on men­nyt Kor­volan pal­jas­tuk­seen, joka näyt­tää ole­van pää­tymässä suu­tarik­si ja tekemässä Van­has­es­ta syyt­tömänä vain­o­tun. Jos olisin kuin Kor­vola, kehit­täisin salali­it­to­teo­ri­an siitä, miten keskus­taa lähel­lä ole­va YLE2 pelas­taa nurkkaan ahde­tun päämin­is­terin, mut­ta kos­ka en kuin Kor­vola, uskon teon tahattomuuteen.

Tosin tässä jatkok­er­to­muk­ses­sa ei ole vielä viimeistä lukua kirjoitettu.

Listal­la ei ollut paljon mitään ja niin­pä keskuste­limme tun­nin Ruskea­suon maneesista. Tuo van­ha vuo­den 1940 olympialaisi­in raken­net­tu maneesi on nyt jaet­tu kah­tia. Toinen pää on rat­sas­ta­jille, toinen pal­loil­i­joille ja nyrkkeil­i­jöille. Sodan jälkeisessä köy­hässä Suomes­sa ei rat­sas­tushar­ras­tus ollut lainkaan niin korkeal­la kuin nyt.

Minä olisin valmis anta­maan maneesin kokon­aan rat­sas­ta­jille. Tälle oli lau­takun­nas­sa tukea, mut­ta totes­imme, ettei kuu­lu toimi­alaamme. Pois­timme kuitenkin päin­vas­taiset argu­men­tit lausun­nos­tamme. Liikun­tavi­ras­to perustelee pal­loil­i­joiden oikeuk­sia sil­lä, että heitä on enem­män kuin rat­sas­ta­jia. Toisaal­ta pal­loil­i­jat eivät hyödy mitään sijain­nista keskus­puis­tossa, kun taas rat­sas­ta­jille se on eline­hto. Sik­si pal­loil­i­jat voisi­vat siir­tyä muualle, kuitenkin mielel­lään jon­nekin lähelle. Hyviä tont­ti­vai­h­toe­hto­ja peräänku­u­lute­taan! Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 1.10.2009”

 YTV on uusi­mas­sa lip­pu­jär­jestelmää. Arvoko­r­tilla mak­set­taes­sa siir­ry­tään kilo­metri­tar­if­fi­in. Lip­pua näytetään automaatille sekä vaunuun nous­taes­sa että siitä poistues­sa. Ensim­mäiset kuusi kilo­metriä meni­sivät tasa­tar­if­fil­la ja sen jäl­keen jokainen kilo­metri mak­saisi vähän yli kymme­nen sent­tiä ratkais­us­ta riippuen.

Tämän han­kala puoli on, että Itä-Helsingistä matkat keskus­taan kallis­tu­vat, kun ne esimerkik­si Tapi­o­las­ta halpenevat. Kun Itä-Helsingis­sä asuu paljon vähä­varaisia, tätä pide­tään epäoikeu­den­mukaise­na. Ongel­ma kos­kee lähin­nä työt­tömiä, kos­ka töis­sä käyvän kan­nat­taa ottaa näyt­tölip­pu, jos­sa hin­noit­telu perus­tuu yhä kun­tara­joi­hin. Jat­ka lukemista “Metrokilo­metristä halvempi?”

Puo­let suo­ma­lais­ten saa­mas­ta säteilystä tulee radon­ista. Tuo radioak­ti­ivi­nen kaa­su tap­paa Suomes­sa noin 300 ihmistä vuosit­tain. Luku on samaa suu­ru­us­lu­okkaa liiken­neon­net­to­muuk­sien kanssa. Eräis­sä osis­sa Suomea maaperässä on paljon uraa­nia, jon­ka hajoamis­tuote radon on. Alapo­h­jan kaut­ta huonos­ti raken­net­tuun taloon tunkeu­tu­va radon aiheut­taa keuhkosyöpää.

Radonin vähen­tämi­nen huoneil­mas­sa on yksinker­taista. Saneer­aa­mal­la 30 radonin vaivaa­maa asun­toa tor­ju­taan yksi keuhkosyöpätapaus.

Miten radoni­in suh­taudu­taan niin rauhal­lis­es­ti, ellei suo­ras­taan fleg­maat­tis­es­ti, kun kaikkia mui­ta säteilylähteitä niin kavahde­taan? Tämä ris­ki on ihan todellinen.

Listal­la piti olla kiis­tel­ty Kata­janokan hotel­li, mut­ta ei ollutkaan. Eikä paljon muu­takaan. Lau­takun­ta kokoon­tuu käsit­telemään rat­sas­tus­ta Ruskea­suol­la ja aloitet­ta Viking XPRS-laivan häätämis­es­tä Kata­janokalta Vuosaareen.

Ruskea­suon maneesi

Rat­sas­ta­jat halu­aisi­vat Ruskea­suolle lisää tilaa autoille ja hevosille, mut­ta tämä on han­kalaa, kos­ka alueelle pitäisi mah­tua myös ihmisiä. He halu­a­vat isom­man parkkipaikan ohel­la vuo­den 1940 Olympialaisi­in raken­netun rat­sas­tus­ma­n­eesin kokon­aan rat­sas­tuskäyt­töön. Liikun­tavi­ras­ton mukaan se ei käy, kos­ka he ovat kun­nos­ta­neet toisen puolen maneesista pal­loil­i­joille ja nyrkkeil­i­jöille ja nämä ovat kuulem­ma kiin­tyneet tiloi­hin. Ratkaisuk­si esitetään uut­ta maneesia, mut­ta ei se oikein mah­du ja vähän tämä mak­saakin. Suun­nitel­laan myös katet­tua kent­tää talvi­rat­sas­tuk­selle.  Kaikki­in rat­sas­ta­jien toiveisi­in viras­to ei ole halukas suos­tu­maan, kos­ka ne hait­taisi­vat keskus­puis­ton muu­ta käyt­töä, mut­ta vähän ollaan tilaa raivaa­mas­sa rat­sas­ta­jille. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 1.10.2009”

Koke­muk­ses­ta tiede­tään, ettei kän­nykkäsäteily aiheuta syöpää lyhyel­lä aikavälil­lä, mut­ta ei voi­da kokon­aan sulkea pois sitä, että säteily tuot­taisi pitkä­vaikut­teisia muu­tok­sia, jot­ka näky­i­sivät sairauk­sien yleistymisenä kym­me­nien vuosien kulut­tua. Jos kän­nykkäsäteilyä pelkää, kan­nat­taa varoa omaa kän­nykkään­sä. Tuki­asemista ei kan­na­ta huol­ta kan­taa. Jat­ka lukemista “Jos pelkäät kän­nykkäsäteilyä, varo omaa kän­nykkääsi, älä tukiasemaa”

Suomes­sa tehdään aivan liian sitovia kaavo­ja. Muual­la kaa­vat ovat väl­jem­piä, raken­nut­ta­ja laatii tarkem­mat talopi­irus­tuk­set ja yhteiskun­ta hark­it­see detal­je­ja tässä vai­heessa. Suomes­sa ei voi tehdä näin, kos­ka KHO on ottanut kan­nan, että raken­nuslu­pa on myön­net­tävä ilman hark­in­taval­taa aina, jos suun­nitel­ma on kaa­van mukainen.

Olin tilaisu­udessa, jos­sa elinkei­noelämän edus­ta­ja jälleen ker­ran valit­ti siitä, että kaavoitus on liian sito­vaa. Täl­lä ker­taa oli kyse kau­pan ohjauk­ses­ta. Usein raken­nut­ta­jat valit­ta­vat, että kaavas­sa yritetään nos­taa laat­ua tem­puil­la, jot­ka nos­ta­vat hin­taa tolkut­tomasti tuo­mat­ta olen­naista paran­nus­ta laatu­un. Jos raken­nut­ta­ja saisi suun­nitel­la talon kokon­aan itse, tulos olisi sekä halvem­pi että laadukkaampi. Jat­ka lukemista “Raken­nuslupi­en myön­tämiseen harkintavaltaa”