Kävi kuten ennustin. Demar­it marssi­vat ulos palokun­nan vintin bud­jet­tineu­vot­teluista. Muodol­lis­es­ti he hirt­täy­tyivät toimeen­tu­lo­tuki­ra­hoi­hin. Toimeen­tu­lo­tu­ki itsessään on lak­isääteinen, joten sille ei oikeas­t­aan vara­ta määrära­haa vaan ennuste­taan, paljonko rahaa menee. Sil­lä, että on ennustet­tu alakant­ti­in, on kuitenkin ollut se merk­i­tys että sosi­aalivi­ras­ton pitäisi löytää rahat muista toimin­nois­taan, esimerkik­si lastensuojelusta.

Demareil­ta puut­tui ket­teryyt­tä vai­h­taa ulos­marssin syytä, sil­lä kokoomus ja vihreät purki­vat tämän miinan. Toimeen­tu­lotuelle laitet­ti­in bud­jet­ti­in oma moment­tin­sa, jol­loin sen mah­dol­liset yli­tyk­set eivät valu sosi­aalivi­ras­ton muuhun bud­jet­ti­in. Toinenkin miina puret­ti­in. Jos toimeen­tu­lo­tuki­ra­hat uhkaa­vat lop­pua, on ris­ki, että mak­se­taan vain se lak­isääteinen pakko, eikä lainkaan ehkäi­sevää toimeen­tu­lo­tukea. Sitovi­in määräyk­si­in kir­jat­ti­in, että toimeen­tu­lo­tuki­ra­hoista kolme pros­ent­tia on käytet­tävä ehkäi­sevään toimeen­tu­lo­tu­keen. Tämä on val­takun­nalli­nen suosi­tus, jota juuri mikään muu kun­ta ei noudata.

Tämän jäl­keen koko momentin rahamäärä muut­tui pelkäk­si ennus­teek­si. Saman­lainen ennuste sisäl­tyy esimerkik­si ener­gialaitok­sen bud­jet­ti­in, jos­sa joudu­taan ennus­ta­maan, kuin­ka kylmä talvi on tulos­sa. Erimeil­isyys sääen­nus­teesta olisi ollut yhtä hyvä ulos­marssin syy.

Kun demar­it marssi­vat ulos, vasem­mis­toli­it­to kut­sut­ti­in sisään. Neu­vot­te­lut jatkui­v­at myöhään, mut­ta alus­tavaan sop­u­un päästi­in. Lop­putu­losta viilataan vielä muiden ryh­mien kanssa. Jat­ka lukemista “Eteen­päin Ilk­ka Hakale­hdon viitoit­ta­maa tietä!”

Helsin­gin val­tu­us­to­ryh­mät neu­vot­tel­e­vat tänään bud­jetista. Ajat ovat ankeat, mut­ta kaupung­in­jo­hta­jan bud­jet­tiesi­tys on jok­seenkin sivistynyt — kiitos sen, että val­tu­us­to­ryh­mät sane­li­v­at jo kevääl­lä bud­jetille raamit. Helsin­ki ei olisi tämän mukaan korot­ta­mas­sa vero­ja. Vihrei­den mukaan veronko­ro­tus on kyl­lä edessä, mut­ta se kan­nat­taa tehdä vas­ta vuon­na 2011. Helsin­gin elinkeino­rakenne on kovin palvelu­val­tainen. Ei ole järkeä lisätä työt­tömyyt­tä palvelu­aloil­la ostovoimaa rokot­ta­mal­la kesken laman. Vero­jen koro­tuk­sen vuoro on nousukau­den alettua.

Kiin­teistöveroa sen sijaan voisi varovasti kohot­taa: pitäisi oikeas­t­aan tehdä pitkän ajan ohjel­ma kiin­teistöveron asteit­taisek­si korot­tamisek­si. Köy­hän rin­ta­mami­estalos­sa asu­van mum­mon ongel­ma ratkaistakoon siten, että hän saa veron lainaksi, jon­ka perikun­ta aikanaan mak­saa perin­nöstä. Jat­ka lukemista “Irtau­tu­vatko demar­it Helsin­gin budjetista?”

Helsin­gin van­hus­ten ate­ri­apalvelu on takkuil­lut skan­daal­i­mais­es­ti. Onko tuo kun­nan virkatyönä tehtävä ate­ri­apalvelua lainkaan oikea tapa tuot­taa ruokaa van­huk­sille? Eikö voitaisi sopia paikallis­ten rav­it­se­mus­li­ikkei­den kanssa, että nämä joko tar­joa­vat van­huk­selle ruokaa tilois­saan tai kul­jet­ta­vat ruuan van­huk­selle koti­in, jos tästä ei ole tule­maan paikalle. Täl­lainen hajautet­tu jär­jestelmä toimisi luotet­tavam­min ja voisi tul­la myös halvem­mak­si, kun yrit­täjät voisi­vat käyt­tää työpäivään aina syn­tyvää lup­poaikaa van­hus­ten palveluun.

Vai uskooko joku, että Oba­ma olisi saanut palk­in­ton­sa ilman Bushia?

Tapani Hietanie­mi kuoli vajaa vikkko sit­ten lauan­tain vas­taise­na yönä nukkues­saan; liian nuore­na, 51-vuo­ti­aana. Paljon hänel­lä olisi ollut vielä annet­tavaa ja elet­tävää. Hän eli lop­pu­un asti täysil­lä. Lauan­ta­iaa­mu­na seit­semältä hänen piti astua junaan men­näk­seen Vapaa-ajat­telijoiden liiton sem­i­naari­in Kotkaan.

Tutus­tu­in sil­loin parikymp­piseen Tapani­in jo Koi­järvel­lä, mut­ta parem­min vuon­na 1995, kun hän ilmoit­tau­tui tukiryh­määni eduskun­tavaaleis­sa. Miehestä havait­si heti, että hän on eri maa­ta; tietovi­isas, sivistynyt ja ajat­telus­saan lop­pu­un asti johdon­mukainen. Otin hänet myös eduskun­ta-avus­ta­jak­seni, kunnes Weber­iä koske­van väitöskir­jan valmis­tut­tua hänen tien­sä suun­tau­tui yliopis­tolle. Tapani oli sivil­isaa­tion his­to­ri­an dosent­ti Helsin­gin yliopis­tossa ja yhteiskun­tapoli­ti­ikan dosent­ti Jyväskylän yliopis­tossa sekä luen­noi­jana Tallinnan ja Tar­ton yliopis­tois­sa. Jat­ka lukemista “Tapani Hietanie­mi 1958 — 2009”

Tässä taas vas­tauk­seni HS-raadin kysymyk­seen. Edelli­nen suu­tut­ti rikospoliisit.

1)    Kyl­lä

Keskustelu maa­han­muu­tos­ta on kovin tuskallista ja polar­isoitunut­ta. Oikeas­t­aan minkään vivahtei­den tuomi­nen keskustelu­un koetaan epä­sopi­vak­si. Toisaal­ta maa­han­muut­tokri­it­tiset ovat liit­täneet kri­ti­ikki­in­sä tiivi­isti rasis­tiset argu­men­tit – tai eivät ole ainakaan sanoutuneet rasis­ti­sista tuk­i­jois­taan eroon – jol­loin jokaisen itseään kun­nioit­ta­van on pidet­tävä etäisyyt­tä kaikki­in mui­hinkin hei­dän ajatuksiinsa.

Mei­dän pitäisi pystyä puhu­maan paljon avoimem­min maa­han­muut­topoli­ti­ikan sisäl­löstä, jot­ta tänne tule­vat ja myös kipeästi tarvit­ta­vat muut­ta­jat pysty­i­sivät maas­samme hyvin men­estymään ja tuke­maan van­henevan kansamme ela­tus­suhdet­ta. Pieni kansalli­nen itsekkyys maa­han­muut­topoli­ti­ikas­sa johtaisi siihen, että koko ulko­maalais­peräi­nen väestö voisi parem­min ja inte­groi­tu­isi posi­ti­ivisek­si osak­si yhteiskun­taamme. Tarvit­semme human­i­taarisen maa­han­muu­ton ohel­la nyky­istä enem­män siir­to­laiskri­teere­in valikoitunut­ta työperäistä maa­han­muut­toa. Jat­ka lukemista “Hyssyt­teleekö suo­ma­lainen älymys­tä maa­han­muu­ton ongelmia.”

 Rikos­toimit­ta­jat näyt­tävät pahoit­ta­neen mie­len­sä siitä, että sanoin poli­isin kaup­paa­van salas­sa pidet­täviä tieto­ja julkkik­si­in kohdis­tuneista rikosepäi­ly­istä. Nyt rikos­toimit­ta­jat ovat kysyneet toisil­taan, kuin­ka moni halu­aa ker­toa syyl­listyneen­sä rikok­seen ja lahjoneen­sa virkami­estä. En ole kovin häm­mästynyt, ettei kukaan ilmoit­tau­tunut. Jat­ka lukemista “Suut­tuneet rikostoimittajat”

Arvon­lisäveron sään­nök­set pakot­ta­vat lääkäri­ase­mat vuokra­maan tilansa van­hoista raken­nuk­sista. Tämä on kovin epä­tarkoituk­sen­mukaista, kos­ka lääkäri­ase­mat tarvit­se­vat erikois­tilo­ja, joi­ta olisi luon­tev­in­ta lait­taa uusi­in rakennuksiin.

Jos yri­tyk­sen toim­inta on arvon­lisävero­ton­ta, yri­tys ei saa vähen­tää myöskään han­k­in­toi­hin­sa sisäl­tyviä arvon­lisävero­ja vero­tuk­ses­saan. Lääkäri­asemien toim­inta on arvon­lisävero­ton­ta, kun taas sanomale­hdet ovat arvon­lisäverov­elvol­lisia, mut­ta niiden verokan­ta on nol­la. Sanomale­hdet saa­vat palau­tus­ta vaik­ka paperin hin­taan sisäl­tyvistä veroista. Jat­ka lukemista “Lääkäri­asemien arvonlisäveroansa”

Helsin­gin val­tu­us­tossa oli aikanaan kak­si helikopter­i­len­täjää, Klaus Bre­mer ja Lau­ri Törhö­nen. He oli­vat jok­seenkin kaikesta eri mieltä pait­si siitä, ettei Kehä I:n kaisto­ja kan­na­ta lisätä. Törhö­nen vei min­ut pari ker­taa kat­so­maan aamu­ru­uhkaa ilmas­ta käsin. Sieltä näki, että he oli­vat oike­as­sa: ruuhkat joh­tu­i­v­at risteyk­sistä ja siitä, ettei katu­verkko vetänyt niin, että liikenne olisi pääsyt kehätieltä pois. Maan pinnal­ta asia näyt­ti aivan toiselta ja maan pinnal­ta päätök­set tien lev­en­tämis­es­tä tehti­in. Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­tol­la ei ollut helikopte­ria. Jat­ka lukemista “Helsin­gin liiken­nesu­un­nit­telu­un tarvi­taan suuri simulointimalli”

Sosial­is­tit voit­ti­vat Kreikas­sa. Tulos on Euroopas­sa aika harv­inainen, mut­ta paljon tasoi­tus­ta antoi­vat kyl­lä taloudel­lisi­in skan­daalei­hin ryvet­tyneet hal­li­tus­puolueet. Toinen tulk­in­ta tilanteeseen on demareille lohdut­tomampi: Kreik­ka elää taloudel­lis­es­ti vielä sitä aikaa, jos­sa demareil­la oli jokin rooli.

Sak­sas­sa demareil­la kävi tosi huonos­ti. Tulosta voi yrit­tää lievit­tää sil­lä, että demar­it eivät hävin­neet kovin paljon poli­it­tiselle oikeis­tolle, vaan uudelle osin demareista lohjen­neelle vasem­mistop­uolueelle ja van­hoille liit­to­laisilleen, vihreille.

Tai sit­ten tämä johtaa vielä synkem­pään tulk­in­taan: per­in­teisel­lä sosialidemokra­tial­la on pal­lo hukas­sa. Sak­san vasem­mistop­uolueesta en paljon tiedä, mut­ta ohjel­ma vaikut­taa epä­toivoiselta tar­rautu­miselta men­neeseen; ehkä käsi­tys johtuu siitä, että ohjel­maa, jos sel­l­aista on, julis­te­taan kovin pop­ulis­tisin sanankään­tein. Jat­ka lukemista “Demarei­den alamä­ki Euroopassa”