Irtautuvatko demarit Helsingin budjetista?

Helsin­gin val­tu­us­to­ryh­mät neu­vot­tel­e­vat tänään bud­jetista. Ajat ovat ankeat, mut­ta kaupung­in­jo­hta­jan bud­jet­tiesi­tys on jok­seenkin sivistynyt — kiitos sen, että val­tu­us­to­ryh­mät sane­li­v­at jo kevääl­lä bud­jetille raamit. Helsin­ki ei olisi tämän mukaan korot­ta­mas­sa vero­ja. Vihrei­den mukaan veronko­ro­tus on kyl­lä edessä, mut­ta se kan­nat­taa tehdä vas­ta vuon­na 2011. Helsin­gin elinkeino­rakenne on kovin palvelu­val­tainen. Ei ole järkeä lisätä työt­tömyyt­tä palvelu­aloil­la ostovoimaa rokot­ta­mal­la kesken laman. Vero­jen koro­tuk­sen vuoro on nousukau­den alettua.

Kiin­teistöveroa sen sijaan voisi varovasti kohot­taa: pitäisi oikeas­t­aan tehdä pitkän ajan ohjel­ma kiin­teistöveron asteit­taisek­si korot­tamisek­si. Köy­hän rin­ta­mami­estalos­sa asu­van mum­mon ongel­ma ratkaistakoon siten, että hän saa veron lainaksi, jon­ka perikun­ta aikanaan mak­saa perinnöstä.

Asukaspysäköin­ti­mak­sua nos­ta­mal­la voisi kerätä kymme­nen miljoon­aa. Kun asukaspysäköin­ti mak­saa nyt 36 euroa vuodessa, mak­sun saisi käyvälle tasolle määrit­telemäl­lä mak­sun vaik­ka 36 euroksi kuus­sa. Sen jälö­keen tun­nuk­sel­la voisi saa­da jopa paikan, kun kesäau­tot vietäisi­in säi­lytet­täväk­si jon­nekin muualle.

Yleinen käsi­tys neu­vot­telijoiden kesku­udessa on, että demarien tarkoi­tus on marssia niistä ulos tapah­tui mitä hyvän­sä. On ikävää, että puolue alis­taa kun­nal­lispoli­ti­ikan val­takun­nal­lisen kan­natuk­sen kiilot­tamisek­si. Min­ul­la on kyl­lä demarien äänestäjistä parem­pi käsi­tys kuin demareil­la ilmeis­es­ti on.

Jos ennuste demarien ulos­marssi­aikeista toteu­tuu, se aset­taa vihreät aika mie­lenki­in­toisen tilanteen eteen. Ainakin neu­vot­telijoiden kan­nat­taa siinä tapauk­ses­sa olla omis­sa vaa­timuk­sis­saan pontevia.

6 vastausta artikkeliin “Irtautuvatko demarit Helsingin budjetista?”

  1. Demarei­den pitäisi pikaises­ti lopet­taa Urpi­laisen johdol­la har­joitet­ta­va pikkupoli­tikoin­ti. Nyky­menol­la Jut­ta vie puolueen­sa suohon.

    Nyt ei ehkä vielä kan­na­ta nos­taa kun­nal­lisvero­ja, mut­ta nousukau­den odot­telu saat­taa käy­dä pitkäk­si. Edessämme on toden­näköis­es­ti Japanista tut­tu kym­men­vuoti­nen taan­tu­man tar­pomiskausi. Työ­paikko­ja on menetet­ty pysyvästi Kiinaan ja Inti­aan. Väestön raken­nemuu­tos tuo lisä­painei­ta julkiseen talouteen.

    Kiin­teistöveron koro­tus on perustel­tua. Rin­ta­mami­estalosa Helsingis­sä asu­vat mum­mot ovat yleen­sä varsin varakkai­ta. Jo pelkkä tont­tikin on arvokas. Joudumme pakostakin siihen, että “pyhä” peri­aatekiel­to koskea omaisuuk­si­in joudu­taan purka­maan myös monil­ta muil­ta osin.

    Tule­vaisu­udessa meil­lä ei ole varaa esimerkik­si siihen, että yhteiskun­ta mak­saa pääosan van­huk­sen koti­palvelun kus­tan­nuk­sista, vaik­ka van­huk­sel­la on miljoonaomaisuus.

    Nyky­isil­lä mak­susäädök­sil­lä van­huk­sen eläkkeistä ja kelan hoitotues­ta jää useiss­sa tilanteis­sa 200–400 euroa kuukaudessa per­il­lisille, vaik­ka kun­nan koti­palvelu käy van­huk­sen luona kolme ker­taa päivässä ja kun­nalle van­huk­ses­ta aiheutuu melkoiset menot. 

    Van­huk­sen toimeen­tu­lo pitää tur­va­ta, mut­ta per­il­lisille jäävästä omaisu­ud­es­ta voidaan hilli­tysti ottaa tulo­ja julk­isi­in palvelui­hin. Myös per­in­tövero­tus­ta tulisi kiristää.

  2. Mum­mon rin­ta­mami­estalon ongel­ma liit­tyy yleisem­min kysymyk­seen (sosio)ekonomisesta seg­re­gaa­tios­ta, jota kysyn­nän ja tar­jon­nan markki­na­jär­jestelmä väistämät­tä pyrkii voimis­ta­maan. Halu­tul­la paikalla asumis­es­ta ollaan valmi­it mak­samaan enem­män, ja vähem­män halut­tua väl­tetään, jos kukkaro sallii. 

    Kysymys on myös siitä, miten paljon voidaan tai pitää sub­ven­toi­da asum­ista seg­re­gaa­tion estämisek­si. Mum­mon kohdal­la sub­ven­tios­ta hyö­tyvät rahal­lis­es­ti mah­dol­liset per­il­liset. Mum­mon hyö­ty on, ettei joudu muut­ta­maan, vaik­ka talon myymisel­lä rahoitet­tu “senio­r­i­a­sun­to” voisi ollakin mukavampi ratkaisu. Yleisem­min sub­ven­tiot johta­vat kaiken­laiseen kikkailu­un, esim. hitas-asun­to­jen vuokraami­nen. Mut­ta ei kai sit­ten ole mitään kol­mat­ta vai­h­toe­htoakaan — joko tue­taan asum­ista seg­re­gaa­tion vält­tämisek­si tai sit­ten ei?

  3. Kiin­teistöveron luonne pitäisi säi­lyt­tää alku­peräisenä eli siihen­hän on niputet­tu lasken­nalli­nen asun­to­tu­lon vero­tus, mant­taal­i­mak­su sekä katu­mak­su. Kiin­teistöveron suurin kom­po­nent­ti kaupunkialueil­la on kus­tan­nus­pe­rusteinen katumaksu.

    Kaupunkialueil­la kiin­teistövero pitäisi olla jatkos­sakin jos­sain suh­teessa yleis­ten aluei­den kun­nos­s­api­don aiheut­tami­in kus­tan­nuk­si­in, eikä siitä pitäisi tehdä mitään vero­jen koro­tusautomaat­tia. Käytän­nössähän se tarkoitaisi osit­taista var­al­lisu­usveron palaut­tamista, joka kohdis­tu­isi vain asumiseen.

  4. “Kiin­teistöveron koro­tus on perustel­tua. Rin­ta­mami­estalosa Helsingis­sä asu­vat mum­mot ovat yleen­sä varsin varakkai­ta. Jo pelkkä tont­tikin on arvokas. Joudumme pakostakin siihen, että “pyhä” peri­aatekiel­to koskea omaisuuk­si­in joudu­taan purka­maan myös monil­ta muil­ta osin.

    Helsingis­sä suurin osa rin­ta­mami­estaloista on vuokra­ton­teil­la, joista mak­se­taan jo jär­jetön­tä vuokraa, 2000–7000 euroa vuodessa . Nyt kun kiin­teistöveroakin nos­te­taan niin se kuris­taa edelleen näi­den asukkaiden asemaa.Kiinteistöveroa kan­netaan mys vuokra­ton­til­la olev­as­ta talosta eli nyt verote­taan käytän­nössä kah­teen kertaan
    Perus­tu­lon nos­t­a­mi­nen 10 euroa kuus­sa on pelkkää machi­avel­lis­miä, jos toisel­la kädel­lä kerätään 20 euroa pois.

    Kun keskimääräi­nen eläke on 1200 euroa kuus­sa niin kyl­lä vihrei­denkin tarkoi­tus on iskeä suon­ta köyhimmiltä.

    Suomes­sa eikä muual­lakaan ei asun­non lasken­nallsielela arvol­la ole suur­ta merk­i­tys­tä, kos­ka sen hyö­dyn­tämis­es­tä ei ole hyö­tyä ellei muu­ta Helsingistä Kemijärvelle.

    Kiin­teistövero on sum­mit­tainen vero, joka ei perus­tu asukkaan veronmaksukykyyn . 

    Kiin­teistövero perus­tuu alueeseen ja lasken­nal­lisi­in arvioi­hin eikä asun­non todel­liseen arvoon.Kiinteistösvero on omaisu­usvero, joka perus­tuu laa­jaan veropohjaan

    USA:ssa yhteiskun­ta kerää 9 % kiin­teistöverol­la Suomes­sa alle 1 %.
    USA:ssa korkea kiin­teistövero on johtanut sosi­aaliseen hajaantumiseen,koska köy­hillä ei ole varaa mak­saa ns parem­pi­en aluei­den korkei­ta kiinteistöveroja 

    Toinen seu­raus on ollut asun­to­vaunus­lum­mit , noil­la alueil­la mak­se­taan veroa vain maapohjasta.
    Helsinki­inkin ja lähiym­päristöön näitä on jo muo­dos­tu­mas­sa esim Rastila.

    Ruotsin demar­i­hal­li­tus kokeili korkeaa kiin­teistöveroa, mut­ta se menet­ti sil­lä hal­li­tusase­mansa ja por­var­it lask­i­vat dra­maat­tis­es­ti kiinteistöveroa.

    Näin käy var­maan vihreille ja kokoomuk­selle seu­raavis­sa vaaleis­sa. Kuka on voit­ta­ja niin se on kysymys­merk­ki mut­ta var­maan se, joka osaa ottaa kalli­in asumisen keppihevoseksi

  5. “USA:ssa korkea kiin­teistövero on johtanut sosi­aaliseen hajaantumiseen,koska köy­hillä ei ole varaa mak­saa ns parem­pi­en aluei­den korkei­ta kiinteistöveroja”

    Sosi­aa­li­nen hajaan­tu­mi­nen on USA:ssa seu­raus­ta kiin­teistövero­jen alen­tu­mis­es­ta, ei niiden nos­tamis­es­ta. Kiin­teistövero ei nos­ta asun­to­jen hin­to­ja vaan las­kee niitä. Kun kiin­teistöverot ovat USA:ssa nyky­isin läh­es olemat­tomat on seu­rauk­se­na kalli­it asun­not ja korkeat ansio­tuloverot. Näin matal­ista kiin­teistöveroista kär­sivät juuri työl­lään itsen­sä elät­tävät maattomat.

  6. Jos eläkeläis­ten kiin­teistöverot Helsingis­sä jätetään verotilil­lä rästi­in ja niitä ker­tyy korkoa korolle esim. naiseläkeläisen tapauk­ses­sa n. 25–30 vuot­ta niin siitä tulee vähin­täin puo­let ton­tin arvos­ta, joka pitäisi per­il­lis­ten luovut­taa kaupungille.Eikös olisi sit­ten jo sama pakkol­u­nas­taa kaikkien eläkeläis­ten ton­tit suo­raan kaupungille heti eläk­keelle jäämisen yhtey­dessä niin ei tarvit­sisi kikkail­la neljän­nesvu­o­sisa­taa ja turhaan luu­lotel­laan että mum­mo tont­tin­sa omis­taisi vaik­ka on sen jo ker­ran maksanut.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.