Kävi kuten ennustin. Demarit marssivat ulos palokunnan vintin budjettineuvotteluista. Muodollisesti he hirttäytyivät toimeentulotukirahoihin. Toimeentulotuki itsessään on lakisääteinen, joten sille ei oikeastaan varata määrärahaa vaan ennustetaan, paljonko rahaa menee. Sillä, että on ennustettu alakanttiin, on kuitenkin ollut se merkitys että sosiaaliviraston pitäisi löytää rahat muista toiminnoistaan, esimerkiksi lastensuojelusta.
Demareilta puuttui ketteryyttä vaihtaa ulosmarssin syytä, sillä kokoomus ja vihreät purkivat tämän miinan. Toimeentulotuelle laitettiin budjettiin oma momenttinsa, jolloin sen mahdolliset ylitykset eivät valu sosiaaliviraston muuhun budjettiin. Toinenkin miina purettiin. Jos toimeentulotukirahat uhkaavat loppua, on riski, että maksetaan vain se lakisääteinen pakko, eikä lainkaan ehkäisevää toimeentulotukea. Sitoviin määräyksiin kirjattiin, että toimeentulotukirahoista kolme prosenttia on käytettävä ehkäisevään toimeentulotukeen. Tämä on valtakunnallinen suositus, jota juuri mikään muu kunta ei noudata.
Tämän jälkeen koko momentin rahamäärä muuttui pelkäksi ennusteeksi. Samanlainen ennuste sisältyy esimerkiksi energialaitoksen budjettiin, jossa joudutaan ennustamaan, kuinka kylmä talvi on tulossa. Erimeilisyys sääennusteesta olisi ollut yhtä hyvä ulosmarssin syy.
Kun demarit marssivat ulos, vasemmistoliitto kutsuttiin sisään. Neuvottelut jatkuivat myöhään, mutta alustavaan sopuun päästiin. Lopputulosta viilataan vielä muiden ryhmien kanssa.
On ennenaikaista arvella, mitä demarien taktinen oppositioon jättäytyminen lopulta merkitsee. Tähän asti kokoomus on voinut saada enemmistön joko vihreiden tai demarien avulla, mutta nyt se tarvitsee vihreitä kaikkeen. Kokoomuksen asema siis heikkeni ja vihreiden vahvistui. Vielä enemmän vahvistui Vasemmistoliiton asema.
Politiikka siis palasi Helsingin kunnallispolitiikkaan. Toivottavasti ei pelkästään sanan kielteisessä merkityksessä.
Minun on vaikea uskoa, että valtionhoitajapuolue demarien äänestäjäkunta hyväksyy puolueen oppositiolinjan ja jättäytymisen vallankäytön ulkopuolelle.
Eteenpäin Ilkka Hakalehdon viitoittamaa tietä!?
Kun nyt suoraan sanot, että demareilla oli tämän manööverinsä vaikuttimena jotkut Helsingin budjettiin liittymättömät asiat (edellisessä postauksessa sanoit, että “puolue alistaa kunnallispolitiikan valtakunnallisen kannatuksen kiilottamiseksi”), niin voisitko vielä vähän valaista tietämättömiä lukijoita siitä, mihin tällä oikein tarkalleen ottaen pyrittiin? Ettäkö demarit olisivat jättäytyneet sivuun vain nostaakseen omaa häntäänsä?
SDP ei enää kilpaile hallitusvallasta vastuullisten puolueitten kanssa, vaan oppositiojohtajuudesta Vasemmistoliiton ja perussuomalaisten kanssa. Valtakunnanpolitiikka heijastuu myös Helsingin kunnallispolitiikkaan.
Olen itsekin seurannut SDP:n käyttäytymistä viime aikoina.
Onko kaikesta syrjään vetäytyminen merkki siitä että ainoaksi vaihtoehdoksi on valittu vallankumouksen tekeminen SAK:n tuella?
Onko Jutta Urpilaista ripitetty aiheista “kenen joukoissa seisot” ja “tiedäthän sinä kuka maksaa viulut”?
Vallankumouksella on kiire koska koska sukupolvenvaihdoksen jälkeen valtaa pitävästä eliitistä ei enää löydy vallankumouksen kannattajia.
Kuulostaa kieltämättä siltä, että poliittisen taktikoinnin ohella tulitte oleellisesti parantaneeksi toimeentulojärjestelmän ja muun sosiaalityön toimivuutta. Vastaavaa voisi vaatia muuallakin.
Yleissivistyksen puute nolottaa, mutta kysyn silti: mitä tarkoitat Ilkka Hakalehdon viitoittamalla tiellä?
Ilkka Hakalehto oli maalaisliittolainen valtuutettu, joka erosi 1980-luvulla puolueestaan ja muodosti oman hakalehtolaisten populistiryhmän. Helsingin kaupunginvaltuustossa hän vaikutti ainakin 30 vuotta. Viittasin populismiin ja siihen, ettei sillä politiikalla kuitenkaan mitään äänivyöryä saanut.
Hei,
Onko tosiaan niin, että sään ennustaminen on sama asia kuin ennustaa lakisääteisten toimeentulomenojen kasvua, tilanteessa jossa tutkimusten mukaan helsinkiläisten työttömyys sekä väkiluku (erityisesti maahanmuutto) kasvaa?
Miksi on niin, että Kokoomus ja Vihreät ovat valmiita leikkamaan mistä vain, ettei veroja tarvitse korottaa?
Kuka siis hirttäytyi, ja mihin?
Kyllä Oskukin pääsee vielä korotettuja veroja maksamaan, mutta suhdanteiden jyrkentäminen veroja korottamalla kesken laman olisi vähän hölmöä. Vähän kyllä korotettiin: kiinteistöveroa ja asukaspysäköintimaksua, jälkimmäistä tosin aivan liian vähän.
Ode,
Minun on vaikea uskoa, että valtionhoitajapuolue demarien äänestäjäkunta hyväksyy puolueen oppositiolinjan ja jättäytymisen vallankäytön ulkopuolelle.
Lundqvist,
Tulos selviää vasta seuraavissa vaaleissa. Kansa on ennenkin ollut tyhmä. Mutta mutta, vaalit ovat vasta kolmen vuoden päästä ja kun poliittinen muisti on kaksi viikkoa, niin on siinä kansalla muistelemista.
“Toimeentulotuelle laitettiin budjettiin oma momenttinsa, jolloin sen mahdolliset ylitykset eivät valu sosiaaliviraston muuhun budjettiin. Toinenkin miina purettiin. Jos toimeentulotukirahat uhkaavat loppua, on riski, että maksetaan vain se lakisääteinen pakko, eikä lainkaan ehkäisevää toimeentulotukea. Sitoviin määräyksiin kirjattiin, että toimeentulotukirahoista kolme prosenttia on käytettävä ehkäisevään toimeentulotukeen.”
Miksiköhän näitä uudistuksia ei ole pystytty aikaisemmin tekemään?
Voisitko OS kertoa, mitä nyt ihan erikoista tapahtui, kun demarit jätti budjettineuvottelut? Hehän voivat nyt sitten äänestää tietty mitä tahansa kohtaa vastaan. Käsittääkseni kuitenkin jonkinlainen budjetti on saatava aikaan. Olisi muuten todella mielenkiintoista nähdä/kuulla, mimmonen lopputulos olisi ilman minkäänlaisia neuvotteluja, jolloin jokainen valtuutettu äänestäisi vain oman ajatuksensa mukaisesti.Toki pitäisi sitten taas äänestää asioista ylös/alaspäin ja kuinka paljon, jolloin soppa tietty loputon, mutta kuitenkin. Saataisiin aika paljon selvyyttä kunkin edustajan mielipiteistä moneen asiaan.
Tänään on syntynyt laaja budjettisopu kaikkien muiden puolueiden paitsi demarien ja kommunistien kesken, joten demarien jättäytyminen syrjään ei vaikuta muuuun kuin demareihin.
Näyttää siltä, että Helsinki on ollut ankkalammikko, jossa elitti on suhmuroinut asiat kabineteissa.
Toivon mukaan Helsinkiinkin syntyy vaihtoehtoja ja oppositio, joka tuo avoimmuutta päätöksentekoon.
Mutta sossujen nykytilan tuntien siitä tuskin on kysymys
Osmo,
Paljonko sitä asukaspysäköintimaksua korotettiin? Kai se edes kolminkertaistettiin — kommentistasi päätellen aiempi vuosimaksu ei muuttunut kuukausimaksuksi.
^^ Tämän päivän Hesarissa kerrottiin, että 100€ on nyt tuo maksu. Kai tuota puolivoittona voi pitää. Toivottavasti linjattiin myös, että tuota maksua tarkistetaan aika ajoin, eikäv aan 15 vuoden välein.
100e vuodessa. Ks. hesarin uutinen
Onhan tuo hyvä alku, mutta pitäisi toistaa vuosittain pari kertaa ennen kun maksu olisi kohtuullinen, s.o. jokaiselle halukkaalle löytyisi helposti pysäköintipaikka.
Kirjoitin asiasta oman postauksen
Vasemmistoliiton ryhmän näkökulmasta demarien vastaesitys on palvelujen rahoitusvaatimuksiltaan täysin asiallinen. Olemme eri mieltä sen rahoituksesta. Helsingin taloudellinen tila on vielä ensi vuonnakin todennäköisesti niin hyvä, että kunnallisveroa ei tarvitse nostaa demarien ehdotuksen mukaisesti 17,5 %sta 18,5%:iin.
Meidän mielestämme tarpeelliset lisämenot löytävät rahoituksen Pajusen ehdotuksen sisältä. Investointien toteutuma on tavalliseen hesalaiseen tapaan ylimitoitettu. Tänäkin vuonna investointirahaa säästyy reippaasti toista sataa miljoonaa ensi vuodelle. Palvelujen alibudjetointi saataisiin korjattua tekemällä realistinen investointibudjetti.