Soti­laal­li­sista syistä ydin­voimaloidemme polt­toaineek­si valit­ti­in uraani, siitä kun saa kätevästi myös ydin­pom­me­ja. Olisiko sit­tenkin pitänyt vali­ta tori­um, tai kan­nat­taisiko uraanivoimaloiden sijas­ta pikkuhil­jaa alkaa kehitel­lä toriumvoimaloita.

Tori­u­mil­la on kak­si hyvää puol­ta uraani­in verrattuna.

Luon­nos­sa tori­um ei ole radioak­ti­ivista, joten kai­vok­set eivät ole sel­l­ainen ympäristömörkö kuin uraanikai­vok­set. Toisek­si siitä siis saa huonom­min pommeja.

Radioak­ti­ivista jätet­tä tori­umvoimalas­takin tulee ja voimalaitok­seen liit­tyy onnet­to­muus­ris­ki, joten ei sekään mikään luo­mu­voimala olisi. Radioak­ti­ivista jätet­tä syn­ty­isi kuitenkin paljon vähem­män ja se olisi huo­mat­tavasti lyhytikäisem­pää, pysy­isi Wikipedi­an mukaan säteilevänä ”vain” 500 vuot­ta, jol­loin sen lop­pu­varas­toin­ti kalliop­erään olisi hyvin hallinnassa.

Olen aika järkyt­tynyt saa­mas­tani palaut­teesta, joka kos­ki Sörnäis­ten rantatiel­lä tapah­tunut­ta suo­jatieon­net­to­muut­ta. Kovin moni kir­joit­ta­ja vaati otet­tavak­si liiken­nesu­un­nit­telun lähtöko­hdak­si, etteivät autoil­i­jat piit­tää suo­jateitä koske­vista sään­nöistä ja jopa suo­jatei­den pois­tamista, jos puolen kilo­metrin säteel­lä on myös las­ten­vaunuille sovel­tu­va ylikulkusilta.

Jos liiken­nekuri on men­nyt tuol­laisek­si, ei auta kuin palaut­taa se ker­ral­la. Nol­la­tol­er­anssi ja suo­jatiesään­tö teho­valvon­taan. Jos poli­ise­ja ei riitä kaikkialle, kam­er­at avuk­si. Kun­non sakot ja kort­ti pois. Kyse on törkeästä piit­taa­mat­to­muud­es­ta. Jos jonkun autoil­i­jan kohdal­la kyse ei ole pelkästä piit­taa­mat­to­muud­es­ta vaan kyvyt­tömyy­destä hah­mot­taa liiken­net­tä, sitä suurem­mal­la syyl­lä kort­ti on syytä ottaa pois.

Siis­pä: julk­iste­taan päivä, jos­ta nol­la­tol­er­anssi alkaa. Tavat muut­tuvat nopeasti.

Joku tyyp­illi­nen autoil­i­ja kat­soi oikeudek­seen ajaa pysähtymät­tä suo­ja­tien eteen pysähtyneen auton ohi ja aiheut­ti näin kah­den tei­ni-ikäisen tytön vaka­van loukkaan­tu­misen. Tuos­ta tulee tek­i­jälle iso ran­gais­tus ruumi­in­vam­man aiheut­tamis­es­ta. Näin ainakin HS:n keskust­delu­pal­stal­la vaaditaan.

Kir­joitin tarkoituk­sel­la tyyp­illi­nen autoil­i­ja, kos­ka on teko on erit­täin tavalli­nen. Eikö kaikkia samaan tekoon syyl­listyneitä pitäisi kohdel­la samal­la taval­la riip­pumat­ta siitä, mil­lainen tuuri kohdalle sat­tui? Eihän ran­gais­tuk­sen tarkoituk­sen ole kostaa tyt­töjn puoles­ta vaan ran­gaista teosta. Miten kul­jet­ta­jan teko olisi ollut vähem­män tuomit­ta­va, jos tytöt oli­si­vat viime het­kel­lä havain­neet vaaran?

Suo­jatiesään­nöstä piit­taa­mat­to­muus on vaka­va teko aina. Siitä pitäisi pan­na aina kort­ti kuiv­u­maan, ensim­mäisen ker­ran lem­peästi viikok­si, toisel­la ker­ral­la muu­ta­mak­si kuuykaudek­si ja lop­ul­ta elin­iäk­si, ei vain ran­gaistruk­sek­si vaan kans­saih­mis­ten suojelemiseksi.

Luokkay­hteiskun­ta näkyy Bri­tan­ni­as­sa vah­vana. Lon­toon Cityssä näki louna­saikana kra­vat­tikaulaisia puku­miehiä ais­tikkaissa lounaskup­pi­lois­sa ja katu­työ­maan vierel­lä haalar­i­a­su­isia kypäräpäisiä duunare­i­ta eväsleip­iä syömässä.

Sitä vain alkoi miet­tiä, kum­man työ­paikkaa automaa­tio pahim­min uhkaa, kadunko­r­jaa­jan vai pankkien paper­in­pyörit­täjien.  Mihin ihmeeseen niitä Cityn kym­meniä tuhan­sia pankkialan kra­vat­timiehiä tarvi­taan sen jäl­keen, kun pankki­toim­inta siir­tyy kun­nol­la tietotekni­ikan aikaan?

Maa­han­muut­toa, työvoima­pu­laa ja ela­tus­suhdet­ta koske­vaan kir­joituk­seen tuli use­ampi kom­ment­ti, jos­sa ei halut­tu Suomeen Lon­toon mallin mukaista huonopalkkaista maa­han­muut­ta­jien etnis­es­ti erot­tuvaa ryh­mää. Tätä perustelti­in sekä suo­ma­lais­ten palvelu­alan henkilöi­den työl­lisyy­del­lä että sil­lä, että täl­lainen ulko­maalaisen työvoiman riis­to on epäeettistä.

Aloite­taan tuos­ta jälkim­mäis­es­tä argu­men­tista: kan­nat­taisi ehkä kysyä ”riis­tetyltä” itseltään, halu­aako hän tul­la riis­te­tyk­si vain erote­tuk­si. Jo nige­ri­alainen muut­taa Suomeen tak­sikuskik­si, hän on tääl­lä huonom­mas­sa ase­mas­sa kuin keskimääräi­nen suo­ma­lainen, mut­ta paljon parem­mas­sa ase­mas­sa kuin hän olisi Nigeriassa.

Onko väärin suo­ma­laisia köy­hiä kohtaan, että nige­ri­alainen tak­sikus­ki vie hei­dän työ­paikkansa. Tämä ei aivan tavat­tomasti poikkea siitä, että kiinalainen tek­sti­il­i­työläi­nen vie suo­ma­laisen tek­sti­il­i­työläisen työ­paikan. Se, että hän tekee sen Kiinas­ta käsin, ei muu­ta asi­aa suo­ma­laisen tek­sti­il­i­työläisen kannal­ta. Jat­ka lukemista “Glob­al­isaa­tio ja suo­ma­lais­ten kulutustaso”

Kun viimek­si kävin Lon­toos­sa vuosia sit­ten, pyöräil­i­jöitä ei näkynyt juuri mis­sään. Nyt niitä on kaikkial­la ja paljon. Vilkkaal­la kadul­la niitä on aina näkyvil­lä usei­ta. Pyöräi­lyn rooli vain on aivan eri­lainen kuin mitä olen näh­nyt missään.

Pyöräteitä täl­lä ei ole, mut­ta mon­en kadun laitaan on maalat­tu puolen metrin levyi­nen pyöräkaista, jota ainakaan bus­sit eivät kyl­lä juuri kunnioita.

Taval­lisin pyörä on pukin­sarvil­la varustet­tu kapearenkainen maantiepyörä. Niil­lä aje­taan todel­la lujaa. Kun autoli­iken­teen vauhti taas on suo­ma­laisit­tain verkkainen, pyörä pysyy hyvin auto­jen vauhdis­sa. Ruuhkas­sa ket­terä fil­lari pujot­telee paljon muu­ta liiken­net­tä nopeammin.

Minäkin olen laps­es­ta asti tot­tunut aja­maan liiken­teen seassa luot­taen siihen, etteivät autot tahal­laan päälle aja. Silti täkäläi­nen kamikat­sepyöräi­ly näyt­tää jopa min­un silmääni vaar­al­lisil­ta. Onko se sitä oikeasti, selviää var­maankin onnettomuustilastoista.

Kypärän käyt­täjät ovat vähem­mistönä, mitä vähän ihmette­len. Jos pyörässä on valo, se on läh­es aina vilkku­va ledi. Kovin usein val­oa ei ole, mitä ihmette­len vielä enem­män, kos­ka liikenne on vilka­s­ta, eikä pimeää liiken­teen seassa pujot­tel­e­vaa fil­lar­ia helpol­la havaitse.

Listal­la on tivat­tu, mis­sä se työvoima­pu­la luu­raa, jol­la maa­han­muut­toa perustellaan.

Työvoima­pu­la on oikeas­t­aan väärä ter­mi. Sitäkin kyl­lä esi­in­tyy. Ilman ulko­maista työvoimaa ei raken­net­taisi Olk­ilu­odon ydin­voimalaa eikä paljon muuten asun­to­ja Helsingis­sä. Pääkaupunkiseudun joukkoli­ikenne ja tak­sit ovat täysin riip­pu­vaisia ulko­maalais­peräis­es­tä työvoimas­ta. Ilman ulko­maalaisia lääkäre­itä moni ter­veyskeskus jäisi tyystin ilman lääkäriä Mut­ta kyl­lä näistäkin selvit­täisi­in ilman ulko­maalaisia. Bus­silip­pu olisi vähän kalli­impi, tak­sia olisi vaikeampi saa­da ja se ydin­voimala syn­ty­isi vielä hitaam­min. Jat­ka lukemista “Maa­han­muut­to ja työvoima­pu­la ja elatussuhde”

Ain­oa iso asia on Kata­janokan hotel­li. En itse pääse kok­ouk­seen, mut­ta vara­jäsen on paikalla ja asia menee pöydälle.

Minus­ta se raken­nus on hieno. Jotain sel­l­aista kaupun­ki kaipaisi. Esitet­ty paik­ka on myös hyvä hotellille. Mut­ta tuo raken­nus tuol­la paikalla on mahdoton.

Vaik­ka pitää sekä heavy­rock­ista että kamarimusi­ik­ista, ei halua kuun­nel­la niitä yhtäaikaa samas­sa salis­sa. Tuo raken­nus ei sovi yhteen empirekuskuk­sen varsin herkän raken­nuskan­nan kanssa.

Sor­ry.

Bud­jet­tineu­vot­teluis­sa on sovit­tu asukaspysäköin­tipaikan hin­nan nos­tamista 36 eurosta 100 euroon. Tämä on huono nahkapäätös. Kokoomuk­selta lop­pui rohkeus. Olisi pitänyt nos­taa samantien ainakin 300 euroon, jot­ta hin­ta jotenkin ohjaisi kysyn­tää ja jot­ta tilaa tulisi myös yksi­ty­isille pysäköin­ti-investoin­neille. Nyt meil­lä on 19 000 asukaspysäköin­tipaikkaa ja 31000 pysäköin­ti­tun­nus­ta. Hal­pa pysäköin­tipaik­ka on kuin aikanaan tomaatt­ti Leningradin toril­la: hin­ta oli hal­pa, mut­ta tomaat­te­ja ei ollut myyn­nis­sä. Jat­ka lukemista “Asukaspysäköin­tipaikan hin­ta nousi aivan liian vähän”

Ain­oa merkit­tävämpi asia oli Karhusaari, jon­ka yhtey­dessä annet­ti­in laa­jem­pi selostus Öster­sun­domi­nen kaavoitusti­lanteesta. Itse Karhusaar­ta koske­vat ehdo­tuk­set hyväksyt­ti­in yksimielisesti.

Sipoos­ta liite­ty­ille alueille on tarkoi­tus asut­taa 35000 henkeä. Tavoite on aika kova, kun samal­la tavoit­teena on pien(kerros)talovaltainen kaupun­ki. Pääs­trate­gioi­ta on kolme: yksi laa­jen­taisi asu­tus­ta han­kalasti Sipoonko­r­peen päin, toinen taas uhkaisi ran­nan Natu­ra-aluei­ta. Kol­mas säästäisi molem­mat, mut­ta lop­putu­lok­se­na olisi tyl­sä ker­rostalo­val­tainen alue. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 8.10.2009”