Globalisaatio ja suomalaisten kulutustaso

Maa­han­muut­toa, työvoima­pu­laa ja ela­tus­suhdet­ta koske­vaan kir­joituk­seen tuli use­ampi kom­ment­ti, jos­sa ei halut­tu Suomeen Lon­toon mallin mukaista huonopalkkaista maa­han­muut­ta­jien etnis­es­ti erot­tuvaa ryh­mää. Tätä perustelti­in sekä suo­ma­lais­ten palvelu­alan henkilöi­den työl­lisyy­del­lä että sil­lä, että täl­lainen ulko­maalaisen työvoiman riis­to on epäeettistä.

Aloite­taan tuos­ta jälkim­mäis­es­tä argu­men­tista: kan­nat­taisi ehkä kysyä ”riis­tetyltä” itseltään, halu­aako hän tul­la riis­te­tyk­si vain erote­tuk­si. Jo nige­ri­alainen muut­taa Suomeen tak­sikuskik­si, hän on tääl­lä huonom­mas­sa ase­mas­sa kuin keskimääräi­nen suo­ma­lainen, mut­ta paljon parem­mas­sa ase­mas­sa kuin hän olisi Nigeriassa.

Onko väärin suo­ma­laisia köy­hiä kohtaan, että nige­ri­alainen tak­sikus­ki vie hei­dän työ­paikkansa. Tämä ei aivan tavat­tomasti poikkea siitä, että kiinalainen tek­sti­il­i­työläi­nen vie suo­ma­laisen tek­sti­il­i­työläisen työ­paikan. Se, että hän tekee sen Kiinas­ta käsin, ei muu­ta asi­aa suo­ma­laisen tek­sti­il­i­työläisen kannalta.

Voimme olla kiinalai­sista hikipa­joista mon­ta mieltä, mut­ta suo­ma­lais­ten köy­hien kulu­tus­mah­dol­lisu­ut­ta ne ovat kohen­ta­neet ja paljon.  Hei­dän ansiostaan kaup­pamme pur­sua­vat halpo­ja T‑paitoja, elek­tron­i­ikkaan ja vaik­ka mitä rihka­maa. Suo­ma­laiset keskimäärin ovat olleet voit­ta­jia tässä glob­al­isaa­tios­sa teol­lisu­us­tuot­tei­den osalta.

Onko asia sit­ten eri­lainen palvelu­am­mat­tien suh­teen? Ovatko edulliset etniset rav­in­to­lat jotenkin pahempi asia suo­ma­laiselle duu­nar­ille kuin edulliset kiinalaiset kulu­tus­tavarat? Palvelu­am­mat­tien osalta­han kil­pailu on selvästi rajoite­tumpaa kuin teol­lisu­us­tuot­tei­den osalta. Nige­ri­alaiselle tak­sikuskille on mak­set­ta­va samaa palkkaa kuin suo­ma­laiselle, mut­ta sal­limme tek­sti­ilien tuomisen Kiinas­ta, vaik­ka Kiinas­sa ei nou­date­ta suo­ma­laisia työehtosopimuksia.

Ulko­mainen palvelu­am­mat­tipro­le­tari­aat­ti paran­taa etnis­ten suo­ma­lais­ten kulu­tus­mah­dol­lisuuk­sia aivan samal­la taval­la kuin kiinalaiset hikipa­jat. Eri­tyis­es­ti edulliset etniset rav­in­to­lat paran­ta­vat pien­i­t­u­lois­t­en kulu­tus­mah­dol­lisuuk­sia, sil­lä kyl­lä nois­sa kebabrav­in­tolois­sa asi­akaskun­ta on varat­tomam­paa kuin suo­ma­lais­ten ylläpitämis­sä gourmet-ravintoloissa.

Hyödyt­tääkö glob­al­isaa­tio teol­lisu­us­maid­en rikkai­ta teol­lisu­us­maid­en köy­hien kus­tan­nuk­sel­la?  On vaikea kumo­ta väitet­tä, että glob­al­isaa­tio painaa palkko­ja alas vähän koulu­tus­ta vaa­tivis­sa tehtävis­sä sekä tek­sti­ilite­htais­sa että bussin ajamisessa.

Työn määrä kansan­taloudessa ei ole vakio. Jos maa­han tulee lisää väkeä, tulee myös lisää työ­paikko­ja. Jos ajat­telisimme, että kaik­ki ihmiset ovat yhtä lah­jakkai­ta, joil­lakin on vain ollut parem­pi tuuri kuin muil­la, mallinnuk­sen jäl­keen pää­ty­isimme siihen, että ulko­maalainen työvoima ei heiken­nä suo­ma­lais­ten köy­hien asemaa.

Jos taas ole­tamme, että tulo­erois­sa on taustal­la lah­jakku­userot, päädymme eri tulok­seen. (”Lah­jakku­udel­la” tarkoi­tan tässä nyt niitä omi­naisuuk­sia, joi­ta työ­nan­ta­ja arvostaa, jol­loin esimerkik­si päi­h­teet­tömyys ja ter­veys ovat osa ”lah­jakku­ut­ta”. Oikeampi ter­mi olisi työ­markki­na-arvo, mut­ta puhun silti lahjakkuudesta)

Jos ole­tamme, että lah­jakku­us nou­dat­taa jonkin­laista nor­maal­i­jakau­maa, voidaan olet­taa, että työt­tömik­si tai pieni­palkkaisi­in töi­hin valikoituneis­sa olisi enem­män ihmisiä jakau­man alapäästä. Jos ulko­mail­ta tulee tänne väkeä pieni­palkkaisi­in töi­hin, he eivät ole valikoituneet nor­maal­i­jakau­man alapäästä, vaan usein pikem­minkin päin­vas­toin, mut­ta joutu­vat silti ali­palkat­tui­hin töi­hin, vaik­ka ovat niihin ylilah­jakkai­ta. Niin­pä pienen kult­tuuri­in totut­telun jäl­keen ulko­maalainen työvoima on nois­sa töis­sä suo­ma­laista parem­paa. Työ­nan­ta­jan ei tarvitse sopeu­tua suo­ma­laisen työvoiman puut­teisi­in, kun voi palkata pri­imaa ulko­maalaista.  Täl­lä ole­tuk­sel­la ulko­maalainen hal­patyövoima ehkä heiken­tää epäku­ran­tin koti­maisen asemaa.

Se ei heiken­nä sitä paljon, kos­ka työe­htosopimusten min­imi­palkkasään­nök­set yhdis­tet­tynä siihen, ettei pieni­palkkainen voi nos­taa sosi­aal­i­tur­vaa ja palkkaa samanaikaises­ti,  hin­noit­tel­e­vat jo nyt epäku­ran­tin työvoiman ulos markki­noil­ta. Ulko­maalainen työvoima tulee tekemään niitä töitä, joi­hin koti­maiset työt­tömät eivät kel­paa. Tämä siis nor­maal­isuh­dan­tei­den val­lites­sa, lama-aikana tilanne on toisin.

========

Mei­dän kulu­tus­ta­soamme ei laske se, että kiinalaiset tekevät meil­lä orjan­lail­la tavaroi­ta. Mut­ta sit­ten kun kiinalaiset alka­vat käyt­tää kap­a­siteet­ti­aan oman lein­staon­sa nos­tamiseen — mikä on jo melko voimaperäis­es­ti alka­nut — tilanne muut­tuu, kos­ka kil­pailu niukoista luon­non­va­roista alkaa. Kiinalaiset ovat esimerkik­si lisän­neet öljyn kulu­tus­taan nopeasti lamas­ta huolimatta.

50 vastausta artikkeliin “Globalisaatio ja suomalaisten kulutustaso”

  1. Kyl­lähän glob­al­isaa­tio las­kee myös koulutet­tu­jen palkko­ja ennen pitkää. Var­masti nige­ri­alainen tilas­toti­eteil­i­jä tai puo­lalainen talousti­eteil­i­jä tuli­si­vat ilomielin Suomeen töi­hin siivoo­jan pal­ka­lla, kun hei­dän tulota­son­sa moninker­tais­tu­isi. Työn hin­ta las­kee ihan kaikil­la koulu­tusasteil­la. Tämä kehi­tys ei vain ole ehtinyt lähteä kun­nol­la käyntiin.

    1. eggon aja­tus perus­tuu taas siihen, että maail­mas­sa olisi työtä tar­jol­la kiin­teä määrä ja kyse on vain­si­itä, miten se jae­taan. Tuol­la logikalla Suo­mi olisi rikikkaampi, jos meitä olisi puo­let vähemmän.
      Toki ulko­maisen työvoiman kil­pailu voi rokot­taa jonkin ammat­tikun­nan suh­teel­lista ase­maa, mut­ta se pran­taa kyl­lä kakkien keskimääräistä ase­maa. Hal­pa tilas­toti­eteil­i­jä nos­taa mei­dän tilan­net­tamme aivan samal­la logi­ikalla kuin hal­pa tekstiilityöläinen.
      Kiina koulut­taa miljoona insinööriä vuodessa. Maail­ma muut­tuu kyl­lä hyvin mie­lenki­in­toisek­si, kun hei­dän osaamisen­sa tulee kun­nol­la markkinoille.
      Siinä eggo on oike­as­sa, että kun hal­patyövoima iskee myös asiant­nti­ja-aloille, glob­al­isaa­tion tulo­ero­ja teol­lisu­us­mais­sa nos­ta­va vaiku­tus ainakin heikkenee.

  2. “Nige­ri­alaiselle tak­sikuskille on mak­set­ta­va samaa palkkaa kuin suo­ma­laisille, mut­ta sal­limme tek­sti­ilien tuomisen Kiinas­ta, vaik­ka Kiinas­sa ei nou­date­ta suo­ma­laisia työehtosopimuksia.”

    Tak­sialal­la ei ole yleis­si­to­vaa työe­htosopimus­ta, joten ain­oas­taan orju­u­den kieltävä laki säätelee tak­sialan palkkoja.
    Näin kuskille voi mak­saa läh­es mitä tahansa palkkaa.Suomessa kun ei ole minimipalkkalakia.

    Kun kuskit ja työ­nan­ta­jat eivät ole jär­jestäy­tyneitä niin eipä alal­la ole mitään valvon­taakaan eikä etu­jen ajoa.

    Ja kun jär­jestäy­tymisas­teen on olta­va 50 % niin yhä use­ampi ala pää­tyy tilanteeseen, jos­sa ei ole alaa säätelevää työehtosopimusta.

    Vihreä työpoli­ti­ik­ka ajaa uut­ta paar­i­alu­ok­ka Suomeen.Tuloerot ovat kas­va­neet voimakkaasti Suomes­sa, 2007 gini-ker­roin oli jo 29,5 eli olemme irronneet muista Pohjo­is­maista ja siir­tyneet siihen OECD maid­en kol­man­nek­seen , jos­sa tulo­erot ovat suurimmat.

    Lon­toos­sa sen­tään val­tio säätelee työelämää edes jotenkin, Englan­nis­sa on sen­tään minimipalkkalaki.

    Aivan viime aikoina vihreä työmin­is­teri on ajanut on säädetty/säädetään lukuisia työe­hto­ja huonon­ta­vat lake­ja esim huume­testien kulut on tarkoi­tus siirtää työn­tek­i­jän mak­set­tavak­si, palkkatur­vaa hienon­netaan etc

    Suo­ma­lais­ten duu­nar­in kan­nat­taa koh­ta siir­tyä Sak­saan, suo­ma­lainen eli­it­ti voi jäädä tänne puuhastele­maan afrikkalais­ten kanssa

  3. “Ovatko edulliset etniset rav­in­to­lat jotenkin pahempi asia suo­ma­laiselle duu­nar­ille kuin edulliset kiinalaiset kulutustavarat?”

    Kyl­lä, kos­ka joudumme kil­paile­maan sekä työ­paikoista että asun­noista. Ja köy­him­mät suo­ma­laisethan eivät käy juuri minkään­lai­sis­sa ravintoloissa.

  4. Osmo:

    Siinä eggo on oike­as­sa, että kun hal­patyövoima iskee myös asiant­nti­ja-aloille, glob­al­isaa­tion tulo­ero­ja teol­lisu­us­mais­sa nos­ta­va vaiku­tus ainakin heikkenee. 

    Kyl­lä hal­patyövoiman isku asiantun­ti­ja-aloille on jo täy­dessä vauhdis­sa. IT-alal­la se näkyy selvim­min. Kaik­ki suuryri­tyk­set (Nokia, Tietoe­na­tor, …) ovat siirtäneet ohjel­moin­ti­työtä esimerkik­si Inti­aan. Ja vauhti vaan kiihtyy.
    Jopa lääketi­eteessä on ollut ensim­mäisiä merkke­jä samas­ta, kun yritet­ti­in siirtää rönt­genku­vien analysoin­tia Intiaan.

  5. Liian Van­ha:

    “Suo­ma­lais­ten duu­nar­ien kan­nat­taa koh­ta siir­tyä Sak­saan, suo­ma­lainen eli­it­ti voi jäädä tänne puuhastele­maan afrikkalais­ten kanssa.”

    Hyvä kitey­tys.

    Siis vihreät ovat kiin­nos­tuneem­pia kansalais- kuin min­imi­palka­s­ta. Sinivihreän hal­li­tuk­sen lin­ja­han on se, että palvelusväkeä pitää saa­da puoli-ilmaisek­si. Ja jos duunarei­den tulot ei riitä elämiseen, niin val­tio mak­saa työl­listämis­tuke­na tai kansalais­palkkana loput.

  6. Kiinalaisen hikipa­jan työn­tek­i­jän kuukausi­palk­ka on 100 euron luokkaa. Mut­ta olen­naista on, että fik­su­ja kiinalaisia insinööre­jä saa kas­vavas­sa määrin 200–400 euron kuukausi­pal­ka­lla. Tämä tulee tekemään Suomen taloudelle pahaa jälkeä. 

    Eräs Shang­hais­sa vuosikau­sia työsken­nel­lyt kokenut juristi sanoi kesäku­us­sa tilanteen osu­vasti: “ne jyrää meitin”. Ja tätä ei valitet­tavasti vielä ymmär­retä Suomessa.

    Aiem­min globlasaa­tio on todel­lakin Osmon esit­tämäl­lä taval­la hyö­dyn­tänyt suo­ma­laisia halvoil­la vaat­teil­la ja muutenkin. Mut­ta kiinalaiset ovat fik­su­ja ja nyt ne vievät halvoil­la palkoil­la sekä jopa rahal­la osta­mal­la insinöörien työ­paikko­ja län­si­maista Kiinaan. 

    Kun tun­net­tu län­siyri­tys perus­taa tuhan­sien insinöörien tutkimuskeskuk­sen Kiinaan, niin se saa oivan tukun dol­lare­i­ta kiinalaisil­ta tästä uro­teosta, jon­ka hei­jas­tus­vaiku­tuk­set ovat melkoiset.

    Ja tämä kehi­tys valitet­tavasti kään­tää glob­al­isaa­tion posi­ti­iviset vaiku­tuk­set suo­ma­laisille erit­täin negatiivisiksi. 

    Ei siis pidä tui­jot­taa siihen, mitä tähä­nas­ti on tapah­tunut, vaan pitää nähdä asi­at syvemmältä.

    Samal­la kil­pailu luoon­no­varoista kiihtyy kuten Osmokin tote­si. Tämä näkyy monel­la taval­la kiinalais­ten otteis­sa maail­mal­la. Kiina on vahvis­tanut ase­maansa Afrikas­sa ja vaatii Etelä-Kiinan­meren öljy­varo­ja itselleen jne. Ja tämä tietää todel­la pahaa ilmas­ton kannalta.

    Jos Suo­mi päästää täl­laises­sa tilanteessa suuren määrän nige­ri­alaisia tak­sikuske­ja Suomeen, niin tämä lisää työt­tömyyt­tä Suomes­sa ja ajaa Suomen talout­ta entistäkin syvem­pään ahdinkoon. Samal­la eri­laiset sosi­aaliset ris­tiri­idat lisään­tyvät ja rasis­tiset voimat lisäävät kan­na­tus­taan. Tehdään todel­la vaka­va virhe suvait­se­vaisu­u­den edistämiselle.

    Valitet­tavasti olen aika pes­simisti­nen sen suh­teen, että nyky­poli­itikot ymmärtäi­sivät tilanteen ja logi­ikan, ennen kuin todel­la tilanne on vakava. 

    On turha kuvitel­la, että seu­raa­va nousukausi on taas saman­lainen kuin edelli­nen. Glob­al­isaa­tio ja yliki­ihkeä asun­torak­en­t­a­mi­nen sekä IT-teknolo­gia vauhdit­ti­vat edel­listä nousukaut­ta. Nyt glob­al­isaa­tio aiheut­taa taloudellemme negati­ivisen sysäyk­sen viemäl­lä insinööri­työtä Suomes­ta, eikä mitään nousua kiihdyt­tävää ole näköpiirissä.

  7. Jos Inti­as­ta muut­taa Suomeen 5000 tilas­to-/talousalan ammat­ti­laista, jot­ka työsken­televät tuhan­nen euron kuukausi­pal­ka­lla 12 tun­tia päivässä niin se var­masti lisää taloudel­lista toimeli­aisu­ut­ta, brut­tokansan­tuotet­ta ja työ­paikko­ja. Suo­ma­laisille alan työn­tek­i­jöille se on kuitenkin maail­man­lop­pu. Hei­dän työ­markki­na-arvon­sa rom­ah­taa. Käytän kyseistä alaa esimerkkinä, kos­ka pal­stan luk­i­joista tai ainakin kom­men­toi­jista tun­tuu moni ole­van kyseisel­lä alalla.

    1. Mik­si he muut­taisi­vat Suomeen tgekemään tuo­ta työtä 1000 euron kuukausi­pal­ka­lla, kun voivat tejhdä sitä Inti­as­ta käsin etä­työnä 800 euron kuukausi­pal­ka­lla ja elää maas­saan rikkaina.

  8. Sit­ten kun tehdas­tuotan­to on (pääosin) siir­tynyt hal­patyövoiman mai­hin, suo­ma­laisen köy­hän toi­vo on niis­sä palvelu­am­mateis­sa, joi­ta ei voi siirtää kauas asi­akkaista. Rav­in­to­la on tyyp­il­lis­es­ti täl­lainen työpaikka. 

    Tai siis köy­hän toi­vo voisi olla nois­sa työ­paikois­sa, mut­ta ei todel­lisu­udessa ole, jos hal­patyövoima siir­tyy tuotan­non luokse sil­loin kun tuotan­to ei voi siir­tyä hal­patyövoiman luokse.

  9. “Se, että hän tekee sen Kiinas­ta käsin, ei muu­ta asi­aa suo­ma­laisen tek­sti­il­i­työläisen kannalta.”

    Ottaen huomioon että tämä luo vau­raut­ta (ja tuo verora­ho­ja) Kiinaan eikä Suomeen, kyl­lä se suo­ma­laiseenkin vaikuttaa.

  10. Soin­in­vaara: “Mut­ta sit­ten kun kiinalaiset alka­vat käyt­tää kap­a­siteet­ti­aan oman lein­staon­sa nos­tamiseen – mikä on jo melko voimaperäis­es­ti alka­nut – tilanne muut­tuu, kos­ka kil­pailu niukoista luon­non­va­roista alkaa. Kiinalaiset ovat esimerkik­si lisän­neet öljyn kulu­tus­taan nopeasti lamas­ta huolimatta.”

    Kiinalaiset ovat nykya­jan ter­mi­it­te­jä, jot­ka pyrkivät haal­i­maan käyt­töön­sä kaik­ki mah­dol­liset luon­non­va­rat kaikkial­ta maail­mas­ta, täl­lä het­kel­lä eri­tyis­es­ti Afrikas­ta. Samaan aikaan kiinalaiset ovat kaikkial­la maail­mas­sa yri­tysos­tok­sil­la. Kiina myös käytän­nössä omis­taa Yhdys­val­lat, joka sivu­men­nen sanoen on jo aloit­tanut hark­i­tun ja mit­ta­van dol­lar­in arvon alen­tamisen ja korko­jen nos­tamisen (eli inflaa­tio avuk­si), selvitäk­seen edes joskus veloista (http://www.youtube.com/watch?v=0‑ZZFmKFk1s) ja palaut­taak­seen kykyn­sä toimia kan­sain­välisen jär­jestelmän kuninkaana.

    Kiina siis haalii resursse­ja ja pyrkii suo­raan toimin­nan kon­trol­li­in kaikkial­la maail­mas­sa. Jos yleen­sä mis­tään kan­nat­taa olla huolis­saan, niin ehdot­tomasti kiinalais­ten kaikki­nais­es­ta invaa­sios­ta. Mit­tavas­ta luon­non­va­ro­jen kysyn­nän kasvus­ta on seu­rauk­se­na jyrkkä hin­tata­son nousu, mikä puolestaan tulee aiheut­ta­maan nälän­hätiä kehi­tys­mais­sa ja suuria vaikeuk­sia myös teol­lisu­us­mais­sa (tästä on jo näyttöä). 

    Kiinalais­ten varsin ymmär­ret­tävä halu nos­taa elin­ta­soa tuo tul­lessaan myös mit­ta­vat ilmas­to- ja ympäristöon­gel­mat. Voi olla, että tulemme näkemään lähi­t­ule­vaisu­udessa kon­flik­te­ja ja sotia, kun niukoista resurs­seista kil­pailu kär­jistyy ja muut­toli­ike kehi­tys­maista teol­lis­tuneeseen maail­maan päin kas­vaa eli­nolo­suhtei­den käy­tyä mah­dot­tomik­si kehitysmaissa.

  11. “Kyl­lähän glob­al­isaa­tio las­kee myös koulutet­tu­jen palkko­ja ennen pitkää. Var­masti nige­ri­alainen tilas­toti­eteil­i­jä tai puo­lalainen talousti­eteil­i­jä tuli­si­vat ilomielin Suomeen töi­hin siivoo­jan pal­ka­lla, kun hei­dän tulota­son moninkertaistui”

    Näin käy, myös koulutet­tu­jen palkat laske­vat, kun uudet koulute­tut teol­liseen työkult­tuuri­in tot­tuneet sukupol­vet astu­vat työelämään kehitysmaissa.
    Tietoli­iken­teessä ja tietotekni­ikas­sa saimme siitä esi­makua 2000 jäl­keen kun suuret tietoli­ikenne valmis­ta­jat siir­sivät kehi­tystyötä Inti­aan ja mui­hin kehitysmaihin.
    Euroopas­sa se merk­it­si kenkää n 200000 insinööril­lä ja tietotekniikka-asiantuntijalle.

    Telia­Son­eras­sakin on jatku­vasti 20–200 intialaista tietotekni­ik­ka-asiantun­ti­jaa eri­lai­sis­sa työte­htävis­sä+ luke­ma­ton määrä kotitöis­sä Intiassa.
    Palk­ka on tietysti kol­ma­sosa suo­ma­laisen palka­s­ta ja työtä tehdään 12–16 tun­tia päivässä kuute­na päivänä viikos­sa. Lomia ei juuri ole.

    Telia­Son­era sol­mi myös kiinalaisen Huawein kanssa toim­i­tus­sopimuk­sen tuki­asemista ja niin­pä Nokia-Siemens sai väistyä.Nämä oli­vat niitä kuu­luisia Van­hasen main­os­tamia Kiina-kaup­po­ja, emme sinne vie­neet mitään vaan ostimme.

    Kiinas­sa ja Inti­as­sa raken­netaan vielä kiin­teää verkkoa niin paljon, että matka­puhe­lin­li­it­tymien määrä ei karkaa.
    Huaweista on näin tulos­sa maail­man suurin tietoli­iken­nelait­tei­den toimittaja .

    Eli myös teknolo­giavaltik­ka on siir­tymässä myös kol­man­si­in maihin

  12. “Hei­dän ansiostaan kaup­pamme pur­sua­vat halpo­ja T‑paitoja, elek­tron­i­ikkaan ja vaik­ka mitä rihka­maa. Suo­ma­laiset keskimäärin ovat olleet voit­ta­jia tässä glob­al­isaa­tios­sa teol­lisu­us­tuot­tei­den osalta.”

    Samal­la on syn­tynyt ker­takäyt­tökult­tuuri. Hal­paa t‑paitaa ei kan­na­ta par­sia, hal­paa elek­tron­i­ikkaa ei kan­na­ta kor­ja­ta etc

  13. Edes­men­nyt Julian Simon oli muuten sitä mieltä, että ihmiset ovat se ehtymätön luon­non­va­ra. Jos ajatel­laan, kuten Soin­in­vaara, että ihmis­ten kyvyt ovat jakau­tuneet esim. nor­maal­i­jakau­man mukaises­ti niin ihmis­ten määrän kas­vaes­sa meil­lä on silti absolu­ut­tis­es­ti entistä enem­män mah­dol­lisuuk­sia erikois­tua ja innovoi­da. Tämä voi hel­posti lisätä tuot­tavu­ut­ta, vaik­ka suurem­pi ihmisjoukko kulut­taisikin enemmän.

    Hin­ta­suh­teet ovat ennenkin muut­tuneet eri ammat­tiryh­mien tuot­tamien hyödykkeiden/palveluiden välil­lä ja tämä on aivan luon­nol­lista taloudel­lis­ten tai ympäristö­muu­tosten vuoksi. 

    Uusi teknolo­gia voi tuhotes­saan van­haa kuitenkin luo­da uusia mah­dol­lisuuk­sia. Hyö­tyjät eivät vain ole niitä jot­ka häviävät.

  14. Luon­non­va­rakysymyk­seen liit­tyen ei ole luotet­tavam­paa kysyn­tä­ta­son indikaat­to­ria kuin pörssi. Tark­istin juuri Lyx­orin Basic Resources — rahas­ton tilanteen, ja ei siel­lä tosi­aan huonos­ti mene. Rahas­ton toimi­alueena ovat sel­l­aiset raa­ka-ainei­den kaivan­taan ja jalostamiseen erikois­tuneet fir­mat kuin Rio Tin­to ja BHP Billiton.

  15. Osmo kom­men­toi Eggon logiikkaa:
    “Tuol­la logikalla Suo­mi olisi rikikkaampi, jos meitä olisi puo­let vähemmän.”

    Yhdessä asi­as­sa Eggon logi­ik­ka kuitenkin pätee. Luon­non­va­ro­ja olisi kaksinker­tainen määrä henkilöä kohti, jos ihmisiä olisi puo­let vähem­män. Esimerkik­si koti­maista luon­nonkalaa voisi syödä kaksinker­taisen määrän. 

    Toisaal­ta monis­sa asiois­sa toimii suu­ru­u­den ekono­mia. Esimerkik­si kir­jal­liselle teok­selle on paljon helpom­pi saa­da 10 000 kpl levik­ki suurel­la kielialueel­la kuin pienel­lä. Myös teolli­nen tuotan­to ja palve­lu­tuotan­to tulee yleen­sä edullisem­mak­si kulutus/tuotantoyksikköä kohti, kun volyy­mi kasvaa.

    Eli ei voi yksiselit­teis­es­ti sanoa, että hie­man pienem­pi tai hie­man suurem­pi väk­iluku Suomes­sa olisi parem­pi asia vau­rau­den kannal­ta. Ehkä ratkai­se­vam­paa on kuitenkin se että työn- ja tulon­jako on järkevä ja se että väestömäärä ei liian nopeasti muu­tu kumpaankaan suuntaan?

  16. Blo­gin isän­nän aloi­tus on hyvä, mut­ta siinä ei käsitel­ty yhtä mielestäni aivan olen­naista jut­tua: mitä tapah­tuu, jos maas­sa on huo­mat­ta­va “työvoimare­servi” ja kat­ta­va sosiaaliturva?

    Olen jonkin ver­ran huolestunut esimerkik­si Ruot­sista kuu­lu­vista heikoista sig­naaleista, joiden mukaan nimeno­maan maa­han­muut­ta­jia käytetään melkoisen härskisti polke­maan esimerkik­si siivousalan palkko­ja. Saate­taan toimia esim. niin, että annetaan koko päivän urakan suorit­tamiseen neljä tun­tia aikaa — lop­pu onkin sit­ten palkaton­ta työtä. Jos työn­tek­i­jä pul­likoi, työ­nan­ta­jan täy­tyy vain huo­maut­taa, että jonos­sa on kyl­lä lisää halukkai­ta. Elatuk­sek­seen maa­han­muut­ta­jan on sit­ten usein tehtävä jonkin­laista sivu­bisnestä tai käytet­tävä hätäa­pua tms. Lisäk­si esimerkik­si asun­to on tietenkin kun­nan järjestämä.

    Olen ymmärtänyt, että Ruot­sis­sa kansalaisu­u­den saamista edesaut­taa vak­i­tu­inen työ­paik­ka, ja sitä puolestaan hidas­taa potku­jen saami­nen, joten maa­han­muut­ta­jil­la on melkoinen insen­ti­ivi tehdä orjatöitä siihen asti että kansalaisu­us ja sosi­aal­i­tur­va saavutetaan. 

    Eli: johtaisiko hal­patyövoiman tuon­ti sosi­aal­i­tur­vaan yhdis­tet­tynä siihen, että työ­nan­ta­jille tulisi melkoinen kiusaus yksi­ty­istää voitot ja sosial­isoi­da kulut? Ei työ­nan­ta­jia kiin­nos­ta, miten pätkä­työläi­nen elää, eikä edes se, syn­tyykö gettoja. 

    Tästä tietysti kär­sisi myös alku­peräisväestö tai ainakin osa siitä, mut­ta sekään ei tai­da mah­tua työ­nan­ta­jain kalkyyliin.

  17. Oli­pa muuten täysjärki­nen kir­joi­tus, mut­ta lopus­sa meni metsään.

    Osmo:

    tilanne muut­tuu, kos­ka kil­pailu niukoista luon­non­va­roista alkaa.

    Kaik­ista niukoista resurs­seista kil­pail­laan aina. Jos kiinalaiset halu­a­vat kulut­taa enem­män niukko­ja resursse­ja he voivat tehdä sen tuot­ta­mal­la arvokkai­ta hyödykkeitä joi­ta he vai­h­ta­vat mui­hin niukkoi­hin hyödykkeisi­in. Samal­la koko maail­ma rikas­tuu. Esim. jos kiinalaiset halu­a­vat kulut­taa enem­män öljyä hei­dän on tehtävä jotain mitä muu maail­ma halu­aa heille vai­h­taa öljyyn. Tämä muu on muulle maail­malle arvokkaam­paa kuin öljy, eli muun maail­man var­al­lisu­us kasvaa.

    Markki­na­t­aloudessa kenenkään rikas­tu­mi­nen ei ole muil­ta pois.

  18. Kiitos Osmo jälleen hyvästä kir­joituk­ses­ta. Olen suurim­mak­si osak­si samaa mieltä maa­han­muut­toa­siois­sa, mut­ta huo­maut­taisin eräästä asi­as­ta. Kir­joitit näin:

    “Jo nige­ri­alainen muut­taa Suomeen tak­sikuskik­si, hän on tääl­lä huonom­mas­sa ase­mas­sa kuin keskimääräi­nen suo­ma­lainen, mut­ta paljon parem­mas­sa ase­mas­sa kuin hän olisi Nigeriassa.” 

    Ase­mas­sa mis­sä mielessä? Absolu­ut­tis­ten palkko­jen ver­tailu ei ole kovinkaan kiin­nos­tavaa. Ase­ma yhteiskun­nas­sa on yhteiskun­nan sisäl­lä tapah­tu­van suh­teel­lisen ver­tailun tulos. Van­ha syn­ny­in­maan ase­ma ja absolu­ut­ti­nen tulota­so menet­tää hyvin pian merk­i­tyk­sen­sä, kun maa­han­muut­ta­ja alkaa sop­utua mei­dän elinkus­tan­nuk­si­in. Hän pian huo­maa ole­vansa nimeno­maan hyvin huonos­sa yhteiskun­nal­lises­sa ase­mas­sa, mah­dol­lis­es­ti paljon huonom­mas­sa kuin syn­ny­in­maas­saan. Tämä asetel­ma luo katkeru­ut­ta, kuten luokkay­hteiskun­ta ja suuret tulo­erot yleen­säkin, ja jos ei maa­han­muut­ta­jal­la itsel­lään, viimeistään hänen jälkeläisilään. 

    Aivan ensisi­jaisen tärkeää yhteiskun­ta­rauhan vuok­si olisi se, että täl­laiset mah­dol­liset luokkarak­en­teet eivät periy­ty­isi sukupolvelta toiselle. Jos tätä ei pystytä varmis­ta­maan, voidaan minus­ta olet­taa, että yhteiskun­tame tekee karhun­palveluk­sen maa­han­muut­ta­jille ja hei­dän jälkeläisilleen. Itse kalli­o­laise­na tapan päivit­täin hyvin tytymät­tömiä maa­han­muut­ta­jien jälkeläisiä. Heitä ei voi lohdut­taa sil­lä, että van­hempi­enne koti­maas­sa olot ovat absolu­ut­tis­es­ti huonom­mat kuin täällä.

  19. Oleel­lista on nimeno­maan muut­taako maa­han­muut­to työ­markki­nati­lan­net­ta heikom­pio­sais­ten (ulko­maalais­ten ja suo­ma­lais­ten) puoles­ta riis­tok­si vai pysyykö se oikeu­den­mukaise­na. Lon­toon suh­teen voi hel­posti väit­tää että tilanne ei ole oikeu­den­mukainen kos­ka min­imi­pal­ka­lla ei elä ja heikom­pi­palkkaiset joutu­vat usein tekemään jopa kolmea työtä samanaikaises­ti selviy­tyäk­seen. Yksin asu­va min­imi­pal­ka­lla elävälle jää viikos­sa asun­toku­lu­jen jäl­keen noin 60 pun­taa viikos­sa käteen. Tilanne hyödyt­tää pelkästään työ­nan­ta­jia sil­lä köy­hyy­destä ja epä­tasa-arvos­ta tulee val­ti­olle epä­suo­rasti mehevät kustannukset.

    Oikeu­den­mukaisu­udelle ei ole riit­tävä kri­teeri se halu­aako retori­nen nige­ri­alainen muut­taa Suomeen vai ei. Ihmis­ten on usein pakko osal­lis­tua työ­markki­noille selviy­tyäk­seen, joten tilanne ei nor­mati­ivis­es­ti täytä valin­naisen sopimuk­sen ehtoja.

  20. Tom­mi Vainikainen:

    Jos tätä ei pystytä varmis­ta­maan, voidaan minus­ta olet­taa, että yhteiskun­tame tekee karhun­palveluk­sen maa­han­muut­ta­jille ja hei­dän jälkeläisilleen.

    Kos­ka maa­han­muut­ta­jat ovat niin tyh­miä, että eivät osaa itse ottaa huomioon teko­jen­sa seu­rauk­sia ja sik­si mei­dän tulee hol­ho­ta heitä hei­dän omak­si parhaak­seen? Vai voisiko sit­tenkin olla niin, että maa­han­muut­ta­jal­la on silti parem­pi olla Suomes­sa kuin siel­lä lähtö­maas­sa ja sinä vaan yrität ratio­nal­isoi­da maa­han­muu­ton rajoit­tamista argu­menteil­la joil­la ei ole mitään tekemistä todel­lisu­u­den kanssa.

  21. Ton­ni käteen: Jeps. Kyse on tas­apain­oilista luon­non­va­ro­jen ja markki­noiden koon kanssa. Tois­taisek­si näyt­tää siltä, että markki­noiden koko painaa vaakakupis­sa enem­män kuin luon­non­va­ro­jen jakau­tu­mi­nen yhä use­am­malle ihmiselle, kos­ka suun­nilleen minkään maan elin­ta­so ei ole laskenut samaan aikaan kuin väk­iluku on nous­sut, mut­ta esimerkke­jä maista joiden elin­ta­so on nous­sut väk­ilu­vun kanssa tai maista joiden elin­ta­so on taan­tunut väk­ilu­vun taan­tu­misen kanssa samaan aikaan on run­saasti. Toki tässä on kyseessä pelkkä kor­rel­laa­tio, jos­ta ei pidä suo­raan vetää johtopäätök­siä, mut­ta kun asian hah­mot­taa markki­noiden koon kaut­ta on aika selvää, että suurel­la väk­ilu­vul­la on hyv­in­voin­tia lisääviä vaikutuksia.

  22. Glob­al­isaa­tiokeskustelus­sa fik­su­vihreä on aina sitä mieltä, mitä jos­sakin oppikir­jas­sa san­o­taan. Toi­vokaamme uusia oppikir­jo­ja mah­dol­lisim­man pian.

  23. Jouni S:“Kiinalaiset ovat nykya­jan ter­mi­it­te­jä, jot­ka pyrkivät haal­i­maan käyt­töön­sä kaik­ki mah­dol­liset luon­non­va­rat kaikkial­ta maail­mas­ta, täl­lä het­kel­lä eri­tyis­es­ti Afrikasta.”

    No, tämä on kyl­lä aika lail­la kiinalaisia hal­ven­ta­va väite. Kiinalais­ten keskimääräi­nen elin­ta­so on n. 1/10 siitä, mitä se on Suomes­sa. Sekä Suo­mi että Kiina osta­vat luon­non­va­ransa vapail­ta markki­noil­ta. Kyl­lä ainakin vielä luon­non­va­ro­jen kulu­tuk­sel­la mitat­en suo­ma­laiset ovat enem­män “ter­mi­it­te­jä” kuin kiinalaiset.

  24. Osmo väit­ti, että knas­an­tute kas­vaa kun tänne tuo­dan pieni­palkkaisia maahanmuuttajia.
    Tämä on osak­si tot­ta, jos tuomme 100000 maa­han­muut­ta­jaa ja he tekevät töitä 10000 eurol­la vuodessa niin bkt kas­vaa 1 mil­jardil­la eli n o,6 %.Kun he todenäköis­es­ti lähet­tävät rahaa koti­in niin kasvu jää todel­lisu­udessa pienemmäksi

    Jot­ta pieni­palkkainen maa­han­muut­to tuot­taisi merkit­tävää kasvua niin mei­dän pitäisi ottaa vuodessa vas­taan n 3–500000 maa­han­muut­ta­jaa eli 10 vuodessa olisimme me alku­peräiset suo­ma­laiset vähemmistönä

  25. “Kaik­ista niukoista resurs­seista kil­pail­laan aina. Jos kiinalaiset halu­a­vat kulut­taa enem­män niukko­ja resursse­ja he voivat tehdä sen tuot­ta­mal­la arvokkai­ta hyödykkeitä joi­ta he vai­h­ta­vat mui­hin niukkoi­hin hyödykkeisiin”

    Kaut­ta aiko­jen val­tiot ovat otta­neet niukat resurssit aseil­la eli soti­laal­liseti vahvin ottaa resurssit, ei varakkain vaik­ka näi­denkion välil­lä on korrelaatiota.

  26. Art­turi Björk kir­joit­ti, että “markki­na­t­aloudessa kenenkään rikas­tu­mi­nen ei ole muil­ta pois”. Asia ei aina kuitenkaan ole niin.

    Ote­taan esimerkik­si suo­ma­lainen Kone­granes yhtiö, jol­la on tehtai­ta Suomes­sa, Kiinas­sa ja muis­sakin maissa.

    Taan­tu­ma on supis­tanut yhtiön globaale­ja nos­to­lait­tei­den markki­noi­ta ja on pakot­tanut yhtiön vähen­tämään työn­tek­i­jöitä. Yhtiö lait­taa Suomes­ta väkeä pois, mut­ta Kiinas­sa palkataan lisää, kos­ka siel­lä palkkata­so on mata­la. Perus­du­unarei­den lisäk­si halpo­ja kiinalaisia insinööre­jä käytetään entistä enem­män kor­vaa­maan suo­ma­laisia suun­nit­telijoi­ta yhtiön kan­nat­tavu­u­den ja kil­pailukyvyn parantamiseksi.

    Aiem­min Kiinaan siir­tyi tek­sti­ili­te­ol­lisu­u­den työ­paikko­ja ja mui­ta mata­lan jalostusas­teen työ­paikko­ja. Kan­sain­vä­li­nen työn­jako toi­mi niin, että Suomes­sa pystyt­ti­in kom­pen­soimaan menete­tyt työ­paikat korkeam­man osaamisen työ­paikoil­la ja vien­nin kaut­ta kyet­ti­in myymään korkean jalostusas­teen asiantun­ti­jatyötä kas­vav­ille maail­man­markki­noille. Näin Suo­mi hyö­tyi globalisaatiosta.

    Mut­ta nyt myös korkean jalostusas­teen insinööri­työtä siir­tyy Kiinaan ja insinöörit jäävät Suomes­sa työt­tömik­si. Glob­al­isaa­tio alkaa vaikut­taa Suomeen negati­ivis­es­ti, kos­ka Suo­mi on menet­tänyt globaaleil­la markki­noil­la kil­pailukykyn­sä ei pelkästään mata­lan osaamis­ta­son töis­sä vaan kas­vavas­sa määrin myös korkean osaamisen ja jalostusas­teen töissä.

    Jos yri­tyk­sen pitää vali­ta suo­ma­lainen insinööri 4000 euron kuukausi­pal­ka­lla tai kiinalainen insinööri 400 euron kuukausi­pal­ka­lla, niin val­in­ta osuu entistä use­am­min kiinalaiseen insinööri­in, joiden määrä ja osaami­nen kas­vaa val­tavaa vauhtia.

    Kiinan val­u­ut­ta ei ole vapaasti vai­hdet­ta­va val­ut­ta niin, että val­u­ut­takurssimuu­tok­set ryhty­i­sivät kom­pen­soimaan palkkaero­ja. Kiinal­la on niin paljon varo­ja ja val­taa, ettei sitä voi­da pakot­taa nos­ta­maan val­u­ut­tansa arvoa. Kiina pystyy kon­trol­loimaan tilan­net­ta omak­si edukseen.

    Glob­al­isaa­tion posi­ti­iviset vaiku­tuk­set Suomeen alka­vat olla lopuil­laan. Näil­lä näkymin lähi­t­ule­vaisu­udessa kiinalaiset rikas­tu­vat ja suo­ma­laiset köytyvät.

  27. Kun teol­lis­tu­mi­nen alkoi höyryvoiman käyt­tööno­to­s­ta, län­si­mail­la oli hal­paa raa­ka-ainet­ta, ener­giaa ja työvoimaa. Ajan myötä palkat nousi­vat ja teolli­nen tuotan­to alen­si tavaroiden hin­to­ja, jol­loin elin­ta­so kohosi nopeaa vauh­tia. Onko nyt niin, että tämä reilu satavuoti­nen kasvu on lop­pumas­sa ja kulu­tus siir­tyy Kiinan ja Int­ian tapaisi­in mai­hin? Kun teol­lisu­us siir­tyy kulu­tuk­sen perässä, niin Suo­mi, korkean vero­tuk­sen ja sosi­aal­i­tur­van maana, on vaikeim­mas­sa ase­mas­sa. Vähänkin pidem­mäl­lä aikavälil­lä hyv­in­voin­ti­val­tion oikeudet ja velvol­lisu­udet on jaet­ta­va uudelleen, perusteellisesti.

  28. “Glob­al­isaa­tion posi­ti­iviset vaiku­tuk­set Suomeen alka­vat olla lopuil­laan. Näil­lä näkymin lähi­t­ule­vaisu­udessa kiinalaiset rikas­tu­vat ja suo­ma­laiset löytyvät.”

    Glob­al­isaa­tion hyö­tyjä on pieni eli­it­ti, Suomes­sakin 70 % kasvus­ta on men­nyt 10 % ja muis­sa mais­sa hyö­tyjät ovat vieläkin pienem­pi joukko.
    Eli­itin näkökul­mas­ta on aivan sama, miten tuo 90 % pär­jää ja ovatko ne suo­ma­laisia vai kiinalaisia.
    Pääa­sia, että tekevät töitä kehdos­ta hau­taan 12 tun­tia päivässä eli­itin hyödyk­si eivätkä kapinoi.

  29. “Aiem­min glob­al­isaa­tio on todel­lakin Osmon esit­tämäl­lä taval­la hyö­dyn­tänyt suo­ma­laisia halvoil­la vaat­teil­la ja muutenkin”

    Työn hin­taero on suurin räteis­sä ja muis­sa käsi­työtä vaa­tivis­sa tuotteissa.

    Lait­teis­sa säästö on pieni, esim kun Sal­comp vai­h­toi latu­rituotan­non Kiinaan niin säästök­si arvioiti­in 5 %, mut­ta se jäi lop­ul­ta tappiolle.
    Byrokra­tia, kor­rup­tio, koulut­tam­a­ton työvoima, työvoiman tehot­to­muus etc syövät kustannusetuja.
    Kul­je­tuskus­tan­nuk­set ovat tärkeä kuluerä: Jos sato­ja miljoo­nia lature­i­ta vietäisi­in Suomes­ta Kiinaan niin vaik­ka kus­tan­nus per laturi on centin osia niin kokon­ais­sum­ma on merkittävä

    Tärkein­tä onkin olla kas­vav­il­la markki­noil­la ja niiden ytimessä. Volyymit Kiinas­sa kun ovat aivan eri luokkaa kuin Suomessa.

    Ja jos Nokia ja Kiinan val­tio vaa­ti­vat tätä niin vaikea on Sal­compin kieltäytyä

  30. “Ase­ma yhteiskun­nas­sa on yhteiskun­nan sisäl­lä tapah­tu­van suh­teel­lisen ver­tailun tulos. Van­ha syn­ny­in­maan ase­ma ja absolu­ut­ti­nen tulota­so menet­tää hyvin pian merk­i­tyk­sen­sä, kun maa­han­muut­ta­ja alkaa sopeu­tua mei­dän elinkustannuksiin. ”

    Mon­et maa­han­muut­ta­jat ovat köy­hän maan eli­it­tiä ja tääl­lä he joutu­vat alim­malle tasolle.
    Hei­jas­tuu moti­vaa­tio-ja sopeutumisongelmina

  31. Ensin­näkin kiinalaisetkin saa­vat toden­näköis­es­ti parem­paa palkkaa tehtais­sa ver­rat­tuna edel­lisen sukupol­ven kiinalaisi­in maatyöläisi­in. Jos on uskomista ylen lähet­tämi­in doku­ment­tio­hjelmi­in. Uskoisin että myös kiinas­sa ihmiset toimi­vat niin että yrit­tävät hakeu­tua ammat­ti­in mis­tä saa­vat parhaan mah­dol­lisen elin­ta­son itselleen.

    Ongel­mallise­na näen sen että tietyn­taus­taisia maa­han­muu­ta­jia tulee läh­es ain­oas­taan huonos­ti­palka­tu­ille aloille, tässäkin ketjus­sa aikaisem­min maini­tu­ista syistä. En usko että itsekkään ajat­telet asi­aa niin lapsel­lis­es­ti että he oli­si­vat tyy­tyväisiä siihen että joutu­vat tääl­lä ns. alimpaan luokkaan, ja näin ollen ihmisille syn­tyy stereo­ty­p­i­oi­ta kyseisiä maa­han­muut­ta­jia kohtaan (tämä on valitet­tavaa mut­ta tot­ta ja stereo­typ­i­at taas vaikut­ta­vat myös maa­han­muut­ta­jien lapsiin).

    Maa­han­muut­to työperäisenä pitäisi olla hyvinkin pitkälti “luon­nol­lista” tarkoit­taen että jos jostain maas­ta tänne muut­taa 100 henkilöä heistä suur­in­pi­irtein sama pros­ent­ti pää­tyy työsken­telemään korkeis­sa hyv­in­palka­tuis­sa virois­sa kuin mitä suo­ma­lai­sis­takin. Mielel­lään myös niin että maa­han­muut­ta­jil­la on oikeasti työtä tiedos­sa tääl­lä ja koulu­tus töidentekemiseen.

    On myös todel­la sin­isilmäistä ajatel­la etteikö pieni­palkkaisien ammat­tien palkkauk­seen vaikut­taisi se että työn­tek­i­jöitä olisi enem­män kun riit­tävästi saatavil­la. Tämä voinee tode­ta vaikka­pa ver­taile­mal­la suo­ma­laisen tak­sikuskin ja vaikka­pa yhdys­val­ta­laisen tak­sikuskin tun­tipalkko­ja ja työehtoja.

    Jos asi­aa ajatel­laan ekol­o­gis­es­ti niin onko mitään järkeä haalia tänne lisää ihmisiä, varsinkaan etelästä kos­ka tääl­lä asum­i­nen ym. kulut­taa huo­mat­tavasti enem­män luon­non­va­ro­ja kun vaikka­pa kään­töpi­irien välis­sä olevil­la alueilla.

    “Ulko­maalainen työvoima tulee tekemään niitä töitä, joi­hin koti­maiset työt­tömät eivät kel­paa. Tämä siis nor­maal­isuh­dan­tei­den val­lites­sa, lama-aikana tilanne on toisin.” Tuol­la lauseel­la olet siis todel­lakin sitä mieltä että ongel­ma joil­lain aloil­la työvoiman löytämisek­si on siinä että työt eivät kel­paa, eikö todel­lakaan ole käynyt mielessä että jos kysei­sistä töistä mak­set­taisi­in enem­män palkkaa ne kel­paisi­vat suo­ma­laisille. Vai onko niin että mei­dän pitää kokoa­jan haalia lisää väkeä tekemään vähän vähem­män kiin­nos­tavia hom­mia ulko­mail­ta. Jos näin niin oletko ikinä laskenut kuinka­paljon suomen väk­iluku nousee jos peruste­taan sys­tee­mi sel­l­aiselle poh­jalle että tarvi­taan vaikka­pa 2% väestön­lisäys per vuosi? Etkö vihreänä ole yhtään huolestunut siitä tosi­asi­as­ta että mitä enem­män maas­sa on ihmisiä sitä enem­män ihmiset kulut­ta­vat luon­non­va­ro­ja? Jot­ka ainakin Suomes­sa ovat huo­mat­tavasti rajoite­tum­mat kun lähempänä päivän­tasaa­jaa (siis uusi­u­tu­vista luon­non­va­roista puhut­taes­sa). Eikö kan­nat­taisi enem­minkin pohtia sitä miten saisimme tääl­lä Suomes­sa maata­sol­la kulu­tuk­sen laske­maan, mielestäni kaikkein tehokkain ja kivut­tomin keino tule­vaisu­ut­ta silmäl­lä pitäen olisi saa­da väestömäärä laske­maan about 1–2% vuodessa.

  32. Glob­al­isaa­tiokeskustelua on hallinnut pitkän aikaan niin san­ot­tu lukenut poruk­ka, joka ei osaa kuin saneer­a­ta eli puo­lus­taa teo­ri­oi­ta, joil­la laite­taan kaik­ki muu pait­si oma työ hal­pamyyn­ti­in. Suomes­sa kan­nat­taisi ehkä kuitenkin vain keskit­tyä omien elinkeino­rak­en­tei­den van­han aikaiseen kehit­tämiseen, ja jos se ei riitä, niin ei siinä muukaan auta. Jos halu­aa luokkay­hteiskun­nan, niin se on sit­ten eri asia.

  33. “Jo nige­ri­alainen muut­taa Suomeen tak­sikuskik­si, hän on tääl­lä huonom­mas­sa ase­mas­sa kuin keskimääräi­nen suo­ma­lainen, mut­ta paljon parem­mas­sa ase­mas­sa kuin hän olisi Nigeriassa.”

    Tuo on tehot­tomin ja kallein tapa har­joit­taa human­itääristä apua eikä se vähen­nä Niger­ian kurjuutta.

    Maail­man pelas­t­a­mi­nen Suomen maa­han­muu­tol­la on pelkkää pop­ulis­mia ja todel­lisen tarkoituk­sen peit­te­lyä eli machiavellismia

  34. “Onko väärin suo­ma­laisia köy­hiä kohtaan, että nige­ri­alainen tak­sikus­ki vie hei­dän työ­paikkansa. Tämä ei aivan tavat­tomasti poikkea siitä, että kiinalainen tek­sti­il­i­työläi­nen vie suo­ma­laisen tek­sti­il­i­työläisen työpaikan.”

    Kan­nat­taa vain muis­taa, että usein on sosi­aalis­es­ti parem­paa siirtää työt sinne, kuin työn­tek­i­jät sieltä tänne. 

    Tietenkin mon­en maan kohdal­la ongel­mana on, ettei maan puut­teel­lisuuk­sien sinne oikein voi siirtää mitään työtä, eikä ainakaan palvelu­alo­jen työtä. 

    Eli omas­ta mielestäni on fik­sumpaa, että suo­ma­laises­sa omis­tuk­ses­sa ole­vat konepa­jat siir­tyvät enem­män Kiinaan, kuin että kiinalaiset koneis­ta­jat siir­tyvät Suomeen.

  35. Liian van­ha:
    “Tuo on tehot­tomin ja kallein tapa har­joit­taa human­itääristä apua eikä se vähen­nä Niger­ian kurjuutta.”

    Mitä oikein höpiset? Tuo­han on niitä har­vo­ja tapo­ja tar­jo­ta apua kehi­tys­maalaisille siten, että siitä oikeasti pääsee itsekin hyö­tymään. Jos tänne ote­taan mamu­ja tekemään töitä, niin kyl­lä siitä suo­ma­laiset jäävät plus­san puolelle. 

    Toki suo­ma­laiseen tapaan tämä pienehkö plus­sa voidaan hel­posti kään­tää reiluk­si miinuk­sek­si esimerkik­si tuo­ma­l­la per­he, erikois­sairaan­hoitoa tarvit­se­va mum­mo ja kymme­nen las­ta mukana. 

    “Maail­man pelas­t­a­mi­nen Suomen maa­han­muu­tol­la on pelkkää populismia”

    Olen samaa mieltä. Mut­ta mielestäni Ode käyt­tää tuo­ta argu­ment­tia torp­paa­maan onton ja nurinkurisen “on epäeet­tistä riistää kehi­tys­mais­sa nälkäänäkevää ihmistä otta­mal­la se pieni­palkkaisi­in töi­hin länsimaahan”-argumentin.

  36. Eli ei voi yksiselit­teis­es­ti sanoa, että hie­man pienem­pi tai hie­man suurem­pi väk­iluku Suomes­sa olisi parem­pi asia vau­rau­den kannalta.

    Kyl­lähän pakostakin isom­pi ihmis­määrä luo lisää työ­paikko­ja, kyse onkin vain siitä, minkälaisia työ­paikko­ja se luo. Mikäli kyse on vain ja ain­oas­taan val­tion sisäl­lä pysyvästä palvelu­alas­ta tai viras­totöistä, on lop­putu­los kuitenkin lop­ul­ta haitalli­nen. väkimäärän kasvu kas­vat­taa myös kulu­tus­ta ja kos­ka Suomes­sa ei ole mah­dol­lista tuot­taa kaikkea tarvit­tavaa koti­maisin voimin (raa­ka-aineet, jalostus), niin tarvi­taan myös jotain ulko­mail­takin. Kas­vanut kulu­tus tarkoit­taa tietenkin sitä, että tuon­ti­tavaraa tarvi­taan entistä enem­män ulko­mail­ta, johon täy­tyy vas­ta­ta sil­lä, että on myös jotain vietävää muualle maail­maan, tähän kohtaan palvelu­alat eivät vaiku­ta (bus­si- ja tak­sikuskit, rav­in­to­lat jne..).

  37. Työt­tömyyspros­ent­ti kas­vaa selvästi koulu­tus­ta­son heiketessä. Ei ole mitenkään selvää, että tämä muut­tuisi vaik­ka henkilö olisi syn­tynyt ulko­mail­la. Näin siis ihan supisuomalaisillakin.

    Esität, että köy­histä oloista lähtevälle jopa huonos­ti palkat­tu ren­ki- ja piikatyö olisi suuri paran­nus elämän­laatu­un. Mut­ta jo Suomen sosi­aal­i­tur­va tuo tämän suuren elämän­laadullisen paran­nuk­sen. Ammat­tien ollessa voimakkaasti periy­tyviä tästä syn­tyy hel­posti suuria ongelmia tulevaisuudessa.

    Kun tähän yhdis­tetään se tosi­a­sia, että ympäristötek­i­jöil­lä ja niistä eri­tyis­es­ti koulu­tuk­sel­la on niin merkit­tävä vaiku­tus “lah­jakku­u­teen” niin eri val­tioiden nor­maal­i­jakau­matkin ovat kovin erilaisia. 

    Käytän­nössä tämä tarkoit­taa sitä, että Suomeen ei kan­nat­taisi ottaa kuin koulutet­tu­ja henkilöitä. Useimpi­en köy­hien maid­en tapauk­ses­sa tämä tarkoit­taa maan tilanteen heiken­tämistä entis­es­tään, kun ne tule­vaisu­u­den toiv­ot mop­paa­vat suo­ma­laisen kartel­likau­pan lattiaa.

    Työvoima­pu­las­sa ehdotankin kään­tymistä kään­tymistä työvoiman vien­ti­in erikois­tunei­den maid­en puoleen (esim. filippiinit).

    Heikoim­mas­sa janas­sa ole­vien kehi­tys­maid­en avuk­si taas tulisi tar­jo­ta koulu­tus­ta ja investoin­te­ja uskon­nol­liside­ol­o­gisen lähetystyön ja riis­tokap­i­tal­is­min sijaan.

  38. N:
    “Mikäli kyse on vain ja ain­oas­taan val­tion sisäl­lä pysyvästä palvelu­alas­ta tai viras­totöistä, on lop­putu­los kuitenkin lop­ul­ta haitallinen.”

    Tuotet­tu palvelu nos­taa kuitenkin BKT:ta arvon­sa ver­ran. Palvelun osta­ja pitää sitä parhaana vai­h­toe­htona raho­jen­sa käytölle ja näin tuot­taa tälle enem­män hyv­in­voin­tia kuin toisek­si paras vai­h­toe­hto. Kel­lu­vien val­u­ut­takurssien olois­sa ostot ulko­mail­ta tuo­vat (mar­gin­aal­ista) heikken­e­mi­s­painet­ta euron vai­h­tokurssi­in, jol­loin suo­ma­laisen / euroop­palaisen vien­nin hin­tak­il­pailukyky para­nee ja uusi tas­apaino löy­tyy (mar­gin­aalis­es­ti) lisään­tyneen vien­nin kautta.

  39. “Jos tänne ote­taan mamu­ja tekemään töitä, niin kyl­lä siitä suo­ma­laiset jäävät plus­san puolelle. 

    Toki suo­ma­laiseen tapaan tämä pienehkö plus­sa voidaan hel­posti kään­tää reiluk­si miinuk­sek­si esimerkik­si tuo­ma­l­la per­he, erikois­sairaan­hoitoa tarvit­se­va mum­mo ja kymme­nen las­ta mukana. ”

    Vas­t­a­sit jo itse mik­si pieni­palkkainen mamu on itse asi­as­sa mii­nus­ta Suomelle.

    Tähän kun lisätään kotout­tamisku­lut, kielikurssit, korkeampi työttömyysaste,suurempi syn­tyvyys, koti­in lähete­tyt rahat etc niin mii­nus­ta tulee 1–3 sukupolvea

  40. Ja täy­tyy vielä lisätä, että jos mamu tekee 1000 egen töitä, hänel­lä on kotona vaimo, neljä las­ta, mum­mo , pap­pa ja pari serkkua niin miten hän paran­taa ela­tus­suhdet­ta kun lähet­tää vielä rahaa kotiin ??

  41. Tässä on se ongel­ma, että ne suo­ma­laiset jot­ka tekevät niitä töitä jois­sa vaa­di­taan vähem­män koulu­tus­ta ja jois­sa ansio­ta­so putoaisi rajusti, tuskin tyy­ty­i­sivät kohtaloon­sa jos tämä laa­jamit­tais­es­ti yleisty­isi. Voi vain kysyä mitä järkeä ylipäätään on raataa töis­sä jos siitä saa vain sen ver­ran, että saa vält­tämät­tömät tarpeen­sa ruuan ja asumisen jok­seenkin nipin napin tyydytettyä?

    Lisään­ty­isikö rikol­lisu­us, sil­lä kuin tien­aisi extraa?

    Eräs aikanaa venäjältä Neu­vos­toli­iton rom­ahdet­tua Suomeen muut­tanut häm­mästeli, kun oli niin paljon kaupois­sa tavaraa, mut­ta ne oli­vatkin niin kalli­ita ettei niitä pystynyt osta­maan työttömyyskorvauksella.

    “Voimme olla kiinalai­sista hikipa­joista mon­ta mieltä, mut­ta suo­ma­lais­ten köy­hien kulu­tus­mah­dol­lisu­ut­ta ne ovat kohen­ta­neet ja paljon. Hei­dän ansiostaan kaup­pamme pur­sua­vat halpo­ja T‑paitoja, elek­tron­i­ikkaan ja vaik­ka mitä rihkamaa.”

    Minus­ta tämä kiinalaisen huono­laa­tuisen mas­sa­tavaran roudaami­nen tänne pohjolan perukoille on jär­jetön­tä, joku saastevero siihen var­maan pitäisi kek­siä, se on jär­jetön­tä luon­non­va­ro­jen kulu­tus­ta. Eikä asi­aa auta yhtään EU:n kaavaile­ma 2 vuo­den tuotev­as­tuu, joka lyhen­täisi tuot­tei­den kestoikää entisestään.

    Mitä iloa huonos­ti toimeen­tuleville on huono­laa­tuis­es­ta kiinalais­es­ta roinas­ta, en ymmärrä?

  42. Maahm­nu­ut­toa on perustel­tu ela­tus­suh­teen parane­misel­la , mut­ta nykyi­nen maa­han­muut­to vain heiken­tää sitä

    Jot­ta niin ela­tus­suhde paranisi niin mei­dän on otet­ta­va tänne vain homoja.
    Homopar­it voivat olla molem­mat töis­sä, heil­lä ei juurikaan ole huol­let­tavia lap­sia ja suh­teet muuhun per­heeseen ovat katken­neet, joten rahakaan ei vir­taa ulos.
    Lisäk­si he ovat syr­ji­tympiä omas­sa maas­saan kuin tääl­lä ja voivat elää parem­man elämän.

    Myöskään syr­jäy­tynyt­tä ja katk­er­aa toista sukupolvea ei juurikaan synny.

    Loogista ?

  43. Tekni­nen kehi­tys selit­tää suurelta osin kansan­talouk­sien kasvun. Rikkaal­la maal­la on korkea teknologi­nen taso ja köy­häl­lä mata­la. Säi­lyt­tääk­seen elin­ta­so­eron rikkaan maan täy­tyy kehit­tää tekni­ikkaa (innovoi­da) nopeam­min kuin köy­hä maa kopi­oi (dif­fu­u­sio) sitä. Jot­ta mak­si­moitaisi­in maail­man elin­ta­so, jokaisen maan tulisi keskit­tyä niihin asioi­hin jois­sa ne ovat tehokkaimmillaan. 

    Suomen kannal­ta mie­lenki­in­toinen kysymys on: jos / kun köy­hem­mät maat (esm Viro ja Kiina) kurovat teknolo­giaeron Suomeen kiin­ni, ale­neeko Suomen elin­ta­so absolu­ut­tis­es­tikin vai pelkästään suh­teel­lis­es­ti. Eli kun Suo­mi on pieni maa, ja jos Suomel­la ei ole teknistä etu­matkaa konepaja‑, paperi‑, tai elek­tron­i­ikka­te­ol­lisu­udessa, alka­ako elin­ta­somme laskea, vai kas­vat­taako Kiinan teol­lisu­ud­den voit­tokulku sitä vielä tässäkin vai­heessa. Tek­sti­ili­te­ol­lisu­u­den siir­tymi­nen Kiinaan kas­vat­ti elin­ta­soamme, kos­ka mei­dän kan­nat­ti käyt­tää resurssimme tuot­ta­maan kehit­tyneitä tuot­tei­ta ja vai­h­taa niitä hyväl­lä vai­h­to­suh­teel­la alem­man teknolo­gian tuot­teisi­in. Mut­ta entä jos / kun meil­lä ei ole alaa jos­sa olisimme edel­lä? Sil­loin on mah­dol­lista että meille käy kuten Detroit­ille, jos­ta auto­te­ol­lisu­u­den alasajon myötä elin­ta­sokin luul­tavasti las­ki. Kyseessä on siis raken­nemuu­tos, jos­sa syn­tynee alueel­lisia häviäjiä, vaik­ka suures­sa mit­takaavas­sa keskimäärin kaik­ki voittavat.

    Entä voidaanko tätä ajat­telua soveltaa paikallisi­in palvelui­hin ja maa­han­muut­ta­ji­in? Luulisin että “mata­lan teknolo­gian töitä” halvem­mal­la tekevät maa­han­muut­ta­jat veisivät nämä työt korkeam­paa palkkaa pyytäviltä paikallisil­ta. Vai­h­toe­hto­ja työt­tömik­si jääneille lie­nee: alen­taa palk­ka “kil­pailukykyisek­si”, alkaa tehdä “korkeam­man teknolo­gian töitä”, tai jäädä “raken­nemuu­tok­sen uhrik­si”. Oleel­lista tulok­sen kannal­ta on tietenkin kuin­ka suuri on maa­han­muut­ta­jien määrä suh­teessa paikallisiin.

    Molem­mis­sa tapauk­sis­sa dynami­ikkaa voidaan keinotekois­es­ti säädellä:
    — maail­mankau­pas­sa tulleil­la, joiden vuok­si Euroopas­sa on säi­lynyt maat­alout­ta ja tek­sti­ili­te­ol­lisu­ut­ta joskin tuotan­tokus­tan­nuk­sil­taan kalli­im­pana kuin kehi­tys­maista ostet­tuna (ja ran­skas­sa autote­htai­ta, joi­ta ei saanut siirtää tsekkeihin)
    — ja Suomen “palve­lu­te­ol­lisu­udessa” tiukalla maa­han­muut­topoli­ti­ikalla, jon­ka seu­rauk­se­na “mata­lan teknolo­gian palve­lut” ovat kalli­impia, mut­ta ne työl­listävät meitä Suomalaisia.

  44. Suomes­sa luo­daan jotain aivan käsit­tämätön­tä kri­isimielialaa, ikään kuin Suo­mi ei aina olisi ollut jonkun haas­teen edessä. Talous­mahte­ja tulee ja menee Suomen hoitaes­sa omat hom­mat. Suurin uhka on omis­sa poli­itikois­sa, jot­ka eivät uskalla puo­lus­taa Suomen vahvuuk­sia, vaan hoke­vat “asiantun­ti­joiden” lake­ja vapaas­ta markki­na­t­aloud­es­ta. Ikävä on van­ho­ja maanvil­jeli­jä vaikut­ta­jia, jot­ka osasi­vat muu­takin kuin lukea.

  45. Nobelisti Paul Krug­man esit­ti kolum­nis­saan (nytimes 22.10) saman johtopäätök­sen kuin minä aiem­min eli että kiinalaiset varas­ta­vat muista maista työ­paikko­ja hal­val­la val­u­u­tal­laan. Kan­nat­taa lukea Krug­manin perustelut.

  46. Glob­al­isaa­tion voit­ta­jia ovat yri­tyk­set ja niiden omistajat.
    Häviäjiä ovat val­tiot , kansakun­nat ja fir­mo­jen ei-omistajat.
    Yri­tyk­set voivat kil­pailut­taa val­tio­ta, alue­hallinto­ja ja työvoimaa saadak­sen itselleen etu­ja ja samal­la ne polke­vat allen demokra­t­ian ja yhteiskunnat.

    Poli­itikko­jen on yhä enem­män elet­tävä sym­bioosis­sa yri­tys­ten kanssa, kos­ka jos he saa­vat yri­tyk­sen revi­ir­illeen he voiv­ta todis­taa äänetäjille ole­vansa äänen arvoisia.
    Samoin yri­tyk­set rahoit­ta­vat poli­itikko­ja, jot­ka toimi­vat hei­dän sätkynukkeinaan.
    Kuten Van­hanen ja Nova ovat osoittaneet

  47. Krug­man on var­masti oike­as­sa. Onhan deval­vaa­tio aut­tanut usein suo­ma­laisi­akin. Tal­loin tietenkin puhutaan lyhyem­man ajan­jak­son vaiku­tuk­sista ja keino­va­likoimista, mika usein onkin se ain­ut ajan­jak­so, johon voimme vaikuttaa.

  48. Sep­po S:

    Nobelisti Paul Krug­man esit­ti kolum­nis­saan (nytimes 22.10) saman johtopäätök­sen kuin minä aiem­min eli että kiinalaiset varas­ta­vat muista maista työ­paikko­ja hal­val­la valuutallaan. 

    Onnek­si olkoon. Olet yhtä väärässä kuin Krug­mankin! Kan­nat­taa lukea täältä parem­mat peruste­lut: http://blogsandwikis.bentley.edu/themoneyillusion/?p=2673

    Tom­mi Uschanov älköön vaivau­tuko. Kir­joit­ta­jal­la ei ole Nobelin talousti­eteen muistopalk­in­toa eikä Nobelin rauhanpalkintoa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.