Budjettineuvotteluissa on sovittu asukaspysäköintipaikan hinnan nostamista 36 eurosta 100 euroon. Tämä on huono nahkapäätös. Kokoomukselta loppui rohkeus. Olisi pitänyt nostaa samantien ainakin 300 euroon, jotta hinta jotenkin ohjaisi kysyntää ja jotta tilaa tulisi myös yksityisille pysäköinti-investoinneille. Nyt meillä on 19 000 asukaspysäköintipaikkaa ja 31000 pysäköintitunnusta. Halpa pysäköintipaikka on kuin aikanaan tomaattti Leningradin torilla: hinta oli halpa, mutta tomaatteja ei ollut myynnissä.
Tämä ei ole myöskään tasapuolista. Jos rakentaa uuden talon tai peruskorjaa vanhaa, joutuu rakentamaan pysäköintipaikat tontille, mistä kustannus on ainakin 200 euroa kuussa.
Sadassa eurossa on myös yksi matemaattinen vika: se ei ole jaollinen 12:lla. Tarkoitus oli tehdä maksusta kuukausiperusteinen, jotten kesäautoja makuutettaisi kaduilla talven yli.
Suunta on oikea, ja voihan hinnan nostoa jatkaa tulevina vuosina.
Osaatko kertoa, miten paikkojen muusta käytöstä laskutetaan? Eli jos paikat eivät ole pysäköintkäytössä roskalavan, rakennustyön, muuttoauton tai jonkin muun syyn takia, niin kilahtaako tästä jotain kaupungin kassaan?
Tuo jaollisuus nyt tuskin on ongelma. Kaupassa myydään banaaneja ilman että kilohinta on jaollinen kaikilla mahdollisilla gramma-määrillä, eikä se ole aiheuttanut suuria ongelmia. 100/12=8,35 euroa normaalien pyöristyssääntöjen mukaan. Siinä saa toki vuosimaksua maksava pyöristyksen takia kahdenkymmennen sentin alennuksen verrattuna 12 kuukausimaksun makaneeseen, mutta se ei varmaan ole kovin merkittävä ongelma.
Toisaalta, noin alhaisella maksulla kuukausimaksuilla ei varmaankaan ole mitään oleellista vaikutusta makuutukseen, eli ei siitä pahemmin haittaa olisi jos maksusta ei tehtäisi kuukausiperusteista. Auton siirtäminen mökille talveksi maksaa jo bensana varmaan enemmän kuin talven parkkimaksut (kunnon kesäautohan syö bensaa tuhottomasti).
Maksua pitää ehdottomasti korottaa tulevaisuudessa, mutta ei tämän suurempia kertakorotuksia voi tehdä. Kun joku sankari on ostanut auton Helsinkiin olettaen että pysäköinti maksaa 36 euroa vuodessa, ei ole reilua että yht’äkkiä ilmoitetaan maksun olevan 300 euroa vuodessa. Korotuksia pitää tehdä, mutta sen verran pitkällä aikavälillä että siihen ehditään varautua. Vuoteen 2012 mennessä hinnan voisi kyllä tohon 300 euroon nostaa.
Jos hinta kolminkertaistuu joka vuosi, se on Osmon toivomalla tasolla jo ensi vuonna.
Mites pysäköinninvalvonnan resurssointi? 8. joulukuuta 2008 bloginpitäjä kirjoitti näin:
”Asiaa hankaloittaa se, että pummilla pysäköiviä suojeleva kokoomus on estänyt pysäköinninvalvonnan resursoinnin, vaikka laitos tuottaa roimasti voittoa ja jokainen pysäköinninvalvoja maksaa enemmän kuin kokonaan oman palkkansa. Ehkä mieli muuttuu nyt, kun villi pysäköinti uhkaa töölöläistalojen rauhaa. Ensi vuoden budjetti on kuitenkin jo tehty, joten ilman lisäbudjettia ei mitään ole tehtävissä ennen vuotta 2010.”
http://www.soininvaara.fi/2008/12/08/toisen-tontille-saa-nyt-pysakoida/
Tasaluvuissa on jotain magiaa. Muistakaamme se Osmon riemukas postaus kun raakaöljyn hinta käväisi yli 100 dollarin. Mitään järkeähän tuossa summassa ei ole summana l. miten 99 euroa eroaa sadasta noin niinku käytännössä, siis merkittävästi?
Tasapuolisuuden nimissä asukaspysäköinti tulisi laajentaa koko kaupungin alueelle. Se olisi lisäksi pelkkää tuloa, koska 100 eurolla saa periaatteessa mahdollisuuden pysäköintiin kodin lähistöllä, varmaahan se ei ole.
Edelleen mihinkään ei autolla mahdu, mutta hinta nousee.
Hieman OT: Laskutusperusteiden ja palvelun rakenteen monimutkaistaminen jota täällä on ehdotettu nyt asukaspysäköintiin, ja aiemmin ruuhkamaksuihin ja joukkoliikenteeseen osoittaa aika harhaista käsitystä siitä mihin palveluntuottajaorganisaatiossa raha palaa.
Erilaisiin lisäarvon kannalta toisarvoisiin kehitysprojekteihin näyttää julkisella puolella olevan loputon avoin piikki. Kunnallispoliitikon lyhyeen oppimäärään pitäisi kuulua mukanaolo ainakin yhdessä katastrofaalisessa prosessikehitys- tai toiminnanohjausprojektissa jotta muodostuisi näkemys siitä kuinka arvokasta organisaation toiminnan kannalta yksinkertainen ja selkeä palvelu ja laskutus oikeastaan onkaan.
Erityisen huonoksi päätöksen tekee se, että nyt autoilijat pääsevät valittamaan sitä, että hinnat nousivat, eikä kaupunki tee mitään sen eteen, että parkkipaikkoja riittäisi autoilijoille.
Olisi ollut parempi nostaa hinta esimerkiksi tuonne 360-500€ tasolle, niin osa luvan haltijoista olisi ehkä jättänyt luvan hankkimatta ja vapauttanut tilan niille, jotka autoa oikeasti tarvitsevat. Niitäkin nimittäin on.
Kuinka poliitikot voivat koskaan tietää oikean hinnan?
Jokainen paikka tai paikat kadunvarsi kerrallaan pitää vuokrata eniten tarjoavalle.
Näin jokainen tarvitseva saa paikan ja pysäköintitaloihin investoivat saavat todellisen syyn pikaisesti aloittaa rakentamisen. Kymmenessä vuodessa kysyntä ja tarjonta on tasaantunut ja Helsinki on saanut vilkasta rakennustoimintaa hallipysäköinnin puolelle.
Huutokaupalla myös varmistetaan se että paikkojen hinta ei nouse liian korkeaksi ja kadun varret autioiksi ilman haluttuja autoja.
Eikö asukaspysäköintiä tulisi kehittää (kun siitä tuskin päästään eroon) siihen suuntaan, että myös yhteiskäyttöautoja voisi asukaspysäköidä. Siis siihen tapaan, että asukaspysäköintitunnus olisi henkilökohtainen autokohtaisen sijaan. Ymmärrän ongelman, joka syntyy siitä, että sitten voisi antaa oman asukaspysäköintutunnuksensa jollekulle muulle käyttöön, mutta noinkohan se sitten olisi niin vaarallista. Tai ehkä olisi kehitettävissä jokin järjestelmä, jolla tätä voisi ehkäistä?
K-Veikko:
Mikään paikka-kohtainen myynti tuskin olisi järkevää. Tarkoitushan on mahdollistaa myös lyhytaikainen pysäköinti mittaripaikoilla, eli nimikkopaikkoja ei ole tarkoituksen mukaista myydä, vaikka joku sellaisesta haluaisi maksaakin. Optimaalista olisi varmaankin se, että paikkoja olisi aina jonkun verran vapaana, jolloin asukas tai alueelle autoileva asiakas löytää paikan pienellä vaivalla.
Sen voisi varmistaa rajoittamalla pysäköintilupien määrän johonkin optimiin ja huutokauppaamalla ne, tai valitsemalla jonkun sopivan hinnan ja mymmällä tavallisesti, toivoen että sillä hinnalla kysyntää on sopivasti. Huutokauppa on ehkä periaatteessa optimaalisempi, mutta se on huonoa asiakaspalvelua. Huutokauppa sopii päästökauppaan tai taajuuksien myyntiin, mutta tällaisia lähes välttämättömyyshyödykkeitä ei pidä kulutajille myydä huutokaupalla. Se on pienten ihmisten kiusaamista pienen tehokkuushyödyn takia. Kuluttajien kokema ikävä ei ole missään järkevässä suhteessa toiminnasta saataviin tehokkuusetuihin.
Toki jonkun alueen asiakaspysäköintitunnusten jaon voisi myydä jollekin yritykselle (vaikka sitten huutokaupalla), joka voisi sitten monopolihinnoitella tunnukset sopivasti, jolloin hinta varmaan muodostuisi sellaiseksi että viimeisen myydyn pysäköintitunnuksen aiheuttama haitta pysäköintitunnukset omistaville on yhtä suuri kuin siitä tuleva hyöty pysäköintitunnuksen ostajalle. Se olisi varmaankin aika lähellä optimaalista hinta-määrä yhdistelmää (siinä ei tosin taideta huomioida alueen yritysten asiakaspaikka tarpeita ekplisiittisesti, mutta niillekin jää silti tilaa). En nyt kuitenkaan ole vakuuttunut että siitä saatava hyöty olisi niin järin suuri. Kyllä politiikotkin osaavat aika hyvin hinnoitella, jos vain löytyy tahtoa. Sen kun nostaa hintaa kunnes toteaa että tarjonta ja kysyntä kohtaavat. Nyt ongelmana on tahdon, ei osaamisen, puute, eikä siihen auta mikään innovatiivinen yksityistämissuunnitelma. Jos ei riitä poliittinen tahto hinnan nostamiseen 300 euroon, ei varmasti riitä poliittinen tahto siihen että myydään asukaspysäköintitunnusmonopoli parhaiten maksavalle.
K-Veikko
”Jokainen paikka tai paikat kadunvarsi kerrallaan pitää vuokrata eniten tarjoavalle.”
Kieltämättä tuo olisi kaikkein paras tapa, mutta ilmeisen hankala järjestää.
Tuo 100 eur tarkoittaa että pysäköinti kantakaupungilla maksaa melkein 2 egeä viikossa. Kyllä pitäisi aika pa olla ennenkuin tuon takia jättäisi tuomatta autoa keskustaan. Ehkä joku 50 per kk voisi toimiakin.
Sinällään hassua kun kyseessä on hgin ainoa paikka mistä pääsee julkisillakin kitkattomasti joka suuntaan.
Nimimerkki Ilkka kirjoitti, että asukaspysäköintipaikkojen huutopaikka olisi kiusantekoa asukkaille.
Ymmärrän tämän ajatuksen, mutta samalla nykyiset poliittiset hinnoittelupäätökset ovat suoranaisesti mielivaltaisia ja yhtä lailla koettavissa kiusanteoksi ja poliittisten irtopisteiden keräilyksi.
Kannatan huutokauppaamista. Huutokauppa tarvitsisi kuitenkin järjestää vain kerran. Kun markkinat ovat kerran määritelleet asukaspysäköintipaikalle oikean hinnan, hintaa tarvitsisi vain indeksitarkistaa vuosittain.
Näin haitta asukkaille olisi varsin vähäinen. Lisäksi pysäköintimaksulla politisoinnista päästäisiin eroon.
Teemu Kemppainen
Kesti hetken että ymmärsin että kyse on vuositaksasta. Olihan näin?
Ihan referenssiksi Tukholman parkkitaksat asukkaille: http://www.stockholm.se/TrafikStadsplanering/Parkering/Parkeringstillstand/Boendeparkering/Priser-och-betalningssatt/Betala-via-Periodbetalning/
600 kruunua eli länsivaluutassa 58 euroa – kuussa. 7200 kr vuodessa.
Helsingin on tietenkin mietittävä oma taksansa, mutta 300 euroa kuullostaisi vielä järkevältä.
ilkka: ”– tällaisia lähes välttämättömyyshyödykkeitä ei pidä kulutajille myydä huutokaupalla. Se on pienten ihmisten kiusaamista pienen tehokkuushyödyn takia. Kuluttajien kokema ikävä ei ole missään järkevässä suhteessa toiminnasta saataviin tehokkuusetuihin.”
Mutta kyseessähän on aika klassinen Tragedy of the Commons*, eli jotain resurssia on rajallinen määrä tarjolla, ja kaikki pääsevät sitä vapaasti hyödyntämään, ja siksi se ”ryöstöviljellään” ja lopulta kukaan ei hyödy.
Huutokauppaamalla estetään juuri se, että hyödykettä käytettäisiin enemmän kuin sitä on tarjolla, ja hinnan siitä maksavat saavat siitä myös hyötyä. Nykyinen käytäntö ei ole ”pienen ihmisen kiusaamista”, vaan kaikkein kiusaamista, ja kaikkien hyödykkeen ostajien ikävä.
Kun ei nyt kyseessä sentään ole mikään oikea välttämättömyyshyödyke kuten ruoka, jossa solidaarisuus ja moraali ajaisi tasajakoon siinäkin tapauksessa, ettei kaikille riitä tarpeeksi.
*) http://en.wikipedia.org/wiki/Tragedy_of_the_commons
HS kommenttipalstalla autoilijat valittavat ettei asukaspysäköintitunnus edes takaa paikkaa, ja siksi on väärin että se maksaisi 100e/vuosi. Täällä on onneksi fiksumpaa kommentointia.
Tunnuksen hankkiminen ei ole kenellekään pakollista. Jos kokee ettei saa rahalle vastinetta voi hankkia varman (ja kalliimman) paikan autolleen muualta.
Hinnan jämähtäminen 15 vuodeksi on täydellinen moka. Muistelen että me olemme tämän nostoa budjettineuvotteluissa esittäneet aiemminkin ilman tulosta.
Teemu:
”Huutokauppa tarvitsisi kuitenkin järjestää vain kerran. Kun markkinat ovat kerran määritelleet asukaspysäköintipaikalle oikean hinnan, hintaa tarvitsisi vain indeksitarkistaa vuosittain.”
Huutokauppa pitäisi järjestää uudestaan jatkuvasti, koska muuten uudet asukkaat ei saa pysäköintilupia, eikä kaupunki voi kontrolloida pysäköintilupien määrää. Optimaalinen pysäköintilupien määräkin vaihtelee sen mukaan kuinka paljon on paikkoja olemassa, kuinka paljon asiakkaat tarvitsevat paikkoja, kuinka aktiivisesti lupien hallitsijat käyttävät paikkoja ja kuinka rasittavaksi vapaan paikan etsiminen koetaan. Ei ole mitään syytä olettaa että pysäköintilupien optimihinta kasvaisi minkään indeksin mukaan.
Elmo:
Kyllä, sen takia pysäköintiluville pitää asettaa hinta. Näinhän on jo tehty, hinta on vain ollut liian matala. Sitä pitää pikkuhiljaa korottaa kunnes todetaan että se on sopiva. Sitten sitä voi säädellä tarvittaessa tilanteen kehittyessä. Tämä on täysin pätevä ja klassinen ratkaisu tähän ongelmaan. Kysymys on vain miten se hinta asetetaan, ja minun nähdäkseni politiikkojen päätökset ovat aivan kelvollinen vaihtoehto. Huutokauppa tai monopolioikeuden myöntäminen yritykselle ei todellisuudessa tuo juuri mitään tehokkuusetua.
Uusi Nobel voittaja on muuten tutkinut näitä Tragedy of the Commons tapauksia, ja todennut että usein yhteisöt osaavat hallita yhteismaita hyvin ilman omistusoikeuksien määrittelyä tai valtion puuttumista. Ei liity varsinaisesti tähän, selvästikään pysäköinnissä yhteisö epäonnistuu, mutta tulipahan mieleen.
Tulevaisuudessa, kun autoissa on navigaattoriseuranta voidaan pysäköinnistä veloittaa tuntihinnoittelulla.
Minerva Krohn: ”HS kommenttipalstalla autoilijat valittavat ettei asukaspysäköintitunnus edes takaa paikkaa, ja siksi on väärin että se maksaisi 100e/vuosi. Täällä on onneksi fiksumpaa kommentointia.”
Satasen ainoa järki on että maksua on ehkä helpompi ensi vuonna korottaa. Hintaohjaus on jatkossakin nolla eli kadut ovat edelleen täynnä suojateihin asti, kantakaupungin liikkeisiin on turha yrittää autolla asioimaan, autolla työssäkäyvien tarpeeton kiusaaminen jatkuu, ja tuloja saadaan niin vähän vuodessa lisää ettei sillä rahoiteta minkäänlaisia rakenteellisia parannuksia.
On ihan oikea asenne asiakkaana vaatia rahalle vastinetta, satanen nykyisestä palvelutasosta on monella tasolla yhtä väärin kuin Leningradin torin halpa tomaatti siitä huolimatta että mustasta pörssistä sellaisen sai lopulta käypään hintaan ostettuakin.
Huutokauppa.
Kaupunki huutokaupan järjestäjänä voi tietenkin mielivaltaisesti määritellä pysäköintioikeuden ehdot. Viisaasti määritelty kauppatavara saa paikkojen haltijat toimimaan juuri siten kuin kaupungin poliittinen tarkoitusperä asiassa on.
Yhtenä esimerkkinä voisi olla esim paikan jakaminen kahteen osaan: Yöpysäköinti- ja päiväpysäköintioikeus. – Tässä mallissa kaupan päälle tulisi ilmainen pysäköinnin valvonta; jos pidät autoa viisikin minuuttia yli sallitun niin varmasti joku on heti huolehtimassa että sakkolappu tulee.
Jos taas kaupunki ajattelee että on kohtuutonta ottaa omilta kansalaisiltaan pois rahaa enemmän kuin 100 eur /vuosi, niin se voidaan ratkaista vaikka siten että huutokaupalla saadusta tulosta palautetaan kaikki tuon summan yli menevä raha tasan kaikille niille, jotka olisivat olleet oikeutetut huutamaan paikan itselleen.
Minerva Krohn, tähän hätään tuo nosto on toki parannus, minusta ne hs.fi valittajat ovat tosin oikeassa, jos ei sillä saa kuitenkaan paikkaa niin mitä tuo hinnannosto auttaa? Ilmeisesti pysäköijätkin ymmärtää että hinta on edelleen liian pieni.
Minusta sen maksun suuruuden ei tulisi edes olla päättäjien suoraan päättämä asia. Eli valtuuston tulisi säätää hinnoittelun periaatteet, vaikka niin kuten täällä on ehdotettu, eli hintaa nostetetaan (tai lasketaan) ihan virkamiesten toimesta kunnes esim. joka yhdeksäs paikka on tyhjä. Helpointa tämä olisi jos asukaspysäköinti olisi alennus (vaikka 50%) ihan normaalista tuntihihinnasta.
Armeijasssa yksi simputusmuoto oli tunkea siivouskomero täyteen ukkoja. Loputon ähinä ja riitely tilasta oli se juttu.
tpyyluoma
”Minerva Krohn, tähän hätään tuo nosto on toki parannus, minusta ne hs.fi valittajat ovat tosin oikeassa, jos ei sillä saa kuitenkaan paikkaa niin mitä tuo hinnannosto auttaa?”
Ensinnäkin varmasti kolmensadan euron maksu siivoaa kaikki täysin turhat romut pois. Siis sellaiset autot, joita käytetään lähinnä varaosina tai varastotilanta.
Toiseksi, kolmensadan maksuun päädyttiin ilmeisesti kun kantti ei kestänyt kovempia korotuksia. Ensi vuonna on sitten helpompi hinata maksua vaikka vain satasella ylöspäin.
Vaikka ongelma ei poliitikkojen pelkuruuden takia nyt ratkennut, ei ole mitään syytä itkeä siitä että tilanne on sentään edes menossa oikeaan suuntaan. Vanha käytäntö olisi ollut vieläkin idioottimaisempi. Ja sitäpaitsi kyllähän tuostakin tippuu rahaa kaupungin (pohjattomaan) kassaan.
Kaupunkien taloudesta vielä: on se hassua kun hyvinä aikoina ei tarvitse menojen kasvusta välittää ja huonoina aikoina niitä taas ei mitenkään voi karsia (työttömyys ja sosiaalietuudet).
Hesarissa oli mikrohaastatteluita asiaan liittyen. Joku totesi, että korotus on epäonnistunut koska paikkoja ei riitä. Seurauksena korotukseen haastateltavan mukaan on se, että moni luopuu autosta. TA-DAA!
Elmo Allén:
”Tragedy of the commons” on aivan totta, mutta markkinauskovaiset käyttävät tuota yleensä perusteena torpparilaitoksen pystyttämiseen. Tämän seurauksena syntyy paljon suurempi tragedia, kun yhteisen resurssin ja yhteiskunnan talouden synnyttämän arvon vuokratulot eivät palaakaan yhteiskunnalle, vaan muodostavat lisäveron kaikelle työlle ja investoinneille.
Toivottavasti kenellekään ei juolahda mieleen myydä parkkipaikkoja vapailla markkinoilla sijoittajille. Tällöin saadaan torpparilaitos pystytettyä myös tälle sektorille. Oikeastaan ihme ettei jotain tällaista ole jo kehitetty, kun uusliberalismi pyrkii kaikkialle torpparilaitoksen pystyttämään.
Tässä hahmotelma huutokaupaksi:
Kaupunki määrittää paikan minimihinnan (esimerkkinä nyt tuo 100€ vuodessa) ja henkilö saa laittaa preferenssinä yhdestä viiteen ne kadut (tai alueet) joista autopaikkaa hakee koko kaupungin alueella. Oman kadun varrelta ei kannata välttämättä hakea suoraan, jos viereisellä kadulla on syystä tai toisesta vähemmän autonomistajia. Itse esimerkiksi asun sen verran ”monikatuisella” alueella, että se on oikeastaan melko sama minkä kadun varrelta sen paikan saisi, matka kotiin on jotakuinkin sama.
Sitten vaan huutokauppa pyörimään siten, että ihminen ilmoittaa maksimihinnan, millä suostuu kustakin yhdestä viiteen alueesta tai katupaikasta maksamaan. Kadun tai alueen hinnaksi muodostuu se ylin hinta, jolla kaikki paikat saadaan vielä myytyä, tai se kaupungin minimi 100€ jos tarjouksia ei tule tarpeeksi.
Huutokauppa toistuisi vaikka kalenterivuosittain, mutta siten että paikan voisi saada esim. 2-3 vuodeksi kerrallaan, eli kaikki paikat eivät olisi siis joka vuosi arvonnassa, vaan huutokauppaan kuksikin vuodeksi vapautuvat.
Lisään edelliseen, että oikea malli maan hallitsemiseen, on vanha suomalainen (tai ruotasalais-germaaninen) kruununtorpparimalli, jolloin hintamekanismi ohjaa maan käyttöä ja vuokratulot tulevat yhteiskunnalle verotuloiksi, aiheuttamatta tuotannolle lisäveroa.
Koskahan marxilaiset ymmärtävät, että luokkayhteiskunnan synnyttää torpparilaitos, ei tuotantovälineiden yksityisomistus?
Tuottaisiko jotain suuria etuja tosiaan jos asukaspysäköinti toteutetaan tuntitaksalla?Tai erilliset luvat yö- ja päiväkäyttöön? GPS perusteinen hinnoittelu?
Monimutkaisuus on kustannus itsessään. Insinööri tai täydelliset markkinat olettava ekonomisti voi suunnitella täydellisen järjestelmän, mutta jos se on liian monimutkainen, käytännön ohjausvaikutus on minimaalinen verrattuna siihen ärsytykseen jota se aiheuttaa. Yksityiselläkin sektorilla pyritään yksinkertaisuuteen hinnoittelussa, koska se on tapa tehdä asiakkaat tyytyväisiksi. Jos liityt kuntasaliin, saat käyttöoikeuden kuukausimaksua vastaan. Sinun läsnäoloasi ei seurata ihon alle sijoitettavalla sirulla tai rajoiteta käyttöaikaa vuorokauden ajan mukaan tai laskuteta erikseen jokaisesta punnerruksesta. Jos joku kuntosali tekisi niin, vaikka olisikin tämän optimaalisen hinnoittelun ansiosta halpa, se menisi konkurssiin kun asiakkaat eivät halua niin ikäviä hinnoittelumalleja.
Tähänkin pätee hyvä yleisneuvo: KISS
Korotetaan pikkuhiljaa asiakaspysäköintiluvan hintaa kunnes paikkoja on tarpeeksi vapaana. Hyvin yksinkertaista ja ainoa pysäköintiin liittyvä suuri ongelma katoaa. Se on nyt käytännössä ihan sama korottaako sitä politiikko vai virkamies, mutta mun näkökulmasta se on veroluonteinen maksu jolloin päätös kuuluu politiikoille.
Sylvesteri, hinta nousee 100 euroon vuodessa. Minusta ihan aiheellinen huoli on että tuon suuruinen ohjausmaksu ei pure, oletuksena että on olemassa hinta x joka ihan oikeasti rajottaisi pysäköintiä ja jos se on alle x niin on lähes se ja sama onko se 0 vai x.
Kuten joku tuossa ehdottikin, niin eikös asukaspysäköintiedun voisi muuttaa sellaiseksi että se oikeuttaisi alennettuun pysäköintimaksuun? Tämä ei välttämättä vaatisi nykyisten maksuautomaattien remontointia mikäli käytettäisiin Cometin tyyppisiä pysäköintimaksulaitteita (jotka ovat Hgi:ssä jo käytössä).
Silloin asukaspysäköintitunnuksen hinta voitaisiin pitää muutamassa kympissä, ja varsinainen pysäköinninhinta tulisi käytetyn ajan mukaan.
Käytännössä luotaisiin jokaista pysäköintimaksuvyöhykettä kohden erillinen ”asukaspysäköintimaksuvyöhyke”. Eli jos pysäköisin autoni vyöhykkeelle ”2”, niin valitsisin Cometista vyöhykkeen ”AP2” jolloin hinta olisi kulloinkin voimassaolevan asukaspysäköintitaksan mukainen.
Oikea maksu olisi armasti suurempi kuin nyt päätetty 100e/vuosi. Kun asiasta aiemmin keskusteltiin valtuustossa luuli moni valtuutettu maksun olean 36e/kk.
Mutta ymmärsin autoilijoiden valittavat että maksu on liian korkea, ja sitä ei saisi nostaa, sen sijaan että valittaisivat että korotus on liian pieni, ja vasta esim hinnan 10-kertaistaminen tyhjentäisi paikkoja romuautoista yms.
Poliitikkojen pelkuruutta ettei nyt nosteta enempää, ja ikävää että ohjausvaikutus ei varmasti tällä korotuksella vielä toimi, mutta politiikassa tarvitaan enemmistö päätösten tueksi, ja nyt se löytyi tuohon korotukseen.
Asukaspysäköintimaksu on toki tähän asti ollut naurettavan halpa ja siinä oli varaakin nostaa. Satanen on mielestäni aika sopiva. Toki kannattaa muistaa maksun edelleen korottamista mietittäessä, että autonomistajat osaavat laskea.
Esimerkki: asun Hakaniemessä, työmatkani on 6 km suuntaansa. Omistan auton, jonka kulutus kaupunkiliikenteessä jää rauhallisesti ajaen kuuteen litraan / 100 km. Tästä saamme muuttuvaksi kuukausikustannukseksi työmatkoille 22 * 0,12 * 6 * 1,5e = 23,76e. Olen silti kulkenut julkisilla kulkuvälineillä ja maksanut siitä siis enemmän. Kesällä kuljen toki pyörällä, eikä maksa mitään.
Jos nyt asukaspysäköintipaikan hintaa nostetaan lähemmäs euroa päivässä, on auton pitäminen liikkeellä jo niin paljon halvempaa kuin sen seisottaminen, että houkutus jättää asukaspysäköintilupa maksamatta ja ajaa kaikki työmatkat saattaa kasvaa ylivoimaiseksi. Kun on liukuva työaika, ei maksullista pysäköintiaikaa kotikulmilla jää useimpina päivinä puolta tuntia enempää ellei sitten satu löytämään ihan maksutonta paikkaa.
Joku nyt varmaan ihmettelee, miksen sitten luovu autosta kokonaan ? Sattuu vain olemaan käytössäni tuo suomalaisten kotitalouksien ympäristöongelmista merkittävin eli kesämökki, mihin ei julkinen liikenne yllä. Mökki on ollut suvussamme 40-luvulta lähtien. Siitä en suostu luopumaan, itsekäs paskiainen kun olen.
Jos maksua ei ole muutettu 15 vuoteen, niin eikö se nyt ole ihan fiksua tutkia hintajoustoa hiukan pienemmällä korotuksella kuin sellaisella joka ”varmasti” vaikuttaisi?
Hagis: Silloin kun mulla oli auto niin siihen piti maksaa vakuutukset, verot ja sitten kun se hajosi niin sitä piti korjata, ja kaikkea pikkuhilpettä piti ostaa myös (öljyä, sulkia lamppuja tms.) Eikä se auto ilmainen varmasti sekään ole, tosin sen hinta taitaa olla näistä kustannuksista pieni.
Vakuutukset, verot, katsastukset ja pääoman korot lasken tässä tapauksessa kiinteisiin kustannuksiin eli ne juoksevat, ajoit tai et. Syyn auton pitoon annoin jo edellisessä postauksessa. Huoltokuluja tuo 264 km/ kk ei paljon nappaa, viitosen ?
Vaikka miten päin laskisin niin päädyn aina yhtä nurinkuriseen ja epätoivottavaan lopputulokseen : julkinen liikenne on kalliimpaa kuin autolla ajo. Ei pidä tätäkään silti yleistää – jos työmatka olsikin 15 km ja silti yhteistariffialueen sisällä, olisi polttoainekustannus jo noin 60e/kk hintaisena kalliimpi. Eikä tietysti veekasiökymaasturilla kannata ajaa yhtään minnekään.
Asian ydinhän oli kuitenkin se, ettei kadulla pysäköinnin vaihtoehto ole välttämättä paikka autohallissa, vaihtoehtona voi olla myös pitää auto liikkeellä. Autohallipaikka näillä hörneillä maksaa 15.000-20.000 euroa plus n. 50/kk. 5% korkokannalla vuosikustannus on puolentoistatuhannen euron paikkeilla. Tuonne asti asukaspysäköintimaksua tuskin kannattaa kuitenkaan yrittää nostaa. Näppituntumalla veikkaisin, että jo puolenvälin kohdalla puolet autoista on hallissa ja toinen puoli liikkeellä ellei muita parametrejä, kuten esim maksullisen pysäköinnin aikarajoja muuteta.
hagis: Asukaspysäköintimaksun korottamisen keskeinen tavoitehan oli pysäköintipaikkojen käytön tehostaminen (eli mm. sellaisten autojen siirtäminen muualle, joita ei käytetä). Kuvaamasi tilannehan on osoitus tavoitteen toteutumisesta: esimerkiksi sinun autopaikkasi jäisi kuvaamassasi tilanteessa jonkin toisen asukkaan ja/tai asuinalueellasi asuvan käyttöön (ainakin) silloin, kun olet töissä.
—
Toinen kysymys on tietenkin se, että miksi pysäköinti työpaikalla on ilmaista – ja kaiken lisäksi vieläpä verotuksella tuettua toimintaa. Työpaikkapysäköinnistähän ei makseta verottajalle tuloveroa, kuten tietenkin pitäisi.
Havainnollistan tilannetta esimerkillä.
Tuttavani käy autolla töissä Helsingin keskustassa. Työpaikka tarjoaa työntekijöidensä käyttöön paikkoja pysäköintihallista. Hallipaikka on sinällään kohtuullisen hintava, muistaakseni 100 – 200 euroa/kk, mutta käytännössä käyttäjille ”ilmainen”. Tilanteessahan sinänsä ei ole mitään moitittavaa, sillä saahan yritys toki tarjota työntekijöilleen pysäköintipaikkoja, jos katsoo sen aiheelliseksi.
Verotuksellisesti tilanteeseen kuitenkin liittyy eräs epäkohta: kyseisestä edusta ei makseta tuloveroa. Eli jos vaihtohtona on maksaa hallipaikan hinta palkkana (jolloin sen voi käyttää vaikkapa liikkumiseen haluamallaan tavalla), siitä joutuu maksamaan tuloveron. Autonkäyttäjille vastaava palkanlisä on verovapaata tuloa.
—
Mitä tulee tuohon joukkoliikenne vs. auto -vertailuun, niin keskeisin ongelma lienee se, että autolla liikkuessa (yleensä) tupataan huomioimaan vain marginaalikustannukset (kuten itsekin teit), kun taas joukkoliikenteellä liikkumisesta maksetaan periaatteessa kokonaiskustannukset (no, subventiot tätä tietenkin jonkin verran muuttavat). Tämä suosii, mielestäni kohtuuttomasti, autoa kulkumuodonvalinnassa.
Minä näkisin, että tilannetta saataisiin parannettua kahdella tavalla: vähentämällä joukkoliikenteen kokonaiskustannuksia ja siirtämällä autoilun kustannuksia enemmän marginaalihinnoittelun suuntaan eli siihen, että maksettaisiin käytöstä eikä omistamisesta.
Kari
Kari : Ei kai asukaspysäköintimaksun nostamisen tavoitteena tai edes toivottavana sivuvaikutuksena voi pitää liikenteen lisäämistä ? Sitähän tuo pysäköintipaikkojen vaihto päiväksi nimenomaan tarkoittaa.
Sitten toinen kysymys : mikä auto lasketaan käyttämättömäksi ? Minäkin tarvitsen autoa töissäni keskimäärin kerran viikossa, enkä aio hakea sitä silloin Tattarisuolta. Mielestäni olen toiminut kuitenkin ympäristöä säästäen seisottamalla autoa 4 päivää viikossa. Ainakin parannus on huomattava verrattuna aiempaan elämääni lähiössä, missä pihalta lähti joka aamu 2 autoa, vaikkei pysäköinti maksanut mitään – edes kadunvarressa.
Romu- ja varastoautot on toki syytä saada tienvarsilta pois. Arvelisin niiden kohdalla rajahinnan löytyvän melko läheltä tuota satasta. Muiden liikenneongelmien (pysäköintikin on osa liikennettä) ratkaisuksi kaipaisin ennemminkin bensan hinnan reipasta korotusta. Se tosin nostaa myös julkisen liikenteen menoja, muttei suhteessa yhtä paljon kuin tällaisen yksityisautoilijan, joka yksinkertaisuuksissaan unohtaa laskelmista kiinteät kustannukset.
Ainakin yhten seikkaan on helppo puuttua:
Jos asuakspysäköintipaikoilla on autoja ”talvisäiltyksessä”, niin listään sellainen pykälä, että asukaspysököintpailalal olevan auton pitää olla rekisterissä, ts ei saa olla seisonnassa.
Hagis, olin itse vielä vähän aikaa sitten samanlaisessa tilanteessa. Auto oli, lähinnä mökkimatkoja varten, asunto Kalliossa ja työmatka jotain alle 10km, jonka kuljin yleensä julkisilla. Henk. koht. hoidin tuon niin että pidin autoa työnantajan hallissa. Nyttemmin olen tullut siihen tulokseen että mökille pääsee bussilla/junalla + taksilla, tosin käyn siellä aika harvoin. Sinänsä niinhän se joskus on että hinnoittelu pistää ajamaan auton päiväksi pois.
Laskelmassasi et käytä joukkoliikennettä mihinkään muuhun kuin työmatkoihin joka on vähän outoa. Keskiverto kausilipun haltija tekee muistaakseni noin 70 matkaa kuukaudessa.
hagis: ”Vaikka miten päin laskisin niin päädyn aina yhtä nurinkuriseen ja epätoivottavaan lopputulokseen : julkinen liikenne on kalliimpaa kuin autolla ajo.”
Tässä ei ole mitään nurinkurista, on luonnollista että tuotettu palvelu maksaa enemmän kuin asian tekeminen itse, erityisesti jos lasketaan pelkkiä rajakustannuksia.
Yleisemmin: joukkoliikenteen pitää pystyä kilpailemaan laadulla ja palvelutasolla, ei hinnalla. Ruuhkamaksut ovat tässä suhteessa tavallaan luovuttamista, hyväksytään se ettei pääkaupunkiseudun joukkoliikennettä kehitetä asiakkaiden preferenssejä vastaavasti ja paikallaan junnaavaa kulkumuoto-osuutta lähdetään parantamaan porkkanan sijaan kepillä eli nostamalla katutilan vuokraa.
Ruuhkamaksut eivät ole keinotekoista kepittämistä vaan oikein asetettuina ulkoisen haitan sisäistämistä, siis marfkkinavirheen korjaamista tai subvention poistamista, miten sen nyt vain haluaa sanoa.
Nimi Kari kirjoitti:
Toinen kysymys on tietenkin se, että miksi pysäköinti työpaikalla on ilmaista – ja kaiken lisäksi vieläpä verotuksella tuettua toimintaa. Työpaikkapysäköinnistähän ei makseta verottajalle tuloveroa, kuten tietenkin pitäisi.
Mistä tuollainen tieto löytyy, siis verottomuudesta?
Verottajan sivuilta löytyy seuraava tieto luontoisedusta:
http://www.vero.fi/?article=4323&domain=VERO_MAIN&path=5,40,421&language=FIN
”Lämmitetyn autotallin tai hallipaikan raha-arvo on pääkaupunkiseudulla 58,00 € ja muun Suomen alueella 37,00 € kuukaudessa. Kylmän autotallin tai hallipaikan raha-arvo on pääkaupunkiseudulla 37,00 € ja muun Suomen alueella 30,00 € kuukaudessa.”
Nimi Markku af Heurlin kirjoitti:
Ainakin yhteen seikkaan on helppo puuttua:
Jos asukaspysäköintipaikoilla on autoja “talvisäilytyksessä”, niin lisätään sellainen pykälä, että asukaspysäköintipaikalla olevan auton pitää olla rekisterissä, ts. se ei saa olla seisonnassa.
Tähänkin on tullut muutos jo viime keväänä:
http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;66354;66356;144899
ks. erityisesti tämä kohta:
Tienpitoviranomainen tai kunnallinen pysäköinninvalvoja voi viedä väärin pysäköidyn tai onnettomuudessa vaurioituneen auton siirtokeskukseen kahden vuorokauden kuluessa.
tpyyluoma : Ei minulla ole tarvetta matkustaa viikonloppuisin mihinkään muualle kuin mökille. Kaikki mitä ihminen saattaa tarvita tai haluta on tarjolla tässä kävelyetäisyydellä.
Fillariton: ”Mistä tuollainen tieto löytyy, siis verottomuudesta?”
Verohallinnon ohje Dnro 1638/31/2008, 23.2.2009:
Sen sijaan työpaikan läheisyydessä olevasta auton säilytysmahdollisuudesta ei yleensä synny verotettavaa etua.
Verottomuuden moraalinen vääryys on kiistanalainen, periaatteessa mikä tahansa työpaikan tarjoama suhteellinen etu voidaan ajatella kompensoitavaksi rahalla jolloin sitä pitäisi verottaa.
Osmo:”Ruuhkamaksut eivät ole keinotekoista kepittämistä..”
Kunhan kiukuttelen, nyt kun säät ovat taas vuodenaikaan nähden sitä tavanomaista eli hyytävää tuhrua ottaa julkisen liikenteen palvelutasottomuus entistäkin enemmän aivoon.
Kokeillaanpas, josko minäkin osaisin blockquoten käytön 🙂
En näköjään, yritetään uudestaan. Osmo voinee poistaa aijemman yritelmä..
hagis sanoi:
No ei tietenkään ole. Samalla lailla kuin poliittisessa retoriikassa ”työllisyyden lisäämisen” tavoite ei ole veronmaksajien rahojen haaskaaminen ja moottoritien rakentamisen tavoite ei ole liikenteen (ja ruuhkien) lisääminen. Ne nyt vain ovat tosiasiallisia seurauksia.
Pysäköintipaikkojen käytön tehostaminen tarkoittaa sitä, että niitä on efektiivisesti enemmän tarjolla. Jos pysäköintipaikkoja on enemmän, myös autoilu lisääntyy.
Onhan tällä toki hyviäkin puolia, koska liikenteen lisääntyminen yleensä korreloi taloudellisen toimeliaisuuden lisääntymisen kanssa. Tietenkin sillä on myös haittavaikutuksia.
Mielestäni kysymys auton ”käyttämättömyydestä” ei välttämättä ole kovin relevantti: eihän mikään auto varsinaisesti voi olla ”käyttämätön”, jos ihminen sellaisen kerran on johonkin tarkoitukseen hankkinut. Toisaalta taas jokainen pysäköintiruudussa oleva auto on tavallaan ”käyttämätön”, koska sehän on sillä hetkellä hyödyntämätön resurssi.
Minäkin kannattaisin auton hinnoittelun muuttamista enemmän käytöstä maksamisen suuntaan. Voi vain olla, että tulevaisuudessa polttoainevero ei enää toimi, kun tulee kaikenlaista sähköautoa tms. Lisäksi polttoaineverokaan ei ole kovin optimi, koska se ei huomioi aikaa ja paikkaa, jossa sillä autolla ajetaan (ulkoishaitat ruuhka-aikaan keskustassa ovat aivan eri luokkaa kuin ruuhka-ajan ulkopuolella moottoritiellä)
spottu:
Ruuhkamaksun tavoite on autoliikenteen toimintaedellytysten parantaminen ja infran käytön tehostaminen. Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden lisääntyminen on enemmänkin haitta (mm. siksi, että sitä tuetaan verovaroin).
Sanoin:
Johon Fillariton:
Tieto perustuu ihan vain kaupungilla kuultuihin huhupuheisiin ja yleiseen tupinaan 🙂
Omakin työpaikkani tarjoaa pysäköintipaikkoja ilmaiseksi työntekijöiden käyttöön, enkä ole palkkakuiteissani havainnut niistä aiheutuvan minkäänlaista verotustoimenpidettä. No, ne eivät kyllä ole hallipaikkoja, mutta se ei vaikuttane asiaan, sillä tuskin erilaisia tapoja pysäköidä kohdellaan eri tavalla – sehän vasta päätöntä olisi (eh…, taitaa olla tyhmä argumentti veroista puhuttaessa).
Olisiko niin, että tuota luontaisetua verotetaan ainoastaan, jos firma maksaa hallipaikan asukkaan kotiin?
Onkohan tämän palstan lukijoissa ketään, joka maksaa työpaikalla olevasta hallipaikasta mainittua verotusarvoa?
Kari
Mitäs kiistanalaista siinä on? Tietenkin on ”veronkiertoa” jakaa raha jollakin muulla tavoin kuin verotettavana palkkana!
Kari
Olettaisin (tietoa ei ole), että etu muuttuu verolliseksi kun työntekijällä on oikeus pitää autoa tietyllä paikalla rajatta. Jos nimettyjä paikkoja ei ole (ja/tai työnantaja ei anna lupaa säilyttää autoja vapaa-aikana) tuo tuskin on verotettava etu.
Hagis:
Vakuutukset, verot, katsastukset ja pääoman korot lasken tässä tapauksessa kiinteisiin kustannuksiin eli ne juoksevat, ajoit tai et.
No aivan yhtä järkevästi voidaan sanoa että joukkoliikenne on ilmaista, koska sen kuukaisilipun muutaman kymppiä maksaa joka tapauksessa ja se kuuluu marginaalikuluihin, ja sen jälkeen vaan mennään.
Itselleen voi perustella melkein mitä tahansa. Ajatus siitä, että autoa pitäessä huomioidaan pelkästään bensan hinta, koska kaiken muun joutuu maksamaan joka tapauksessa, on kyllä silti jo melko riemukas.
Käsittääkseni asia on niin, että jos työnantaja varaa työntekijälle nimetyn autopaikan, niin verotettava etu syntyy. Jos taas työnantaja on varannut n kappaletta autopaikkoja vierailleen ja työntekijöilleen periaatteella, nopeet vie hopeet eli saapumisjärjestyksessä niin mitään etua ei synny koska kyseessä on sattuman määräämä autopaikka. Tai jotain.
Tuomas : En puhunutkaan auton pitämisestä, vaan siitä päättämisestä, lähdenkö tänään autolla vai en. Auton pitoon minulla on ihan muita syitä kuin työmatkaliikenne. Asiasta kolmanteen : miksiköhän valtio edelleen tukee yhdyskuntarakenteen hajautumista vuosittain kymmenillä miljoonilla työmatkavähennysten muodossa ?
Oikeasti kyllä käyttäjä maksaa Helsingissä julkisen liikenteen käyttämisestäkin korkeintaan muuttuvat kustannukset. Tämä selviää helposti HKL:n budjettia vilkaisemalla.
Tuomas:
Jos auton omistaminen on vaikkapa mökkireissujen takia välttämätöntä (vaikka sinne pääsisi junalla, niin jatkuva kaupassakäynti taksilla tuskin on järkevää), niin on aivan oikein laskea vain marginaalikulut kun vertailee autoa ja joukkoliikennettä jollekin tietylle matkalle. Katsastus, verot, vakuutus, osa huolloista, osa arvon alentumisesta ja pääoman korot ovat aidosti kiinteitä kustannuksia, jotka tulevat maksettavaksi joka tapauksessa jos autoa tarvitsee.
Kari:
Jos työnantajalla on kaksi toimipistettä, toinen keskeisesti joukkoliikenteen varteen sijoittunut ja toinen jossain kuusessa, jossa työskentelystä maksetaan periferialisää, pitäisikö joukkoliikenteen ulottuvilla työskentelevän maksaa veroa saamastaan suhteellisesta edusta, joka aiheuttaa todellisia kustannuksia työnantajalle ? Onko verotusarvo periferialisän suuruinen, yhtiölle aiheutuneet kustannukset eli korkeampi vuokra, vai jokin hihavakio ?
Miten tilanne verotusmielessä muuttuu jos yhtiö muuttaa vähän kauemmaksi ja saa samaan hintaan vuokrattua myös autopaikat ?
En usko, että kukaan maksaa kuukausilippua joka tapauksessa, jos ei liiku paljon julkisilla. Mutta tosiaan, jos sellaisen on hankkinut, niin siinä tapauksessa aamulla pohtiessa sitä, millä kulkuvälineellä töihin menisi, julkisen liikenteen marginaalikustannus henkilölle itselleen on nolla.
Tämä oli kai yksi syy, miksi täällä jossain vaiheessa joku ehdottikin sitä, että kuukausilipuista olisi hyvä siirtyä siihen, että käyttäjä maksaisi aina jonkin verran käyttämisestään. Esitettiin tilasto, jonka mukaan kuukausilipulliset käyttävät 80% matkoista, mutta maksavat vain 50% kokonaiskuluista.
Nolla marginaalikustannuksena tarkoittaa sitä, että jos on kuukausilippu, ei ole samanlaista intoa esim. mennä töihin polkupyörällä, koska siinä ei säästä lainkaan rahaa.
Minusta ajatus huomioida vain auton marginaalikustannuksista pohdittaessa sitä, millä kulkuneuvolla päättää aamulla mennä töihin, ei ole minusta mitenkään erityisen ”riemukas”, vaan varsin relevantti.
Olen itse kuvitellut että asukaspysäköinti-tunnusjärjestelmä on luotu sen takia että kaupunkialueella asuville luodaan mahdollisuus säilyttää autoaan lähellä kotia. Sen takia kustannus on nimellinen (olenko naiivi?)
Nyt henki tuntuu olevan se että kaupunkilaisten autot ajetaan päivisin liikkeelle jotta kaupungissa asioiville vapautuu paikkoja. Maksua korottamalla yksiyisautoilu näin ollen lisääntyy varmasti, pyöräilyn ja julkisen liikenteen kustannuksella. Monen kaupununkilaisen auto on oikeastikin lähinnä mökkeily ja -viikonloppukäytössä.
spottu:
Ei pitäisi. Työmatkat ovat (lähes) poikkeuksetta työntekijän vapaa-aikaa, eikä sen pitäisi kuulua pätkääkään työnantajalle.
Toimipisteen sijoittelu ei voi mainitsemallasi tavalla ”aiheuttaa todellisia kustannuksia”, koska yritys ei sijoita toimipaikkaansa siten, että sijoittumisesta syntyisi lisäkustannuksia enemmän kuin mitä siitä on hyötyä.
Henkka:
Tämä nyt lienee pelkkä nyanssi. Asiallisesti ottaenhan tilanne on nykyisellään sellainen, että pysäköintipaikkoja on liian vähän, eikä niitä voi lisätäkään, joloin niitä pyritään jakamaan järkevämmin.
Kari
kekuselu mennyt taas juupas-eipäs-tasolle:Satnainsna auotoilijnln pannut seuraaneikanmekille: Päivisin vrsinkinyinkeskutasa on veran helppo löytääparkkipaikkajopa perävanunansa (siismaksullinen, mtta parkkimaksu on logiikakustanuksia)illall klo 8jälk seon mahdtonta. – Ruhkaiakojenukopullla kdut ovatliikenyeetätyhjät.
Puhuimme ilmeisesti eri asiasta kts alempana olevaa viestiä):
Tarkoitn ”talvisäilytyksellä” sellaista ilmiötä, että talviseisonnassa (eli nykysin tilapäisesti rekisteristä poistettua) olevaa autoa pidetään kaupunkialueella jatkuvasti samalla asukaspysköäintipaikalla. En tiedä kuinka yleistä tämä on, mutta Ode oli siihen viitannut. Nämä eivät ole vaurioituneita, romu- eivätkä väärin pysäköityjä autoja.
Edellinen viestini, jota tukin kukaan luki, oli jäänyt melkoisen apokryfiseksi tekstiksi:
Keskustelu on mennyt taas juupas-eipäs-tasolle: Satunnaisena autoilijana (kaupungissa) olen pannut seuraavan seikan merkille: Päivisin varsinkin keskustssa on verraten helppo löytää parkkipaikka jopa (perävaunun kanssa. (Siis maksullinen, mutta parkkimaksu on osa logistiikkakustannuksia), Illalla klo 18 jälkeen se on mahdotonta. Ruuhkien ulkopuolella kadut ovat yleensä tyhjät liikkeessä olevista autoista.
Nimi Markku af Heurlin kirjoitti:
Ainakin yhteen seikkaan on helppo puuttua:
Jos asukaspysäköintipaikoilla on autoja “talvisäilytyksessä”, niin lisätään sellainen pykälä, että asukaspysäköintipaikalla olevan auton pitää olla rekisterissä, ts. se ei saa olla seisonnassa.
Tähänkin on tullut muutos jo viime keväänä:
http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;66354;66356;144899
ks. erityisesti tämä kohta:
Tienpitoviranomainen tai kunnallinen pysäköinninvalvoja voi viedä väärin pysäköidyn tai onnettomuudessa vaurioituneen auton siirtokeskukseen kahden vuorokauden kuluessa.
”Romuautojen siirto nopeutuu ensi keväänä
Hylätyt ja väärin pysäköidyt ajoneuvot poistetaan säilytyksestä nykyistä nopeammin. Siirrettyjä ajoneuvoja säilytetään kuukausi aiemman kolmen kuukauden sijasta huhtikuun 2009 alusta alkaen. Valtioneuvosto esitti asiaa koskevan lain vahvistamista 4. joulukuuta. Laki tulee voimaan huhtikuun alusta 2009.
Tienpitoviranomainen tai kunnallinen pysäköinninvalvoja voi viedä väärin pysäköidyn tai onnettomuudessa vaurioituneen auton siirtokeskukseen kahden vuorokauden kuluessa.
Lailla selkeytetään viranomaisten tehtäviä ja toimivaltuuksia. Poliisin tehtävät rajoittuvat jatkossa lähinnä järjestyksen ylläpitoon ja onnettomuuksien tutkintaan. Poliisin on kuitenkin viipymättä siirrettävä ajoneuvo, jos ajoneuvon pysäköinnistä aiheutuu vaaraa liikenneturvallisuudelle.
Nimi Markku af Heurlin kirjoitti:
Ainakin yhteen seikkaan on helppo puuttua:
Jos asukaspysäköintipaikoilla on autoja “talvisäilytyksessä”, niin lisätään sellainen pykälä, että asukaspysäköintipaikalla olevan auton pitää olla rekisterissä, ts. se ei saa olla seisonnassa.
Tähänkin on tullut muutos jo viime keväänä:
http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;66354;66356;144899
ks. erityisesti tämä kohta:
Tienpitoviranomainen tai kunnallinen pysäköinninvalvoja voi viedä väärin pysäköidyn tai onnettomuudessa vaurioituneen auton siirtokeskukseen kahden vuorokauden kuluessa.Kunnilla on lain mukaan kadunpitäjinä päävastuu ajoneuvojen siirtämisestä, ja maanteillä siirroista vastaa Tiehallinto. Siirtokuluista vastaa ajoneuvon omistaja.
Ajoneuvon omistajalle annetaan suullinen tai kirjallinen siirtokehotus tai -ilmoitus. Siirtokeskukseen vietyjen autojen omistusoikeus siirtyy kunnalle, jos autoa ei noudeta 30 päivän kuluessa. ”
Huutokauppa postinumero perusteisesti olisi ollut ainut järkevä ja vielä lupia vain hieman paikkoja enemmän, esim. 120%. Jos joku haluaa kesken kauden uutta lupaa, niin ainoastaan luovuttajien luvat huutokaupataan kesken kauden uudelleen. Suurella osalla alueista (postinumeroista) lupien hinta olisi ollut edelleen halvempi, kuin hallivuokra laitakaupungilla vuodessa?
Pitää aina muistaa että autottomia kantakaupunkilaisia on lähes 60% ja jopa kierrätyspisteiden sijoittelua on estänyt yksityinen auto.
Muutaman autopaikan voisi aivan hyvin muuttaa keskusta-alueella pyörille lumettomina aikoina (yksi paikka/kortteli). Olisi Fredallakin helpompi laittaa konkeli parkkiin. Ei ainoastaan kapealle jalkakäytävälle näyteikkunan eteen!
Olenko ymmärtänyt oikein että asukaspysäköintipaikan ostaminen on mahdollista vain niille kansalaisille, jotka omistavat (tai ovat haltijana) auton?
Miksi asukkaat asetetaan eriarvoiseen asemaan sen mukaan mikä heidän omistuksensa on?
Jos asukaspysäköintipaikan hinta on liian halpa niin miksi pysäköintiä vastustavat asukkaat eivät sitten osta (vaikka kimpassa) noita pysäköintioikeuksia – ja kadut pysyvät vapaina!
Ei tuo onnistu. Tunnuksella ei saa kiinteätä paikkaa, vaan oikeuden pysäköid’ä ilmaiseksi, jos löytä paikan. Noita kadunvarsipaikkoja on noin 19 000 ja niihin on myyty 31000 tunnusta. Siksi järjestelmä ontuu. Autoa todella tarvitsevien asema paranisi, jos vaikkapa huutokaupattaisiin 25 000 tunnusta, jolloin paikan voisi jopa löytää.
Re: Osmo Soininvaara kirjoitti 21.10.2009 kello 20:28
Eli kyse on siitä että kaupunki (katutilan omistajana) on määrännyt että kadunvarret pitää olla täynnä autoja, jotta kaupunkikuva säilyisi oikeanlaisena.
Huutokauppaida kuulostaa hyvältä, mutt ei ole sitä. Esim. se vie oikeusvarmuutta ja tieyllä tavalla suosii varakkaampia.
Asukaspysäköintunnuksen hintaa olisi pitänty kylläkin nostaa jo useita vuosia sitten sataseen/vuosi. Voi olla, että silloin meillä ei nyt tätä omgelmaa olisi. – Katsotaan auttaako nyt tämä. Milloin muuten pysäköintimaksuja edellisen kerran korotettiin?
Mitä muuten maksaa autopaikka keskimäärin Helsingissä. Tiedän, että keskustassa Europarkin ylennysmyynnissä alveinen n 320 e/kk.
Olisi muuten kiva tietää, kuina paljon asukaspysäköintunnusten määrä on lisääntynyt ajan funktiona.
Markku af Heurlin:
”Huutokauppaida kuulostaa hyvältä, mutt ei ole sitä. Esim. se vie oikeusvarmuutta ja tieyllä tavalla suosii varakkaampia.”
Nähdäkseni nimenomaan nykyinen systeemi, jossa pysäköintoikeuden hinta ”unohtuu” paikalleen 15 vuodeksi minkä jälkeen se yhtäkkiä lähes kolminkertaistetaan, on täyttä mielivaltaa ja se jos mikä vähentää oikeusvarmuutta.
Oikeusvarmuus: ”..luottamusta siihen, että valtiossa ylläpidetään oikeutta […] sekä että oikeudellisisa ratkaisuja voidaan ennalta arvioida.” (Wikipedia)
Onko pysäköinnissä muka edes olemassa jokin yhteisö, joka voisi epäonnistua?
Tuo pitäisi kirjoittaa siten uusiksi, että tuollaisen auton saisi jo parin tunnin jälkeen viedä pois ja sekä poisviennistä että säilytyksestä sitten laskutettaisiin hinta, joka olisi tarpeettoman kova vapaaehtoisesti maksettavaksi.