Kaupunkisuunnittelulautakunta 8.10.2009

Ain­oa merkit­tävämpi asia oli Karhusaari, jon­ka yhtey­dessä annet­ti­in laa­jem­pi selostus Öster­sun­domi­nen kaavoitusti­lanteesta. Itse Karhusaar­ta koske­vat ehdo­tuk­set hyväksyt­ti­in yksimielisesti.

Sipoos­ta liite­ty­ille alueille on tarkoi­tus asut­taa 35000 henkeä. Tavoite on aika kova, kun samal­la tavoit­teena on pien(kerros)talovaltainen kaupun­ki. Pääs­trate­gioi­ta on kolme: yksi laa­jen­taisi asu­tus­ta han­kalasti Sipoonko­r­peen päin, toinen taas uhkaisi ran­nan Natu­ra-aluei­ta. Kol­mas säästäisi molem­mat, mut­ta lop­putu­lok­se­na olisi tyl­sä ker­rostalo­val­tainen alue.

Meri laineili vapaasti Öster­sun­domin edustal­la ja Kap­pelin luona vielä vuo­sisadan alus­sa. Kar­tanon jok­seenkin holti­ton jätevesien lasku sikaloista ja nave­toista rehevöit­ti lahdet niin pahasti, että ne ovat nyt umpeen kas­vanei­ta ruovikkoisia aluei­ta. Jos meil­lä olisi nyt kirkasveti­nen lahti ja joku ilmoit­taisi aiko­vansa saas­tut­taa ne löyhkääviksi ruovikoik­si, sitä pidet­täisi­in ympäristörikok­se­na. Nyt tuo ruovikko kuitenkin tar­joaa kodin joillekin harv­inaisille lin­tu­la­jeille, ja tilanne on suo­jel­tu Naturalla.

Minus­ta lahti pitäisi ruopa­ta entiseen tilaansa siltä osin kuin se on mah­dol­lista Natu­ra-aluet­ta tuhoa­mat­ta; Natu­ra-alue on siinä vähän syr­jem­mässä, joten ei se ehkä ihan mah­do­ton­ta ole.

Natu­ra-suo­jelun voi myös purkaa, jos han­kkii jostain vas­taa­van­laisen alueen liitet­täväk­si Naturaan.

Alueelle on suun­nitel­tu myös Town-House –tyyp­pistä rak­en­tamista, mut­ta siitä ei ehkä tule mitään nyky­is­ten esteet­tömyys­määräys­ten vuok­si. Voi sitä tehdä pienker­rostalon muutenkin.

26 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 8.10.2009”

  1. Voisiko joku mukanaol­lut selit­tää tau­s­tat, mik­si liitos tehti­in? Ain­oa perustelu ollee, että Sipoos­ta piti varas­taa hyviä veronmaksajia?

    Raken­nus­maas­ta ei ainakaan ole kyse. Tukhol­man Teknisen Korkeak­oulun kaavoitus­pro­fes­sorin haas­tat­telus­sa tuli ilmi, että Helsin­gin van­ho­jen rajo­jen sisälle mah­tuu vielä miljoona (1 000 000) asukas­ta lisää ilman ongelmia.

    Näkee­hän sen itse kukin, kun tulee lentokoneel­la Helsin­ki — Van­taalle. Helsingis­sä on kaupunki­maista asu­tus­ta muu­ta­ma has­su kort­teli niemellä.

    1. Ei siinä veron­mak­sajien varas­tamis­es­ta ollut kyse. Alue­han on läh­es asuma­ton. Kaupun­gin opti­maa­li­nen muo­to on ympyrä. Helsin­ki on meren rajaa­ma etelästä ja Sipoon rajaa­ma idästä. Halut­ti­in ava­ta joukkoli­iken­teeseen perus­tu­va uusi kasvusu­un­ta Helsingille.

  2. Noista town­hou­se­ista, estääkö esteet­temis­määräyk­set ker­rosten väliset por­taat vai mikä tässä on ongelma?

    Pyöränie­mi, nor­maali laskeu­tu­mis­re­it­ti kul­kee Sipoon yli ja sieltä lento­ken­tän pohjois­puolelle, jälkim­mäiseen ei melusy­istä voi juuri asun­to­ja rak­en­taa. Lisäk­si aika moni omakoti­taloalue näyt­tää korkeal­ta kat­sot­tuna met­sältä kun puut on korkeam­mat kuin talot. Jos halu­aa kat­soa mis­sä on vapaa­ta maa­ta niin sitä varten on ihan hyviä karttoja.

  3. Mik­si juuri 35 000 asukas­ta? Onko se jotenkin itsen­sä toteut­ta­va luku?

    Tarkoi­tan, että jos on vaikeuk­sia saa­da mah­tu­maan tuo lukumäärä mukavasti niin eikös voisi tuo­da määrää alas sopi­valle tasolle.

  4. “Voisiko joku mukanaol­lut selit­tää tau­s­tat, mik­si liitos tehti­in? Ain­oa perustelu ollee, että Sipoos­ta piti varas­taa hyviä veronmaksajia?”

    Nykyi­nen Öster­sun­domin asukas­määrä n.2000 asukas­ta ei tun­nu mis­sään Helsin­gin mittakaavassa. 

    Onko mielestäsi järkevää PK-seudun kehi­tyk­sen kannal­ta, että 300 metrin päässä Mel­lun­mäen metroase­mas­ta kukki­vat ryp­sipel­lot kesäisin tai se, että Vuosaari päät­tyy yhtäkkiä erä­maa­han? Ainakin Itä-Helsin­gin kehi­tys­tä tämä on hidastanut. 

    Tilan­net­ta voisi ver­ra­ta vaik­ka Espoon ja Kirkkon­um­men rajaan. Siel­lä Kirkkon­um­mi on viime vuosi­na kehit­tänyt rajan läheistä Masalaa ja on syn­tynyt myös uusi asuinalue Sundsberg.

  5. “Helsin­gin van­ho­jen rajo­jen sisälle mah­tuu vielä miljoona (1 000 000) asukas­ta lisää ilman ongelmia.”

    Mah­tu­isi, mut­ta kun min­nekään ei saa rak­en­taa. Ei täyt­tö­maalle meren päälle, ei ylös kohti taivas­ta, ei risua ja pajua kas­vav­ille ton­teille joi­ta kut­su­taan virk­istysalueik­si. Ei saa muut­taa meluisia lento­kent­tiä asun­toalueik­si jne.

    Sipoo-oper­aa­tio vaati melkoista poli­it­tista tah­toa mut­ta vielä enem­män ilmeis­es­ti vaati­si­vat nuo muut vaihtoehdot.

  6. Miten esteet­tömyys­määräyk­set estävät town­housen rak­en­tamisen? Eihän kak­sik­er­roksi­sis­sa omakoti­talois­sa tai riv­i­talois­sa ole yleen­sä hissiä. 

    Jos halu­taan rak­en­taa esteet­tömiä talo­ja, on mah­dol­lista varus­taa joka asun­to hissil­lä. Koneen omakoti­hissi mak­saa noin 25.000 euroa yksit­täis­ti­lauk­se­na, ja iso riv­i­taloa­sun­to ainakin 250.000, eli lisäkus­tan­nus hissistä olisi alle kymme­nen prosenttia.

  7. Pasi­las­sa voisi muuten (kun rat­api­ha tulee raken­nuskäyt­töön) kokeil­la sel­l­aista omi­tu­ista aja­tus­mall­ia, että kaupun­ki antaisi raken­nut­ta­jien vapaasti päät­tää rakennuskorkeuden.

  8. Mikko Särelä:

    Pasi­las­sa voisi muuten (kun rat­api­ha tulee raken­nuskäyt­töön) kokeil­la sel­l­aista omi­tu­ista aja­tus­mall­ia, että kaupun­ki antaisi raken­nut­ta­jien vapaasti päät­tää rakennuskorkeuden. 

    Joo, tai vai­h­toe­htois­es­ti sel­l­aista erikoista toim­inta­mallia että arkkite­hti tekee suun­nitel­mat ja raken­nut­ta­jat seu­raa­vat niitä. Näin tehti­in Kar­tanonkoskel­la, ja lop­putu­los on keskel­lä pel­toa ole­vak­si alueek­si erinomainen.

  9. tp:

    > …estääkö esteet­temis­määräyk­set ker­rosten väliset
    > por­taat vai mikä tässä on ongelma…

    Esteet­tömys­määräyk­set ovat tyyp­illi­nen itseai­heutet­tu pään­särky 😀 Niil­lä tarkoite­taan ihan hyvää, mut­ta estetään järkevä rakentaminen.

    Minus­ta kan­nat­taisi ennem­min kopi­oi­da vähän uudem­pia brit­tiläisiä raken­nustapaa. Sodan jäl­keen siel­lä on raken­net­tu uusia esikaupunke­ja peri­aat­teel­la 10 000 asukas­ta käve­lyetäisyy­delle ase­mas­ta pien­taloi­hin. Oleel­lista taa­ja­man kehi­tyk­sen kannal­ta on eriyt­tää se emokun­nas­ta riit­tävän ajoissa.

    Aseveli­talot ovat hyvä esimerk­ki siitä, ettei hissi vält­tämät­tä ole tarpeelli­nen vaik­ka asukkaat ikään­tyvät. Alun­perin kolmeen ker­rokseen raken­net­tu­jen talo­jen toimin­not kerään­tyvät asukkaiden van­hetes­sa ja las­ten muut­taes­sa pois kotoa keskim­mäiseen ker­rokseen. Jos kolmeen ker­rokseen vielä yhdis­tetään hissi­va­raus, voidaan tyy­dyt­tää pahimpia kukkahattutätejäkin 😉

    HT:

    > Mik­si juuri 35 000 asukasta?

    Se on lähel­lä tehokkaan kun­nan mak­simikokoa. Ovat var­maan ajatelleet, että Etelä-Sipoos­ta sit­ten aikanaan tulee itsenäinen.

  10. Kalle Pyöränie­mi:

    ollee 

    Seu­raa niuho­tus­ta: sana on suomek­si ‘lie­nee’.

  11. Öster­sun­domin natu­ra-aluei­den purkami­nen ei onnis­tu ‘tos­ta noin vain’ kos­ka olisi kiva rak­en­taa ja hyö­dyn­tää kyseinen alue. Käytän­nössä tämä tarkoit­taisi tosi raskas­ta poikkeuslu­pa ‑menet­te­lyä.

    Poikkeuslu­pakäytän­töön lähde­tään sil­loin kuin MUITA VAIHTOEHTOJA EI OLE, tai yhteinen (taloudelli­nen, sosi­aa­li­nen) hyö­ty ja etu sitä ehdot­tomasti vaatii. Muu­ta­man talon kaavoit­ta­mi­nen natu­ra-alueelle tuskin täyt­tää jäkim­mäistä kri­teer­iä. Toisek­seen, kun liitos­alueen kaavoituk­ses­ta on JO OLEMASSA VAIHTOEHTOJA niin miten ihmeessä kaupun­ki voisi edes harki­ta pitkän kaa­van poikkeuslu­pamenet­te­lyä ja rak­en­tamista Natu­ra-alueille tai niiden kustannuksella?

    Öster­sun­domin natu­ra-alue on poikkeuk­selli­nen kohde, jon­ka kehi­tyk­seen on ihmis­toim­inta osaltaan vaikut­tanut. Vai­h­toe­htoista kohdet­ta tuskin löy­tynee, kos­ka tämänkaltainen kohde olisi luul­tavim­min jo mukana Natu­ra-kohteena. Osmo viit­taa ihmisen vaiku­tuk­seen alueen kehi­tyk­seen. Tämä edus­taa van­hakan­taista luon­non­suo­jelunäke­mys­tä, jos­sa ain­os­taan ‘luon­non­ti­lainen ja koske­ma­ton’ luon­to on arvokas­ta. His­to­ria ei kuitenkaan heiken­nä alueen tämän het­k­istä arvoa lintuvesialueena. 

    Alueen kohteille on vlaa­dit­tu hoito- ja käyt­tö­su­un­nitel­ma, joka tulisi mitä pikim­min toteut­taa. Suo­mi on jo saanut EU:ta noot­tia huonos­ti hoide­tu­ista suojelualueistaan.

    1. Minä en ehdot­tanut Natu­ra-varauk­sen purkamista. Esitin, että selvitetään, voiko ruovikkoista rantaa ruopa­ta ilman, että se tuhoaa Natu­ra-alueen, kos­ka koko vesialue ei kuu­lu Naturaan.
      Tuo aja­tus alueen siir­rosta toisaalle ei ollut ehdo­tus vaan totea­mus, kos­ka eräs asian korkea asin­tun­ti­ja siitä min­ulle mainit­si. Kati on toden­näköis­es­ti oike­as­sa siinä, ettei sel­l­aista vai­h­toaluet­ta löydy.
      Olen ollut puo­lus­ta­mas­sa Koi­järveä, jos­sa lin­tu­parati­isi oli nimeno­maan seu­raus­ta ihmisen tekemästä epäon­nis­tuneesta kuivatuksesta.

  12. Nyt kun mainit­sit Koi­jär­ven, anteek­si että hie­man aiheen vierestä…

    Koi­jär­ven vier­essä asuneena, jär­ven ranto­ja lukuisat ker­rat lenkkeilleenä ja sinne lin­tu­torni­in kavun­neenakin, olen tain­nut tämän ihme­tyk­sen aiem­minkin maini­ta, mut­ta mik­si jär­ven sit­ten annet­ti­in kuitenkin taan­tua yhdestä Etelä-Suomen merkit­tävim­mistä lin­tu­järvistä siihen tilaansa, jos­sa järvi ei nykyisel­lään kuu­lu edes 100 merkit­tävim­män suo­ma­laisen lin­tu­jär­ven joukkoon?

    Kun­nos­tusko­htei­ta on var­masti ollut muitakin, mut­ta niil­lä ei ole ollut samaa symboliarvoa.

    Mik­si se suo­jelu lop­ul­ta epäon­nis­tui ja vaa­teet siitä suo­jelus­ta kuihtuivat?

  13. Öster­sun­domin ranta-alueel­la asu­van kom­ment­ti Kati Vierikolle .
    Varsin hyvin ymmärtänet, ettei yleinen etu koske ain­os­taan muu­ta­man talon kaavoit­tamista natu­ra-alueelle, vaan tuhan­sien tule­vien asukkaiden edus­ta on tietenkin kysymys ja sen tulisi painaa enem­män kuin muu­ta­man sor­san kesäkuukausien etu.
    Mitä poikkeuk­sel­lista nyky­i­sis­sä ruovikois­sa oikeasti on, ei siel­lä kovin vilka­s­ta elämää tun­nu ole­van, oletko edes käynyt siel­lä, itse olen useinkin ja ruovikoita­han riit­tää myös linnuille.
    Tule­vaisu­ut­tamme on main­os­tet­tu uute­na laadukkaana merel­lisenä alueena, jopa kaavoituk­sen näyteikkunana.
    Miten tämä saavute­taan, ei ainakaan niin kuin Hel­syn visios­sa, joka johtaisi väistämät­tä metroon ja pari­in-kolmeen tiivi­iseen ker­rostalolähiöön etäälle rantavyöhyk­keeltä, ei mis­sään tapauk­ses­sa, sel­l­aista ei luulisi kenenkään enää nykyään toivovan.
    Aivan oleelli­nen tek­i­jä laadukkaan alueen kaavoituk­ses­sa on meren­ran­to­jen saavutet­tavu­us ja käyt­tö käve­lyetäisyy­del­lä ran­nas­ta asu­vien asukkaiden virk­istyk­seen rantabulevardeineen.
    Luon­non­suo­jelun kannal­ta arvokkaam­mat alueet löy­tyy Sipoonko­r­ves­ta, keskit­tykää puo­lus­ta­maan niitä, niin saat­te var­masti alueen nykyisetkin asukkaat puolel­lenne, ruovikoiden puo­lus­ta­ji­in en itse ole juurikaan tääl­lä tör­män­nyt, päinvaston.
    Samaa mieltä olen hoito-ja käyt­tö­su­un­nitel­man tarpeesta, mut­ta siten, että hoide­taan ruovikot kun­toon ja suun­nitel­laan ne kaavoituk­sel­la ihmis­ten lähivirk­istysalueik­si rantab­ule­vardei­neen juuri niin, kuin KSV:n upeis­sa visiois­sa jo onkin.
    Osmo on nyt kyl­lä aivan oike­as­sa ruovikoiden tule­vaisu­ud­es­ta, lähde­tään siitä, niin hyvä tulee.

  14. Toinen Osmolle sopi­va ruopat­ta­va ruovikko löy­tyy kaupun­gin län­sir­a­jal­ta, Tal­in lahti vai mikä onkaan nimeltään. Ja ruovikkoa ruokit­tu urbaanisti kaatopaikkakäytöl­lä, sinne vaan kaivinkoneet töi­hin ja saadaan van­ha kaatopaik­ka-alue parem­paan käyttöön.

  15. Koi­jär­ven osalta tehti­in huono kom­pro­mis­si. Val­tio­val­ta ei suos­tunut enem­pään. Saat­taa myös olla, ettei järvi ollut pelastet­tavis­sa. Se eli siir­tymä­vai­het­ta, jos­sa umpeenkas­vami­nen ilman akti­ivista raiv­ca­su­a­ta ja ruop­paus­ta oli lop­ul­ta kuitenkin edessä. Näin muuten saat­taa käy­dä myös noille Öster­sun­domin ranta-alueille.

  16. Öster­sun­domin vai­h­toe­hdot ovat siis rak­en­taa paljon liian lähelle Natu­ra-aluet­ta, tunkeu­tua liian lähelle Sipoonko­r­pea, vai­h­taa pien­taloa­su­tus ker­rostaloik­si tai alen­taa väk­iluku­tavoitet­ta 10000.

    Tämä viimeinen tulee eslle helpoiten, mut­ta ei sekään mikään ekoteko olisi. 

    Nuo kymme­nen tuhat­ta ihmistä sijoit­tuisi­vat muualle. Ei toisek­si parhaalle paikalle vaan sille mar­gin­aalialueelle, joka asukkaiden puut­teessa jäisi rak­en­tu­mat­ta. Siis läh­es tun­nin automatkan päähän. Jos olete­taan, että tämä tuot­taa 3000 edestakaista 40 kilo­metrin työ­matkaa henkilöau­tol­la, tekee se 240 000 henkilöau­toik­ilo­me­tria työpäivää kohden ja noin 60 miljoon­aa vuodessa.

    Asukaslu­vun radikaali pudot­ta­mi­nen pudot­taisi toden­näköis­es­ti myös raideli­iken­teen kuvioista, joten men­ovet­tä palaisi entistä enemmän. 

    Han­kala valintatilanne.

  17. Kun näitä suun­nitelmia tehdään, lähde­tään ilmeis­es­ti ajatuk­ses­ta, että kaik­ki työ­matkat suun­tau­tu­isi­vat tule­vaisu­udessa Helsingin­niemelle — siltä ainakin tun­tuu, kun Osmonkin kir­joituk­sia lukee.

    Kun oman per­heeni ja usei­den lähipi­iri­i­ni kuu­lu­vien työ­paikat ovat jo siir­tyneet pois keskus­tas­ta, niin eikö myös liikenne- ja asuinaluei­den suun­nit­telus­sa pitäisi ottaa tämä huomioon? Mik­si edelleen panos­te­taan säteet­täiseen malli­in, kun tosi­asi­as­sa pain­opiste pitäisi olla poikit­tais­su­un­taises­sa vaihtoehdossa?

    1. Olisi mie­lenki­in­toista tehdä tutkimus työ­matko­jen pitu­ud­es­ta läh­tien työ­paikan sijain­nista. En olisi yllät­tynyt, jos osoit­tau­tu­isi, että keskus­tan ulkop­uolisi­in työ­paikkoi­hin tulalan keskimäärin pidem­pää tai polte­taan ainakin enem­män bensaa.
      Kaik­ki työ­paikat eivät sovi Helsin­gin niemelle, mut­ta ulkop­uolelle sijoit­tuvat pitäisi keskit­tää joukkoli­iken­teel­lä saavutet­tavis­sa ole­vi­in paikkoi­hin (Pasi­la, Tikkuri­la, tile­vaisu­udessa Keilaniemii) eikä sirotel­la pitkin pel­to­ja pelkän autoli­iken­teen varaan.

  18. Kun näitä suun­nitelmia tehdään, lähde­tään ilmeis­es­ti ajatuk­ses­ta, että kaik­ki työ­matkat suun­tau­tu­isi­vat tule­vaisu­udessa Helsingin­niemelle – siltä ainakin tun­tuu, kun Osmonkin kir­joituk­sia lukee.

    Minus­ta poikit­tais­li­ikenne on vah­vasti mukana suun­nitelmis­sa, var­teenotet­ta­va vai­h­toe­hto on että Raide­jok­eri jatke­taan liitos­alueelle ja toisaal­ta kakkosjok­eri star­tan­nee ennen rak­en­tamista. Toisaal­ta yleisin kulkusu­un­ta on kuitenkin keskus­taa kohti, myös osa poikit­tais­li­iken­teestä (esim. Etelä-Espooseen) kul­kee suorim­min sen kaut­ta. Lisäk­si poikit­tais­li­ikenne on ter­minä vähän hämäävä, ei ole mitään sel­l­aista yhtä poikit­taiske­hää jolle työ­paikat asettuisivat.

    Se että tuol­lainen hajau­tus tuot­taa enem­män liiken­net­tä on päivän­selvää. Kysymys ei ole ain­oas­taan siitä ovatko työ­paikat keskus­tas­sa (ml. Pasi­la, Kalasa­ta­ma, Ruo­ho­lahti…), kaik­ki eivät ole olleet eivätkä tule ole­maan, vaan siitä että ovatko ne sel­l­aisi­na keskit­tyminä että niitä voidaan palvel­la joukkoli­iken­teel­lä. Pitäjän­mäen työ­paikkakeskit­tymä nyt esimerkik­si ei ole ongel­ma, se on tiivis, hyvien (ja paranevien) raidey­hteyk­sien päässä, ja kuitenkin suht lähel­lä seudun maanti­eteel­listä keskus­ta. Ongel­ma on ne yksinäiset toimis­to­talot pitkin pel­to­ja, ja toisaal­ta etäkeskit­tymät tyyli­in Avi­apo­lis joka on vaan keskimäärin kaukana.

  19. Julkisen poikit­tais­li­iken­teen puute tun­tuu ikuiselta murheelta, jok­eri tulee aikanaan paran­ta­maan tilan­net­ta, nykyi­nen 550 ( Itis-Tapi­o­la )tosi suosittu.
    Öster­sun­domista työ­matko­jen suun­ta läh­es kaikil­la sama, keskus­ta ja kehätiet.
    Miten olis Osmon visio nauhakaupun­ki-pikas­po­ra, ehkä Jok­erin jatke Itik­ses­tä Öster­sun­domi­in, tun­tu­isi sym­pa­at­tisem­mal­ta, kuin metro ja tiivi­it lähiöt.
    Vielä rantaruovikoista, aivan jär­jetön tilanne, että merel­lis­es­tä Öster­sun­domista täy­tyy lähteä autol­la kaivari­in sun­nun­taikäve­lylle jos halu­aa meren­ran­taan, ei kovin ekoa.
    Mikä tulee ole­maan Öster­sun­domin vahvu­us ver­rat­tuna mui­hin uusi­in meren­läheisi­in asuinalueisi­in, pien­talo­val­taisu­us ja ennen kaikkea Sipoonko­r­pi, panos­te­taan sen suojeluun.

  20. “Olisi mie­lenki­in­toista tehdä tutkimus työ­matko­jen pitu­ud­es­ta läh­tien työ­paikan sijain­nista. En olisi yllät­tynyt, jos osoit­tau­tu­isi, että keskus­tan ulkop­uolisi­in työ­paikkoi­hin tulalan keskimäärin pidem­pää tai polte­taan ainakin enem­män bensaa.”

    Kyl­lähän tuo­ta var­maan olisi mie­lenki­in­toista selvit­tää. En tosin tiedä, olisiko siitä kum­mem­paa hyötyä 🙂

    Luulen, että tulok­set oli­si­vat kovinkin, sanois­inko “ris­tiri­itaisia”. Minä epäilen, että ydinkeskus­taan suun­tau­tuu Suomen mit­takaavas­sa poikkeuk­sel­lisen pitk­iä työ­matko­ja, johtuen työ­paikko­jen luon­teesta (korkeasti palkat­tu­ja asiantun­ti­jate­htäviä) ja poikkeuk­sel­lisen korkeas­ta saavutet­tavu­ud­es­ta (moot­tori­ti­et kaik­il­ta ilman­su­un­nil­ta yhdis­tet­tynä nopeisi­in raidey­hteyk­si­in). Perustyön­tek­i­jöil­lä ei liene taloudel­lisia mah­dol­lisuuk­sia asua keskus­tas­sa, jol­loin myös nämä työ­matkat lienevät kohtu­ullisen pitkiä.

    Toisaal­ta, kan­takaupungis­sa asunee myös suuri joukko urbaani­in elämään miel­tyneitä, jot­ka eivät paljon käve­ly- tai ratikka­matkaa kauem­mas viit­si edes harki­ta matkus­ta­vansa, ellei sit­ten kyseessä ole lentomatka.

    “Kaik­ki työ­paikat eivät sovi Helsin­gin niemelle, mut­ta ulkop­uolelle sijoit­tuvat pitäisi keskit­tää joukkoli­iken­teel­lä saavutet­tavis­sa ole­vi­in paikkoi­hin (Pasi­la, Tikkuri­la, tile­vaisu­udessa Keilaniemii) eikä sirotel­la pitkin pel­to­ja pelkän autoli­iken­teen varaan.”

    Tästä olen samaa mieltä. Minus­ta se, ettei näin tapah­du viit­taa ongelmi­in joko liikku­misen hin­noit­telus­sa tai kaavoituspolitiikassa.

    Mut­ta ehkä nyt sen ver­ran voisin tuos­ta Keilaniemestä marista, että ei se metro siitä mitenkään hyvin saavutet­tavaa tee. Käytän­nössä läh­es kaik­ki järkevältä etäisyy­deltä sinne matkaa­vat joutu­vat tule­vaisu­udessa vai­h­dol­lisen joukkoli­iken­nematkan päähän, eikä se mik­sikään joukkoli­iken­teen sol­muko­hdak­si muutenkaan muodostu.

    Jos Espoos­ta olisit hyviä esimerkke­jä halun­nut, niin olisi ehkä kan­nat­tanut maini­ta vaikka­pa Lep­pä­vaara tai Tapi­o­la, jot­ka ovat jo nyt joukkoli­iken­teen sol­muko­htia, ja jois­sa poikit­tais ja säteit­täis­li­ikenne ris­teävät (Jok­erin myötä yhä voimakkaammin).

    Keilaniemeen suun­tau­tuu muutenkin niin vähän joukkoli­iken­nematko­ja, ettei sinne edes metroase­maa kan­nat­taisi tehdä kaikkien espoolais­ten joukkoli­iken­teenkäyt­täjien matkaa hidastamaan.

    Kari

  21. “Kaik­ki työ­paikat eivät sovi Helsin­gin niemelle, mut­ta ulkop­uolelle sijoit­tuvat pitäisi keskit­tää joukkoli­iken­teel­lä saavutet­tavis­sa ole­vi­in paikkoi­hin (Pasi­la, Tikkuri­la, tile­vaisu­udessa Keilaniemii) eikä sirotel­la pitkin pel­to­ja pelkän autoli­iken­teen varaan.”

    Toimis­to­talo­jen sirot­telu sin­netänne ylipäätään, ja eri­tyis­es­ti niiden rak­en­t­a­mi­nen meluesteik­si liiken­neväylien var­relle on hyvin helsinkiläistä. Uusia iso­ja työ­paikkakeskit­tymiä raskas­raiteen ympärille ei ole saatu aikaisek­si kuin Ruo­ho­lah­teen, ja siel­läkin melu­val­live­tois­es­ti. Eri­tyis­es­ti Ilmalan ase­man ympäristön maankäyt­tö on aivan käsittämätöntä.

  22. spot­tu puhuu asi­aa, nuo melu­val­lit on ihan itsete­hty ongel­ma. Esimerkik­si Kata­ja­har­jun kaavas­sa oli toimis­to­ta­lo melues­teenä, ja se sijait­see jok­seenkin tarkalleen mah­dol­lisim­man pitkän matkan päässä kum­mas­takin Län­simetron ase­mas­ta. Työ­paikko­jen, samoin kuin asemien, tulisi olla asuinalueen keskel­lä, ei sen reunoil­la mis­sä motari tapaa olla.

    Eikö tähän voisi jotenkin puuttua?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.