Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 15.10.2009

Ain­oa iso asia on Kata­janokan hotel­li. En itse pääse kok­ouk­seen, mut­ta vara­jäsen on paikalla ja asia menee pöydälle.

Minus­ta se raken­nus on hieno. Jotain sel­l­aista kaupun­ki kaipaisi. Esitet­ty paik­ka on myös hyvä hotellille. Mut­ta tuo raken­nus tuol­la paikalla on mahdoton.

Vaik­ka pitää sekä heavy­rock­ista että kamarimusi­ik­ista, ei halua kuun­nel­la niitä yhtäaikaa samas­sa salis­sa. Tuo raken­nus ei sovi yhteen empirekuskuk­sen varsin herkän raken­nuskan­nan kanssa.

Sor­ry.

15 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 15.10.2009”

  1. hotel­li ei todel­lakaan ole kovin raju. empirekeskus­tan VIEREEN sopii tehdä muu­takin kuin tylsin­tä mahdollista.

  2. Olen suuresti ihail­lut etäältä Her­zog & de Meu­ronin suun­nit­telemia raken­nuk­sia, mut­ta hotel­lisu­un­nitel­ma on kyl­lä täysi huti. Tun­tuu siltä, että ison toimis­ton iso starat tai ainakin staro­jen avus­ta­jat ovat huitais­seet per­ifer­ian kaupunki­in jotain, kun ker­ran tilaus tuli. Paikalla­han he eivät käyneet.

    Raken­nuk­ses­ta pitäisi ehdot­tomasti jär­jestää mah­dol­lisim­man avoin suun­nit­teluk­il­pailu. Se taitaa tosin olla liikaa vaa­dit­tu kun raken­nut­ta­jal­la on hyvät suh­teet kaupun­gin johtoon.

  3. Odote­taan huomiseen, kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­to­han on luvan­nut, että 14.10. julka­ista­va uusi hieno 3D-mallinnos kään­tää epäile­vien tuo­maid­en päät. Ehkä Osmokin muut­taa mielensä;)

  4. “…Ensi vuon­na pide­tään Kir­ja­va Sata­ma ‑ideak­il­pailu, jol­la haetaan uusia mah­dol­lisuuk­sia koko alueen kehit­tämiseen. Hotel­lia ei tule arvioi­da ain­oas­taan suh­teessa nykyiseen kaupunki­rak­en­teeseen, vaan osana kehit­tyvää kokon­aisu­ut­ta”, toteaa virastopääl­likkö Tuo­mas Rajajärvi.

    Jos ensi vuon­na pide­tään kil­pailu koko sata­mas­ta, eikö hotellin kanssa voi odot­taa siihen asti — vai onko pelkona, että joku kek­sii ehdot­taa parem­paa käyt­töä tontille?

  5. Eikös se ole sel­l­ainen lasipöm­peli, joi­ta on nähty. Uudet raken­nuk­set näyt­tävät kaik­ki ole­van lasi­hökö­tyk­siä. Mites on niiden ener­gianku­lu­tuk­sen lai­ta, kun lasi ei oikein läm­pöä eristä?

    Arkkite­htu­uris­sa kun hurahde­taan johonkin, niin saman­laista työn­netään joka paikkaan. Nyt ympäristön hirvi­tyk­senä on uudet ker­rostalot, mitä lie uus­funkkista tai jotain sinne päin niidne tyyli näyt­tää ole­van. Pitääkö saman­laista työn­tää joka paikkaan? Voisiko arkkite­htu­urista tyyliä vai­hdel­la? Tosin niitä tuskin on arkkite­hdit suur­in­ta osaa edes suun­nitel­lu. Insinöörien AutoCad:issä on käytet­ty liikaa raken­nus­su­un­nit­telus­sa ctrl+c:tä ja ctrl+v:tä.

  6. Jore: “Mites on niiden ener­gianku­lu­tuk­sen lai­ta, kun lasi ei oikein läm­pöä eristä?”

    Jän­nä jut­tu muuten, perusk­oulun fysi­ikan­tun­nil­la kun opetet­ti­in että lasi sinän­sä mate­ri­aali­na on varsin hyvä läm­möner­istin — otet­ti­in nysän lasiputken päästä kiin­ni ja läm­mitet­ti­in toinen pää sulak­si. Edelleen pysyi näpeissä.

    Pyy­dän anteek­si saivartelu­ni, olisin Joren lail­la kiin­nos­tunut kuule­maan, mikä on nykyaikaisen seinäl­a­situk­sen ja kivi­seinän eristävyy­den ero.

    Olen ymmärtänyt hotel­lisu­un­nitel­man spe­siali­teet­ti­na ole­van aal­toil­e­vak­si taivute­tut lasit seinis­sä, mut­ta miltä ne sit­ten todel­la näyt­täi­sivät, en ole havain­neku­vista saanut selville. Oikei­ta asema‑, pohja‑, julk­i­sivu- ja leikkaus­pi­ir­roksia julk­isu­u­teen, ei pelkkää 3d-hut­tua! Lau­takun­nal­la ne tarkat suun­nitel­mat toki lienevät käytettävissä?

  7. Niin ne ajat muut­tuu. Kun Armi-talo oli tarkoi­tus rak­en­taa, rantaan piti ehdot­tomasti jät­tää aidat­tu kaista sata­malle ja rantavi­ivan muokkaami­nen oli kiel­let­ty, kos­ka pehmeä maatäyt­tö sor­tuu mereen kun ranta­muuri pure­taan ja uuden muurin tekem­i­nen saveen on vaikeaa ja kallista.
    Sit­ten kun nor­jalainen sijoit­ta­ja halu­aa rak­en­taa hotellin (eikä kyseessä ole filantroop­pi vaan talo on tarkoi­tus myy­dä heti koh­ta voitol­la), kaik­ki onkin toisin. Raha ratkaisee? Vai supliikki?

    3D-malli oli näköjään tul­lut nähtäville. Kata­janokan­lai­turi näyt­ti kapeal­ta, mut­ta toisaal­ta siitä oli tehty käve­lykatu. Hyvä hyvä!

  8. Absur­di aja­tus että hotel­li hohtaisi yhtä läpi kuin havain­neku­vis­sa. Vaik­ka sinne ei räikeitä ver­ho­ja edes tulisi, niin raken­nus on nor­mi lasip­in­tainen talo siinä mis­sä muutkin sil­lä erol­la että pin­taa peilaa nor­maal­ista poiketen. Mut­ta ikäv­in­tä on mielestäni se, että se on yksi­tyisen yri­tyk­sen liike­toim­intaa. Jos samainen talo olisi vaik­ka keskus­takir­jas­to vrt. Kööpen­ham­i­nan Black dia­mond, niin lau­takun­ta voisi olla toista mieltä. Oli sit­ten takana empireä tai jugen­dia. Kaupun­ki saa muut­tua, mut­ta ei vält­tämät­tä markki­na­t­alouden voimilla.

  9. Samaa mieltä.

    A: “…empirekeskus­tan VIEREEN sopii tehdä muu­takin kuin tylsin­tä mahdollista…”

    Viereen sopi­ikin tehdä muu­ta, mut­ta ei juuri siihen keskus­taan. Paras ratkatkaisu on, että se Aal­lon ital­ialainen hotel­likin saadaan siitä aikanaan puret­tua. Valitet­tavast olemme vielä siinä tilanteessa, että kun­nioita­mme liikaa hyvien arkkite­htien huono­ja päiviä.

  10. Suun­nitel­tu hotel­li on hieno, mut­ta paik­ka ja raken­nus eivät sovi yhteen.

    Veikkaisin, että tässä men­nään normil­in­jal­la, eli ensin hyväksytään arkkite­hdin näke­mys, sit­ten pros­essin eri vai­heis­sa lasit vai­h­tu­vat betoniele­ment­tei­hin, ker­roksia tulee pari lisää ja muo­to palau­tuu kuu­tiok­si, jol­loin ollaankin taas täy­den­tämässä Alvar Aal­lon 1960-luvun alus­sa suun­nit­tele­man Enso-Gutzeitin (nyky­isin Sto­ra Enson) pääraken­nuk­sen ja Mer­i­haan muo­dosta­man yht­enäisen kaupunkiku­van kokon­ais­val­taista jatkumoa.

  11. Mis­tä läh­tien hotelleil­la on kaupunkiku­vaa elävöit­tävä vaiku­tus? Kalli­iden arkkite­htien kalli­ille paikalle suun­nit­tele­ma hotel­li on var­masti niin kallis, että siel­lä yöpyy vain hyvin kiireistä ja – anteek­si nyt vaan – tyl­sää porukkaa. Kalli­isi­in pukui­hin son­nus­tau­tuneet EU-byrokraatit ja bis­nesmiehet suihki­vat mustil­la autoil­laan ees taas eivätkä elävöitä yhtään missään.

  12. Kaikkein hauskin lohkaisu oli Raja­jär­ven kom­ment­ti Helsin­gin Sanomis­sa, ettei mitään kil­pailui­ta voi jär­jestää, kos­ka “Mae­strot eivät lähde mukaan kil­pailui­hin. Heille pitää olla valmi­ina rahoi­tus ja paik­ka.” Suurten arkkite­htik­il­pailu­iden tulok­sia kat­soes­sa voisi kuitenkin luul­la, että maail­manku­u­lut arkkite­hdit osal­lis­tu­vat kil­van suuri­in arkkite­htik­il­pailui­hin. Luulen kuitenkin, että hotellin on vain “mae­stroille” niin vähäpätöi­nen työ, että jos siitä jär­jestet­täisi­in kil­pailu, se ei heitä kiin­nos­taisi. Niin­hän nytkin suun­nit­telu on annet­tu apu­lais­ten tehtäväksi.

  13. Sinän­sä on häm­men­tävää, miten paljon paukku­ja KSV, apu­laiskaupung­in­jo­hta­ja Pent­tilä ja mielipi­de­pal­s­ta- tai net­tikri­itikot lait­ta­vat tähän yhteen talo­su­un­nitel­maan. Län­sisa­ta­man ja Sörnäis­ten sata­man suuret alue­su­un­nitel­mat ovat vielä hep­poisem­min tehtyjä, mut­ta ne etenevät kuin juna. Kaupunkisu­un­nit­telu on liian suur­ta, että siitä voisi olla mitään mieltä. Yhtä taloa voi sen­tään vastustaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.