Helsin­gin kaupun­ki on pyytänyt ylim­män pysäköin­tivirhe­mak­sun nos­tamista, kos­ka nyt on kan­nat­tavam­paa jät­tää pysäöin­ti­mak­sut mak­samat­ta ja mak­saa 40 aina kun hbuono tuuri käy. Liäk­si on epä­suhde, että pum­mil­la pysäköin­ti on halvem­paa kuin pum­mil­la matkustaminen.

Virkamies vas­taa Hesaris­sa, että kyse on aivan eri asi­as­ta. Pum­mil­la pysäköin­ti on vain rikko­mus, mut­ta pum­mil­la matkus­t­a­mi­nen on petos.

Siis mitä.

Miten eroa­vat toi­sis­taan se, että pysäköi mak­sulliselle paikalle  mak­samat­ta tai ajaa ratikalla mak­samat­ta. Pait­si tietysti siinä, että jos ajan ratikas­sa mak­samat­ta, en enstä toista matrkus­ta­mas­ta, mut­ta kun pum­mil­la pysäköi­jhät täyt­tävät pysäköin­tipaikat, he estävät mui­ta pysäköimästä.

Tai se, että kuukausiko­rt­ti­lainen uno­htaa, että kort­ti menikin eilen van­hak­si siitä, että autoil­i­ja uno­htaa, että hänen parkki­aikansa on umpeutumassa.

Pysäköin­tivirkamiehen mukaan lievää on ainakin se, että pysäköi mak­sullisen  pysäköin­tipåaikan vier­aan jalka­käytävälle ja näin estää vain pyä’rö­tuo­lil­la liikku­vien ja las­ten­vauno­ja työn­täv ien mat­ka, joil­la toki on aikaa odotel­lan. Kos­ka muista liiken­ner­ikko­muk­sista velote­taan vähem­män, ei pum­mil­la pysäköin nistäkään voi velot­taa enem­pää. Mik­si siitä matkalipun uno­hduks­des­ta sit­ten voi velot­taa enemmän?

Siis mitä IHMETTÄ! 

Jos tämä on  niin vaikea­ta, niin nos­te­taan kiin­ni jäämisen toden­näköisyyt­tä. Sal­li­taan kaupungille se, että se palkkaa opiske­li­joi­ta pysäköin­nin valvo­jik­si provisiopalkall.a. Tai vakavam­min: on palkat­ta­va lisää pysäköin­nin­valvo­jia, kuten Helsin­gin bud­jetis­sa vähäisessä määrin esitetäänkin. Ei ole hycäksyt­tävää, että parkkisakko ker­rot­tuna kiin­ni­jäämisen toden­nääköisyy­del­lä on pienem­pi kuin pysäköin­ti­mak­su niin, että tulee halvem­maaak­si jät­tää aina maksamatta.

Voisiko ajatel­la, että Helsin­ki, jos­sa on muo­dos­tunut selkeä ris­tiri­ita lail­lisen pysäköin­nin hin­nan ja pysäköin­tivirhamak­sun suu­ru­u­den, saisi luvan määrätä pysäköin­tivirhamak­sun ihan itse sel­l­aisek­si kun haluaa?

Minä ainakin opin, että

-          Kan­takaupun­gin ja ruu­tukaa­va-alueen laa­jen­t­a­mi­nen on parem­pi asia kuin lähiöi­den rak­en­t­a­mi­nen. Helsin­ki laa­jen­taa nyt kan­takaupunkia Kalasa­ta­maan ja Jätkäsaa­reen, mut­ta Ara­bi­an­ran­ta raken­net­ti­in lähiök­si. Eliel Saari­nen oli oike­as­sa Haa­ga-Munkkiniemisu­un­nitel­mansa kanssa Jat­ka lukemista “Mitä opimme Barcelo­nan kaavoituksesta?”

Olen pois lau­takun­nas­ta työ­matkan takia ja niin on myös vara­jäse­neni Kai Ovaskainen, joten meil­lä on toinen paik­ka tyhjänä. Tämän vuok­si titaanien tais­telu Kata­janokan hotel­lista on siir­ret­ty seu­raavaan viikkoon. Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa ei tehdä päätök­siä tilapäis­ten enem­mistö­jen turvin.

Laut­tasaa­res­sa suojelukaava

Tiirasaar­en­tiel­lä suo­jel­laan Aimo Tuki­aisen atel­jeer­aken­nus, jol­loin ton­tin raken­nu­soikeus piene­nee. Kokon­aan käyt­tämätön­tä raken­nu­soikeut­ta ei menetetä, mikä on aiheut­tanut vasta­lau­sei­ta. Raken­nuste­hokku­us piene­nee kaavas­sa, mut­ta kas­vaa olevas­sa maail­mas­sa. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 29.10.2009”

Kat­alo­ni­as­sa on vähän yli seit­semän miljoon­aa asukas­ta , joista noin puo­let on Suur-Barcelo­nan alueel­la. Asukkaista viidennes on maa­han­muut­ta­jia. Heistä pääosa on tul­lut maa­han viimeisen kymme­nen vuo­den aikana. Lisää väkeä tulee noin satatuhat­ta vuodessa. Heitä houkut­telee Kat­alon­ian voimakas talouden kasvu, jon­ka seu­rauk­se­na työ­paikko­jen määrä ennen lamaa nousi kolmel­la pros­en­til­la vuosit­tain. Kun Kat­alo­ni­as­sa syn­tyvyys on järkyt­tävän vähäistä, talouskasvu ei olisi mah­dol­lista ilman maa­han­muut­ta­jia. Asun­to­tuotan­nolle tuol­lainen väk­ilu­vun kasvu on toki haaste. Jat­ka lukemista “Kat­alo­ni­aan satatuhat­ta maa­han­muut­ta­jaa vuodessa”

Kuukau­den hiil­i­jalan­jäl­jestäni tulee varsin näyt­tävä. Kir­joi­tan tätä Barcelonas­ta, jos­sa olen Uuden­maan­li­iton hal­li­tuk­sen matkalla. Barcelo­nan van­ha kaupun­ki on kiehto­va, mut­ta yhteiskun­nal­lis­es­ti mie­lenki­in­toisem­pi on uusi, van­han kaupun­gin muurien ulkop­uolelle 1800-luvul­la laa­jen­tunut kaupunki.

Uusi Barcelona on raken­net­tu tiukkaan ruu­tukaavaan ja läh­es tyystin umpeen. Asukasti­heys on 30 000 asukas­ta neliök­ilo­metril­lä. Ulko­muis­tista sanois­in, että vas­taa­va luku  Kallios­sa on noin 20 000 asukas­ta neliök­ilo­metril­lä ja koko Helsingis­sä jotain kol­men­sadan  tietämis­sä. (Kor­jaan nämä tiedot, kun tulen Helsinki­in) Jat­ka lukemista “Barcelona”

Minä en kuu­lu Keskus­tatun­nelin kiivaisi­in vas­tus­ta­ji­in. Jos saisin itse päät­tää, rak­en­taisin tun­nelin sil­lä ehdol­la, että

1)      sen suurim­mat hyö­tyjät, keskus­tan kiin­teistö­jen omis­ta­jat, osal­lis­tu­isi­vat kus­tan­nuk­si­in merkit­täväl­lä panos­tuk­sel­la ja

2)      Maan pin­nal­la vapautet­taisi­in autoil­ta jalankulk­i­joille merkit­tävästi tilaa, muun muas­sa Pohjois-Espa

3)      Tun­nelista tehtäisi­in riit­tävän hidas tai jol­lain muual­la taval­la estet­täisi­in sen käyt­tö käpi­a­joon Espoos­ta Helsin­gin itäpuolelle. 

4)      Se, että tun­neli siirtää liiken­net­tä maanalle eikä vain lisää sitä taataan säi­lyt­tämäl­lä tiuk­ka pysäköintipolitiikka.

Minus­ta oli tul­la kiin­teistö­toimen apu­laiskaupung­in­jo­hta­ja vuon­na 1995, kun demarien Pekka Kor­pinen oli ehdol­la kaupung­in­jo­hta­jak­si. Jotkut elinkei­noelämän edus­ta­jat kut­sui­v­at min­ut ten­tat­tavak­si. Sanoin sil­loin, että Kehä­tun­neli edel­lyt­tää hei­dän rahoi­tus­panos­taan, eikä asi­aa ainakaan heti tyr­mät­ty. Se tari­na päät­tyi siihen, että vasem­mis­toli­it­to tuki kaupung­in­jo­hta­jan vaalis­sa Eeva Riit­ta Siitos­ta Pekka Kor­pista vastaan.

Sen jäl­keen asi­aa on kuitenkin valmis­tel­tu niin, että Helsin­gin veron­mak­sa­jat mak­sa­vat koko lystin ja kaupun­ki lahjoit­taa tun­nelin tuo­man arvon­nousun kiin­teistön­o­mis­ta­jille. Tämä on ensim­mäi­nen este tun­nelille. Olisi kohtu­u­ton­ta pan­na helsinkiläiset mak­samaan yhden kuukau­den brut­topalk­ka moi­ses­ta ilosta.

Sit­tem­min Kaup­paka­mari, Helsin­gin yrit­täjät tai vas­taa­vat lob­baa­jat ovat tehneet kaikken­sa sen eteen, ettei tun­nelia tule, julis­ta­mal­la, ettei tun­neli ole syy luovut­taa neliösent­tiäkään auto­jen käytössä olev­as­ta maa-alas­ta ihmisille. Tästä lähtöko­hdas­ta käsin ei kan­na­ta edes neuvotella.

Jakomäen ostari

Meni läpi äänestyk­sit­tä. Poljin kat­so­maan paikkaa, ja aika hun­ningol­la se on. Ostarin ehost­a­mi­nen on eri­no­mainen asia. Toivoisi sille itseasi­as­sa vähän laa­jen­e­mis­takin, kos­ka tuol­lainen on oikea paik­ka vähän isom­mallekin kau­palle. Seudulle on tulos­sa lisää asukkaita.

Pysäköin­ti­mak­sut

Mak­su­jen koro­tus oli Helsin­gin bud­jet­ti­sop­ua, joten kaik­ki hyväksyivät sen sel­l­aise­naan, jopa demar­it, vaik­ka eivät bud­jet­ti­sovus­sa olekaan. Asi­as­ta keskustelti­in silti yli tun­ti. Virkamiehet ihmette­liv­ät, mik­si niin suuri osa autoil­i­joista mak­saa yhä kolikol­la, vaik­ka muut mak­su­ta­vat oli­si­vat kätevämpiä. Edullisin on erilli­nen mak­su­laite, kos­ka sil­lä mak­saa vain siitä ajas­ta, jon­ka auto oikeasti seisoo pysäköin­tipaikalla, kun muil­la tavoil­la pitää mak­saa var­muu­den vuok­si vähän enem­män. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 22.10.2009”

Lista on edelleen epäi­lyt­tävän kevyt. Lop­pukiristä tulee rankka.

Jakomäen ostoskeskuk­sen ase­makaa­van muutos

Ostari säi­lytetään ja ehoste­taan. Ker­rosala kaksinker­tais­tuu. Liiken­ner­atkaisu menee uusik­si. Huoltoase­ma­ton­tille on laitet­tu lisää raken­nu­soikeut­ta. Asukkaat halu­aisi­vat korkeaa maamerkkiä, mut­ta viras­to ei usko, että sel­l­ainen toteu­tu­isi. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 22.10.2009”

Oli­pa tun­nepi­toinen keskustelu suojatiesäännöstä!

Liikenne ja eri­tyis­es­ti jalankulk­i­joiden ja autoil­i­joiden välit ovat Helsingis­sä varsin tulehtuneet.

En kir­joit­tanut kom­ment­tiani nol­la­tol­er­anssista, kos­ka olin järkyt­tynyt kyseis­es­tä onnet­to­muud­es­ta . Onnet­to­muus on aina yksit­täistapaus, jos­ta ei voi tehdä pitkälle meneviä johtopäätök­siä. Olin järkyt­tynyt mielip­iteistä, joiden mukaan täl­laises­sa onnet­to­muudessa ei vika ole autoil­i­jas­sa – korkein­taan siinä lakia nou­dat­tavas­sa, joka antaa tietä, kuten laki yksikäsit­teis­es­ti vaatii – vaan jalankulk­i­jas­sa, joka ei ymmär­rä, että jalankulk­i­jan on varaudut­ta­va hyp­päämään alta pois. Halyt­tävä oli myös tieto, että moni autoil­i­jä jät­tää anta­mat­ta tilaa jalankulk­i­jalle, kos­ka takaa niin usein tulee joku kahjo pysähtymät­tä. Täl­läi­nen ei menet­tele. Jat­ka lukemista “Oli­pa tun­tei­ta nostavaa”

STM on päät­tänyt sikain­flu­enssajärjestyk­sessä. Peri­aat­teena on se, että ensin rokote­taan lääk­in­tähenkilökun­ta ja sen jäl­keen ne ryh­mät, joille tau­ti on vaar­al­lisin. Kuu­lostaa loogiselta, ei ole ain­oa tapa ajatella.

Toinen vai­h­toe­hto olisi yrit­tää pysäyt­tää epi­demia. Sil­loin taas pitäisi rokot­taa päiväkoti­lapset, koul­u­laiset ja varus­miehet , jot­ka ovat listal­la viimeis­inä. Koul­u­lais­ten rokot­tamises­sa olisi sekin hyvä puoli, että kos­ka tau­ti ei ole heille vaar­alli­nen eikä siten myöskään rokote.