Kysymys parkkisakon valmistelijalle

Helsingin kaupunki on pyytänyt ylimmän pysäköintivirhemaksun nostamista, koska nyt on kannattavampaa jättää pysäöintimaksut maksamatta ja maksaa 40 aina kun hbuono tuuri käy. Liäksi on epäsuhde, että pummilla pysäköinti on halvempaa kuin pummilla matkustaminen.

Virkamies vastaa Hesarissa, että kyse on aivan eri asiasta. Pummilla pysäköinti on vain rikkomus, mutta pummilla matkustaminen on petos.

Siis mitä.

Miten eroavat toisistaan se, että pysäköi maksulliselle paikalle  maksamatta tai ajaa ratikalla maksamatta. Paitsi tietysti siinä, että jos ajan ratikassa maksamatta, en enstä toista matrkustamasta, mutta kun pummilla pysäköijhät täyttävät pysäköintipaikat, he estävät muita pysäköimästä.

Tai se, että kuukausikorttilainen unohtaa, että kortti menikin eilen vanhaksi siitä, että autoilija unohtaa, että hänen parkkiaikansa on umpeutumassa.

Pysäköintivirkamiehen mukaan lievää on ainakin se, että pysäköi maksullisen  pysäköintipåaikan vieraan jalkakäytävälle ja näin estää vain pyä’rötuolilla liikkuvien ja lastenvaunoja työntäv ien matka, joilla toki on aikaa odotellan. Koska muista liikennerikkomuksista velotetaan vähemmän, ei pummilla pysäköin nistäkään voi velottaa enempää. Miksi siitä matkalipun unohduksdesta sitten voi velottaa enemmän?

Siis mitä IHMETTÄ! 

Jos tämä on  niin vaikeata, niin nostetaan kiinni jäämisen todennäköisyyttä. Sallitaan kaupungille se, että se palkkaa opiskelijoita pysäköinnin valvojiksi provisiopalkall.a. Tai vakavammin: on palkattava lisää pysäköinninvalvojia, kuten Helsingin budjetissa vähäisessä määrin esitetäänkin. Ei ole hycäksyttävää, että parkkisakko kerrottuna kiinnijäämisen todennääköisyydellä on pienempi kuin pysäköintimaksu niin, että tulee halvemmaaaksi jättää aina maksamatta.

Voisiko ajatella, että Helsinki, jossa on muodostunut selkeä ristiriita laillisen pysäköinnin hinnan ja pysäköintivirhamaksun suuruuden, saisi luvan määrätä pysäköintivirhamaksun ihan itse sellaiseksi kun haluaa?

96 vastausta artikkeliin “Kysymys parkkisakon valmistelijalle”

  1. Kiinnitin samaan lehtijuttuun huomiota. Itse olen sitä mieltä, että väärin pysäköiminen on huomattavasti suurempi ”rikos” kuin pummilla ajeleminen julkisissa.

    Väärin pysäköidystä autosta on todennäköisemmin haittaa ja jopa vaaraa muille ihmisille kuin ylimääräisestä jannusta ratikassa.

    Monet monituiset kerrat olen lapseni ja oman henkeni kaupalla väistänyt rattaiden kanssa vilkkaalle ajoradalle jonkun valopään tukkiessa jalkakäytävän. Erityisen haastavaa tämä on lumisina talvina.

    Vetäisen aina avaimilla vauhtiraidan auton kylkeen näissä tilanteissa. Sakkojahan ei tule käytännössä koskaan, mutta tällä tavalla voi aiheuttaa kätevästi kuluja sille, joka vähät välittää jalankulkijoista.

  2. Pysäköintivirheissä on selkeästi eri tasoja:

    1. Aiheuttaa haittaa
    2. Oikealla paikalla, mutta jätetty maksamatta.
    3. Lipsahti pitkäksi tai ihan vain kävi nopeasti ja luuli kerkeävänsä.

    —–

    Barcelonassa kohta 1. aiheuttaa sen, että autoa saa kysellä varikolta. Se on siellä ennenkuin huomaatkaan.

    Barcelonassa kohta kaksi saa aikaan sakot.

    Barcelonassa kohta kolme saa aikaan sen, että voit mennä sakkolapun kanssa pysäköintimittarille ja maksaa pysäköintimaksun vain roimasti korotettuna.

  3. Pysäköintivirhemaksu 50€, joukkoliikenteen tarkastusmaksu 80€ ja keskimääräinen käräjäoikeuden tuomio lievästä pahoinpitelystä 90€. Metrossa muita mukiloiva on suunnilleen yhtä suuri rikollinen, mitä liputon opiskelija.

    Kun riski kiinnijäämisestä on pieni voidaan kiinnijäämistä pitää huonona tuurina. Rangaistusta voi pitää kohtuuttomana.

    Molemmissa tapauksissa pitää saada kiinnijäämisriski uskottavalle tasolle. Rangaistusta pitäisi suhteuttaa muihin ja sitä pitäisi siten ennemmin laskea, kuin nostaa.

  4. Jos se nyt de jure on niin että virhepysäköinti on rikkomus ja liputta maksaminen petos niin ei se sen virkamiehen vika ole. Lakia pitää sitten vain muuttaa. Kyseessä pitäisi olla juridisesti sama virhe, kutsutaan sitä vaikka liikennemaksun maksamatta jättämiseksi. Samalla lipuntarkastuksen ja pysäköinninvalvonnan voisi yhdistää, tämä jouhevoittaisi esim. kiskoille pysäköityjen autojen valvonta.

  5. Hesarin mukaanhan tässä on kyseessä perinteinen ”loss of sale” -ajattelu, jota myös tekijänoikeusjärjestöt käyttävät: jos ei maksa metromatkasta, niin se on suoraan liikennelaitokselta varastamista => se on varkaus ja rikos. Sen sijaan jos auto on jalkakäytävällä, niin se ei ole keneltäkään pois => se on lähinnä haitta.

    Loss-of-sale -ajatteluhan on lähtökohtaisesti virheellinen siksi, että jos valvonta olisi sataprosenttista, niin pummilla nyt ajavat eivät suinkaan kaikki alkaisi maksaa; he vain vähentäisivät joukkoliikenteen käyttöä. Kärjistäen: jos sillä spugella ei oo rahaa, niin se vain ei sitten mene spåraan; eikä se teini välttäisi pysäkinvälin kävelyä vaan tallustaisi sen muutaman sata metriä. Näin ollen siis kaikki pummilla matkustetut matkat eivät siis todellisuudessa ole oikeasti menetyksiä liikennelaitokselle.

  6. Tuohan voisi olla hyvä idea opiskelijoillekin kerätä rahaa (vertailukohtana opiskelijoiden ilmoitus renkaanvaihdosta a 20 euroa).

    Mutta sitten, jos ei tuota pysäköintivirhemaksua voida nostaa, niin olisiko sitten mahdollista ottaa käyttöön Helsingissäkin rengaslukot? Se voisi pistää miettimään väärin pysäköintiä, kun vaiva olisi tarpeeksi suuri: pitäisi soittaa pysäköintivalvojalle, tulisivatko he irrottamaan lukon… odottelua ja omalla naamalla ottaa
    ”sakko” vastaan. Samalla voisi virhemaksun tehdä kaksitasoiseksi eli virka-aikana se olisi tuo 40 euroa edelleen, mutta virka-ajan ulkopuolella tuplahintainen. Tämä ei tietenkään lisäisi paikkoja, mutta tekisi virheellisen pysäköinnin hankalammaksi. Ja sitten, jos rengaslukko olisi ollut paikallaan pidempään kuin 3 päivää, tulisi autolle siirto kaupungin varikolle, josta sen lunastamisen hintaan lisättäisiin säilytyskulut.

  7. Juuri näin. Tässä on erittäin hyvä kommentti. Juuri noin minäkin sen näen.

    Pysäköinninvalvonnassa on selvää tehottomuutta tai sitten yksinkertaisesti pulaa työvoimasta.

    Olen aivan vakuuttunut, että väkeä voisi palkata kannattavasti näilläkin hinnoilla vielä reilusti. Kiinnijäämisriski kasvaisi ja lappuja saisi vielä pitkän aikaa kirjoitettua enemmän. Mutta totta kai ihan ensimmäiseksi pitäisi saada nostettua lapun hintaa.

    Sitten kun kiinnijäämisriski kasvaa täyteen sataan prosenttiin, alkaa tietysti virheellinen pysäköintikin loppumaan ja pysäköinninvalvonnassa tula pulaa töistä. Mutta siihen on vielä pitkä matka, tuskinpa sinne koskaan päästään.

    Nimenomaan jalkakäytäväpysäköinti on joillakin paikoilla aika tylyä. Ajapa illalla vaikka Mannerheimintie päästä päähän. Autoja on jalkakäytävillä vaikka kuinka paljon, eikä _yhdessäkään_ ole lappua lasissa. Talviaamuisin näkee melkoisen lumikinoksen alla olevia autoja, eivät ole ihan pelkkää kuormanpurkamista varten siinä piipahtaneet.

  8. Osmo: ”Sallitaan kaupungille se, että se palkkaa opiskelijoita pysäköinnin valvojiksi provisiopalkalla.”

    Kommenttisi on muuten erittäin validi, mutta tämä provisiopalkkaus on juuri se virhe, joka vaivaa yksityistä pysäköinninvalvontaa. Provisiopalkkaus luo valvojalle kannustimen antaa mahdollisimman monta virhelappua sen sijaan, että tämä toimisi mahdollisimman oikeudenmukaisesti. Kohtuus on kuitenkin hyväksi pysäköinninvalvonnassa siinä missä lipuntarkastuksessakin.

    Ero yksityisiin firmoihin on tietysti siinä, ettei koko valvontaorganisaation taholla ole kannustinta voittojen keruuseen. Sehän on tehnyt yksityisten yritysten reklamaatiopolitiikasta melkoisen ylilyövää. Mutta siltikin välttäisin viimeiseen asti provisiopalkattuja rangaistusjakelijoita. Se sotii pahasti länsimaista oikeuskäsitystä vastaan.

  9. Joku taisi täällä ehdottaa, että yksityistetään pysäköinninvalvonta. Jokainen voi ruveta pysäköinninvalvojaksi provisiopalkalla. Todisteeksi vaikka digikameralla otettu kuva väärin pysäköidystä autosta.

  10. Olisko ehkä sitten syytä palkata lisää pysäköininvalvojia. Mikään käsittääkseni ei estä palkkaamasta jo nyt lisää täyspäiväisiä ja osa-aikaisia. Eikä siihen mitään provikkapalkkaa edes tarvita. Luultavasti olisi kuitenkin kannattavaa kaupungille. Välineinä vihko, kamera, polkupyörä ja kadulle.

  11. Joku taisi ehdottaa, että yksityistetään pysäköinninvalvonta. Jokainen voi ruveta pysäköinninvalvojaksi provisiopalkalla. Todisteeksi riittää digikameralla otettu kuva väärin pysäköidystä autosta. Jos useampi henkilö sakottaa samaa autoa, provisio jaetaan.

  12. Ihan oikeasti Osmo, toi sun maailmankuvasi on tärähtänyt. Sä oot aivan fanaattinen autoilun vastustaja ja minusta fanaattisuus on ahdistavaa ilmenipä se missä muodossa tahansa.

  13. Eikö olekin jännää, miten terveen järjen käyttö paljastaa outoja ajatuskulkuja. Mielenkiinnolla seuraan millaisia (erityisesti vasta-)argumentteja täällä näkyy…

    -mika-

  14. Markus, Oletko itse tärähtänyt, kun et näe epäsuhtaa pummilla pysäköinnin/matkustamisen välillä?

  15. Onnistuisikohan tässä hinnoittelussa ”vapaa markkinatalous”.

    Pysäköintivirhemaksu nostetaan sille tasolle että siitä saatava tuotto maksimoituu.

    Siis sellaiselle tasolle että maksun nostaminen tai laskeminen alentaa kaupungin tuottoja. – Jos autoilijoiden käyttäytyminen muuttuu, niin vastaavasti maksua alennetaan tai nostetaan.

    Tätä kautta syntyy kaupungin ja auton käyttäjien välille dynaamisesti joustava sopimus parkkisakon oikeasta määrästä.

  16. Elmo Allén:

    Kommenttisi on muuten erittäin validi, mutta tämä provisiopalkkaus on juuri se virhe, joka vaivaa yksityistä pysäköinninvalvontaa.

    Se ei ole virhe eikä se vaivaa yksityistä pysäköinninvalvontaa. Jokainen pysäköintipaikan haltija voi ihan vapaasti sopia sen pysäköinninvalvojan kanssa siitä millä perusteella sakotetaan. Jos Helsinki yksityistäisi pysäköinninvalvontansa ja vaikka pysäköinninvalvojille maksettaisiin provisiopalkkauksella, niin Helsinki saa itse päättää minkälaisesta rikkomuksesta rapsahtaa sakko.

    Pysäköintiä kannattaa valvoa sillä mentelmällä, joka tulee halvimmaksi. Todennäköisesti sakkoa kannattaa korottaa (tai siis antaa jokaiselle pysäköintipaikan haltijalle oikeus sakottaa haluamansa määrän johonkin ylärajaan saakka) ja mahdollisesti kiinnijäämisen riskiä lisätä. Jos tämä työpanos onnistutaan vielä ulkoistamaan väestölle, niin pysäköintiä pystyisi luultavasti valvomaan hyvin pienillä kustannuksilla.

  17. Ihan oikeasti Osmo, toi sun maailmankuvasi on tärähtänyt. Sä oot aivan fanaattinen autoilun vastustaja ja minusta fanaattisuus on ahdistavaa ilmenipä se missä muodossa tahansa.

    Höpsistä. Osmo ja aika moni muukin haluaa esimerkiksi että autoilijat noudattaisivat liikennesääntöjä ja sitä valvottaisiin, maksaisivat itse pysäköintinsä kulut ja mielellään myös välilliset kulut (*), ja että tätä pysäköintiä valvottaisiin. Nämä ovat täysin järkeviä ja maltillisia vaatimuksia joita voi kannattaa ihan riippumatta siitä mitä mieltä autoilusta on, itseasiassa noiden toteutuminen olisi autoilijoidenkin etu, ja tällaisen kutsuminen fanaattisuudeksi on yksinkertaisesti typerää.

    *) Nousee joka kevät esiin kun autoja hinataan pois pölyjen putsauksen tieltä, mikä on pelkkää persnettoa kaupungille koska mitään korvausta esim. virhemaksun muodossa ei saa periä siitä että duunarit ja koneet seisoo tyhjän panttina sillä aikaa kun autoja siirrellään. Sama juttu ratikkakiskoille pysäköinnin kanssa.

  18. Muutetaan kumpikin päiväsakkotyyliseksi, tuloista riippuvaiseksi. Autoista päätellen törkeimmin pysäköivät ne, joilla nykyinen pysäköintivirhemaksu ei tunnu missään. Olen kuullut useamman kerran kahvilassa liituraitamiehen/jakkupukunaisen oikein kehuvan sillä, montako pysäköintisakkoa on saanut kuukauden aikana. Tarkoitus on selkeästi ollut viestittää kuulijalle, ettei tunnu missään. Kaikella sitä kanssa voi statustaan pyrkiä nostamaan…

  19. Minusta Osmon näkemys ei ole autoiluvastainen, vaan päinvastoin, autoilumyönteinen.

    Jos pysäköintipaikkojen käyttöä valvottaisiin ja rangaistukset mitoitettaisiin vastaamaan pummilla matkustamisen vastaavia ja väärinpysäköintiä näin vähennettäisiin, autoilu Helsingissä muuttuisi sujuvammaksi ja autoilla ajettujen kilometrien määrä keskusta-alueella lisääntyisi.

    Nythän niukkana resurssina ovat parkkipaikat, jotka kiertävät puutteellisesti ja näin rajoittavat auton käyttöä keskusta-alueella. Parkkipaikkojen suurempi kiertävyys lisäisi autoliikennettä, ei vähentäisi sitä.

  20. Elina: ”…Väärin pysäköidystä autosta on todennäköisemmin haittaa ja jopa vaaraa muille ihmisille kuin ylimääräisestä jannusta ratikassa…”

    Millä perustelet tuon? Sillä että auto on aina inhottava? 😀 Suuri osa pysäköintivirhemaksuista tulee laillisilta paikoilta, joten perustelusi on täysin kestämätön. Lopuissakin tapauksissa pääosin kyseenalainen.

    Kun tuohon lisätään parkkipirkkojen kyseenalainen onnistumisprosentti, niin oma kantani on koko järjestelmän romuttaminen. Saamistani virhemaksuista puolet on ollut asiallisia ja toinen puoli ei ole ollut. Poliisi sakottakoot ne, jotka todella aiheuttavat vaaraa.

  21. Osmo ei hauku virkamiehiä siitä että noudattavat typerää lakia, vaan typeriä lainvalmistelijoita. Lainaus Hesarista:

    ”Joukkoliikenteen tarkastusmaksu on sikäli huono vertailukohta, että siinä on kyse petostyyppisestä teosta, joka on jo lähtökohtaisesti isompi rötös kuin maksamatta pysäköiminen”, sanoo lakia pohtivan työryhmän puheenjohtaja Jaakko Rautio.

    ”Pummilla matkustaminen on aina liikenteenharjoittajan pussista pois”, hän perustelee. ”Jos pysäköi auton jalkakäytävälle, jalankulkijat joutuvat ottamaan lisäaskelia, mutta ei se välttämättä haittaa ketään.”

    Tämä Jaakko Rautio nimenomaan pohtii lain muuttamista, ja hänen mielestään se, että jalankulkijat joutuvat ”ottamaan lisäaskelia” (siis kulkemaan hengenvaarallisesti autotiellä) tai se, että kaupunki ei saa pysäköintimaksuja, ei ole keneltäkään pois. Ei varmaan ole keneltäkään sekään pois, että auto pysäköidään suojatien eteen ja suojatietä ylittävät vaarantuvat ja autoilijat joutuvat pysähtelemään?

    Koko ajattelu on täysin absurdia. Toki pummilla matkustaminen on pois HKLn taskusta, mutta aivan samalla tavalla pummilla pysäköiminen on pois Kiinteistöviraston taskusta. Lisäksi se pummilla pysäköiminen on pois muiden autoilijoiden pysäköintimahdollisuuksista ja usein jalankulkijoiden turvallisuudesta ja mukavuudesta. Minun päähäni ei vaan mitenkään mahdu miten pummilla matkustaminen olisi millään tavalla enemmän tuomittavaa. Siitä aiheutuu oikeasti paljon pienemmät haitat tai menetetyt tulot.

    Ei ole fanaattista autoilun vastustamista vaatia järkeviä pysäköintivirhemaksuja.

  22. Jos joku instanssi ylläpitää maksullista pysäköintialuetta, ja joku parkkeeraa sinne autonsa mutta jättää parkkimaksun maksamatta, miten se eroaa tuosta pummilla maksamisesta? Samalla tavalla molemmissa resursseja käytetään maksamatta.

  23. Ajatuskuvio, jonka mukaan jalkakäytävälle pysäköiminen on pikkujuttu, koska se aiheuttaa vain jalankulkijalle ylimääräisiä askeleita, on mielenkiintoinen ja paljastaa joitakin pinttyneitä asenteita. Aivan kuin jalankulkijan vaiva ja ajanhukka olisivat vähemmän arvoisia kuin väärin ajoradalle pysäköidystä autosta autoilijalle aiheutunut ajanhukka.

  24. Olen samaa mieltä pysäköintivirhemaksun korottamisen suhteen. Se on nykyään liian halpa. Tulee mieleen vanha vitsi Stockmannin eteen jalkakäytävälle pysäköineestä vanhasta pariskunnasta, joka ojensi paikalle rientänyttä poliisia: ”Men vet polisen inte, att med femtio mark får man parkera var som vill!”

    Sen sijaan ihan yleisen oikeustajun vuoksi pitäisi pitää huolta myös siitä, että sakko koskee kaikkia: myös ulkomaalaiset autoja sekä ”maksukyvyttömien” (tai haluttomien). Muistanpa tuossa Hesarin uutisoineen Helsingissä olevan ihmisiä, joilla on jopa 300 maksamatonta pysäköintivirhemaksua. Tähän rengaslukko olisi erinomainen väline ja ratkaisisi ongelman kerralla. Ei mitään tulorajojen tarkistusta, vain selvää seteliä kouraan lukkoa avaamaan tilatulle.

  25. Pyöränimelle, joka penää Elinalta perusteluja:

    Perustelin itse asiassa jo! Jos astun ratikkaan, jossa on mahdollinen pummi, ei asia kosketa minua pätkän vertaa noin akuutisti. Aina mahtuu.

    Jalankulkijana ja pyöräilijänä ollessani väärinpysäköijät haittaavat konkreettisesti tien tukkeena ja autoilijana he haittavat siten, että parkkipaikan löytäminen on hankalampaa.

    Mitä tässä sen enempää perustelemaan, vaikka auto sinänsä olisi laillisella paikkalla. Jos kierrän kymmenen kertaa viittä korttelia ympäri sen takia, että joku on katsonut asiakseen pitää autoansa ilmaiseksi kadun varressa, niin eikö sitä voi laskea minun haitakseni? Vai ihanko omaksi ilokseen Pyöräniemi pyörii niemellä ruutua etsimässä? Siinä tapauksessa ilomme ovat erilaiset.

    Tietysti pummikin vie tilaa. Ratikka/metro/bussi on kuitenkin aika joustava. En ole koskaan pysäkille jäänyt sen takia, etten mahtuisi kyseisiin kulkuvälineisiin.

    Osmo aivan aiheellisesti puuttui Jaakko Raution epäloogiseen puheenvuoroon. Mikäli Osmo on autovihamielinen, niin sillä ei tämän aloituksen kanssa ole mitään tekemistä.

  26. Kämmäilyjä on jaoteltu rikkomuksiin ja petoksiin koska tämä on usein tehokasta asioita käsiteltäessä. Virhe ajattelussa tulee siinä että oletetaan käytetyn jaon olevan ainoa mahdollinen tai että asiat on sijoitettu ryhmiin oikein.

    Muistan joissain kaupungeissa nähneeni tolppia joilla jalkakäytävät on eroteltu ajoradasta, ymmärsin tämän olleen keino estää ajaminen paikkaan jossa ei tule pysäköidä.

    Suuri sakko ja pieni todennäköisyys jäädä kiinni tuntuu epäoikeudenmukaiselta. Molempia pitäisi nostaa.

  27. Kyllähän Osmo suhtautuu melko kummallisella intohimolla autoiluun, sanoisin melkein että nuivasti. Mutta Osmon puolustukseksi sanottakoon, että suhtautuminen on pitkäaikaista ja johdonmukaista.

    Elina Liianhapokkaalle sanoisin, että toisten omaisuuden tahallinen tärvely ei ole ihan järkevää. Oman käden oikeudeksi tuota on ollut tapana sanoa ja siitä voi joutua korvausvastuuseen. Kaikki listalla olevat ovat varmaan huomanneet, että rikkeistä ja rikoksista saa lieviä rangaistuksia (paitsi ylinopeudesta) nyky-yhteiskunnassa, mutta vahingonkorvaukset saattavat olla hyvin huomattavia, ks. Vr:n kaluston töhrimiskorvaukset. Se että avaimella naarmuttaa autoa on aivan samankaltainen ilkiteko, toki mittakaava on eri ja maksajina ovat vakuutuksenottajat.

  28. Tiedemies:

    Minusta Osmon näkemys ei ole autoiluvastainen, vaan päinvastoin, autoilumyönteinen.

    Juuri näin! Tehokkain tapa vähentää autoilua kaupungissa on sallia täysin vapaa pysäköinti.

    Kari

  29. Kiitos Ilkalle lainauksesta, ymmärrän nyt mitä Osmo tarkoittaa. Ja kyllä, ”koko ajattelu on täysin absurdia”. Perustellaan nyt sitten vielä vähän:

    Pummilla matkustaa tarkastusten perusteella YTV:n liikentessä ”1,1 % tarkastetuista matkustajista… Raideliikenteessä, jossa on
    avorahastus, liputta tai virheellisellä lipulla matkustavien osuus on suurempi… ilman asianmukaista lippua matkustavien osuus Helsingin sisäisessä liikenteessä (bussit, raitiovaunu, metro) oli 3,2 % tarkastetuista matkustajista. VR lähiliikenteessä ilman asianmukaista lippua matkustavien osuus oli noin 3,6 % tarkastetuista matkustajista.” (http://www.ytv.fi/dynasty/kokous/2008120-9.PDF)

    YTV laskee menetykset tuloina (ja väärin mutta kuitenkin) neljäksi miljoonaksi vuodesa, menoina tosiasiallisesti noista osuuksista voimme päätellä ettei niillä ole oikeastaan mitään merkitystä. Prosentin parin heilahdus matkustajamäärässä ei olennaista vaikuta tarvittavaan vuoromäärään ja sitä kautta kuluihin. Lisäksi avorahastus nopeuttaa liikennettä, eli lisää matkustajia eli lipputuloja, ja toisaalta laskee menoja. Pummilla matkustamisesta pitää sakottaa, mutta tuon taloudellinen vaikutus on marginaalinen.

    Väärin pysäköinti taas aiheuttaa ihan konkreettisia haittoja, haitat muulle liikenteelle on jo mainituttu. Ne ovat tuntuvia ja tämä koskee niitä törkeämpiä tapauksia. Yksi kiskoille pysäköity auto tuottaa helposti tuhansien eurojen haitat, ja ääritapauksessa pelastusajoneuvojen liikkumisen estyminen tappaa jonkun ihmisen. Ihmishengen laskennallinen korvaushinta on kai miljoona euroa.

    Mutta ei se jalkakäytäville pysäköintikään tai maksamatta jättäminen laillisella paikalla kustannushaitatonta ole. Yksi kärsijä on esimerkiksi kivijalkayrittäjä, jos paikkoja ei ole vapaana niin se on pois hänen asiakasvirrastaan, samoin jalkakäytävän käyttö parkkipaikkana karkottaa jalankulkijoita. Ylipäänsä huonosti toimiva liikennejärjestelmä heikentää saavutettavuutta, ja viime kädessä tämä siirtyy asuntojen ja liiketilojen hintoihin.

    Yllä olevan perusteella ja haittapohjaisesti pysäköintisakon pitäisi olla suurempi kuin virhepysäköintimaksun. Toisaalta en ymmärrä miksi Rautio ylipäänsä lähestyy tätä haittapohjaisesti, kyseessä on ohjausmaksu ja sen suuruus on oikea silloin kun se ohjaa.

  30. En usko, että parkkisakon suuruudella on kovin suurta merkitystä (siis 40, 50 vai 80 euroa) väärinpysäköintiin. Harmitus on joka tapauksessa suuri. Tärkeämpää olisi, että väärinpysäköinnistä seuraisi suurella todennäköisyydellä parkkisakko.

    Helsingin kannattaisi siis palkata reippaasti lisää pysäköinninvalvojia. Valvonnan pitäisi toimia ainakin jossain määrin ympärivuorokautisesti.

    Haittaavasti pysäköidyt autot pitäisi muitta mutkitta siirtää varikolle. Briteissä esimerkiksi luvaton pysäköinti asukaspysäköintipaikalle palkitaan nosturiautokuljetuksella.

    HS:n jutun mukaan pysäköinninvalvonta tuottaa hyvin: 64 valvojaa keräsi viime vuonna 10 miljoonaa virhemaksutuloja, yli 150000 euroa/valvoja. Rypeekö kaupunki rahassa, vai miksi tulonlähde ei kiinnosta enempää?

  31. TM ja Kari, joo mutta kyllä sitä autoilua rajoittaa katukapasiteettikin. Toki sitä saisi tehokkaasti pienennettyä vapaalla pysäköinnillä.

  32. Autoilijat maksavat joka tapauksessa erilaisina veroina moninkertaisesti autoilusta aiheutuvat kulut ja siinä sivussa myös joukkoliikenteen (mm väylät). Ihan hyvä jos jossain asioissa homma toimii autoilijankin ”eduksi”

  33. Väärin pysäköinti pitäisi muuttaa pummilla pysäköinniksi.

  34. Toivo:Ihan hyvä jos jossain asioissa homma toimii autoilijankin “eduksi”

    Se, että sikailupysäköinnistä ei tule kunnon rangaistuksia, ei millään tavalla hyödytä muita autoilijoita. Ongelma tässä pysäköintiasiassa ei olekaan se, että autoilijat eivät ”maksaisi tarpeeksi”, vaan siitä, että väärinpysäköivät maksavat liian vähän ja se ylimääräinen kustannus valuu paljolti muille autoilijoille.

    Kaiken lisäksi siitä on haittaa myös jalankulkijoille ja kuten yllä todettiin, monille kivijalkayrittäjille.

    Asian voi ajatella näin: Autoilun hyötyä rajoittaa pitkälti se, mihin auton saa pysäköityä; jos parkkipaikka täytyy etsiä kaukaa, ei auton käytöstä ole juuri hyötyä. Se, että pysäköinti on liian vapaata, vähentää tätä hyötyä, koska kaikki järkevät paikat on viety.

    Jos pysäköinti olisi riittävän kallista, niin se ohjautuisi niin, että ne, joille siitä on eniten hyötyä, maksaisivat siitä eniten.

  35. Ajatuskuvio, jonka mukaan jalkakäytävälle pysäköiminen on pikkujuttu, koska se aiheuttaa vain jalankulkijalle ylimääräisiä askeleita, on mielenkiintoinen ja paljastaa joitakin pinttyneitä asenteita.

    Tuolla virkamiehen logiikalla ei olisi suurta haittaa siitäkään, että pysäköisin autoni poikittain kadulle. Aiutothan vain joutuisivat kiertämään toista kautta.

  36. Olen periaatteessa sitä mieltä, että olisi parempi lisätä kiinnijäämisen riskiä kuin nostaa rangaistuksia. Se, että Helsingin kaupunki esitti lupaa nostaa pyräköintivirhemaksua, johtui kuitenkin siitä, että nyt on usein kannattavampaa jättää maksamatta, vaikka lappuliisa seisoisi vieressä. Laillinen pysäköinti maksaa neljä euroa tunnilta (tai siis tulee maksamaan) Jos olet lähdössä viikon matkalle, halvinta on säilyttää autoa kaupungin kalleimmalla paikalla.

    Varmaankin julkisen liikenteen käyttäjille sopiisi se, että pummilla saisi matkustaa neljällä kympillä esimerkiksi Rovaniemelle. Joukkoliikenteen maksu ei muuten ole vain kahdeksankymppiä, vaan siihen lisätään kertamaksu. Pummillä pysäköijä saa pysäkäidä vaikka kuukauden neljällä kympillä. Alihinnoiteltuja sakkopaikkoja käytetään myös mainontaan. Jokin pornoklubi esimerkiksi seisottaa mainoskyltillä varustettua valkoista limusiiniään siellä sun täällä. Neljälläkympillä saa viikon halpaa mainosaikaa ydinkeskustasta.

    Pyörän lukitus on ymmärtääkseni tulossa. Se ei poista tätä harkitun sakon maksamisen ongelmaa, paitsi tietysti sitä kautta, että sen avainmen hakeminen on hankalaa. Tarkoitus on pakottaa nekin maksamaan, joilta maksua ei yleensä saa perityksi.

  37. Tiedemies, ei asia ole ihan noin, siis parempi parkkipaikan hinnoittelu, eli katupaikat vähintään yhtä kalliita kuin kaupalliset parkkipaikat ja niitä aina noin 15% vapaana ja sitä kautta paikkojen autoille löytäminen nopeammin vähentää cruisailua, korttelien kiertoa, jota on nyt jopa 40% suurkaupunkien kokonais liikenteestä.
    Tässä ”rock star of parking” sälli, Donald Shoup, montakin tutkimusta aiheesta: http://shoup.bol.ucla.edu/Toronto%27sPricingProblems.pdf

  38. OS sanoi:
    #
    Sallitaan kaupungille se, että se palkkaa opiskelijoita pysäköinnin valvojiksi provisiopalkall.
    #

    Mikä ettei muillekin ryhmille sallittaisi pysäköinnin valvontaa?

    Työttömäthän olisivat aivan avainasemassa muuhunkin kuin vain pysäköinnin valtontaan. Tuskin opiskelijoilla on keskipäivällä aikaa valvoa pysäköintejä.

    Eikös Unkarissa aikoinaan eläkeläiset toimineet pysäköinnin valvojina ja pysäköintimittarien valvojina. Näin saivat lisätuloa pienen eläkkeensä jatkoksi.

  39. tpyyluoma: Niin, minä todellakin tarkoitin karrikoidulla kommentillani vapaalla pysäköinnillä sitä että se on täysin vapaata. Silloin niitä autoja on väylilläkin siinä määrin, että kukaan täysjärkinen ei edes harkitse auton käyttöä.

    Sinänsä olen esittämistäsi pointeista jokseenkin täysin samaa mieltä.

    Käsitykseni mukaan pysäköintivalvonnan lisääminen olisi kuitenkin parempi keino kuin maksun korottaminen (jota kylläkin kannatan, lisäksi törkeissä tapauksissa – mm. raitiovaunukiskoille tai pelastusteille pysäköinnistä – maksu voisi olla vielä tuntuvasti korkeampi). Luulen kuitenkin, että varsinainen ongelma on laillisen pysäköinnin liian alhainen hinta: harva sitä kiusallaan väärin pysäköi, vaan siksi ettei laillisia paikkoja ole.

    Mutta tuohon alkuperäiseen kommenttiin. En voi oikein uskoa, että väärinpysäköinti olisi lievempi juttu noin juridisessakaan mielessä. Väärinpysäköinnnistä kun kuitenkin aiheutuu huomattavaa haittaa, josta kai on mahdollisuus vaatia korvauksia, eikä vaaran aiheuttaminen (pelastustiet) sekään kai aivan sanktiotta jää.

    Kari

  40. Kääk!

    Onko tosiaan niin, että neljäkymppiä on maksimi esimerkiksi viikon parkkerauksesta mittaripaikalla? Eli mitä järkeä on maksaa esimerkiksi Länsisataman parkkimaksuja Viron.matkan ajalta? Neljäkymppiä tulee kolmessa päivässä (muistaakseni) täyteen, jos maksaa laillisesti.

    Vielä tarkennus: jos vien autoni Länsisataman parkkipaikalle, mutta en maksa parkkimaksua, maksimi on neljäkymppiä? Kai sitä sentään pitää vähän kauemmas kadunvarteen viedä?

    Touko Mettinen

  41. Matkustin pienikulutuksella pololla 500 km edestakaisin keskisuomesta hesaan, olin 2 päivää auto parkkeerattu lähellä keskustaa. Yhteishinta (pelkkä bensa edestakaisin ja parkki maksut) 90 euroa. Junalla edestakaisin olisi 120 euroa per henkilö. Mistä järkevyydestä puhutaan?

  42. Pitäisikö erottaa erilaiset virhepysäköinnit? Jos jättää autonsa kiskoille tai joihinkin ihan vastaaviin paikkoihin, niin auto jonnekin ja pirun iso lasku, jos hakee pois. Toinen juttu on, jos maksaa mittariin 2 tuntia ja myöhästyy vähän. Rosmohan sä oot, mutta kuinka iso?
    Pyytäisin OS:aa ja yleensä vihreitä miettiin, miten sitten toimitaan, kun kaikki, ainakin, melkein ovat totaalisia sähköautoja? Nehän tietty tekevät samanlaisia virheitä, kuin nykyisetkin, mutta se co2- juttu niiden osalta aika pieneksi jää. Mitä nyt voimalaitokset kovilla, ehkä.
    Tietysti nekin vievät sitä tilaa ja vaativat katuja/teitä, ei kai niillekään pyörätiet riitä? Olisiko tarkoitus päästä kaikista auton mallisista vehkeistä eroon, ei pelkästään saastuttamisen, vaan myös niiden tilavaatimusten takia? Taitaa olla siihen vaiheeseen pitkä matka.

    1. MIVa:lle: pysäköinnissä on kyse tilasta, ei hiilidioksidipäästöistä. Hiilidioksidipäästön kannalta maksulliselle paikalle pummilla pysäköivät ovat tervetullut ilmiö, koska seisova auto ei pakokaauja aiheuta, mutta estää muita tulemasta keskustaan.

  43. Touko, Hesari kokeili alkuvuodesta pysäköinninvalvonnan tehokkuuta vetämällä oikein kunnon sikaparkkeihin stadin keskustassa. Tuloksena oli että 200 euron pysäköinnistä piti maksaa 130 euroa sakkoa. Ja niinkuin edellä todettiin, niin sillä yhdellä pysäköintisakolla saa pysäköidä niin pitkään kuin haluaa.

  44. Joskus taannoin Mechelininkadulla oli väärinpysäköity auto, joka aiheutti ruuhkaa useita päiviä. Sitä ei voitu hinata pois ja syy oli jokin aivan absurdi, en ihan tarkkaan muista, mutta sen tapaista että yksityiseen omaisuuteen ei voi koskea noin vain, tai että omistaja voi tulla kohta hakemaan autoaan ja on ihmeissään, jos se on siirretty pois. Katujensiivouksen vuoksi autoja siirretään vuosittain – paljon – miksei väärinpysäköityjä autoja voitaisi myös hinata pois? Siirtomaksu on korkeampi kuin pysäköintivirhemaksu ja sitten molemmat pitäisi maksaa.

  45. Asian korjaaminen ei olisi vaikeaa. Luvattomalle eli vaaraa / haittaa aiheuttavalle paikalle pysäköity auto pitäisi hinata välittömästi pois: tähän kyllä löytyy tekijöitä, kun auton omistaja laitetaan maksamaan kaikki kustannukset. Tästä pitäisi myös rangaista rikoksena. Rikoksen törkeän (erityisen selvää vaaraa aiheuttavan) muodon uusimisesta vaikka ehdotonta vankeutta. On joitain paikkoja, joissa yksinkertaisesti ei saa olla pysäköityjä autoja.

    40E on ihan hyvä sakko siitä, että auto on luvallisella paikalla hieman liian kauan. Toisaalta jos parkkipirkko löytää auton, jonka tuulilasissa on jo 40E lappu eiliseltä, voisi uuteen kirjoittaa suoraan nollan perään.

    Ekoanarkistiset kaupunkitilahörhöt huomio: mikä on nykyisen lainsäädännön mukainen maksimirangaistus siitä, että toistuvasti hinaa romuttamolta käyttökelvottomia linja-autoja mannerheimintien ja simonkadun risteykseen metroraiteille poikittain? 40E sakko per tempaus?

  46. Helsingin kaupunkihan ei ymmärrä lainkaan kaupunkitilan hintaa ja sitä, että asukkailla tulisi olla sen hallinta käsissään.

    Hyvä esimerkki ovat myös ympäriinsä ilmestyneet mainosvälineet. Ne muodostavat tiukat kujat, mitä pitkin kaduilla voi kulkea ja polkea. Kaiken lisäksi viimeisen 10 vuoden aikana jokainen mainostaulu on valaistu ja alkanut liikkua. En suostu uskomaan, että kaupunki ottaa tästä riittävää ja kasvanutta hintaa – ainakaan hintaa ei ole selvitetty kaupunkilaisilta eli vahingonkärsijöiltä.

    Pitäisikö tästä kiittää Pekka Sauria?

  47. Juanito

    ”Matkustin pienikulutuksella pololla 500 km edestakaisin keskisuomesta hesaan, olin 2 päivää auto parkkeerattu lähellä keskustaa. Yhteishinta (pelkkä bensa edestakaisin ja parkki maksut) 90 euroa. Junalla edestakaisin olisi 120 euroa per henkilö. Mistä järkevyydestä puhutaan?”

    500 km ajomatka vie ottaen huomioon parkkeeraamisen ja kaupunkiajoon sekä välttämättömiin taukoihin kuluvan ajan 6-8 tuntia (hyvä peukalosääntä on että Turusta Helsinkkin pitää varata kaksi tuntia.) matkasi vei sinutla kaksi työpäivää ja se on hyvin aktiivista työtä, varsinkin tähön aikaan vuodesta, siis matkanteko. Junassa voi levätä, lukea tai työskenenellä lääärillä. Sinun täytyy siis lisätä matkaustannuksiisi kustannusvertailussa 2 työpäivän arvo nettona, 8 egua tunnilta tekee 2 pävässä 120 euroa, siis alakanttiinn.

    Bensakulut ovat vain puolet marginaalikustannuksista. Auto myös kuluu matkalla ja – paradoksaalista kyllä syntyy näkymätöntä vakuutus- ja korjauskustannusta n 1 cnt/km. 0,25 e/km on aika hyvä arvio ajamiselle vanhalla mutta mukavalla ja hyvin huolletulla (päästöt alle uusienkin autojen normien) koslallani. Itse asiassa matkakustannuksesi auton osalta olivat 200 -250 euroa

  48. Nythän niukkana resurssina ovat parkkipaikat, jotka kiertävät puutteellisesti ja näin rajoittavat auton käyttöä keskusta-alueella. Parkkipaikkojen suurempi kiertävyys lisäisi autoliikennettä, ei vähentäisi sitä.

    Tehokkaita kilometrejä varmastikin, mutta olisi mielenkiintoista tietää kuinka paljon ylimääräistä ajoa nykyisin tulee parkkipaikan etsinnästä verrattuna tilanteeseen jossa pysäköinti- ja pysäköintivirhemaksut olisi nostettu sellaiselle tasolle että kysyntä ja tarjonta olisivat järkevässä tasapainossa. Ainakin oma kokemus silloin joskus kun joutuu keskustaan autolla menemään on, että ainakin ajallisesti pysäköintipaikan etsintään voi kulua yhtä paljon kuin ajomatkaan kantakaupungin rajalta kohteeseen.

    Muistanpa tuossa Hesarin uutisoineen Helsingissä olevan ihmisiä, joilla on jopa 300 maksamatonta pysäköintivirhemaksua. Tähän rengaslukko olisi erinomainen väline ja ratkaisisi ongelman kerralla. Ei mitään tulorajojen tarkistusta, vain selvää seteliä kouraan lukkoa avaamaan tilatulle.

    Jos jokaiseen väärin pysäköityyn autoon rengaslukon lyöminen tuntuu ylimitoitetulta, tätä voisi soveltaa niinkin, että kun pysäköinninvalvojat kirjoittavat sakkolappua, samalla tarkistetaan onko ko. rekisterinumerolla maksamattomia sakkoja ja jos on, laitetaan lukko vasta silloin ja se avataan vasta kun kaikki maksamattomat sakot maksetaan käteisellä. (Tai sitten auto hinataan varikolle.) En tiedä kirjoittelevatko nykyisin noita vielä ihan käsipelillä, mutta kuvittelisi että hommaa voisi helposti jouhevoittaa nykytekniikalla jolloin tällaiset tarkastukset saisi tehtyä siinä sivussa automaattisesti ilman lisävaivaa.

  49. Ihan turha on kierrellä sitä tosiasiaa, että pysäköintimaksu on ensisijassa verotuksellinen instrumentti. Suurella virhemaksulla pyritään vain ”laajentamaan” veropohjaa eli kitkemään pois vapaamatkustajat (vrt. tv-lupa ja lupatarkastajat). Suurin osa tämän blogin lukijoista lienee sitä ikäluokkaa, joka on omin silmin saanut todistaa hitaan mutta väistämättömän kehityksen, jossa ilmaiset paikat ovat muuttuneet maksullisiksi ilman, että se olisi vaikuttanut autoiluun mitenkään muuten kuin lisännyt kustannuksia. Jos sillä on joku ohjaava vaikutus, niin enintään se saa ihmiset autoilemaan ostoksille kivijalkakauppojen sijaan sinne, missä pysäköinti on helppoa ja halpaa, kuten kauppakeskuksiin.

    Parkkiluolat ovat omistajilleen todellisia kultakaivoksia – samalla tavalla kuin panttilainaamo Nordealle, eikä asiasta ymmärrettävästi haluta pitää meteliä. Koko Hesan ruutukaava-alueella löytää vapaan parkkipaikan melkein aina helposti, turha sitäkään on kiistää, joten parkkisakko määrätään yleensä (esitän arveluni – en esitä faktana) pysäköintiajan ylityksestä eikä varsinaisesta ”väärin”pysäköimisestä.

    Parkkisakko on tyypillinen rangaistus, joka ei tunnu missään sellaiselle, joka ei aio muutenkaan noudattaa sääntöjä, mutta tavallinen asioistaan huolehtiva maksaa sen mukisematta. Omista parkkisakoistani paras oli sellainen, jonka sain kun olin ostamassa parkkikiekkoa uuteen autoon. Vaikka oli kuittikin esittää (ostosaika melkein minuutilleen sama), niin valitus hylättiin. Eli edes tervettä järkeä ei viitsitä noudattaa – ordnung muss sein, sano osastopäällikkö. Ja se on se asia, mikä minua Osmon ideoissa huolettaa. Ei niin vähää voi valtaa antaa, ettei virkamies käytä sitä väärin. Ja senhän maksaa, no kukas muu kuin se elantoaan hankkiva työssäkäyvä keski-ikäinen veroautomaatti.

    Mitäs Osmo veikkaat, kuka maksaa kansanedustajien urheilukerhon kämmin – tehtävissään velttoilleet kansan”edustajat” vaiko edustettavat itse?

  50. Markus on pihalla kuin lumiukko. Parkkipaikat ovat niukka resurssi, joten niillä on oltava joku järkevä hinta. Jos kaikkia parkkipaikkoja ei aiota siirtää puomien tai jonkin muun vastaavan järjestelyn taakse, virheistä sakottaminen on ainoa keino saada ihmiset maksamaan pysäköinnistä.

    Parkkipaikkakommunismi, eli täydellinen yhteisomistus ja vapaa käyttö, ei toimi tässä tapauksessa yhtään sen paremmin kuin missään muuallakaan.

  51. Eikös vihreiden agendaan kuulu kaikenlaisten rikollisten suojelu, näin olen asiat kuvitellut kun katselen tähänastisia aikaansaannoksianne. Tässä on tietysti ikävänä asiana se fakta että parkkisakot ovat pois työssäkäyviltä ja omillaan toimeentulevilta, ei elintasopakolaisilta, sosiaaliturvapaikanhakijoilta, kannabisnarkkareilta ja muilta yhteiskunnan ”vähäosaisilta” jotka on totuttu näkemään vihreiden keskeisinä äänenkannattajina. Pummilla matkustamisen näen kuuluvan aika keskeisenä osana ”vihreyteen” joten sitä sopii toki rötöksenä vähätelläkin vaikka se onkin aina tahallinen teko. Sen sijaan on mukava unohtaa sen tosiasia että pysäköintiVIRHE on tälläkin hetkellä lähes rinnastettu myymälävarkauteen (jälleen tahallinen teko) mitä tulee kustannusseuraamuksiin.

    PS. Haitallisesti pysäköityjen autojen (enkä nyt todellakaan tarkoita ”parkkikiekko unohtunut” -tapauksia) hinauttamista kaupungin varikolle pitäisi tehostaa, erillinen partio Helsingissä olisi tarpeen siihen käyttöön.

  52. Ihan turha on kierrellä sitä tosiasiaa, että pysäköintimaksu on ensisijassa verotuksellinen instrumentti.

    En ymmärrä tämän sanomaa. Pysäköintimaksun pitäisi olla keino hallita niukkuutta, kuten kaikki muutkin maksut. Artturi kertoisi tässä kohtaa, että pysäköinti pitäisi täysin yksityistää ja jättää markkinoiden hoidettavaksi.

    Jos pysäköintihallit ovat omistajilleen kultakaivoksia, niin tämä voi kertoa kahdesta asiasta: Pysäköintipaikkoja on liian vähän tai sitten niitä on tarpeeksi, mutta kilpailu ei toimi.

    Kaikkien pysäköintipaikkojen yksityistäminen olisi kyllä huomattava parannus nykyiseen, koska pysäköintipaikat ovat yhteismaa, jota ”ylilaidunnetaan”, koska se on liian halpaa. Samaan aikaan ihmiset joutuvat päristelemään ympyrää pitkiäkin aikoja paikan löytämisen toivossa.

    1. Pysäköintipaikat ovat omistajoilööleen taakka. Niitä ei rakenneta vapaaehtoisesti, vaan kaupunki velvoittaa pysäköintipaikkojen rakentamiseen keskustaan sisjoittuvien kaavojen ehtona. Meillä on siis eräänlainen kaavoitusvero, joka on korvamerkitty pysäköintipaikkojen subventointiin.

  53. Tässähän olisi Europarlamentin Vihreille sopiva juttu ajettavaksi: pysäköintivirhemaksujen ja muiden sakkojen periminen rajojen yli EU:ssa. Pitäisi velvoittaa jäsenvaltiot antamaan virka-apua ja pistämään kansalaisensa maksamaan myös muissa maissa hankitut sakot. Pitäisi myös luoda järjestelmä, jolla sakkojen ilmoittaminen maasta toiseen onnistuisi riittävän vähäisellä työpanoksella.

  54. Tuli muuten mieleen, että televisiolupakin on ”hallinnollinen maksu”. Sivulta http://www.tv-maksu.fi/index/tietoa/ukk.html#4
    Mitä seuraa, jos televisioilmoituksen jättää tekemättä?
    Tuolloin joutuu maksamaan tarkastusmaksun 100 euroa sekä televisiomaksun takautuvasti kaksinkertaisena siltä ajalta, jona televisiota on käytetty ilman ilmoitusta, kuitenkin vähintään 60 euroa. Takautuvaa kaksinkertaista maksua voidaan periä enintään yhden vuoden ajalta.

    Johdonmukaisuuden vuoksi tämäkin sitten ilmeisesti pienennetään 40 euroon?

  55. Eikö helppo tapa sakottaa ”viikkopysäköijiä” olisi yksinkertaisesti luoda korotettu sakko / laittaa rengaslukko niille, joiden auto on pidempään samassa paikassa?

    (PS. Tosiradikaali tekisi Nokia/iPhone/sähköposti-applikaation, jolla voi ilmiantaa väärin pysäköivät pientä provikkaa vastaan. Crowdsourcing!)

  56. Miten älymystöön kuuluva ihminen voi edes ajatella kytkevänsä yhteen kaksi toisiinsa kuulumatonta asiaa tällä tavoin?

    Minä taas kysyn miksi kaupungin lääkäriajan käyttämättä jättämisestä tulee vain 31,50 Euron rangaistus, kun pummilla matkustaminen maksaa 80 Euroa?

    Haluaisin myös, että Enemmistöläiset kiinnittäisivät enemmän huomiota myös kalliisiin länsimaalaisiin lastenvaunuihin, mitä näkee metroissa. Näiden seisottaminen metrojen käytävillä syö törkeästi lapsettomien ja rullatuolien tilaa ja edesauttaa siihen, että turhan suuret metrojunat saastuttavat ilmakehää.

    Missä on muuten lemmikkivero? Lemmikin CO2 päästöt ja ekologinen jalanjälki kun ylittää kaupunkimaasturin jopa nelinkertaisesti.

    Vaadin kuria!

  57. ”Vetäisen aina avaimilla vauhtiraidan auton kylkeen näissä tilanteissa. Sakkojahan ei tule käytännössä koskaan, mutta tällä tavalla voi aiheuttaa kätevästi kuluja sille, joka vähät välittää jalankulkijoista.”

    Ei ole kiukkuisessa mielessäsi käynyt, että kyseessä voi olla huoltoajo, ja että se auto ei siinä välttämättä ole tien tukkeena montaakaan minuuttia?
    Esimerkki 1: Olen hankkinut 200-litraisen akvaarion ja tuon sen kotiini. Parkkeeraan kummin tädin kaimalta lainaamani auton rappukäytävän eteen, jotta lasinen hökötys saadaan kannettua ylös asuntoon. Palaan kymmenen minuutin kuluttua, palautan auton vauhtiraitoineen Itä-Sipooseen omistajalleen ja maksan tuhannen euron korjauskulut.
    Esimerkki 2: Mummoni on kaatunut huonosti hiekoitetulla jalkakäytävällä ja on lonkkamurtuman jälkeen ollut kolme viikkoa sairaalassa. Haen edelleen huonosti liikkuvan mummon sairaalasta ja autan hänet kotiinsa Töölöön. Parkkeeraan auton mummoni rappukäytävän eteen, jotta kotimatka olisi mahdollisimman lyhyt. Palaan kymmenessä minuutissa vauhtiraidoitetulle autolleni ja tilaan tuhannen euron korjauksen.
    Esimerkki 3: Vaimoni ilmoittaa synnytyksen käynnistyvän hetkenä minä hyvänsä. Juoksen kiireen vilkkaa kolme korttelia autolleni ja ajan sen kotimme rappukäytävän eteen, jotta möhömaha saadaan mahdollisimman pienellä liikuttelulla sairaalaan. Kymmenessä minuutissa autan vaimoni viidennestä kerroksesta autolle, jonka aikana kiukku-Elina ystävällisesti on muistanut minua ja autoani vauhtiraidalla. Onnellisen synnytyksen jälkeen saan hakea kasvaneen perheeni sairaalasta kotiin tuliteräksi maalatulla autolla vain tuhannen euron hintaan.

    Yhtenevällä logiikalla joku voisi ilmoittaa tirvaisevansa auton turmelijaa turpiin ja juoksevansa paikalta, koska sakkojahan ei käytännössä saa koskaan, mutta kätevästi aiheuttaa harmia sille, joka vähät välittää toisen omaisuudesta. Todella terveellä pohjalla sinun elämäsi. Kostohan se on se joka tiellä pitää!

  58. Miten olisi valvonnan tehokkuuden lisääminen nykyteknologian avulla. Tämä nykyinen menetelmä kun on auttamattoman vanhentunut ja tehoton.

    Menisikö homma vaikka näin:

    Pysäköinninvalvoja ei enää laittaisi lappua tuulilasiin, vaan sen sijaan ajaisi autolla, jossa olisi skannauslaitteisto. Autoon sijoitettu kamera lukisi ja tunnistaisi kaikkien autojen rekisterikilven. Skanneri myös tietäisi GPS-paikantimen avulla missä on laillinen pysäköintipaikka ja missä ei ole. Tätä skannerinkäyttäjä tietysti myös skannauksen aikana tarkkailisi ja se olisi myös manuaalisesti kytkettävissä.

    Skanneri olisi kiinteässä yhteydessä ajantasaiseen tietokantaan. Aina kun löytyisi ajoneuvo, jolla ei ole sillä paikalla vielä sen vuorokauden aikana merkintää tietokannassa, sellainen merkintä syntyisi ja auton omistajalle lähtisi e-kirjeenä maksumääräys.

    Tähän tulisi vielä muutama lisäominaisuus. Skannatessa tarkistettaisiin myös aina onko auton omistajalla maksamattomia aikaisempia maksuja. Jos niitä olisi vaikka yksikin yli kuukauden myöhässä tai useampi maksu hiemankin, tulisi paikalle joko rengaslukkoauto tai vaihtoehtoisesti nosturi nappaamaan ajoneuvon mukaansa.

    Nykyiset rekisterikiven tunnistuslaitteet ovat jo niin nopeita, että ihan normaalilla ajonopeudella pystytään hyvin skannaamaan luotettavasti. Tämä toisi mukanaan ylivoimaisen nopeusedun. Tuollaisella skannausyksiköllä ehtii vuorokaudessa tutkimaan satoja kilometrejä katuja.

    Kiinnijäämisriski kasvaisi ja paikkoja saattaisi sen myötä riittää myös paremman kierron avulla.

  59. ”Pysäköintipaikat ovat omistajoilööleen taakka. Niitä ei rakenneta vapaaehtoisesti, vaan kaupunki velvoittaa pysäköintipaikkojen rakentamiseen keskustaan sisjoittuvien kaavojen ehtona. Meillä on siis eräänlainen kaavoitusvero, joka on korvamerkitty pysäköintipaikkojen subventointiin.”

    Meillä työpaikkamme hommasi lisää tilaa kun väkeä oli tullut lisää. Tilaa sitten kartoitettiin ja yhdeksi ongelmaksi nousi pysäköintimahdollisuudet. Kuulema niitä yleensäkin rakennetaan aika niukasti niillekin alueille, joille yritykset konttoreitaan muuttelee.

  60. Jannelle:

    Elämäni tosiaan taitaa olla hyvin terveellä pohjalla, koska en tähän päivään mennessä ole kokenut tarvetta tukkia jalkakäytävää muilta kulkijoilta. Terveeseen elämään kuuluu minun mielestäni muiden huomioon ottaminen.

    Ei kovinkaan tervettä ajattelua minusta seisottaa ihmisiä odottelemassa sinun akvaarion kantoasi kymmentä minuuttia.

    Mitä jos jalankulkijalla on kiire jonnekin? Mahdoton ajatus Jannelle? Sinun, vaimosi ja mummosi tarpeet ajavat muiden liikkujien edelle kyselemättä?

    Taloyhtiöissä on ihan omat väylänsä huoltoajoille. Huoltoajo ei todellakaan tarkoita mitään oikeutta rikkoa lakia.

  61. ”Jos pysäköintihallit ovat omistajilleen kultakaivoksia, niin tämä voi kertoa kahdesta asiasta: Pysäköintipaikkoja on liian vähän tai sitten niitä on tarpeeksi, mutta kilpailu ei toimi.”

    Enpä tiedä ovatko kaikki. Elimäenkadullakin luola seisoo lähes tyhjänä.
    Mutta olisi mielenkiintoista tietää, paljonko luolat saavat avustusta yhteiskunnalta, niiden rakentamista kun perustellaan väestösuojatarpeella ???

  62. Parkkivalvonta ja tulot vaan yksityisille firmoille. Työttömät ja opiskelijat töihin parkkifirmoihin.

    Seuraavaksi laajennetaan yksityisille firmoille kevyen liikenteen valvonta. Punaisia päin kulkevia jalankulkijoita ja pyöräilijöitä riittää. Väärin pysäköityihin (muualle kuin merkityille paikoille) polkupyöriin myös lukitus.

  63. Elina hyvä, lyhyt pysäköinti huoltoajoa varten vaikkapa esimerkkinä mainitsemissani tapauksissa on lain mukaan ihan sallittua. Auton naarmuttaminen sen sijaan ei ole, mikä taas kertoo lähinnä sinun kyvystäsi ottaa huomioon muiden ihmisten – kuten raskaana olevan vaimoni ja lonkkavikaisen mummoni – tarpeet. Toki sen auton voi ajaa jalkakäytävän reunaan ja aiheuttaa tuketta niin vähän kuin mahdollista. Täysin eri asia on myös jos auto seisoo paikallaan tuntikausia, mikä luonnollisesti on törkeää. Sitä sinä et kuitenkaan voi tietää ellet ihan jää paikallesi pidemmäksi ajaksi kellottamaan.

  64. Meillä työpaikkamme hommasi lisää tilaa kun väkeä oli tullut lisää. Tilaa sitten kartoitettiin ja yhdeksi ongelmaksi nousi pysäköintimahdollisuudet. Kuulema niitä yleensäkin rakennetaan aika niukasti niillekin alueille, joille yritykset konttoreitaan muuttelee.
    En tiedä mistä alueesta puhut, mutta Helsingissä tämä on yksi esimerkki lisää dysfunktionaalisen pysäköintipolitiikan ongelmista. Helsingissä, ja tämä ei ole vitsi, on per kerrosneliö suurempi parkkipaikkanormi asunnoille kuin toimistoille. Siis, ulkomuistista ja vähän vaihtelee alueittain, yksi paikka per 75m2 asunto ja yksi paikka per 100m2 toimistotilaa. 75m2 asunnossa asuu keskimäärin vähän alle kaksi ihmistä, sadan neliön toimistossa taas voi olla kymmenen ihmistä töistä ja näistä keskustassa pari tulee autolla töihin.

    Säännöllisesti joku yritys hakee lupaa rakentaa lisää pysäköintitilaa, ja yleensä KSV toteaa sinänsä oikein että ei voi kun kadut ei vedä enempää liikennettä. Kukaan ei ole vielä kysynyt että eikö niitä pysäköintipaikkoja voi sitten vastaavasti vähentää vaikka asukaspysäköinnistä?

    Toinen koomisuus on että useampikin projekti jossa haluttaisiin muuttaa esimerkiksi sadan työntekijän toimistorakennus parinkymmenen ihmisen asunnoksi on hyytynyt siihen, että kaupunki vaatii rakentamaan talolle lisää pysäköintipaikkoja.

  65. ”“Jos pysäköintihallit ovat omistajilleen kultakaivoksia, niin tämä voi kertoa kahdesta asiasta: Pysäköintipaikkoja on liian vähän tai sitten niitä on tarpeeksi, mutta kilpailu ei toimi.”

    Enpä tiedä ovatko kaikki. Elimäenkadullakin luola seisoo lähes tyhjänä.
    Mutta olisi mielenkiintoista tietää, paljonko luolat saavat avustusta yhteiskunnalta, niiden rakentamista kun perustellaan väestösuojatarpeella ???”

    En vioit tietää tarkalleen miten asia on: kiinteistöillä, myöäs ja ehkä myös erityisesti liike-, varatso- ja teollisusukiinteistöiilä on väestänsuojanrakentamsivelvoite. Laajennuksen yhteydesäs se yleensä tulee ajankohtaiseksi.

  66. Janne, katsotaanko skenaarioitasi Suomen lain kautta?

    ”Tieliikennelaki 27 §
    Pysäyttämistä ja pysäköimistä koskevat kiellot

    Polkupyörän ja mopon saa pysäyttää ja pysäköidä jalkakäytävälle ja pyörätielle. Muunkin ajoneuvon saa erityistä varovaisuutta noudattaen pysäyttää lyhyeksi ajaksi jalkakäytävälle ja pyörätielle ajoneuvoon nousemista, siitä poistumista, sen kuormaamista tai kuorman purkamista varten, milloin läheisyydessä ei ole käytettävissä muuta pysäyttämiseen sopivaa paikkaa ja pysäyttämiseen on pakottavia syitä. Pysäytetty ajoneuvo ei kuitenkaan saa kohtuuttomasti haitata jalkakäytävällä ja pyörätiellä kulkemista. Kuljettajan on tällöin pysyteltävä ajoneuvonsa läheisyydessä ja tarvittaessa siirrettävä ajoneuvo paikkaan, jossa se ei häiritse muuta liikennettä.”

    Mitäs jos veisit akvaarion rappukäytävään siksi aikaa kun heität koslan kulman taakse oikealle parkkipaikalle, ja kannat vasta sitten ylös? Tai ota kaveri mukaan, joka voi olla siinä kiesin vieressä passissa.

    Kummallista ahdistua avainvigilantismista, jos ehdoin tahdoin haluaa ensin itse rikkoa lakia.

    Skenaariossa 3, tilaa taksi 5. kerroksessa ja nouse siihen vaimosi kanssa kun pääsette alas. Säästätte aikaa sen kolmen korttelin juoksun verran.

  67. Meiliä lähti jo työryhmän puheenjohtajalle käsittämättömän typeristä kommenteista. Pyysin herraa jalkautumaan kotikaupunkimme jalkakäytäville lastenvaunujen kanssa ja puikkelehtimaan liikenteen sekaan parkkeerattujen autojen kohdalla. Opettavaisita olisi myös pujotella pyöräilijänä jalankulkijoiden seassa koska pyöräteille on jatkuvasti parkkeerattu autoja. Tämän jälkeen työryhmä voisi miettiä haittaako jalkakäytäville pysäköinti ketään. Väärin pysäköinti kun aiheuttaa vaaratilanteita -toisin kuin matkaliputta matkustaminen.
    Lisäksi toimeen täytyy tarttua heti. Mikäli autonsa jättämistä muiden riesaksi pidetään vain pienenä rikkeenä, ovat jalkakäytävät kohta täysin ummessa!

  68. Minä en ymmärrä miksi niin monet tällä palstalla viisautensa osoittaneet haluavat enemmin lisätä kiinnijäämisen riskiä ennemmin kuin kasvattaa maksun suuruutta.

    Kiinnijäämisen riskin kasvattaminen kun luultavasti maksaa huomattavasti enemmän kuin maksun suuruuden kasvattaminen. Kaikki pysäköinninvalvojien työ ei kasvata hyvinvointia. Voi toki olla, että varattomat alkaisivat pysäköidä väärin suurissa joukoissa, mutta en pidä tätä kovin todennäköisenä.

  69. ”Kiinnijäämisen riskin kasvattaminen kun luultavasti maksaa huomattavasti enemmän kuin maksun suuruuden kasvattaminen.”

    64 kerää 10 miljoonaa.
    128 saattaa pystyä 20 miljoonaan.
    256 saattaisi jäädä alle 10 miljoonan.

  70. Jotenkin alan tuntea olevani ainakin pieni roisto. Omistan auton (kulutus n. 5,5 l/100 km maantiellä, kaupunkiajossa n. 6,5). Vien parkkipaikan kotonurkilla ja maksan siitä vain n. 10 euroa kuukaudessa. Kustannus periaatteessa vain sähköstä moottorilämmittimeen talvella. Eipä ole hirveästi tarvittu viime vuosina. Tolpassa kello ja max juttu on 2 h. Voihan sitä tietysti käydä kääntämässä ja saada vaikka kuinka monta h sillain. Jotenkin tuntuu, että ihmisten pitäisi joidenkin muiden ihmisten mielestä käyttää vain julkisia liikennevälineitä. Lupaan siirtyä niiden käyttöön heti, kun se on minulle edullista. Mökki Mäntyharjun Varpasessa, autolla 192 km ja ajoaika noin pari tuntia. Polttoainekulut siis 11 litraa kaiketi jotain 15 euroa. Ymmärrän toki, että auton käyttöön liittyy muitakin kuluja, mutta kun se jo aikanaan hankittu, niin se on siinä. Jos otan junan Tikkurilasta Mäntyharjuun, maksu lienee jotain paljon enemmän. Mh:n asemalta on vielä otettava taksi mökille noin 15 euroa, koska ainoa linja-auto 1,5 km:n päähän kulkee vain klo 14 aikaan. Kanna sieltä sitten kaikki kamat vielä mökille. En jaksa ymmärtää ihmisiä, jotka tekevät meikäläisistä rikollisia. Esittäkää meille parempi/taloudellisempi/ympäristöystävällisempi jne ratkaisu, muuta kuin mökin myyminen.
    Elinalle antaisin neuvon, että soittaa poliisille/parkkipirkoille mieluummin, kuin ryhtyy vahingoittamaan toisten omaisuutta. Ei ole kenelläkään oikeutta lain mukaan aiheuttaa vahinkoa toiselle, vaikka toinen olisikin rikkonut lakia, ellei kysymys ole hengenvaarasta. Elina hyvä, Sinä et voi olla se, joka päättää, kuka on milloinkin oikeassa tai väärässä. Kerran vielä joudut kiinni ja maksat isot kulut ja sakot.
    Ehkä vihreyttä voi noinkin viedä eteenpäin?
    Mitä tästä elämästä ylipäätään tulisi, jos kaikki ihmiset rupeaisivat ”rankaisemaan” toisiaan aina kun toinen mokaa, vahingoittamalla toisen omaisuutta. Jos tietäisin kuka olet, niin melkein kertoisin poliisille, että panevat Sinut erikoisvahtiin.
    Hyvää pyhäinpäivää kaikille.

  71. Sekä pysäköintivirhemaksu että bussipummimaksu pitäisi korottaa sensuuruisiksi, että siten suoritettuna pysäköinti/matkustus tulisi yhtä kalliiksi kuin normaalein ennakkomaksuin (+ laskutuslisä byrokratiakuluista).

    Tämän voisi nimetä lailliseksi, vaihtoehtoiseksi maksutavaksi. Ei siinä ole mitään järkeä, että pika-asioinnin vuoksi pitää joka kerta etsiä paikallinen pysäköintiautomaatti.

    Väärille paikoille pysäköinnistä maksu voisi olla tupla, jos katsotaan niille paikoille pysäköinnin olevan tuplahaitallista (no, ehkä alempi maksu riittäisi, koska kiinnijäämisriski on suurempi).

  72. Mitenkäs on muuten mahdollista, että yksityiselle firmalle parkkisakkojen kirjoittelu on kannattavaa toimintaa (silloin joskus ennen hovioikeuden päätöstä ja varmaan kohtapuolin taas), mutta kaupungille ei? Miksi ei palkata tarpeeksi lappuliisoja?

  73. Tehokas pysköinninvalvonta on kaikkien, myös autoilijoiden etu. Systeemin vapaamatkustajat on blokattava pois – sama pätee luonnollisesti joukkoliikenteeseen.

    Totta kai se kirpaisee, jos tuulilasista löytyy parkkisakko. Mutta useimmiten aiheesta.

    Pyörälukon ideaa en ole koskaan ymmärtänyt. Autohan jää tukkimaan parkkitilaa tai pahimmassa tapauksessa täysin laittomalle paikalle.

    Paras ratkaisu on hankkia tarpeeksi monta kevyttä hinausautoa. Väärin pysäköity auto yksinkertaisesti nykäistään varikolle Tattarisuolle, tai vieläkin kauemmas jos tilat eivät siellä riitä.

    Homma ei tule kalliiksi, koska toteutuneet kustannukset + virhemaksu veloitetaan ajoneuvon omistajalta, muuten ei autoa saa pois varikolta. Päälle ajoneuvon noutamisesta aiheutuva vaiva.

    Sen verran oikeudenmukaisuutta pitää systeemiin rakentaa, että jo maksetun pysäköinnin vanhenemisesta parillakymmenellä minuutilla ei joutuisi heti hinaukseen. Mutta laittomasti pysäköity ajoneuvo lähtisi välittömästi.

    Keveitä, myös itsenäisesti pysäköintiä valvovia hinausyksikköjä pitäisi olla kantakaupungissa aluksi useita kymmeniä, jopa sata. Näin riski auton katoamisesta kaukaiselle varikolle olisi tarpeeksi suuri.

    Varmaa on, että systeemin tultua käyttöön väärinpysäköiminen romahtaisi. Silloin hinauskaluston määrää voisi pudottaa.

    Osmo, otapa tämä ajatus ajettavaksi.

  74. Minä en ymmärrä miksi niin monet tällä palstalla viisautensa osoittaneet haluavat enemmin lisätä kiinnijäämisen riskiä ennemmin kuin kasvattaa maksun suuruutta.

    Kiinnijäämisen riskin kasvattaminen kun luultavasti maksaa huomattavasti enemmän kuin maksun suuruuden kasvattaminen. Kaikki pysäköinninvalvojien työ ei kasvata hyvinvointia. Voi toki olla, että varattomat alkaisivat pysäköidä väärin suurissa joukoissa, mutta en pidä tätä kovin todennäköisenä.

    Johtuisiko se siitä, että jotkut tääällä ymmärtävät myös sen, ettei väärin toimiminen ja/tai siitä rankaisu ole niinkään suoraviivaista?

    Kari

    Kari

  75. ”maksullisen pysäköintipaikan viereen jalkakäytävälle ja näin estää vain pyörätuolilla liikkuvien ja lastenvaunoja työntävien matka”

    Ööh? Aika fasistinen näkemys siitä että auto, joka on väärin pysäköity, on _aina_ tiellä. Ilmiselvää roskaa myös.

    Se on kyllä totta että _osa autoista_ on pysäköity niin, että ne tukkivat (jalankulku)liikenteen, mutta sitä varten pysäköinninvalvojalla on jo nyt oikeus soittaa välitön siirto (ja tästä myös menee lasku ajoneuvon omistajalle). Miten tämä muuttuu hintaa nostamalla? Ei mitenkään.

    Se, että parkkisakko on käytännössä verotuloa, ei Soininvaaraa lainkaan häiritse, päinvastoin: Tietoisesti kun ensin poistetaan pysäköintipaikat _eikä asiointitarve siitä vähene_, niin sitten pysäköidään sinne mihin mahtuu. Ja kaupungin kassa paisuu sadoilla miljoonilla taas.

    Näkyy Espoossa vielä härskimmin, joka paikassa on pysäköinti kielletty vaikka kadut ovat montakymmentä metriä leveitä, Stadissa sentään on siellä täällä ahtaitakin katuja, joissa pysäköintikielto on paikallaan. Mutta pääsääntöisesti ne on suunniteltu kadunvarsipysäköintiin, paitsi siellä, missä vihreät ovat moisen kieltäneet eikä Soininvaaran itsensä osuus asiassa ole mitenkään mitätön: Kun itse ei tarvitse niin kynnys kieltää toisiltakin on varsin alhaalta, vai mitä?

    1. Tuomakselle:
      Helsingissä on tehty tietoinen päätös rajoittaa pysäköintipaikkojen määrä ahtaalla niemellä, jotta pidettäisiin liikenteen määrät katuverkon sallimissa puitteissa. Politiikka on toiminut. Pysäköintivirhemaksua on vaikea pitää verona, koska sehän on halvempi kuin laillisen maksun maksaminen – siis kun ottaa kiinnijäämisen todennäköisyyden huomioon. Onko siis myös pysäköintimaksu veroa, vaikka yksityisten pysäköintipaikkojen talous on aika kuralla. Jos kaupöungin perimä pysäköintimaksu on veroa, onko myös Forumin parkkihallin perimä?
      Jos pysäköinti olisi ilmaista, seitsemäksi töihin tulevat valtaisivat kaikki keskustan pysäköintipaikat eikä muilla olisi autoillaan keskustaan asiaa. Autonvastustaja pitäisi tästä vaihtoehdosta.
      Uusilla alueilla ei suosita kadunvarsipysäköintiä, koska alueet rakennettaan niin tehokkaasti, ettei kadunvartta ole riittävästi, eikä rakennusoikeutta haluta menettää sen taskia, että kaduista pitäisi tehdä kovin leveitä. Kaavalla määrätän asunto-osakeyhtiön rakentamaan sikakalliita pysäköintipaikkoja maan alle, Jätkäsaaressa hintaan 50 000 euroa/paikka, eikä tästä velvoitteesta pääse lupaamalla, ettei osta autoa.

  76. ”Helsingissä on tehty tietoinen päätös rajoittaa pysäköintipaikkojen määrä ahtaalla niemellä, jotta pidettäisiin liikenteen määrät katuverkon sallimissa puitteissa.”

    Puuta heinää. Niemelle tuloa rajoitetaan, parkkipaikkojen määrällä ei asiaan voi juurikaan vaikuttaa, tai sitten määrän tulee olla niin pieni, että kaikille ei oikeasti riitä paikkaa. Kukaan ei kertaakaan ole jäänyt ilman parkkipaikkaa edes ydinkeskustassa. Esittämäsi ajatus saa minut tuntemaan myötähäpeää puolestasi.

    ”Pysäköintivirhemaksua on vaikea pitää verona, koska sehän on halvempi kuin laillisen maksun maksaminen – siis kun ottaa kiinnijäämisen todennäköisyyden huomioon.”

    Se, että veroa voi kiertää, ei tietenkään tarkoita, etteikö maksu ole vero. Sinänsä tuo selittää sen innon, jolla ympäristöveroja ajetaan, kun poliittinen eliitti ei näemmä itsekään tajua, mikä on verotusta ja mikä ei.

    ”Onko siis myös pysäköintimaksu veroa, vaikka yksityisten pysäköintipaikkojen talous on aika kuralla.”

    Yksityiset parkkiyhtiöt ovat parhaiten tuottavia kiinteistöyhtiöitä Suomessa. Varmasti jollain yhtiöllä voi olla talous kuralla, mutta kaikilla muillakin toimialoilla on paremmin ja huonommin tuottavia yrityksiä. Nyt on puheena koko toimiala.

    ”Jos kaupungin perimä pysäköintimaksu on veroa, onko myös Forumin parkkihallin perimä?”

    Vero maksetaan viranomaisille, jos et satu tietämään. Forumin parkkimaksu on kuitenkin mahdollinen siksi, että kaupunki on antanut luvan sellaisen rakentamiseen ja toisekseen siksi, että palvelun substituutti (pysäköinti kadulle) on maksullista.

    ”Kaavalla määrätän asunto-osakeyhtiön rakentamaan sikakalliita pysäköintipaikkoja maan alle”

    Herraisä, hienoa, että joku poliitikko rehellisesti kertoo, miksi asuminen on niin kallista. Arvostan avoimuuttasi, vaikka pidänkin vastenmielisenä moista politiikkaa. Ihmisiä todellakin kohdellaan kuin hallintoalamaisia. Kuvottaa…

    1. Herraisä, hienoa, että joku poliitikko rehellisesti kertoo, miksi asuminen on niin kallista. Arvostan avoimuuttasi, vaikka pidänkin vastenmielisenä moista politiikkaa. Ihmisiä todellakin kohdellaan kuin hallintoalamaisia. Kuvottaa…

      Voin lohduttaa, että vihreät ovat vaatineet tuon velvoitteen purkamista ja sitä, että asunto-osakeyhtiö saisi rakentaa pysäköintipaikkoja niin paljon kuin haluaa, mutta vain niin paljon.

  77. Osmo: ”Jos kaupöungin perimä pysäköintimaksu on veroa, onko myös Forumin parkkihallin perimä?”

    Ei tietenkään ole. Kyllähän Osmo sinun pitäisi tietää, että verotusoikeus Suomessa on vain valtiolla ja kunnilla. Näitä ”maksuiksi” nimettyjä veroja on muitankin mm. tv-maksu ja palkkakuitissa näkyvät pakolliset eläkemaksut. Rehellisimmät päättäjät sentään myöntävät että kyseessä ovat veroluonteiset maksut, mutta änkyrät vetoavat tuohon maksu-sanaan ja viikset väpättäen raivoavat, että kyseessä ei ole vero.

    1. Tiedän kyllä, mutta oletko todella sitä mieltä, että jos kaupunki ostaisi Fortumin pysäköintilaitoksen, maksu muuttuisikin veroksi. Onko myös HKL:n lipunhinta silkkaa veroa? Ja terveyskeskusmaksu?

  78. Ainakin HKL:n lipunhinnasta on n. puolet veroa, jolla osuudella lipun hintaa on laskettu.

    Lähtökohtaisesti kaikki julkisen palvelun saama raha on veroa vaikka sitä semanttisella kikkailulla yritetäänkin olla nimittämättä veroksi. Voihan tietenkin olla että veroa tai maksua ei tarvitse maksaa kun ei osta tuotetta tai palvelua, mutta tuolla periaattella ei myöskään tarvits maksaa lihapullien arvonlisäveroa vaan kysessä on arvonlisämaksu, sillä eihän lihapullia ole pakko ostaa.

    Tällä listalla tuntuisi olevan kaksi eri maailmaa ja Twain Shall Never Meet, niin kuin hienosti sanotaan. Viittaan lähimpää eli Ilpo Pernaan ja nimimerkki ilkan kiistelyyn rahasta ja tuotannosta. Kumpikin on oikeassa, mutta vain omalta kannaltaan. On olemassa teoreettinen rahamaailma, jossa hienot taloustieteelliset teoriat määrittelevät termistön ja oppineisuuttaan voi korostaa käyttämällä juuri oikeaan tarpeeseen säädettyä sanaa tai sanontaa. Teorioissa on vain se ikävä fakta että tosiasiat murskaavat villeimmätkin teoriat. Ilpon kanta näyttäisi olevan lähempänä reaalimaailmaa ja useimmat meistä, jotka joutuvat maksamaan oikealla rahalla eikä velalla (raha on velkaa) ovat lähempänä tätä.

  79. No, pitää varmaan alkaa äänestää Osmoa, jos sillä tavalla saadaan autoilun hintaa alemmas.

    Kyllä, terveyskeskusmaksu on veronluonteinen maksu samoin kuin terveyskeskus- tai parkkimaksukin. Samoin Helsingin vesi ja energiakin käyttävät hinnoittelussa verotuksellisia piirteitä. Onko tämä ihan oikeasti uusi juttu sinulle, Osmo? Etkö ole koskaan ennen ajatellut asiaa tältä kantilta?

    Mutta kerroppas nyt, kun kauniisti pyydän, oma arvelusi, kuka saa lopulta ilon ja kunnian kuitata eduskunnan urheilukerhon 100.000 euron velat? Minä voisin lyödä vetoa sen puolesta, että minä olen yksi maksajista, hyvin hyvin vastentahtoisesti.

  80. Kari en ymmärtänyt mitä tarkoitit. Yritätkö sanoa, että suurempi pysäköintivirhemaksu ei tekisi väärin pysäköinnistä vähemmän houkuttelevaa? Väitätkö, että väärinpysäköijät eivät reagoi kannustimiin?

  81. ”Voin lohduttaa, että vihreät ovat vaatineet tuon velvoitteen purkamista ja sitä, että asunto-osakeyhtiö saisi rakentaa pysäköintipaikkoja niin paljon kuin haluaa, mutta vain niin paljon.”

    Asia ei ole niin yksinkertainen. Kun rakennetaan, rakennetaan sadoiksi vuosiksi eteenpäin ja täytyy varautua tuleviin tarpeisiin.

    Jos parkkipaikat ovat kellarissa, oikea tapa on määritellä niile todellisia kustannuksia vastaava vuokra, ja tilan voi vuokrata myös ulkopuolelle tai muuhun käyttöön, jos parkkikaikoille ei talossa ole tarvetta.

    Osa pitää rakentaa yleiseen käyttöön ja luovutttaa kaupungille. Vaikka perheellä ei ole autoa, niin vierialulla käyvälle tuttavperheelle se voi olal välttämätön. Talo tarvitsee huoltoliikennettä jne. – Nimikkopaikat ovat kaupungissa huono asia.

    30.000 egua lienee aika realistinen hinta, kun työ tehdään muun rakentamisen yhteydessä. 4 %:n korko, kuletus, hoito tkee n 1800 e/vuosi eli 150 e/kk. sen jo maksaa siitä, että kallis auto on suojassa säiltä ja ilkivallalta.

  82. Markku af Heurlin: Markkinat kyllä osaa katsoa tulevaisuuteen paremmin kuin byrokraatit. Asunto-osakeyhtiöt siis kyllä rakentavat niitä autopaikkoja vaikka niille ei nyt olisikaan tarvetta, kunhan tulevaisuudessa on.

  83. Markuksen vimma on kyllä käsittämätöntä tässä asiassa. Parkkipaikat ovat niukka resurssi, mutta eivät ne toimi siten, että paikalle tuleva autoilija ei saa lainkaan paikkaa, vaan niin, että autoilija ei tule keskustaan, koska paikkaa joutuu etsimään niin kauan.

    Väite, että parkkipaikat eivät ole niukkuustekijä, on samanlainen kuin väittäisi, ettei korkeakaan hinta vähennä kysyntää, koska kaikilla jotka tuotteen ostavat, on siihen kuitenkin varaa.

    Parkkipaikkojen kohdalla rajoittavana tekijänä ei ole hinta, vaan vaiva, joka menee parkkipaikan löytämiseen. Ihmiset eroavat sen suhteen, kuinka pitkän ajan he kokevat mielekkääksi parkkipaikan etsimiselle. Osalle puolen tunnin kruisailu ei tunnu pitkältä, osalle viisi minuuttia on liikaa. Jälkimmäiset ihmiset eivät tule keskustaan autolla, ensimmäiset tulevat.

    Jos kaikki parkkipaikat olisivat yksityisiä, hintasignaali seuloisi paikat tehokkaammin kaikkien kannalta: Autoilun nettomäärä lisääntyisi, koska paikat kiertäisivät tehokkaasti. Bruttomäärä, jos nyt ei vähentyisi, niin ainakin lisääntyisi vähemmän, kun kruisailu parkkipaikkaa etsiessä vähentyisi.

    Olen vain muutaman kerran ollut kantakaupungin alueella liikkeellä autolla, mutta joka kerta parkkipaikan etsiminen on ollut aika show.

  84. Dysfunktionaalisen pysäköintipolitiikan seurauksia, osa 127:

    Hesarissa oli tänään juttu siitä että Roba on täynnä autoja, vaikka se on kävelykatu. Aamulla katselin Hämeentien vartta töihin tullessani, jalkakäytävillä oli pysäköityna useita huoltoajoneuvoja, muuttoauto ja pari henkilöautoa.

    Suoranaisesti tämä johtuu siitä ettei pysäköintiä valvota ja estetä, Hesarissa virkamies ehdottaa nousevia tolppia ajoesteiksi, mikä olisi sinänsä Helsingissä tervetullut uudistus moneen muuhunkin paikkaan. Mutta välillisesti syy jalkakäytäville pysäköintiin on se että muualla ei ole tilaa, ja se muualla on tässä ne varsinaiset pysäköintipaikat jotka on kellon ympäri varattu esimerkiksi asukaspysäköintiin. Ei ole realistista että mausteita Hämeentien etnokauppoihin kuljettava paku vaihtaisi ratikkaan tai ajaisi Hakaniemen parkkihalliin, samoin Roban kuljetuksille vaihtoehto ei ole ysi tai Erottajan parkkihalli. Tai että huonekaluja raahattaisiin pitkin kaupunkia jalan. Ne sen sijaan ovat vaihtoehtoja henkilöliikenteelle.

    Kadunvarsien pysäköintipaikat pitäisi olla ensisijaisesti asiointikäyttöön, eli lyhytaikaisia. Jos se maksujen kerääminen on mahdotonta niin periaatteessa kiekkopaikatkin käy, kunhan niitä vaan valvotaan.

  85. ”Aamulla katselin Hämeentien vartta töihin tullessani, jalkakäytävillä oli pysäköityna useita huoltoajoneuvoja, muuttoauto ja pari henkilöautoa.”

    Viimeksimainittua lukuunottamatta on vähän vaikea nähdä asiassa suurta ongelmaa. On nimittäin huomattava, että Helsingin kantakaupunki on siten rakennettu, että tietty määrä tilapäisparkkeeraamista jalkakäytäville nyt vaan on pakko sietää. Muutot on yksi esimerkki, ja samaten on hyvä kysymys, mitä muuta kautta kivijalkakauppojen jakelun voisi hoitaa? Pikkupuotien katoamista voitaneen pitää suurempana pahana kuin sitä, että niiden edessä käy joskus pakettiauto viemässä sinne jotain myytävää.

  86. Artturi Björk:

    Kari en ymmärtänyt mitä tarkoitit. Yritätkö sanoa, että suurempi pysäköintivirhemaksu ei tekisi väärin pysäköinnistä vähemmän houkuttelevaa? Väitätkö, että väärinpysäköijät eivät reagoi kannustimiin?

    En väitä. Tietenkin väärinpysköijät reagoivat kannustimiin, kuten esimerkiksi pysäköintivirhemaksun korkeampaan hintaan (tai tehokkaampaan valvontaan).

    Kysymys on kuitenkin myös siitä, mitä niillä maksuilla tavoitellaan. Nähdäkseni tavoite ei varsinaisesti ole paikkojen käytön tehostuminen (toisin kuin pysäköintimaksuissa), vaan väärinpysäköinnin vähentäminen. Tämä mm. siitä syystä, että väärin pysäköiminen aiheuttaa haittoja ja ääritapauksessa jopa hengenvaaraa muille ihmisille.

    On olemassa näyttöä siitä, että rikkeiden ja rikosten torjunnassa valvonnan lisääminen on tehokkaampi keino kuin sanktioiden korottaminen. Tässä tarkoitan ”tehokkuudella” sitä, että valvonnan avulla päästään lähemmäs tilannetta jossa rikkeitä ei tapahdu. Se, onko tämä sitten taloudellisessa mielessä tehokkainta (kaupungin tai yhteiskunnan kannalta) on tietenkin toinen kysymys.

    Vaikka periaatteessa sama vaikutus saataisiin toteutettua yksinkertaisesti maksuja korottamalla, niin sillä on myös haittapuolia. Kovin suuria sanktioita ei pidetä tasapuolisina eikä oikeudenmukaisina, ainakaan pysäköintivirhemaksujen kohdalla, koska merkittävä osa virhepysäköinneistä on ”tahattomia”, johtuen huolimattomuudesta ja siitä tosiasiasta että lailliset paikat on hinnoiteltu liian halvoiksi (eli niitä ei ole riittävästi tarjolla)

    Epäoikeudenmukaiseksi koettu sanktiointi luultavasti aiheuttaa ulkoishaittoja (asenteet, piittaamattomuus), jotka eivät suoranaisesti liity itse pysäköintiin. Näitä haittoja on vaikeaa arvioida rahana, mutta se ei tee niistä merkityksettömiä.

    Tämän vuoksi suosisin mielummin valvonnan lisäämistä, ja harkitsisisin virhemaksukäytäntöön jonkinlaista porrastusta, jossa viiden minuutin pysäköintiajan ylitystä sanktioitaisiin vähemmän kuin vaikkapa pelastustien tukkimista. Mikä ei tarkoita sitä, etteikö nykyisissä vihemaksuissakin olisi korottamisen varaa.

    Kari

  87. Hirvonen, kysymys ei yleensä ole kaupungin katuverkon rakenteesta, vaan pysäköintijärjestelyistä. Kivijalkakaupan edessä oleva katutila pitäisi olla ensisijaisesti niiden liikkeiden asiointi- ja huoltoajoa varten. Tämä on ihan järjestelykysymys, esimerkiksi Lauttasaarentiellä on kiekkopaikkat ja niihin saa yleensä auton asioinnin ajaksi parkkiin.

    Virallinen selitys minkä takia Hämeentielle ei saa pyökaistoja oli että ei ole tilaa sivusuunnassa. Nyt ne tietääkseni tulee sinne jalkakäytävälle samaan kohtaan missä ne autot pysäköivät. Kun mäkeä alas kiitää pyöräilijä ja kaistan keskelle on pysäköity jakelurekka, niin se on sitten liukkaudesta ja reflekseistä kiinni kerkiääkö pyöräilijä jarruttaa, jysäyttääkö rekan perään, väistää bussin alle vai toiseen suuntaan jyräten jalankulkijan….

    Vaihtoehtoisia ratkaisuja toki olisi, esimerkiksi niin että Hämeentiellä olisi pelkkä bussikaista, eli huoltoliikenne ja taksit saa käyttää, ja toinen kaista olisi pysäköintiä varten. Mutta kun tämä edellyttäisi että henkilöautot käyttäisi joka kuusikaistaista motaria yhden korttelin itään, tai Kallion katuverkkoa korttelin länteen, joka tuntuu noin yleisesti ottaen olevan vaan kertakaikkiaan mahdoton vaatimus.

  88. tpyyluoma : Ei ihan kaikki asunnot Hämeentiellä ole ihan niin pieniä, etteikö sinne saisi mahtumaan jotain sellaistakin, mitä ei pysty kantamaan sadan metrin päästä. Autolla, omalla tai lainatulla, joutuu silloin tällöin ajamaan oven eteen tuomassa ostamaansa/saamaansa/muulla tavoin hankkimaansa tavaraa kotiin tai viemässä aikansa palvellutta pois – Hämeentie nyt vaan on rakennettu niin.
    Ei kaikki tila kantakaupungissa voi olla varattuna vain lähiöihmisten asiointia varten. Täällä asutaankin.

  89. Kuten moni varmaan on huomannut, niin Runeberginkadulle on tullut punaiseksi maalatut polkupyöräkaistat Kampin päähän. Näissä kaistoissa on maalattuna valkoinen polkupyörän kuva, mikä käsittääkseni indikoi tarkoitettua ajosuuntaa, joka on sama kuin autoilla. Siitä saakka kun kaistat tulivat käyttöön, olen joka aamu huomannut että polkupyöräilijät eivät yksinkertaisesti välitä tuosta ajo-ohjeesta vaan kapealla kaistalla aiheuttavat vaaratilanteita kun oikeasta suunnasta tuleva pyöräilijä kohtaa väärään suuntaan ajavan. Miksi pyöräilijät eivät noudata sääntöjä?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.