Rokotusjärjestys

25 vastausta artikkeliin “Rokotusjärjestys”

1. Myös koul­u­lais­ten van­hem­mat kuu­luisi­vat tässä tapauk­ses­sa ensim­mäis­ten joukkoon, kos­ka he ovat sil­ta koul­u­lai­sista muuhun väestöön.

   http://www.tiede.fi/uutiset/uutinen.php?id=3858

   http://www.sciencemag.org/cgi/content/abstract/1175570

   Vastaa

2. Olen ajatel­lut samaa. Mei­dän per­heestä rokote­taan koti­hoi­dos­sa ole­va puo­livuo­tias ennen päiväkodista pöpöjä koti­in tuo­vaa kolme­vuo­ti­as­ta. Voisiko­han näitä vai­h­taa päikseen?

   Vastaa

3. Tavalli­nen työtä tekevä ja vero­ja mak­sa­va kes­ki-ikäi­nen jamp­pa ei vaikut­taisi kuu­lu­van mihinkään ryh­mään. Jotenkin se tun­tuu kum­malliselta. Minä sit­ten vaan marssin työ­maalle, vaik­ka vähän olisikin kehno olo. Niin­hän me työtätekevät viisikymp­piset olemme tot­tuneet tekemään. Meille kun ei oikein istu “var­muu­den vuok­si” kotona makoilu. Ihan en tätä ymmär­rä, mut­ta onhan tuo jut­tu kaikki­aan aika mon­imutkainen. Toiv­otaan, että mitään vakavam­paa ei nyt kuitenkaan ilmenisi.

   Vastaa

4. Ihme­tyt­tää, että raskaana ole­vat ovat heti ter­vey­den­hoito­henkilökun­nan jäl­keen jonossa. 

   Raskau­saikana­han vas­tu­tuskyky on parhaim­mil­laan luon­nos­taan. Rokot­tei­ta myös väl­tetään aina raskaana ole­valle. Mik­si tämä pos­sunuha on poikkeus?

   Minä en aio ottaa rokotet­ta, jos sitä nyt edes päädytään anta­maan riskit­tömille ihmisille. Kotona asu­vat lapset ovat 10 ja 17. Enpä usko, että roko­tu­tan heitäkään. Van­hempi saa tietysti itse päät­tää, mut­ten ainakaan kehota.

   Vastaa

   1. Raskaana ole­via on kuol­lut paljon sikiinfluenssaan.

      Vastaa

5. Osmo,

   En nyt heti löy­dä, onko sikaan kuol­lut raskaana ole­via enem­män kuin tavanomaiseen kausi-influ­enssaan. Sehän on olennaista. 

   Ainakaan taval­liseen influ­enssaan ei raskaana ole­via ruti­ini­no­mais­es­ti piikitetä rokot­teen riskien takia.

   Vastaa

6. “En nyt heti löy­dä, onko sikaan kuol­lut raskaana ole­via enem­män kuin tavanomaiseen kausi-influ­enssaan. Sehän on olennaista.” 

   En jäisi odot­tele­maan tilas­to­jen valmis­tu­mista. On perustel­tua syytä epäil­lä a) edel­lis­ten pan­demioiden perus­teel­la raskaana ole­vien nais­ten kuolleisu­u­den ole­van muu­ta väestöä suurem­man ja b) kausi-influ­ensso­jen perus­teel­la jälk­i­tau­tiriskin ole­van muu­ta väestöä suuremman.

   Yksit­täistapauk­sista raport­te­ja on kyllä.

   Lisää dataa esimerkik­si tääl­lä.

   Vastaa

7. Minä sain viime tal­ve­na hyvin ris­tiri­itaisia vas­tauk­sia, kun raskaanaol­lessani influ­enssarokot­teen ottamis­es­ta kyselin. Työter­veyshoita­ja ei halun­nut rokot­taa (jonos­sa oli kym­meniä miehiä ja yksi nainen maha pystyssä); ultra­a­jan mukaan kuu­luin taas riskiryh­mään, jon­ka kyl­lä pitäisi rokote ottaa.

   Vastaa

8. Eli­na, raskaus on immuno­sup­pres­sivi­nen tila. Vaik­ka siis raskaana ole­vat ovat ikän­sä puoles­ta vas­tus­tuskyky­isiä, raskaus sinän­sä tekee heistä alt­ti­impia infektioille.

   ks. esim:

   http://tinyurl.com/ygq5w9v

   Vastaa

9. ” Koul­u­lais­ten rokot­tamises­sa olisi sekin hyvä puoli, että kos­ka tau­ti ei ole heille vaarallinen ”

   Nyt en ymmär­rä logi­ikkaa. kun ker­ran tau­ti ei ole koul­u­laisille vaar­alli­nen niin mik­si hei­dät pitäisi rokottaa?
   Sairas­taa taudin ja saa luon­nol­lisen immuniteetin.

   OS pysäytä epi­demia, ja kat­so — Nobel on sinun.

   Vastaa

10. En kyl­lä ymmär­rä tätä Soin­in­vaaran logi­ikkaa ollenkaan. Roko­tus ei siis estä taudin tart­tumista ja kan­tamista. Jos siis koul­u­lainen rokote­taan voi hän yhtä hyvin taudin saa­da (toki oireet­tomana), mut­ta tar­tut­taa hän kyl­lä pystyy koko per­heen­sä. Tämän vuok­si tärkein­tä on siis heikoimpi­en eli riskiryh­mi­in kuu­lu­vien rokotus.

    Vastaa

11. Soin­in­vaara ei nyt ajat­telu­aan avan­nut ollenkaan, mut­ta use­at tutk­i­jat ovat esit­täneet että kansan­ter­vey­den kannal­ta on tehokkaam­paa rokot­taa akti­ivis­es­ti virus­ta levit­tävät (esim. opet­ta­jat, varus­miehet, jne.) kuin ris­ki-ryh­mi­in kuu­lu­vat. Roko­tus pienen­tää käsit­tääk­seni oleel­lis­es­ti tar­tut­tamis­riskiä, kun tau­ti ei pääse eten­emään pahiten tar­tut­tavaan vai­heeseen. Luin tästä jonkun fik­sun artikke­lin (olisiko­han ollut Tiede-lehdessä kun ei seu­raamis­tani blo­geista löy­tynyt) sikain­flu­enssan tiimoil­ta. Nyt nopeal­la googlauk­sel­la löy­tyi vain täl­lainen geneer­i­nen tutkimus, tai sen abstrakti:
    http://dx.doi.org/10.1016/j.jtbi.2007.10.021

    Sikain­flu­enssan kohdal­la tutkimus­ta ei var­maankaan ole tehty, eli voi olla ettei nämä tulok­set päde tähän.

    Vastaa

12. Eikö se auen­nut? Tätä juuri tarkoitin. Epi­demia pysähtyy var­masti, kun 80 pros­ent­tia on rokotet­tu, kos­ka yksi sairas­tunut onnis­tuu tar­tut­ta­maan vähem­män kuin yhden toisen ja sar­jas­ta tulee sup­pene­va. (voi pysähtyä paljon pienem­mäl­läkin rokotet­tu­jen osu­udel­la) Ne rokot­ta­mat­ta jäneet 20 pros­ent­tia saa­vat suo­jan vähän niin kuin vapaamatkustajina.
    Kos­ka emme ehkä ehdi rokot­taa 80 pros­ent­tia, pitäisi aloit­taa niistä ryh­mistä, jot­ka tehokkaim­min levit­tävät tau­tia. Ter­veyskeskuk­sen vas­taan­ot­toa­pu­lai­sista kan­nat­taa aloit­taa, mut­ta varuskun­nat ja koulut tule­vat aivan kär­jessä. Jos epi­demi­aa onnis­tu­taan hidas­ta­maan, rokotet­tu­jen osu­us ehditään nos­taa tarpeek­si korkeak­si ennen epi­demi­an laajenemista.

    Vastaa

13. Markol­la­han olikin link­ki tohon muis­tele­maani Tiede-lehden jut­tuun jo ensim­mäisessä kommentissa.

    Vastaa

14. Pienen lapsen äit­inä ihme­tyt­tää se, että lap­si on ensisi­jainen rokotet­ta­va. Toki on kau­nis aja­tus pitää lap­sista huol­ta, mut­ta entäs me las­ten van­hem­mat? Kuka pitää lap­seista huol­ta, jos tau­ti tap­paa van­hem­mat? Kumpi pär­jää parem­min, jos käy oikein huonos­ti: aikuinen ilman las­taan vai lap­si ilman van­hempaa? Hoitaako ter­ve aikuinen helpom­min sairas­ta las­ta kuin sairas aikuinen ter­vet­tä las­ta? Ainakin yksin­huolta­jien soisi ole­van roko­tus­lis­tan kärjessä.

    Vastaa

15. Sairas­tun ker­ran puo­lessatoista kuukaudessa johonkin tar­tun­tatau­ti­in, kos­ka työsken­te­len alak­oulus­sa. Ihmette­len tässä sikain­flu­enssa roko­tusjärjestyk­sessä, mik­seivät koulut kuu­lu roko­tus­lis­tan kärkipäähän. Kouluista tau­dit lev­iävät koteihin.
    Myös influ­enssan tor­jun­nas­sa olisi voitu huomioi­da koulut parem­min. Siivouk­sen taso on edelleen luoka­ton, eikä mitään muitakaan keino­ja epi­demi­an tor­ju­misek­si ole kouluis­sa käytetty.

    Vastaa

16. Opet­ta­ja sairas­tui ker­ran puo­lessatoista kuukaudessa tar­tun­tatau­ti­in…? Kerran?

    Kovin on pitkä itämi­sai­ka täl­lä mys­tisel­lä taudil­la? Tarkoit­taako Opet­ta­ja puolta­toista kuukaut­ta koulun aloituk­ses­ta? Aika mon­es­sa muus­sakin työ­paikas­sa sil­loin täl­löin (ker­ran) sairastel­laan syksyisin. 

    Toivoisin pitkän koulu­tuk­sen käyneeltä kas­va­tusti­eteen mais­ter­il­ta nyt hie­man täs­mäl­lisem­pää ilmaisua. 

    Siivouk­sen luokat­to­muud­estakin on hedelmäl­lisem­pää reklam­oi­da jon­nekin muualle kuin Soin­in­vaaran blogille.

    Vastaa

17. Osmon logi­ik­ka toimisi, jos roko­tuk­sil­la ei olisi hait­tavaiku­tuk­sia. Niitä kuitenkin on, ja sik­si ne on syytä ottaa huomioon pohdit­taes­sa sitä, kei­den kan­nat­taa ottaa roko­tus ja kei­den ei. Ker­ron itse rav­in­to- ja ter­veys­blo­gis­sani roko­tuk­sen hait­tavaiku­tuk­ses­ta, jon­ka sain muu­ta­ma vuosi sit­ten otta­mas­tani kol­moisrokot­teesta (klikkaa nimeäni lukeak­sesi). Itse en aio sikain­flu­enssaroko­tus­ta ottaa.

    Vastaa

18. Eli­na, mil­lä tavoin ker­ran puo­lessatoista kuukaudessa on ambiguöösi ilmaisu?

    Syön aami­aisen ker­ran päivässä, käyn lenkil­lä ker­ran viikos­sa (joka sun­nun­tai) ja tapaan ystäväni X:n ker­ran puo­lessatoista kuukaudessa eli kuu­den viikon välein.

    Jos ope sairas­taa ker­ral­laan viikon, hän on ter­ve viisi viikkoa, kipeä viikon ja sit­ten taas ter­ve viisi viikkoa jne.

    Kas­va­tusti­eteen mais­terin ilmais­us­sa ei ole mitään vikaa.

    Vastaa

19. Hup­sis! Luin niinkuin siinä olisi ollut imper­fek­ti. Hyvä kun huo­mau­tit, Marko!

    Noh, ainakin sikain­flu­enssaroko­tusjärjestys on yhdys­sana.. eli edelleen moitit­tavaa kas­va­tusti­eteen mais­ter­ille 🙂 Joskin olisi suo­tavaa ilmaista noin pitkä käsite jotenkin toisin. 

    Opet­ta­jat eivät suinkaan ole sairas­tavu­udessa ensim­mäis­ten joukos­sa ammat­tikun­tia tarkastel­lessa. Joten opet­ta­ja on vain huonol­la vas­tus­tuskyvyl­lä varustet­tu yksilö ja yleistää perus­teet­tomasti sairas­tavuuten­sa siivoo­jien ja oppi­laiden viaksi.

    Vastaa

20. “# Juhana Har­ju kir­joit­ti 24.10.2009 kel­lo 16:45

    Osmon logi­ik­ka toimisi, jos roko­tuk­sil­la ei olisi hait­tavaiku­tuk­sia. Niitä kuitenkin on, ja sik­si ne on syytä ottaa huomioon pohdit­taes­sa sitä, kei­den kan­nat­taa ottaa roko­tus ja kei­den ei. Ker­ron itse rav­in­to- ja ter­veys­blo­gis­sani roko­tuk­sen hait­tavaiku­tuk­ses­ta, jon­ka sain muu­ta­ma vuosi sit­ten otta­mas­tani kol­moisrokot­teesta (klikkaa nimeäni lukeak­sesi). Itse en aio sikain­flu­enssaroko­tus­ta ottaa.”

    Roko­tuk­sia voi vas­tus­taa, mut­ta onnek­si suurin osa ihmi­sistä ymmärtää, että roko­tusten edut ovat hait­to­ja suuremmat. 

    Soin­in­vaaran logi­ik­ka ontuu siinä, että hän luulee, että taudin eten­e­m­i­nen voitaisi­in estää. Ei voi­da. Se ete­nee liian nopeasti, jot­ta iso osa voitaisi­in rokot­taa. Sil­loin on tärkein­tä rokot­taa riskiryh­mät, kos­ka näin pienen­netään kuolleisuutta. 

    “# Lau­raK kir­joit­ti 23.10.2009 kel­lo 21:13

    Pienen lapsen äit­inä ihme­tyt­tää se, että lap­si on ensisi­jainen rokotet­ta­va. Toki on kau­nis aja­tus pitää lap­sista huol­ta, mut­ta entäs me las­ten van­hem­mat? Kuka pitää lap­seista huol­ta, jos tau­ti tap­paa van­hem­mat? Kumpi pär­jää parem­min, jos käy oikein huonos­ti: aikuinen ilman las­taan vai lap­si ilman van­hempaa? Hoitaako ter­ve aikuinen helpom­min sairas­ta las­ta kuin sairas aikuinen ter­vet­tä las­ta? Ainakin yksin­huolta­jien soisi ole­van roko­tus­lis­tan kärjessä.”

    Ter­veet täysi-ikäiset voivat hyvin sairas­taa tämän taudin kuten muutkin perus­in­flu­enssat. Dia­beetikko tai sydän­sairas tai pikku­lap­si, joka saa influ­enssan, on kuitenkin aina suurem­mas­sa vaaras­sa kuin peruster­ve lap­su­usiän ohit­tanut. Jos ette tiedä, mik­si näin on, kan­nat­taa tutus­tua kirjallisuuteen.

    Ja Juhana Har­ju, kiitä onneasi, että olet saanut kol­moisrokot­teen ja että yhteiskun­tamme rokot­taa ihmisiä. Muuten olisit jo kuol­lut johonkin tar­tun­tatau­ti­in. Sil­loin olisit toki päässyt jatka­maan ter­veel­listä elämän­ta­paasi, madon suo­lessa. Nyt teet palveluk­sen muille jät­tämäl­lä rokot­teen otta­mat­ta. Saa­pa sen nyt joku sel­l­ainen, joka sen todel­la tarvit­see. Ei tääl­lä ole pakko muu­ta tehdä kuin köy­hän kuol­la, sanoi van­ha kansa. Itse aion roko­tuk­sen ottaa. Tämä roko­tusten vas­tainen tai suo­ras­taan hys­teer­i­nen mieliala kum­mas­tut­taa. Jos rokote pelot­taa, niin miten uskallat­te hyvät ihmiset kulkea kadul­la? Siel­läkin on elim­istöön tunkeu­tu­mas­sa kaiken­laisia tun­tem­at­to­mia pien­hiukka­sia, joiden ter­veysvaiku­tuk­sia ei aivan tunneta.

    Vastaa

21. Peri­aat­teessa olen sitä mieltä että jokin järjestys olla pitää, mutta…
    riskiryh­mien iän rajaamista tuo­hon 65-vuo­teen en ymmär­rä. Miten eroaa riskiryh­mi­in kuu­lu­va 67-vuo­tias 62-vuo­ti­aas­ta? Yli 90-vuo­tias var­masti eroaakin, odotet­tu­ja elin­vu­osia on var­masti vähem­män. Jos 67-vuo­tias sairas­taa leukemi­aa, jota ei vielä hoide­ta hitaan eten­e­misen vuok­si mut­ta leukkar­it ovat ns. nor­maaliar­voihin hur­jat niin eikö hän ole suures­sa riskissä saa­da tar­tun­ta ja sairas­taa tau­ti vaikeana???? Onko tuos­sa ikä­jaot­telus­sa riskiryh­mien osalta pääsään­töis­es­ti ajatel­tu työssäkäyvää väestöä ver­sus eläkeläisiä?

    Vastaa

22. Aivan. Samaa sanoin apteekkimme far­maseu­ti­lle kun hän kysyi mitä mieltä minä olen tästä rokot­teesta. Nähdäk­seni päätös roko­tuk­ses­ta, lääk­i­tyk­setä tms. pitäisi aina perus­tua siihen että saata­va hyö­ty on suurem­pi kuin hait­ta. Tämän rokot­teen kohdal­la sitä ei mielestäni kuitenkaan ole riit­tävästi pystyt­ty osoittamaan.

    Vielä Eijalle tiedok­si: sekä alle, että yli 65- vuo­ti­aat riskiryh­mäläiset rokote­taan, yli 65-vuo­ti­aat kuitenkin ovat viimeisenä rokotet­ta­va ryh­mä nyt tidos­sa ole­vista, ellei roko­tuk­sia sit­ten päätetä laa­jen­taa koske­maan koko väestöä.

    Vastaa

23. Johannes kir­joit­ti:

    “Jos rokote pelot­taa, niin miten uskallat­te hyvät ihmiset kulkea kadul­la? Siel­läkin on elim­istöön tunkeu­tu­mas­sa kaiken­laisia tun­tem­at­to­mia pien­hiukka­sia, joiden ter­veysvaiku­tuk­sia ei aivan tunneta.”

    Ei rokote pelota. 🙂 Min­ua vain kiin­nos­taa täl­lainen riski­narvioin­ti. Itse asi­as­sa olen sitä mieltä, että riske­jä koroste­taan nyky­isin aivan liikaa. Mielestäni mei­dän tulisikin ennem­min nähdä kiitol­lisu­udel­la ja arvostaen se, miten vaikka­pa rav­in­to ja auringonva­lo kan­nat­tel­e­vat mei­dän elämäämme ja yleen­säkin elämää maa­pal­lol­la. (Siitäkin olen kir­joit­tanut blo­gis­sani. Kat­so vaikka­pa kir­joituk­seni ‘Elämä riskinä, elämä lah­jana’, http://ruohikolla.blogspot.com/2008/04/elm-riskin-elm-lahjana.html)

    Vastaa

24. Johannes:

    Roko­tuk­sia voi vas­tus­taa, mut­ta onnek­si suurin osa ihmi­sistä ymmärtää, että roko­tusten edut ovat hait­to­ja suuremmat.

    Harmil­lis­es­ti ainakanaan sinä et ymmär­rä mar­gin­al­is­tis­es­ta ajat­telus­ta mitään, eli siitä, että vaik­ka rokote voi olla hyödylli­nen useim­mille se ei tarkoi­ta sitä että se olisi hyödylli­nen kaikille. Rokot­ta­mi­nen kan­nat­taa lopet­taa siihen mis­sä sen hai­tat ovat hyö­tyjä suuremmat.

    Ja Juhana Har­ju, kiitä onneasi, että olet saanut kol­moisrokot­teen ja että yhteiskun­tamme rokot­taa ihmisiä. Muuten olisit jo kuol­lut johonkin tartuntatautiin.

    Onko sin­ul­la joku syy olet­taa, että Juhana Har­jul­la tai hänen van­hem­mil­laan ei olisi ollut varaa ostaa rokot­tei­ta vapail­ta markki­noil­ta tai varo­jen puuttues­sa joku hyvän­tekeväisyysjär­jestö ei olisi mak­sanut rokotteita?

    Vastaa