Kuukauden hiilijalanjäljestäni tulee varsin näyttävä. Kirjoitan tätä Barcelonasta, jossa olen Uudenmaanliiton hallituksen matkalla. Barcelonan vanha kaupunki on kiehtova, mutta yhteiskunnallisesti mielenkiintoisempi on uusi, vanhan kaupungin muurien ulkopuolelle 1800-luvulla laajentunut kaupunki.
Uusi Barcelona on rakennettu tiukkaan ruutukaavaan ja lähes tyystin umpeen. Asukastiheys on 30 000 asukasta neliökilometrillä. Ulkomuistista sanoisin, että vastaava luku Kalliossa on noin 20 000 asukasta neliökilometrillä ja koko Helsingissä jotain kolmensadan tietämissä. (Korjaan nämä tiedot, kun tulen Helsinkiin)
Kaupunkiin rakennetut talot ovat upeita ja mielenkiintoisa. Mitään sen tasoista meillä ei ole kuin Espalla. Tämä tekee tiiviistä rakentamisesta esteettisesti hyväksyttävän. Jos noiden koristeellisten ja ylpeiden talojen sijalla olisi harmaita betonilaatikoita, tulos olisi hirveä.
Seuraavat tiedot ovat matkaoppaan suusta:
Kun kansainvälisiltä liikemiehiltä on kysytty, missä he haluaisivat asua, jos työ ei asettaisi rajoituksia, ylivoimainen enemmistö valitsee tarjotuista kaupungeista Barcelonan. Tähän tietoon kannattaa suhtautua varauksella, mutta totta kuitenkin on, että ääritiiviiksi rakennettu Barcelona on hyvä kaupunki asua. Ilmastollakin on osansa asiassa. Lokakuun lopulla oli vielä auringonottajia uimarannalla.
Rannalle oli rakennettu myös pari 40-kerroksista hotelia. Ne eivät olleet visuaalisesti mikään kauhistus. Olisiko sittenkin pitänyt esittää niitä Hernesaareen…?
Kun Barcelonaan rakennettiin vuosisadan alussa ihannekaupunkia, yksi ihanteista oli, että asuntojen minimikoko on sata neliötä. Helsingin vaatima 75 neliön keskikoko kalpenee tämän rinnalla. Nyttemmin määräys on kumottu ja isoja asuntoja on ryhdytty pilkkomaan.
Muutama vuosi sitten tuli määräys, että kaikkien uusien asuntojen on oltava energiaomavaraisia. Aurinkoenergian mahdollisuudet Barcelonassa ovat toki paremmat kuin Helsingissä, mutta silti.
Linja-autokaistoja kunnioitetaan, koska linja-autoissa on kamerat. Kuva tulee postissa kotiin sakkolapun kanssa.
Pyöräkaistat oli erotettu autotiestä ja/tai pysäköintikaistasta kumilta vaikuttavin estein. Barcelonassa lumen auraus ei estä tällaisia ratkaisuja. Punavalkoisia kaupunkifillareita käytettiin paljon. Niissä oli jokin halpa korttisysteemi, jonka avulla estettiin varkaudet ja vandalismi.
Barcelona kuuluu Lontoon ja Tukholman ohella kaupunkeihin, joissa jalankulkija saa kävellä päin punaista valoa, jos ei häiritse liikennettä.
Aika hurjalta kuulostaa 30 000 asukasta neliökilometrillä. Kävin Barcelonassa vuonna 2004, ja se ei vaikuttanut ollenkaan niin tukkoiselta kuin Macao, josta palasin eilen. Sitä vasten kallion 20 000/km² kuulostaa myös kovalta luvulta.
Macaolla asukastiheys kun on ”vain” noin 18 000 neliökilomerillä. Siellä kadut ovat kapeita, vähän puistoja, ei juuri aukioita ja talot järjestäen yli 20-kerroksisia. Keskellä Macaota on tosin isohko vuori, mutta niin on kyllä Barcelonassakin.
(Tarkistin wikipediasta, Barcelonan kaupungin väestöntiheys on tosiaan 15000/km², joten kyllä 30 000 kuulostaa sitä vasten ihan uskottavalta.)
Wikipedian mukaan Kallio jäisi hieman alle 20 000, mutta Punavuori olisi niillä main.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kallio_%28Helsinki%29
http://fi.wikipedia.org/wiki/Punavuori
Punavuoren neliöhinnat ovat kai pk-seudun korkeimmat.
Jos yhdyskuntarakennetta halutaan todella tiivistää, Barcelonasta olisi tosiaan hyvä ottaa mallia. Jollain tiivismatalalla saadaan aikaiseksi vain tiiviin ja matalan asumisen haitat samassa kasassa.
Barcelona on niin tiivis, että kaupungin alueella korttelin etäisyydellä omasta asunnosta löytyy aivan kaikki autokorjaamosta matkatoimistoon.
Tosin kyllä se kaupunki on kuitenkin aivan täynnä autoja ja todella ahdas.
Kannattaa verrata Rööperiä nyt suunnittelilla olevaan Hernesaareen. Minusta kaikki ei ole ihan kunnossa siinä suunitelmassa 😉 Minusta Hernesaaresta tulee tehdä tiiviimpi ja ulkolaidalla on reippaasti tilaa täyttää merta. Ainakin kortteli jos ei kahta.
Asuin Barcelonassa useita kuukausia 90-luvun alkupuolella, ja sen jälkeen suomalainen kaupunkiarkkitehtuuri, -suunnittelu ja -ajattelu yleensäkin on tuntunut aika laimealta.
Suomessa Barcelonan kaltainen palloilumiljöö syntyy kesäkuukausien ulkopuolella vain sisätiloihin. Puristit värjöttelevät Korkeavuorenkadulla Maxillin terassilla vielä lokakuussakin, kun tavikset ottavat rennommin ja tungeksivat Flamingo/Jumboon. Jälkimmäiseen kannattaa käydä tutustumassa joku tuhnuinen talvilauantai ja ihmetellä jälleen kerran miten todellisuus ja kanonisen kodikkuuden virallinen traditio eivät kohtaa.
Osmo: ”Tämä tekee tiiviistä rakentamisesta esteettisesti hyväksyttävän.”
Taas unohtuu se tärkein eli valo. Barcelonassa valo tulee ylhäältä, Helsingissä sivusta. Tämä on syy miksi Aleksanterinkadulla ei ole yhtään katukahvilaa vaikka se on olevinaan kävelykatu, mutta Pohjois-Esplanadilla on useita, vaikka se on vilkas läpiajoreitti. Suomessa tiivis rakentaminen on erityisen vaativaa koska lopputuloksen pitää olla sekä esteettinen että valon suhteen kohtuullinen. Jos mokaa, syntyy Merihaka tai Itä-Pasila. Helsingissä on paljon paikkoja minne kannattaisi pikemminkin rakentaa 40-kerroksisia asuintorneja vähän harvempaan kuin 5-6 kerroksen taloja tiiviisti.
Toimistorakentamisella ei ole vastaavia vaatimuksia valon eikä katutilan tunnelman suhteen, mistä syystä kannattaisi rakentaa korostetun tiivistä toimistoaluetta.
Torkkelinmäellä (Kalliossa) ja Harjussa (siinä vieressä Alppiharjussa) päästään yli 25 000:n asukastiehyksiin, ilman että kumpikaan alue tuntuu kovin täyteenahdetulta, osa pihoista on toki pelkkää asfalttia, mutta puistoakin mahtuu alueille (Josafatin kalliot ja Brahenkenttä/puisto suurimpina alueina), samoin puita ja nurmikkoa joillekin pihoille, ja talot ovat enimmäkseen 4 – 6 -kerroksisia.
Barcelona oli takavuosina varsin indifferentti meren ja rantaviivan käyttökelpoisuuden suhteen, noin niin kuin kaupunkitilamielessä.
Eikö yritystä laajentaa kaupunkitilaa rantaan ole harrastettu vasta viime vuosikymmenellä vai olenko väärässä? Miten siinä on sittemmin onnistuttu? Oliko tuolla myös muunnettu vanhoja telakka/satama-alueita?
Toki leveysasteet ja meriveden keskilämpötila ovat toista kuin meillä. Mutta koska kokemukset ovat varsin tuoreita (jos oikein muistan), niin niistä voisi olla keskimääräistä enemmän hyötyä mietittäessä mikä toimisi ja mikä ei myös omissa rantahankkeissamme Jätkäsaaressa, Hernesaaressa, Laajasalossa jne.
Mikähän mahtoi olla etu-Töölön asukastiheys 50-luvulla verrattuna Kallioon? Meinaan siis sitä, että vaikka asunnot ovat Tölikässä isoja, niin niissä oli ennen paljon enemmäån ihmisiä. Esmes meillä oli sekä kotiapulainen että alivuokralainen.
Töölön katukuva oli vastaavasti ihan erilainen. Esmes Museokadulla oli ennen kymmenen ruokakauppaa, nykyään täsmälleen nolla.
Töölöhän on nykyään nukkumalähiö, jonka ainut ongelma on parkkipaikkojen puute. Asukkaiden ns ”elämä” on jossain muualla ja ruokatarvikkeetkin ostetaan vissiin jokaviikonloppuisella matkalla sinne.
Autoistumista pitäisi hidastaa kaikin tavoin, silloin nämä autoilevat ”epäasukkaat” valitsevat jonkun muun asuinalueen heti kättelyssä. Muuten loputkin palvelut siirtyvät sinne landeviemärin varrelle. Siis ei mitään vitun viistopysäköintiä, vaan pyöräteitä ja kävelykatuja.
Ryväs, eiköhän etu-töölöläiset käy keskimäärin keskustassa kaupassa. Stockalla, Sokoksella, jne. Ei tuo kaupan keskittyminen ole mikään pelkästään kehämarketteihin liittyvä ilmiö, ihan samalla tavalla kuin kehämarketti tyhjentää lähiöiden kaupat pois niin keskustan liikekeskittymä tyhjentää lähikaupunginosien kaupat. Toisaalta, onko nykyisten kioskien ja entisen pikkukauppojen välillä niin kauhean suurta eroa?
Varkaudet estyvät varmaan johonkin mittaan, mutta noissa systeemeissä on vissiin yllättävät suuri hävikki. Pariisin hyvin toimivaksi mainostetun Velibin pyöristä on hävinnyt tai hajotettu tuntuva murto-osa ja Velib-pyöriä on löydetty ’jälkimarkkinoilta’ Afrikan maita myöten. Systeemiä pyörittävä JCDecaux uhkasi taannoin lopettaa, ellei kaupunki suostu neuvottelemaan uusia ehtoja pyörien korvaamiseen. Tämä saattoi tosin olla vaan neuvottelutaktikointia.
Joka tapauksessa Pariisissa ja muuallakin pyöräjärjestelmän edut on hävikistä ja huoltotarpeesta huolimatta katsottu paljon kustannuksia suuremmiksi. Systeemi vaikuttaa kaupunkiympäristöön ja pyöräilyn lisääntymiseen laajemmin kuin vain suoraan käyttäjien osalta.
Olen Seppo Ryväksen kanssa samaa mieltä, kun asuin Töölössä, se oli aika hiljainen paikka, ei ketään missään. Mites on Katajanokan laita, eikös Osmo asu siellä?
Miten Osmo tuo Barcelona suhteutuu Saarisen Munkkiniemi-Haaga-suunnitelmaan? Eikö siinä ole aika paljon samoja elementtejä?
Kai Helsinki maksaa muutaman tuhannen puun istuttamisesta tms. noiden matkojensa takia?
Etu-Töölössä on stadin paras yöelämä, hyviä kapakoita aikuiseen makuun: Kuukuu, Elite, Storyville jne. Kadut ovat rauhallisia, koska junantuomat öykkärit kittaavat kaljansa muualla.
Mutta jos tykkää bilettää keravalaisnuorten kanssa, niin keskustaan sitten…
Kivijalkakaupat ovat Töölössä harventuneet, mutta niin ne ovat joka puolella muuallakin.
Skatta on niin pieni, ettei siellä ole varsinaisesti mitään yöelämää. Ruokaravintoloita on kyllä paljon asukasmäärään nähden.
”Esmes Museokadulla oli ennen kymmenen ruokakauppaa, nykyään täsmälleen nolla.”
On siellä edelleen lähikauppa Tarmo, ja korttelin päässä Runeberginkadulla on Siwa ja Alepa. Nimim. ”Kuusi vuotta Museokadulla asunut” 🙂
Hienoa havaita myönteistä keskustelua tiiviin kaupungin puolesta. Barcelonan laaja ruutukaava-alue on hyvä esimerkki sellaisesta.
Saarisen yleiskaavatasoinen suunnitelma Helsingin kehittämisestä tiiviinä rakenteena on kunniapaikalla monen kaupunkisuunnittelijan työhuoneen seinällä, mutta autoistumisen kasvu vinoutti kaavoittajien mittakaavan ja näkökulman.
Joskus 70- ja 80-lukujen vaiheilla suomalaisessa kaupunkisuunnittelussakin oli lyhyt häivähtävä urbanismivaihe ruutukaavaihanteisena. Jälki ei yltänyt aivan Barcelonan tasolle. Myyrmäki, Martinlaakso ja Koivukylä ovat esimerkkejä tuosta ”tiiviin” kaupunkirakenteen väärinymmärrysvaiheesta.
Nyt on taas etsikkoaika. Jätkäsaari, Kalasatama ja Keski-Pasila voidaan luoda kantakaupunkihengessä ja se taas voi onnistuessaan viitoittaa jatkoa Kehä I:n sisäpuolen tiiviimpään kokonaisotteeseen.
Barcelonan katuristeysten miniaukiot, jotka oli satu aikaan asemakaavan ohjauksella yhtenäiseen kaupunkikuvaan, tuntuivat oivalliselta tavalta keventää rakenteen massiivisuutta. Valitettavasti tilaa käytettiin enimmäkseen sikinsokin pysäköintiin.
Barcelonan joukkoliikenne toimii hyvin, kun kaupunkirakenne on sen kehittämistä tukevaa. Ripeä metroverkon laajentaminen on tuonut järjestelmään lisäpotkua.
Helsinki on saamassa uuden sukupolven kaupunkipyörät lähivuosina.
Jotenkin en jaksa ymmärtää useiden palstalaisten totaalista autovihaa. Tuntuu, että kyseessä köyhälistö, joka kateudesta valittaa. Ymmärrän toki, että tälle palstalle, eivät köyhät kirjoittele, mutta jotenkin? Olisiko ehkä järkevämpää yrittää miettiä erilaisia ratkaisuja näihin ongelmiin rakentavasti, eikä koko ajan keksiä kaikkia mahdollisia vaikeuksia/kieltoja/rajoituksia autoilijoille?
En asu Hesassa, poika asuu just Töölössä ja on vaikeuksissa vaimonsa auton parkkiongelmien kanssa.
Suomessa on paljon sallittuja asioita, jotka nyt tuntuvat aivan huonoilta, varsinkin vihreistä. Jos hommia aletaan ratkoa siten, että ko. tapauksia ruvetaan ratkomaan mättämällä hurjia kustannuksia ja muita juttuja noiden ihmisten niskaan, niin pidän sitä ratkaisua vääränä. Jos aikanaan yhteiskunta on tehnyt joitain vääriä ratkaisuja, ei minusta ole oikein, että ne korjataan yhtäkkiä tekemällä tietyistä jutuista ihan sikakalliita. Minusta sellainen vähän kerrallaan tapahtuva oikaisu olisi parempi. Ehdottaisin nyt, että vihreät seuraavissa kunnallisvaalikisassa ilmoittaisivat, että he haluavat hoitaa henkilöautot pois Hesasta totaalisesti, ehkä poislukien OS:n käyttämää Klubia. Odotan mielenkiinnolla tätä juttua.
Kerava District on aika pieni. Punavuoressa ja Kruununhaassa on ihan samalla tavalla oma kaupunginosakulttuurinsa kuin Etu-Töölössä, ei ne paikallisjunan tuomat yleensä poistu kauas Rautatieasemalta / Kampin keskuksesta.
OS: ”Uusi Barcelona on rakennettu tiukkaan ruutukaavaan ja lähes tyystin umpeen. Asukastiheys on 30 000 asukasta neliökilometrillä. Ulkomuistista sanoisin, että vastaava luku Kalliossa on noin 20 000 asukasta neliökilometrillä ja koko Helsingissä jotain
k o l m e n s a d a n tietämissä. (Korjaan nämä tiedot, kun tulen Helsinkiin)”
En tiedä,mitä uutta Barcelonaa ode tarkoitti. Wikipedian mukaan Barcelonan asukasluku on n 1,5 miljooonaa, pinta-ala 101 km2 (ja korkeus ero n 560 m), Väentiheys siis iste kaupungissa on n 16.000 askukasta /km2.
kokoko kaupunkilaueen väkiluku oli v. 2001 4,8 miljoonaa. Agloglomeraation pinta-alaa en teidä. Mahdollisesti siellä on erillisiä näin tiheään rakennettuja kaupungiosia.
Kaupunki on vanha teollisusukeskus. Siellä on pidettu vuosien 1888 ja 1929 maailmannäyttely. Olen tavannut ruotslaisen, joka osallistui Barceolonan maailmannäyttlyyn.
Kaikki tietenkin ovat lukeneet Orwellin kirjan A Hommage to Catalonia.
300 asukasta neliökilomietrillä, dekadein virhettä on vaikea ymmärtää vuosikmmeniä kaupungin politiikaasa vaikuttaneelle., Tai sanokaamme että tekee eräät oden hieman ristiriitoja herättäneet ajatukset selitettävimmiksi. 31.12.2002, siis kuutisen vuotta ennen Sipoon alueliitosta, Hgin maapinta-ala oli 185 km2 ja väkiuku 560 000 asukasta eli väkitiheys oli 3034 as/k2. (muuten ssma kuin Berliinissä).
Vantaan väentiheys on n 830 ja Espoon 720 as/k2. Mutta Pohjois-espoosa on Nuuksion järviylänkö joka sotkeaa kuvaa.
MIVa kirjoitti 27.10.2009 kello 0:15:
”Ehdottaisin nyt, että vihreät seuraavissa kunnallisvaalikisassa ilmoittaisivat, että he haluavat hoitaa henkilöautot pois Hesasta totaalisesti,”
Jos nyt alkuun yksi (uusi) kaupunginosa saataisiin yksityisautoista vapaaksi. Tuntuuko liialliselta?
Seppo Vepsäläinen: ”Barcelonan joukkoliikenne toimii hyvin, kun kaupunkirakenne on sen kehittämistä tukevaa. Ripeä metroverkon laajentaminen on tuonut järjestelmään lisäpotkua.”
Barcelonan metroverkon keskimääräinen pysäkinväli taitaa olla jotain 750m, keskustassa väli on vähän lyhyempi, ehkä luokkaa 600m. Seisoinpa tässä menneellä viikolla ilman aikataulua Töölössä vesisateessa katoksettomalla pysäkillä odottelemassa pariutuneita Etelä-Helsingin busseja, ja mielessä kävi että tällekin alueelle on ehdotettu kaupunkijunaa, jonka pysäkit olisivat sellaisen 750m siitä pisteestä kumpaankin suuntaan. Tällä kaupunkijunalla pääsisin sitten yhden pysäkinvälin jonnekin Punavuoreen, josta voisin taas jatkaa sateessa eteenpäin. Tosi hienoa ja asiakaslähtöistä.
Miksi muualla maailmassa kuten esimerkiksi Barcelonassa osataan suunnitella ja rakentaa kaupunkikuvaan integroituva maanalainen kuljetusmuoto jolla pääsee sinne minne on menossa ja meillä ei ?
Se on ihan se ja sama tultiinko Juupajoelta 50 vuotta sitten vai Keravalta perjantai-iltana. Junantuomia koko Helsinki.
Spottu: ”Miksi muualla maailmassa kuten esimerkiksi Barcelonassa osataan suunnitella ja rakentaa kaupunkikuvaan integroituva maanalainen kuljetusmuoto jolla pääsee sinne minne on menossa ja meillä ei ?”
Kirjoittajalta ehkä on jäänyt huomaamatta, että Barcenossa asuu kaikesta päättäen n 300 km2:n alueella koko lähes Suomen väestöä vastaava väestö.
Meillä oli eilen yhden töölöläisausntoyhtiön hallituksen kokous. Itse tulin autolla, matka vei 35 min K:nummelta ja klo 16 parkkipaikka löytyi helposti. Muut jäsenet kävelivät 500 metriä kotiinsa.
Jos ei ole kantamuksia, 2 kmm atkan Töölöntorilta Punavuoreen kävelee siinä ½ tuntiin, jos ei kantamuksia tai klenkka (itse uein olen). Aikataulun mukaan buseja kulkee Töölöntorilta Punavuorenkadulle n 8 min välein, ja matka kestää aikataulun mukaan 10 min. Ruuhka-aikana tietenkin enemmän, ja esim. Kampissa liikenen voi jumiutua helposti. (Viimeksi viime tiistaina.)
Kaupungissa, joka on rakennettu ulkosaaristoon ja jossa usein sataa, on syytä pukeutua sään mukaan.
Dekadin virhe on paljon helpompi tehdä kuin joku vähän pienempi, koska jakolaskussa jää helposti yksi nolla pois. Asukastiheys on merkityksellinen suuremmassa ja pienemmässä mittakaavassa, mutta yksittäisen kaupungin kohdalla – varsinkin sellaisen, joka on osa isompaa ”metropolia” – sen relevanssi on usein kyseenalainen.
Esimerkiksi Tampereen väestöntiheys on reilu 400/km², mutta jos Teisko jätetään pois laskuista, niin se on yli tuhat. Teiskoon ei mene esimerkiksi juurikaan kaupungin busseja, ja siellä asuu alle 3000 ihmistä. Silti se muodostaa yli puolet kaupungin maapinta-alasta.
Barcelonassa asuu 1,6 miljoona ihmistä 1oo km2 alueella joten se on espanjan tiheammin asuttu kaupunki. Barcelonan ympärillä elää 2,5 miljoona ihmistä 25 km säteellä keskustasta. Joten Barcelonan metropolialueella tiivistyy noin reilut 4 miljoona asukasta.
”Rannalle oli rakennettu myös pari 40-kerroksista hotelia. Ne eivät olleet visuaalisesti mikään kauhistus.”
Sen sijaan huomattavasti vaatimattomampi tönö on kauhistus Katajanokalla 🙂
Mielenkiintoista sinänsä tämä jossakin määrin kansallinen erityispiirre eli suomalaisen kaupunkisuunnittelun mollaaminen verraten Barcelonaan. Juurikin näin esityksen pääkaupunkiseudun erään vanhan lähiön saneeraussuunnitelmista, jota varten oli käyty fiilistelemässä ihan Barcelonassa asti kaupunkisuunnitteluarkkitehtien toimesta tietysti veronmaksajien rahoin. Siinä on kuitenkin loppujen lopuksi hieman eroa tunkeutuuko korvaan loskaa 20m/s kevyen liikenteen ylikulkusillalla jossakin vuosikymmenessä pystyyn kyhätyssä lähiössä, vai siemaileeko Cavaa La Ramblalla leppoisassa ilmapiirissä.
En nyt muutenkaan loputtomasti ylistäisi Barcan joukkoliikennettä. (Sen sijaan Pariisissa metrolla pääsee oikeasti minne vain 🙂 Itse asiassa oman vähäisen kokemuksen perusteella syrjemmällä jalkaisin liikkuminen on aavistuksen haastavaa huonojen ja kapeiden jalkakäytävien ja tylyn autoliikenteen vuoksi.
Tietysti on kivaa, jos matkalla on mukavaa.
Olen bussien vastustaja, mutta lähinnä sen takia, että koen ne vaikeiksi käyttää (jos vertaa vaikka raitiovaunuun tai metroon). Tuntemukseni ovat epäilemättä perua mobiilinettiä edeltävältä ajalta, jolloin ei ollut mahdollista tarkistaa kännykällä miten paikasta A pääsee paikkaan B.
Raitiovaunupysäkille voi mennä katsomaan kartalta mihin mikäkin spåra kulkee. Metro on vielä astetta parempi, kun pysäkkilistauksesta näkee myös halutun pysäkin nimen, jolloin osaa jäädä oikeassa paikassa pois.
Busseista ei lähtökohtaisesti tiedä ilman nettiä mihin ne kulkevat tai missä pitää jäädä pois. Bussin käyttäjäystävällisyyttä voisi parantaa laittamalla pysäkeille selkeän reittikartan, jossa on myös pysäkkien nimet. Jokaisessa bussissa pitäisi olla valotaulu, joka ilmoittaa seuraavan pysäkin nimen.
Crash: ”Jos nyt alkuun yksi (uusi) kaupunginosa saataisiin yksityisautoista vapaaksi. Tuntuuko liialliselta?”
Sellainen kokeiluhan on jo Helsingissä, mutta se ei ole saavuttanut kovin suurta suosiota. Itä-Pasilahan on juuri noilla periaatteilla rakennettu. Suuri syy epäonnistumiseen on kyllä muualla. Maanpäälisen rakentamisen massoittelu ja heikko arkkitehtuuri on heikkoa. Spårakin kulkee jostain syystä autotasolla, ei jalankulkutasolla. Kunnollisia pyöräteitä ei ole. Kaavoittaja ei ihan loppuun asti ole ajatellut korkeussuuntaisia eroja oikein.
Hernesaaresta olisi mahdollisuus tehdä vastaava raketamalla henkilöautoliikenne tunneliin. Onko sille maksajia ja mikä on todellinen tarve? Minusta ajatus tuntuu liialliselta. Tärkeintä on kaavoittaa riittävästi paikoituspaikkoja pois kaduilta, niin etteivät pysäköidyt autot valtaa tilaa ihmisiltä.
Ainoa autoton kaupunginosa Helsingissä on Suomenlinna. Itä-Pasila ei ole autoton, vaan jalankulkijat on karkotettu autojen tieltä kannelle.
Markku af Heurlin: ”Kirjoittajalta ehkä on jäänyt huomaamatta, että Barcenossa asuu kaikesta päättäen n 300 km2:n alueella koko lähes Suomen väestöä vastaava väestö”
Niin, väestöntiheys on samaa suuruusluokkaa kuin Etu-Töölö (10974)- Kamppi (11061) – Punavuori (19567). Kuinka tiheä pitäisi asutuksen Helsingissä olla että saataisiin kunnolliset liikennejärjestelyt ?
”Kaupungissa, joka on rakennettu ulkosaaristoon ja jossa usein sataa, on syytä pukeutua sään mukaan.”
Tai ottaa auto. Ja sitten vielä ihmetellään miksi kulkumuoto-osuudet junnaavat paikallaan.
Tuttavani on asunut Itä-Pasilasa sen perustmisestöä lähtien. Totesi, ettei tosiaankaan voi saada asunnokseen punaista tupaa ja perunamaata Kauppatorin vieressä. Kävin kerran tapaamassa: sisäpihalla todella kaunnin vehreä, vuosikymmenien työ.
Sinäsä hyvä idea: moottorijaoneuvoliikken erisetty muusta, parkki- ja huoltotilat kannen alla. kanenn päällä täysin vapaa ajoneuoliikenteekltä suojattu laaja alue.
Joku vain olisi voinut huomata, että riveittäin sijoutettu talot muodostavat todella hyvän tuulitunnelin. nimin. Snellmanninkadulla asunut-
Tietääkseni Suomenlinnasa on sallittu rajoitettu autoliikenne asukkailel ja huoltoajoa varten.
Kalle Pyöräniemi: ”Hernesaaresta olisi mahdollisuus tehdä vastaava raketamalla henkilöautoliikenne tunneliin.”
Sijoittaisin henkilöautoliikenteen Hernesaaren länsilaitaan sataman teknisen alueen viereen talojen alle niin ei tarvitse miettiä tuuletusta. Talonaluset ovat ikävää ja synkkää kaupunkitilaa, mutta tuo paikka on valmiiksi pilalla. Keskibulevardi kävelyväylää+ratikoita, bulevardin alla pysäköinti ja tekniikka vesitiiviissä kaukalossa.
Niin, väestöntiheys on samaa suuruusluokkaa kuin ”Etu-Töölö (10974)- Kamppi (11061) – Punavuori (19567). Kuinka tiheä pitäisi asutuksen Helsingissä olla että saataisiin kunnolliset liikennejärjestelyt ?
“Kaupungissa, joka on rakennettu ulkosaaristoon ja jossa usein sataa, on syytä pukeutua sään mukaan.”
Tai ottaa auto. Ja sitten vielä ihmetellään miksi kulkumuoto-osuudet junnaavat paikallaan.”
Kirjoittajalta on jäänyt huomaamatta, että toimivan metroverkoson luominen edelyttää riittävää absoluuttista väestöpohjaa. Kirjottajan mainitseminen kaupunginosien välillä käsitääkseni on kohtaalisen nopeat ja tiheät bussiyhteydet.
Autolla kulkiessa joutuu etsimään parkkipaikan ja kävelemään sieltä määränpäähän. Parkkihalleisa on ylennyshinnat ja vielä enemmän käveltävää. Hyvällä onnella juuttuu ruuhkaan (Ratikalla on oma kaista)Matka on autolla aivn yhtä joutuisa tai epäjoutuisa kuin julkisilla.
Voin kertoa: viime tiistaina lähdin aamulla Seitsemsien kansallispuitosta Parkanosta ja kuljin hyvin mielenkiintosia reittejä Ruskeasuolle, jossa selvitin pari asiaa serkkuni kanssa hänen remontistaan ja sen jälkeen tarkoitukseni oli ajaa Albertinkadule kuuntelaam Carolus Enckellin esitelmää. Ja sieltä edelleen jatkaa Länsiväylää myöten kotiini Kirkkonumemelle. Parkkeesin Domman eteen ja kävelin loppumatkan.
Eilen samoin aika täyteläinen päivä ja
jouduin tulemaan omalal kulkuneuvolla.
Absoluuttinen liikennemäärä on käsittääkseni Helsingissä lisääntynyt, siis koko Helsingissä. Vaikka joukkoliiikenteen käyttö kasvaa absoluuttiseti, myös vertialupohja kasvaa. – Toisin kuin Spottu en väitä tietäväni tästä asiasta.
spottu: ”…bulevardin alla pysäköinti ja tekniikka vesitiiviissä kaukalossa.”
Puhut kaupungista, joka ei ole kennyt uusimaan olemassaolevankaan keskustan tekniikkaa yhteisputkiin, vaan jokainen kaapeli ja johto vedetään ihan omaa reittiään. 😀
”Kirjoittajalta on jäänyt huomaamatta, että toimivan metroverkoson luominen edelyttää riittävää absoluuttista väestöpohjaa.”
Jolloin Barcelonan metrolinjat L6 ja L7 olisivat ilmeisen dysfunktionaalisia kun ne ovat niin lyhyitä etteivät yksinkertaisesti pysty palvelemaan riittävää absoluuttista väestöpohjaa ? Kaikkien metrojen ei tarvitse olla raskaita kaupunkijunia ja parinkymmenen kilometrin linjoja.
”Kirjottajan mainitseminen kaupunginosien välillä käsitääkseni on kohtaalisen nopeat ja tiheät bussiyhteydet.”
No jaa, jos tähtäisin huomisaamuna yhdeksäksi Kamppiin, ehdottaa YTV:n reittiopas parinkymmenen minuutin kävelyä. Julkiset liikenneyhteydet ovat niin hyvät että kaikki vapaana oleva tila tursuaa autoja.
B: ”…Juurikin näin esityksen pääkaupunkiseudun erään vanhan lähiön saneeraussuunnitelmista…”
Lähiösaneerausta kannattaisi käydä opettelemassa Ruotsissa ennemmin kuin Englannissa. Ruotsalaiset ovat sivistyneesti purkaneet epäonnistumisiaan, britit taas räjäyttäneet yksittäisiä epäonnistuneita kerrostalojaan.
Suomalainen lähiö on täysin epäonnistunut. Siinä on täydellisesti yhdistetty kaupungissa ja maalla asumisen huonot puolet.
Hyvä kysymys on, miksi niitä tehtiin? Esimerkiksi Iso.Britanniasta olisi ollut saatavilla tutkittua tietoa, miten lähiörakentaminen onnistuu. Nyt esimerkit oli pakko hakea Neuvostoliitosta.
“Kirjoittajalta on jäänyt huomaamatta, että toimivan metroverkoson luominen edelyttää riittävää absoluuttista väestöpohjaa.”
Lyon on aavistuksen helsinkiä pienempi ja täällä on 4 metrolinjaa (ja bussit, funikulaarit, pikaratikat ja rollikat) jotka ovat koko ajan kovalla käytöllä. Kyllä se puoli miljoona on ihan tarpeeksi absoluuttinen pohja. Väestötiheydeltään toki Lyon nelinkertainen helsinkiin ja pinta-alaltaan alle puolet, mutta silti kaikki tämä joukkoliikenne mahtuu tänne.
Toimiva joukkoliikenne edellyttää paitsi riittävää väestöpohjaa, joka Helsingin seudulta kyllä löytyy, että riittävää asukastiheyttä, jota ei löydy, mutta Lyonista löytyy. Joukkoliikenne toimii Helsingin kangtakaupungin alueella kohtalaisen hyvin, mutta kehyskunnissa ei juuri nimeksikään.
Tuomkaselle
”Lyon on kaupunki itäisessä Ranskassa. Sen asukasluku on noin 472 000 ja esikaupungit mukaanluettuina yli 1,7 miljoonaa (2006)[2]. Lyonin metropolialue on Ranskan toiseksi suurin.”
Todettakoon, että pääkaupunkiseudeulla onpitkään ollut laaja metroverkko. jota tosin ei kutsuta metroksi vaan lähijunaksi.
Kehyskunnista kuten Kirkkonummelta on hyvät joukkoliikenneyhteydet Helsinkiin, Kivenlahteen, Leppävaaraan sekä radanvarelle muutenkin. Samkoin esinm. Nurmijärveltä on hyvät bussiyhteydet Helsinkiin.
Mutta Yritäpä mennä julkislla täältä K:nummelta Olarin lukioon , joka on somasti metsien keskellä 2 km päässä Länsiväylän bussipysäkiltä.
Nämä lahjakkaiden erikoislukiot ovat muuetn pedagogisesti erittäin hyviä. Sellainen säästi poikani virheeltä, joka vei isukin turmioon: kuvittelemasta liikaa lahjoistaan. – Äiti vei. äiti toi. Ehdotus muupedista ei oikein saanut kannatusta
Edellisen jäi jopa minun tekstikseni liika typoja jaykis kohta puuttui
Tuomakelle
Wikipedia:
“Lyon on kaupunki itäisessä Ranskassa. Sen asukasluku on noin 472 000 ja esikaupungit mukaanluettuina yli 1,7 miljoonaa (2006)[2]. Lyonin metropolialue on Ranskan toiseksi suurin.”
Todettakoon, että pääkaupunkiseudeulla on pitkään ollut laaja metroverkko. jota tosin ei kutsuta metroksi vaan lähijunaksi.
ode
”Joukkoliikenne toimii Helsingin kangtakaupungin alueella kohtalaisen hyvin, mutta kehyskunnissa ei juuri nimeksikään.”
Kehyskunnista kuten Kirkkonummelta on hyvät joukkoliikenneyhteydet Helsinkiin, Kivenlahteen, Leppävaaraan sekä radanvarelle muutenkin. Samoin esinm. Nurmijärveltä on hyvät ja nopeat bussiyhteydet Helsinkiin.
Kun asuu kauempana, niin on osattava selvittää itselleen. ettei bussi tai juna voi kulkea kerran 6 minuutissa.
Mutta Yritäpä mennä julkislla täältä K:nummelta Olarin lukioon , joka on somasti metsien keskellä 2 km päässä Länsiväylän Matinsolmun bussipysäkiltä.
Nämä lahjakkaiden erikoislukiot ovat muuten pedagogisesti erittäin hyviä. Sellainen säästi poikani virheeltä, joka vei isukin turmioon: kuvittelemasta liikaa omista lahjoistaan. – Äiti vei. äiti toi. Ehdotus muupedista ei oikein saanut kannatusta kummankaan taholta.
Pyöräniemi:
”Suomalainen lähiö on täysin epäonnistunut. Siinä on täydellisesti yhdistetty kaupungissa ja maalla asumisen huonot puolet.”
Omat lähiökokemukseni kun ovat niin perin rajoittuneet. Lapset olivat hoidossa Kirkkonummella Gesterbyssä (Gangsterbyssä). Se oli todella kiva alue ja lähikauppakin on edelleen. Oli väljyyttä pihalla ja metsät lähellä.
Täällä Heikkiläss minulla on puistomaisema,matka bussipysäkille 300 m. junaseisakkeelle 800 m (10 min) ja erittäin kiva asunto-yhtiö, kun se ei ole siilan suuri (3 krs). Kauppa tosin kerrassan 1,2 km:n päässä.
Huomasin kesällä tuttavapariskunnan kultahääilmoituksen. he asuvat edelleen Kontulassa samassa talossa kuin asuivat 33 vuota sitten kun tutustuimme.
Ode:
”Toimiva joukkoliikenne edellyttää paitsi riittävää väestöpohjaa, joka Helsingin seudulta kyllä löytyy, että riittävää asukastiheyttä, jota ei löydy, mutta Lyonista löytyy.”
Nimenomaan. Olen alkanut miettimään onko väite siitä että Helsingistä loppuu tila aivan täyttä fuulaa, ja ilmeisesti on. Helsingin keskimääräinen asukastiheys on 2500/km2 (tietty mediaanitiheys on korkeampi), ja silti Malmi pitää muuttaa asuinalueeksi, Sipoo pistää lihoiksi tms. Voisiko näitä kaavoitusmokia ensin yrittää korjata tiivistämällä, ja vasta sitten kokonaan uuden rakentamisella? Sori jos näitä on jotkut fiksummatkin miettiny. Tuli vaan mieleen.
Helsinki ja Lyon on molemmat melko samanlaisia (demografialtaan ja asukasluvuiltaan). Mua rupes ihan kiinostamaan missä kohtaa Helsingissä homma tyrittiin siihen nykyiseen malliin.
”Pyöräkaistat oli erotettu autotiestä ja/tai pysäköintikaistasta kumilta vaikuttavin estein. Barcelonassa lumen auraus ei estä tällaisia ratkaisuja.”
Tukholmassa pyöräkaistat on erotettu autotiestä ja/tai pysäköintikaistasta pienellä korkeuserotuksella. Tukholmassa lumen auraus ei estä tällaisia ratkaisuja.
Tukholmassakin sataa lunta joka talvi. Helsingissäkään ei aina ole pakko uskoa kaikkea, mitä aurauskaluston hankinnasta vastaavat virkamiehet sanovat. Markkinoilta kun saa myös sellaista kalustoa, jonka suunnittelussa on otettu pyöräilyn tarpeet huomioon.
Tuomas
”Helsinki ja Lyon on molemmat melko samanlaisia (demografialtaan ja asukasluvuiltaan). Mua rupes ihan kiinostamaan missä kohtaa Helsingissä homma tyrittiin siihen nykyiseen malliin.”
Wikipedia:
”Lyonissa on neljä linjaa käsittävä metroverkosto, joka avattiin vuonna 1978. Lyonia palvelee myös kolme linjaa sisältävä raitiovaunuverkosto, tavallinen bussiverkosto, sekä johdinbussiverkosto. Fourvièren kukkulalle vie myös kaksi köysiratajunaa, joita voi käyttää kaupungin sisäisen liikenteen lipuilla. TGV-luotijuna kulkee Lyonista Pariisiin kahdessa tunnissa ja Pariisista edelleen Lilleen, sekä Lyonista Marseilleen tunnissa. Lyonissa on kaksi päärautatieasemaa, joita käyttävät myös TGV-junat; Part-Dieu sekä Perrache. Kaupunkia palvelee Saint-Exupéryn kansainvälinen lentoasema.”
Siis metro (osittain maanpäällinen) mutta ei lähiliikenenjunaverkostoa? En pysty tässä tarkistamaan asiaa.
Lyonin kaupungin väkiluku on on n 420.000 ja pinta-ala 48 km2 (halkaisija siis n 8 km eli matka keskusta laidalle sama kuin kolme sepän patsaalta Manskun mutkaan tai Rautientorilta Kumpulaan), asukastiheys hieman alle 10.000/km2.
Ja kaupunki on perustettu v 43, joten sillä on ollut aikaa orgaanisesti kasvaa.
Väibö Tanner syntyi 1881 ja antoi vankilassa kirjoittamiensa muistlmien 1. osan nimeksi Näin Helsingin kasvavan. V. 1900 Helsingin väkiluku oli 91 000, 20 v myöhemmin 197 000. Tannerin syntyessä ehkä 50.000 (puhdas arvaus) Nyt joka vuosi pitää päättää lähs 10.000 uuden asunnon kaavoittamisesta.
En tiedä tarkkaan, mutta Rankassakin on paljon ongelmalähiöitä ja muistaakseni juuri Lyonissa jouduttiin suuri 70-luvulla rakennettu kolossi räjäyttämään.
Kun kuljette epitkin Niordenskiöldinkatua tai Sturenkatua, näette rakennuksia, jotka ovat alle 75 vuotta vanhoja, rakennettu juuri ennen sotaa.
Aina kun ihailemem, kuinka hienosti asiat ovat ulkomailla, me hyvin usein katselemme vain alueita, joista Pariisissa käyteteään nimitystä ”les belles quartières”.
”Siis metro (osittain maanpäällinen) mutta ei lähiliikenenjunaverkostoa? En pysty tässä tarkistamaan asiaa.”
Metro on ilmeisesti maanpäällinen joiltain osin, mutta RER- junat ovat sitten vielä erikseen. Metro ei käsittääkseni mene kaupungin rajojen ulkopuolelle. Noi ratikat on enemmän semmoisia pikaratikoita kuin niitä Stadin keltavihreitä, ajavat lujaa ja pysähtyvät harvoin.
Mielenkiintoista on muuten, että täällä on 2 rautatieasemaa TGV-junille ja 4 asemaa lähiliikenteelle. Että niitä kaikkia junia ei ole pakko yrittää sumputtaa yhdelle asemalle.
”Ja kaupunki on perustettu v 43, joten sillä on ollut aikaa orgaanisesti kasvaa.”
Näin on tietysti ja tältä osin lähtökohdat ovat vähän toiset. Lopputuloksena on kuitenkin kaksi puolen miljoonan asukkaan kaupunkia joilla on isot lähiöalueet. Helsingillä tietysti vähän pienemmät mutta silti. Paljonko Espoo, Vantaa, Sipoo ja kuuma- kunnat olis? reilu puoli miljoonaa?
Ilmeisesti Helsingissä on kuitenkin pidempään ihan tarkoituksella haettu tällaista nurmijärven matin puutarhapelto- mallia, ja minua kiinnostaa että miksi.
”Aina kun ihailemem, kuinka hienosti asiat ovat ulkomailla, me hyvin usein katselemme vain alueita, joista Pariisissa käyteteään nimitystä “les belles quartières”.”
Ulkomailla kaljakin maistuu paremmalta, sehän on selvää. Kun rakennuskantaa täälllä katsoo, niin rumien talojen osuus on suurempi kuin Suomessa, ja rakentamisen laatu on täällä ihan täyttä paskaa. Mutta ne asiat mitkä ulkomailla toimivat paremmin täytyy myös osata tunnistaa.
Mun mielestä Etelä-Helsinki tai etu-Töölö on rakennusesteettisesti paljon miellyttävämpää kuin Part-Dieu tai Brotteaux täällä.
Minä vaadin, että yksityisautot kielletään saman tien Helsingistä. Turha mutista tarpeista: sähköasentajat, bussikuskit ja kaupparastsut voivat muuttaa sinne missä on työt tai vaikka kokonaan pois Helsingistä. Lapsiperheiden äidit voivat jäädä kotiin hoitamaan lapsia ja lasten harrastuksista voi lopettaa sellaiset, joita ei kävellen voi harrastaa, mökit voi myydä tai hankkia sellaisen bussimatkan päästä.
Itse asun tilavasti yksin Kampissa, työmatkani on 500m ja kävelen ravintolasta kotiin sen 300m. MINÄ en autoa kaipaa, joten en todellakaan ymmärrä tätä maasturimiesten valitusta!
Kalle: Tuliko toi väärään ketjuun?
Tunsin itseni tynnyrissä kasvaneeksi (viimeisimmät asuinkaupungit Helsinki ja sitä ennen viestiketjun aiheeseen sopivasti Barcelona), kun kävin eräässä pienessä mutta vauraassa Helsingin naapuruston kunnassa. Esimerkiksi koulun piha oli täynnä skoottereita, kevytmoottoripyöriä ja autoja; polkupyöriä ei näkynyt nimeksikään. Lähes kaikki liikkuminen, lyhyetkin matkat, näytti tehtävän henkilöautolla.
Jep
30 vuotta naimisissa ja häämatka Barcelonaa, Liput ostettiin enne tätä jutta,siis puhdas sattuma, mutta sattumalla on tarkoitus. Lähtö oli 13.11 Helsingissä ainut kertainen pakkanen -10,perillä +26. Siellä oli 10 astetta lämmpimänpi kuin normaalisti.
Se yllätti kuinka kaikki asiat pelasi perillä. Lentokentän taksijono eteni lähes kävelyvauhtia,tunninin jonotus meni alle kymmenen minuutin. Taksit oli perusautoja seatteja, nissaneita… matka rampla de catalyna 76. maksoi 24 ekeä ei kallis eikä halpa. Turisti bussi järjestelmä on hyvä keino oppia kaupungin perus nähtyvyydet, Voit poistua bussista ja nousta myöhempään bussiin, pysäkit on kaikissa tärkeissä kohteissa.
Eixample elikkä uusikaupunki on nähtävyys sinänsä. Art nouveau on arkitehtuurintyyli ja kortteeri saatui sen keskelle. Maalaispoika oli tosi otettu. Casa Batllo´, Casa Mila, Fundacio Antonio Tapes, Park guel, Sagrada Familian kärsimys fasadia tutkiessa toivoi että olisi ollut uskontotunnilla mukana muutenkin kuin Asterixia lukien.
Palaan vielä siihen kuinka kaikki pelasi, Metroverkosto oli kattava ja 2minuutia 30 sek seuraava metro tuli.Joka paikassa oli siistiä.
Isoissa risteyksissä kunnioitettiin liikennevaloja. Pienissä risteyksissä vihreä tarkoitti etuajoaoikeutta. jota myös kunnioitettiin.
Taksi, noin 10`000 kpl, skootteri ja metro oli tämän kaupungin nopeimmat kulkuneuvot.
Englannin kieltä osattiin vältävästi ja vain turisti paikoissa. elikkä pärjää huonolla englannilla. Esimerkki. Vaimoni meni kauppaan ja minä istun kadulla penkille, viereen istui papparainen joka puhui ilmeisesti vain katalaania ja minä suomea ja heikkoa englantia , mutta hetken päästä me puhuimme kumpikin ja ymmärimme mitä toinen tarkoitti.
Paikallisten kerjääminen oli taidetta.
Jos etsit halpaa olutta ja biletystä tämä ei ole vältämättä oikea paikka. Mutta todella hyvä kaupunkiloma kohde.
Mutta on täällä Suomessakin hyvä asua. Ja syystalvi on parasta loma aikaa, silloin tarvii lomaa kiireisen kesän jälkeen, eikä misssään ole turistisesonkeja. Saa rauhassa katella paikkoja.
Hyvää syksytalvea kaikille.