Olipa tunteita nostavaa

Oli­pa tun­nepi­toinen keskustelu suojatiesäännöstä!

Liikenne ja eri­tyis­es­ti jalankulk­i­joiden ja autoil­i­joiden välit ovat Helsingis­sä varsin tulehtuneet.

En kir­joit­tanut kom­ment­tiani nol­la­tol­er­anssista, kos­ka olin järkyt­tynyt kyseis­es­tä onnet­to­muud­es­ta . Onnet­to­muus on aina yksit­täistapaus, jos­ta ei voi tehdä pitkälle meneviä johtopäätök­siä. Olin järkyt­tynyt mielip­iteistä, joiden mukaan täl­laises­sa onnet­to­muudessa ei vika ole autoil­i­jas­sa – korkein­taan siinä lakia nou­dat­tavas­sa, joka antaa tietä, kuten laki yksikäsit­teis­es­ti vaatii – vaan jalankulk­i­jas­sa, joka ei ymmär­rä, että jalankulk­i­jan on varaudut­ta­va hyp­päämään alta pois. Halyt­tävä oli myös tieto, että moni autoil­i­jä jät­tää anta­mat­ta tilaa jalankulk­i­jalle, kos­ka takaa niin usein tulee joku kahjo pysähtymät­tä. Täl­läi­nen ei menettele.

Suo­jatiesään­töä ei Suomes­sa nou­date­ta kum­mankaan vaa­timuk­sen osalta. Autot anta­vat har­voin tietä jalankulk­i­jalle, joka on astu­mas­sa suo­jatielle ja jos joku antaa, viereistä kaistaa kaa­hataan riskeistä piit­taa­mat­ta ohi. Näin ei tapah­du muual­la Län­si-Euroopas­sa ja jos tapah­tuu, siitä menee mon­es­sa maas­sa kort­ti pois heti aivan yhtä ehdot­tomasti kuin rat­ti­juop­poud­es­ta Suomessa.

Olen aiem­min ehdot­tanut täl­lä blogilla, että jalankulk­i­jat val­taa­vat suo­jati­et takaisin ja alka­vat nou­dat­taa lakia niin kuin se on kir­joitet­tu. Menevät suo­jatielle varovaisu­ut­ta nou­dat­taen, mut­ta menevät.

Toisek­si esitän täy­del­listä nol­la­tol­er­anssia siihen, että suo­ja­tien eteen pysähtynyt auto ohite­taan täy­del­lä vauhdil­la. Tämä sik­si, että tuo teko on hen­gen­vaar­alli­nen, vähin­tään yhtä vaar­alli­nen kuin pienessä hiprakas­sa ajaminen.

Tarkoi­tus on kar­sia pois hen­gen­vaar­alli­nen ajo­ta­pa, ei viisas­tel­la sään­tö­jen kanssa. Hen­gen­vaar­al­lista ei ole, jos auto ohite­taan käve­lynopeudel­la, vaik­ka laki puhuu pysähtymis­es­tä. On myös aivan eri asia ohit­taa liian lähelle suo­jati­etä pysäköi­ty auto (tun­nistaa siitä, että se on pysäköin­tikaistal­la) kuin auto, joka on pysähtynyt antaak­seen tietä jalankulk­i­jalle, kos­ka jalankulk­i­ja kiire­htii yli jo kohteliaisu­ud­es­ta. Sinän­sä suo­ja­tien eteen pysäköimistä pitäisi myös valvoa parem­min. Asdukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen hin­nan nos­t­a­mi­nen kun­nol­la saat­taisi auttaa.

Vaara syn­tyy näköes­teestä. En moit­tisi autoil­i­jaa, joka ei pysähdy, jos fil­lari on pysähtynyt suo­ja­tien eteen, kos­ka fil­lari ei muo­dos­ta näköestet­tä, vaik­ka onkin ajoneuvo.

Ajatuk­set kaupunkili­iken­teen selvästi hidas­tamis­es­ta ovat kan­natet­tavia, kos­ka se lisää myös viihty­isyyt­tä ja tur­val­lisu­ut­ta. Jos nopeusra­joi­tus on kolmekymp­piä, ei siinä mon­ta min­u­ut­tia keneltäkään ylimääräis­es­ti kulu. Rajoituk­sil­la se ei onnis­tu, vaan liiken­neym­päristö pitää muut­taa hil­jaiseen nopeu­teen motivoivak­si. Kaupunki­mo­tar­it eivät todel­lakaan kuu­lu kaupunkiin.

52 vastausta artikkeliin “Olipa tunteita nostavaa”

  1. Osmo Soin­in­vaara:
    “Halyt­tävä oli myös tieto, että moni autoil­i­jä jät­tää anta­mat­ta tilaa jalankulk­i­jalle, kos­ka takaa niin usein tulee joku kahjo pysähtymät­tä. Täl­läi­nen ei menettele.”

    Keho­tat kohteliaaseen lainku­u­li­aisu­u­teen siinäkin tilanteessa että se de fac­to vaaran­taa jalankulk­i­jan hengen?

  2. Kunnes liiken­nekult­tuuri aikanaan saa­puu Suomeen, mitä minäkin odotan, on tehtävä voitavamme liiken­nesu­un­nit­telus­sa. Se tarkkoit­taa mm. juuri tuon onnet­to­muu­s­paikan tapais­ten tarpeet­tomien suo­jatei­den pois­tamista. Kolme kevyen­li­iken­teen sil­taa vierekkäin ja silti pitää olla vaar­alli­nen suo­jatie! Joku vas­tuu pitää olla suunnittelijoillakin.

    PS En usko suo­ma­lais­ten oppi­van liiken­nekult­tuuria min­un elinaikanani 🙁

  3. Mihin tämä “autot eivät anna tietä jalankulk­i­jalle” perus­tuu? Joi­hinkin tilas­toi­hin? Omaan koke­muk­seen? Mil­lai­sista määristä tässä oikein puhutaan — onko kyse siitä että yksikin on liikaa, vai tapah­tuuko tätä jonkun mielestä jotenkin jatkuvasti?

    En aja autoa, ja käve­len lyhyen työ­matkani Helsingis­sä, eikä ainakaan min­un koke­muk­seni tue tuo­ta käsi­tys­tä. Mikäli en eri­tyis­es­ti näe jotakin älytön­tä hur­jasteli­jaa tai autoa joka on jo valmi­ik­si liian lähel­lä, tapaan kyl­lä kävel­lä aika huo­let­tomasti suo­jatielle. Autot hidas­ta­vat ja pysähtyvät, eli anta­vat min­ulle kyl­lä tilaa ihan hyvin kun osoi­tan selvästi, että nyt minä menen tästä. Toki on joitakin jot­ka tule­vat sen näköis­inä että en taval­lis­es­ti viit­si men­nä väli­in, mut­ta he ovat oikeasti harv­inaisia, ja sil­loin joskus kun kiusal­lani kokeilen, kyl­lä hekin pysähtyvät eivätkä lähde väistämään.

    Pidän toki huolen siitä, että jos olen pimeäl­lä tai tulen suo­jatielle esim. puun takaa (kuten työm­natkallani yhdessä kohtaa), kat­son ennen kuin menen, mut­ta hyvin autot tapaa­vat hidas­taa sil­loinkin ja huo­maa­vat ennen kuin ovat liian lähel­lä. Muis­taak­seni noin kak­si ker­taa min­ut on ohitet­tu vauhdil­la ollessani ylit­tämässä tietä.

  4. Toivoisi, että tämä ministeriön(kin) kan­ta “suo­jatei­den val­taamisen” suh­teen pysty­isi tunkeu­tu­maan besser­wis­seris­min läpi argumentaatioon:

    “Ruot­sis­sa autoil­i­joiden suo­jatiekäyt­täy­tymi­nen koheni täl­lä vuosi­tuhan­nel­la merkit­tävästi ja jalankulk­i­joiden odotusa­jat lyhenivät ratkai­sev­asti. Siitä huoli­mat­ta tai ehkä juuri sik­si jalankulk­i­joiden suo­jatieon­net­to­muudet lisään­tyivät. Voidaan epäil­lä että Ruotsin nykyti­la, jos­sa puo­let autoil­i­joista nou­dat­taa väistämis­sään­töä, on liiken­netur­val­lisu­u­den kannal­ta huonoin mah­dolli­nen. Suo­jatie saat­taa Ruot­sis­sa luo­da väärää tur­val­lisu­u­den tun­net­ta. Suo­ma­lainen jalankulk­i­ja tietää, ettei sään­töi­hin ole luottamista.”

    “Suomes­sa tuskin voidaan saavut­taa tun­tu­vasti Ruot­sia parem­paa autoil­i­joiden suo­jatiekäyt­täy­tymistä ilman todel­la tehokas­ta, lain­säädän­nön muu­tok­sia edel­lyt­tävää kam­er­avalvon­taa. Väistämis­sään­nön laimin­lyön­tiä ei pidä hyväksyä, mut­ta tois­taisek­si on alis­tut­ta­va siihen, että jalankulk­i­jan on viime kädessä itse varmis­tet­ta­va kadun­yl­i­tyk­sen tur­val­lisu­us. Emme voi opet­taa lap­sille, että täl­lä kadul­la autot pysähtyvät 70:n ja jol­lain toisel­la kadul­la 20 pros­entin todennäköisyydellä.”

    Lisäk­si kan­nat­taa noin yleis­es­ti ottaen lisätä tur­val­lisu­ut­ta siel­lä mis­sä ongel­mat on suuret ja/tai ratkaisumah­dol­lisu­udet hyvät eli resursse­ja ei kan­na­ta huiskia mutu-tuntumalla. 

    Suomes­sa jalankulku on liki tur­val­lis­in­ta maail­mas­sa. Liiken­teessä on kuitenkin ongelmia, joiden ratkaisu oikeasti lisäisi tur­val­lisu­ut­ta, esimerkik­si pyöräil­i­jöi­den kypärät­tömyys (tosin tilas­to­jen mukaan kypärä lisää yllät­tävän vähän tur­val­lisu­ut­ta). Tuli­palo­jen yleisyys tulee myös sat­tuneista syistä mieleen.

    Tässä EU:n näke­mys­tä las­ten ja nuorten tur­val­lisu­u­den lisäämisestä:
    http://www.ktl.fi/attachments/suomi/terveydenhuollon_ammattilaisille/tapaturmat/ajankohtaista/finland_rc_2009_final.pdf

    Siis ihan näin tun­teel­lisu­ut­ta vält­täen asialinjalla.

    Niin ja sivistynyt län­sieu­roop­palainen häm­men­nys suo­jatiekäyt­täy­tymisen ympäril­lä tulee kai väk­isin lähivu­osi­na lisään­tymään Suomes­sakin — ikävin seu­rauksin. Ehkä kehi­tys­tä voi kuitenkin perustel­la sil­lä, että sit­ten joskus kym­me­nien vuosien kulut­tua päästään takaisin nykyiselle tur­val­lisu­us­ta­solle ja ehkä allekin.

  5. “Mihin tämä “autot eivät anna tietä jalankulk­i­jalle” perustuu?”

    Var­maan siihen, että on ulko­mail­la nähty autoil­i­joi­ta, jot­ka hidas­ta­vat kym­meniä metre­jä ennen suo­jati­etä ja pysähtyvät var­muu­den vuok­si vaik­ka jalankulk­i­ja ei olisi edes menos­sa kadun yli. Näitä kun näkee muu­ta­man, ihmi­saiv­ot jotenkin tekevät tyyp­il­lisen kat­e­go­ri­avirheen, että ulko­mail­la kaik­ki autot väistävät. Ilmeis­es­ti ihmi­saiv­ot tekevät saman kat­e­go­ri­avirheen toiseen suun­taan Suomes­sa, kos­ka oli tosi­aan ker­ran vuon­na 1976 tör­mätä autoil­i­jaan, joka näyt­ti tule­van päälle kamikatze-meiningillä. Siitähän sit­ten päätel­lään, että kukaan suo­ma­lainen autoil­i­ja ei väistä.

    Minäkin menen suo­jatielle, jos se järkevältä tun­tuu, vaik­ka auto­ja on tulos­sa. Siitä vain kat­sekon­tak­ti autoil­i­jaan ja päät­täväi­nen askel. Kaik­ki ovat väistänet, yhtään päälle ajavaa psykopaat­tia en ole vielä kohdannut.

  6. Huo­masin saman ris­tiri­idan, kuin Teemu Kemp­painen. Kyseistä lakia suo­ja­tien eteen pysähtymis­es­tä ei ole järkeä nou­dat­taa, jos se vaaran­taa jalankulk­i­joiden elämän.

    Toisek­seen vuo­den Etelä\Länsi-Euroopassa asuneena en allekir­joi­ta sitä, että näis­sä mais­sa liiken­nekult­tuuri on tur­val­lisem­pi edes tämän asian ostal­ta. Väite, että näis­sä mais­sa autoil­i­ja antaa tietä suo­jatielle astuville ja eri­tyis­es­ti pysähtyy, jos toinen kaista on seisah­tunut suo­ja­tien eteen, on vuo­den koke­muk­sel­la silkkaa valehtelua.

  7. “Keho­tat kohteliaaseen lainku­u­li­aisu­u­teen siinäkin tilanteessa että se de fac­to vaaran­taa jalankulk­i­jan hengen?”

    Miten siitä suo­jati­estä sit­ten pääsee yli, jos ensim­mäi­nenkään auto ei “voi” pysähtyä? Mitä virkaa suo­jatiel­lä ylipään­sä on, jos jalankulk­i­joiden täy­ty­isi ylit­tää tie vas­ta kun yhtään autoa ei ole näkyvissä?

  8. Kun minä olen liiken­teessä kolme­vuo­ti­aan kanssa, niin har­va autoil­i­ja kohdal­lamme edes hidas­taa, useim­mat paina­vat kaa­sua. Mihin se koh­ta autok­oulun opetuk­ses­ta kuin “lap­si on elävä varoi­tus­merk­ki” on oikein unohtunut? 

    Suo­ja­tien kohdal­la vain ani­har­va pysähtyy päästämään yli, vaik­ka kyseessä olisi ihan kak­sikaistainen tie, jos­sa ei voi ansaa rak­en­taa. Kolme­vuo­ti­aan seuras­sa ei oikein voi ryhtyä autoil­i­joi­ta koulut­ta­maan, vaik­ka joskus mieli tekisi.

  9. Autoilu on vain kuva muus­ta arvo­maail­mas­ta, jos­sa itseäänkin inhoa­vat ihmiset eivät pysty edes kouluikäiselle anta­maan mitään armoa. Ehdo­ton vankeus rehellis­ten rikol­lis­ten kanssa voisi olla paikallaan — tulisi selväk­si mitä on oikea kovuus.

  10. Tämä on taas tätä ihkuilua oma maa mustik­ka ‑tyyli­in. “Län­si-Euroopas­sa sitä ja tätä ja aina paremmin… ”

    Totu­us on kuitenkin: 

    Jalankulkuon­net­to­muuk­sia sat­tuu Suomes­sa huo­mat­tavasti vähem­män kuin esim. Ital­ias­sa sekä jalankulku- ja autoli­iken­teeseen suh­teutet­tuna. Kun tähän fak­taan vielä lisätään se, että meil­lä Suomes­sa lapset liikku­vat jalan poikkeuk­sel­lisen paljon euroop­palaisit­tain, niin mitä tästä voi päätellä? 

    (Tämän tutkin ker­ran hyvin perus­teel­liseti, voin kaivaa ihan asial­liset läh­teet ark­istois­tani vaadittaessa.)

    Jiin kanssa myös samaa mieltä siitä, että varsin hyvin autot anta­vat tietä ja varsinkin sil­loin anta­vat kun astuu päät­täväis­es­ti tielle eikä jää vapise­maan nöyränä rot­vallille. Tääl­lä joku taivasteli euroop­palaista ihanu­ut­ta, jos­sa liikenne pysähtyy kuin seinään, kun astuu ajoväylälle. Kyl­lä se tääl­läkin pysähtyy. Kuka­pa ei ihan refleksinä löisi jar­ru­ja poh­jaan, kun ihmi­nen ilmestyy eteen?

    Alkaa niin risoa tämä ainainen “muual­la Euroopas­sa on taivaskin sinisem­pi” ‑tyy­li­nen paskan­jauhami­nen. Yleen­sä koke­muk­set ovat jostain kaupun­gin keskus­to­jen tur­i­s­tir­y­sistä, jois­sa aivan var­masti jalankulk­i­jat ote­taan huomioon. Ja loma­l­la­han huo­maa aina ne hyvät asi­at hymyssä suin. Kal­jakin mais­tuu paremmalta. 

    Suomen onnet­to­muusti­las­tot ovat kan­sain­välis­es­ti ihan ylpey­den aihe. Olisimme tur­val­lisu­udessa aivan kär­jessä Ruotsin rin­nal­la, jollei tilas­to­jamme rumen­taisi nuorten maalais­mi­esten kän­nipäis­sään hur­jastelu ja kohtalokkaat ulosajot. Se ilmiö Ruot­sista läh­es tyystin puuttuu.

  11. Onko­han se ollenkaan sama Helsin­ki kuin min­un kotikaupunk­i­ni, tuo mis­tä J puhuu? Itse olen ottanut tehtäväk­seni antaa autoil­i­joille tot­tel­e­vaisu­usk­oulu­tus­ta, mut­ta kyl­lä minä edelleen joudun päivit­täin ker­ran tai pari tilanteeseen, että teen sen melkein henkeni kaupalla.

    Jonkin­laista edis­tys­tä on tapah­tunut viimek­si kuluneen vuo­den aikana, sen myön­nän — ainakin Punavuoren ja Kaartinkaupun­gin alueil­la, jonne ped­a­gogi­nen toim­intani pain­ot­tuu. Mut­ta tarvit­taisi­in paljon lisää reip­pai­ta jalankulk­i­joi­ta, jot­ka ovat valmi­ita val­taa­maan suo­jati­et takaisin!

    Pyöräniemen logi­ikalla taas seu­raa­va askel olisi, että jalankulku kiel­letään kokonaan.

  12. Riit­ta,

    Mut­ta sinähän oletkin Tam­pereelta? Tam­pere­laiset ovat liiken­teessä aivan tolvanoi­ta, ei siel­lä uskalla liikkua autollakaan. 

    +++++++++

    Vielä korostan sitä, että olen Osmon kanssa aivan samaa mieltä, että suo­jatiesään­tö­jen rikkomi­nen on vakav­imi­pa virheitä, mitä voi liiken­teessä tehdä. Se aiheut­taa välit­tömän hen­gen­vaaran jalankulk­i­jalle, joka on täysin suo­ja­ton autoon nähden. 

    Eli kort­ti pois vain. 

    Risoo niin vietävästi vain tämä vääris­te­ly, että jos­sain “Euroopas­sa” olisi jotenkin parem­min asi­at. Tilas­to­jen val­os­sa nyt ei vain ole. Eikä suo­raan sanoen min­un koke­muk­senikaan mukaan. 

    Harha voi tul­la siitä, että useimpi­en suurkaupunkien kesku­s­tat ovat niin ruuhkaisia, että autoil­i­jalle on aivan yhden­tekevää pysähtyykö anta­maan tietä vai ei. Joten mik­si ei pysähtyisi…

  13. Kan­nat­taisi tässäkin pitää pää kylmänä ja tutus­tua tutkimuk­si­in aiheesta esim 

    http://www.lintu.info/SUTI_su.pdf

    Jos­ta lain­aus Ruotsin koke­muk­si­ta lain ja valvon­nan kiristämisestä.

    “Jalankulk­i­joille tietä antanei­den autoil­i­joiden osu­us lisään­tyi Ruot­sis­sa keskimäärin
    20:stä 50 pros­ent­ti­in. Jalankulk­i­joiden odotusa­jat vähenivät kolmannekseen
    Kuitenkin suo­jatei­den jalankulk­i­jaon­net­to­muudet lisään­tyivät 15 pros­en­til­la. Henkilö­vahinkoon johta­neet perää­na­jot lisään­tyivät vielä voimakkaammin
    Ruotsin koke­musten perus­teel­la voisi kyynis­es­ti ajatel­la, että väistämissääntö,
    jota vain joka toinen autoil­i­ja nou­dat­taa, on vaar­al­lisem­pi kuin sään­tö, jota
    juuri kukaan ei nou­da­ta. Saat­taa olla, että ruot­salaiset jalankulk­i­jat alkoivat
    luot­taa liiak­si oikeuksiinsa.”

  14. Ja Sak­san tilanne samas­ta tutkimuksesta.
    Herää kysymys, mitä hyödyt­tää tehdä täl­laisa selvi­tyk­siä, kun päät­täjät tekevät kuitenkin esi­tyk­siä ja päätök­siä mitu-menetelmällä ??

    “Sak­sas­sa oli aikoinaan suo­jatie (Fußgängerüber­weg) mil­tei joka kadunkulmassa
    kunnes huo­mat­ti­in, että jalankulk­i­jaon­net­to­muudet kasaan­tu­vat voimakkaasti
    suo­jateille. Onnet­to­muuk­sien lukumäärää ei tiet­tävästi ver­rat­tu kadunylitysten
    lukumäärään kuten myöhem­min Ruotsissa.
    Suo­jatei­den pois­t­a­mi­nen alkoi vuon­na 1955 ja jatkui 80-luvulle. Nykyisin
    on sak­salai­sis­sa suun­nit­telu­o­hjeis­sa tiukat rajoituk­set suo­jatei­den käytölle. Suojatietä
    ei käytetä
    • jos samaan ajo­su­un­taan on use­ampi kuin yksi kaista
    • jos nopeusra­joi­tus on yli 50 km/h
    • valo-ohja­tuis­sa risteyk­sis­sä tai niiden lähellä
    • katu­jak­soil­la, joil­la on vihreä aalto
    • etu­a­jo-oikeutet­tu­jen katu­jen risteyksissä
    • jos huip­putun­nin ajoneu­voli­ikenne on vilkkaam­paan suun­taan yli 500 autoa
    • jos huip­putun­nin kadun­yl­i­tys­ten määrä on alle 50 tai yli 150 jalankulkijaa
    Näil­lä kri­teereil­lä val­taosa Helsin­gin pää- ja kokoo­jakatu­jen suo­jateistä pitäisi
    poistaa.”

  15. Suo­mi vaike­nee jopa liiken­teessä. Suo­ma­lai­sis­sa autois­sa ei ole edes ään­imerkkiä. Mon­een vuo­teen en ole kuul­lut kenenkään tööt­täävän. Sen sijaan olen näh­nyt pari mykkää perään ajoa ja pari läheltä piti jalankulk­i­jan yliajoa.

    Autoilun malli­maa on Amerik­ka. Olen viet­tänyt siel­lä monia aikoa. Yhtään kolar­ia en ole näh­nyt. Ään­imerkkiä kyl­lä käytetään ahkerasti.

    Pari vuot­ta sit­ten olin San Fran­cis­cos­sa. Amerikkalaiseen tyyli­in liiken­neval­o­ja on vain aivan ydinkeskus­tas­sa. Muual­la liiken­neval­o­jen virkaa hoita­vat pakol­liset pysähtymis­merk­it. Risteyk­sessä autot eivät täysin pysähdy, vaan niia­vat ennen risteysalueelle menoa. Käytän­nössä tämä risteysajo vas­taa suo­ma­laista kiertoliittymää.

    p.s. joa amerikkalaiset saisi­vat suun­nitel­la suo­ma­laisen liiken­neym­päristön, niin he muut­taisi­va mon­ta asi­aa täysin päälaelleen. Esimerkik­si väistämisvelvol­lisu­us­merk­it jou­tu­isi­vat kaatopaikalle ja tilalle tulisi tasa-arvoiset, kaa­hailun estävät normit.

  16. Mitenkäs sel­l­ainen sään­tö, että kun suo­ja­tien eteen pysähdytään se kuu­luu tehdä kaisto­jen väliin?

  17. “…Näil­lä kri­teereil­lä val­taosa Helsin­gin pää- ja kokoo­jakatu­jen suo­jateistä pitäisi
    poistaa.”

    Niin pitäisi! Sisää­na­joväylät tulee suun­nitel­la aina kevyt liikenne eri­ta­soon. Ei sel­l­ainen teräsput­ki maanal­la paljoa mak­sa. Ai niin, kevyen­li­iken­teen tun­nelitkin täy­tyy tehdä Suomes­sa maail­man hienoimmiksi.

  18. Muu­tamien kom­men­tit (J, Eli­na), että tietyl­lä röyhkey­del­lä pär­jää, pitää paikaansa, usein kaupunkien ydinkeskus­tois­sa, jois­sa on yksikaistaiset tiet (tai kak­sikin), vauhdit alhaisem­pia. Ongel­mat ovat suurimpia keskus­to­jen ja kehäkol­mosen välis­sä mis­sä val­lit­se­vat viidakon lait. Ja röyhkeät tietysti astu­vat suo­jatielle vähän riskil­läkin, mis­sä tahansa. Itse kuu­lun myös osit­tain tähän ryh­mään. Mut­ta kun las­ten ja van­hus­tenkin pitäisi pystyä kulke­maan siel­lä liikenteessä.
    Ongel­ma tässä on paljon laa­jem­pi. Tietyt ihmiset eivät koe liiken­net­tä lainkaan sosi­aalise­na tapah­tu­mana, jos­sa ilmoite­taan eri­laisia aikei­ta toisille tai kom­mu­nikoidaan. Eli vilkkua ei tarvitse käyt­tää kaistan vai­h­dos­sa, oranssi valo on kiihdy­tys­va­lo, nopeusra­joi­tus on suosi­tus, hei­jastin on imago­hait­ta, näitä riit­tää vaik­ka kuin­ka. Ja jos joku väit­tää vas­taan, elää harhaises­sa todel­lisu­udessa tai ei väl­itä siitä.
    Onko­han jos­sain muuten tutkit­tu liiken­nehäiriköi­den per­soon­al­lisu­ut­ta tai tyyp­piä? Itsel­leni on muo­dos­tunut tiet­ty käsi­tys. Samoil­la ihmisil­lä on saman­laisia piirteitä ja ‘ongelmia’ muus­sa arkielämässä. Ongel­malli­nen liiken­nekäyt­täy­tymi­nen on vain yksi oire syys­tä syvemmästä.
    Mut­ta ei sen väliä: pysähdytään nyt vain siihen suo­jatielle, kun kulk­i­jan polvi on koukus­sa. Lähde­tään siitä.

  19. Onhan se niin, että laki on kir­joitet­tu yhdel­lä viisi­in ja ihmiset liikku­vat yhdel­lä viisi­in. Liikenne on mas­so­jen liikku­mista. Kun autoil­i­joil­ta aivan oikein edel­lytetään tiukkaa lakien ja ase­tusten nou­dat­tamista, tulisi sitä kokon­aisu­u­den nimis­sä edel­lyt­tää myös jalankulk­i­joil­ta ja pyöräil­i­jöiltä. Tarkoit­taa sitä, että kat­ua ylit­tääk­seen jalankulk­i­jat kokoon­tu­vat pie­neen noin viiden hen­gen ryh­mään ja selvästi kät­tä ylös nos­ta­mal­la näyt­tävät autoli­iken­teelle, nyt käytän etuoikeut­tani astua suo­jatielle ja ylitän kadun. Sit­ten tämä ryh­mä kuri­nalais­es­ti astelee reip­paasti yli kadun. Käytän­töhän on nyt se, että saate­taan pysähtyä jut­tele­maan suo­ja­tien päähän ilman että on aiko­mus­takaan men­nä yli. Tai sit­ten pelataan joko-joko peliä, vaik­ka autoil­i­ja kuin­ka huiskii, että mene yli, ei men­nä, ja kun autoil­i­ja läh­tee liik­keelle, sit­ten aio­taan men­nä. Entä sit­ten velocipeed­in kul­jet­ta­jat. Espal­la siinä korkeim­man oikeu­den edessä kaup­pa­to­ria vastapäätä fri­idu lähti fil­lar­il­la ylit­tämään suo­jati­etä pitkin espaa aikoen yli tien torille. Vas­taan­tule­vien kaisto­jen yli jo tulikin, mut­ta kun yrit­ti syöksyä min­un sitikkani edestä määräti­etois­es­ti ajaen, kyl­lä sai kuul­la ään­imerkkiä ja kat­soa vihaista naa­maani, joka tui­jot­ti hänen polkupyörään­sä. Myyr­mäessähän kävi niin, että edel­läni ajanut naisautoil­i­ja veti vas­taavas­sa tilanteessa klos­sit kiin­ni, antaen kohteliaasti tilaa pyöräl­lä suo­ja­tien yli syöksyville pojan­vin­tiöille. Hyvien reflek­sieni ansios­ta sain autoni pysähtymään, absit vain roti­si­vat, mut­ta takaani tule­val­la naisautoil­i­jal­la oli todel­la tiukkaa. Onnek­si hänkin sai topat­tua ennen taka­puskuri­a­nia. Tarkoi­tan täl­lä vain sitä, että liiken­teessä kaikel­la on sel­l­ainen logisti­nen piiskan­si­imavaiku­tus kokon­aisu­u­teen. Yllät­tävät liik­keet aiheut­ta­vat jos­sain kohtaa vaarati­lanteen. On help­poa sanoa mitä laki sanoo asioista autoil­i­jan suh­teen, mut­ta lau­tapää­son­nin tavoin laki­akaan, eli asetusta,ei tule noudattaa.

  20. Hmm.. enpä ole tätä itse kokenut mik­sikään ongel­mak­si Hgi:ssä, enkä myöskään huo­man­nut että ulko­mail­la olisi asi­at mitenkään eri­tyis­es­ti toisin. Ehkä olen liikkunut vääril­lä seuduilla.

    Mitä tulee noi­hin pikku­lap­si­in, niin aika usein jätän ihan harkiten tien anta­mat­ta jos kat­son että se on heille jol­lain taval­la tur­val­lisem­paa. Ja pienet lapset kun usein lähtevät juosten tien yli heti kun yksikin auto pysähtyy… 

    Ylipäätään olen sitä mieltä että on todel­la huonoa suun­nit­telua lait­taa ihmiset ja 1500–5000 kg paina­vat nopeasti liikku­vat koneet leikkaavalle reitille. 

    Jos ihmis­ten ja tavaroiden liikut­tamiseen lähdet­täisi­in kehit­tämään ratkaisua puh­taal­ta pöy­dältä ilman men­neisyy­den pain­o­las­tia, niin tämän nykyisen kaltainen (polt­to­moot­torikäyt­töisi­in henkilöau­toi­hin perus­tu­va malli mis­sä onnet­to­muuk­sia yritetään estää sään­nöil­lä) nau­ret­taisi­in suun­nit­teluk­il­pailus­ta ulos jo karsin­takier­roksel­la. Ajatelkaa nyt vähän: “Me ollaan suun­nitel­tu että näi­den kah­den kaupun­gin välistä liiken­nöin­tiä suoritet­tais niin, että ihmiset kul­jet­ta­vat 100km/h tun­nis­sa liikku­via kulkuneu­vo­ja väyläl­lä mis­sä kohtaamisetäisyys jää mak­simis­saankin 1–2 metri­in ja onnet­to­muuk­sien estämi­nen perus­tuu siihen ajatuk­seen että kul­jet­ta­vat muis­ta­vat nou­dat­taa sään­töjä, eivät tee inhimil­lisiä ere­hdyk­siä eivätkä muutenkaan hölmöile”. Just joo. Se että 300–400 suo­ma­laista kuolee vuosit­tain tieli­iken­teessä ei johdu kul­jet­ta­jan ere­hdyk­ses­tä tai huonoista olo­suhteista. Se johtuu siitä, että olemme ratkaisseet logis­ti­ikkaon­gel­mamme sel­l­aisel­la ratkaisul­la jos­sa tuo “hävik­ki” on sisään­raken­net­tuna omi­naisuute­na. Tämä ei luon­nol­lis­es­tikaan paljoa läm­mitä leskiä, orpo­ja tai vammautuneita. 

    Koko ros­ka pitäisi ajatel­la ja rak­en­taa uudelleen. Nykyi­nen malli tulee ihan älyt­tömän kalli­ik­sikin. Niin yksilö­ta­sol­la kuin yhteiskunnallekin.

  21. Siis maan­teil­la ja taa­jamis­sa ajamisen kult­tuuri Suomes­sa on jo lähtöko­hdil­taa pielessä. Eli sal­li­taan aivan liian suuret auto­jen nopeudet, ainakin siel­lä, mis­sä ihmiset asuvat. 

    Minä olen aina ihail­lut sitä, kuin­ka jenkit asun­toalueil­laan isoil­la kaaroil­laan som­paa­vat vehjet­tään ala­haisel­la nopeudel­la. Epäilen, että alhaiset nopeudet asu­tusalueil­la jenkeis­sä johtu­vat siitä, että ovat päässeet high­wayn piinas­ta pois ja pois­tuneet oma­lle asu­tusalueelleen, eikä ole enää syytä stres­sa­ta ja ajaa “ham­paat irvessä”.

    Mut­ta Suomes­sa on toisin. Asu­tusalueil­la vain har­voin nyky­isin näkee sel­l­aista aja­jaa, joka “naut­tisi” ajamis­es­taan vähäisel­lä nopeudella. 

    Sekin ihme­tyt­tää tuos­sa kotikatu­ni kupeessa, kun las­ten aamukodin läheisyy­dessä 30 km/h rajoit­teen alueel­la, pitää pikku japani­laista auton kin­nar­ia kiihdytää liki 60 km/h vauhti­in. Sit­ten kun 100 metriä on kin­nar­il­la ajet­tu, seu­raakin käve­lytiel­lä käveli­jöi­den peloit­telu. Että tästähän minä täl­lä dtm-kin­nar­i­la menen, vaik­ka mikä olisi.

    Enkä lähde hel­posti taa­ja­man tielle, sil­loin kun ruus­pe­rien, hakkisten ja raikkosten rata-ajot telkkaris­sa ovat juuri päättyneet.

  22. “Minä olen aina ihail­lut sitä, kuin­ka jenkit asun­toalueil­laan isoil­la kaaroil­laan som­paa­vat vehjet­tään ala­haisel­la nopeudella”

    Kyl­lä USA:kin kolare­i­ta aje­taan. Suomes­sa kuolee 100000 asukas­ta kohti 7, USA:ssa 14 tai 100000 ajoneu­voa kohti Suomes­sa 12 ja USA:ssa 21.

    Eli kan­nat­taa aina tutus­tua faktoihin

    Eikä USA:n myy­dyin henkilöau­to ole per­in­teinen amerikan­rauta vaan Toy­ota Camry

  23. Ric­car­do,

    Mitä röyhkeää siinä on, että minä nou­datan liiken­nesään­töjä? Röyhkeä on minus­ta autoil­i­ja, joka ei yksiselit­teis­es­ti pysähdy, kun läh­estyn ylit­tämis­tarkoituk­ses­sa suojatietä. 

    Onko sinus­ta oikeal­ta risteyk­seen tule­va autoil­i­ja röyhkeä, kun menee tuos­ta vain edelle­si ja sinä annat tietä? 

    Juuri täl­laiset Ric­car­do-asen­teet tekevät van­hus­ten ja las­ten liikku­misen vaar­al­lisek­si. Sään­töjä nou­dat­tavaa pide­tään röyhkimyk­senä ja kohtelias käveli­jä seisoo vaik­ka maail­man tap­pi­in loskat silmil­lä tien reunas­sa peläten kuolemaa…

    EverN­ev­er.. what ever (liian vaikea nim­imerk­ki, en jak­sa kat­soa mikä se oli),

    Amerik­ka on tosi­aan autoilun ihmemaa. Jalankulk­i­ja on kum­ma­jainen ydinkeskus­to­ja luku­un otta­mat­ta. Joku asun­no­ton luuseri, mie­len­ter­veyspoti­las tms.… Sel­l­aista siis ihannoit? 

    Mitä tulee ään­imerkin käyt­töön, niin minä olen ainakin tyy­tyväi­nen, etteivät torvet soi jatku­vasti. Ensin­näkin tor­ven soit­to kokee hyvin pian inflaa­tion. Tööt­täyk­selle ei kukaan enää kor­vaansa lotkau­ta näis­sä torvi­mais­sa. Toinen point­ti on, että tämä melusaaste tekee kaupunki­a­sumisen hel­vetil­lisek­si (esim. Pariisi)

    Tämä argu­ment­ti ihan nau­rat­taa, joi­ta muu­ta­ma on tääl­lä vil­jel­lyt: ei ole koskaan näh­nyt kolar­ia ULKOMAILLA. Olen nyt 45 vuot­ta Helsin­gin seudul­la liikkun­nut var­masti keskimääräistä sohval­la viihtyjää enem­män. Olen näh­nyt tänä aikana muu­ta­man perää­na­jon ja pari risteysko­lar­ia omin silmin. Yhtään henkilö­vahinkoon johtanut­ta onnet­to­muut­ta en ole todistanut. 

    Tilas­tot ovat ole­mas­sa, jos jotain halu­aa todis­tel­la muiden maid­en parem­muud­es­ta. Liian van­ha on tämän ymmärtänyt. Että se siitä USA:n upeud­es­ta liiken­nekult­tuurin suhteen.

  24. Törkeä suo­jatiekäyt­täy­tymi­nen on hei­jas­tus­ta laa­jem­mas­ta holtit­to­muud­es­ta autoil­i­joiden kesku­udessa. Se puolestaan ker­too ajat­te­lu­tavoista koko yhteiskunnassa.

    Valitet­tavasti myös mon­et automain­ok­set ovat myötä­vaikut­ta­neet huonon ajokult­tuurin kehit­tymiseen. Main­ok­sis­sa autot pyörivät ja tekevät temp­pu­ja liiken­teessä helpon­näköis­es­ti, vaik­ka auto­jen käyt­tö liiken­teessä ei pitäisi olla temp­puilua varten. Suori­tuskykyä koroste­taan jne.

    Moot­toriteil­lä kun ajaa paljon, niin huo­maa, että tiet­ty­jen automerkkien aja­jat kaa­haa­vat hir­muista ylinopeut­ta ja ärsyyn­tyvät, jos joku hitaampi on edessä, vaik­ka hitaampikin ajaisi ylinopeut­ta. Pahimpia ovat muun muas­sa audikuskit. 

    Automerkin val­in­ta liit­tyy ajat­te­lu­ta­paan. Kaa­hailu, itsen­säko­rost­a­mi­nen, suori­tuskeskeisyys, välin­pitämät­tömyys suo­jatiesään­nöistä ja tapaus Kiesis­sä esi­in­tul­lut ajat­te­lu­ta­pa kytkey­tyvät usein samoi­hin henkilöihin.

    Val­ti­val­lan kan­nat­taisikin panos­taa hie­man myös näi­den asioiden tutkimiseen. Ketkä kaa­haa­vat ja mitä kaa­harei­den päässä liikkuu?

  25. Olen tässä koko keskustelus­sa Osmon kanssa samoil­la lin­joil­la. Osmon järky­tys on aiheel­lista. Autoil­i­joiden pitäisi todel­la men­nä itseen­sä. Kun seu­raan yleis­es­ti jalankulk­i­jana liiken­net­tä, ihmette­len mik­si ne aiv­ot voi heit­tää sil­loin narikkaan kun auton oven lait­taa kiin­ni ja istuu penkki­in. Yleis­es­ti meil­lä on hyvin jous­tam­a­ton liiken­nekult­tuuri, kauhea kiire ja kul­jet­ta­jil­la palaa herkästi päreet. Ajoin ennen itse autoil­la ja moot­toripyöril­lä, nyt käytän julk­ista liikennettä.

    Autol­la ajaes­sa huo­maa hyvin miten paljon jous­ta­mat­to­mia kul­jet­ta­jia on liiken­teessä. Pide­tään kynsin ja ham­pain kiin­ni siitä omas­ta etu­a­jo-oikeud­es­ta joka tilanteessa. Tässä joitakin vuosia sit­ten oli keskel­lä talvea HKL:n lakko ja yöl­lä oli satanut paljon lun­ta. Häm­mästelin miten hyvin liikenne sujui, kun oli todel­la paljon jalankulk­i­joi­ta, pyöräil­i­jöitä ja erit­täin huono keli. Ihmis­ten oli vain pakko olla jous­tavia, oli pakko tin­kiä tois­t­en hyväk­si, kos­ka tin­kimätön hölmöi­ly olisi aiheut­tanut vielä isom­mat ruuhkat.

    Vel­jeni ker­toi kun ylit­tivät Pari­i­sis­sa jalan lev­eää val­takat­ua kovas­sa ruuhkas­sa. Käve­liv­ät vain yli eikä ollut suo­jati­etä, kaik­ki väis­tivät vaik­ka oli paljon auto­ja. Tehkääs sama Man­ner­heim­intiel­lä ruuhkaisam­man paikan kohdalla?

    En tarkoi­ta, että katu­ja pitäisi yleis­es­ti ylitel­lä mis­tä tahansa, vaan tämä kuvaa hyvin mei­dän jous­ta­mat­to­mia asenteita.

  26. Ari: “Kun autoil­i­joil­ta aivan oikein edel­lytetään tiukkaa lakien ja ase­tusten nou­dat­tamista, tulisi sitä kokon­aisu­u­den nimis­sä edel­lyt­tää myös jalankulk­i­joil­ta ja pyöräilijöiltä.”

    Olen kyl­lä eri mieltä. Vaik­ka onkin suo­tavaa ja oman tur­val­lisuuten­sa kannal­ta järkevää jalankulk­i­jankin nou­dat­taa sään­töjä, on kaupunkili­iken­teen toimit­ta­va ihmisen eikä auto­jen ehdoil­la. Autol­la, jon­ka mas­sa ja nopeus ovat moniker­taiset ihmiseen näh­den, pystyy hyvin hel­posti vahin­goit­ta­maan mui­ta. Sik­si sään­tö­jen nou­dat­tamisen vaa­timus tulee aina olla tiukem­pi autoil­i­jaa kohtaan. Lisäk­si, kenekään ei ole pakko ajaa autoa, mut­ta käve­lyä on paha men­nä vält­tämään. Ja onhan sel­l­aisi­akin ihmisiä, jot­ka eivät edes osaisi tai pysty­isi nou­dat­ta­maan kaiken­laisia sääntöjä.

  27. Minä olen omas­ta puolestani havain­nut helsinkiläis­ten liiken­nekult­tuurin ihan mallikelpoiseksi.
    Ker­ran yritin (Helsingis­sä) ehtiä val­oista “van­hoil­la vihreil­lä” ja oli pakko painaa jar­rut poh­jaan viime het­kel­lä keskel­lä suo­jati­etä. Suo­ja­tien ylit­täjät muis­ti­vat kop­ut­taa autoni ikku­naan. Ok, mitäpä siinä, oma moka.

    Vuorostaan toisel­la suun­taa Suomea ylitin jalka­käytävää ja autoil­i­ja läh­es­tulkoon ajoi pääl­leni. Osoitin sormel­lani ohi­moani ja autoil­i­ja hyp­päsi autostaan ulos sanoen: “Onko sul­la jotain valittamista?”

  28. Tässä tun­tei­ta herät­tävässä kysymyk­sessä saat­taa olla tarkoi­tus saa­da Suomen liikenne yhtä tur­val­lisek­si kuin USA:n. Se vaatisi suo­ma­laisen liiken­teen onnet­to­muuk­sien kaksinker­tais­tamista. Ei ole mitenkään var­maan, että suo­jatiekäyt­täy­tymisen hämärtämi­nen Soin­in­vaaran ehdot­toma­l­la taval­la riit­tää tavoit­teen saavut­tamisek­si. Pitäisikö siis myös risteyssään­tö­jen väistämisvelvol­lisu­udet pistää uusik­si, kuten joku tääl­lä ehdotti?

  29. Huomionar­voisia havain­to­ja Sep­po S:ltä.

    Kyl­lä vuosien var­rel­la on ollut help­po havai­ta, että autoilun ympäril­lä pyörii aivan oman­laisen­sa kult­tuuri, joka näkyy niin asen­teis­sa (“jalankulk­i­ja ei varonut tarpeek­si”, “hen­gen­vaar­alli­nen ohi­tus oli edessä aja­van hidasteli­jan vika”) kuin ylei­sis­sä sanavalin­nois­sa (“juhannus/talvikeli/mikämilloinkin VAATI xx tiel­läli­ikku­jan hen­gen”). Ilmiö ei ole mikään uusi, sil­lä jälkim­mäistä seikkaa Ens­ka Itko­nen häm­mästeli jo 70-luvun alus­sa (kts. http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=86&t=321&a=4709 — on muuten häm­men­tävän ajanko­htainen pätkä edelleen).

    Yhdis­tävä tek­i­jä on se, että syylli­nen on joku muu: toinen osa­puoli, keli, tien huono kun­to, huono liiken­nesu­un­nit­telu jne., eikä mis­sään tapauk­ses­sa se, ettei nopeut­ta ja ajo­ta­paa ole suh­teutet­tu val­lit­se­vi­in olo­suhteisi­in. Vähin­tään rajoituk­sen mukaan ajamis­es­ta on tehty sub­jek­ti­ivi­nen oikeus ja vas­tuu seu­rauk­sista ulkois­te­taan kaikille tätä rajoit­taville tek­i­jöille. Ja auta armias, jos auto­ton yrit­tää edes herät­tää keskustelua näistä luu­tuneista asenteista…

    Nykyiset macho- ja temp­puilumain­ok­set ovat ennem­minkin reak­tio täl­laisen kult­tuurin ole­mas­saoloon kuin päin­vas­toin. Itse uskon, että negati­ivi­nen asen­nemuu­tos on perua niiltä ajoil­ta, kun kaupunkisu­un­nit­telua alet­ti­in toden teol­la tehdä autoilun ehdoil­la ja tarvelähtöis­es­tä kulku­muo­dos­ta tulikin kyseenalais­tam­a­ton jokamiehenoikeus. Autoil­i­joil­la on ase­mas­taan juuri se käsi­tys, mikä heille on vuosikym­me­nien aikana yhdyskun­ta­su­un­nit­telus­sa annettu.

    Näin ollen sat­saami­nen kevyen liiken­teen eri­ta­so­ratkaisui­hin olisi väärän­su­un­tainen reak­tio, joka vain vahvis­taisi epäter­vet­tä liiken­nekult­tuuria siivoa­mal­la auto­jen ja jalankulk­i­joiden kohtaamisti­lanteet entistä pienem­mälle alueelle. Oikea ratkaisu on juuri se, mitä Osmo ehdot­taa: Kaupunki­in sovel­tumat­tomat väylät pois kaupunkialueelta. Pur­naus laan­tuu ajan myötä.

  30. “Mihin tämä “autot eivät anna tietä jalankulk­i­jalle” perustuu?”

    Tämä on niin kiistämätön fak­ta, kuin joku voi fak­ta olla. Helsin­gin Sanomat esimerkik­si suh­teel­lisen sään­nöl­lis­es­ti tekee kokeilu­ja, jois­sa kat­so­taan, pysähtyvätkö autoil­i­jat, jos jalankulk­i­ja on aikeis­sa astua suo­jatielle (odot­taa siis sille pääsyä). Tulos on yleen­sä se, että sadas­ta autos­ta yksikään ei pysähdy.

    Harvem­pi autoil­i­ja toki ajaa päälle, jos suo­jatielle vaan pus­kee, mut­ta siitä ei kai ollut kysymys. Tien anta­mi­nen on vähän eri asia.

  31. Jalankulk­i­joiden ja muun liiken­teen sijoit­tamista eri tasoon on tehty esimerkik­si Itä-Pasi­las­sa ja Mer­i­haas­sa. Jostain syys­tä tämä ei ole herät­tänyt ihastusta.

    Liian van­ha:
    Suo­jati­etä ei käytetä
    • jos samaan ajo­su­un­taan on use­ampi kuin yksi kaista
    • jos nopeusra­joi­tus on yli 50 km/h
    • valo-ohja­tuis­sa risteyk­sis­sä tai niiden lähellä
    • katu­jak­soil­la, joil­la on vihreä aalto
    • etu­a­jo-oikeutet­tu­jen katu­jen risteyksissä
    • jos huip­putun­nin ajoneu­voli­ikenne on vilkkaam­paan suun­taan yli 500 autoa
    • jos huip­putun­nin kadun­yl­i­tys­ten määrä on alle 50 tai yli 150 jalankulkijaa
    Näil­lä kri­teereil­lä val­taosa Helsin­gin pää- ja kokoo­jakatu­jen suo­jateistä pitäisi
    poistaa.

    Olen eri mieltä, tuol­laiset kadut pitäisi kaupungista pois­taa. Eli ei nelikaistaisia katu­ja, ei yli 50km/h nopeusra­joituk­sia, eikä vihre­itä aal­to­ja (ei sinän­sä että niitä edes pystyt­täisi­in tekemään). Tuo alle 500 autoa tun­nis­sa per katu on myös ihan hyvä tavoite, valit­tev­asti epärealistinen.

  32. Hei Osmo,

    Onko Suomes­sa ikinä harkit­tu sel­l­aisia pikku kohoumia suo­jatei­den ympäril­lä, joi­ta vaik­ka Ran­skan pikkukylät ja Tukhol­ma ovat vääräl­lään? nehän pakot­ta­vat autoil­i­jan hidas­ta­maan, joten jalankulk­i­jat uskalta­vat lähteä liik­keelle. Ymmär­rän että niihin liit­tyy tehokku­ustap­pi­oi­ta sel­l­aisil­la pätkil­lä, joil­la on vähän jalka­miehiä, mut­ta entä vilkkaasti kävel­ly­il­lä kaduilla?

  33. Re: Juhana Var­ti­ainen kir­joit­ti 22.10.2009 kel­lo 16:54
    “pikku kohoumia”

    Rankan talvi­o­lot lumen ja jään suh­teen ovat varsin erilaiset.

  34. Pie­nil­lä jär­jeste­ly­il­lä voi toki paran­taa suo­jateitä, ratikkakisko­jen yli­tys malli­in Karl­sruhe kään­tää jalankulk­i­jan kat­so­maan kohti tule­vaa liiken­net­tä, http://www.kaupunkiliikenne.net/P4260845_400.JPG
    Samaa ideaa voi soveltaa auto­tienkin yli­tyk­seen. Tai sit­ten niin päin että autokaista kään­tyy kohti jalka­käytävää ennen suo­jati­etä jol­loin autoil­i­jan katse kohdis­tuu suo­raan jalka­käytävälle ja kadun keskel­lä muo­dos­tuu keskikoroke.

    Eikä se vält­tämät­tä hait­taisi huo­maamista jos suo­jatei­den maalauk­sis­sa vähän irroteltaisi­in, kts. esim.
    http://4.bp.blogspot.com/_K8G6e3X7Fac/RvcMOZ7ZoWI/AAAAAAAAAHQ/0fSU4cNxYxA/s320/Zebra+Crossing.jpg
    http://www.trendoriginal.com/wp-content/uploads/2008/04/zebra-crossing.thumbnail.jpg
    http://english.eastday.com/e/0212/images/01492634.jpg

  35. “Nykyiset macho- ja temp­puilumain­ok­set ovat ennem­minkin reak­tio täl­laisen kult­tuurin ole­mas­saoloon kuin päinvastoin”

    Ei tuo macho-kult­tuuri mikään uusi ilmiö ole, heitä on ollut aina ja tulee olemaan.
    Ain­oa keino rajoit­taa sitä on kuo­hit­sem­i­nen, mut­ta se tuskin onnis­tuu ‚ainakaan vielä.
    Eihän sitä tiedä, mitä ran­gais­tuk­sia tuo Osmo vielä keksii ?

    Kyl­lä se tois­taisek­si ain­oa tapa suo­ja­ta jalankulk­i­joi­ta on luo­da liiken­neym­päristöä, jos­sa jalankulk­i­jat ja autot on erote­tu tai nopeudet ovat riit­tävän alhaisia.
    Ihmistä kun ei ole tehty yli 20 km/h nopeampi­in vauhtei­hin eikä ihmi­nen kykene tekemään jatku­vasti virheetön­tä ajosuoritusta

  36. Mei­dän nurkil­la on tuol­laiset pikkuko­houmat, jot­ka pakot­ta­vat pysähtymään suo­ja­tien eteen. Aiem­min katu oli lähin­nä läpikulkure­it­ti, mut­ta nyt sen ympärille on nous­sut ker­rostalo­ja, jois­sa asuu paljon lap­sia. Eräskin iäkkäämpi kus­ki pur­nasi holtit­tomien jalankulk­i­joiden hyysäämistä kunnes huo­mautin erään näistä holtit­tomista jalankulk­i­joista ole­van hänen kolme­vuo­tias tyttärenpoikansa.

  37. Liian van­ha: “…Ihmistä kun ei ole tehty yli 20 km/h nopeampi­in vauhtei­hin eikä ihmi­nen kykene tekemään jatku­vasti virheetön­tä ajosuoritusta”

    Tämä on lois­ta­va oival­lus! 😀 Kaik­ki liikenne on kiel­let­tävä vähitellen ja ensim­mäisek­si on kiel­let­tävä polkupyöräi­ly! Fil­lari kul­kee kolme ker­taa tuo tur­val­lisek­si kat­so­masi nopeuden. 😀 😀 😀

    Nopeu­den kasvul­la on merk­i­tys­tä alle 40km/h nopeuk­sis­sa. Sitä suurem­mis­sa nopeuk­sis­sa vam­mau­tu­mis­ris­ki on jo sitä luokkaa, ettei nopeu­den kasvul­la enää ole käytän­nön merk­i­tys­tä. Tämä taas osoit­taa, että kokoo­jakatu­jen nopeus voisi yhtä hyvin olla 80km/h kuin 50km/h.

    1. Nopeu­den kasvul­la on merk­i­tys­tä. Jos kak­si autoa aja­vat toinen 50/km/h ja toinen 60 km/h ja alka­vat esteen ilmaan­nut­tua tielle jar­rut­taa täs­mälleen samas­sa paikas­sa. Jos hitaam­min ajanut auto pysähtyy juuri esteen kohdal­la, nopeam­min ajanut tietysti tör­mää siihen, mut­ta mis­sä nopeudel­la? 30 km/h!
      Jos nopeudet oli­si­vat 50 km/h ja 80 km/h tulos on vielä dra­mat­tisem­pi. Nopeampi auto tör­mäisi esteeseen yli kuu­denkympin nopeudella.

  38. tpyy­lu­o­ma: “Jalankulk­i­joiden ja muun liiken­teen sijoit­tamista eri tasoon on tehty esimerkik­si Itä-Pasi­las­sa ja Mer­i­haas­sa. Jostain syys­tä tämä ei ole herät­tänyt ihastusta.”

    Se nyt vähän vai­htelee. Kof­fin puis­to toimii Uudenmaankadun/Mallaskujan kan­te­na ihan mukavasti, Barcelonas­sa Ron­da del Litoral on ran­nan läheisyy­dessä häivytet­ty poikkeuk­sel­lisen onnis­tuneesti. Eivät Län­siväylän kat­tamis­su­un­nitel­matkaan mitenkään huonoil­ta näyttäneet.

  39. Eli­na, puhumme samas­ta asi­as­ta. Ihan samaa mieltä, ilmaisin asiani ilmeis­es­ti epä­selvästi. Tarkoitin röyhkey­del­lä sitä, että uskaltaa men­nä val­tavir­taa vas­taan. Eikä siis jää odot­ta­maan, että joku val­is­tunut pysähtyy, vaan ottaa aloit­teen käsi­in­sä. San­ot­takoon vaik­ka niin, että röyhkeys tässä tarkoit­taa omista oikeuk­sis­taan kiin­ni pitämistä. Mut­ta että, aikuinen kaupungín keskus­tas­sa ikän­sä liikkunut pystyy selkäran­gas­saan nopesti määrit­telemään kaupungis­sa liikku­misen riskit. On paljon ryh­miä, jot­ka eivät tähän kykene. Röyhket (siis lakia nou­dat­ta­vat) ihmiset ovat tässä todel­lakin ehkä tien­raivaa­jia. Minäkään en pidä itseäni röyhkeänä, mut­ta val­tavir­ta pitää.

  40. Mas­sa on vielä nopeut­ta merkit­tävämpi suure.
    Pieni henkilöau­to pysähtyy vielä nopeasti suo­ja­tien eteen, mut­ta perässä tule­va kivi­lastis­sa ole­va kuor­ma-auto ei niin vain pysähdykään. Näin on tapah­tunut, huonoin seurauksin.
    Jokin aika sit­ten olin ylit­tämässä Man­ner­heim­intiel­lä “Helsin­gin vaar­al­lis­in­ta suo­jati­etä”, kun ratik­ka oli tulos­sa: jo hyvis­sä ajoin kul­jet­ta­ja alkoi hidas­taa pysähtyäk­seen — mut­ta kiskoil­la oli lehtiä tai soraa tms. ja ratik­ka jatkoi matkaansa samaa vauh­tia pyörät lukit­tuina; kul­jet­ta­ja ter­ve­hti ohi­men­nessään anteek­sipyytävä ilme kasvoillaan.
    Eli kyl­lä isom­paa pitää vähän pelätä, vaik­ka kuin­ka olisi oikeassa…

  41. Ari:

    Kun autoil­i­joil­ta aivan oikein edel­lytetään tiukkaa lakien ja ase­tusten nou­dat­tamista, tulisi sitä kokon­aisu­u­den nimis­sä edel­lyt­tää myös jalankulk­i­joil­ta ja pyöräilijöiltä.

    Auto on ton­nin pain­oinen met­al­limönt­ti, jol­la saa aikaisek­si pahaa jälkeä. Sen vuok­si ajamiseen tarvi­taan lupa, jon­ka saamisen ehdok­si on asetet­tu liiken­nesään­tö­jen tark­ka osaami­nen ja auton hallintakyvyn osoittaminen.

    Jalankulk­i­ja ei tarvitse lupia eikä niitä ole järkevää vaa­tia. Näin siis jo sään­tö­tun­te­muk­sen osalta on ole­mas­sa epäsuhta.

    Ari:

    vaik­ka autoil­i­ja kuin­ka huiskii, että mene yli

    Halu­aisin huo­maut­taa tuulilasin yleen­sä hei­jas­ta­van niin paljon, ettei kevyen liiken­teen kulk­i­ja näe kuin palan har­maa­ta taivas­ta. Huiskimi­nen myöskin usein tapah­tuu siel­lä sylis­sä tai tuuli- ja sivu­lasien välisen etu­palkin takana, jol­loin sitä ei edes voi nähdä. Lisäk­si kulk­i­jat yleen­sä katso­vat autoa eivätkä kul­jet­ta­jaa. Parem­pi olisikin, jos ajamisel­la (hidas­ta­mal­la, jne) viestitet­täisi­in niitä omia aikomuksia.

    Lis­t­a­sit myös äkki­jar­ru­tuk­sia. Mikä mah­toi olla tilan­nenopeutesi? Entä oliko turvaväliä?

    Ympyröi­hin saisi muuten lait­taa poli­isin keräämään rek­ister­inu­meroi­ta niiltä, jot­ka eivät osaa käyt­tää vilkkua. Lop­puisi poli­i­seil­takin resurssipula.

  42. Ari: “Kun autoil­i­joil­ta aivan oikein edel­lytetään tiukkaa lakien ja ase­tusten nou­dat­tamista, tulisi sitä kokon­aisu­u­den nimis­sä edel­lyt­tää myös jalankulk­i­joil­ta ja pyöräilijöiltä.”

    Arin vaa­timus edel­lyt­täisi saman­laista koulu­tus­ta kaikil­la jalankulk­i­joille, kun autoil­i­joille ja sit­ten liiken­teeseen jalankulkuko­rtin myön­tämistä ja jon­ka voisi menet­tää. Jos ei läpäi­sisi koet­ta, ei saisi jalankulkulu­paakaan. Näikö tämä pitäisi sit­ten Arin mielestä mennä?

    Autoil­i­joil­ta tietenkin vaa­di­taan enem­män, kos­ka kul­jet­ta­jat opete­taan perus­teel­lisem­min kuin ne, joil­la ei ole ajoko­rt­tia. Sit­ten on vielä niitä jalankulk­i­joi­ta, jot­ka eivät koskaan kykenisi läpäisemään minkään­laista koet­ta, puhu­mat­takaan ajoko­rt­tin kir­jal­lisen kokeen tai ajoko­keen läpäisystä.

    On varsin perustel­tua vaa­tia autoil­i­joil­ta enem­män liiken­nekäyt­täy­tymisen osaamista kuin jalankulk­i­joil­ta yleen­sä. Tietenkin jos jol­lain jalankulk­i­jal­la on ajoko­rt­ti, niin siinä tapauk­ses­sa hänen kohdal­laan voidaan odot­taa enemmän.

  43. Suomes­sa on mieletön teknolo­gia usko: satel­li­it­ti- tai kam­er­avalvon­ta. Kas kun ei lähtetä suo­jati­etä läh­estyvälle autolle tekstaria.

    Liiken­neval­ot pitää varus­taa puomil­la. Junaratakin on suo­jat­tu puomil­la. Parkki­hal­lista ei pääse ulos ilman avat­tua puomia.

    Maail­mal­la on hieno­ja tehokkai­ta ajon estäjiä — esimerkik­si käve­lykadun päässä on katuku­vaan sulatu­vat kiv­i­tol­pat tai ‑paa­sit. Asukas, tak­si, ambu­lanssi, heil­lä on kort­ti, joka työn­netään luku­lait­teeseen ja este uppoaa maahan.

    Miten kam­era voisi estää suo­jatielle ajamisen? Puo­mi estää panee kun­nioit­ta­maan jalankulk­i­joi­ta. Nyt kun­noi­tus on nurinkurinen.

  44. Kan­natan näis­sä autoil­i­joiden tört­ty­i­lyis­sä järkevää rangaistuspolitiikkaa.

    Jotankin näin: mikäli autoil­i­ja syylistyy törkeään liiken­teen vaaran­tamiseen ja aiheut­taa kuole­man, tuomi­taan autoil­i­jan teko murhana tai tappona.

  45. En tiedä onko liiken­net­tä valvo­val­la poli­isil­la käytössä tulospalkkio­jär­jestelmää. Jos ei, niin voisi ajatel­la, että tulospalkkio muo­dos­tu­isi pis­teitä keräämäl­lä, siten että liiken­ner­ik­keet olisi jyvitet­ty. Pienem­mistä rikkeistä pienem­pi ker­roin, esim. lievä ylinopeus moot­tori­tiel­lä 0,1, vas­taavasti lievä ylinopeus taa­ja­mas­sa ker­toimel­la 1 ja puheena ollut suo­ja­tien eteen pysähtymät­tä jät­tämi­nen, voisi olla esim. ker­toimel­la 3, päiväko­tien ja koulu­jen läheisyy­dessä 6. Mikäli autoil­i­ja näi­den rikkei­den aikana olisi kän­nykkä kädessä, tuplat­taisi­in ker­toimet. Pis­teitä keräämäl­lä poli­isi ker­ryt­täisi esim. ryh­mäko­htaista tulospalkkiopottia.

    Poli­isi­jo­hto tulostavoit­tei­ta ja ker­toimia aset­taes­saan ottaisi oma­l­ta osaltaan kan­taa miten liiken­nekult­tuuria halu­taan muutet­ta­van. Oikein käytet­tynä tulospalkkioil­la on vah­va ohjausvaikutus.

  46. Jalankulk­i­jan ja polkupyöräil­i­jän on syytä pitää mielessään se, että hän on aina se heikom­pi osa­puoli auton alle jäädessään. Pait­si autoil­i­jan piit­taa­mat­to­muus, onnet­to­muu­den syynä voi olla inhimilli­nen ere­hdys, kul­jet­ta­jan äkilli­nen sairasko­htaus, tai ajoneu­von tekni­nen vika.

    Osmo, otap­pa Annin kanssa esille ehdo­tus palkata työt­tömiä nuo­ria pysäyt­tämään stop-merkil­lä liikenne ja ohjaa­maan jalankulk­i­jat tur­val­lis­es­ti ajo­radan yli. Saadaan työelämästä syr­jäy­tyville nuo­rille tekemistä ja vähen­netään tehokkaasti suo­jatiel­lä tapah­tu­via onnettomuuksia.
    Ei liene sen hul­lumpi ehdo­tus kuin muutkaan tähän men­nessä esitetyt.

    1. Osmo, otap­pa Annin kanssa esille ehdo­tus palkata työt­tömiä nuo­ria pysäyt­tämään stop-merkil­lä liikenne ja ohjaa­maan jalankulk­i­jat tur­val­lis­es­ti ajo­radan yli.

      Meil­lä Helsingis­sä käytetään tähän tarkoituk­seen liikennevaloja.

  47. Pait­si autoil­i­jan piit­taa­mat­to­muus, onnet­to­muu­den syynä voi olla inhimilli­nen ere­hdys, kul­jet­ta­jan äkilli­nen sairasko­htaus, tai ajoneu­von tekni­nen vika.

    Autoil­i­jan pitäisi jät­tää tälle tilaa ajokäyttäytymisessään.

  48. 1) Osmo, otap­pa Annin kanssa esille ehdo­tus palkata työt­tömiä nuo­ria pysäyt­tämään stop-merkil­lä liikenne ja ohjaa­maan jalankulk­i­jat tur­val­lis­es­ti ajo­radan yli.


    Meil­lä Helsingis­sä käytetään tähän tarkoituk­seen liikennevaloja.

    Mut­ta meil­lä Helsingis­sä kun on vielä sel­l­aisi­akin suo­jateitä, jot­ka eivät ole valo-ohjattuja.

    Viimeisin valo-ohja­tu­il­la suo­jateil­lä sat­tunut tur­ma taisi Munkkivuores­sa muu­ta­ma vuosi sit­ten. Ja siinä kul­jet­ta­ja sai peräämäsi ankaran ran­gais­tuk­sen. Nyt Munkkivuoren ostar­ille pääsee tur­val­lis­es­ti alikäytävää pitkin, kun­han vaan jak­saa kiertää sitä kautta.


    2) Pait­si autoil­i­jan piit­taa­mat­to­muus, onnet­to­muu­den syynä voi olla inhimilli­nen ere­hdys, kul­jet­ta­jan äkilli­nen sairasko­htaus, tai ajoneu­von tekni­nen vika.

    Autoil­i­jan pitäisi jät­tää tälle tilaa ajokäyttäytymisessään.

    Niin­hän se pitäisi. Vaan huonos­ti siinä jalakulk­i­jalle käy, kun auton alle kävelee.
    “Kat­so ensin vasem­malle, sit­ten oikealle ja vielä ker­ran vasemmalle”

  49. STT:

    Jopa omia lap­si­aan autol­la koulu­un vievät van­hem­mat ovat usein piit­taa­mat­to­mia liikennesäännöistä.

    Tämä nähti­in maanan­taina, kun poli­isi valvoi Turus­sa tehoste­tusti autoil­i­joiden käyt­täy­tymistä suo­ja­tien läheisyy­dessä. Valvon­ta oli keskitet­ty Kaup­pi­askadun ja Torninkadun risteyk­seen, jon­ka lähel­lä on usei­ta koulu­ja. Suo­jati­etä käyt­tävät päivit­täin sadat koululaiset.

    Neljänkymme­nen min­uutin aikana yhdek­sän autoil­i­jaa sai sakot, kos­ka ohit­ti suo­ja­tien eteen pysähtyneen auton pysähtymät­tä itse.

    “Tapauk­sia oli enem­mänkin, mut­ta miehistöpu­lan vuok­si vain törkeimpi­in rikkeisi­in ehdit­ti­in puut­tua”, ker­too komis­ario Marko Luotonen.

    Hän luon­nehti autoil­i­joiden käyt­täy­tymistä yllät­tävän piittaamattomaksi.

    “Pahin­ta oli, että sakko­ja saa­neet oli­vat juuri tuoneet lap­si­aan kouluun.”

    Heiltä ei myöskään riit­tänyt ymmär­rystä poli­isin valvon­nalle juuri siinä paikas­sa – eikä sille, että heitä rangaistiin.

    Teho­valvon­ta tehti­in koulu­jen pyynnöstä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.