Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 22.10.2009

Lista on edelleen epäi­lyt­tävän kevyt. Lop­pukiristä tulee rankka.

Jakomäen ostoskeskuk­sen ase­makaa­van muutos

Ostari säi­lytetään ja ehoste­taan. Ker­rosala kaksinker­tais­tuu. Liiken­ner­atkaisu menee uusik­si. Huoltoase­ma­ton­tille on laitet­tu lisää raken­nu­soikeut­ta. Asukkaat halu­aisi­vat korkeaa maamerkkiä, mut­ta viras­to ei usko, että sel­l­ainen toteutuisi.

Pysäköin­ti­mak­sut

Pysäköin­ti­mak­sut nou­se­vat seuraavasti

  1. vyöhyke  4 €/tunti (3 €/tunti)
  2. vyöhyke 2 €/tunti (1,60€/tunti)
  3. vyohyke 1 €/tunti (0,80 €/tunti)

Asukaspysäköin­ti­tun­nus esitetään nos­tet­tavak­si sataan euroon vuodessa, nyt 36 €/vuosi.

Nuo pysäköin­ti­mak­sut ovat hehtaar­il­la. Tuo hin­tata­so takaa, että pysäköin­tipaikan oikeasti saa, pait­si siel­lä, jos­sa mak­sullisille paikoille pääsee asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sel­la, kuten esimerkik­si Kata­janokalla. Asukaspysäköin­ti­mak­sun koro­tus on liian pieni. Se ei poista sitä ris­tiri­itaa, joka syn­tyy 31 000 tun­nuk­ses­ta ja 19 000 käytössä olev­as­ta paikasta

Noi­hin mak­sui­hin ver­rat­tuna mak­su pum­mil­la pysäköin­nistä (40 €) on aivan liian pieni. Nyt kan­nat­taa jät­tää mak­su mak­samat­ta ja mak­saa virhe­mak­su, jos huono tuuri käy. Mik­si pum­mil­la pysäköin­nistä per­itään pienem­pi mak­su kuin pum­mil­la matkus­tamis­es­ta? Ongel­mana on laki, joka on var­maankin tehty ajatellen Poh­jan­maan autio­ta lakeutta.

Vauhti­tien eteläosan pyörätie

Uusi pyörätie Tivoli­tieltä Helsinginkadulle. Olen aina kuvitel­lut, että välil­lä olisi pyörätie, mut­ta ei sit­ten ole. Oma vakior­e­it­ti­ni ei kul­je tuo­ta kaut­ta, vaan radan toiselta puolelta Linnunlauluun.

 Ruskea­suon liiken­teen ohjaussuunnitelma

Alueelle tulee muu­ta­ma sata liiken­nemerkkiä. Viras­to on siir­tymässä tietokoneaikaan. Liit­teet tästä ja edel­lis­es­tä asi­as­ta tuli­vat vain linkkinä. Hyvä niin.

24 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 22.10.2009”

  1. Auto- ja pysäköin­tion­gel­man ratkaisun pitäisi olla sel­l­ainen, ettei se lisää byrokra­ti­aa ja esi­val­lan har­joit­ta­maa ala­mais­ten kyykyttämistä.
    Esimerk­ki Kaup­pa­to­ril­ta: muu­ta­maa torimyyjää vahtii valvon­takam­er­an väl­i­tyk­sel­lä use­ampi vah­times­tari, jos myyn­ti jatkuu yli kuu­den, pääsee myyjä nopeasti mustalle listalle. Ennen kuut­ta jonos­sa olleet asi­akkaat saa palvel­la, mut­ta har­jakoneet ovat vilkut­ta­mas­sa val­o­ja ja tööt­täämässä jo puoli tun­tia ennen (puoli­toista tun­tia ennen kuin niiden pitäisi aloit­ta työt…) Ja ne välil­lä autio­ta toria kiertää tun­nin parikin har­jakonet­ta ja pesuautoa.
    Kaup­pa­tori on selkeästi pri­or­isoitu korkealle kaupun­gin resurssoinnissa.

  2. Vauhti­tien pyörätie muut­tui tarpeel­lisek­si, kos­ka radan itäpuo­li­nen pyörätie pilat­ti­in rak­en­ta­mal­la se ylimääräi­nen raide. Alun­per­in­hän pyörätie kul­ki Malmil­ta asti suo­raan samas­sa tasos­sa junan­radan kanssa ja niin­pä sitä pääsi aivan saatanan kovaa keskustaan.

    Nyt tie on täyn­nä mutkia ja ylämäk­iä ja jar­rut­telua ja sik­si kaik­ki ajaa Man­ner­heim­inti­etä ja Helsinginkat­ua ja Vauhtitietä. 

    Siis tuo radan itäpuo­li­nen pyörätie on RIKOLLISEN huono. Siinä on liian jyrkkiä mäk­iä, joista hiek­ka val­uu itses­tään pois ja joka talvi veri lentää. Tosin tien kor­jaami­nen on tässä vai­heessa liian isotöistä. Pas­ka mikä paska.

  3. Pyörätei­den rak­en­t­a­mi­nen on aina ollut just tätä. Pätkä sinne, toinen tänne. Päärataa enem­män tai vähem­män seu­raa­va pyörätie löy­tyy esim Jär­ven­pää — Hyvinkää väliltä, mut­ta Helsingistä vain pätkit­täin joidenkin asemien väliltä, usein pitää vielä arva­ta mis­tä se reit­ti oikein menee.

  4. kaupun­gin pyöräi­ly­tavoit­teet ovat aika utopis­tiset suh­teessa liiken­nesu­un­nit­telun arkipäivään. nyt raken­netaan vain pikkupätkä pyöräti­etä, kun äsken hakamäen­tien remon­tis­sa olisi ollut mah­dol­lista kor­ja­ta suuria pyöräväylämokia. jos nyt vaik­ka miet­tii tuo­ta radan vierus­re­it­tiä pohjois­es­ta etelään, niin ilmalas­sa töpeksit­ti­in jo ennestään käsit­tämätön radan tupla ylitys/alitus vielä huonom­paan suun­taan. pyörätiesil­ta (tarpee­ton mäki kyl­lä sinään­sä) olisi edes pitänyt jatkaa uuden auto­tien yli, mut­ta tästä olisi var­maan joku euro pitänyt mak­saa lisää ja päädyt­ti­inkin kään­tämään pyörätie pois radan­var­res­ta ja mäen loppuun/alkuun 90 asteen mut­ka autotielle. talvel­la se on sit­ten muka­va yrit­tää jar­rut­taa ja kään­tyä vasem­mal­la samaan aikaan, kun pitäisi tiirail­la tun­nelista tule­via auto­ja. pyöräil­i­jän (vauhdin) tap­pami­nen lie­nee ollutkin tuos­sa ratkais­us­sa kan­ta­vana periaatteena.

  5. Pääradan var­rel­la on län­sipuolelle välil­lä Tikkuri­la — Käpylä kaavava­raus kiskopar­ille, ja epäilen että sitä ei tul­la käyt­tämään, vaan seu­raa­va kiskopari vede­tään lento­ken­tän kaut­ta tun­nelis­sa Pasi­laan. Tuon voisi tarvit­taes­sa käyt­tää sovel­tuvin osin pyörätiehen, jos se tarvi­taan kiskoille niin ote­taan sit­ten pois.

  6. Pyörätei­den rak­en­tamis­es­ta puut­tuu kokon­ais­su­un­nitel­ma. Olen yhä enem­män sitä mieltä, että puo­let pyöräteistä pois ja lop­ut kuntoon.

    Jos pyöräteitä joskus ale­taan suun­nit­tele­maan oikeasti, olisi toiv­ot­tavaa tehdä jonkin­lainen ohje asi­as­ta. Ne pari läsyä, jot­ka olen näh­nyt, ovat itket­tävän ja nau­ret­ta­van välimuoto 😀

    Vakavak­si asian tekee huonos­ti suun­nitel­tu­jen kevyen­li­iken­teen­väylien vaar­al­lisu­us. Men­nävi­ikol­la tapah­tunut laa­jasti uuti­soitu kuole­maan johtanut mopoko­larikin oli kuvien mukaan ainakin osak­si huonon liiken­nesu­un­nit­telun syytä.

    Kuvien mukaan oli tehty kalli­il­la kevyen­li­iken­teen väylä, jos­sa näkyvyy­det oli­vat nol­la. Näyt­ti kaari­neen var­maan kival­ta havain­neku­vas­sa 🙁 Van­hanaikainen aal­topeltiput­ki kun­non päil­lä olisi ollut halvem­pi ja turvallisempi!

  7. Kuin­ka paljon sel­l­aisia ihmisiä on, jot­ka aja­vat kaukaakin töi­hin fil­lar­il­la? Kuin­ka paljon sit­ten on porukkaa, joka tulee autoilla/junilla/busseilla? Ei minus­ta koko sys­teemiä voi rak­en­taa kovin pienen porukan tarpei­den mukaan. Aja­tus jostain muus­ta on absur­di. Mikäli val­tio päät­tää jotenkin toisin, niin sit­ten vaan. Täl­lä het­kel­lä tun­tuu aivan hienol­ta, että vihreät yms pyrkivät paran­ta­maan pyöräil­i­jöi­den jut­tu­ja ja vaikeut­ta­maan autoil­i­joiden elämää kaikin tavoin. Onko­han äänestäjät yleis­es­ti ihan samaa mieltä?
    Pyy­dän OS:lta tietoa, mon­es­sako per­heessä on tänäpäivänä auto? (% Hesan/Vantaan/Espoon porukoista)
    Mik­si pyöräil­i­jät oli­si­vat asiois­sa jotenkin eri oikeutet­tu­ja, kuin autoilijat?
    OS:lle kysymys: Suomen co2- päästöt/vuosi, niistä henkilöau­to­jen osu­us ja niiden osu­us maail­man päästöistä?????
    Van­hasen utopia 2050?? Ei muuten kauan toi­mi, kun poruk­ka tajuaa, mis­sä mennään.

    1. MIVa:lle
      Puhumme nyt siis kan­takaupungista, emme Utsjoes­ta. Kan­takaupungis­sa autot­tomien koti­talouk­sien määrä lie­nee noin 60 %, en löy­dä tarkkaa tietoa tähän hätään. Liiken­nemuodoista joukkoli­ikenne on tärkein, pyöräi­lyn osu­us kaik­ista matkoista on noin kuusi pros­ent­tia. Jos ver­taamme eri liiken­nemuo­to­jen val­taa­maa tilaa, henkilöau­tot ovat val­laan­neet liiken­teen käytössä olev­as­ta tilas­ta liikku­miseen ja ennen kaikkea auto­jen säi­ly­tyk­seen kohtu­ut­toman osan ver­rat­tuna liiken­nemääri­in, fil­lar­it taas kovin paljon alle osuutensa.

  8. Osmo kir­joit­ti että pyöräi­lyn osu­us kaik­ista matkoista on 6 %. Luke­ma var­maankin vai­htelee val­tavasti säästä ja vuo­de­na­jas­ta riippuen.

    Mitä jos autoille varat­taisi­in nyky­istä selvästi vähem­män tilaa kesäkuukausi­na, kun pyöräi­ly ja käve­ly on suosi­tumpaa. Esimerkik­si auto­jen val­taa­mal­la Meche­lininkadul­la, Hämeen­tiel­lä tai Runeberginkadul­la voisi kesäisin yksi kaista olla auto­jen sijaan varat­tu pyöräil­i­jöille. Vas­taavasti talvisin kun vain sitkeim­mät pyöräilevät pyöräi­lykaistas­ta voisi luopua.

    Aja­tus­ta voisi kehit­tää vielä sääolo­suhtei­den mukaan muut­tuvil­la liiken­nemerkeil­lä. Sade­päiv­inä pyöräkaista olisi pois käytöstä ja auringon pais­taes­sa käytössä. Käsit­tääk­seni nykyäänkin jos­sakin käytetään olo­suhtei­den mukaan vai­htele­via nopeusrajoituksia.

  9. MIVa:lle: Helsingis­sä on nyt yli 250.000 autoa. Itsel­läni on tilas­to kah­den vuo­den takaa, jol­loin Helsingis­sä oli 241.805 autoa, Espoos­sa 113.947 ja Van­taal­la 100.792. Sipoos­sa niitä oli 9.783.

    Autoti­heys, henkilöauto/asukas (lähde:Liikkuminen pääkaupunkiseudul­la 2005, YTV, 31.5.2006) Muu­tamia poimintoja:

    Helsin­gin keskus­ta 400, Tikkuri­la 390, Matinkylä 410, Espoon­lahti 410.

    Kan­takaupungis­sa asu­vien matkamäärät/asukas/arkivrk
    Käyn­nistää oman auton­sa 0,98 krt, astuu joukkoli­iken­nevä­li­neeseen 1,16 krt.

    Helsin­gin kan­takaupunkialueel­la liiken­nemäärät ovat samal­la tasol­la kuin v.1990. Helsin­gin niemen rajal­la liiken­nemäärät ovat yhtä suuria kuin 1980-luvun puolivälissä.

    1. Nois­sa Leenan luvuis­sa taitaa olla se vika, että despoolais­ten työ­suhdeau­tot on kir­jat­tu Helsinki­in työ­nan­ta­jan osoit­teen mukaan.

  10. Siitä Pasi­lan-Ilmalan liiken­neu­ud­is­tuk­ses­ta saati­in kyl­lä tosi­aan jos mah­dol­lista vielä huonom­pi kuin se alun alka­en oli. Lieveilmiönä vielä- Etelä-Haa­gas­ta oli mah­do­ton­ta ajaa fil­lar­il­la käpylään koko remon­tin ajan. Pyöräkaistoi­ja ei ollut merkit­ty mitenkään ja tien­pienta­reet niin täyn­nä kaikkea romua ja paskaa että renkaat oli kaike­naikaa rik­ki. Kol­met kumit ajoin sinne tyhjik­si ennen kuin luovutin.

    Ja lievem­pää mari­naa- mik­si ihmeessä Hämeen­lin­nan­väylän suun­tainen pyörätie Hakamäen­tien risteyk­sen jäl­keen piti muut­taa ser­pen­ti­iniksi? Se oli suo­ra ja tasainen, nyt se näyt­tää siltä kun joku olisi ajanut asfalt­tikonet­ta tujakas­sa kän­nis­sä. Ennen siinä pääsi vauhdil­la, nyt ei. 

    Tiet­ty koko Hakamäen­tien-Ilmalan remp­pa oli vähän kyseenalainen, mut­ta tehty mikä tehty.

  11. Osmolle: Samai­sista tilas­toista löy­tyy seu­raa­va tieto: Espoos­ta kan­takaupunki­in suun­tau­tu­vien työn­tek­i­jöi­den määrä on 29.500 ja heistä noin 70% käyt­tää julk­ista liikennettä.

    Niin että kovin suuri ei voi noiden espoolais­ten työ­suhdeau­to­jen määrä olla. Puolisol­lani kyl­lä on työ­suhdeau­to, mut­ta hänen työ­paikkansa onkin nyky­isin Espoossa(ennen Kupar­i­talos­sa) kuten muidenkin tun­temieni työ­suhdeau­tol­lis­ten työ­paikat ovat(Outokumpu, Out­otec, Ori­on, Kone, Neste, For­tum, Nokia jne)

    1. Noista ainakin Kone Oy:n koti­paik­ka on Helsin­ki ja taitaa Out­okum­munkin olla, jol­loin se tei­dän autonne taitaa olla “helsinkiläi­nen”.

  12. Ei ole Out­okumpu helsinkiläi­nen vaan espoolainen. 

    Jos siis työ­suhdeau­tot las­ke­taan yri­tyk­sen koti­paikan mukaan, niin Helsin­gin automäärässä on ainakin yhden auton vajaus!

  13. MIVa

    Mik­si pyöräil­i­jät oli­si­vat asiois­sa jotenkin eri oikeutet­tu­ja, kuin autoilijat?

    Suun­nit­telun ei vält­tämät­tä tarvitse olla nol­la­summapeliä. Nyky­i­sistä pyöräteis­sä on paljon paran­tamisen varaa vaik­ka pin­ta-alaa ei lisät­täisikään, eikä vält­tämät­tä paljon edes rahoi­tus­ta. Tun­tuu vaan siltä, että pyöräre­it­tien suun­nit­telua ei osa­ta, vaan ne huitais­taan paikoilleen kun­han autokai­stat on ensin hoidettu.

    Huonol­la sääl­lä katoa­va pyöräkaista olisi kyl­lä pahim­man­laa­tu­ista kiu­san­tekoa. Viralli­nen tavoite on saa­da pyöräi­lyn osu­us kas­va­maan, mitä tavoitet­ta ei edis­tä se, että pyöräil­i­jän pitää aamul­la ihme­tel­lä, että onko tänään tie paikallaan vaiko eikö. Jälleen ker­ran voisi kat­soa mallia sieltä mis­sä hom­ma toimii, esimerkik­si Kööpen­ham­i­nas­ta. Ihmiset pyöräilevät sääl­lä kuin säällä.

  14. Eivät yri­tyk­set työ­suhdeau­to­ja omis­taa. Tiedä sit­ten kir­jau­tu­vatko leas­ing fir­man koti­paikan vai minkä mukaan. Tai miten vaik­ka val­tion omis­ta­mat autot las­ke­taan. Mut­ta joka tapauk­ses­sa työ­suhdeau­toli­iken­net­tä on Espoon ja Helsin­gin rajan yli molem­pi­in suuntiin.

  15. “Nuo pysäköin­ti­mak­sut ovat hehtaar­il­la. Tuo hin­tata­so takaa, että pysäköin­tipaikan oikeasti saa, pait­si siel­lä, jos­sa mak­sullisille paikoille pääsee asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sel­la, kuten esimerkik­si Katajanokalla.”

    Miten 100EUR hin­tainen asukaspysäköin­ti mak­su takaa sen, että pysäköin­tipaikan oikeasti saa.

    Lisään­tyvätkö pysäköintipaikat ?

    Kaikille pysäköin­tipaikoille­han pääsee vaik­ka ei ole asukaspysäköin­ti tunnusta.

    Voisin mak­saa 100EUR jos tulisi oikeasti paikko­ja, jot­ka on varat­tu vain asukaspysäköin­ti tun­nuk­sen omistaville.

    Varsinkin Töölössä, minkä tahansa tapah­tu­man aikana (Sta­dion, Oppera, Jäähal­li, Finnair Sta­dion) on auto­ja pysäköi­ty ns. asukaspaikoille.
    Näille asuka­s­paikoille­han tietysti saa­vat pysäköidä kaik­ki ja aina kun­han mak­sa­vat pysäköin­ti mak­sun klo 9–17.

    Suo­jatie keskustelu­un vielä liittyen;
    jokaisen suo­ja­tien edessä on auto tapah­tu­mien aikana.

    100EUR asukaspysäköin­ti, paikat VAIN asukkaille,
    reipas sakko ja valvon­ta tapah­tu­mien aikaan niin ihmiset oppi­vat tule­maan julk­isil­la tapahtumiin.

    1. Mak­sullisen pysäköin­nin mak­sut ovat hehtaar­il­la, mut­ta asukaspysäköin­ti­tun­nus on aivan liian hal­pa, eikä sil­lä sik­si saa paikkaa.
      Lisäk­si ulkop­uolisille mak­sullisu­us päät­tyy klo 19. Tämä on töölöläisiä asukkai­ta ajatellen aivan liian aikaisin. Sen pitäisi päät­tyä klo 20 tai jopa klo 22, niin nuo Oop­per­aan meni­jät jou­tu­isi­vat edes mak­samaan sen kak­si euroa tun­nil­ta. Asukaspysäköin­tipaik­ka ei takaa kiin­teää paikkaa. Jos takaisi, sen oikea hin­ta olisi noin 200 euroa kuussa. 

  16. Neljä ja kak­si euroa tun­ti on luul­tavas­tu jopa liikaa, mut­ta kun mak­su tehoaa vain osaan pysäköi­jistä niin se on pakko vetää korkeak­si. Se osa mihin se ei tehoa on asukaspysäköin­tilu­van halti­jat ja pum­mil­la pysäköi­jät, edel­lisil­lä ei ole könt­tä­mak­sus­ta johtuen mitään insen­ti­iviä säi­lyt­tää autoaan muual­la tai olla han­kki­mat­ta sitä alkunkaan ja jälkim­mäisil­lä ei ole pelkoa kiin­ni­jäämis­es­tä kun pysäköin­nin­valvon­nalle ei anneta resursse­ja. Kum­mas­takin asi­as­ta on sivu­men­nen täysin turha rähistä Helsin­gin vihreille, nämä on autop­uolueen liiken­nepop­ulis­mil­laan ihan itse aiheut­tamia ongelmia, ja on tuos­sa dys­funk­tion­aalises­sa pysäköin­ti­jär­jestelmässä se hyvä puoli että se käytän­nössä rajoit­taa autoilua.

    Ratio­naa­li­nen ratkaisu olisi per­iä tun­ti­hin­taa kel­lon ympäri, yöl­lä tietenkin vähem­män, ja antaa asukaspysäköin­tilu­val­la siitä esim. 50% alennus.

    1. Tpyy­lu­o­ma on tapansa mukaan taas oike­as­sa. Vihreät oli­si­vat tuskin itse keksi­neet niin tehokas­ta tapaa hai­ta­ta autoilua kuin minkä autop­uolue on itse kehit­tänyt. Ali­hin­noit­tele­mal­la autopaikat täy­teen tehdään auton käyt­tö mah­dot­tomak­si. Kata­janokalta ei kukaan piipah­da autol­la jon­nekin lähelle, kos­ka autoa ei toden­näköis­es­ti pysty pysäköimään uud­estaan, jos paiukas­taan het­kek­si luop­uu. Autopaikkapoli­ti­ik­ka sopii nyt parhait­en sille, joka tarvit­see autoa muu­ta­man ker­ran vuodessa ja seisot­taa sitä muuten ovens­da edessä.

  17. Idea että autokaisto­ja muutet­taisi­in pyöräkaistoik­si kesinä voisi olla ihan hyvä. Ei todel­lakaan mikään sääti­lan mukaan tehty ratkaisu, vaan selkeästi kalen­teri­in sidot­tu niinkuin kesä-nopeusra­joituk­setkin. Vaikka­pa vapus­ta syysku­un alku­un. Tai juhan­nuk­ses­ta heinäku­un lop­pu­un. Kesäl­lähän ei stadis­sa auto­jakaan ole niin paljoa, niin ei nekään niitä autoteitä tarvitse. Toki jos autotie on kak­sikaistainen, niin kyl­lä siinä vier­essä pitäisi olla kun­nolli­nen pyörätie ympärivuo­den, mut­ta kun näin ei nyt aina ole, niin tämä voisi hyvä kom­pro­mis­si. Ei pidä antaa täy­del­lisen olla hyvän viholli­nen, jne.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.