Lista on edelleen epäilyttävän kevyt. Loppukiristä tulee rankka.
Jakomäen ostoskeskuksen asemakaavan muutos
Ostari säilytetään ja ehostetaan. Kerrosala kaksinkertaistuu. Liikenneratkaisu menee uusiksi. Huoltoasematontille on laitettu lisää rakennusoikeutta. Asukkaat haluaisivat korkeaa maamerkkiä, mutta virasto ei usko, että sellainen toteutuisi.
Pysäköintimaksut
Pysäköintimaksut nousevat seuraavasti
- vyöhyke 4 €/tunti (3 €/tunti)
- vyöhyke 2 €/tunti (1,60€/tunti)
- vyohyke 1 €/tunti (0,80 €/tunti)
Asukaspysäköintitunnus esitetään nostettavaksi sataan euroon vuodessa, nyt 36 €/vuosi.
Nuo pysäköintimaksut ovat hehtaarilla. Tuo hintataso takaa, että pysäköintipaikan oikeasti saa, paitsi siellä, jossa maksullisille paikoille pääsee asukaspysäköintitunnuksella, kuten esimerkiksi Katajanokalla. Asukaspysäköintimaksun korotus on liian pieni. Se ei poista sitä ristiriitaa, joka syntyy 31 000 tunnuksesta ja 19 000 käytössä olevasta paikasta
Noihin maksuihin verrattuna maksu pummilla pysäköinnistä (40 €) on aivan liian pieni. Nyt kannattaa jättää maksu maksamatta ja maksaa virhemaksu, jos huono tuuri käy. Miksi pummilla pysäköinnistä peritään pienempi maksu kuin pummilla matkustamisesta? Ongelmana on laki, joka on varmaankin tehty ajatellen Pohjanmaan autiota lakeutta.
Vauhtitien eteläosan pyörätie
Uusi pyörätie Tivolitieltä Helsinginkadulle. Olen aina kuvitellut, että välillä olisi pyörätie, mutta ei sitten ole. Oma vakioreittini ei kulje tuota kautta, vaan radan toiselta puolelta Linnunlauluun.
Ruskeasuon liikenteen ohjaussuunnitelma
Alueelle tulee muutama sata liikennemerkkiä. Virasto on siirtymässä tietokoneaikaan. Liitteet tästä ja edellisestä asiasta tulivat vain linkkinä. Hyvä niin.
Auto- ja pysäköintiongelman ratkaisun pitäisi olla sellainen, ettei se lisää byrokratiaa ja esivallan harjoittamaa alamaisten kyykyttämistä.
Esimerkki Kauppatorilta: muutamaa torimyyjää vahtii valvontakameran välityksellä useampi vahtimestari, jos myynti jatkuu yli kuuden, pääsee myyjä nopeasti mustalle listalle. Ennen kuutta jonossa olleet asiakkaat saa palvella, mutta harjakoneet ovat vilkuttamassa valoja ja tööttäämässä jo puoli tuntia ennen (puolitoista tuntia ennen kuin niiden pitäisi aloitta työt…) Ja ne välillä autiota toria kiertää tunnin parikin harjakonetta ja pesuautoa.
Kauppatori on selkeästi priorisoitu korkealle kaupungin resurssoinnissa.
Vauhtitien pyörätie muuttui tarpeelliseksi, koska radan itäpuolinen pyörätie pilattiin rakentamalla se ylimääräinen raide. Alunperinhän pyörätie kulki Malmilta asti suoraan samassa tasossa junanradan kanssa ja niinpä sitä pääsi aivan saatanan kovaa keskustaan.
Nyt tie on täynnä mutkia ja ylämäkiä ja jarruttelua ja siksi kaikki ajaa Mannerheimintietä ja Helsinginkatua ja Vauhtitietä.
Siis tuo radan itäpuolinen pyörätie on RIKOLLISEN huono. Siinä on liian jyrkkiä mäkiä, joista hiekka valuu itsestään pois ja joka talvi veri lentää. Tosin tien korjaaminen on tässä vaiheessa liian isotöistä. Paska mikä paska.
Pyöräteiden rakentaminen on aina ollut just tätä. Pätkä sinne, toinen tänne. Päärataa enemmän tai vähemmän seuraava pyörätie löytyy esim Järvenpää – Hyvinkää väliltä, mutta Helsingistä vain pätkittäin joidenkin asemien väliltä, usein pitää vielä arvata mistä se reitti oikein menee.
kaupungin pyöräilytavoitteet ovat aika utopistiset suhteessa liikennesuunnittelun arkipäivään. nyt rakennetaan vain pikkupätkä pyörätietä, kun äsken hakamäentien remontissa olisi ollut mahdollista korjata suuria pyöräväylämokia. jos nyt vaikka miettii tuota radan vierusreittiä pohjoisesta etelään, niin ilmalassa töpeksittiin jo ennestään käsittämätön radan tupla ylitys/alitus vielä huonompaan suuntaan. pyörätiesilta (tarpeeton mäki kyllä sinäänsä) olisi edes pitänyt jatkaa uuden autotien yli, mutta tästä olisi varmaan joku euro pitänyt maksaa lisää ja päädyttiinkin kääntämään pyörätie pois radanvarresta ja mäen loppuun/alkuun 90 asteen mutka autotielle. talvella se on sitten mukava yrittää jarruttaa ja kääntyä vasemmalla samaan aikaan, kun pitäisi tiirailla tunnelista tulevia autoja. pyöräilijän (vauhdin) tappaminen lienee ollutkin tuossa ratkaisussa kantavana periaatteena.
Pääradan varrella on länsipuolelle välillä Tikkurila – Käpylä kaavavaraus kiskoparille, ja epäilen että sitä ei tulla käyttämään, vaan seuraava kiskopari vedetään lentokentän kautta tunnelissa Pasilaan. Tuon voisi tarvittaessa käyttää soveltuvin osin pyörätiehen, jos se tarvitaan kiskoille niin otetaan sitten pois.
Pyöräteiden rakentamisesta puuttuu kokonaissuunnitelma. Olen yhä enemmän sitä mieltä, että puolet pyöräteistä pois ja loput kuntoon.
Jos pyöräteitä joskus aletaan suunnittelemaan oikeasti, olisi toivottavaa tehdä jonkinlainen ohje asiasta. Ne pari läsyä, jotka olen nähnyt, ovat itkettävän ja naurettavan välimuoto 😀
Vakavaksi asian tekee huonosti suunniteltujen kevyenliikenteenväylien vaarallisuus. Mennäviikolla tapahtunut laajasti uutisoitu kuolemaan johtanut mopokolarikin oli kuvien mukaan ainakin osaksi huonon liikennesuunnittelun syytä.
Kuvien mukaan oli tehty kalliilla kevyenliikenteen väylä, jossa näkyvyydet olivat nolla. Näytti kaarineen varmaan kivalta havainnekuvassa 🙁 Vanhanaikainen aaltopeltiputki kunnon päillä olisi ollut halvempi ja turvallisempi!
Kuinka paljon sellaisia ihmisiä on, jotka ajavat kaukaakin töihin fillarilla? Kuinka paljon sitten on porukkaa, joka tulee autoilla/junilla/busseilla? Ei minusta koko systeemiä voi rakentaa kovin pienen porukan tarpeiden mukaan. Ajatus jostain muusta on absurdi. Mikäli valtio päättää jotenkin toisin, niin sitten vaan. Tällä hetkellä tuntuu aivan hienolta, että vihreät yms pyrkivät parantamaan pyöräilijöiden juttuja ja vaikeuttamaan autoilijoiden elämää kaikin tavoin. Onkohan äänestäjät yleisesti ihan samaa mieltä?
Pyydän OS:lta tietoa, monessako perheessä on tänäpäivänä auto? (% Hesan/Vantaan/Espoon porukoista)
Miksi pyöräilijät olisivat asioissa jotenkin eri oikeutettuja, kuin autoilijat?
OS:lle kysymys: Suomen co2- päästöt/vuosi, niistä henkilöautojen osuus ja niiden osuus maailman päästöistä?????
Vanhasen utopia 2050?? Ei muuten kauan toimi, kun porukka tajuaa, missä mennään.
MIVa:lle
Puhumme nyt siis kantakaupungista, emme Utsjoesta. Kantakaupungissa autottomien kotitalouksien määrä lienee noin 60 %, en löydä tarkkaa tietoa tähän hätään. Liikennemuodoista joukkoliikenne on tärkein, pyöräilyn osuus kaikista matkoista on noin kuusi prosenttia. Jos vertaamme eri liikennemuotojen valtaamaa tilaa, henkilöautot ovat vallaanneet liikenteen käytössä olevasta tilasta liikkumiseen ja ennen kaikkea autojen säilytykseen kohtuuttoman osan verrattuna liikennemääriin, fillarit taas kovin paljon alle osuutensa.
Osmo kirjoitti että pyöräilyn osuus kaikista matkoista on 6 %. Lukema varmaankin vaihtelee valtavasti säästä ja vuodenajasta riippuen.
Mitä jos autoille varattaisiin nykyistä selvästi vähemmän tilaa kesäkuukausina, kun pyöräily ja kävely on suositumpaa. Esimerkiksi autojen valtaamalla Mechelininkadulla, Hämeentiellä tai Runeberginkadulla voisi kesäisin yksi kaista olla autojen sijaan varattu pyöräilijöille. Vastaavasti talvisin kun vain sitkeimmät pyöräilevät pyöräilykaistasta voisi luopua.
Ajatusta voisi kehittää vielä sääolosuhteiden mukaan muuttuvilla liikennemerkeillä. Sadepäivinä pyöräkaista olisi pois käytöstä ja auringon paistaessa käytössä. Käsittääkseni nykyäänkin jossakin käytetään olosuhteiden mukaan vaihtelevia nopeusrajoituksia.
MIVa:lle: Helsingissä on nyt yli 250.000 autoa. Itselläni on tilasto kahden vuoden takaa, jolloin Helsingissä oli 241.805 autoa, Espoossa 113.947 ja Vantaalla 100.792. Sipoossa niitä oli 9.783.
Autotiheys, henkilöauto/asukas (lähde:Liikkuminen pääkaupunkiseudulla 2005, YTV, 31.5.2006) Muutamia poimintoja:
Helsingin keskusta 400, Tikkurila 390, Matinkylä 410, Espoonlahti 410.
Kantakaupungissa asuvien matkamäärät/asukas/arkivrk
Käynnistää oman autonsa 0,98 krt, astuu joukkoliikennevälineeseen 1,16 krt.
Helsingin kantakaupunkialueella liikennemäärät ovat samalla tasolla kuin v.1990. Helsingin niemen rajalla liikennemäärät ovat yhtä suuria kuin 1980-luvun puolivälissä.
Noissa Leenan luvuissa taitaa olla se vika, että despoolaisten työsuhdeautot on kirjattu Helsinkiin työnantajan osoitteen mukaan.
Pyydän OS:lta tietoa, monessako perheessä on tänäpäivänä auto? (% Hesan/Vantaan/Espoon porukoista)
KVG. Aloittaa voi vaikka kartasta esityksessä http://www.tkk.fi/Yksikot/YTK/koulutus/tupo/lue_ristimaki.pdf (viimeinen 15. sivu).
Kiitos tpyyluomalle erittäin mielenkiintoisesta linkistä!
Siitä Pasilan-Ilmalan liikenneuudistuksesta saatiin kyllä tosiaan jos mahdollista vielä huonompi kuin se alun alkaen oli. Lieveilmiönä vielä- Etelä-Haagasta oli mahdotonta ajaa fillarilla käpylään koko remontin ajan. Pyöräkaistoija ei ollut merkitty mitenkään ja tienpientareet niin täynnä kaikkea romua ja paskaa että renkaat oli kaikenaikaa rikki. Kolmet kumit ajoin sinne tyhjiksi ennen kuin luovutin.
Ja lievempää marinaa- miksi ihmeessä Hämeenlinnanväylän suuntainen pyörätie Hakamäentien risteyksen jälkeen piti muuttaa serpentiiniksi? Se oli suora ja tasainen, nyt se näyttää siltä kun joku olisi ajanut asfalttikonetta tujakassa kännissä. Ennen siinä pääsi vauhdilla, nyt ei.
Tietty koko Hakamäentien-Ilmalan remppa oli vähän kyseenalainen, mutta tehty mikä tehty.
Osmolle: Samaisista tilastoista löytyy seuraava tieto: Espoosta kantakaupunkiin suuntautuvien työntekijöiden määrä on 29.500 ja heistä noin 70% käyttää julkista liikennettä.
Niin että kovin suuri ei voi noiden espoolaisten työsuhdeautojen määrä olla. Puolisollani kyllä on työsuhdeauto, mutta hänen työpaikkansa onkin nykyisin Espoossa(ennen Kuparitalossa) kuten muidenkin tuntemieni työsuhdeautollisten työpaikat ovat(Outokumpu, Outotec, Orion, Kone, Neste, Fortum, Nokia jne)
Noista ainakin Kone Oy:n kotipaikka on Helsinki ja taitaa Outokummunkin olla, jolloin se teidän autonne taitaa olla ”helsinkiläinen”.
Ei ole Outokumpu helsinkiläinen vaan espoolainen.
Jos siis työsuhdeautot lasketaan yrityksen kotipaikan mukaan, niin Helsingin automäärässä on ainakin yhden auton vajaus!
MIVa
Suunnittelun ei välttämättä tarvitse olla nollasummapeliä. Nykyisistä pyöräteissä on paljon parantamisen varaa vaikka pinta-alaa ei lisättäisikään, eikä välttämättä paljon edes rahoitusta. Tuntuu vaan siltä, että pyöräreittien suunnittelua ei osata, vaan ne huitaistaan paikoilleen kunhan autokaistat on ensin hoidettu.
Huonolla säällä katoava pyöräkaista olisi kyllä pahimmanlaatuista kiusantekoa. Virallinen tavoite on saada pyöräilyn osuus kasvamaan, mitä tavoitetta ei edistä se, että pyöräilijän pitää aamulla ihmetellä, että onko tänään tie paikallaan vaiko eikö. Jälleen kerran voisi katsoa mallia sieltä missä homma toimii, esimerkiksi Kööpenhaminasta. Ihmiset pyöräilevät säällä kuin säällä.
Eivät yritykset työsuhdeautoja omistaa. Tiedä sitten kirjautuvatko leasing firman kotipaikan vai minkä mukaan. Tai miten vaikka valtion omistamat autot lasketaan. Mutta joka tapauksessa työsuhdeautoliikennettä on Espoon ja Helsingin rajan yli molempiin suuntiin.
”Nuo pysäköintimaksut ovat hehtaarilla. Tuo hintataso takaa, että pysäköintipaikan oikeasti saa, paitsi siellä, jossa maksullisille paikoille pääsee asukaspysäköintitunnuksella, kuten esimerkiksi Katajanokalla.”
Miten 100EUR hintainen asukaspysäköinti maksu takaa sen, että pysäköintipaikan oikeasti saa.
Lisääntyvätkö pysäköintipaikat ?
Kaikille pysäköintipaikoillehan pääsee vaikka ei ole asukaspysäköinti tunnusta.
Voisin maksaa 100EUR jos tulisi oikeasti paikkoja, jotka on varattu vain asukaspysäköinti tunnuksen omistaville.
Varsinkin Töölössä, minkä tahansa tapahtuman aikana (Stadion, Oppera, Jäähalli, Finnair Stadion) on autoja pysäköity ns. asukaspaikoille.
Näille asukaspaikoillehan tietysti saavat pysäköidä kaikki ja aina kunhan maksavat pysäköinti maksun klo 9-17.
Suojatie keskusteluun vielä liittyen;
jokaisen suojatien edessä on auto tapahtumien aikana.
100EUR asukaspysäköinti, paikat VAIN asukkaille,
reipas sakko ja valvonta tapahtumien aikaan niin ihmiset oppivat tulemaan julkisilla tapahtumiin.
Maksullisen pysäköinnin maksut ovat hehtaarilla, mutta asukaspysäköintitunnus on aivan liian halpa, eikä sillä siksi saa paikkaa.
Lisäksi ulkopuolisille maksullisuus päättyy klo 19. Tämä on töölöläisiä asukkaita ajatellen aivan liian aikaisin. Sen pitäisi päättyä klo 20 tai jopa klo 22, niin nuo Oopperaan menijät joutuisivat edes maksamaan sen kaksi euroa tunnilta. Asukaspysäköintipaikka ei takaa kiinteää paikkaa. Jos takaisi, sen oikea hinta olisi noin 200 euroa kuussa.
Neljä ja kaksi euroa tunti on luultavastu jopa liikaa, mutta kun maksu tehoaa vain osaan pysäköijistä niin se on pakko vetää korkeaksi. Se osa mihin se ei tehoa on asukaspysäköintiluvan haltijat ja pummilla pysäköijät, edellisillä ei ole könttämaksusta johtuen mitään insentiiviä säilyttää autoaan muualla tai olla hankkimatta sitä alkunkaan ja jälkimmäisillä ei ole pelkoa kiinnijäämisestä kun pysäköinninvalvonnalle ei anneta resursseja. Kummastakin asiasta on sivumennen täysin turha rähistä Helsingin vihreille, nämä on autopuolueen liikennepopulismillaan ihan itse aiheuttamia ongelmia, ja on tuossa dysfunktionaalisessa pysäköintijärjestelmässä se hyvä puoli että se käytännössä rajoittaa autoilua.
Rationaalinen ratkaisu olisi periä tuntihintaa kellon ympäri, yöllä tietenkin vähemmän, ja antaa asukaspysäköintiluvalla siitä esim. 50% alennus.
Tpyyluoma on tapansa mukaan taas oikeassa. Vihreät olisivat tuskin itse keksineet niin tehokasta tapaa haitata autoilua kuin minkä autopuolue on itse kehittänyt. Alihinnoittelemalla autopaikat täyteen tehdään auton käyttö mahdottomaksi. Katajanokalta ei kukaan piipahda autolla jonnekin lähelle, koska autoa ei todennäköisesti pysty pysäköimään uudestaan, jos paiukastaan hetkeksi luopuu. Autopaikkapolitiikka sopii nyt parhaiten sille, joka tarvitsee autoa muutaman kerran vuodessa ja seisottaa sitä muuten ovensda edessä.
Idea että autokaistoja muutettaisiin pyöräkaistoiksi kesinä voisi olla ihan hyvä. Ei todellakaan mikään säätilan mukaan tehty ratkaisu, vaan selkeästi kalenteriin sidottu niinkuin kesä-nopeusrajoituksetkin. Vaikkapa vapusta syyskuun alkuun. Tai juhannuksesta heinäkuun loppuun. Kesällähän ei stadissa autojakaan ole niin paljoa, niin ei nekään niitä autoteitä tarvitse. Toki jos autotie on kaksikaistainen, niin kyllä siinä vieressä pitäisi olla kunnollinen pyörätie ympärivuoden, mutta kun näin ei nyt aina ole, niin tämä voisi hyvä kompromissi. Ei pidä antaa täydellisen olla hyvän vihollinen, jne.