Maahanmuutto ja työvoimapula ja elatussuhde

Listal­la on tivat­tu, mis­sä se työvoima­pu­la luu­raa, jol­la maa­han­muut­toa perustellaan.

Työvoima­pu­la on oikeas­t­aan väärä ter­mi. Sitäkin kyl­lä esi­in­tyy. Ilman ulko­maista työvoimaa ei raken­net­taisi Olk­ilu­odon ydin­voimalaa eikä paljon muuten asun­to­ja Helsingis­sä. Pääkaupunkiseudun joukkoli­ikenne ja tak­sit ovat täysin riip­pu­vaisia ulko­maalais­peräis­es­tä työvoimas­ta. Ilman ulko­maalaisia lääkäre­itä moni ter­veyskeskus jäisi tyystin ilman lääkäriä Mut­ta kyl­lä näistäkin selvit­täisi­in ilman ulko­maalaisia. Bus­silip­pu olisi vähän kalli­impi, tak­sia olisi vaikeampi saa­da ja se ydin­voimala syn­ty­isi vielä hitaammin.

Kansan­talouden tasol­la kyse ei ole työvoima­pu­las­ta. Laa­jamit­taista työvoima­pu­laa ei ole tulos­sa, kos­ka kansan­talous sopeut­taa kokon­sa tar­jol­la ole­van työvoiman määrään. Samas­ta syys­tä ulko­maalainen työvoima ei aiheuta työt­tömyyt­tä Suomes­sa, vaik­ka voi toki vaikut­taa palkkarak­en­teeseen.  Väk­ilu­vun lisään­tyessä mys työ­paikat lisääntyvät.

Lisää työikäistä väkeä tarvi­taan paran­ta­maan ela­tus­suhdet­ta.  Ela­tus­suhde tarkoit­taa, kuin­ka suuri osa väestä tekee töitä ja mak­saa vero­ja ja kuin­ka suuri osa elää noiden työssäkäyvien ”siiv­el­lä”. täysin oikeutetusti useim­mat, siis lapset, van­huk­set, äitiys­lo­ma­l­la ole­vat ja asevelvol­liset nyt esimerkiksi.

Jos ulko­mail­ta tulee työikäistä väkeä mak­samaan vero­ja, ela­tus­suhde para­nee ja hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta voidaan pitää pystyssä. Nyky­menol­la se surkas­tuu pikkuhil­jaa pois.

Maa­han­muut­ta­javäestö  paran­taa ela­tus­suhdet­ta vain, jos sen oma ela­tus­suhde on parem­pi kuin kan­taväestön. Näin on mon­es­sa maas­sa, mut­ta Suomes­sa ei ole. Human­i­taarisin perustein maa­han tullei­den työl­lisyysaste on aika heikko ja työn perässä tule­vat EU-kansalaiset taas mak­sa­vat veron­sa koti­mai­hin­sa, esimerkik­si Viroon ole­mal­la Suomes­sa alle puo­let vuodesta.

Human­i­taarista maa­han­muut­toa on perustelta­va human­itäärisil­lä syil­lä, kos­ka sitä ei voi perustel­la ela­tus­suh­teel­la. Myös tämän väen työl­lisyyt­tä on pyrit­tävä paran­ta­maan ja on se paljon paran­tunutkin. Omat ennakkolu­u­lomme tule­vat meille kalliiksi.

Jos halu­amme säi­lyt­tää hyv­in­voin­ti­val­tion, tarvit­semme työperäistä maa­han­muut­toa, jos­sa maa­han­muut­ta­jat valikoidaan nyky­istä itsekkääm­min. Itsekkyy­destä on hyö­tyä myös ulko­maalaisväestölle, kos­ka niin saamme tänne ihmisiä, joil­la on edel­ly­tyk­set elää maas­samme men­estyk­sel­lis­es­ti. Hei­dän esimerkkin­sä voi mur­taa myös ennakkolu­u­lo­ja niin, että lop­ul­ta myös human­itäärisin perustein maa­han tulleet hyväksyt­täisi­in parem­min töi­hin. Näistä itsekkäistä val­in­takri­teereistä pitäisi puhua avoimesti, jot­ta niistä ei puhut­taisi ja niitä valmis­teltaisi salaa.

Jos avaamme vähän port­tia työperäiselle maa­han­muu­tolle, se vähen­täisi myös painei­ta käyt­tää tur­va­paikan­hakure­it­tiä. Samal­la houku­tus­ta käyt­tää tur­va­paikan­hakumah­dol­lisu­ut­ta väärin pitäisi tilk­itä. Ihmettelin aikanaan avokätistä toimeen­tu­lotuen jakoa rahana tur­va­paikan hak­i­joille. Nyt sitä ale­taan jakaa ruokana ja hyvä niin.

Meil­lä olisi ollut tuhan­nen taalan paik­ka EU:n laa­jentues­sa, kun mon­es­sa maas­sa – ja myös Suomes­sa – rajoitet­ti­in työperäistä maa­han­muut­toa uusista jäsen­maista. Mei­dän olisi pitänyt ottaa ran­skalais­ten kam­moa­mat puo­lalaiset putkimiehet Suomeen. Nyt esimerkik­si Nor­ja onnis­tui rohmua­maan heitä.

Eräässä tilaisu­udessa  min­is­teri Astrid Thors ihmetteli, mik­si Suomeen rekry­toidaan mar­jan­poim­i­joi­ta Thaimaas­ta. Mik­si työ­nan­ta­jat eivät rekry­toi niitä vas­taan­ot­tokeskuk­sista. Niin mik­si eivät?

131 vastausta artikkeliin “Maahanmuutto ja työvoimapula ja elatussuhde”

  1. Väk­ilu­vun lisään­tyessä myös työ­paikat ja asun­not lisään­tyvät — sit­ten joskus myöhemmin.

  2. Itsekkyy­destä on hyö­tyä myös ulko­maalaisväestölle, kos­ka niin saamme tänne ihmisiä, joil­la on edel­ly­tyk­set elää maas­samme men­estyk­sel­lis­es­ti. Hei­dän esimerkkin­sä voi mur­taa myös ennakkolu­u­lo­ja niin, että lop­ul­ta myös human­itäärisin perustein maa­han tulleet hyväksyt­täisi­in parem­min töihin. 

    Juuri näin. Ihmette­len suuresti, miten näin itses­tään­selvän asian tajuami­nen tun­tuu mon­elle ole­van äärim­mäisen vaikeaa.

    Tosin olen edelleen sitä mieltä, että hal­patyövoiman tuot­ta­mi­nen ulko­mail­ta ei ole kestävä eikä järkevä ratkaisu pidem­mäl­lä tähtäimel­lä. Sekin olisi kuitenkin paran­nus nykytilanteeseen.

    Eräässä tilaisu­udessa min­is­teri Astrid Thors ihmetteli, mik­si Suomeen rekry­toidaan mar­jan­poim­i­joi­ta Thaimaas­ta. Mik­si työ­nan­ta­jat eivät rekry­toi niitä vas­taan­ot­tokeskuk­sista. Niin mik­si eivät? 

    Transak­tiokus­tan­nuk­set — miten paljon työ­nan­ta­jan aikaa ja vaivaa kuluu työn­tek­i­jöi­den hankkimiseen.

    Anek­do­taa­li­nen aineis­to ker­too, että vas­taan­ot­tokeskuk­sis­sa oleskelevil­la ei keskimäärin vaiku­ta ole­van ns. työ­mo­ti­vaa­tio sil­lä tasol­la, että mar­jan­poim­inta luon­nis­tu­isi. Toisinkin voi olla, mut­ta olete­taan että olet mar­jayrit­täjä ja sin­ul­la on kak­si vai­h­toe­htoa: soit­taa agen­tille, joka lähet­tää tun­netus­ta läh­teestä tun­netusti ahk­e­ria työläisiä ilman ekstra­vaivaa sin­ulle, tai ryhtyä kehit­telemään skeemaa jol­la saat rekry­toitua ahk­e­ria puur­ta­jia vas­taan­ot­tokeskuk­sista ja vielä koulutet­tua heidät.

    Varsinkin, kun jälkim­mäisessä tapauk­ses­sa taitaisi vielä käy­dä niin, että jou­tu­isit heille mak­samaan huo­mat­tavasti enem­män kuin tur­is­tivi­isumil­la liikkuville thaimaalaisille.

  3. Eihän tästä voi olla kuin samaa mieltä. Kan­nat­taisiko­han myös human­i­taarisin perustein tule­via valikoi­da itsekkääm­min? Kris­ti­tyn maan kan­nat­taisi ottaa pako­laisia ensisi­jais­es­ti kris­ti­ty­istä maista. Se olisi var­masti molem­min puolin onnistuneempaa. 

    Keskustelus­sa mielestäni ei vieläkään erote­ta human­i­taarista ja työperäistä maa­han­muut­toa. Vas­taan­ot­tokeskuk­sia perustel­laan työvoima­pu­lal­la, vaik­ka keskimäärin nämä tuli­jat eivät merkit­tävästi työl­listy mon­een sukupolveen. On korostet­tu suo­ma­laisen yhteiskun­nan vas­tu­u­ta inte­graa­tios­ta. Itse näen tuli­jat tasaver­taisi­na ihmis­inä joil­la on täysi kyky ottaa itse vas­tuu omas­ta työl­listymis­es­tään, inte­groi­tu­mis­es­taan ja elämästään. 

    Eli kysymys ei niinkään kuu­lu, mik­seivät suo­ma­laisyri­tyk­set rekry­toi mar­jan­poim­i­joi­ta vas­taan­ot­tokeskuk­sista. Kysymys kuu­luu, mik­seivät tur­va­paikan­hak­i­jat itse hakeudu marjanpomijoiksi.

  4. Olen joskus pyöritel­lyt aja­tus­ta siitä, että pitäisikö esimerkik­si Suomeen tule­vien ekspat­tien tai muiden siir­to­työläis­ten mak­saa aluk­si alem­paa veroa, jot­ta hei­dät saataisi­in houkutel­tua jäämään tänne. Tätähän Noki­at sun muut valit­ta­vat, että tänne on vaikea houkutel­la väkeä, kos­ka vero­tus on niin korkea. 

    Korkeasti koulutet­tu ei jää Suomeen, ellei täältä löy­dy puolisoa tai muuten vaan tule luo­tua niin voimakkaat siteet, että lähtem­i­nen ei enää houkut­tele. Samal­la taval­la ei suo­ma­lainkaan usein jää ulko­maa­jak­son jäl­keen ulko­maille, ellei ole erit­täin paina­va syy tai maa vienyt sydä­men. Mei­dän ilmas­tol­la ja kult­tuuril­la se sydä­men viem­i­nen on vaikeam­paa, tai vie ainakin enem­män aikaa.

    Käytän­nössä hom­ma toimisi sil­lä taval­la, että viiden vuo­den ajan ulko­maalainen työn­tek­i­jä mak­saisi alem­paa, mut­ta joka vuosi vähän nou­se­vaa vero­pros­ent­tia. Tämä olisi myös perustel­tuakin jos­sain määrin, sil­lä ulko­maalainen ei pääse naut­ti­maan kaik­ista suo­ma­laiselle vara­tu­ista hyv­in­voin­tipalveluis­takaan. Mut­ta ennen kaikkea alen­net­tu vero pitäisi nähdä investointi­na, jon­ka aikana tuo ulko­maalainen pyritään “sit­o­maan” Suomeen, että hänen ei tee mieli lähteä kun hänestä tulee tavalli­nen veroa mak­sa­va kansalainen.

  5. Eli tehdään

    1- sairaan­hoita­ja­jono
    2- lääkärijono
    3- yksityisyrittäjäjono
    4- bussikuskijono
    5- siivoojajono
    6- huippuosaajajono

    Parhaat hak­i­jat saa paikan.

  6. Aika kova väite, että asevelvol­liset eli­sivät “siiv­el­lä” asevelvol­liset tekevät työtä koulu­tuk­sen­sa lisäk­si. He tekevät maan­puo­lus­tustyötä aivan päivära­hal­la. Ilman asevelvol­lisia saman työn tek­isi palkka-armeija.

    1. Asevelvol­liset las­ke­taan ale­tus­suh­teessa elätet­tävi­in siinä mis­sä opiske­li­jat, eläkeläiset ja äitiys­lo­ma­l­la ole­vat. Ei asi­as­sa mitään moral­is­mia ole. Asevelvol­lisu­usarmei­ja on kansan­taloud­del­lis­es­ti kallis tapa huole­htia maanpuolustuksesta. 

  7. Osmo, kun puhutaan maa­han­muu­tos­ta, niin sil­loin ei puhuta Olk­ilu­odon ydin­voimalatyö­maan ulko­mai­sista urakoit­si­joista, joiden työn­tek­i­jät ovat ns. reppumiehiä.
    Jos muis­tan oikein, niin noi­ta Olk­ilu­odon urakoi­ta haki­vat myös suo­ma­laiset yri­tyk­set, mut­ta hävi­sivät tar­jouskil­pailut. Puo­lalainen putkimies on halvempi.
    Ydin­voimalan rak­en­t­a­mi­nen on juurikin aiem­min mainit­se­maani kapean sek­torin osaamista, jol­la ei ole mitään tekemistä maa­han­muu­ton kanssa.
    Siinä on kysymys nor­maal­ista kan­sain­välis­es­tä kau­pankäyn­nistä yri­tys­ten välillä.

    Osmo: “Samas­ta syys­tä ulko­maalainen työvoima ei aiheuta työt­tömyyt­tä Suomes­sa, vaik­ka voi toki vaikut­taa palkkarakenteeseen.”
    Aivan, se kuu­luisa puo­lalainen putkimies on halvem­pi, mis­tä tuli mieleen, että suo­ma­lainen riv­iputkimies ei ansaitse mitään ruhti­naal­lisia sum­mia. Osa pääsee kohtu­ullisi­in ansioi­hin tekemäl­lä pitkää päivää. Yrit­täjät ovat asia erikseen.

    Paljon maa­han­muut­ta­jia vas­taan­ot­taneista maista ainakin Yhdys­val­lat ja Kana­da ovat men­estyneet hyvin, ja vähem­mil­lä yhteiskun­nal­lisil­la häir­iöil­lä kuin Euroopan maat.
    Yhdys­val­lois­sa ara­bi­maa­han­muut­ta­jat men­estyvät jopa keskimääräistä paremmin.

    Tuol­laisen onnis­tu­mi­nen vaatii avoimet työ­markki­nat ja niukan(kannustavan?) sosi­aal­i­tur­van ja kas­va­vat tulo­erot. Ja min­ulle on jotenkin syn­tynyt sel­l­ainen kuva, että eniten maa­han­muut­toa kan­nat­ta­vat tahot, Vihreät ja osa vasem­mis­toa, eivät taas hyväksy noi­ta ehtoja.
    RKP:n oikeaa laitaa(B. Wahlroos talous­neu­vo­nan­ta­jana) edus­tavalle Thor­sille yllä mainit­tu lie­nee enem­män kuin tervetullutta.

    Osmo: “Eräässä tilaisu­udessa min­is­teri Astrid Thors ihmetteli, mik­si Suomeen rekry­toidaan mar­jan­poim­i­joi­ta Thaimaas­ta. Mik­si työ­nan­ta­jat eivät rekry­toi niitä vas­taan­ot­tokeskuk­sista. Niin mik­si eivät?”

    Suurin osa vas­taan­ot­tokeskuk­si­in tule­vista taitaa tul­la Soma­lias­ta ja Irak­ista ja enim­mäk­seen miehiä. Rehellis­es­ti, löy­tyykö tuos­ta porukas­ta halukku­u­ta lähteä pyl­lis­telemään suo­ma­laisi­in met­si­in? Ilmankin pär­jää, vaikkakin niukasti.

    Vai­moni on opet­tanut molem­pia kansal­lisuuk­sia yli kymme­nen vuot­ta, enim­mäk­seen aikuisia. Sen mitä minä olen ymmärtänyt hänen puheis­taan, niin nois­sa mais­sa se, mikä on sovelias­ta miehen kun­ni­alle, eroaa meikäläis­es­tä ajat­telus­ta hyvin paljon.

    Toden­näköis­es­ti olen ennakkolu­u­lois­es­ti väärässä. Kuten aina.

  8. “Jos ulko­mail­ta tulee työikäistä väkeä mak­samaan vero­ja, ela­tus­suhde para­nee ja hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta voidaan pitää pystyssä. Nyky­menol­la se surkas­tuu pikkuhil­jaa pois”

    Siis häviääkö kokon­aan ja pysyvästi “hyv­in­voin­i­ty­hteiskun­ta”? Mitäköhän se “hyv­in­voin­i­ty­hteiskun­ta” oikein tarkoittaa?

    Eikös ikärak­en­teel­la ole kuitenkin taipumus kor­jaan­tua luon­nos­taankin. Ensin van­hempaa väestöä on liikaa ja syn­tyvyys on suh­teel­lis­es­ti pieni, sit­ten van­hem­man väestön osan määrä piene­nee pienen syn­tyvyy­den takia. Tietysti jos syn­tyvyys pienenisi lop­ut­tomasti niin huonos­ti kävisi.

  9. “Jos avaamme vähän port­tia työperäiselle maa­han­muu­tolle, se vähen­täisi myös painei­ta käyt­tää tur­va­paikan­hakure­it­tiä. Samal­la houku­tus­ta käyt­tää tur­va­paikan­hakumah­dol­lisu­ut­ta väärin pitäisi tilkitä.”

    “Meil­lä olisi ollut tuhan­nen taalan paik­ka EU:n laa­jentues­sa, kun mon­es­sa maas­sa – ja myös Suomes­sa – rajoitet­ti­in työperäistä maa­han­muut­toa uusista jäsenmaista.”

    Minus­ta nämä kak­si asi­aa eivät liity mitenkään yhteen. Se, mitä tehdään puo­lalais­ten työperäiselle maa­han­muu­tolle, ei vaiku­ta tip­paakaan siihen, miten houkut­taval­ta soma­leille tai irak­i­laisille suo­ma­laisen human­i­taarisen maa­han­muu­ton piiri­in pääsem­i­nen tuntuu. 

    Sen sijaan siis tuo tur­va­paikkakri­teere­in maa­han­muu­ton tilkkimi­nen voisi oikeasti vaikut­taa siihen, miten paljon maa­han tulee väkeä muul­la kuin työntekomotiivilla. 

    Käytän­nössä läh­es kaik­ki tur­va­paikkakri­teere­in maa­han hyväksyt­tävät tuli­jat ovat EU:n ulkop­uolelta. Miten tämän porukan työperäisen maa­han­muu­ton ovea voitaisi­in ava­ta niin, että tur­va­paikkakri­teere­in tulo vähenisi? Jos työperäistä maa­han­muut­toa EU:n ulkop­uolelta helpote­taan, se var­maan lisäisi kiinalais­ten ja thaimaalais­ten tuloa Suomeen töi­hin. En kuitenkaan näe, miten tuo helpo­tus mitenkään vähen­täisi tur­va­paikkakri­teere­itä väärinkäyt­tävän tulo­halu­ja. Aivan riip­pumat­ta siitä, miten help­po työperäis­es­ti on maa­han tul­la, niin tur­va­paikan saan­ti on silti paljon parem­pi asia. 

    Minus­ta tämän tien tukkimiseen on vain yksi keino. Eli se, että väärinkäyt­tö tehdään nyky­istä vaikeam­mak­si. Minus­ta tämä on täysin irralli­nen asia sen suh­teen, mitä tehdään työperäisen maa­han­muu­ton kanssa. 

    “Eräässä tilaisu­udessa min­is­teri Astrid Thors ihmetteli, mik­si Suomeen rekry­toidaan mar­jan­poim­i­joi­ta Thaimaas­ta. Mik­si työ­nan­ta­jat eivät rekry­toi niitä vas­taan­ot­tokeskuk­sista. Niin mik­si eivät?”

    No, ensim­mäi­nen mieleen juo­lah­ta­va asia on se, että vas­taan­ot­tokeskuk­ses­sa toimeen­tu­lotuel­la eläviä on paljon vaikeampi houkutel­la suh­teel­lisen ikävi­in töi­hin kuin Thaimaas­sa paljon vähem­mäl­lä rahal­la kitkut­tavia. Heille jou­tu­isi siis mak­samaan paljon enem­män samas­ta työstä. 

    Toinen asia on se, että human­i­taarisil­la syil­lä maa­han pyrkivien työ­mo­ti­vaa­tio yleis­es­ti on alem­pi kuin niiden, joiden ain­oa moti­vaa­tio on tehdä työtä. Etenkin tuo pätee niihin mainit­semi­isi väärinkäyt­täji­in, joiden ain­oa moti­vaa­tio voi hyvin olla se, että pää­sevät elämään kohtu­uelin­ta­soista elämää muiden piikkiin.

  10. Yritäpä julka­ista tämä kir­joituk­sesi Vihreässä Lan­gas­sa, yritäpä.

  11. Pääpi­irteis­sään juuri näin, ja tästä asi­as­ta kan­nat­taa vään­tää rauta­lankaa ilmeisen paljon.

    Kor­vaani säräh­tivät silti “men­estyk­selli­nen elämi­nen” ja sel­l­ainen aja­tus, jos­sa ela­tus­suhde nousee vain vero­ja mak­samal­la. Itse ajat­telisin, että esimerkik­si se äitiys­lo­ma­lainen kyl­lä nimeno­maan tekee hyv­in­voin­nille vält­tämätön­tä ja sitä rak­en­tavaa, yhteiskun­taa ylläpitävää ela­tustyötä, vaikkei palkkaa siitä saakkaan.

    Samoin on hie­man vaikea ajatel­la, että ela­tus­suhdemit­taria paran­ta­va ja palkkaa saa­va puhe­lin­myyjä / day­traderi / keskustapoli­itikko ei nimeno­maan eläisi muiden kus­tan­nuk­sel­la, vaik­ka hänen ansio­työn­tekon­sa näyt­täisi kaikenkaikki­aan ole­van kokon­aishyv­in­voin­tia vähen­tävää siipeilyä, joka kan­nat­taisi pyrk­iä kieltämään lailla.

  12. Noin viimeisen kymme­nen vuo­den aikana on kyl­lä rum­mutet­tu lukuisil­ta tahoil­ta suuristä ikälu­ok­ista (s. 1945–1950) ja siitä, että kun he eläköi­tyvät, riit­tää vak­i­naista työtä nuoremmille. 

    Jos kek­simääräi­nen eläköi­tymisikä on noin 60 vuot­ta, niin lasku­jeni mukaan alkaa suurten ikälu­okkien eläköi­tymis­bu­u­mi olla ohi. 

    Nuoriso­työt­tömyys ei ole vielä huo­man­nut tätä? Eivät myöskään työ­suhtei­den laatu. Minus­ta tämä oli niin iso bluffi, että siitä olisi syytä puhua avoimesti ja myön­tää tosi­asi­at: työvoima­pu­la on perut­tu. Turhan toivon anta­mi­nen silp­putyölu­okalle abstrak­til­la, kun ne suuret ikälu­okat niin sit­ten, oli väärä teko ja olisi mukavaa, jos asia voitaisi­in jo avoimesti myön­tää — myös valtamediassa.

    1. Yleinen eläköi­tymisikä on noin 61,5 vuot­ta jos luku­un ote­taan vain ne, jot­ka eivät ole siir­tyneet eläk­keelle ennen 50 ikävuot­taan. Suuri eläköi­tymi­nen on juuri nyt meneillään.

  13. Kiitos asial­lis­es­ta suh­tau­tu­mis­es­ta mar­jan­poim­intaan. Tiedän erään varakkaas­ta län­si­maas­ta Helsinki­in äsket­täin muut­ta­neen ammat­tiko­rkeak­oulu­opiske­li­jan, joka on niin tiukoil­la, että on hak­enut ruokavalioon­sa täy­den­nys­tä keskus­puis­tos­ta. Nyt mar­ja-aika on ohi. Hän tek­isi mielel­lään töitä, mut­ta ei saa.

  14. Eikö jo ihan vero­tuskin tee thai-työvoimas­ta maa­han­muut­ta­jia halvem­paa työvoimaa? Mikä on toimeen­tu­lo­tukea saa­van maa­han­muut­ta­jan mar­gin­aaliv­ero? Var­maankin melkein 100% pienistä tuloista. Tuskin mar­jan­poimin­nas­ta niin paljoa rahaa tulisi että kaik­ki tarve­harkin­naiset tuet lop­puisi­vat, eli kokon­aisveroast­ekin var­maan lähen­telee sitä 100%. Thaimaalaiset mak­sa­vat tietysti kalli­it lentoliput, mut­ta veroaste on var­maan liki nolla.

    Perus­tu­lo olisi tietysti ratkaisu, mut­ta silti herää kysymys halu­aako perus­tu­loa naut­ti­va tehdä kol­men euron tun­tipal­ka­lla työtä lapis­sa? Ehkä halu­a­vatkin, mut­ta kyl­lä se on houkut­tel­e­vampi tar­jous sel­l­aiselle joka asuu maas­sa jos­sa sil­lä kolmel­la eurol­la on jotain ostovoimaa. Hal­pa työvoima muut­tuu samantien kalli­ik­si kun se jää maa­han asumaan.

  15. Kyl­lä kai Suomeen tulee myös aito työvoima­pu­la ja jos sitä ei ratkaista kansan­talouden koko läh­tee lasku­un. Ei siis ole kyse vain huolto­suh­teen huononemisesta.

    Kun fir­ma menet­tää hyvin tuot­ta­van baby boomerin eläk­keelle eikä löy­dä kor­vaavaa työn­tek­i­jää, kyseistä työtä ei enää tehdä. Kansan­talous piene­nee kyseisen työn­tek­i­jän panok­sen ver­ran. Jos tilalle löy­tyy vähem­män tuot­ta­va työn­tek­i­jä, kansan­talois menet­tää vain tuot­tavuuk­sien ero­tuk­sen, mut­ta yhtä kaik­ki kansan­talous pienenee. 

    Molem­mis­sa tapauk­sis­sa kansan­talous las­kee myös per capi­ta, kos­ka kansalais­ten määrä ei vähene vielä.

    Tuot­tavu­ut­ta ei voi paran­taa niin paljon, että pois­tu­van työvoima voitaisi­in kor­va­ta. Fir­mat reagoi­vat sik­si pikem­min yrit­tämäl­lä rekry­toi­da pitkäaikaistyöt­tömiä, ulko­maalaisia tai ehkä toden­näköisem­min siirtämäl­lä tuotan­toaan mai­hin, jois­sa työvoimas­ta ei ole pulaa. 

    Jälkim­mäi­nen vai­h­toe­hto on pait­si toden­näköi­nen myös todel­la ikävä BKT:n, BKT per cap­i­tan ja vero­tu­lo­jen kannalta.

    Tavalli­nen maa­han­muut­tokri­it­ti­nen änkyrä ei lainkaan tajua, mitä tuos­sa heikäläis­ten kri­it­tisyy­dessä on kyse. Tai san­o­taan niin, että he ovat oike­as­sa, että kyseessä on Suomen tule­vaisu­us, mut­ta päin­vas­taisel­la taval­la kuin he kuvit­tel­e­vat. Maa­han­muut­ta­ji­in ja monikult­tuurisu­u­teen pitää oppia suh­tau­tu­maan myön­teis­es­ti, kos­ka muuten Suo­mi ei saa maa­han­muut­ta­jia eikä monikult­tuurisu­ut­ta. Ja se on aika surkea näkymä Suomen talouden kannal­ta seu­raa­van kol­men vuosikymme­nen tähtäimellä.

  16. Osmo uno­htaa tässä yhden melko keskeisen asian.

    Suuret ikälu­okat lisään­tyivät sodan jäl­keen _luonnottoman_ nopeasti. Ihan biol­o­gis­es­ti kat­sot­tuna syn­tyvyys oli aivan poikkeuk­sel­lisen suurta.

    Nyt suurten ikälu­okkien jät­tämää aukkoa pitäisi sit­ten paika­ta. Ratkaisuna siihen esitetään maa­han­muut­ta­jien roudaamista Suomeen sekä suo­ma­lais­ten oman syn­tyvyy­den nos­tamista. Seu­rauk­se­na on suur­ta väestönkasvua (mikä on jo itsessään äärim­mäisen epäekol­o­gista Suomen kaltaises­sa maas­sa). Mut­ta mie­lenki­in­toisem­paa on se, mitä tapah­tuu sit­ten parin sukupol­ven kulut­tua, kun nämä Suomeen saa­puneet maa­han­muut­ta­jat ja mah­dol­lis­es­ti kas­va­neen syn­tyvyy­den myötä syn­tyneet uudet “suuret ikälu­okat” (jot­ka ovat kooltaan tietysti vielä suurem­pia kuin sodan jäl­keen syn­tyneet) jäävät joukoit­tain eläkkeelle.

    Kas kum­maa, meil­lä on jälleen työvoima­pu­la (tai suuri epä­suh­ta ela­tus­suh­teessa, miten sen nyt halu­aakaan ilmaista) ja lisäk­si ongel­man skaala on paljon suurem­pi kuin tässä 2000-luvun alun työvoimapulassa.

    Jokainen var­masti ymmärtää, että täl­lais­es­ta kier­teestä seu­raa ääretön väestönkasvu. Ekol­o­giset reunae­hdot tule­vat tietenkin vas­taan (luo­jan kiitos), mut­ta ratkaisumal­li­na­han tämä koko työvoiman paikkaami­nen täl­lä taval­la perus­tuu silkkaan paradok­si­in ja mahdottomuuteen.

    Ei vinoutunut­ta ikäpyra­midia voi paika­ta vinout­ta­mal­la sitä vielä lisää ja tekemäl­lä siitä entistä luon­not­tomam­man. Se täy­tyy palaut­taa luon­nol­liseen tilaansa. Mut­ta luon­no­ton­ta tässä yhtälössä ei ole tämän het­ken työvoima­pu­la, vaan nimeno­maan suurten ikälu­okkien sodan jälkeinen syntyvyys.

    Käsit­tääk­seni Vihreät ovat ainakin ennen puhuneet kaikkia näitä “lop­ut­toman kasvun” paradok­se­ja vas­taan, mut­ta ollaanko nyt tul­tu siihen pis­teeseen, että tekin olette alka­neet niel­lä ne?

  17. > Eräässä tilaisu­udessa min­is­teri Astrid
    > Thors ihmetteli, mik­si Suomeen
    > rekry­toidaan mar­jan­poim­i­joi­ta Thaimaasta.
    > Mik­si työ­nan­ta­jat eivät rekry­toi niitä
    > vas­taan­ot­tokeskuk­sista. Niin mik­si eivät?

    Ehkäpä vas­taan­ot­tokeskusten väki on oppin­ut liian suo­ma­laisille tavoille. Onhan se erikoista että mar­jan­poim­i­joi­ta pitää rah­da­ta toiselta puolelta maail­maa, vaik­ka Suomes­takin löy­tyy muu­ta­ma satatuhat­ta kotop­eräistä työtön­tä ja siihen maa­han­muut­ta­jat vielä päälle.

  18. Suomes­sa on muu­ta­ma perus­ta­van­laa­tu­inen ongel­ma: ensin­näkin tuotan­torakenne on muut­tunut radikaal­isti jo hyvän aikaa, teol­lisu­us siirtää tuotan­toaan muille maille vier­ahille. Toisek­si, uusia inno­vaa­tio­ta ei ole näköpi­iris­sä. Kol­man­nek­si meil­lä on työ­markki­noil­la ns. kohtaan­to-ongel­ma, työvoiman kysyn­tä ja tar­jon­ta eivät kohtaa, mm. siitä syys­tä, että yliopis­to­jen ja ammat­tiko­rkeak­oulu­jen sisäänot­tomäärät ovat aivan liian suuret. Neljän­nek­si on tämä ela­tus­suht­en heiken­tymi­nen (joka tietysti on väestön ikään­tymisen suh­teen täysin tilapäi­nen ilmiö).

    Ela­tus­suh­teen paran­t­a­mi­nen pitäisi aloit­taa siten, että tehtäisi­in radikaali muu­tos sosi­aal­i­tur­vaan ja koulu­tus­poli­ti­ikkaan. Samal­la yleistä eläkeikää nos­tet­taisi­in 70 ikävuo­teen. Sosi­aali- ja työt­tömyys­tur­vaa heiken­net­täisi­in olen­nais­es­ti ja korkeak­oulu­paikko­ja (yliopis­tot ja eri­tyis­es­ti ammat­tiko­rkeak­oulut) vähen­net­täisi­in ainakin 30 %. Ammatil­liseen koulu­tuk­seen suun­nat­taisi­in lisäresursse­ja. Samaan aikaan huole­hdit­taisi­in siitä, että ihmiset saa­vat työstään palkan, jol­la tulee toimeen. Ikään­tyvien työn­tek­i­jöi­den työhyv­in­voin­nin tukem­i­nen eri­ty­is­toimin tulisi pakol­lisek­si työ­nan­ta­jille. Samaan aikaan houkuteltaisi­in ulko­maisia osaa­jia kul­loinkin vireil­lä ole­vi­in pro­jek­tei­hin, jol­la taval­la nor­maalit yri­tyk­set tänä päivänäkin tekevät, hake­vat nor­maalin rekry­toin­nin kaut­ta osaa­jia sieltä, mis­tä kykenevät (jotkut heistä jäävät maa­han, toiset eivät, ei tarvi­ta eri­ty­istä työperäistä maa­han­muut­topoli­ti­ikkaa). Näin puret­taisi­in kan­nustin­loukku­ja ja mah­dol­lis­tet­taisi­in tas­apain­on saavut­ta­mi­nen suo­ma­laisil­la työ­markki­noil­la, ja paran­net­taisi­in ela­tus­suhdet­ta merkittävästi.

    Teol­lisu­us­tuotan­non karkaamista ulko­maille ei voi­da enää mitenkään pysäyt­tää. Sen sijaan tarvit­taisi­in todel­la suuria julk­isia panos­tuk­sia inno­vaa­tiotoim­intaan, eri­tyis­es­ti ener­giakysymys­ten sar­al­la, tulos tai ulos peri­aat­teel­la. Samaan aikaan olisi tur­vat­ta­va suo­ma­lainen omis­tus, jot­ta inno­vaa­tioiden liike­toimin­nal­liset hyödyt eivät karkaisi ulko­maille ja huole­hdit­ta­va muutenkin omis­tuk­sen säi­lymis­es­tä suo­ma­lai­sis­sa käsis­sä ainakin ns. strate­gisil­la aloilla.

    Näen työperäisen maa­han­muu­ton pikku näperte­lynä, jol­la ei tosi­asi­as­sa pystytä vas­taa­maan yhteiskun­tamme ela­tus­suh­teemme haas­teeseen kestävältä poh­jal­ta. Se voi olla yksi pienen pieni keino muiden joukos­sa, mut­ta mis­sään tapauk­ses­sa kyse ei ole ratkais­us­ta. Tarvi­taan kokon­ais­val­taista lähestymistapaa.

    Tärkein­tä on hyväksyä, että mei­dän tulee hylätä sosi­aalidemokraat­ti­nen unel­ma, jos­sa jokaisel­la on korkeak­oulu­tutk­in­to takataskus­sa ja elämässä pär­jää main­iosti töitä tekemät­tä – niin vier­aal­ta nykypäivän val­os­sa kuin tämä aja­tus tuntuukin.

    Soin­in­vaara viit­taa jälleen ennakkolu­u­loi­hin human­i­taaris­ten maa­han­muut­ta­jien työt­tömyy­den selit­täjänä. Ennakkolu­u­lo­jen, tai pitäisikö suorem­min sanoa rasis­min, merk­i­tys­tä human­i­taaris­ten maa­han­muut­ta­jien huonon työl­lisyys­ti­lanteen selit­täjänä ei kan­na­ta yliarvioi­da, ei toki aliarvioidakaan, sil­lä ennakkolu­u­lu­ja var­masti on jonkin ver­ran val­taväestön kesku­udessa. Luulen kuitenkin, että työt­tömyy­dessä on enem­mänkin kyse aivan nor­maaleista työvoiman kysyn­tään vaikut­tavista tek­i­jöistä kuten ammat­ti­tai­dos­ta ja kieli­tai­dos­ta. Kuka halu­aisi palkata henkilön, jon­ka ammat­ti- tai kieli­taito ei ole tehtävän vaa­timusten tasol­la? Ei kukaan tietenkään. 

    Sikäli kun ennakkolu­u­lot, taik­ka rasis­mi, selit­tää human­i­taaris­ten maa­han­muut­ta­jien huonoa työl­lisyys­ti­lan­net­ta, pitää muis­taa, että ennakkolu­u­lo­ja esi­in­tyy niin suo­ma­lais­ten kuin maa­han­muut­ta­jienkin kesku­udessa. Jonkin ver­ran merk­i­tys­tä on myös sil­lä, että monien human­i­taaris­ten maa­han­muut­ta­jien omat arvot, asen­teet ja käyt­täy­tymis­mall­it estävät hei­dän työl­listymisen­sä. Ja var­masti myös suo­ma­lais­ten työt­tömyyt­tä yllä pitävät ns. kan­nustin­loukut koske­vat myös maa­han­muut­ta­jia. Ilman työtäkin pär­jää, jois­sakin tapauk­sis­sa vieläpä varsin hyvin.

  19. En ottanut kan­taa asevelvol­lisu­usarme­jan vaiku­tuk­seen taloudessa. Eikös sit­ten kaik­ki val­ti­ol­ta tai kunnal­ta palkkaa naut­ti­vat pitäisi laskea ela­tus­suh­teessa elätet­tävi­in samoin kuin varus­miehetkin, sama vaiku­tushan niil­lä on julkiseen talouteen? Verora­hoil­la­han ne palkat kus­tan­netaan. Varus­mies tekee maan­puo­lus­tustyötä läh­es ilmaisek­si (päivära­hal­la), siis sel­l­aista työtä joka mak­saa tietenkin enem­män jos siihen olisi palkat­tu joku. Varus­mies mak­saa työl­lään­sä siis ne tulot, jot­ka se saa. Varus­mies siis tuot­taa jotain yhteiskun­nalle, kos­ka tekee työtä yhteiskun­nan hyväk­si. Miten hyvä tuot­tavu­us on, niin se on sit­ten toinen jut­tu. Joka tapauk­ses­sa on hyvin erikoista, että tämä ihmis­ryh­mä las­ke­taan elatussuhteeseen.

  20. Meistä työt­tömistä rak­en­ta­jista tuo ulko­maisen työvoiman suosimi­nen ei aina ole järkevää ja tarkoi­tan nyt räjähtänyt­tä pimeän työvoiman käyt­töä. Itsekin Ruot­sis­sa siir­to­laise­na asuneena ymmär­rän erit­täin hyvin työn perässä maa­han muut­tanei­ta ja min­ul­la on heistä työ­tovere­ina posi­ti­ivisia koke­muk­sia, mut­ta… http://rodionr.vuodatus.net/blog/2196862/tynnyrissa-kasvanut-maisteri/

  21. “Laa­jamit­taista työvoima­pu­laa ei ole tulos­sa, kos­ka kansan­talous sopeut­taa kokon­sa tar­jol­la ole­van työvoiman määrään.”

    Pelkästään hyvä asia on, että tätä samaa vir­ket­tä on tois­tet­tu asiantun­ti­joiden toimes­ta viimeiset viisi vuot­ta läh­es tauot­ta val­takun­nal­li­sis­sa tiedo­tusvä­lineis­sä. Muuten­han voisi toteu­tua tilanne, jos­sa opiske­li­jat, heikos­sa työl­lisyys­ti­lanteessa, rahoit­ta­vat opin­to­jaan jatku­val­la lainan­otol­la työn­täyt­teisen tule­vaisu­u­den uskossa.

  22. “Meil­lä olisi ollut tuhan­nen taalan paik­ka … rajoitet­ti­in työperäistä maa­han­muut­toa uusista jäsenmaista.”

    Toinen tuhan­nen taalan kysymys on sat­un­naisen työn­tek­i­jän (joka ei mak­sa vero­ja Suomeen) samapalkkaisuus.

    Lain­säädän­nöl­lä pako­tamme kansan­talouden lähet­tämään ulko­maille val­u­ut­taa, jota kukaan ei edes ole pyytänyt. Tämäkin raha suurelta osin menee välikäsille ja eri­laisille jobbareille.

  23. Jore on oikeil­la jäljil­lä. Ei tosi­aan ole mitään teo­reet­tis­es­ti järkevää syytä mik­si varus­miehet ja puo­lus­tusvoimien kan­ta­henkilökun­ta las­ket­taisi­in eri puolelle huolto­suh­teen jakomerkkiä. Kumpikin tekee vas­taavaa työtä jon­ka mak­saa veron­mak­sa­jat. Vas­taavasti kotiäid­it ja las­ten­hoita­jat pitäisi laskea samaan kategoriaan.

    Käytän­nössä lie­nee yksinker­tais­es­ti helpom­paa tehdä lajit­telu palka­nsaa­jien ja muiden välil­lä. Käytän­nön eroa ei oikeas­t­aan ole, jos varus­mi­esten määrä on vakio yli ajan niin muu­tosten tutkimises­sa on oikeas­t­aan ihan sama minne ne lasketaan.

  24. Samuli: “Paljon maa­han­muut­ta­jia vas­taan­ot­taneista maista ainakin Yhdys­val­lat ja Kana­da ovat men­estyneet hyvin, ja vähem­mil­lä yhteiskun­nal­lisil­la häir­iöil­lä kuin Euroopan maat.”

    Yhdys­val­lat on onnis­tunut hyvin lähin­nä mieliku­vien luomises­sa. USA:ssa mon­en etnisen ryh­män tilanne on niin huono, että ilman noi­ta myön­teisiä mieliku­via puhut­taisi­in var­masti katas­trofista. Euroopas­sa eivät ongel­mat ole mis­sään läh­eskään niin suuret. Kana­da on onnis­tunut paljon parem­min, mut­ta sikäläi­nen yhdyskun­ta muis­tut­taakin enem­män eurooppalaista.

    Tästä kai voi päätel­lä, että suuret tulo­erot ja huono sosi­aal­i­tur­va on myrkkyä onnis­tuneelle inte­groin­nille. Työ­markki­noiden toimivu­u­den suh­teen voitaisi­in kyl­lä ottaa joltain osin oppia Yhdys­val­loista. Siel­lä palvelu­am­mateis­sakin on ihmisiä, jot­ka tuskin osaa­vat englan­tia. Suomes­sa kieli­taidot­to­mia näkee vain etni­sis­sä ravintoloissa.

    1. Euroopan maista maa­han­muu­ton osalta eri­no­mais­es­ti on men­estynyt Sveit­si. Ilman maa­han­muut­ta­jia syn­type­r­äis­ten sveit­siläis­ten elin­ta­so olisi selvästi huonom­pi kuin nyt.

  25. Tähän liit­tyy näitä tren­de­jä. Teol­lisu­u­den vähen­tymi­nen Suomes­ta vähen­tää ilman — ja mui­ta saastei­ta. Samal­la työn tuot­tavu­us vähe­nee merkit­tävästi, kun teol­lista tuotan­toa yritetään kor­va­ta palveluilla.

    Tältä poh­jal­ta ei ole ollenkaan var­maa, että paljon puhut­tua työvoima­pu­laa koskaan edes tulee Suomeen. Työl­listävät teol­liset alat hiipu­vat. Tämä heiken­tää varsinkin heikosti koulutet­tu­jen nuorten miesten mah­dol­lisuuk­sia työllistyä.

    Työperäi­nen maa­han­muut­to joutuu siis kil­paile­maan tässä ske­naar­ios­sa suo­ma­lais­ten kanssa työl­listymis­es­tä eri palvelu­aloille. Johtuen alhais­es­ta tuot­tavu­ud­es­ta, nämä alat taas eivät ole työvoimaval­taisia, eikä työl­listymi­nen kieli­taidot­toma­lle tule ole­maan help­poa. Samal­la meille tulee pysyvä ilmiö vähäis­es­ti koulute­tu­ista nuorista miehistä.

  26. Suomi­han vähin­tään räjähtää, jos äkkiä ei saa­da väk­ilukua nyky­istä suurem­mak­si. On se elämä kauhea­ta, kun ei joka vuosi ulko­maille pääse eikä joku aja bus­sia nälkäpalkalla.

  27. Työvoima­pu­la on tosi­aankin väärä ter­mi. Olen jois­sakin väit­te­lyis­sä käyt­tänyt ter­miä veron­mak­sa­japu­la. Sil­lä pystyy parem­min selit­tämään asian niille, jot­ka huo­maut­ta­vat, että “eihän kaikille syn­type­r­äisillekään ole töitä, mikä työvoima­pu­la muka”.

  28. Olen tässä asi­as­sa var­maan kaikkien kanssa täysin eri mieltä.

    Suuret ikälu­okat kun kas­vatet­ti­in, puet­ti­in ja koulutet­ti­in ja samal­la mak­set­ti­in sotavelko­ja Neu­vos­toli­it­toon, asutet­ti­in menetet­ty­jen aluei­den ihmiset ja jälleen­raken­net­ti­in Lap­pi. Niin kaikesta tästä sik­isi suo­ma­lainen hyvinvointi.

    Mik­si tämä hyv­in­voin­ti nyt lop­puisi, kun suuret ikälu­okat tule­vat uudelleen huol­let­taviksi. Heil­lä on useim­mil­la komaisu­ut­ta ja rahas­toitu eläke.

    Eli huolto­suhde­matem­ati­ikan kannal­ta tilanne on enem­män kuin hyvä. Lisäk­si yhteiskun­ta on inno­vati­ivi­nen ja orgaa­ni­nen = sopeutuvainen.

    Suomel­la on useimpi­in mui­hin län­si­mai­hin ver­rat­tuna se etu, että sekä miehet että naiset käyvät töis­sä. Se huono puoli Suomes­sa on, että eläkeläis­ten työssä käyn­ti on mil­teipä krim­i­nal­isoitu sekä vero­tuk­sel­lis­es­ti että asen­neil­mas­tos­ta. Tämä tulee var­maan muut­tumaan, josko ja kun­han työvoimas­ta oikeasti joskus tulee pula.

  29. Suomi­han vähin­tään räjähtää, jos äkkiä ei saa­da väk­ilukua nyky­istä suurem­mak­si. On se elämä kauhea­ta, kun ei joka vuosi ulko­maille pääse eikä joku aja bus­sia nälkäpalkalla.

    Uhat­tuina eivät ole työssä käyvien ulko­maan­matkat vaan pelt­tävis­sä on, että van­huk­set eivät saa kun­non hoitoa, ter­veyskeskuk­si­in jonote­taan, opet­ta­jia lomaute­taan, ope­tus­ryh­mät kasvavat,

  30. Josko tässä vähän alem­piar­voisen työn teet­tämis­es­tä Suomes­sa ja muualla.

    Ainakin aikoinaan Hong-Kongis­sa oli hyvin paljon väli­aikaista siir­to­työvoimaa Indone­si­as­ta. 3 kk kun oli­vat HK:ssa työtä tehneet, niin hei­dän tuli käy­dä koti­maas­saan. Näin sai­vat taas pala­ta liki vak­i­tuiseen työ­paikkaansa HK:hon takaisin 3 kuukaudeksi.

    Näin ei HK:n taloudelle syn­tynyt vähäpätöis­ten töi­den tek­i­jöistä minkään­laista elät­tämisen­velvol­lisu­ut­ta — toimeen­tu­lotuen muo­dos­sa meikäläisit­täin ajatellen. Hal­vak­si kävi HK:lle toimia näin han­kkies­saan nuo­ria naisia siivous ja mui­hinkin yleishyödyl­lisi­in töihin. 

    ///

    Kuin­ka sit­ten taas han­kkia vähän pitem­piaikaista työvoimaa Suomeen, kuin muu­ta­mak­si kuukaudeksi.
    Ainakin puolek­si vuodek­si työhön.

    Ken­ties vero­tus voisi tul­la kuvaan mukaan.

    Aikoinaan­han kun suo­ma­laisia lähetet­ti­in ulko­maille työhön suo­ma­lais­es­ta yri­tyk­ses­tä, ja jos työkomen­nus oli kestoltaan yli 1/2 vuot­ta, työhön lähetet­ty sai palkkansa Suomen veros­ta vapaana. Eikä useinkaan kohde­maa kiin­nos­tunut suo­ma­laisen palkan määrästä kohde­maan verotuksessa.

    Eikö Suomeen työhönkön tule­vi­in voitaisi toteut­taa samaa kaavaa, että kun on Suomes­sa työssä niin ja niin kauan, niin koti­mas­saan työn­tek­i­jä saisi Suomes­ta ansaitun työ­tu­lon verot­tomana. Toki täl­lainen työn­teko vaatisi eril­liset verosopimuk­set Suomen ja maan x välillä.

    Eli, mik­si tuot­taa Suomeen sel­l­aista väkeä vak­i­tuis­es­ti asumaan, joiden­ka työl­lisyys ei ole taat­tu kovinkaan pitkik­si, yhtä­jak­soisik­si ajoik­si. Mut­ta kaiketi tärkeäm­pää on pitää
    vuokra-asun­not asut­tavina siir­to­laistyön­tek­i­jän lup­poa­jal­laan, kun maas­ta pois­saoloa­jal­ta asun­to olisi tyhjäkäytössä, tuo­mas­sa Suomes­ta tien­at­tua rahaa maansa talouteen.

  31. Suurim­pana uhkana on, että fir­mat pak­e­nee maas­ta, jos­sa ei ole työvoimaa ja siirtävät samal­la pääo­mansa pois Suomes­ta. Se merk­it­see BKT:n jatku­vaa alen­e­mista, mikä merk­it­see jatku­vaa lamaa. Jatku­va lama taas ei ole hyväk­si oikein miltään kannal­ta, ei myöskään luon­non kannalta. 

    Huolto­suh­teen heikken­e­m­i­nen on erit­täin ikävä yksi­tyisko­h­ta tässä yleis­es­ti kur­jas­sa ske­naar­ios­sa, jon­ka per­im­mäi­nen syy siis on odotet­tavis­sa ole­va työvoima­pu­la. Työvoima­pu­la siis tarkoit­taa tässä työvoiman kysyn­nän ja tar­jon­nan pari vuosikym­men­tä jatku­vaa kohtaan­to-ongel­maa. Ongel­maa ratk­a­sitaan työuria piden­tämäl­lä yms. mut­ta toiv­ot­tavasti myös ulko­maisel­la työvoimalla.

  32. Minä olen kuun­nel­lut tuo­ta työvoima­pu­la itkua jo 50-luvul­ta, Ehdin var­maan hau­taan näkemät­tä sitä.

    Ensim­mäisen ker­ran työvoima­pu­las­ta puhut­ti­in 50-luvul­la, sit­ten 60–70-lukujen tait­teessa, sit­ten 80-luvun lop­pupuolel­la, nyt 2005–8.
    Ja miten on käynyt joka ker­ta ? Aina on tul­lut suuri lama, joka on tehnyt aina vain suurem­man työt­tömyy­den ja aiheut­tanut työ­tarpeen pysyvän vähenemisen.
    Nytkin 2007 teimme 11 % vähem­män työ­tun­te­ja kuin
    1989 .

    Jokaisen laman jäl­keen myös työt­tömyys on jäänyt korkeam­malle tasolle.

    Silti kun vielä 2006 rekry­toin ihmisiä niin yhtä pieni­palkkaisen asi­akas­palveli­jan paikkaa haki sato­ja ihmisiä, jos haun päästi työkkäriin.

    Luin tuos­sa mie­lenki­itoisen tutkimuk­sen tyovoima­pu­las­ta ja oli yllät­tävää, että se oli yhtä suuri vuosi­na 1992–1995 kuin 2007

    Ja nyt valmis­tel­laan uusia kyt­täys­lake­ja, joil­la on tarkoi­tus luokitel­la ihmisiä ja estää tuhan­sien nuorten pääsy leivän syrjään.
    Nythän armei­ja syr­jäyt­tää jo 15 % miehistä, mut­ta halu­taan syr­jäyt­tää lisää ja tehokkaammin

    Kyl­lä sil­lä taval­la saa aikaan työvoimapulaa.
    Stub­bikin kouluk­iusaa­jana olisi nyt ojankaiva­ja tai spurgu.

  33. Dile­tant­ti:

    Maa­han­muut­ta­ji­in ja monikult­tuurisu­u­teen pitää oppia suh­tau­tu­maan myön­teis­es­ti, kos­ka muuten Suo­mi ei saa maa­han­muut­ta­jia eikä monikult­tuurisu­ut­ta. Ja se on aika surkea näkymä Suomen talouden kannal­ta seu­raa­van kol­men vuosikymme­nen tähtäimellä. 

    Saisinko käytän­nön neu­vo­ja siitä, miten tämä suh­tau­tu­misen­muu­tos käytän­nössä toteutetaan Suomen mit­takaavas­sa? Miten saamme suurim­man osan kansaa suh­tau­tu­maan myön­teis­es­ti maa­han­muut­ta­ji­in ja monikult­tuurisu­u­teen? Monikult­tuurik­oulu­tuk­sil­la ja rasis­min­vas­taisil­la pro­jek­teil­la? Nimet­tömil­lä ilmi­an­noil­la iljet­tävien net­ti­ra­sistien narauttamiseksi?

    Olen pahoil­lani, mut­ta suh­taudun his­to­ri­an ja etenkin itä­naa­purimme his­to­ri­an val­os­sa eri­no­maisen skep­tis­es­ti täl­läisi­in “kaik­ki olisi hyvin jos vain ihmiset muut­tuisi­vat parem­mik­si — tai itk­i­sivät ja muut­tuisi­vat paremmiksi”-henkisiin aatostelui­hin. Lähtisin ennem­min siitä, että ihmiset ovat tule­vaisu­udessakin keskimäärin yhtä ennakkolu­u­loisia kuin nykyäänkin. Uskaltaisin jopa väit­tää, että tiet­ty perusepälu­u­loisu­us on suo­ras­taan biol­o­gis­es­ti “rautakoo­dat­tu” ihmiseen.

    Tältä poh­jal­ta näk­isin, että ain­oa keino miten maa­han­muut­toon ja monikult­tuurisu­u­teen opi­taan suh­tau­tu­maan laa­jas­sa mitas­sa neu­traal­isti ja asial­lis­es­ti on juurikin tuo her­ra Soin­in­vaaran esit­tämä: osoite­taan sen ver­ran ter­vet­tä itsekkyyt­tä (tai sanois­inko järkeä), että houkutel­laan maa­han etupäässä sel­l­aisia maa­han­muut­ta­jia joil­la on edel­ly­tyk­set men­estyä (ts. muutenkin kuin elät­teinä) yhdessä maail­man teknisim­mistä yhteiskun­nista. Jos tut­tavieni koke­muk­si­in maa­han­muut­tovi­ra­nomais­ten kanssa asioimis­es­ta ja toiselta puolen poli­isin uuti­soi­tu­i­hin havain­toi­hin tur­va­paikkabis­nek­ses­tä on luot­ta­mi­nen, nythän toim­i­taan jok­seenkin päinvastoin.

    Mitä tulee Suomen talouteen, kansan­talousti­eteessähän tietääk­seni käytetään vieläkin talouskasvun endo­geenistä l. sisäsyn­ty­istä mallia talouskasvun selit­täjänä. Se on aika yksiselit­teinen todetes­saan, että väestön keskimääräistä koulu­tus­ta­soa heikom­min koulutet­tu­jen maa­han­muut­to ei ole mitenkään hyvä jut­tu sen yleisim­män vau­rau­den mit­tarin eli BKT:n kannal­ta, samal­la tavoin kuin kos­sun jatkami­nen vedel­lä ei lisää tehoaineen määrää.

  34. “Tärkein­tä on hyväksyä, että mei­dän tulee hylätä sosialidemokraat­ti­nen unel­ma, jos­sa jokaisel­la on korkeak­oulu­tutk­in­to takataskus­sa ja elämässä pär­jää main­iosti töitä tekemättä” 

    Suh­teessa enem­män korkeak­oulutet­tu­ja on USA:ssa , Japanis­sa, Iso-Britanniassa.
    Laa­ja korkeak­oulu­tus on edel­ly­tys korkealle kansan tuotteelle.

    Ja aka­teem­i­nen koulu­tus tuo edelleenkin hyö­tyjä, nytkin aka­teemis­ten työt­tömyys on 5 % luokkaa, kun taas alim­man koulu­tuk­sen saaneil­la se on luokkaa 20 %

    Korkeak­oulutet­tu­ja valmis­tuu vuosit­tain n 23000 eli n 35 % ikälu­okas­ta, sil­lä emme tavoita noi­ta rikkaampia maita

  35. Eikä tääl­lä eläkeikää nos­te­ta täl­lä menol­la, nytkin saa lukea koko ajan lehdis­tä kun ihmisiä aje­taan enneaikaiselle eläkkeelle.

    Poli­itikko­jen sanom­alle lähin­nä nau­re­taan yrityksissä.
    Min­utkin irti­san­ot­ti­in ja työ­suhde päät­tyy 59-vuotiaana.
    Tietysti voisin lähteä opiskele­maan uuden ammatin ja valmis­tu­isin 63–67-vuotiaana.Ensi vuon­na hän on mah­dol­lista opiskel­la työttömyyskorvauksella

    Täy­tyy vain kysyä mitä hyö­tyä on valmis­tua 67-vuo­ti­aana eläkkeelle ?

  36. Osmo kir­joit­ti Sveitsin ole­van eri­tyisen men­estynyt maa­han­muu­ton vuok­si. Mis­tä maista Sveit­si on saanut maa­han­muut­ta­jansa? Miten Sveit­si suh­tau­tuu turvapaikanhakijoihin?

    Suo­ma­lainen maa­han­muut­topoli­ti­ik­ka tun­tuu keskit­tyvän täl­lä het­kel­lä vain tur­va­paikan­hak­i­joiden eli human­i­taaris­ten maa­han­muut­ta­jien hyv­in­voin­nista huolehtimiseen.

    Onko­han Osmolle tut­tu tämä julka­isu Miten rak­en­taa pako­lais­per­heelle sil­taa palvelu­jen ketjuissa?

    http://www.socca.fi/aineistot/koto-seminaari_helsinki_11.09.09.pdf

    Sivul­ta 12 löy­tyy esimerk­ki asi­akasper­heestä. Ehkä kaavio kuvaa hyvinkin onnis­tuneesti sitä, miten Suomel­la on tarkoi­tus tur­va­ta hyv­in­vointin­sa jatkos­sakin. Valitet­tavasti en vain usko, että täl­lainen maa­han­muut­to tuo Suomelle Sveitsin tavoin men­estys­tä. Mielestäni maa­han­muut­toa pitää uskaltaa arvioi­da myös sen mukaan, mis­tä maista maa­han­muut­ta­jat tule­vat — oli­vat he sit­ten human­i­taarisil­la tai muil­la perusteil­la tulevia.

    1. Miten Sveit­si suh­tau­tuu turvapaikanhakijoihin?

      Min­ul­la ei ole tääl­lä käytet­tävis­sä tilas­to­ja, mut­ta tältä istu­mal­ta väitän, että Sveit­si on viimeisen 30 vuo­den aikkana ottanut enem­män tur­va­paikan­hak­i­joi­ta kuin Suomi.

  37. Hienoa, että tääl­läkin tulee vähän jär­jen val­oa. Olet valitet­tavasti vain kolme, neljä vuot­ta Hal­la-ahoa jäl­jessä. Ilmoitit aikaisem­min, että et ole lukenut Hal­la-ahon blo­gia, niin ehkä olisi kannattanut.

    Osmo: “Human­i­taarista maa­han­muut­toa on perustelta­va human­itäärisil­lä syil­lä, kos­ka sitä ei voi perustel­la ela­tus­suh­teel­la. Myös tämän väen työl­lisyyt­tä on pyrit­tävä paran­ta­maan ja on se paljon paran­tunutkin. Omat ennakkolu­u­lomme tule­vat meille kalliiksi.”

    Tässä onkin koko hom­man ydin. Human­i­taari­nen maa­han­muut­to on kaikil­la yhteiskun­taa hyödyt­tävien mit­tarien val­os­sa kan­nat­tam­a­ton­ta, joten se pitäisi bud­je­toi­da human­i­taarise­na apuna ja laskea paljonko meil­lä on varaa tätä apua antaa.

    Sen sijaan hyödyl­lisel­lä maa­han­muu­tol­la tarkoite­taan muut­ta­jia, joiden ela­tus­suhde on korkeampi kuin kan­taväestöl­lä. He ovat ihan eri porukkaa kun human­i­taariset maa­han­muut­ta­jat. Maa­han­muu­ton kri­ti­ik­ki kos­kee läh­es pelkästään human­i­taarista maahanmuuttoa.

    Ja mis­tä human­i­taaris­ten maa­han­muut­ta­jien huono huolto­suhde sit­ten johtuu? No nämä pitäisi käy­dä läpi ja etsiä keino­ja niiden pois­tamiseen. Mis­sään täl­laista asial­lista selvi­tys­tä ei ole tehty, vaan human­i­taaris­ten maa­han­muut­ta­jien työt­tömyys kuulem­ma johtuu yksi­no­maan suo­ma­lais­ten (työ­nan­ta­jien) rasis­mista. Kuitenkaan täl­lä ensim­mäisel­lä (työn­tek­i­jä) ryh­mäl­lä ei ulko­maalaisu­ud­estaan huoli­mat­ta ole vaikeuk­sia työl­listyä, joten en oikein usko tähän rasismiteoriaan.

    Uskon mielu­um­min siihen, että human­i­taarisil­la maa­han­muut­ta­jil­la ei ole niitä tieto­ja ja taito­ja joi­ta tässä yhteiskun­nas­sa tarvi­taan. Tämän takia hei­dän kohtalon­sa on täs­mälleen sama, kuin niil­lä suo­ma­laisil­la jot­ka ovat samas­sa tilanteessa. Mut­ta mut­ta, meil­lä on myös 300t suo­ma­laista jot­ka ovat huo­mat­tavasti parem­mas­sa tilanteessa. Heil­lä on kieli­taito, koulu­tus, työkoke­mus­ta, mut­ta eivät silti työllisty.

    Näi­den tosi­a­sioiden tun­nus­t­a­mi­nen on avain maa­han­muu­ton kon­trol­loin­ti­in. Riip­pumat­ta mei­dän hyvästä tah­dos­ta ja unelmista inte­groi­da, niin ain­oa mikä merk­it­see ovat tulok­set onnis­tuneesta inte­groin­nista. Meil­lä on tiet­ty kan­tokyky resurs­seis­sa human­i­taarisia maa­han­muut­ta­jia varten ja kun tämä resurssi on kulutet­tu, niin uusia human­i­taarisia maa­han­muut­ta­jia voidaan ottaa vain sitä mukaa kuin heitä inte­groituu yhteiskun­taan työntekijöiksi.

    Ja mik­si tätä ei sit­ten oival­leta parem­mis­sa piireis­sä? Kos­ka tämän nou­dat­ta­mi­nen vaatisi hyväksymään ihmis­ten arvottamisen.

    1. Uskon mielu­um­min siihen, että human­i­taarisil­la maa­han­muut­ta­jil­la ei ole niitä tieto­ja ja taito­ja joi­ta tässä yhteiskun­nas­sa tarvitaan.

      Tämä näis­sä maa­han­muut­tokri­it­ti­sis­sa juuri raivos­tut­taa. He usko­vat mitä sat­tuu ja sit­ten vaa­ti­vat, että maail­ma toimii hei­dän usko­musten­sa mukaan.
      Jos edees sanoisi, että osal­la ei ole, mut­ta tuo ilmaisu ker­too, ettei yhdel­läkään. Minkälaise­na maana te pidätte esimerkik­si entistä Jugoslavi­aa? Maas­sa oli kohta­laisen kelvolli­nen koulu­tusjär­jestelmä. Tai kur­dit. Kata­janokalla toimii eri­no­mais­es­ti kur­di­pako­lais­ten ylläpitämä pesu­la, jon­ka pitäjiä ulko­maalaisvi­ras­to kuitenkin kokio­jan ahdis­telee, vaik­ka hei­dät olisi järkevää haalöia maa­han työperis­inä maahanmuuttajina. 

      On tilas­to­jen val­os­sa tot­ta, että human­i­taari­nen maa­han­muut­to ei keskimäärin ole huolto­suhdemielessä kan­nat­ta­va investoin­ti, kuten ei ole liiken­neon­net­to­muudessa loukkaan­tuneen eläkeläisenkään toimit­ta­mi­nen sairaalaan, mut­ta ei sen perus­teel­la päätetä, että eläkeläi­nen tulee jät­tää kadulle kuole­maan, enkä sen perus­teel­la kieltäisi sotaa pak­enevia pääsemään pois sodanjaloista.

  38. Tuo­ta noin, eikös se ole niin, että tur­va­paikan­hak­i­ja ei nykysys­tee­mis­sä edes SAA tehdä töitä ilman eril­listä työlu­paa? Kor­jatkaa toki jos olen väärässä. 

    Minä en kyl­lä osta maa­han­muut­tokri­it­tis­ten argu­ment­tia, että jotkut tule­vat Suomeen sosi­aal­i­tur­van perässä ja jotkut toiset työn perässä. Eivätköhän he kaik­ki tule parem­man elämän­laadun perässä. Kun työperäi­nen maa­han­muut­to on tehty niin saa­marin han­kalak­si niin ei siihen kauheasti mui­ta vai­htare­i­ta jää kuin tur­va­paikka­jär­jestelmän hyö­dyn­tämi­nen, oli se sit­ten “perus­tee­ton­ta” tai ei. Ja valitet­tavasti suo­ma­lainen sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmä on sel­l­ainen, että kun on päässyt sään­nöl­lisen toimeen­tu­lotuen piiri­in, työhön siir­tymi­nen on erit­täin iso kyn­nys niin mamuille kuin ihan kan­ta­suo­ma­laisillekin. (Enter perustulo.)

    Tois­tan aiem­min esit­tämäni näke­myk­sen, että koko EU:n alueel­la pitäisi olla yhteiset sään­nöt maa­han­muut­toon, jotenkin seu­raavaan tyyliin: 

    Maa­han­muut­to EU:hun olisi täysin vapaa­ta. Rajal­la kuitenkin otet­taisi­in DNA-näyte tai muu aukot­tomasti yksilöivä bio­metri­nen tun­niste, jol­la voitaisi­in valvoa, että jär­jestelmän ehto­jen rikkomisen vuok­si karkoit­te­tu­jen pääsy uud­estaan alueelle voitaisi­in evätä. Alku­un maa­han­muut­ta­jil­la olisi kansalaisi­in näh­den rajatut oikeudet.

    Esimerkik­si yhteen­sä 24 kuukaudelta tuloveroa mak­set­tuaan maa­han­muut­ta­jalle, hänen puolisolleen ja alaikäisille lap­silleen kuu­luisi oikeus sosi­aal­i­tur­vaan, muuhunkin kuin aku­ut­ti­in ter­vey­den­huoltoon (ensi­a­pu jne. kuu­luisi kaikille, vrt. USA) ja mui­hin yhteiskun­nan kohden­net­tui­hin palvelui­hin (luku­unot­ta­mat­ta kotou­tus- ja työn­väl­i­tys­palvelui­ta joi­hin oikeus olisi kaikil­la) ja ne saisi. Tämän ehdon täyt­tyä ihmistä ei voitaisi myöskään karkoit­taa vähäi­sistä (rajana esimerkik­si ehdo­ton vankeusran­gais­tus), tois­tu­vis­takaan rikok­sista. Työn­teon lisäk­si nämä oikeudet voisi saa­da myös osoit­ta­mal­la, että täyt­tää YK:n pakolaiskriteerit.

    Kansalaisu­u­den voisi sit­ten saa­da esim. edel­lisen ehdon täyt­tymisen lisäk­si asut­tuaan maas­sa yhtä­jak­sois­es­ti vähin­tään 5 vuot­ta ja osoitet­tuaan kieli­taiton­sa kokeessa. (Alaikäisiltä ei edel­lytet­täisi työssäoloa vaan pelkkä oleskelu ja kieli­taito riit­täisi.) Tämän jäl­keen myös maa­han­tu­lon yhtey­dessä otet­tu bio­metri­nen tun­niste hävitet­täisi­in, eli siis kaik­ki kansalaiset oli­si­vat ker­ran kansalaisu­u­den saat­u­aan täysin yhden­veroisia, riip­pumat­ta siitä ovatko he syn­type­r­äisiä vai eivät.

    Lisäk­si maa­han­muu­ton hallinta rajavi­ra­nomais­ten toimes­ta, sen mah­dol­lis­ten hait­to­jen tor­jun­ta sekä kaik­ki muut suo­rat maa­han­muu­ton kulut pitäisi rahoit­taa EU:n bud­jetista yhteis­es­ti, ei sen maan saati kun­nan rahoista, johon muut­ta­jat sat­tuvat osumaan. 

    Nykyi­nen sys­tee­mi muis­tut­taa enem­mänkin lot­toar­von­taa, jos­sa toisil­la (niin mamuil­la kuin vas­taan­ot­ta­ja­mail­lakin) käy hyvä, toisil­la huono tuuri. Se ei ole järkevää eikä reilua ketään kohtaan. 

    Maa­han­muut­to ei katoa eikä edes vähene pitkäl­lä aikavälil­lä mil­lään keinoil­la joi­ta demokraat­tises­sa ja humaanis­sa val­tios­sa voidaan edes harki­ta käytet­tävän. Huolto­suh­teen huonone­m­i­nenkin on jok­seenkin väistämätön kehi­tyskulku. On parem­pi kehit­tää jär­jestelmä fik­suk­si kuin työn­tää pää pensaaseen.

  39. Hyväkun­tois­t­en eläkeläis­ten työn­teon voimakas lisään­tymi­nen tulee paljon aut­ta­maan huolto­suhdeon­gel­mas­sa, jos asi­at osat­taisi­in hoitaa oikein. 

    Tutkimuk­set USA:ssa osoit­ta­vat, että suurten ikälu­okkien edus­ta­jat halu­a­vat olla akti­ivisia kansalaisia ja tehdä töitä vielä eläkeikäis­inäkin. Mut­ta he halu­a­vat keven­net­tyjä työa­joil­taan jous­tavia työ­paikko­ja, joi­ta valitet­tavasti ei nyt ole kankei­den säädösten ja type­r­än työ­markki­napoli­ti­ikan vuok­si tar­jol­la Suomessa.

    Nyky­isin jokainen vähänkin kyn­nelle kykenevä kel­paa omaishoita­jak­si, mut­ta eri­laiset nor­mit ja tavat rajoit­ta­vat vas­taavia työn­tekom­ah­dol­lisuuk­sia hoitolaitoksissa.

    Tule­vaisu­udessa hoito­laitosten on kuitenkin suun­nitelta­va työpros­es­sit uudelleen niin, että siel­lä on stan­dard­i­työ­paikko­jen lisäk­si myös keven­net­tyjä jous­tavia työ­paikko­ja eläkeläistyön­tek­ilöille. Muuten hoito­laitok­si­in ei saa­da riit­tävästi työntekijöitä.

    Jot­ta muu­tos tapah­tu­isi, tarvit­taisi­in uut­ta ajat­telua, lain­säädän­töä ja käytäntöjä. 

    Kuvaavaa nykyti­lanteelle on se, että työikäis­ten työn­teosta tehdään kaiken­laisia tilas­to­ja, mut­ta eläkeläis­ten työn­teon määristä on vain arvailu­ja. Edelleen ajatel­laan, että eläkeläisen ei pidä tehdä työtä vaik­ka haluaisikin.

    Tietenkin huolto­suh­teen ongel­ma voidaan hoitaa myös yleisel­lä eläkeiän nos­tol­la. Mut­ta ellei keven­net­ty­jen työ­paikko­jen määrää lisätä työelämää kehit­tämäl­lä, niin eläkeikära­jan nos­ton vaiku­tus jää rajal­lisek­si ja pitkään työu­raan pakot­ta­mi­nen aiheut­taa mieli­pa­haa. Sik­si pain­ot­taisin enem­män uut­ta ajat­telua ja vapaae­htoiseen työn­tekoon perus­tu­via ratkaisuja.

    Nykyiset eläkesäädök­set sisältävät erään kum­mallisu­u­den. Useimpi­en eläkeikää läh­estyvien työn­tek­i­jöi­den kan­nat­taa hypätä elä­keelle heti, kun voi sopi­mal­la työ­nan­ta­jansa kanssa, että jatkaa kuitenkin entisel­lä työ­paikalla työn­tekoa. Sil­loin voi nos­taa samaan aikaan palkkaa ja eläket­tä. Jos tem­pun tekee, menet­tää eläk­keen 4,5 pros­entin superkart­tuman, mut­ta voit­taa siinä, että saa heti käteen suurem­mat kokon­ais­tu­lot. Kaikkein suu­rit­u­loisimpia luku­unot­ta­mat­ta temp­pu kannattaa.

    Kiinas­sa ja Thaimaas­sa nor­maalidu­u­nar­in kuukausi­palk­ka on 100–200 euron luokkaa. Jos thaimaalainen saa mar­jan­poimin­nas­ta Suomes­sa säästöön 500 euroa, niin se riit­tää Thaimaas­sa 5 kuukau­den elan­toon, mut­ta Suomes­sa tuskin kuukaudek­si. Sik­si mar­jan­poim­inta ei ole oikein houkut­tel­e­vaa elan­nok­si Suomes­sa asuville ulkomaalaisille.

    Kiinalais­ten ja suo­ma­lais­ten palkkata­sos­sa on edelleenkin niin huo­mat­ta­va ero, että nyt pienem­mätkin yri­tyk­set ovat alka­neet siirtämään iso­jen perässä työtä Kiinaan. Teol­lisu­u­den duu­nar­i­hom­mis­sa ei työvoima­pu­laa tule ole­maan, mut­ta hoito- ja hoi­va-alal­la työvoimaa tarvit­ta­nee lisää. Kansan­taloudelle se tietää kovia aikoja.

    Valitet­tavasti, nyt kun deval­vaa­tiokaan ei enää ole mah­dol­lista, kansa­t­alouden sopeu­tu­misen pääväylä on palkko­jen alen­t­a­mi­nen. Ellei se ole mah­dol­lista, niin ulko­maalais­ten teol­lisu­u­den duunarei­den tulo Suomeen kyl­lä tulee aiheut­ta­maan tääl­lä työt­tömyy­den kasvua. Sen sijaan koulutet­tu­ja asiantun­ti­joi­ta var­maan tarvi­taan. Joten ter­ve­tu­loa superä­lykkäät ihmiset Inti­as­ta ja muual­takin työhön Suomeen. Mut­ta niistä onkin sit­ten kilpailua.

  40. Eikö jo ihan vero­tuskin tee thai-työvoimas­ta maa­han­muut­ta­jia halvem­paa työvoimaa? Mikä on toimeen­tu­lo­tukea saa­van maa­han­muut­ta­jan mar­gin­aaliv­ero? Var­maankin melkein 100% pienistä tuloista. Tuskin mar­jan­poimin­nas­ta niin paljoa rahaa tulisi että kaik­ki tarve­harkin­naiset tuet lop­puisi­vat, eli kokon­aisveroast­ekin var­maan lähen­telee sitä 100%. Thaimaalaiset mak­sa­vat tietysti kalli­it lentoliput, mut­ta veroaste on var­maan liki nolla.” 

    Eikö marjan(tai sienten)poiminnan veroaste ole vieläkin pyöreä nol­la (jos sitä ei tee varsi­nais­es­ti työsuhteisena
    vaan vain kerää luon­non­mar­jo­ja ja myy ne (vaik­ka seu­raavalle myyjä­por­taalle)? Tarve­hark­in­taisi­in tuki­inkaan ei tai­da vaikut­taa, kun ei ole mitään lail­lista velvol­lisu­ut­ta ole pitää kirjanpitoa?

  41. “Suomeen tule­vien ekspert­tien tai muiden siir­to­työläis­ten mak­saa aluk­si alem­paa veroa, jot­ta hei­dät saataisi­in houkutel­tua jäämään tänne. Tätähän Noki­at sun muut valit­ta­vat, että tänne on vaikea houkutel­la väkeä, kos­ka vero­tus on niin korkea. ”

    Meil­lä on jo tästäkin oma Lex Nokia eli hyvin ansait­se­va ‚oliko­han se 40000 euroa vuodessa ansait­se­va saa alen­nus­ta vero­tuk­ses­ta vuosiksi.
    Ja näitä eu-virkamiehiä varten on omat vero­lakin­sa, jopa autoveron alen­nus­lakikin. Ja näil­lä on henkilöko­htaiset avus­ta­jat ja omat koulut etc.
    Beri­jos­ka vain puuttuu

  42. Niin. Min­unkin mielestäni on mie­lenki­in­toista, ettei vas­taan­ot­tokeskuk­sis­sa asustelevil­ta edel­lytetä työn­tekoa, esim. sitä marjanpoimintaa.

    Vapaa-aikaa nimit­täin riit­tää. Olisi aiheel­lista opet­taa jo vas­taan­ot­tokeskuk­sis­sa, että Suomes­sa elämi­nen edel­lyt­tää työn­tekoa. Asia vaan taitaa olla niin, että vas­taan­ot­tokeskuk­sis­sa on tajut­tu olen­nainen — töitä ei ole pakko tehdä, eikä silti kuole nälkään tai kär­si puutetta.

    1. Vas­taan­ot­tokeskuk­ses­sa on paljon niitä, jot­ka halu­aisi­vat päästä töi­hin, kos­ka sik­si­hän he ovat tänne pyrki­neet. Lain mukaan työt­tömiltä edel­lytetään työn vas­taan­ot­tamista, mutta…

  43. Reaalielämässä taitaa olla niin, että lentokoneis­sa tulee ja menee muitakin ihmisiä kuin toiv­ot­tu­ja. Eläkeläis­ten puolue tulee joka tapauk­ses­sa pitämään huolen, että “nor­maalille” van­huk­selle on asialli­nen hoito asuin­maas­ta riip­pumat­ta. Väärä van­hus eli riit­tävän köy­hä, ei tule saa­maan kun­non hoitoa niin kuin ei ole saanut tähänkään asti muit­ten vähä­varais­ten ohel­la. Mitätön­tä kil­pailua, eri ammat­tikun­tien yliv­er­taisu­ut­ta määritel­lä markki­noi­ta, suurten ikälu­okkien kokoa, vääristynyt­tä moraalia ja bau­molin tau­tia ei Suo­mi valitet­tavasti ratkaise mil­lään maa­han­muu­tol­la, ei edes järkeväl­lä. Yri­tys luon­nol­lis­es­ti hyvä.

  44. Osmo:“Euroopan maista maa­han­muu­ton osalta eri­no­mais­es­ti on men­estynyt Sveit­si. Ilman maa­han­muut­ta­jia syn­type­r­äis­ten sveit­siläis­ten elin­ta­so olisi selvästi huonom­pi kuin nyt.”

    Tässä saat­taisi olle meillekin opit­tavaa. Sveit­sis­sähän on tämä gas­tar­beit­er sys­tee­mi, jos­sa töi­hin voi päästä mut­ta kansalaisek­si pääsy on todel­la vaikeaa.

  45. Osmol­la on erikoinen tulk­in­ta vas­taan­ot­tokeskusten tehtävästä. 

    Kyseessä lie­nee paha väärinkäsi­tys: vas­taan­ot­tokeskuk­sis­sa asuu tur­va­paikan­hak­i­joi­ta, ei työn­hak­i­joi­ta. Työhaluista tai koulu­tus­ta­sos­ta ei edes kysytä, riit­tää kun maa­han pyrkiessä ilmoit­taa hake­vansa tur­va­paikkaa, niin pas­site­taan vastaanottokeskukseen. 

    Vas­taan­ot­tokeskuk­sen asi­akkaat siis pyrkivät Suomeen saadak­seen suo­jaa vain­ol­ta ainakin teo­ri­as­sa. Mis­tä ihmeestä päätelmä, että he pyrkivät Suomeen tekemään töitä?

  46. Sveitsin sys­teemistä olisi mie­lenki­in­toista kuul­la lisää, ker­tokaa toki joku. Nopeal­la googlauk­sel­la löy­tyi täl­lainen uuti­nen vuodelta 2006. En tiedä nykyti­lan­net­ta, joten ker­tokaa ihmeessä, jos tiedätte.

    http://news.bbc.co.uk/2/hi/5375106.stm

    Joitain lain­auk­sia:

    In a nation­al ref­er­en­dum, some 67.8% of vot­ers sup­port­ed the new mea­sures, which the gov­ern­ment says are need­ed to com­bat abuse of the asy­lum system. 

    The vote gives Switzer­land some of the strictest asy­lum and immi­gra­tion laws in Europe. 

    Ahead of the vote, he said the aim of the reforms was “to uphold Switzer­land’s human­i­tar­i­an tra­di­tion while at the same time halt­ing abuses”.

  47. Jos hyväksytään, että suo­ma­lais­ten syn­tyvyy­den lasku voidaan tor­jua vain tuo­ma­l­la ulko­maista työvoimaa sitoo mei­dät jo olet­ta­muk­sel­li­esti mas­samaa­han­muu­ton ora­van­pyörään. “Työperäis­ten” van­hetes­sa myös he siir­tyvät rasit­ta­maan huolto­suhdet­ta, jol­loin tarvi­taan taas lisää ulko­maalaisia, jne.

  48. Osmo: “Jos edees sanoisi, että osal­la ei ole, mut­ta tuo ilmaisu ker­too, ettei yhdelläkään.”

    Eli ollaan jälleen viimeisim­män lauseeni tiimoil­la, eli ihmisiä pitäisi pystyä arvot­ta­maan. Ehdotan ratkaisuk­si maa­han­muut­ta­jien pistey­tys­tä, kos­ka sen läpisaami­nen on real­is­tisin vai­h­toe­hto tässä ilmapi­iris­sä. Pistey­tyk­sel­lä saamme kon­trol­loitua human­i­taarista maa­han­muut­toa edes jotenkin. 

    Halu­an vielä täs­men­tää Osmolle, että human­i­taariset maa­han­muut­ta­jat ovat niitä, jot­ka eivät saa pako­lais­sta­tus­ta, vaan saa­vat jäädä tänne jonkin ‘human­i­taarisen’ syyn takia, joka on täysin mei­dän suo­ma­lais­ten hyväsy­dämisyy­destä kiin­ni. Maail­maan syn­tyy hie­man yli 200000 uut­ta ihmistä joka päivä, joista n. 90% Suomea ‘huonom­mille’ alueille. Paljonko luulet, että Suomen kan­tokyky on? Voim­meko aut­taa eilen syn­tyneitä tai peräti viime viikol­la syn­tyneitä. Entä tämän päivän lapset tai ensi viikon?

    Ymmär­rät var­maan, että aut­ta­mi­nen on mitä suurem­mas­sa määrin resurssiskysymys ja Ruotsin tilanne odot­taa jos vas­taan­ot­to on inte­groin­tia nopeampaa.

    Osmo:“On tilas­to­jen val­os­sa tot­ta, että human­i­taari­nen maa­han­muut­to ei keskimäärin ole huolto­suhdemielessä kan­nat­ta­va investoin­ti, kuten ei ole liiken­neon­net­to­muudessa loukkaan­tuneen eläkeläisenkään toimit­ta­mi­nen sairaalaan, mut­ta ei sen perus­teel­la päätetä, että eläkeläi­nen tulee jät­tää kadulle kuole­maan, enkä sen perus­teel­la kieltäisi sotaa pak­enevia pääsemään pois sodanjaloista.”

    Jos liiken­teessä tapah­tu­isi eläkeläisille niin paljon onnet­to­muuk­sia, että sairaaloiden seinät pullis­telisi­vat poti­lai­ta, uusien poti­laiden määrä kas­vaisi huo­mat­tavasti nopeam­min kuin sairaaloiden kyky hoitaa poti­lai­ta ja rahat uusien sairaaloiden rak­en­tamiseen alka­vat jo vaikut­taa kansakun­nan muiden toim­into­jen toteut­tamiseen, niin miten sinä ratkai­sisit tämän ongelman?

    Vaatisitko vain perus­tus­lain (?) taka­maa hoitoa kaikille?

  49. Osmo:“On tilas­to­jen val­os­sa tot­ta, että human­i­taari­nen maa­han­muut­to ei keskimäärin ole huolto­suhdemielessä kan­nat­ta­va investoin­ti, kuten ei ole liiken­neon­net­to­muudessa loukkaan­tuneen eläkeläisenkään toimit­ta­mi­nen sairaalaan, mut­ta ei sen perus­teel­la päätetä, että eläkeläi­nen tulee jät­tää kadulle kuole­maan, enkä sen perus­teel­la kieltäisi sotaa pak­enevia pääsemään pois sodanjaloista.”

    Niin mut­ta kun tässähän tämä ongel­ma on, kakkua ei voi syödä sekä säästää. Jom­mas­ta kum­mas­ta on tin­git­tävä, joko hoidamme van­huk­set kaduil­ta kuole­mas­ta sekä annamme heille laadukas­ta hoitoa myös van­hainkodeis­sa, tai sit­ten rahaa voi syytää pako­laisi­in, vaik­ka loputtomasti. 

    Enkä hyväksy vas­taväitet­tä, että maa­han­muut­tora­hat eivät ole van­huk­sil­ta pois. Eivät ole var­masti tämän bud­jet­tivuo­den menoke­hyk­sis­sä, mut­ta kun seu­raa­van vuo­den bud­jet­tipäätök­siä tehdään, on rahaa otet­ta­va jostain pois, jos sitä halu­taan jon­nekin suun­taan antaa. 

    Tässä tul­laankin siihen, että täysin eri­lais­es­ta kult­tuuripi­iristä tänne otet­ta­vat ihmiset, joil­la ei ole tilas­to­jen val­os­sa hyviä mah­dol­lisuuk­sia pär­jätä yhteiskun­nas­samme (Afrik­ka, Lähi-Itä), ovat hyvän­tekeväisyyt­tä, eivät velvol­lisu­us kuten vero­ja koko ikän­sä mak­sa­neet eläkeläiset. Human­i­taarista maa­han­muut­toa on siis ajatelta­va hyvän­tekeväisyytenä — ja toki jokainen meistä halu­aisi pelas­taa koko maail­man, mut­ta rajal­lisil­la resurs­seil­la se ei ole mahdollista.

  50. Tässä hie­man lisää tietoa Osmon mallivaltiosta:

    “Swiss par­lia­ment in 2005 passed a stricter ver­sion of the 1999 for­eign­er and asy­lum law. The amend­ment to the asy­lum act includ­ed new mea­sures to reject asy­lum requests if the appli­cant can­not fur­nish a pass­port or iden­ti­ty card with­in 48 hours; sys­tem­at­ic rejec­tion of asy­lum seek­ers com­ing from neigh­bour­ing tran­sit coun­tries con­sid­ered safe; and denial of social assis­tance for appli­cants reject­ed for asylum.”

    Kuten kaik­ki tiedämme. 80% suomen tur­va­paikan hak­i­joista on ilman papere­i­ta. Ja suurin osa saa­puu tur­val­li­sista naa­puri­maista. Sik­si kai sveit­si­in ei ole enää tunkua.

    1. Viime vuosikym­menten aikana Sveit­si on ottanut huo­mat­tavasti enem­män pako­laisia kuin Suo­mi ja silti hei­dän taseen­sa ulko­maalais­ten osalta on ollut hyvä. Siihen, miten maa­han­muut­to on tähän asti vaikut­tanut svet­siläisi­in eivät tämän het­kiset säänöt ole ehti­neet vaikut­taa mitään. Sveit­si on esimerk­ki erit­täin onnis­tuneesta työpeäis­es­tä maa­han­muu­tos­ta, jos­ta Suomikin voisi ottaa oppia. Maa on ollut erit­täin aulis otta­maan maa­han ulko­maalaista työvoimaa ja se on kän­tynyt Sveit­sille menestykseksi.
      Muu­toinkin ihmette­len tuo­ta maa­han­muut­tokri­it­tis­ten numero­taidot­to­muut­ta, jos­sa pako­laiset ja ulko­maalaiset nipute­taan yhteen. Euroop­paan kophdis­tuneesta muut­tovir­ras­ta Euroopan ulkop­uolelta häviävän pieni osa on tul­lut pako­laisi­na. Kir­joi­tan tätä Lon­toos­ta, jos­sa koko palvelu­ala on intialaisen väestön hal­lus­sa. Eivät he ole tulleet tänne pako­laisi­na. Myös Suomen ulko­maalaisväestöstä selvä vähem­mistö on tul­lut mitenkään human­i­taarisin perustein. Minä halu­aisin, että joskus puhut­taisi­in siitä enemmistöstä. 

  51. Kyl­lä tässä asi­as­sa tarvi­taan enem­män itsekkyyt­tä ja vähem­män maail­maa­syleilevää vihreätä aatet­ta. Ihan sekä human­itäärisessä maa­han­muu­tossa, työperäisessä maa­han­muu­tossa ja muun­laises­sa maa­han­muu­tossa (avi­o­li­itot).

    Kuten oln jo aikaisem­min sanonut, nNykyisenkaltais­es­ta maa­han­muu­tos­ta ei ole Suomelle minkään­laista hyö­tyä vero- tai ela­tus­suhdemielessä. Ei, vaik­ka tilas­toista pois­tet­taisi­in kokon­aan human­itääri­nen osu­us maa­han­muu­tos­ta. Taan­noin joku kir­joit­teli­ja esit­teli tutkimus­ta, jos­sa esitet­ti­in maa­han­muu­ton suo­ria tulon­si­ir­to­ja ja suo­ria vero­ja 90-luvul­la. Luvut oli­vat eritel­tyjä human­itääriseen ja muuhun maa­han­muut­toon ja kumpikin luku oli miinuksella.

    San­o­taan se siis uudelleen: nykyisel­lään maa­han­muut­toon, myös ei-human­itääriseen maa­han­muut­toon, uppoaa enem­män verora­ho­ja mitä sieltä saadaan. On täytä hai­hat­telua kuvitel­la, että täl­laisi­la rak­en­teil­la jotenkin saataisi­in Suo­mi nousu­un tai hyv­in­voin­ti­val­tio kondik­seen. Ei saa­da ja Suomen sosi­aal­i­tur­va ja työ­markki­noiden rakenne pitävät siitä huolen.

    Ain­oa maa­han­muut­ta­jaryh­mä, jos­ta on Suomelle net­tomääräis­es­ti hyö­tyä, ovat tänne tilapäis­es­ti muut­ta­neet, eli ne, jot­ka ovat työkeikalla. Näitä tulisi saa­da lisää. Kylmästi ajatellen he tekevät sen muu­ta­man vuo­den duu­nia ja painu­vat eläköi­tymään ja sairas­ta­maan muualle.

    Löys­in­päs artikkelin:
    http://www.mol.fi/mol/fi/99_pdf

    Kaik­ki maa­han­muut­ta­jat yhteen
    las­ket­tuna 1990-luvun maa­han­muu­ton vero-tulon­si­ir­to­tase on Suomelle keskimäärin
    noin 40–50 miljoon­aa euroa negati­ivi­nen ensim­mäisen kymme­nen vuoden
    aikana. Human­i­taari­nen maa­han­muut­to pois­luet­tuna tase oli keskimäärin
    noin 5–10 miljoon­aa euroa negatiivinen.

    PS Eri­tyis­es­ti avi­o­li­it­top­eräisessä maa­han­muu­tossa hyödyt ovat yksi­ty­isiä, mut­ta lasku yhteinen.

  52. Maail­man­talous on tain­nut muut­tua jonkin ver­ran 30 vuodessa.
    Olenko väärässä, teol­lisu­usyri­tyk­set tekivät 30 vuot­ta sit­ten run­saasti investoin­te­ja Suomeen?
    Mikä teol­lisu­u­de­nala investoi täl­lä hetkellä(tai ennen tätä taan­tu­maa) Suomeen?

    Ei kai talouskasvua syn­ny ja hyv­in­voin­ti­val­tio pelas­tu pelkästään lisäämäl­lä veron­mak­sajien lukumäärää. Jostain on tul­ta­va myös veronmaksukykyä. 

    Voimakkaasti kas­vavas­sa taloudessa, jos­sa vien­tiyri­tyk­set investoi­vat, Osmo & co:n kuvaa­ma maa­han­muu­ton hyv­in­voin­tia lisäävä vaiku­tus on var­masti totta.
    Onko Suo­mi tule­vaisu­udessa voimakkaasti kas­va­va talous? 

    Jos­sain tuol­la aiem­mis­sa kom­menteis­sa, joku kir­joit­ti, että maa­han­muut­ta­jien huono työl­lisyys on vain väli­aikaista. Nykyiset mamut toimi­si­vat vain syn­tyvyy­den lisääjinä ja hei­dän lapset sit­ten estäi­sivät olete­tun työvoimapulan.
    Tuo on hyvä esimerk­ki täysin kat­teet­tomas­ta opti­mis­mista, joka uno­htaa mm. sen, että parin sukupol­ven huono-osaisu­us on voimakkaasti periy­tyvää. Muut tek­i­jät, esim. uskon­to, ovat vain mauste sopassa.

    Ruot­si, Sak­sa ja Sveit­si hyö­tyivät men­neinä vuosikym­meninä maa­han­muu­tos­ta, kos­ka niiden kas­va­va teol­lisu­us ja sen mukana kas­va­vat palvelu­alat imivät muut­ta­jat suo­raan töihin.
    Nyt maa­han­muut­ta­jat työl­listyvät erit­täin huonos­ti nois­sa mais­sa ja ongel­mat kasvavat. 

    Voisiko joku selit­tää min­ulle, miten Suo­mi tois­taa nyky­olois­sa tuon, mitä tapah­tui esim. Ruot­sis­sa 60–80-luvuilla.

  53. “Pääkaupunkiseudun joukkoli­ikenne ja tak­sit ovat täysin riip­pu­vaisia ulko­maalais­peräis­es­tä työvoimasta.”

    Ei pidä paikkaansa. Tilanne on laman myötä täysin muut­tunut. Bus­sikuskik­si on täl­lä het­kel­lä vaikea päästä, vaik­ka töi­hin saatavis­sa pil­vin pimein työn­sä menet­täneitä suo­ma­laisia. Kuulin äsket­täin k‑seudulla työvoimakurssi­na jär­jeste­tys­tä lin­ja-autonkul­jet­ta­jakus­sista, jonne pyr­ki yli 300 ja otet­ti­in 14 opiske­li­jaa. Samat­en tak­sikurssit ovat kuulem­ma olleet täyn­nä viime syksys­tä alkaen.

  54. Mites ela­tus­suh­teen paran­t­a­mi­nen lisäämäl­lä maa­han­muut­ta­jien määrää sit­ten pidem­mässä juok­sus­sa toimii, vai onko se vain ongel­man siirtämistä? Tääl­lä jos­sain kom­men­tis­sa taidet­ti­in tähän viita­ta. Väestön­rak­en­teen epäedulliseen kehi­tyk­seen on syyn­sä, sama ilmiö näyt­tää ole­van kaikissa ns. “hyv­in­voin­ti­val­tiois­sa”. Kuin­ka kauan tämä ilmiö jatkuu, sitä ei tiede­tä. Jos sit­ten tänne tuo­daan lisää väkeä paikkaa­maan huolto­suhdet­ta, hei­dänkin osalta ikäpyra­mi­di toden­näköis­es­ti kään­tyy huolto­suh­teen osalta tule­vaisu­udessa epäedullisek­si. Joten ilmeis­es­ti olemme saman ongel­man kanssa tekemi­sis­sä sit­ten tule­vaisu­udessa, jos se nyt saadaan kor­jaan­tu­maan lisäämäl­lä maa­han­muut­toa. Ellei sit­ten tapah­du jotain sel­l­aista muu­tos­ta, joka myös alku­peräisväestön osalta kor­jaa ikäpyra­midia oikeaan suun­taan. Eli kiteytet­tynä voisi tässä miet­tiä, onko edes ollenkaan kestävä ratkaisu pidem­män päälle edes yrit­tää kor­ja­ta huolto­suhdet­ta lisäämäl­lä maahanmuuttoa.

  55. Liian vanha:“Eikä tääl­lä eläkeikää nos­te­ta täl­lä menol­la, nytkin saa lukea koko ajan lehdis­tä kun ihmisiä aje­taan enneaikaiselle eläkkeelle.”

    Eilen tapaa­mani iäkäs tak­sikus­ki oli ollut ihan hyvässä ase­mas­sa eräässä val­tion omis­ta­mas­sa liike­laitok­ses­sa yli 30 vuot­ta. Liike­laitos­ta oli sit­ten alet­tu lait­taa (yhtiöittämis-/myynti)kuntoon, ja kuuskymp­pisille oli tar­jot­tu jonkin sortin houkut­telel­e­vam­paa eläke­jär­jeste­lyä, johon hän oli sit­ten tarttunut.

    Ihmettelin kovin, mik­si on niin, että van­hem­mat työn­tek­i­jät eivät kel­paa töi­hin, edes val­tion palveluk­ses­sa, vaik­ka juh­la­puheis­sa vaku­ute­taan täysin päin­vas­taista ja vaik­ka työha­lutkin oli­si­vat tal­lel­la. Saneer­aami­nen aloite­taan usein juuri heistä. Sen sijaan yksi­tyiselle palvelusek­to­rille työ­panos näyt­ti kelpaavan.

    On nähtävästi toivea­jat­telua, että yleisen eläkeiän nos­to merk­it­sisi samo­jen työurien jatku­mista pitem­pään. Osa-aikaisu­us ja usein vielä toisel­la alal­la lie­nee hie­man real­is­tisem­pi vaihtoehto.

    Liian van­ha: “Laa­ja korkeak­oulu­tus on edel­ly­tys korkealle kansan tuotteelle.”

    Viit­t­a­sit mm. Yhdys­val­toi­hin. Yhdys­val­lois­sa ainakin on hyvin polar­isoitunut korkeak­oulu­jär­jestelmä. Joidenkin yliopis­to­jen valmis­tu­mis­pa­pereil­la ei ole ves­s­apa­pe­ria kum­moi­sem­paa virkaa. Ymmär­rän sikäläisen sys­teemin niin, että siinä taval­lisia amerikkalaisia vähän niin kuin viilataan linssi­in ketuhän­tä kainalos­sa. Annetaan ymmärtää, että ilman rahaakin voi opiskel­la yliopis­to­tutkin­non, mut­ta todel­lisu­udessa käteen jää vain työl­listymi­nen use­an mata­la­palkkaisen työn yhdis­telemisen kautta.

    Suomes­sa yliopis­to- ja amk-jär­jestelmä on tas­apak­su. Eri koulu­jen saman­ta­soiset tutkin­non ovat käytän­nössäkin sama­nar­voisia. Sisäänot­tomäärät ovat suuria. Korkeak­oulutet­tu­jen ylika­p­a­siteetin tuot­tamiseen ei kuitenkaan näin niukko­jen työvoimare­servien maas­sa ole varaa. Ain­oa keino on kar­sia aloi­tu­s­paikko­ja, kos­ka oppi­laitosten väli­nen, hier­arkki­nen kah­den ker­roksen väkeä ajat­telu ei Suomes­sa ole real­is­mia. Ammat­tiliseen koulu­tuk­seen olisi sat­sat­ta­va huo­mat­tavasi nyky­istä enemmän.

  56. Kuten OS sanoi, työperäistä maa­han­muut­toa tarvi­taan jot­ta hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan rapau­tu­va rahoi­tus­po­h­ja voidaan pelas­taa. Täy­tyy vain kek­siä keinot mil­lä tähän kolkkoon maa­han saadaan houkutel­tua osaavia akti­ivisia ihmisiä, heil­lä kun on varaa vali­ta. Moni ottaa mielel­lään vauras­tut­ta­jia vastaan. 

    Toinen ela­tus­suhdet­ta elvyt­tävä tek­i­jä on työurien piden­tämi­nen, myös alkupäästä. Täl­lä het­kel­lähän suomes­sa on kaikkien aiko­jen maail­ma­nen­nä­tys 20–30 ikäis­ten opiskelumääris­sä (hesaris­sa taisi olla joku viikko sit­ten jut­tua tutkimuk­ses­ta jon­ka mukaan 42% ko. ikälu­okas­ta opiskelee, usas­sa ja briteis­sä vas­taa­va luku on jotain 20–25%, ruot­sis­sa 35). Yliop­pi­laiden Ter­vey­den­hoitosäätiö YTHS:n tutkimuk­sen mukaan kol­ma­sos­al­la yliopis­to-opiske­li­joista on mie­len­ter­veysongelmia. Sekin lie­nee maail­ma­nen­nä­tys. Näil­lä ennä­tyk­sil­lä on syy-seu­raus suhde. 

    Human­itäärisin syin tänne jo houkutel­tu neu­vokas poruk­ka mak­saa yhteiskun­nalle suo­raan ja välil­lis­es­ti mal­tai­ta, ilmeis­es­ti sato­ja miljoo­nia euro­ja vuodessa. Odotet­tavis­sa on että tämä sum­ma kas­vaa vuosit­tain muu­ta­man sukupol­ven ajan. Jos oikeasti halut­taisi­in olla hyvän­tek­i­jöitä, niin tämän rahan voisi käyt­tää parem­minkin. YK:n mukaan maail­mas­sa on mil­jar­di nälkää näkevää.

  57. “Viime vuosikym­menten aikana Sveit­si on ottanut huo­mat­tavasti enem­män pako­laisia kuin Suo­mi ja silti hei­dän taseen­sa ulko­maalais­ten osalta on ollut hyvä.”

    Mik­si Sveit­sis­sä on viime vuosi­na selvästi tiuken­net­tu tur­va­paikkamenet­te­lyä siten, että se on nykyään paljon Suomen jär­jestelmää tiukem­pi? Pitäisikö Suomen men­nä mielestäsi Sveitsin vai Ruotsin suuntaan?

    “Muu­toinkin ihmette­len tuo­ta maa­han­muut­tokri­it­tis­ten numero­taidot­to­muut­ta, jos­sa pako­laiset ja ulko­maalaiset nipute­taan yhteen.”

    Aika omi­tu­inen väite, sil­lä usein tähän niput­tamiseen syyl­listyvät nimeno­maan ne, jot­ka perustel­e­vat human­itääristä maa­han­muut­toa työvoima­pu­lal­la. Kuten itsekin ansiokkaasti tote­sit, tämä ei ole hyvä perustelu. 

    Useim­mat “maa­han­muut­tokri­itikot”, esimerkik­si Hal­la-aho, eivät vas­tus­ta työperäistä maa­han­muut­toa, vaan human­itäärisen maa­han­muu­ton hal­lit­se­ma­ton­ta kasvua.

  58. Teol­lisu­u­den vähen­tymi­nen Suomes­ta vähen­tää ilman – ja mui­ta saastei­ta.

    No, miten sen nyt ottaa. Jos teol­lisu­us vain siir­tyy maa­han, jos­sa on löy­sem­mät ympäristö­s­tan­dard­it, kuten se tun­tuu tekevän, saastei­den kokon­ais­määrä kasvaa.
    Ilmansaas­teet ovat käsit­tääk­seni suh­teel­lisen globaale­ja, muut ehkä eivät ole. Ei kuitenkaan ole kenenkään etu, että ympäristö pilaan­tuu muual­lakaan, kos­ka se tekee lop­ul­ta paikas­ta elinkelvot­toman ja syn­nyt­tää painei­ta pako­laisu­u­teen jne.

  59. Olet­taisin Sveitsin väestöpyra­midin ole­van saman­lainen kuin Suomes­sa. Kor­jaan­tuuko tämä väestöpyra­mi­di huolto­suh­teen kannal­ta edullisek­si use­am­man sukupol­ven ajaksi?

  60. Älä Osmo siel­lä Lon­toos­sa blogikom­ment­te­ja kir­joit­tele vaan mene pubi­in oluelle.

  61. Enpä tiedä onko Sveit­si niin ihmeelli­nen pakolaisen
    Ulko­maalais­ten osu­us on korkea, mut­ta tämä johtuu ennen 70-lukua tapah­tuneesta laa­jas­ta maa­han­muu­tos­ta Ital­ias­ta, Ran­skas­ta ja Saksasta.
    Sotaa käyt­tämät­tömänä maana se oli rikas ja tar­josi parem­man elin­ta­son naa­puri­maid­en köyhille
    Sveit­si alkoi rajoit­taa maa­han­muut­toa 70-luvul­la, mut­ta kansalaisu­u­den saami­nen on vaikeaa, joten ulko­maalais­ten osu­us on säi­lynyt korkeana ‚n 20 %

    UNCHR :n mukaan Sveit­si ei ota kiin­tiö­pako­laisia ja tur­va­paikan­hak­i­joi­ta on 6000 vuodessa eli Suomen tasoa.En löytänyt tilas­toa tur­va­paikan saaneista mut­ta kun kri­teer­it ovat samo­ja niin var­maan tur­va­paikankin saa saman ver­ran kuin Suomes­saeli n 1500.

    Eiköhän se Sveit­si edelleen tar­joa etupäässä tur­va­paikan rikol­liselle rahal­la ja räikkösille ja schumacherille

  62. Siitä enem­mistöstä minäkin mielestäni puhun ja siitä “usei­den sato­jen tuhan­sien kipeästi tarvi­tus­ta maa­han­muut­ta­jien joukos­ta”. Mihin he työl­listyvät ja mil­laisil­la palkoilla?

    Ei Suo­mi ole Sveit­si, pankki­maail­man keskus.
    Eikä Suo­mi ole mikään Bri­tan­nia, enti­nen maail­man­val­ta, jon­ka kieli on nykyään maail­mankieli, ja joka edelleen on myös yksi rahamaail­man keskuksista.

    Suo­mi on “köy­hä” ver­sio Ruotsista.

  63. Löy­tyipä tilas­tokin, Sveit­sis­sä pako­laisia oli asumas­sa 46000 ja vireil­lä ole­via tur­va­paikan­hak­i­ja 17000 

    Suomeen ver­rat­tuna se on tietysti paljon enem­män, saman tilas­ton mukaan Suomes­sa oli 6600 pako­laista ja 2700 turvapaikanhakijaa

  64. Vas­taavasti Nor­jas­sa pako­laisia 36000 ja tur­va­paikan­hak­i­joi­ta 13600, Ruot­sis­sa 77000 ja 24000, Tan­skas­sa 23400 ja 600.
    Näin siis UNCHR sivuilta.Vahinko, että tilas­toon ei löy­tynyt sisältöku­vaus­ta, erot toisi­in tilas­toi­hin ovat sen ver­ran merkit­tävät, että pitäisi tietää tilastointitapa .

  65. “Korkeak­oulutet­tu­jen ylika­p­a­siteetin tuot­tamiseen ei kuitenkaan näin niukko­jen työvoimare­servien maas­sa ole varaa.”

    Mik­si pitäisi supis­taa korkeak­oulu­tus­ta, jos näin laman aikanakin aka­teemis­ten työt­tömyys on 5 % luokkaa eli nor­maalin kitkatyöt­tömyy­den rajoissa ???

  66. Muuten hyvä kir­joi­tus, mut­ta puu­tun tuo­hon asevelvol­lis­ten niput­tamiseen pas­si­iviväestöön. Parem­pi ver­tais­ryh­mä on val­tion virkamiehet. Varus­miehet tekevät nimit­täin työtä päivära­ho­jen­sa eteen. Onko työ miten mielekästä ja tuot­tavaa, voi kysyä muidenkin val­tion palkol­lis­ten osalta.

  67. Janne Korho­nen: “Saisinko käytän­nön neu­vo­ja siitä, miten tämä suh­tau­tu­misen­muu­tos käytän­nössä toteutetaan Suomen mittakaavassa?”

    Luulin, että jo ker­roin jo, mut­ta kerrataan.

    Point­ti­ni on lyhykäisyy­dessään se, että Suomeen olisi hyvä saa­da osaavaa työvoimaa, kos­ka vai­h­toe­hto on kansakun­nan kurjistuminen. 

    Kun tämän myön­tää, jokainen Suomen hyv­in­voin­ti­in sitoutunut lopet­taa yleisen mamukri­ti­ikin ja alkaa pohtia, miten “hyvää” maa­han­muut­toa voisi edis­tää. Täyspäisen täy­tyy siinä kohdas­sa myön­tää, että kseno­fo­bian vil­je­ly on vihovi­imeinen keino. Fak­tatkin tulee sen jäl­keen tarkastet­tua ja myön­teisiä tren­de­jä pon­gat­tua ja vahvis­tet­tua parem­min. Arkipäivässä alkaa nähdä monikult­tuurisu­u­den myön­teisiä puo­lia ja koh­ta asenne hylkii automaat­tis­es­ti rasismia.

    Mielestäni mamukri­ti­ikin heikko koh­ta on siis juuri sen vil­jeli­jöi­den (tiedostam­a­ton) pyrkimys kur­jis­taa maa­ta — jota he toisaal­ta var­masti rakas­ta­vat. Sik­si on siis osat­ta­va ker­toa vaku­ut­tavasti, että Suomea uhkaa työvoima­pu­la ja sen myötä työn lop­pumi­nen ja pääomien karkaami­nen ja siten pitkä, jatku­va lama. Jatku­va lama taas tarkoit­taa muun muas­sa huolto­suh­teen heikken­e­mistä. Se olisi kuitenkin vain oire yleisem­mässä kur­jis­tu­misen kierteessä.

    Ongel­ma tun­tuu ole­van, että mamukri­itikot eivät ker­takaikki­aan usko tai ymmär­rä niitä talouden lainalaisuuk­sia, joi­hin perus­tuu tuo asiantun­ti­joiden ske­naario, joka sitä pait­si on muo­dos­sa tai toises­sa tois­tunut men­neisyy­dessä ker­ta toisen­sa jäl­keen. En tiedä voiko asian selit­tää niin yksinker­tais­es­ti, että menee läpi. 

    Ehkä ongel­ma nimit­täin on tahalli­nen väärin ymmärtämi­nen. Siinä tapauk­ses­sa ongel­ma on vaikeampi eli piilevä kseno­fo­bia, jopa rasis­mi, joka vain näön vuok­si puetaan “ratio­naal­isi­in” väit­teisi­in. Aika moni mamukri­itikoiden kri­itikko on heit­tänyt pyyh­keen kehään ja pää­tynyt ajat­tele­maan, että on turha yrit­tää käy­dä ratio­naal­ista keskustelua näi­den hal­la-aho­jen kanssa.

  68. [i]“Bussilippu olisi vähän kalli­impi, tak­sia olisi vaikeampi saa­da ja se ydin­voimala syn­ty­isi vielä hitaammin.”[/i]

    Tarkoi­tatko täl­lä sitä että kyseisil­lä aloil­la työsken­tele­vien ei kuu­lu saa­da parem­paa palkkaa? Mik­si sin­nulle ei kävisi sel­l­ainen malli että jos vaikka­pa tak­sikuskeista on pulaa hei­dän palkkansa nousi­si­vat (=ala tulisi houkut­tel­e­vam­mak­si) ja sinne saataisi­in lisää ihmisiä. Itse olen ollut tak­sikus­ki ja jos kyseis­es­tä amma­tista saisi vas­taavaa palkkaa kun nykyis­es­tä amma­tis­tani vai­h­taisin takaisin tak­sikuskik­si heti.

    Tek­stistäsi käy muutenkin ilmi että kan­natat “luokkay­hteiskun­taa” jos­sa luok­ka takoit­taa ammat­tikun­taa. Henkilöko­htais­es­ti olen kohtuu lib­er­aali ja kan­natan enem­minkin markki­nalähtöistä ammat­tien palkko­jen muodostumista.

  69. “Maa­han­muut­ta­javäestö paran­taa ela­tus­suhdet­ta vain, jos sen oma ela­tus­suhde on parem­pi kuin kan­taväestön. Näin on mon­es­sa maas­sa, mut­ta Suomes­sa ei ole.

    Human­i­taarista maa­han­muut­toa on perustelta­va human­itäärisil­lä syil­lä, kos­ka sitä ei voi perustel­la elatussuhteella.”

    Hal­la-aho toki on sanonut samat asi­at jo vuosia sit­ten, mut­ta kun se onkin rasisti. Hyvä että pikkuhil­jaa alkaa kuitenkin silmät aukea­maan, voihan olla että Suomes­ta on vielä 20–30 vuo­den päästä jotakin jäljellä…

  70. Itse en usko mie­len­ter­veystyskuntoutu­ja ja täl­lä het­kel­lä opiske­li­jana. Että saan töitä suomes­ta, jos ei tule oikea työvoimapula.

    Tosin aijonkin muut­taa jos­sain vai­heessa Suomes­ta pois. Tässä on maas­sa on kaiken­laisia rak­en­teel­lisia ongelmia, mitkä estää ihmis­ten työsken­te­lyä ja työl­lisyyt­tä. Ihan miten päin tahansa kat­sot­tuna. Jotenkin koko jär­jestelmä on jäänne 1970-luvul­ta. Ei tääl­lä oikein nuo­ril­la ole toivoa ainakaan hyvien työ­paikko­jen saamiseen. Koh­ta var­maan muut­toli­ikenne rupeaa val­umaan pois suomes­ta. Jonkin­laisia viit­teitä siitä on jo nyt.

  71. “Jos avaamme vähän port­tia työperäiselle maa­han­muu­tolle, se vähen­täisi myös painei­ta käyt­tää turvapaikanhakureittiä.”

    Mitä ihmettä täl­lä tarkoitat?

    Fir­mas­sa jos­sa työsken­te­len on töis­sä usei­ta ulko­maalaisia ja kenel­läkään ei ole ollut mitään ongelmia tul­la tänne tekemään töitä.

    Voin uskoa että ongelmia on sel­l­aisil­la henkilöil­lä joil­la ei ole koulu­tus­ta tai edes aja­tus­ta mitä he halu­a­vat tehdä. Mut­ta toisaal­ta mik­si tänne pitäisi houkutel­la koulut­tam­a­ton­ta työvoimaa, eikö kan­nat­taisi ennem­minkin paran­taa yri­tys­ten toim­inta mah­dol­lisuuk­sia (hal­pa ener­gia, pienet yri­tysverot, osaa­va työvoima, jne) sekä pienen­tää työn­tek­i­jöi­den vero­ja (joka taas lisäisi suomen kil­pailukykyä osaavas­ta työvoimasta).

  72. “Kir­joi­tan tätä Lon­toos­ta, jos­sa koko palvelu­ala on intialaisen väestön hal­lus­sa. Eivät he ole tulleet tänne pakolaisina.”

    Tämä on yksi asia mitä en halua nähdä suomes­sa. En halua että tänne syn­tyy ulko­maalai­sista ns. hal­patyövoima reservi juurikin palvelu­am­mat­tei­hin. Se ei ole ter­vet­tä!!! Oikeasti inhot­taa esim USA:ssa ja Kanadas­sa se että läh­es kaik­ki tak­si kuskit ja hal­vat ruoka­paikat ovat ns. etnis­ten ryh­mien edus­ta­jien val­loit­tamia. Se jos mikä on rasismia.

  73. Osmo:

    Viime vuosikym­menten aikana Sveit­si on ottanut huo­mat­tavasti enem­män pako­laisia kuin Suo­mi ja silti hei­dän taseen­sa ulko­maalais­ten osalta on ollut hyvä. 

    Lähteitä ei ole, mut­ta muis­telisin joskus näh­neeni Sveitsin tur­va­paikan­hak­i­joiden suh­teel­lisia osuuk­sia 1990-luvul­ta, jois­sa entisen Jugosla­vian val­tiot oli­vat yliedustet­tuina. Jos näille hak­i­joille on myön­net­ty pako­lais­sta­tus, tilanne on vähän sama kuin jos Suomes­sa voitaisi­in laskea Venäjän ja Balt­ian maid­en sosial­is­min rom­ah­tamisen jälkeinen työperäi­nen maa­han­muut­to pako­laisik­si. Syyt ovat hyvin samankaltaiset, samoin pako­lais­ten kult­tuuripi­iri, vain väki­val­lan aste vaihtelee.

    Chilen ja Jugosla­vian jäl­keen “hyviä” kri­isipesäkkeitä on ollut vähem­män, ja pako­lai­saines on entistä ei-toiv­o­tumpaa. Tämä näkyy väistämät­tä kiristyvänä lain­säädän­tönä, jos­ta tullee Euroopas­sa erään­laista maid­en keskinäistä kilpavarustelua.

  74. Syn­tymä­maan mukaan tilas­toitu­na Suomes­sa asui vuon­na 2008:

    - Eu(27) 76 477 henkeä: suurim­mat ryh­mät Ruot­sista (30 640 henkeä), Viros­ta (19 174 henkeä), Bri­tan­ni­as­ta (4 213 henkeä) ja Sak­sas­ta (5 572 henkeä)
    — Muu Euroop­pa 68 438 henkeä: suurim­mat ryh­mät entis­es­tä Neu­vos­toli­itos­ta (40 207 henkeä), Venäjältä (6 702 henkeä), entis­es­tä Jugoslavi­as­ta (5 831 henkeä) ja Turk­ista (4 470 henkeä)
    — Afrik­ka 18 607 henkeä: suurim­mat ryh­mät Soma­lias­ta (6 352 henkeä), Etiopi­as­ta (1 322 henkeä), Marokos­ta (1 503 henkeä) ja Nige­ri­as­ta (1 115 henkeä)
    — Aasia 40 207 henkeä: suurim­mat ryh­mät Kiinas­ta (5 982 henkeä), Thaimaas­ta (5 394 henkeä) Irak­ista (5 294 henkeä), Iranista (3 803 henkeä), Inti­as­ta (3 200 henkeä), Afgan­istanista (2 154 henkeä), Fil­ip­pi­ineiltä (1 505 henkeä), Bangladeshista (1 018 henkeä), Palesti­inas­ta (1 015 henkeä) ja Japanista (1 053 henkeä)

    Eu(27) enem­mistön muo­dosta­vat siis Ruot­si, Viro, Bri­tan­nia ja Sak­sa. Muun Euroopan enem­mistön enti­nen Neu­vos­toli­it­to, Venäjä, enti­nen Jugoslavia ja Turk­ki. Afrikan enem­mistön Soma­lia ja Etiopia. Marokko ja Nige­ria. Aasian enem­mistön Kiina, Thaimaa, Irak, Iran, Intia ja Afganistan.

    Kieliryh­miä tarkasteltaes­sa suurim­mat vieras­ta kieltä äidinkie­lenään puhu­vat ryh­mät Suomes­sa ovat venäjää puhu­vat (hie­man alle 50 000), viroa puhu­vat (noin 23 000), englan­tia puhu­vat (noin 12 000), soma­li­aa puhu­vat (noin 11 000), ara­bi­aa puhu­vat (noin 9 000), kiinaa puhu­vat (noin 6 000), kur­dia puhu­vat (noin 6 000).

    En osaa sanoa, mitä puhu­mista on Eu(27) maista Suomeen suun­tau­tu­vas­sa maa­han­muu­tossa, muu­ta kuin, että toiv­ot­tavasti tarvit­taes­sa näistä maista saadaan lisää työvoimaa. Muus­ta Euroopas­ta suun­tau­tu­vas­ta maa­han­muu­tos­ta voisi maini­ta sen, että entis­es­tä Neu­vos­toli­itos­ta suun­tau­tu­vas­ta maa­han­muu­tos­ta kyse saat­taa pääosin olla työperäis­es­tä maa­han­muu­tos­ta. Venäjänkieli­nen vähem­mistö voi kyl­lä muo­dostaa ongel­man jos­sakin vai­heessa. Venäjä kun käyt­tää erit­täin halukkaasti eri maid­en venäläisvähem­mistöjä kep­pi­hevose­na omien voimapoli­it­tis­ten tavoit­tei­den­sa ajamiseen.

    Jos puhutaan suures­ta enem­mistöstä, puhutaan sit­ten vain Eu maista ja muual­ta Euroopas­ta suun­tau­tu­vas­ta maa­han­muu­tos­ta. Onko tämä mielenkiintoista?

  75. Osmo: “Minä halu­aisin, että joskus puhut­taisi­in siitä enemmistöstä.”

    Mik­si ? Työvoima liikkuu rajo­jen yli siinä mis­sä koti­maas­sakin kysyn­nän ohjaa­mana. Työperäi­nen maa­han­muut­to hoitaa itse itsen­sä jos kysyn­tää on.

  76. Sveit­si todel­lakin ottaa avo­sylin vas­taan pako­laisia, joil­la on muhkea pankki­tili maassa. 

    Mai­ja-Liisa Lahti­nen nyt muun muas­sa ja ympäri maail­maa vas­taavia tapauk­sia. Tilas­tois­sa­han he ovat pakolaisia…

    Kai sekin sit­ten on human­i­taarista pako­lais­poli­ti­ikkaa Osmon mielestä. 

    Mai­ja-Liisa parka­han sai tääl­lä kauhes­sa rasis­tises­sa Suomes­sa jopa aivoin­fark­tin. Toiv­ot­tavasti pääsee mah­dol­lisim­man nopeasti Sveit­si­in lepäämään.

  77. “Tämä näis­sä maa­han­muut­tokri­it­ti­sis­sa juuri raivos­tut­taa. He usko­vat mitä sat­tuu ja sit­ten vaa­ti­vat, että maail­ma toimii hei­dän usko­musten­sa mukaan.”

    Pata kat­ti­laa soimaa. Ihan samal­la taval­la, ainakin allekir­joit­ta­neesta, vaikut­ta siltä, että etenkin run­saan human­i­taarisen maa­han­muu­ton puolestapuhu­jat johta­vat teo­ri­ansa ja ennus­teen­sa ideaaleista. Jostain moraal­ista tai yle­vistä eet­ti­sistä peri­aat­teista, joille luon­to, jos sil­lä olisi kin­nas, ei viit­sisi nau­rul­taan edes kin­taal­la viita­ta. Ennustei­den vas­taiset havain­not, empiria, kui­tataan kutakuinkin totea­mal­la luon­non ole­van väärässä.

  78. “Myös Suomen ulko­maalaisväestöstä selvä vähem­mistö on tul­lut mitenkään human­i­taarisin perustein. Minä halu­aisin, että joskus puhut­taisi­in siitä enemmistöstä.”

    Kun ympäristöpoli­ti­ikas­sa nähdään ongelmia ja poli­ti­ikkaa halu­taan muut­taa, eivät kri­ti­ikin esit­täjät yleen­sä ota esimerkik­seen onnis­tunei­ta ympäristöpro­jek­te­ja vaik­ka enem­mistö pro­jek­teista olisikin sel­l­aisia. Muis­taak­seni tei­dänkään puolueenne ei luet­tele ydin­voimaan perus­tu­van ener­gia­ratkaisun enim­mäk­seen hyviä puo­lia kun ydin­voimaa vastustavat.

  79. Kumpi jen­gi, maa­han­muu­ton kri­itikot vai sen kan­nat­ta­jat, sotke­vat käsit­teitä, kuten sul­lo­ma­l­la tur­va­paikan­hak­i­jat ja työperäisen maa­han­muu­ton saman maa­han­muut­to-käsit­teen alle?

    Hal­la-aho syyt­tää “suvait­se­vais­toa” täs­mälleen samas­ta käsitesotkusta.

    http://www.halla-aho.com/scripta/maahanmuuttopolitiikan_hahmottelua_osa1.html

    Hyvä jos olette löytäneet edes täl­lä keskustelun metametata­sol­la toisenne! Olen itse peräänku­u­lut­tanut tuon käsite-eron ottamista vakavasti noin 15 vuot­ta. (Enkä koe kuu­lu­vani mihinkään ole­mas­saol­e­vaan joukkueeseen tässä tappelussa.)

  80. Laa­jamit­taista työvoima­pu­laa ei ole tulos­sa, kos­ka kansan­talous sopeut­taa kokon­sa tar­jol­la ole­van työvoiman määrään.

    Tässähän se point­ti oli. Lop­un olisi mil­tei voin­ut jät­tää kirjoittamatta. 

    Tämän talouskri­isin aikana on hoke­mal­la hoet­tu, että maail­man talous ei palaa enää ennalleen, jah­ka tämä pahin kuri­tus on ohi. 

    Elinkei­noelämän huip­ul­ta san­o­taan suo­raan, että iso osa nyky­i­sistä ras­vak­ouratyö­paikoista katoaa pysyvästi län­si­maista, joi­ta Suo­mi edus­taa tässä asi­as­sa ver­rat­en hyvin.

    Pahoin pelkään, että ensi vuo­den vähin­tään 11 pros­entin työt­tömyys jää pysyväk­si alarajaksi. 

    Ja sit­ten on vielä tämä tuot­tavu­us ja töis­sä pysyt­te­ly 68-vuo­ti­aak­si. Voisiko tämän joku tämän pal­stan vii­saista ker­toa, onko tuot­tavu­udelle muu­ta vai­h­toe­htoa kuin väen vähen­tämi­nen – siis aikuis­ten oikeesti?

    Ehkä jään eläk­keelle jon­akin vuo­sista 2025 – 2035. Sil­loin kai tuot­tavu­us on paran­tunut niin, että miesten sata­nenkin juostaan alle viiden sekun­nin. Suomen kansan­talous on puolestaan sopeu­tunut min. 20 pros­entin työt­tömyy­teen ja julki­nen vel­ka on 200 pros­ent­tia BKT:sta.

    Työperäisen maa­han­muu­ton suun­ta taitaa olla kään­tynyt jo vähän aiemmin.

  81. Ode­jos­sa pako­laiset ja ulko­maalaiset nipute­taan yhteen. ”

    “Muu­toinkin ihmette­len tuo­ta maa­han­muut­tokri­it­tis­ten numerotaidottomuutta”

    2001 arvioiti­in ulko­maalaisväestöstämme ole­van noin 20% pako­lais­peräisiä (en tiedä mikä on nykyti­lanne). Kun pako­lais­ten työt­tömyys ja huolto­suhde ovat mitä ovat, se kyl­lä vaikut­taa koko ulko­maalais­pop­u­laa­tiomme huolto­suh­teeseen. Ihan tiedok­si vain, että työl­lis­ten osu­us Jugosla­vian, Iranin, Irakin ja Soma­lian alueelta tulleil­ta on 4–9% kyseis­es­tä väestöstä, kun taas muil­la maa­han­muut­ta­jil­la se pyörii siinä 18–52% välil­lä. Erot työl­lisyy­dessä on niin huima, että vain parinkym­men pros­entin osu­udel­la kyl­lä jo vaikute­taan kokonaisuuteen.

    Maa­han­muut­toa voidaan tietenkin lisätä monel­la eri taval­la. Mikäli maa­han­muut­toa lisätään siten, että pide­tään pako­lais­ten suh­teelli­nen osu­us ennal­laan, ei siitä kyl­lä Suomelle edes voi koitua paljoakaan hyö­tyä. Mikäli taas työperäistä maa­han­muut­toa nos­te­taan ja human­i­taarisen maa­han­muu­ton määrä pide­tään ennal­laan, täl­löin tietenkin maa­han­muut­ta­jien huolto­suhde paranee.

    Sen mitä puolueesi maa­han­muut­topoli­ti­ikas­ta tiedän, olen ymmärtänyt että sieltä löy­tyy kovasti kan­na­tus­ta sekä työperäisen, että human­i­taarisen maa­han­muu­ton reilu­un nos­tamiseen. Jos nämä kak­si asi­aa tehdään yhtäaikaa niin ei se maa­han­muut­to kyl­lä ainakaan veron­mak­sajia tai hyv­in­voin­ti­val­tion rak­en­tei­ta hyödytä.

  82. Veli Dile­tant­ti puhuu nyt paljon mut­ta vähän asi­aa. Var­maan ymmär­rät, että esimerkik­si tuos­ta työvoima­pu­lan väistämät­tömyy­destä voidaan olla hyvin mon­taa mieltä; itse olen varsin skepti­nen mm

    a) his­to­ri­al­lis­ten työvoima­pu­laen­nustei­den luotet­tavu­u­den (tähän men­nessä pyöreä nol­la oikeaa osumaa)
    b) markki­na­t­alouden toimin­nan (ts. työvoima­pu­lan tulisi olla itseko­r­jaa­va ilmiö),
    c) tek­nol­o­gisen kehi­tyk­sen (case Japani; uskon vah­vasti, että automa­ti­soin­nin tulok­se­na esimerkik­si bus­sikuskit kuu­lu­vat katoavaan kansan­per­in­teeseen 20 vuo­den sisällä),
    d) val­tion ja kun­tasek­torin todel­la huonon tuot­tavu­u­den vuok­si (Tilas­tokeskuk­sen mukaan koko kansan­talouden tuot­tavu­us nousi 2000–2007 10 %, val­tion tuot­tavu­us las­ki 2 % ja kun­tasek­torin tuot­tavu­us rom­ahti seit­semässä vuodessa 15 % — eli sieltä olisi vapautet­tavis­sa melkois­es­ti työvoimaa), ja
    e) tuon edel­lä refer­oimani talouskasvun endo­geenisen mallin perusteella.

    Lisäk­si — tietämätön kun olen — kaipaisin joitain viit­teitä noi­hin talouden lainalaisuuk­si­in, jot­ka tekevät maa­han­muu­tos­ta täysin vält­tämätön­tä. Vaik­ka sit­ten teknisin ter­mein selitettynä. 

    Myös yksi­tyisko­htaisem­pi tieto noista ker­ta toisen­sa jäl­keen tois­tuneista katas­trofiske­naar­i­oista olisi näin taloushis­to­ri­an har­ras­ta­jan näkökul­mas­ta mielenkiintoista.

    Mut­ta perusasi­as­ta olemme samaa mieltä. Suomeen kan­nat­taisi houkutel­la maa­han­muut­toa, jos­ta on Suomelle ja suo­ma­laisille hyö­tyä. Tosin tästä asi­as­ta on samaa mieltä myös — näp­pitun­tu­mal­ta arvioiden — n. yhdek­sän kymmen­estä niin­san­otus­ta maa­han­muut­tokri­itikos­ta. Ne aidot rasis­tit muo­dostanevat sit­ten sen äänekkään kym­menyk­sen, jota sietääkin pahek­sua ja vas­tus­taa. Kaiken kri­ti­ikin selit­tämi­nen ja kuit­taami­nen rasis­mik­si tai tietämät­tömyy­dek­si on kuitenkin mielestäni varsin laiskaa ja hyödytöntä.

  83. Mis­tä Sveitsin ulko­maalaiset enim­mäk­seen ovat? Se nyt vaan on niin, että sil­lä on merk­i­tys­tä, mis­tä enem­mistö tuli­joista on. Ikävä kyl­lä. Tämä pitää pystyä tun­nus­ta­maan. Kuin­ka suuri on esimerkik­si Sveitsin soma­liy­hteisö? Miten soma­lit ovat Sveit­sis­sä pär­jän­neet? Parem­min kuin keskimäärin muualla?

    Se on tur­va­paikan­hak­i­jat ja human­i­taariset tuli­jat, jot­ka maa­han­muut­tokri­it­tisiä puhut­ta­vat. Min­u­akin. Kun kaikissa Län­si-Euroopan mais­sa on ongelmia tiet­ty­jen väestöryh­mien kanssa, mik­si Suomenkin pitää aivan vält­tämät­tä kulkea samaa tietä. On tosi­a­sia, että ongelmia on syn­tynyt kaikissa niis­sä mais­sa, jois­sa joidenkin maa­han­muut­ta­jaryh­mien määrä on ylit­tänyt tietyn rajan. Olisi outoa, jos asia ei puhut­taisi ketään tai ei saisi puhuttaa.

    Puhutaan vaan siitä enem­mistöstä, vaik­ka se onkin suur­ta älyl­listä epäre­hellisyyt­tä. Täl­lä strate­gial­la ei tarvitse ottaa kan­taa asioi­hin, jot­ka maa­han­muut­tokrit­tisiä puhut­ta­vat. Hyvin har­va maa­han­muut­tokri­it­ti­sistä on kaikkea maa­han­muut­toa vas­taan. En minäkään ole.

    Yksi tärkeä kysymys (ellei jopa tärkein) on, miten Euroop­pa aikoo kotout­taa itsen­sä yhä enem­pi kas­vavaan islamin val­taan Euroopas­sa. Kyl­lä. Se on Euroop­pa, joka joutuu inte­groi­tu­maan eikä päin­vas­toin. Muus­ta ei kan­na­ta edes puhua. Onko oikein, että mus­limiy­hteisöt elävät omil­la alueil­laan Euroopan maaperäl­lä täysin omaa elämään­sä omine sään­töi­neen ja shar­i­alakei­neen. Tätä tapah­tuu pienessä mit­takaavas­sa jo Suomessakin.

    Min­ua tilanne huolestut­taa, ellei itseni, niin ainakin tule­vien sukupolvien kannal­ta. Eikä pelkästään alku­peräisväestön, vaan myös sen alati kas­va­van maa­han­muut­ta­javäestön kannal­ta. Ellei mikään muu­tu, meille on syn­tynyt hyvin lyhyessä ajas­sa Euroopan sisälle omat islami­laiset val­tiomme. Islam ei saa olla tabu maahanmuuttokeskusteluissa.

    .

  84. Parem­paa elämän­laat­ua on niin mon­en­laista. Ja sen mak­sajia myös.

    Vastikään luke­mas­sani korkeim­man hallinto-oikeu­den päätök­sessä siteer­at­ti­in turvapaikanhakijaa: 

    “Suomes­ta B ei ker­tomansa mukaan tiedä mitään. B on ilmoit­tanut, että he eivät voi viet­tää per­he-elämää Etiopi­as­sa, kos­ka hänel­lä ei ole työtä siel­lä. Suomes­sa se B:n mukaan on mah­dol­lista, kos­ka elämä siel­lä on ilmaista.”

    http://www.kho.fi/paatokset/48162.htm

    Selvästikin Suomen rekry­toin­tipon­nis­te­lut on kohdis­tet­tu väärään kohderyh­mään ja viestikin on muut­tunut matkalla.

  85. “Minä halu­aisin, että joskus puhut­taisi­in siitä enemmistöstä.” 

    No puhutaan. Ter­ve­tu­loa vaan sitä mukaa kun saa­vat duu­ni­paikan jär­jestet­tyä itselleen tahi osoit­ta­vat halukku­ut­ta perus­taa firman.

    Pain­oiko mieltäsi joku eri­tyi­nen asia vai siir­ry­täänkö takaisin käsit­telemään sitä ongelmia aiheut­tavaa vähemmistöä?

  86. Suo­mi antaa tur­va­paikan 1000–1500 vuodessa. Työvoima­pu­lan kannal­ta tääl­lä määräl­lä ei ole merk­i­tys­tä eikä oikeas­t­aan sosi­aal­i­meno­jenkaan, määrä hukkuu bud­jet­ti virheisiin.

    Mut­ta kyl­lä merkit­tävät lisäyk­set ovat pois joltain muul­ta. Meil­lä on käytössä kehys­bud­je­toin­ti ja se tarkoit­taa, että bud­jetin kokon­ais­sum­ma on määritel­ty eli jonkun momentin lisäys aiheut­taa toisen väheneminen .

    Työpo­h­jainen maa­han­muut­to on vähäistä, enem­män meil­lä on näitä ker­ran- ja karku­un- kävi­jöitä, joiden määrää emme edes tiedä tarkasti.
    Arviot vai­htel­e­vat 4–70000 välil­lä, mut­ta kos­ka he eivät rek­isteröidy tänne niin emme tiedä todel­lista määrää.

    Itse asi­as­sa meille on syn­tynyt EU:alueelle heinäsirk­ka-työläis­ten joukko, jot­ka eivät mak­sa vero­ja mihinkään eivätkä ole mis­sään kirjoilla.
    Tör­mäsin näi­hin henkilöi­hin Virossa ja Latviassa.
    Vaikein­ta oli kuulem­ma päästä eroon Suomen verot­ta­jas­ta, mut­ta kun se onnis­tui niin minkään muun maan vira­nomainen ei kyse­le perään.
    Tämä perus­tuu siihen, että jos asuu use­assa val­tios­sa niin ei syn­ny tuo­ta 183 päivän velvoit­tei­ta rekisteröityä.
    Kun yksi maa on vielä var­muu­den vuok­si joku Valko-Venäjä niin häviämi­nen vira­nomais­ten kar­tal­ta on täydellinen.
    Tosin he eivät sit­ten rasita minkään maa sosi­aal­i­tur­vaa, mut­ta jos jotakin vakavam­paa sat­tuu niin kyl­lä suo­ma­lainen Suomes­sa hoide­taan verovaroin

  87. Uskon koulu­tuk­seni ja entis­ten töi­deni ansios­ta etäis­es­ti ymmärtäväni korkeak­oulutet­tu­jen ja osaavien, eli niiden toiv­ot­tu­jen maa­han­muut­ta­jien, ajat­te­lu­ta­paa. Jos halu­amme houkutel­la heitä kaamok­seemme, vähempi itsekkyys ja suurem­pi suvait­se­vu­us kan­nat­taa. Tur­valli­nen, puh­das, sosi­aalis­es­ti oikeu­den­mukainen maa, jos­sa asuu kieli­taitoinen ja muutenkin koulutet­tu kansa kiehtoo enem­män kuin “lait­to­mia” pako­laisia ja mui­ta sosi­aalipum­me­ja jah­taavien moni­alapelkääjien seu­ra. Eli keski­tytään voit­ta­maan mat­si, ei maila tutis­ten odot­ta­maan maail­man­lop­pua omaan päähän. “Maa­han­muut­tokri­it­tistä” vel­jeämme tuet­takoon lähin­nä sosi­aal­i­työn keinoin kohtaa­maan maail­man monimuotoisuus. 

    Toinen asia sit­ten on, ettei maa­han­muut­ta­jista ole ratko­maan työvoima­pu­laamme. Hei­dän palkkaamisen­sa ns. paskadu­unei­hin on viime kädessä kuopan kaivamista itsellemme, kun hal­patyön ehdot tihku­vat lop­ul­ta kaik­keen työhön. Todel­li­nen ratkaisu on lik­san kor­jaami­nen niis­sä töis­sä, jot­ka oikeasti halu­amme saa­da tehdyksi.

    En ole koskaan ymmärtänyt väitet­tä kaiken työn sama­nar­voisu­ud­es­ta. Tai, että palkkatyön tekem­i­nen olisi aina parem­paa kuin vai­h­toe­hton­sa. Työ on siitä mak­set­ta­van palkan arvoista. Jos joku asia, esimerkik­si eduskun­nan siivous, halu­taan tehdä, siitä mak­se­taan kysyn­nän ja tar­jon­nan lain mukaan sel­l­ainen kor­vaus, että joku halu­aa hom­man hoitaa. Siivoo­jille kak­si ja puoli ton­nia lik­saa kuus­sa niin työvoima­pu­la alal­la lakkaa. Kuten eräs vart­tuneem­pi kir­joit­ta­ja aiem­min tote­si, työvoima­pu­laa ei oikeasti tai­da olla ole­mas­sakaan. Työl­lis­ten määrä lie­nee kaikesta eläköi­tymis­es­tä huoli­mat­ta tule­vaisu­udessa korkeampi kuin men­neinä vuosikym­meninä, jol­loin naiset työsken­te­liv­ät rahat­alouden ulkopuolella.

    Nyt viritel­lään ties minkälaisia hömp­päratkaisu­ja, jot­ta paska­pal­ka­lla saataisi­in joku riit­tävän huono-osainen nöyr­tymään. Pure­taan “kan­nustin­loukku­ja” eli muka liian korkeaa sosi­aal­i­tur­vaa, palaute­taan orju­ut­ta nuo­rille ja pitkäaikaistyöt­tömille, tuo­daan hal­patyövoimaa, mielu­um­min maista, jois­sa orju­u­teen ja nöyris­te­lyyn on jo totuttu.

    Ihan pro­vokati­ivise­na fik­tiona heitän toisen tavan ratkoa asiat. 

    1. Toteutetaan vastik­kee­ton perus­tu­lo. Niin alhaise­na, ettei se kan­nus­ta laisku­u­teen, mut­ta kuitenkin riit­tävänä, jot­tei kenenkään tarvitse alis­tua mihin tahansa. Euromäärän jätän viisaampi­en, vaik­ka Osmon, päätet­täväk­si. Määrä voisi myös elää yhteiskun­nan tarpei­den mukaan. 

    Peri­aat­teessa perus­tu­lo kuu­luisi kaikille, mut­ta sen voisi täysikäisil­lä sitoa vaikka­pa kah­den vuo­den työvelvoit­teeseen. Täl­lä varmis­tet­taisi­in sekä se, ettei Suomeen vael­leta helpon rahan takia, että se, ettei syn­ny kokon­aan työn­teosta vier­aan­tunut­ta sukupolvea. Kahdessa vuodessa nuori tek­i­jä jo koukut­tuu mielekkään työn kaut­ta saavutet­tami­in­sa kulutusmahdollisuuksiin. 

    Perus­tu­lon ansios­ta myös pieni­palkkaisen työn tekem­i­nen kan­nat­taisi, kun jokainen lisälant­ti olisi tek­i­jälle ekstraa. Väitet­tä, että var­muus toimeen­tu­losta automa­ti­soisi laisku­u­den, en niele. Muuten­han rikkaiden lapset eivät opiske­lisi tai tek­isi töitä. Tosi­asi­as­sa he kuitenkin koulut­tau­tu­vat pitem­mälle kuin muut ja paisko­vat muu­ta­maa urheilul­la rikas­tunut­ta golfeläkeläistä luku­unot­ta­mat­ta töitäkin ainakin siinä mis­sä muutkin. Uskon että tur­vatun talouden ansios­ta, ei siitä huoli­mat­ta. Perus­tu­los­sa tämä tur­va tuo­taisi­in kaikille. Pieniä riske­jäkin uskaltaisi ottaa, kun täy­del­liseen vira­nomais­tulk­in­to­jen hel­vetti­in vajoamisen vaara pois­tu­isi. Perus­tu­lol­la saataisi­in puku­mi­esten lisäk­si muukin kansa innos­tu­maan elämästään ja sitä kaut­ta innovoimaan. 

    2. Pois­te­taan min­imi­palkkasäädök­set. Kuitenkin niin, ettei nuoren tai maa­han­muut­ta­jankaan tarvitse ottaa vas­taan miten huonos­ti palkat­tua työtä tahansa (40 tun­nin työ­panok­ses­ta min­i­mi voisi olla vaikka­pa 1500 euroa kuus­sa). Kun perus­toimeen­tu­lo on kaikille taat­tu, työ­nan­ta­ja ja työn­tek­i­jä voivat muuten vapaasti sopia työe­hdoista kuten halu­a­vat. Julk­iste­taan kuitenkin samal­la kaik­ki palkkatiedot. Tämä vähen­täisi sukupuolten epä­tasa-arvoa organ­isaa­tioiden sisäl­lä. Vain piint­tynein sovin­isti tai fem­i­nisti voi kokea ansait­se­vansa samas­ta työstä enem­män vain munien­sa tai niiden puut­tumisen takia. Yri­tyk­siä julk­isu­us kil­pailut­taisi keskenään. Ihan kelvo­ton­ta lik­saa ei kan­nat­taisi mak­saa, jos seu­rauk­se­na olisi pää­tymi­nen työmin­is­ter­iön netis­sä julkaise­malle Kuukau­den paskatyö­nan­ta­ja — top 50 ‑listalle. Maineen merk­i­tys­tä ei reaali­aikaisten tietoverkko­jen aikana kan­na­ta vähätellä.

    3. Luo­daan yhteiskun­ta, jos­sa ihmi­nen voi vapaam­min säädel­lä rahat­alouteen osal­lis­tu­misen­sa astet­ta. Esimerkik­si YLE-mak­sun kaltaisia, pelkästään ole­mas­saoloon sidot­tu­ja meno­ja ei mis­sään nimessä pitäisi päästää syn­tymään. Sen sijaan tulisi tar­jo­ta enem­män esimerkik­si puis­to­jen ja kir­jas­to­jen kaltaisia julk­isia tilo­ja, jois­sa olemis­es­ta ei tarvitse erik­seen mak­saa, edullista tai ilmaista joukkoli­iken­net­tä, joka helpot­taa liikku­mista yleen­sä ja esimerkik­si vähä­varaisen työn­hakua ja työssäkäyntiä.

  88. Juu­so Kopo­nen esit­ti mie­lenki­in­toisen mut­ta aika radikaalin mallin koko EU:n maa­han­muut­topoli­ti­ikalle. En osaa sitä arvioi­da, miten vaikei­ta sen käytän­nön toteu­tuk­set oli­si­vat (esim. se, että karkoituk­set toimi­si­vat niin kuin hän suun­nit­teli), mut­ta uno­hde­taan tämä ja olete­taan, että sys­tee­mi toimisi niin kuin se oli suun­nitel­tu toimivan.

    Seu­raus olisi siis se, että Euroop­paan vir­taisi kehi­tys­maista val­ta­va määrä ihmisiä johtuen parem­mista työolo­suhteista. Tulemat­ta jäi­sivät kuitenkin ne, jot­ka halu­aisi­vat vain elel­lä euroop­palais­ten veron­mak­sajien lasku­un, kos­ka maa­han­pääsy ei samal­la tavoin tuot­taisi oikeut­ta toimeen­tu­lo­tur­vaan kuten nyky­isin tur­va­paikan­haku. Kokon­ais­vaiku­tus voisi olla hyväkin sekä Euroopan että kehi­tys­maid­en itsen­sä kannal­ta (vähän kuten öljyrikkaiden ara­bi­maid­en ja köy­hien Aasian maid­en kohdal­la asia on). 

    Entä sit­ten ongel­mat? Vaik­ka pitäisi siis elää se kak­si vuot­ta omin neu­voin ennen kuin pääsee sosi­aal­i­tur­van varaan, niin miten olisi tilanne esim. las­ten koulunkäyn­nin kanssa? Olisi toisaal­ta aika rankkaa kerätä näiltä hant­ti­hom­mia tekeviltä val­tavia koulumak­su­ja samaan aikaan, kun omat kansalaiset pani­si­vat lapsen­sa ilmaiseen perusk­oulu­un. Tämä voisi johtaa siihen, että maa­han­muut­ta­jil­la ei olisi varaa pan­na lap­si­aan koulu­un, mikä taas pitkäl­lä tähtäimel­lä olisi koko yhteiskun­nalle huono asia. Toisaal­ta taas jos koulunkäyn­ti olisi ilmaista, tämä voisi houkutel­la maa­han ihmisiä vain sik­si, että he saisi­vat koulutet­tua lapsen­sa ilmaiseksi. 

    Vähän sama ongel­ma liit­tyy minus­ta ter­vey­den­hoitoonkin. Maa­han syn­ty­isi poruk­ka, joka sairastelisi ja jopa kuolisi sairauk­si­in, jot­ka olisi suh­teel­lisen help­po hoitaa sik­si, että heil­lä ei ole varaa hoitoon. 

    Mut­ta ehkä sin­un mallisi olisi kuitenkin suh­teel­lisen toimi­va ja nuo seikat oli­si­vat melko merk­i­tyk­set­tömiä kokon­aisu­u­den kannalta. 

    Yksi merkit­tävä etu täl­laises­sa sys­tee­mis­sä olisi minus­ta se, että kos­ka nämä mas­sat kehi­tys­maid­en työn­tek­i­jöitä oli­si­vat maas­sa täysin lail­lis­es­ti, hei­dän laiton hyväk­sikäyt­tö olisi paljon vaikeam­paa kuin nyky­isin. Nyky­isin mon­es­sa Euroopan maas­sa lait­to­mia maa­han­tuli­joi­ta voidaan sor­sia työssä täysin huo­let­ta sik­si, että tiede­tään, että he eivät mene mihinkään asi­as­ta valittamaan. 

    Yksi seu­raus tästä lail­lis­ten maa­han­muut­ta­jien tul­vas­ta olisi kuitenkin se, että ammat­tili­it­to­jen val­ta etenkin mata­la­palk­ka-aloil­la mur­tu­isi. Heil­lä ei olisi mitään mah­dol­lisu­ut­ta yllä pitää monop­o­lin turvin nyky­istä palkkata­soa, kos­ka uudet tuli­jat veisivät heiltä työ­paikat. En osaa sanoa, olisiko tämä huono vai hyvä asia. Toisaal­ta kulut­ta­jille asi­at halpeni­si­vat (ihmiset voisi­vat esim. ostaa siivous­ta, kun se olisi nyky­istä paljon halvem­paa). Toisaal­ta yhteiskun­nan epä­tasa-arvo lisään­ty­isi jonkun ver­ran, kun maa­han­tuli­joiden paine lask­isi mata­la­palk­ka-alo­jen palkko­ja, mut­tei juurikaan vaikut­taisi muihin.

    Ihan ide­ol­o­gise­na asiana itse kan­nat­taisin tätä, kos­ka peri­aat­teessa näen maail­man ilman rajo­ja asiana, jota kohti mei­dän tulisi pitkäl­lä tähtäimel­lä (san­o­taan tämä vuo­sisa­ta) vähitellen siirtyä.

  89. Human­i­taarisen maa­han­muu­ton suurin ongel­ma on se, että tuli­jat joutu­vat pahim­mas­sa tapauk­ses­sa kiikku­maan vuos­i­tolkul­la ilman työlu­paa valmi­ik­si kate­tus­sa pöy­dässä, vail­la kun­non sopeu­tusk­oulu­tus­ta (kieli, kult­tuuri. Itse olen sitä mieltä työn tekem­i­nen, vaik­ka suo­jatyönkin, yhdessä kan­taväestön kanssa aut­taisi kotou­tu­mista parhaiten. 

    Toinen kysymys on sit­ten mm.Yhdysvalloissa toteutet­tu malli, jos­sa pako­laisleireil­lä annetaan maa­han­muut­toon pere­hdyt­tävää koulu­tus­ta rajat­ulle motioituneelle porukalle ja koulu­tuk­sen pri­imuk­set palk­i­taan Green­Car­dil­la. Lähtö­ta­son kieli ja kult­tuu­ri­taidot ovat jo han­skas­sa maa­han tul­lessa, työlu­pa amerikkalaiseen tyyli­in myös. 

    “Hal­patyövoiman riis­to on eet­tis­es­ti arve­lut­tavaa” argu­ment­tia en ymmär­rä. Lähtöko­htais­es­ti siivoutyö min­imi­pal­ka­lla on lot­tovoit­to lähtö­maan tilanteeseen ver­rat­tuna. Bonuske­na ilmainen ter­vey­den­huolto ja itselle ja lap­sille eten­e­mis­mah­dol­lisu­udet koulut­tau­tu­misen kaut­ta. Onko eet­tis­es­ti korkeata­soisem­paa kaik­ki mah­dolli­nen “paskadu­u­ni” kehit­tyvi­in mai­hin jos­sa työolot, palkkata­so, ja sosi­aali- ja koulu­tusjär­jestelmä on heikom­mal­la tasol­la? Pois­sa silmistä — pois­sa sydämeltä ?

  90. “Työvoima­pu­la on tosi­aankin väärä ter­mi. Olen jois­sakin väit­te­lyis­sä käyt­tänyt ter­miä veronmaksajapula”.

    Vaik­ka kyse olisikin veron­mak­sa­japu­las­ta, läh­estytään ongel­maa vääräl­lä taval­la, jos ain­oa ratkaisu on tuo­da ulko­mail­ta työvoimaa kor­jaa­maan itseai­heutet­tua kohtaanto-ongelmaa. 

    Koko koulu­tus­poli­ti­ik­ka pitää remon­toi­da: aloite­taan vaik­ka kar­si­mal­la aloi­tu­s­paikoista useim­mil­ta aloil­ta n. 30–50 pros­ent­tia. Näin kohtaan­to-ongel­ma alkaa kor­jaan­tua. On väärin koulut­taa ihmisiä mas­soit­tain koulu­tus­ta vas­taa­mat­tomaan työhön ja sit­ten perustel­la maa­han­muut­ta­jien tarvet­ta kohtaan­to-ongel­mal­la tai eri­laisin työvoima­pu­la, veron­mak­sa­japu­la ‑ter­meil­lä.

    Maa­han­muut­ta­jat ovat ter­ve­tullei­ta paikkaa­maan aitoa työvoima­pu­laa, veron­mak­sa­japu­laa tai muu­ta sel­l­as­ta. Ensin kuitenkin on kor­jat­ta­va itse aiheutetut virheet; vas­tu­unkan­ta­jia tuskin löy­tyy. En mis­sään nimessä vas­tus­ta maa­han­muut­toa yleis­es­ti: raivos­tut­tavaa on perustel­la maa­han­muut­toa jon­akin työvoima­pu­las­ta mei­dät pelas­ta­vana ele­ment­tinä, samal­la kun koulu­tus­tu­u­bi ampuu sar­jat­ulel­la ihmisiä hyödyt­töminä kortistoon.

    Minus­ta meil­lä kuitenkin on työ­paikka­pu­la. Sen kor­jaami­nen onkin ihan eri aihe ja keskustelu.

  91. Hal­patyön roudaami­nen maa­han on epäi­lyt­tävää siltä kannal­ta, että siinä sivu­ute­taan maan omien työ­markki­noiden markki­namekanis­mi. Ote­taan esimerkik­si siivoustyö. Työhön kyl­lä löy­ty­isi suo­ma­lainen työn­tek­i­jä pal­ka­lla X. Työ­nan­ta­ja on kuitenkin halu­ton mak­samaan palkkaa X, kos­ka hänen mielestään siivoustyöstä ei voi mak­saa palkkaa X. Työn­tek­i­jä halu­aa mak­saa työstä palkan Y. Nyt siis pitää saa­da maa­han resu­pekka mis­tä päin pal­loa tahansa, joka suos­tuu tekemään työn pal­ka­lla Y. 

    Tästä on reilu­us kaukana. Automaat­ti­nen hin­nan­muo­dos­tus nähdään yleen­sä hyvänän ain­oas­taan sil­loin kun se las­kee työn hin­taa. Toiseen suun­taan (ainakaan yksinker­taises­sa suorit­tavas­sa työssä) mekanis­mi ei saa toimia. (ainakaan työ­nan­ta­jien mielestä.

  92. Oliko­han se The Econ­o­mistis­sa, kun ker­rot­ti­in ehdo­tuk­ses­ta, että rikas maa voisi tehdä sopimuk­sen köy­hän maan kanssa maa­han­muut­ta­jista? Pääpirteis­sään jut­tu menisi niin, että esimerkik­si Suo­mi voisi sopia Viet­namin kanssa, että 10 000 viet­nami­laista saisi viidek­si vuodek­si työlu­van Suomeen. Suo­ma­laiset fir­mat yms. toki val­it­si­si­vat ketä halu­aisi­vat kiin­tiöstä. Sovi­tun ajan kulut­tua poruk­ka palaisi koti­maa­hansa (pait­si ne, jot­ka saisi­vat luvan jäädä ja tuo­da per­heen­säkin). Ja uudet 10 000 voisi lähteä, jos tarvet­ta vielä olisi. 

    Kaik­ki voit­taisi­vat, kun Viet­nam saisi pääo­maa remis­seinä ja palaavien kart­tuneen ammat­ti­taidon. Verot voisi myös osin mak­saa lähtö­maa­han. Suo­mi saisi työn­tek­i­jöitä gas­tar­beit­er-tyyli­in huolto­suhdet­ta vahvis­ta­maan. Siir­to­työläisetkin lähti­sivät kai mukise­mat­ta, kos­ka eivät kuvitelleetkaan jäävän­sä lop­puiäk­seen. Niiden osalta, jot­ka halu­aisi­vat jäädä mut­ta eivät saisi, sys­tee­mi ei olisi sat­apros­ent­tisen reilu mut­ta reilumpi kuitenkin suh­teessa tilante­seen, että ei saisi ollenkaan tul­la naut­ti­maan kym­menker­taisia palkko­ja, joil­la rak­en­taa vaik­ka talon kotimaahan.

    Oliko­han vielä niin, että täl­lainen sys­tee­mi jo on käytössä jos­sain ölj­yara­bi­mais­sa tms.

    Janne Korhoselle en jak­sa vas­ta­ta, kos­ka hän selvästikään ei pysty tai halua ymmärtää. Aika tyyp­il­listä heikäläisiltä.

  93. M.L.:“Halpatyön roudaami­nen maa­han on epäi­lyt­tävää siltä kannal­ta, että siinä sivu­ute­taan maan omien työ­markki­noiden markki­namekanis­mi. Ote­taan esimerkik­si siivoustyö. Työhön kyl­lä löy­ty­isi suo­ma­lainen työn­tek­i­jä pal­ka­lla X. Työ­nan­ta­ja on kuitenkin halu­ton mak­samaan palkkaa X, kos­ka hänen mielestään siivoustyöstä ei voi mak­saa palkkaa X. Työn­tek­i­jä halu­aa mak­saa työstä palkan Y. Nyt siis pitää saa­da maa­han resu­pekka mis­tä päin pal­loa tahansa, joka suos­tuu tekemään työn pal­ka­lla Y.”

    Tämä argu­ment­ti tulee aina vas­taan. Tässä lähde­tään jotenkin siitä liik­keelle, että suo­ma­laisel­la siivoo­jal­la olisi jokin Jumalan anta­ma oikeus siihen työhön pal­ka­lla X. Mik­sei vas­taa­va koske sit­ten vaikka­pa suo­ma­laista lelu­jen kasaa­jaa (joka myös halu­aisi palkan X), vaan hänen kohdal­laan ei ole mitään ongel­maa siinä, että kyseinen työ viedään sinne “resu­pekan” koti­maa­han, jos­sa resu­pekka tekee työn pal­ka­lla Y.

    Mikä siivoustyössä on sel­l­aista, että sen kohdal­la työn hin­noit­telus­sa ei saa käyt­tää markki­namekanis­me­ja, mut­ta vas­taa­va ei koske vaikka­pa lelu­jen kokoamista? 

    Automaat­ti­nen hin­nan­muo­dos­tus (tarkoitet­ta­neen kysyn­nän ja tar­jon­nan lakia) on _aina_ hyvä asia, kos­ka se johtaa resurssien oikeaan allokoi­tu­miseen. Jos jostain työstä on paljon kysyn­tää sen tar­jon­taan näh­den, ja tämän vuok­si sen hin­ta nousee, niin tietenkin tämä myös on hyvä asia. Mik­sei sinus­ta vas­taa­va saisi toimia toisinpäin?

  94. Koulute­tun työvoiman houkut­telu kehi­tys­maista on myös epäeet­tistä. Näin viedään se vähätkin mah­dol­lisu­udet kehi­tyk­seen siellä.

    Eikä ratkaisut ole maa­han­muu­tossa, tuot­tavu­us kas­vaa tule­vaisu­udessa huimaa vauhtia.
    Vien­ti on kas­vanut 15 vuodessa n kaksinker­taisek­si, mut­ta vien­ti­te­ol­lisu­us on vähen­tänyt työvoimaa n kol­man­nek­sen eli 200000.

    Eikä työvoima­pu­la kos­kee juurikaan duu­nar­i­ammat­ti, rak­samiehen, siivoo­jan etc paikat täytetään kolmes­sa päivässä.
    Bus­sikuskit ovat poikkeus, mut­ta jos pitää sitoutua työhön 16–18 tun­tia päivässä niin eipä siinä per­he-elämää ole.

    Työvoima­pu­laa meil­lä oli myös edel­lisen laman aikaan , tilas­toista käy selville, että 1992–1994 3 % rekry­toin­nis­sa oli ongelmia löytää sopi­vaa kandidaatin.
    Vuon­na 2007 sama luku oli 4 % eli ne eivät poikkea juuri toisistaan..
    Ja mis­tä ammat­ti­laista oli pula ? Lääkäreistä, sairaan­hoita­jista, bussikuskeista 

    Tuot­tavut­ta voidaan nos­taa myös koti­maisil­la sek­tor­eil­lakin, myös palvelu­ja voidaan automatisoida.

    Jopa suur­ta taitoa vaa­ti­vaa kirur­gin työtä voidaan automa­ti­soi­da ja ja tehdä leikkauk­sia tur­val­lis­es­ti roboteilla.
    Lentokone lentää jo ilma lentäjää ken­tältä toiselle

  95. Osmo kir­joit­ti näin: “Kir­joi­tan tätä Lon­toos­ta, jos­sa koko palvelu­ala on intialaisen väestön hal­lus­sa. Eivät he ole tulleet tänne pakolaisina.”

    Jos saan jatkaa vielä hiukan aiem­min esit­tämästäni näkökul­mas­ta, että islamin kas­va­va val­ta Euroopas­sa olisi huomioita­va myös maa­han­muut­tokysymyk­sessä ja työvoima­pu­las­sa (oli se sit­ten todel­lista tai ei).

    Iso-Bri­tann­ian intialaisväestö ei ole muut­tanut maa­han pako­laisi­na. Intia on enti­nen siir­tomaa. Iso-Bri­tan­ni­aan on muut­tanut ei-pako­laisi­na paljon väkeä myös Int­ian nykyis­es­tä naa­purista Pak­istanista. Molem­pi­en maid­en asukkaiden val­tauskon­to on eri kuin enim­mäk­seen kris­ti­tyn Iso-Britannian.

    En tiedä, miten Iso-Bri­tann­ian intialaisväestö yleis­es­ti ottaen voi. Pak­istaanien voin­nista sen sijaan tihkuu aina välil­lä tietoa medi­an kaut­ta. He ovat syyl­listyneet muun muas­sa oman maansa kansalais­ten räjäy­tyk­si­in. Tek­i­jöinä ei ole ollut se ensim­mäi­nen, vas­ta inte­groi­tu­maan opet­tel­e­va maahanmuuttajasukupolvi.

    Eikö se ihme­tytä, että ei-pako­laisi­na ja jo hyvän aikaa sit­ten maa­han muut­tanei­den jälkeläiset alka­vat yhtäkkiä toimia omaa koti­maataan vas­taan? Muitakin esimerkke­jä löy­tyy. Hei­dän pitäisi saa­da nou­dat­taa esimerkik­si omaa, islami­laiseen per­in­teeseen perus­tu­vaa lainsäädäntöä.

    Miten tätä voi selit­tää, etteivät ei-pako­laisi­na tulleet ole inte­groituneet kan­sain­väliseen Iso-Bri­tan­ni­aan edes muu­ta­mas­sa sukupolves­sa. Saman­su­un­taisia uutisia on kuu­lunut Sak­san turkki­laisväestön suunnal­ta, joka sekään ei ole tul­lut Sak­saan pakolaisstatuksella.

    Henkilöko­htais­es­ti uskon, että Euroop­pa joutuu vielä kuumeis­es­ti pohti­maan, miten se aikoo jatkos­sa selviy­tyä mah­dol­lisim­man hieno­tun­teis­es­ti tämän itseai­heutetun “monikult­tuu­ri­on­gel­mansa” kanssa.

    1. Iso-Bri­tann­ian intialaisväestö ei ole muut­tanut maa­han pakolaisina.

      Jos kir­joi­tan artikke­lin, jon­ka mukaan Suo­mi tarvigt­see enem­män työpeäristä maa­han­muut­toa, ja käytän hyvänä esimerkkinä tästä Bri­tann­ian intialaisväestöä, tokkakai joku maa­han­muuttgokri­itikko mene sanomaan, etteivät ne ole pako­laisia. Eikö maa­han­muut­tokir­riset voi oppetal­la edes logi­ikan alkeita.

  96. Juu­so Kopo­nen, Samuli Saarel­ma et al: 

    Tuo aja­tus maa­han­muut­ta­jien sosi­aal­i­tur­van rajoit­tamis­es­ta on yksi mah­dolli­nen ratkaisumalli tähän ongel­maan. Se ei kuitenkaan vält­tämät­tä ole käytän­nössä toimi­va; käytän­nössä sosi­aal­i­tur­van ulkop­uolelle sulkem­i­nen a) ei oikein toi­mi (esim. käytän­nön kokeiluis­sa lop­putu­lok­se­na on ollut se, että maa­han­muut­ta­jat siir­tyvät mm. kalli­in ensi­avun asi­akkaik­si) b) ei ole fik­sua. Lisää voi lukea tuonne blogi­i­ni refer­oimas­ta Tito Boerin tutkimuksesta.

    Boeri pitää vähiten huonona ratkaisuna maa­han­muut­ta­jien pisteyt­tämistä. Olen itsekin kallis­tunut sille kan­nalle. Muis­sa asiois­sa olen oleel­lis­es­ti ottaen samaa mieltä kuin blo­gin isän­tä ja esim. nim­imerk­ki Sisy­fos Kivi, joten en vaivaudu argu­ment­te­ja tois­ta­maan. Kun­han totean, ettei ole mielestäni mitenkään fik­sua eikä ihmis­ar­voista luo­da maa­han “paskatyölu­okkaa” jon­ka tun­nistaa ihonväristä.

    Mut­ta tule­vaan työvoima­pu­laan en kyl­lä usko. Monista syistä, joi­ta lin­jasin ylem­pänä, mut­ta ehkäpä ennen kaikkea teknolo­gian kehi­tyk­sen vuoksi.

    Jut­telin tuos­sa päivänä muu­ta­mana taas erään tekoälyasiantun­ti­jan kanssa; vakaa ja vaku­ut­tavasti argu­men­toitu näke­mys oli, että yhtäältä netin levitessä fyy­siseen maail­maan sulaute­tun elek­tron­i­ikan kaut­ta, ja toisaal­ta adap­ti­ivi­sis­sa ja oppivis­sa jär­jestelmis­sä tapah­tuneen kehi­tystyön ansios­ta, olemme liki­main uuden aikakau­den kyn­nyk­sel­lä automaa­tion hyö­dyn­tämisessä. Kuten tyyp­il­listä, ihmiset vain yliarvioi­vat lyhyen ja aliarvioi­vat pitkän tähtäi­men vaikutukset.

  97. Mik­si työperäisen maa­han­muut­topoli­ti­ikan pitäisi olla lot­toamista? Mik­sei haeta täs­mäl­lis­es­ti sitä, mitä tarvi­taan? Mik­si kotout­ta­mi­nen pitää tehdä kokon­aan Suomes­sa, jos­sa elinkus­tan­nuk­set ovat kalli­it? Mik­sei sitä tehdä lähtö­maas­sa? Tässä yksi visio:

    Suomes­sa on pula lääkäreistä. Virkoi­hin on etenkin syr­jäseuduil­la vaikea saa­da väkeä ja palkat ovat karan­neet veron­mak­san näkökul­mas­ta kestämät­tömälle tasolle. Hoitoalan työvoima­pu­las­ta puhutaan muutenkin paljon. Han­ki­taan siis lääkäre­itä ulko­mail­ta. Itä-Suomes­sa on jo näin tehtykin. Venäläis­lääkärei­hin ollaan tyy­tyväisiä. Venäjältä on kuitenkin vaikea saa­da aikaisek­si suur­ta lääkärien muut­toli­iket­tä, kos­ka Venäjäl­läkin lääkärin elin­ta­so on ihan muka­va. Kään­netään siis katse kehitysmaihin.

    Kuubas­sa on valmis infra lääkärien koulut­tamiseen. Lisäk­si maas­sa on tavat­toman hyvä lääkäri­ti­lanne, minkä ansios­ta esimerkik­si lap­sikuolleisu­us on pienem­pi kuin USA:ssa. Kuuban ter­vey­den­hoito­jär­jestelmä siis kestäisi sen, että Suo­mi rekry­toisi lääkäre­itä. Eet­tiset ongel­mat oli­si­vat siis huo­mat­tavasti pienem­piä kuin vaikka­pa fil­ipi­ino­sairaan­hoita­jien tapauk­ses­sa. Kokon­aan niistä päästäisi­in, jos Suo­mi osal­lis­tu­isi koulut­tamiseen ja rekry­toisi sit­ten näitä ”ylimääräisiä” lääkäreitä.

    Lääkärien koulut­ta­mi­nen Suomes­sa on tolkut­toman kallista ver­rat­tuna Kuubaan. Koulute­taan hei­dät siis siel­lä. Samal­la laadukas­ta suo­ma­laista työvoimaa vapau­tuu esim. teol­lisu­u­den tarpeisi­in insinööreik­si yms, kun lah­jakkaat nuoret eivät pääse lääkäreik­si. Noh, kär­jistys on kärjistystä. 

    Joka tapauk­ses­sa Suo­mi voisi hyvin tehdä Kuuban kanssa sopimuk­sen lääkärien koulut­tamis­es­ta. Kuu­ba koulut­taa ja Suo­mi mak­saa viu­lut. Valmis­tuneet pää­sevät Suomeen töi­hin. Suo­mi saa lääkärin­sä halvem­mal­la, Kuu­ba tekee koulut­tamis­es­ta kohtu­ullista voit­toa ja saa siten kaipaa­maansa val­u­ut­taa. Kuubal­ainen nuori saa ilmaisen koulu­tuk­sen ja hur­jan tulota­son, ehkä eksoot­tisen vaalean puolisonkin. Kotout­ta­mi­nen voidaan lait­taa hyvään alku­un jo ennen Suomeen muut­toa. Esim. suomen kie­len opin­not voidaan lait­taa osak­si lääkärik­oulu­tus­ta. Uskallan arva­ta, että aika moni suomen kie­len mais­teri ihan mielel­lään lähtisi pal­mun var­joon opettamaan.

    Valmis­tu­misen jäl­keen kuubal­ainen muut­taisi Suomeen ja saisi välit­tömästi pysyvän oleskelu­lu­van. Kansalaisu­u­den saamista koski­si­vat nor­maalit tai nor­maalia helpom­mat sään­nöt. Olisi tietysti ole­mas­sa ris­ki, että kuubal­ais­lääkäri muut­taisi jon­nekin muualle, jol­loin Suo­mi menet­täisi panos­tuk­sista koitu­van hyö­dyn. Tähän voitaisi­in varautua sopimuk­sel­la, joka tehtäisi­in Suomen ja kuubal­ais­lääkärin kesken. Sopimuk­ses­sa lääkäri sitou­tu­isi mak­samaan koulu­tuk­sen­sa täysimääräis­es­ti, jos muut­taisi muualle valmis­tu­mista seu­raavien kymme­nen vuo­den aikana. Onhan se tylyä sitout­taa näin, mut­ta toisaal­ta kuubal­ais­lääkärille (ja suku­laisille, jot­ka saisi­vat rahalähetyk­siä) jär­jeste­ly olisi muu­toin san­gen reilu. Kymme­nen vuo­den jäl­keen lääkäril­lä olisi jo toiv­ot­tavasti siteitä Suomeen sen verran(se eksoot­ti­nen puoliso ja suo­ma­laisik­si kas­va­neet lapset), että hän pysy­isi maassa.

  98. “En tiedä, miten Iso-Bri­tann­ian intialais väestö yleis­es­ti ottaen voi. Pak­istanin voin­nista sen sijaan tihkuu aina välil­lä tietoa medi­an kaut­ta. He ovat syyl­listyneet muun muas­sa oman maansa kansalais­ten räjäytykset”
    Alun perin pak­istani­laiset ja intialaiset tuoti­in hal­vak­si teol­lisu­us työvoimak­si, eri­tyis­es­ti vaate­tus teol­lisu­u­den tarpeisiin.
    Ilmainen työ kun ei enää kel­van­nut englantilaisille.

    Siis aivan sama syy kuin nyt Suomessa.
    Lop­ul­ta hekin sai­vat sel­l­aista palkkaa, että hal­paa työvoimaa käyt­tävä teol­lisu­us muut­ti muualle.

    Väril­lisen on vaikea ede­tä Bri­tann­ian tapaises­sa luokkay­hteiskun­nas­sa ja sinne onkin syn­tynyt koulutet­tu­jen ja katk­e­rien nuorten miesten joukko, joka on altis terrorismille.

    Sama odot­taa Suomeakin, jos ajatel­laan, että tänne tuo­daan ihmisiä vain bus­sikuskik­si ja kuvitel­laan, että he pysyvät tässä luokas­sa sukupolvia

  99. Osmo Soin­in­vaara kir­joit­ti 15.10.2009 kel­lo 11:35

    “Kir­joi­tan tätä Lon­toos­ta, jos­sa koko palvelu­ala on intialaisen väestön hal­lus­sa. Eivät he ole tulleet tänne pako­laisi­na. Myös Suomen ulko­maalaisväestöstä selvä vähem­mistö on tul­lut mitenkään human­i­taarisin perustein. Minä halu­aisin, että joskus puhut­taisi­in siitä enemmistöstä.”

    Osmo Soin­in­vaara kir­joit­ti 16.10.2009 kel­lo 17:33

    Lain­aus Nimi Merkkiseltä eli min­ul­ta: “Iso-Bri­tann­ian intialaisväestö ei ole muut­tanut maa­han pakolaisina.”

    Jos kir­joi­tan artikke­lin, jon­ka mukaan Suo­mi tarvigt­see enem­män työpeäristä maa­han­muut­toa, ja käytän hyvänä esimerkkinä tästä Bri­tann­ian intialaisväestöä, tokkakai joku maa­han­muuttgokri­itikko mene sanomaan, etteivät ne ole pako­laisia. Eikö maa­han­muut­tokir­riset voi oppetal­la edes logi­ikan alkeita.

    * * *

    Min­un logi­ikkani mukaan meil­lä on nyt ilmeis­es­ti ollut käytössämme samat logi­ikan alkeet. Rehellisyy­den nimis­sä on san­ot­ta­va, etten olisi osan­nut nos­taa intia- ja pak­istani­laisväestön eri­laista ase­maa esille ilman tätä Osmon lauset­ta: “Eivät he ole tulleet tänne pakolaisina.”

  100. Re: Johannes Kel­lomä­ki kir­joit­ti 16.10.2009 kel­lo 19:53

    Itse olen samoil­la linjoilla
    http://kveikko.blogit.uusisuomi.fi/2009/09/19/siirtolaismatkailu/

    Yksi tärkeä point­ti siir­to­laisu­udessa on sitout­taa tuli­jat työn­tekoon. Peri­aate on sama kuin aravalainas­sa; vapaae­htois­es­ti otet­tu velkataak­ka pitää työn­tek­i­jän ojen­nuk­ses­sa ja mukana työelämässä.

    Vas­ta-argu­ment­ti­na tietenkin on että me “imuroidaan parhaat aiv­ot” maas­ta ulos; olisi parem­pi että he pysy­i­sivät koti­maas­saan kan­ta­mas­sa vet­tä kaivosta.

  101. Olen Janne Korho­sen kanssa samaa mieltä, että maa­han­muut­ta­jien sulkem­i­nen sel­l­ais­ten asioiden ulkop­uolelle, jot­ka muulle väestölle suo­daan, voisi olla käytän­nössä vaikeaa. Mainitsin itse jo koulun. Tuo ter­vey­den­hoidon kanssa voi hyvin olla sama jut­tu. Siinäkin tosin ongel­mak­si tulee, että jos maa­han­muut­ta­jat saa­vat automaat­tis­es­ti saman tason hoidon kuin kaik­ki muutkin, seu­rauk­se­na on ter­veys­tur­is­mia, kun kehi­tys­maid­en asukkaat matkus­ta­vat hoi­dat­ta­maan itseään Euroopas­sa euroop­palais­ten veron­mak­sajien rahoil­la ilman tarkoi­tus­takaan mis­sään vai­heessa tehdä töitä. 

    Sosi­aal­i­tur­va voisi olla ain­oa asia, mis­sä tuo kah­den ker­roksen väki­a­jat­telu toimisi. Jos maa­han­muut­ta­jal­la ei olisi rahaa, niin pas­ka nak­ki. Omaan maa­han voi aina pala­ta, jos uskoo siel­lä asioiden ole­van paremmin. 

    Mainit­se­masi pistey­tyk­sen ongel­ma taas on siinä, että se ei poista sitä Juu­son mallin (täysin vapaa maa­han­muut­to) pois­ta­maa ongel­maa, eli laiton­ta maa­han­muut­toa ja tekais­tu­il­la syil­lä tur­va­paikan hakua. Jos olet kehi­tys­maan asukas, jol­la pis­teet eivät riitä maa­han­pääsyyn, sys­tee­mi näyt­tää sin­ulle käytän­nössä täs­mälleen samal­ta kuin nykyi­nenkin. Jos ne län­si­maid­en paskadu­u­nit kiin­nos­ta­vat, hakeudut rajan yli lait­tomasti. Jos taas sosi­aal­i­tur­va, tekaiset turvapaikkahakemuksen. 

    Mitä “paskatyövoiman” ihmis­ar­voon tulee, niin tekeekö se jotenkin hom­mas­ta ihmis­ar­voisem­paa, että kyseiset ihmiset tekevät vielä kur­jem­pia duune­ja siel­lä omas­sa maas­saan (eiväthän he muuten liik­keelle olisi lähdössä)? Se, että he ovat mei­dän näkyvis­sämme (sen sijaan, että puur­taisi­vat niis­sä hikipa­jois­saan tuhan­sien kilo­me­trien päässä), tekee heistä jotenkin alem­pia ihmis­ar­voltaan? Minus­ta ongel­maa ei ole, jos vain val­lit­se­via lake­ja noudatetaan.

  102. “Olen Janne Korho­sen kanssa samaa mieltä, että maa­han­muut­ta­jien sulkem­i­nen sel­l­ais­ten asioiden ulkop­uolelle, jot­ka muulle väestölle suo­daan, voisi olla käytän­nössä vaikeaa. Mainitsin itse jo koulun”

    Tuo maa­han­muut­ta­jien sulkem­i­nen yhteiskun­nan ulkop­uolelle on varmin tapa luo­da koti­maista terrorismia. 

    Yksi ongel­ma, joka liit­tyy köy­histä maista tule­vaan työvoiman on, että he lähet­tävät rahaa koti­in esim jos tuut Viet­namista työn­tek­i­jän niin hän lähet­tää kaiken liikenevän koti­maa­hansa. Tämä johtuu tietysti köy­hyy­destä ja kult­tuurin luo­mas­ta per­heen sisäis­es­tä huolto velvoitteesta.

    Kun esim 50 % palka­s­ta val­uu ulos maas­ta niin se huonon­taa vai­h­to­taset­ta ja ulko­maisen työvoiman vaiku­tus bkt:een ei ole niin suur­ta kuin määrä edellyttäisi.

    Toinen ongel­ma on, että jos tuo­daan koulut­tam­a­ton­ta työvoimaa jostain köy­hästä maas­ta niin se ei ole tot­tunut teol­liseen kult­tuuri­in ja työhön sopeu­tu­mi­nen ja ammat­tik­oulu­tus vievät aikaa ja mak­sa­vat ja tulos on epävarma.

    Jos taas tuo­daan koulutet­tua työvoimaa niin sekin tulee köy­histä maista niin sil­loin kehi­tysavus­ta tehdään tehotonta,se on kuin veden kan­tamista kaivoon

    Kyl­lä ne todel­liset vai­h­toe­hdot ovat

    1. Tuot­tavu­u­den lisääminen
    2. 20–25-vuotiaiden työn­teon lisäämi­nen eli opiskelun ja työn yhdistäminen
    3. 55–70-vuotiaiden työte­hon lisääminen

    Tämän reservin käyt­töönot­to ei tarvitse kotou­tu­mista eikä suur­ta koulu­tus­takaan eli sen hyö­dyn­tämi­nen on halpaa

    Näis­sä on n miljoo­nan työvuo­den reservi, mut­ta poli­itikot ovat EK:n talu­tus­nuo­ras­sa eivätkä uskalla muut­taa EK:n kir­joit­ta­maa hallitusohjelmaa.

    Mut­ta pakko ei toi­mi, pitäisi olla porkkanoita.
    NL tuo­ta pakkoa kokeilti­in, mut­ta se johti siihen , että kaik­ki hui­ja­si­vat kil­paa työ­nan­ta­jaa ja valtiota

  103. Maa­han­muutt­ta­jien rajoit­tunut­ta tai oikeam­min työhön sidot­tua sosi­aal­i­tur­vaa on kokeil­tu EU-kansalaisil­la, eikä sen sovelt­a­mi­nen EU:n ulkop­uolelta tule­vi­in siten voi olla täysin väärin. Jos viro­lainen tulee Suomeen, hän ei saa täältä muu­ta sosi­aal­i­tur­vaa kuin kyy­di­tyk­sen koti­in, ellei omil­laan pär­jää, ennen kuin on ollut mas­sa töis­sä riit­tävän kauan ja alkaa mak­saa myhös veron­sa Suomeen.
    Tätä on sovel­let­tu esimerkik­si Roman­ian romanei­hin, joil­la ei ole oikeut­ta Suomen sosi­aal­i­tur­vaan, mut­ta jot­ka saa­vat sen saat­u­aan Suomes­ta työapaikan.

  104. “Jos viro­lainen tulee Suomeen, hän ei saa täältä muu­ta sosi­aal­i­tur­vaa kuin kyy­di­tyk­sen koti­in, ellei omil­laan pär­jää, ennen kuin on ollut mas­sa töis­sä riit­tävän kauan ja alkaa mak­saa myhös veron­sa Suomeen.”

    EU-tiedo­tuk­sen mukaan tuo aikara­ja on kolme kuukaut­ta eli jos viro­lainen on ollut töis­sä tääl­lä kolme kuukaut­ta niin hän voi anoa koti­paikkaoikeut­ta ja se on hänelle myön­net­tävä, jos hän on töissä.
    Eli vähän yli kol­men kuukau­den työssäolon jäl­keen EU-kansalainen voi siir­tyä elämään sosi­aal­i­tur­van varassa

  105. En osaa sitä arvioi­da, miten vaikei­ta sen käytän­nön toteu­tuk­set oli­si­vat (esim. se, että karkoituk­set toimi­si­vat niin kuin hän suun­nit­teli), mut­ta uno­hde­taan tämä ja olete­taan, että sys­tee­mi toimisi niin kuin se oli suun­nitel­tu toimivan.

    Karkoituk­sista sen ver­ran, että nykyisel­lään­hän ongel­ma lait­tomas­sa maa­han­tu­los­sa on se, että suurin osa Euroop­paan tule­vista lait­tomista siir­to­lai­sista tulee muu­ta kaut­ta kuin lail­lis­ten rajanyl­i­tyspis­tei­den kaut­ta. Jos maa­han pää­sisi lail­lis­es­ti (ellei sit­ten olisi ker­talleen tört­töil­lyt ja joutunut karkoite­tuk­si), ihmissalakul­jet­ta­jien bisnes muut­tuisi kan­nat­ta­mat­tomak­si, ja omin avuin vaikka­pa Välimeren ylit­tämi­nen tuskin useim­mil­ta siir­to­laisil­ta onnis­tuu. Näin ollen voitaisi­in luot­taa pitkälti siihen että maa­han­muut­ta­jat tule­vat lail­lisia reit­te­jä ja rajanyl­i­tyspis­teis­sä olisi bio­metris­ten tun­nis­tei­den avul­la help­po tark­istaa onko kyseessä henkilö joka on jo ker­taalleen karkoitettu.

    Entä sit­ten ongel­mat? Vaik­ka pitäisi siis elää se kak­si vuot­ta omin neu­voin ennen kuin pääsee sosi­aal­i­tur­van varaan, niin miten olisi tilanne esim. las­ten koulunkäyn­nin kanssa? Olisi toisaal­ta aika rankkaa kerätä näiltä hant­ti­hom­mia tekeviltä val­tavia koulumak­su­ja samaan aikaan, kun omat kansalaiset pani­si­vat lapsen­sa ilmaiseen perusk­oulu­un. Tämä voisi johtaa siihen, että maa­han­muut­ta­jil­la ei olisi varaa pan­na lap­si­aan koulu­un, mikä taas pitkäl­lä tähtäimel­lä olisi koko yhteiskun­nalle huono asia. Toisaal­ta taas jos koulunkäyn­ti olisi ilmaista, tämä voisi houkutel­la maa­han ihmisiä vain sik­si, että he saisi­vat koulutet­tua lapsen­sa ilmaiseksi.

    Oma ratkaisuni on, että koulu­pakko koskisi kaikkia lap­sia, mut­ta maa­han­muut­ta­jil­ta jot­ka eivät vielä ole sosi­aal­i­tur­van piiris­sä, kerät­täisi­in koulu­tuk­sen todel­lisia kus­tan­nuk­sia vas­taa­va koulumak­su. Tämä johtaisi toden­näköis­es­ti käytän­nössä siihen, että alku­un lap­sia ei otet­taisi yleen­sä mukaan vaan per­heen­pää tulisi ensin tänne tien­aa­maan ja lähet­täisi rahaa koti­in, per­he seu­raisi sit­ten myöhem­min perässä — jos seuraisi. 

    On huomionar­voista, että kun maa­han pääsee liikku­maan vapaasti, maa­han­muut­ta­jat voivat siir­tyä jous­tavam­min koti­maansa ja EU:n väliä työ- ja per­heti­lanteen mukaan, kun taas nyt ker­ran maa­han päässyt joutuu roikku­maan tääl­lä oli tilanne mikä hyvän­sä, kos­ka jos läh­tee käymään muual­la, ei ehkä pääsekään enää takaisin. (Tämä ilmiö on empi­iris­es­ti havait­tu USA:ssa mek­siko­lais­ten siir­to­lais­ten paris­sa. Lail­liset siir­to­laiset lähtevät usein takaisin Mek­sikoon kun työti­lanne USA:ssa heikke­nee ja palaa­vat kun töitä taas on, kun taas lait­tomat siir­to­laiset pysyt­televät maas­sa ker­taalleen sinne suurel­la vaival­la päästyään ja elät­tävät itsen­sä sit­ten esim. pikkurikol­lisu­udel­la jos töitä ei ole.) Näin ollen lail­lis­es­ti EU:ssa työsken­televä siir­to­lainen ei vält­tämät­tä tule per­hei­neen ja lop­puiäk­seen, tai ainakaan päätöstä ei tarvitse tehdä sil­loin kun tulee ensi ker­taa maa­han vaan voi ensin kat­soa löy­tyykö niitä töitä jne. ja onko tämä sel­l­ainen ympäristö jos­sa lapsen­sa halu­aa kasvattaa.

    Vähän sama ongel­ma liit­tyy minus­ta ter­vey­den­hoitoonkin. Maa­han syn­ty­isi poruk­ka, joka sairastelisi ja jopa kuolisi sairauk­si­in, jot­ka olisi suh­teel­lisen help­po hoitaa sik­si, että heil­lä ei ole varaa hoitoon.

    USA:ssahan ensi­avun tapainen aku­ut­ti­sairaan­hoito on ilmaista niillekin joil­la ei ole vaku­u­tus­ta, mut­ta kat­tavampi hoito pitää kus­tan­taa sit­ten itse (yleen­sä vaku­u­tuk­sel­la). Jär­jestelmä on kaikkea muu­ta kuin ideaali USA:n tapauk­ses­sa jos­sa kyse on monien ihmis­ten koko elämän ain­oas­ta tur­vas­ta, mut­ta mielestäni se on kohtu­ulli­nen kom­pro­mis­si­vai­h­toe­hto tässä omas­sa ske­naar­ios­sani työperäis­ten maa­han­muut­ta­jien kohdal­la kun kyseessä on ensin­näkin väli­aikainen tilanne ja toisek­seen var­maan enim­mäk­seen kyse on nuorista ja ter­veistä ihmi­sistä. Luul­tavasti joku vaku­u­tusy­htiö saat­taisi tar­jo­ta ihan kohtu­uhin­taista ter­veysvaku­u­tus­takin täl­laisille maa­han­muut­ta­jille kos­ka hei­dän sairas­tavuuten­sa on var­maankin väestön keskiar­von ala­puolel­la juuri demografi­sista syistä johtuen.

    Toisaal­ta yhteiskun­nan epä­tasa-arvo lisään­ty­isi jonkun ver­ran, kun maa­han­tuli­joiden paine lask­isi mata­la­palk­ka-alo­jen palkko­ja, mut­tei juurikaan vaikut­taisi muihin.

    On var­maan tot­ta, että yhteiskun­nalli­nen epä­tasa-arvo EU:n ja yksit­täis­ten maid­en tasol­la tämän seu­rauk­se­na lisään­ty­isi, mut­ta toisaal­ta koko maail­man tasol­la vähenisi. Mata­la­palkkaista “paskadu­u­ni­akin” tekevä maa­han­muut­ta­ja toden­näköis­es­ti on parem­mas­sa ase­mas­sa tääl­lä kuin olisi koti­maas­saan ilman mah­dol­lisu­ut­ta maahanmuuttoon. 

    Tähtäi­menä tulisi olla mah­dol­lisim­man tasa-arvoinen yhteiskun­ta, mut­ta mielestäni ei ole oikein että kansalli­nen tasa-arvo saavute­taan suurem­man kan­sain­välisen epä­tasa-arvon kustannuksella.

    Suo­mi saisi työn­tek­i­jöitä gas­tar­beit­er-tyyli­in huolto­suhdet­ta vahvis­ta­maan. Siir­to­työläisetkin lähti­sivät kai mukise­mat­ta, kos­ka eivät kuvitelleetkaan jäävän­sä lop­puiäk­seen. Niiden osalta, jot­ka halu­aisi­vat jäädä mut­ta eivät saisi, sys­tee­mi ei olisi sat­apros­ent­tisen reilu mut­ta reilumpi kuitenkin suh­teessa tilante­seen, että ei saisi ollenkaan tul­la naut­ti­maan kym­menker­taisia palkko­ja, joil­la rak­en­taa vaik­ka talon kotimaahan.

    Itse olisin hyvin, hyvin varovainen tämän “cir­cu­lar migration”/gasarbaiter-ajatuksen suh­teen. Nämä maa­han­muut­tokri­itikoiden usein siteer­aa­mat varoit­ta­vat esimerk­it monista euroop­palai­sista maista ovat pitkälti seu­raus­ta juuri siitä, että työvoiman ajatelti­in tule­van vain väli­aikaises­ti ja palaa­van sit­ten kiltisti koti­in kun työt on tehty, jol­loin minkään­laista kotout­tamistyötä ei edes yritet­ty. Kun sit­ten merkit­tävä osa siir­to­lai­sista päät­tikin jäädä, kult­tuurikon­flik­ti oli valmis.

    Mielestäni kaikkien maa­han­muut­ta­jien kohdal­la pitää lähteä siitä, että nämä vähin­täänkin saat­ta­vat jäädä pysyvästi ja aloit­taa kie­lenope­tus ja muu kotout­ta­mi­nen heti alus­ta asti. 

    Koulute­tun työvoiman houkut­telu kehi­tys­maista on myös epäeet­tistä. Näin viedään se vähätkin mah­dol­lisu­udet kehi­tyk­seen siellä.

    Tot­ta tuokin, mut­ta pitää muis­taa että toisaal­ta siir­to­työläis­ten koti­mai­hin­sa lähet­tämät rahat (remit­tances) ovat monien maid­en tärkein val­u­ut­tat­u­lo­jen lähde ja esimerkik­si paljon kehi­tys­a­pua merkit­tävämpi taloudelli­nen tek­i­jä. Joku tas­apaino on löy­det­tävä näi­den asioiden välille.

    Itse pitäisin järkevänä kehi­tys­a­puna esimerkik­si sel­l­aista, että esimerkik­si Suo­mi ottaisi vuosit­tain tietyn määrän vaikka­pa tansa­nialaisia tänne opiskele­maan insinööreik­si, lääkäreik­si ym. He saisi­vat ilmaisen koulu­tuk­sen ja automaat­tis­es­ti pysyvän oleskelu- ja työlu­van, mut­ta sil­lä ehdol­la että he valmis­tut­tuaan tääl­lä, sitoutu­vat työsken­telemään koti­maas­saan tietyn ajan, vaikka­pa 4 vuot­ta. Moni saat­taisi tode­ta että jää ihan mielu­usti sinne pitem­mäk­sikin aikaa, kun kuitenkin aina on ole­mas­sa takataskus­sa se optio että pääsee Suomeen hom­mi­in jos siltä tun­tuu kun koulu­tus ja kieli­taito sekä lupa-asi­at ovat kun­nos­sa. Näin saataisi­in koulutet­tua työvoimaa sekä Suomen että Tansan­ian käyttöön. 

    Saman­su­un­taisia uutisia on kuu­lunut Sak­san turkki­laisväestön suunnal­ta, joka sekään ei ole tul­lut Sak­saan pakolaisstatuksella.

    Sivuhuo­mau­tuk­se­na: Kir­joi­tan tätä Berli­inin “Kreuz­tam­bu­lista” eli Kreuzber­gistä, jon­ka asukkaista noin kol­ma­sosa on turkki­lais­taus­taisia. Vaik­ka hei­dän inte­graa­tion­sa ei mis­sään nimessä ole onnis­tunut eri­no­mais­es­ti — merkit­tävä osa ei esimerkik­si puhu sak­saa kun­nol­la jos ollenkaan — tämä on kyl­lä aika kaukana Hom­mafo­ru­mil­la ja mamukri­it­ti­sis­sä blo­geis­sa kuva­tus­ta mokuhel­vetis­sä jos­sa ei valkoinen mies uskalla kadul­la liikkua. Tääl­lä samoin kuin viereisessä Neuköll­nis­sä liikkues­sani kaikki­na mah­dol­lisi­na vuorokau­de­naikoina olen tun­tenut oloni paljon tur­val­lisem­mak­si kuin vaik­ka Helsin­gin rautatiease­mal­la viikon­lop­puna rav­in­toloiden sulkeu­tu­mi­saikaan jol­loin väki­val­lan uhka lei­juu hyvin kouri­in­tun­tu­vasti ilmas­sa. Eniten häir­iötä tääl­lä aiheut­ta­vat ihan euroop­palais­syn­tyiset “anarko­markot”, joskaan ei heistäkään itsel­leni sen kum­mem­paa riesaa ole ollut kuin että joskus on ollut liikenne poik­ki jonkun mie­lenosoituk­sen takia.

    Sak­sas­sa turkki­lais­ten inte­groin­tion­gelmi­in on herät­ty aivan liian myöhään. Siir­to­työläis­ten ajatelti­in palaa­van koti­mai­hin­sa muu­ta­man vuo­den työkeikan jäl­keen, joten käytän­nössä mitään kotout­tamistyötä ei tehty ollenkaan. Tämän virheen me Suomes­sa voimme vielä välttää. 

    Eet­tiset ongel­mat oli­si­vat siis huo­mat­tavasti pienem­piä kuin vaikka­pa fil­ipi­ino­sairaan­hoita­jien tapauksessa.

    Käsit­tääk­seni Fil­ip­pi­init koulut­taa ihan tarkoituk­sel­la sairaan­hoita­jia yli oman tarpeen, “vien­ti­in”.

  106. Jaa niin vielä yksi hom­ma unohtui:

    Nykyisel­lään moni maa­han­muut­ta­ja mak­saa ihmissalakul­jet­ta­jalle tuhan­sia euro­ja maa­han­pääsys­tä. Heil­lä siis on usein jonkin­lainen alkupääo­ma. Jos tätä ei tarvit­sisikaan mak­saa salakul­jet­ta­jille, vaan sen voisi käyt­tää per­il­lä esimerkik­si juuri oman ter­vey­den­huol­lon jär­jestämiseen, tässä voit­taisi­vat kaik­ki (pait­si salakuljettajat).

  107. kul­mis kir­joit­ti 15.10.2009 kel­lo 11:54

    “Toinen ela­tus­suhdet­ta elvyt­tävä tek­i­jä on työurien piden­tämi­nen, myös alkupäästä. Täl­lä het­kel­lähän suomes­sa on kaikkien aiko­jen maail­ma­nen­nä­tys 20–30 ikäis­ten opiskelumääris­sä (hesaris­sa taisi olla joku viikko sit­ten jut­tua tutkimuk­ses­ta jon­ka mukaan 42% ko. ikälu­okas­ta opiskelee, usas­sa ja briteis­sä vas­taa­va luku on jotain 20–25%, ruot­sis­sa 35). Yliop­pi­laiden Ter­vey­den­hoitosäätiö YTHS:n tutkimuk­sen mukaan kol­ma­sos­al­la yliopis­to-opiske­li­joista on mie­len­ter­veysongelmia. Sekin lie­nee maail­ma­nen­nä­tys. Näil­lä ennä­tyk­sil­lä on syy-seu­raus suhde. ”

    Nyt on jo aivan pakko pyytää lähdettä.

    Pois­tu­isi­vatko mie­len­ter­veysongel­mat, jos ao. ihmiset opiskelun sijaan tek­i­sivät töitä?

  108. Osmo, päät­telyssäsi on vain yksi tärkeä virhe. 

    Suomen ei-työssäkäyvä väestönosa kas­vaa reilusti, san­o­taan nyt vaik­ka puolel­la vuosien 2000 ja 2020 välil­lä. Jos halu­amme pitää huolto­suh­teemme ennal­laan, on työ­paikko­jen määrä kasvet­ta­va myös puolel­la. Kos­ka Suomes­sa on n. 2 miljoon­aa työl­listä (ja näin on ollut jo 40-luvul­ta läh­tien, ei se siitä ole muut­tunut mik­sikään, ei sit­tenkään vaik­ka välil­lä on ollut jät­ti­työt­tömyyt­tä ja toisaal­ta yli miljoo­nan pienem­pi väestö ja välil­lä on perustet­tu hätäti­la­hal­li­tuk­sia ja välil­lä on sat­sat­tu aivan eri­tyis­es­ti työt­tömyy­den tor­jun­taan), tarkoit­taa tämä, että mei­dän on jostakin kek­sit­tävä miljoona uut­ta työpaikkaa.

    Mis­tä me nyt yhtäkkiä kek­simme miljoona uut­ta työ­paikkaa entis­ten 2 miljoo­nan lisäk­si? Jos niitä voidaan hal­li­tuk­sen määräyk­sil­lä lisätä, niin mik­sei niitä lisätä nyt heti, kun meil­lä on 270 000 työtön­tä työn­hak­i­jaa ja saman ver­ran piilo­työt­tömiä? Mik­sei niitä miljoon­aa työ­paikkaa kek­sit­ty 60- ja 70-luvuil­la, kun sato­jen­tuhan­sien suo­ma­lais­ten piti lähteä työn perässä Ruot­si­in. Tai mik­sei niitä työ­paikko­ja kek­sit­ty, kun Kekko­nen nimit­ti hätäti­la­hal­li­tuk­sen, kun työt­tömien määrä ylit­ti 100 000?

    Siis tois­tan kysymyk­seni. Mis­tä me nyt yhtäkkiä kek­sitään miljoona uut­ta työ­paikkaa. Vieläpä maahanmuuttajille?

    Jään odot­ta­maan vastaustasi.

    p.s.
    Todel­lisu­udessa emme voi lisätä työ­paikko­jamme. Ain­oa keino rajoit­taa huolto­suh­teen huonone­mis­es­ta syn­tyviä hait­to­ja on pienen­tää ei-työssäkäyvien määrää.

    Toisaal­ta, ei min­ua hait­taa, vaik­ka huolto­suhde huononee. Sehän vain tarkoit­taa, että vauras­tu­misemme pysähtyy. Kyl­lä minä sen kestän. Voin elää ihan hyvin nykyisel­lä tulota­sol­lani tule­vaisu­udessakin. Ei min­un elin­ta­soni ylläpi­don takia tarvitse tänne tuo­da armei­jakau­pal­la ulkomaalaisia.

    1. Tepe las­kee nyt väärin. Ela­tus­suh­teen pitämisek­si ennal­laan väk­ilu­vun ja työ­paikko­jen määrän suhde on pidet­tävä jok­seenkin ennal­laan. Olemme varautuneet ela­tus­suh­teen jatkamiseen jonkin ver­ran, mut­ta nyt se on laske­mas­sa liikaa. Nyky­sek­naar­i­ol­la väk­iluku pysyy osa­puilleen ennal­laan, mut­ta työikäisen väest56än määrä ale­nee. Kaik­ki menee jok­seenkin hyvin, jos työ­paikko­jen määrä ei laske vaan pysyy ennallaan.

  109. “Pois­tu­isi­vatko mie­len­ter­veysongel­mat, jos ao. ihmiset opiskelun sijaan tek­i­sivät töitä?”

    Niitä ei edes syn­ty­isi, jos ao. ihmiset hoitaisi­vat opin­ton­sa järkeväl­lä tahdil­la eivätkä jäisi potemaan maail­man­tuskaa ja sen perään tuskaile­maan opin­to­jen pitkit­tymistä. Opiskelu­aiko­jen rajoit­ta­mi­nen on oikeasti hyvä asia: aika mon­en gradun (teekkareil­la fysi­ikan töi­den) tekem­i­nen venyy ja vanuu vain sen vuok­si, että mitään dead­lin­ea ei ole.

  110. “Olemme varautuneet ela­tus­suh­teen jatkamiseen jonkin ver­ran, mut­ta nyt se on laske­mas­sa liikaa.”

    Eli siis mitä tästä seu­raa? Huolto­suhde las­kee, sille emme voi mitään. Näin on, kos­ka lukumääräis­es­ti työ­paikko­jemme määrä ei kas­va eikä edes voisikaan kasvaa. 

    “Kaik­ki menee jok­seenkin hyvin, jos työ­paikko­jen määrä ei laske vaan pysyy ennallaan.”

    No, niin, hienoa. Mut­ta huo­maatko yhden asian? Nyt mei­dän ei tarvit­sekaan siis lisätä työ­paikko­ja. Riit­tää, että täytämme ole­mas­sa ole­vat paikat eläk­keelle lähti­jöi­den vanavedessä. Tämä on juuri se, mitä ajan koko ajan takaa: emme tarvitse, eikä meille edes syn­ny uusia työ­paikko­ja lukumääräisesti.

    Kuitenkin Katainenkin heit­tää uuti­sis­sa, että tarvit­semme 1,8 miljoon­aa uut­ta maa­han­muut­ta­jaa, jot­ta huolto­suh­teemme pysy­isi ennal­laan, ja julki­nen keskustelu yleisem­minkin läh­tee siitä, että tarvit­semme suuret määrät työperäistä maa­han­muut­toa. Tarkoit­taako Katainen muka, että tarvit­semme pelkästään eläk­keelle lähti­jöi­den tilalle 1,8 miljoon­aa maa­han­muut­ta­jaa? Ei tietenkään. Mitä se mies sit­ten horisee? Minä en ainakaan ymmär­rä. Mut­ta sen ymmär­rän, että huolto­suhde-käsitet­tä käytetään propagandanomaisesti.

    Julkisen keskustelun perus­teel­la mat­ti meikäläiselle on muo­dos­tunut käsi­tys, että maa­han­muut­ta­jia on saata­va val­ta­vat määrät. Tämähän ei voi yksinker­tais­es­ti pitää paikkaansa. Suomes­sa on aina ollut val­tavasti työt­tömiä. Nytkin on työvoimavi­ra­nomaisen mukaan 270 000 työtön­tä työn­hak­i­jaa ja sen päälle voidaan laskea var­maankin 200 000 piilotyötöntä.
    Vaikut­taa siltä, että yhteiskun­tamme on tuot­tanut aivan liikaa työvoimaa. Kun tämä mas­si­ivi­nen työvoiman yli­tuotan­to nyt piene­nee ja jopa ehkä muut­tuu pienek­si työvoima­pu­lak­si, niin sanois­in, että läh­estymme suurten työt­tömyys­jak­so­jen jäl­keen vih­doinkin tas­apain­oti­lan­net­ta. Huonopalkkaisim­mille aloille voi syn­tyä pulaakin työn­tek­i­jöistä. Sen perus­teel­la ei kuitenkaan kan­na­ta Katasenkaan laukoa 1,8 miljoo­nan lukuja.

    1. Kir­joituk­seni sisältö oli, että tarvit­sisimme tänne siir­to­laiskri­teere­in itsekkäästi valikoitu­ja maa­han­muut­ta­jia, mut­ta mei­dän on aika vaikea sitä tänne houkutel­la. Tätä vas­ten on tietysti jär­jestön­tä, että olemme keskit­täneet rajoituk­set juuri tähän osaa muu­toa; viro­laisi­in ja puo­lalaisi­in ja jopa niihin kiinalaisi­in, jot­ka ovaty tulleet opiskele­maan tänne ilmaisek­si ja valmi­tuneet diplo­mi-insinööreik­si, kos­ka vira­nomais­ten kan­ta oloi pitkään, ettei työpeäristä maa­han­muut­toa tarvig­ta. Näitä määräyk­siä on nyt vähitellen puret­tu; niiden kiinalais­ten opiske­li­joidenkaan ei tarvitse kai enää matkus­taa Kiinaan hake­maan työlu­paa Suomeen. EU-kansalaisia koske­vat työn­teko­ra­joituk­setkin on lop­ul­ta pois­tet­tu sen jäl­keen kujn Nor­ja ja Bri­tan­nia ehtivät valikoi­da uusien jäsen­maid­en parhaat työn­tek­i­jät päältä.

  111. “Kir­joituk­seni sisältö oli, että tarvit­sisimme tänne siir­to­laiskri­teere­in itsekkäästi valikoitu­ja maa­han­muut­ta­jia, mut­ta mei­dän on aika vaikea sitä tänne houkutella.”

    Jee, tiedän, että vedin hiukan aiheen vier­estä, sor­ry. Mut­ta tein sen tarkoituksella.

    Min­un hiukan aiheen vier­estä ole­va point­ti­ni oli lyhykäis­es­ti se, että mielestäni julk­isu­udessa vel­loo ja akti­ivis­es­ti yllä pide­tään käsitet­tä, että 1) tarvit­semme val­tavasti maa­han­muut­ta­jia työvoimak­si ja 2) voimme tor­jua huolto­suh­teen huonone­misen tuo­ma­l­la maa­han paljon maa­han­muut­ta­jia (ja samal­la kek­simäl­lä paljon lukumääräis­es­ti uusia työ­paikko­ja, kos­ka eläkeläis­ten osu­us kas­vaa reilusti).

    Mitä tulee tek­sti­isi, niin voin yhtyä suurim­paan osaan ajatuk­si­asi. Mut­ta esim:
    “Jos ulko­mail­ta tulee työikäistä väkeä mak­samaan vero­ja, ela­tus­suhde para­nee ja hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta voidaan pitää pystyssä. Nyky­menol­la se surkas­tuu pikkuhil­jaa pois.”

    En usko, että nyky­menol­la huolto­suhde surkas­tuu. Se vain heikke­nee jonkin ver­ran, kunnes suuret ikälu­okat ovat kuolleet 20 vuo­den kulut­tua. Suurten ikälu­okkien jälkeinen väestöpyra­mi­di on huo­mat­tavasti tasoittunut.
    Myös aikaisem­min mainit­se­mani työt­tömien- ja piilo­työt­tömien armei­ja tasaan­tuu kun aikaisem­min yli­jäämä­työt­tömiä tuot­tanut yhteiskun­tamme ei sitä enää tee. Eli nykyisessä yhteiskun­nas­samme onkin varaa pienen­tää työ­markki­noille tuli­joiden määrää.
    Lisäk­si nuorten ikälu­okkien kohdal­la on myös melkois­es­ti tehostamisen varaa. Keskimääräi­nen mais­teri valmis­tuu 28-vuo­ti­aana ja moni nuori käy kak­si koulu­tus­ta läpi ennen kuin aset­tuu 25–30-vuotiaana pysyväm­min työelämään.
    Lisäk­si, kuten sanoin aikaisem­minkin, ei min­ua hait­taa, vaik­ka elin­ta­soni ei enää nousekaan. Elän paljon mielu­um­min nykyisel­lä elin­ta­sol­lani kuin läh­den sitä nos­ta­maan ulko­maalaisen työläis­armei­jan avulla.

    Viimeinen heit­tosi oli hyvä: Mik­si työ­nan­ta­jat eivät rekry­toi mar­jan­poim­i­joi­ta vastaanottokeskuksista?
    Heh, heh, mik­sei tosiaan?

    Jos halu­amme nos­taa elin­ta­soamme ulko­maisen työvoiman avul­la (minä en halua!), tarvit­semme LIEVÄÄ työperäistä maa­han­muut­toa (siis vas­ta sit­ten sen jäl­keen, kun KAIKKI koti­maiset kon­stit on käytet­ty lop­pu­un) AASIASTA.

  112. kul­mis kir­joit­ti 15.10.2009 kel­lo 11:54

    “Toinen ela­tus­suhdet­ta elvyt­tävä tek­i­jä on työurien piden­tämi­nen, myös alkupäästä. Täl­lä het­kel­lähän suomes­sa on kaikkien aiko­jen maail­ma­nen­nä­tys 20–30 ikäis­ten opiskelumääris­sä (hesaris­sa taisi olla joku viikko sit­ten jut­tua tutkimuk­ses­ta jon­ka mukaan 42% ko. ikälu­okas­ta opiskelee, usas­sa ja briteis­sä vas­taa­va luku on jotain 20–25%, ruot­sis­sa 35). Yliop­pi­laiden Ter­vey­den­hoitosäätiö YTHS:n tutkimuk­sen mukaan kol­ma­sos­al­la yliopis­to-opiske­li­joista on mie­len­ter­veysongelmia. Sekin lie­nee maail­ma­nen­nä­tys. Näil­lä ennä­tyk­sil­lä on syy-seu­raus suhde. ”

    Crash kir­joit­ti 18.10.2009 kel­lo 3:48

    “Nyt on jo aivan pakko pyytää lähdettä.”

    Tässä lähteitä:

    Hesari 08.09.2009
    ”Suo­ma­lai­sista 20–29-vuotiaista nuorista läh­es puo­let – 43 pros­ent­tia – on vielä opin­to­jen paris­sa, kun OECD-mais­sa vas­taa­van ikäi­sistä enää joka neljäs opiskelee.
    Koulu­tuk­ses­sa ole­vien suo­ma­lais­ten nuorten osu­us onkin OECD-ver­tailun suurin.
    Sen sijaan esimerkik­si Bri­tan­ni­as­sa, Ran­skas­sa, Irlan­nis­sa, Sveit­sis­sä ja Yhdys­val­lois­sa osu­us on enää alle neljännes.
    Maid­en erot käyvät ilmi teol­lisu­us­maid­en yhteistyöjär­jestön OECD:n tiis­taina julkaise­mas­ta koulu­tusver­tailus­ta Edu­ca­tion at a Glance.”
    http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Vertailu+Suomalaiset+nuoret+viipyv%C3%A4t+opinnoissa+pitk%C3%A4%C3%A4n/1135249160532

    http://www.oei.es/pdf2/Panorama_educacion_OCDE_2009.pdf

    Avi­isi 20.10.2009
    ”Yliopis­ton käytävää askeltavista joka kol­man­nel­la on psyykkisiä ongelmia. Oireina käyvät päälle yli­r­a­situs, masen­tuneisu­us, keskit­tymiskyvyt­tömyys ja union­gel­mat. Opiskelus­ta ei tah­do saa­da otet­ta. Suuri luku käy ilmi YTHS:n teet­tämästä korkeak­oulu­opiske­li­joiden ter­veyt­tä luo­taavas­ta tutkimuksesta.

    “Se on selvä tutkimus­tu­los. Useim­mat näistä ovat lieviä psyykkisiä vaikeuk­sia, joista selviää ilman hoitoa. Luku hei­jas­taa kuitenkin riskiryh­män kokoa”, toteaa Tam­pereen YTHS:n mie­len­ter­veystyön ylilääkäri Pauli Tossavainen.”
    http://www.aviisi.fi/artikkeli/?num=03/2009&id=e02739d

    Wikipedia
    ”Vain puo­let opiske­li­joista valmis­tuu enin­tään seit­semässä vuodessa ja 25 % ei koskaan valmistu.”
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Koulutus_Suomessa

    Tar­ja Halo­nen, puhe 27.07.2008
    Kun min­ul­ta kysytään, mikä on Suomen men­estyk­sen salaisu­us, vas­taan että se on koulutus,
    koulu­tus ja koulutus
    http://www.presidentti.fi/netcomm/news/showarticle.asp?intNWSAID=70349

  113. Koko työvoima­pu­la on ollut pelkkää pup­pua siitä läh­tien kun joku tuon ter­min 90-luvun puo­lessa välis­sä kek­si. Mas­si­ivi­nen työvoima­pu­la uhkasi Suomea eteenkin kovan kasvun aikaan 90-luvun lopus­sa, kun uskot­ti­in että koko maail­ma siir­tyy dig­i­taaliseen muo­toon ja ihmiset alka­vat pyyhkimään taka­puolen­sakin johonkin älykän­nykkään. Muu­ta­man vuo­den päästä noi­ta datanome­ja ja mui­ta it-osaa­jia oli jo kortis­to täynnä.

    Koko ajan myytin mukana on kulkenut katas­trofiku­va eläk­keelle siir­tyvistä suurista ikälu­ok­ista. Noh puo­let niistä on jo eläk­keelle siir­tynyt, mut­ta ihan vielä ei olla täystyöl­lisyy­dessä. Nyt tietysti joku nero kek­sii, että työvoima­pu­la on laadullista ja ongel­man vai ratkaista ain­oas­taan tuo­ma­l­la maa­han lisää ihmisiä. Esimerkik­si Alkos­ta puut­tuu työn­tek­i­jä, joka osaa muut­taa veden viiniksi. Jos otamme tarpeek­si työperäisiä tai human­itäärisiä maa­han­muut­ta­jia eri­tyis­es­ti Lähi-Idästä, vesi-viiniksi hem­mo voi löy­tyä. Todel­lisu­udessa Suomes­sa ei ole pulaa mis­tään sel­l­ais­es­ta osaamis­es­ta, jota maail­mal­ta olisi saatavis­sa. Joka alan osaa­jia on työt­tömyysko­rtis­tossa riit­tävästi. Työ­paikko­ja ei ole, eikä tule näil­lä näkymil­lä ole­maankaan. Maa­han­muut­to voi tuo­da ain­oas­taan lisää elätet­täviä, tai syr­jäyt­tää suo­ma­laista työvoimaa (sama asia).

    Osmon esimerkissä mainit­tu Olk­ilu­o­to on harhaan­jo­hta­va. Suomen val­tio tai Suo­ma­lainen yri­tys ei raken­na ydin­voimalaa, sen tekee ulko­mainen yhtiö joka jär­jestää asi­at niinkuin halu­aa. Ain­oas­taan työ­maa­han liit­tyvis­sä sivupro­jek­teis­sa oli kil­pailun­varaa alun­perin, ydin­voimala itse on are­va np:n ja Boschin touhuja.
    Täl­läistä ker­ran 20 vuodessa suorit­te­vaa erikois- pro­jek­tia on turha käyt­tää esimerkkinä työvoima­pu­las­ta tai maa­han­muu­ton hyvistä puolista.
    Kukaan ei muut­tanut maahan.

    Mitähän Osmo mah­taa tarkoit­taa “oven avaamisel­la työperäiselle maa­han­muu­tolle”. En usko, että ovi voisi olla enem­pää auki. Ei Suomes­sa ole mitään ylära­jaa maa­han­muu­tolle, eikä varsinkaan töitä hake­via henkilöitä pois­te­ta maas­ta. Varsi­nais­es­ti työn­perässä muut­ta­vat ihmiset vaan menevät muualle. Kysymys ei ole Suo­ma­lais­ten rasis­mista, alhai­sista palkoista tai muus­takaan sor­rosta tai sodomi­as­ta. Kyse on yksinker­tais­es­ti siitä, että työ­paikko­ja ei ole. Maa­han­muut­tokri­it­tis­ten on turha valit­taa että maa­han­muut­ta­jat eivät mene töi­hin, kun ei ole töitä. On turha kek­siä jotain ske­naar­i­oi­ta mis­sä töi­hin­tule­vat maa­han­muut­ta­jat paikkaa­vat työvoima­pu­lan, kun ei ole töitä eikä työvoimapulaa.

    Maa­han­muu­tol­la voidaan edis­tää lähin­nä slum­mi­u­tu­mista ja yleisen tur­val­lisu­u­den heikken­e­mistä. Ilmiö ei ole mitenkään suo­ma­lainen ongel­ma, työt­tömien asut­ta­mat betonikuu­tiot muut­ta­vat ghetok­si myös kaikkial­la muual­la. Ei ole väliä, mikä rotu tai uskon­to noi­ta paikko­ja asut­taa. Toisaal­ta on myös suuri määrä ihmisiä, joille monikult­tuurisu­us, moniväri­nen elinympäristö tai “Nig­ga-meinin­ki” ovat itseis­ar­vo­ja ja sel­l­aise­naan hieno­ja saavu­tuk­sia. Kyl­lä itsekin tykkään käy­dä Varis­suol­la käy­dä remua­mas­sa ja polt­tele­mas­sa hat­sia, mut­ta en kyl­lä asu­isi siel­lä vaik­ka saisin käm­pän ilmaiseksi.

  114. Ei ole mitään työlu­paa. Se on työn­tek­i­jän oleskelulu­pa. Sen saa aivan automaat­tis­es­ti työ­nan­ta­jan hakemuksesta. 

    Käsit­telyai­ka on noin kuusi viikkoa. 

    Mikä ongel­ma?

    Ongel­ma on usein se, että henkilön taus­ta on epäi­lyt­tävä tai työ­paikkaa ei ole. Asialli­nen työ­paikan saanut henkilö saa kyl­lä työn­tek­i­jän oleskeluluvan.

  115. “Eräässä tilaisu­udessa min­is­teri Astrid Thors ihmetteli…”

    Jos asi­as­ta vas­tu­ulli­nen min­is­teri ihmettelee täl­laista maalaisjärk­istä perusasi­aa, niin voi meitä…Välillä tun­tuu, että he oikeasti ovat vier­aan­tuneet ja laitostuneet.

  116. USA:n mustien vau­raus ja tulota­so on muis­taak­seni suo­ma­lais­ten valkois­t­en luokkaa, siis paljon parem­pi kuin Euroopan mustil­la, ja lisäk­si joka kahdek­sas yhdys­val­ta­lainen on kehitysmaasta. 

    USA:n maa­han­muut­topoli­ti­ik­ka on men­estys­ta­ri­na. Saisi­vat vapaut­taa sitä nykyisestään.

    Suomen tulisi kopi­oi­da USA:n ja Sveitsin men­esty­se­le­ment­te­jä, mm. sitä, että kansalaisen etu­ja ei saisi itses­tään (sotu-tur­is­mia) ja että jos joku ei työl­listy jol­lain pal­ka­lla, niin hänelle saa ehdot­taa työl­listymistä alem­mal­la pal­ka­lla. Irti­sanomisen pitäisi olla yhtä help­poa kuin Tan­skas­sa, jot­teivät työ­nan­ta­jat pelkäisi työl­listää ihmisiä. Siel­lä ay-liikekin tykkää irti­sanomis­suo­jan puut­tumis­es­ta, kos­ka tulok­se­na oli hyvä työllisyys.

  117. “Kansan­talouden tasol­la kyse ei ole työvoima­pu­las­ta. Laa­jamit­taista työvoima­pu­laa ei ole tulos­sa, kos­ka kansan­talous sopeut­taa kokon­sa tar­jol­la ole­van työvoiman määrään. Samas­ta syys­tä ulko­maalainen työvoima ei aiheuta työt­tömyyt­tä Suomes­sa, vaik­ka voi toki vaikut­taa palkkarak­en­teeseen. Väk­ilu­vun lisään­tyessä mys työ­paikat lisääntyvät.”

    “Lisää työikäistä väkeä tarvi­taan paran­ta­maan ela­tus­suhdet­ta. Ela­tus­suhde tarkoit­taa, kuin­ka suuri osa väestä tekee töitä ja mak­saa vero­ja ja kuin­ka suuri osa elää noiden työssäkäyvien ”siiv­el­lä”. täysin oikeutetusti useim­mat, siis lapset, van­huk­set, äitiys­lo­ma­l­la ole­vat ja asevelvol­liset nyt esimerkiksi.”

    Mikäköhän mekanis­mi kansan­taloudessa sit­ten luo rajat­tomasti työtä? Joka on siis perus­tana sille, että talous sopeut­taa toim­intansa myös lisään­tyvän väk­ilu­vun mukaan.

    Eli tarkoi­tan sitä, kun työ­paikko­ja siir­tyy ulko­maille niin tilalle tulisi lisää uusia työpaikkoja?

    Eli siis ihmisen kyky kek­siä sel­l­aisia aineet­to­mia tai aineel­lisia hyödykkeitä, joista halu­taan mak­saa olisi siis jotenkin rajaton?

    Eikös tämä ole vähän liian idealistista?

    Voiko sama mekanis­mi toimia kaupunkien ja val­tioiden ja maanosien välil­lä, mikä toimii yksit­täisessä kaupungis­sa tai kun­nas­sa. Siis kun kaupun­ki tai kun­ta on elinkei­noelämältään tietyn kokoinen ja sit­ten syn­tyvyys lisään­tyykin rak­en­teel­lisen muu­tok­sen takia ja nämä syn­tyneet lapset tule­vat työikään, ei olekkaan niitä työ­paikko­ja, eli ei ole pystyt­ty sopeut­ta­maan alueel­lis­es­ti taloudelista toimeli­aisu­ut­ta kas­va­neen väestön määrään ja tästä syys­tä ihmiset yrit­tävät hakeu­tua muualle? Entäs jos tämä ilmiö kas­vaakin liian laa­jak­si ja kos­kee yhtä maanosaa, minne sil­loin ylimääräi­nen väestö siir­ty­isi? Vai tarkoit­taako tässä asi­as­sa talouden sopeu­tu­mi­nen sitä, että kun riit­tävän laa­jal­la aikaskaalal­la asi­aa tarkastelee, niin sopeu­tu­uhan se? Tosin sopeu­tu­uhan se maa­pal­lokin vaik­ka minkäaliseen luon­non­mullis­tuk­seen tai vaik­ka ydin­so­taan, jos riit­tävän laa­jal­la aikaskaalal­la asi­aa tarkastelee, joten se sopeu­tu­mi­nen on yleen­säkin vähän suhteellista.

  118. jore:

    Mikäköhän mekanis­mi kansan­taloudessa sit­ten luo rajat­tomasti työtä?

    Se, että ihmis­ten halu­a­vat aina jotakin mitä muut ihmiset voivat heille tarjota.

    Vas­ta sit­ten kun ihmi­nen on täysin tyy­tyväi­nen, eli hän ei voisi mitenkään olla onnel­lisem­pi kansan­talouden kyky luo­da rajat­tomasti työtä lop­puu. Ei ole mitään syytä olet­taa, että olemme lähel­lä tätä rajaa tai että tätä rajaa edes ylipään­sä olisi olemassa.

  119. Vaik­ka sitä rajaa ei olisi ole­mas­sa ja kansan­taloudessa olisi täl­lainen mekanis­mi joka siis rajat­tomasti luo työtä, ongel­mak­si tulee se miten paljon se kyke­nee luo­maan työtä. Vaik­ka kuin­ka huonos­ti menee, niin toden­näköis­es­ti jos­sain päin ainakin yksi työ­paik­ka syntyy.

    Se että tämä mekanis­mi pysty­isi nos­ta­maan volyymiään sil­loin kun ihmiset halu­aisi­vat, niin onko se mahdollista?

  120. Valitet­tavasti olet jäänyt aika yksin puolueessa ja olet tätä nykyä vihrei­den ain­oa täyspäi­nen edus­ta­ja. Viher­vasem­mis­to­laisu­us on tuhon­nut koko puolueen ja sen pääpop­ulisti Sin­netän­nemä­ki keskit­tyy pelkästään Tony Halmemaiseen kalastelu­un. Koskaan enää en Vihre­itä äänestä, sen ver­ran koen tulleeni hui­jatuk­si. Hyvä kir­joi­tus ja tuo lope­tus on loistava:“Eräässä tilaisu­udessa min­is­teri Astrid Thors ihmetteli, mik­si Suomeen rekry­toidaan mar­jan­poim­i­joi­ta Thaimaas­ta. Mik­si työ­nan­ta­jat eivät rekry­toi niitä vas­taan­ot­tokeskuk­sista. Niin mik­si eivät?”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.