Demareiden alamäki Euroopassa

Sosial­is­tit voit­ti­vat Kreikas­sa. Tulos on Euroopas­sa aika harv­inainen, mut­ta paljon tasoi­tus­ta antoi­vat kyl­lä taloudel­lisi­in skan­daalei­hin ryvet­tyneet hal­li­tus­puolueet. Toinen tulk­in­ta tilanteeseen on demareille lohdut­tomampi: Kreik­ka elää taloudel­lis­es­ti vielä sitä aikaa, jos­sa demareil­la oli jokin rooli.

Sak­sas­sa demareil­la kävi tosi huonos­ti. Tulosta voi yrit­tää lievit­tää sil­lä, että demar­it eivät hävin­neet kovin paljon poli­it­tiselle oikeis­tolle, vaan uudelle osin demareista lohjen­neelle vasem­mistop­uolueelle ja van­hoille liit­to­laisilleen, vihreille.

Tai sit­ten tämä johtaa vielä synkem­pään tulk­in­taan: per­in­teisel­lä sosialidemokra­tial­la on pal­lo hukas­sa. Sak­san vasem­mistop­uolueesta en paljon tiedä, mut­ta ohjel­ma vaikut­taa epä­toivoiselta tar­rautu­miselta men­neeseen; ehkä käsi­tys johtuu siitä, että ohjel­maa, jos sel­l­aista on, julis­te­taan kovin pop­ulis­tisin sanankääntein.

On pidet­ty luon­nol­lise­na, että agraaripuolue menet­tää val­taansa  maat­alousväestön määrän vähetessä. Luon­nol­lista on, että samoin käy teol­lisu­ustyöläisi­in nojaa­van puolueen sitä mukaa kuin teol­lisu­ud­es­ta siir­ry­tään uusi­in ammat­tei­hin. Nois­sa uusis­sa ammateis­sa äänestetään usein vihre­itä tai kon­ser­vati­ivisia. Lib­er­aalipuolueel­lakin olisi sauma, mut­ta sel­l­ais­ta­han ei Suomes­sa enää ole. 

Vihre­itä ei pidä demarei­den kyl­jessä niinkään vel­jeys ja sol­i­daarisu­us kuin vas­ten­mielisyys oikeis­toa – ja ennen kaikkea ydin­voimaa kohtaan. Sak­san vihreis­sä oli aitoa kiin­nos­tus­ta Suomen hal­li­tus­ratkaisu­un, kos­ka siel­läkin havait­ti­in, ettei vihrei­den pidä vyöt­täy­tyä demarei­den uppoavaan laivaan, mut­ta uusi johto karisti ajatuk­set por­var­i­hal­li­tuk­seen osal­lis­tu­mis­es­ta ilmeis­es­ti juuri tuon ydin­voimakysymyk­sen takia. His­to­ria ker­too joskus tule­vaisu­udessa, onko tämä järkevää.

Kris­til­lis­demokraatitkaan eivät voit­ta­neet, mut­ta tämä ei ker­ro oikeis­to­laisu­u­den hiipumis­es­ta. Sak­san lib­er­aalit ovat nyky­isin – toisin kuin 1970-luvul­la – kovin markki­nal­ib­er­al­isti­nen puolue. En tiedä, äänes­tivätkö sak­salaiset selkeäm­män oikeis­to­laisu­u­den puoles­ta vai yksinker­tais­es­ti pysähtyneisyyt­tä vas­taan ja raikkaiden aja­tusten puolesta.

Kun keräämme satoa lib­er­al­is­tisen talous­poli­ti­ikkian täy­del­lis­es­tä epäon­nis­tu­mis­es­ta. Tämä ei liho­ta vasem­mis­toa. Kansa ei ole tyh­mää. Se kaipaa myös vas­tauk­sia, ei vain syytteitä.

51 vastausta artikkeliin “Demareiden alamäki Euroopassa”

  1. Demar­it pää­tyivät oikeis­ton huonok­si kopioksi.
    Kun Sak­sas­sa ja Suomes­sa ja mon­es­sa muus­sakin maas­sa demar­it ovat pää­tyneet hal­li­tuk­seen oikeis­ton kanssa eikä poli­ti­ikas­sakan ole suuria ero­ja niin mik­si äänestää demare­i­ta kun voi suo­raan äänestää oikeistoakin ?

    Toisalat yri­tyten merk­i­tys ihmis­ten elämän ohjaa­ji­na on lisään­tymässä yhteiskun­tien n väistyessä pelkik­si väki­val­takoneis­toik­si, jot­ka palvelavt yrityksiä.
    Yri­tys­taloudel­lis­ten arvo­jen merk­i­tyk­sen nousu ja palkkatyön osu­u­den lasku bkt:sta johtaa siihen. että työn­tek­i­jöil­lä ei ole enää poli­itista pain­oa talout­ta pain­ot­tavas­sa politiikassa.
    Nykyään yri­tyk­sil­lä esim Nokia on paljon enem­män val­taa yhteiskun­nas­sa kuin 500000 äänestäjällä

    Täl­lä het­kel­lä haetaan uusi suun­tia ja var­maan ajan myötä ilmestyy demar­it kor­vaa­va puolue , joka saa suurem­man knanatuksen.
    Mut­ta on ole­mas­sa sel­l­ainenkin vai­h­toe­hto, että yhteiskun­ta sir­paloituu ja val­tio on vain pikkutek­i­jä sivuroolis­sa ja yri­tyk­set päät­tävät kaikesta

  2. Mut­ta rikkaas­sa Nor­jas­sa demar­it säi­lyt­tivät suurim­man puolueen asemansa.

    Mis­täs tämä sit­ten kertoo?

  3. Ei liene sat­tuma, että demarien esiku­via ovat opet­ta­jat ja opet­ta­jis­sa on paljon demare­i­ta ja kun­nan­val­tu­us­tois­sa on paljon opettajademareita.

    Ahti­saari ja Urpi­lainen ovat opet­ta­jia. Tar­ja Halosta voisi luul­la kansankynt­tiläk­si. Jopa päiväle­hti Demari on kuin Opet­ta­ja-lehden näköispainos.

    Forssan kok­ouk­ses­sa oliko yhtään opet­ta­jaa. Viime kesänä Turun kok­ous oli täyn­nä näitä opet­ta­jia taja mui­ta kansankynttilöitä.

    Kun demari puhuu eduskun­nas­sa, se on kuin opet­ta­jan puhet­ta­ja oppi­laille. Käytän­nön poli­iti­ikas­sakin pääl­lim­mäi­nen huoli on koulu­jen ryh­mäkoot. Demar­it halauaisi­vat yksi­ty­isopet­ta­jan jokaiselle erakko-suomalaiselle.

    Revi sit­ten siitä kannatusta.

  4. Osmo: “Vihre­itä ei pidä demarei­den kyl­jessä niinkään vel­jeys ja sol­i­daarisu­us kuin vas­ten­mielisyys oikeis­toa – ja ennen kaikkea ydin­voimaa kohtaan.”

    Suomes­sakin on kiin­nos­tavaa kat­sel­la rak­en­taako ensi hal­li­tus Kataisin haikailemat 3 ydin­voimalaa, ja miten vihreät selit­tää itselleen ja muille mik­si tätäkin päätöstä on hyvä olla tekemässä hallituksessa.

  5. Suomes­sakin on kiin­nos­tavaa kat­sel­la rak­en­taako ensi hal­li­tus Kataisin haikailemat 3 ydin­voimalaa, ja miten vihreät selit­tää itselleen ja muille mik­si tätäkin päätöstä on hyvä olla tekemässä hallituksessa.

    Tämä on korkein­taan mieliku­vaon­gel­ma, joka juon­taa sel­l­ais­es­ta monipuolue­jär­jestelmässä omi­tuis­es­ta poli­it­tis­es­ta kult­tuurista jos­sa hal­li­tuk­ses­sa ole­vien pitäisi muka teesken­nel­lä että kaik­ki mitä hal­li­tus tekee on heistä hyvä asia. Ote­taan ver­tailun vuok­si demar­it ja varallisuusvero:

    Olen aika lail­la var­ma että var­al­lisu­usveron pois­to ei ole jotain jota demar­it halu­si­vat. Se oli kuitenkin työ­markki­na­neu­vot­telu­iden tulos ja sitä kan­nat­ti­vat mon­et muut puolueet. Yksinker­tais­es­ti, var­al­lisu­usvero oli pois­tu­mas­sa halu­si­vat demar­it sitä tai ei.

    Tai kokoomus. Sub­jek­ti­ivisen päivähoito-oikeu­den tähän maa­han sääti hal­li­tus jos­sa kokoomus oli mukana. Tämä tuskin oli kokooomuk­sen tavoite, mut­ta kos­ka muut kan­nat­ti­vat se olisi säädet­ty halusi kokoomus sitä tai ei.

    Sama jut­tu vihrei­den ja ydin­voiman kanssa. Ainakin yhdel­lä ydin­voimalal­la on laa­ja poli­it­ti­nen kan­na­tus, halu­a­vat vihreät sitä tai ei.

    Mil­lä tahansa poli­it­tisel­lä liik­keel­lä on liu­ta tavot­tei­ta ja monipuolue­jär­jestelmässämme kaik­ki näistä eivät tule saa­maan kan­na­tus­ta. Vaa­timus että puolueen pitäisi jät­täy­tyä päätök­sen­teon ulkop­uolelle jos jotain tavoitet­ta ei saavu­ta on absur­di, se nimeno­maan olisi kan­nat­ta­jien pet­tämistä kos­ka val­ta luovutet­taisi­in muille.

  6. Tuo­mak­selle: Olen viime aikoina kuun­nel­lut Anni Siinemäen haas­tat­telu­ja ja joka ker­ta hän kiertää kysymyk­sen ja vas­taa vain, että Vihreät ovat hal­li­tuk­ses­sa aja­mas­sa omia tavoit­teitaan kuten nyt uut­ta vaali­ra­hoi­tus­mall­ia ja se riittää.

    Eli kuvio menee niin, että hal­li­tus­puolueet anta­vat toisilleen vapaat kädet muu­tamis­sa asiois­sa, mut­ta hin­tana on tuen anta­mi­nen myös sel­l­aisi­in päätök­si­in, joi­ta itse ei kan­na­ta tai jopa vas­tus­taa. Par­la­men­taris­mi ei täl­lä menol­la toi­mi vaan hal­li­tus saa aina luot­ta­muk­sen, teki se melkein mitä tahansa. Minus­ta tämä “käsien­pe­su” on vastenmielistä!

  7. Osmo:

    Kun keräämme satoa lib­er­al­is­tisen talous­poli­ti­ikkian täy­del­lis­es­tä epäonnistumisesta.

    Mitähän tämä nyt tarkoit­ti? Tuskin kuitenkaan sitä, että talouskri­isi on seu­raus­ta talouden lib­er­al­isoin­nista… Siitä olen toki samaa mieltä, että kri­isi on todis­tus talous­poli­ti­ikan epäonnistumisesta.

    Meil­lä ei pitäisi olla mitään talous­poli­ti­ikkaa, vaan ihmis­ten pitäisi antaa tehdä mitä lystää kun­han eivät vahin­goi­ta mui­ta ihmisiä.

  8. Ei liene sat­tuma, että demarien esiku­via ovat opet­ta­jat ja opet­ta­jis­sa on paljon demare­i­ta ja kun­nan­val­tu­us­tois­sa on paljon opettajademareita.

    Heh, opet­ta­jat oavt kyl­lä pääasi­as­sa kepulaisia .
    Suurin osa kun­nista on Kepun hal­lit­semia ja helpom­pi on kamelin kulkea neu­lan silmän lävitse kuin muun kuin kepu­laisen pää­sevän kun­nan virkaan kepu­lan­di­as­sa . Kepul­la on määräys­val­ta n 50 kun­nas­sa ja läh­es sadas­sa se on läh­es enemmistönä.

    Kokoomus on suurin läh­es kaikissa lopuis­sa, demareil­la ja kom­mu­nis­teil­la taitaa olla pari kun­taa hallussaan.

    Toinen virkamiespuolue on Kokoomus, sen kansane­dus­ta­jista on 2/3 virkamiehiä

  9. Kun olen ollut tähän asti blo­gin ns. akti­ivi­nen pas­si­iviseu­raa­ja, niin san­ot­takoon aluk­si kiitok­set Osmolle + vakiokom­men­toi­jille hienos­ta blo­gista ja hyvä­ta­soi­sista keskusteluista!

    Halu­aisin tart­tua hie­man otsikkoasian ulkop­uolelta tuo­hon kai aika yleiseen kepu-käsi­tyk­seen, että puolue väistämät­tä menet­tää ase­mansa maat­alouden roolin pienen­e­misen myötä. Näin­hän ei ole kuitenkaan siinä määrin tapah­tunut kuin voisi olettaa.

    Ei keskus­ta vält­tämät­tä noin tuhoon tuomit­tu olekaan. Itse en ikinä keskus­taa äänestänyt, mut­ta juuri pääkaupunkiseudul­ta ns. maakun­ta-Suomeen muut­ta­neena itsekin yllä­tyin huo­mates­sa hark­it­se­vani jopa täl­laista vai­h­toe­htoa. Jos asuu muual­la kuin pääkaupunkiseudul­la, ja vaik­ka joku muu puolue olisi henkises­ti huo­mat­tavasti keskus­taa lähempänä, niin kyl­lä keskus­tan voi kokon­aisu­udessaan ajatel­la hyvinkin aja­van parhait­en omaa asi­aa. Ja mikä ehkä tärkeäm­pää, ole­van lähim­pänä omaa identiteettiä/arvoja, joista noin poli­it­tises­sa mielessä asuin­paik­ka on kuitenkin aika tärkeä.

    Point­ti siis, että jos keskus­tan ydin on ollut aikoinaan maat­aloudessa, niin ehkä se on nyt ja tule­vaisu­udessa siir­tynyt siitä “yleis­maakun­ta­puolueek­si”. Ehkä vähän vas­taavasti vihrei­den yti­menä on ollut aikoinaan luon­nos­ta huole­htimi­nen globaalil­la tasol­la, nyt yleisem­min ympäristöstä (luon­to, kans­saih­miset niin Suomes­sa kuin muual­la maail­mas­sa, …). Kan­ta­van tee­m­ana “globaali välit­tämi­nen”. Olisiko kokoomus — rajusti yksinker­tais­taen — puolestaan siir­tynyt ekon­imis­es­ti men­estyvien puolueesta kokon­ais­val­tais­es­ti sosioekonomis­es­ti men­estyvien puolueek­si. Edel­liseen eivät opet­ta­jat kuu­lu, mut­ta jälkim­mäiseen kyllä.

    Demareille en äkkiseltään löy­dä saman­laista yhden selit­täjän mallia, mikä voi kyl­lä johtua siitä että koko aja­tuskulku­ni järkevyys on kyseenalainen — mut­ta ehkä myös siitä, etteivät demar­it ole aidosti eläneet yhteiskun­nan mukana ja uudistuneet.

  10. Tarkoitin sanoa, että Kepul­la on määräys­val­ta 250 kun­nas­sa, kakkosen alla on töh­nää näköjään

  11. “Meil­lä ei pitäisi olla mitään talous­poli­ti­ikkaa, vaan ihmis­ten pitäisi antaa tehdä mitä lystää kun­han eivät vahin­goi­ta mui­ta ihmisiä.

    Rajal­lis­ten resurssien maail­mas­sa toisen resurssien ylikäyt­tö on aina toiselta pois.

  12. Talouskri­isi­in on mon­ta syytä mut­ta tässä yksi havainto:
    Se on seu­raus­ta raha- ja pankki­toimin­nan äkkiliberalisoinnista.
    Ja sen instru­ment­tien samanaikaises­ta kehit­tymis­es­tä niin nopeik­si ja samal­la mon­imutkaisik­si, että jotkut pörssi­haitkin sor­tu­i­v­at omaan näppäryyteensä. 

    Lisäk­si pörssi­talous, tai ‑kupla tai mikä­vain, jatkoi kiihkokasvuaan reaal­i­talouden jo hyy­dyt­tyä, mis­tä kaut­ta aiko­jen on seu­ran­nut romahduksia.

    Sen ver­ran huo­maan ole­vani ker­rankin Art­turin kanssa samaa mieltä, että itse reaalitalouden,
    sen toim­intaym­päristön, lib­er­al­isoin­nit eivät täl­lä ker­taa olleet pääsyyl­lisiä siihen että rysäys oli näin raju.
    Reaal­i­talouden hyy­tymi­nen kyl­läkin vaikut­ti. Tot­ta kai.

    Art­turil­la tosin taitaa olla eri ehdokas pääsyyl­lisek­si kuin minulla:/

  13. Olen tässä kohtaa itseasi­as­sa samaa mieltä Art­turin kanssa. Kri­isi on kyl­lä seu­raus­ta talous­poli­ti­ikan epäon­nis­tu­mis­es­ta, mut­tei niinkään ylen­määräis­es­tä lib­er­al­isoin­nista kuin epä­tarkoituk­sen­mukaises­ta, epäko­her­en­tista ja pop­ulis­tis­es­ta sääntelystä.

    En kyl­läkään allekir­joi­ta sitä, että talouselämä ei tarvit­sisi mitään sään­töjä, mut­ta kri­isiäedeltävässä tilanteessa oli paljon sään­töjä, joiden kohdal­la yksinker­tais­es­ti pois­t­a­mi­nen muu­ta­ma vuosi sit­ten olisi paran­tanut tilan­net­ta ja lieven­tänyt kriisiä.

  14. Tai sit­ten tämä johtaa vielä synkem­pään tulk­in­taan: per­in­teisel­lä sosialidemokra­tial­la on pal­lo hukassa.

    Tämä ei oikeas­t­aan enää tässä myöhäisessä vai­heessa ole mikään “tulk­in­ta”. Asia on selvä kenelle tahansa ajat­tel­e­valle ihmiselle ilman eril­listä tulkitsemistakin.

    Puolueet men­estyvät, kun ne saa­vat van­ho­jen pois kuollei­den kan­nat­ta­jien tilalle uusia nuo­ria kan­nat­ta­jia näi­den tul­lessa äänestysikään. Demarei­den kan­nat­ta­jat ovat keskimääräistä van­hempia, joten ongel­ma on hei­dän kohdal­laan keskimääräistä suurem­pi. Jot­ta demar­it säi­lyt­täi­sivät ensi eduskun­tavaaleis­sa edes viime vaalien aikaisen huonon kan­natuk­sen­sa, hei­dän pitäisi saa­da 40 000 tai 50 000 uut­ta äänestäjää, kos­ka niin mon­ta heitä viime vaaleis­sa äänestänyt­tä on neljän vuo­den aikana kuol­lut pois. Osmokin on kir­joit­tanut tästä samas­ta asi­as­ta tääl­lä aiem­min: http://www.soininvaara.fi/2008/10/28/vaalitulos-on-selitettavissa-myos-demogarfialla/

    Mut­ta jostain syys­tä demar­it esimerkik­si Suomes­sa tun­tu­vat oikein pon­nis­tel­e­van sen puoles­ta, että puolue antaisi nuo­rille, sopi­vaa puoluet­ta poli­it­tisek­si samais­tu­misko­hteek­seen etsiville äänestäjille mah­dol­lisim­man van­hah­ta­van, umme­htuneen, tätimäisen ja luo­taan­työn­tävän kuvan. Muu­tamia vuosikym­meniä sit­ten demar­it vetivät nuo­ria puoleen­sa niin, että vuon­na 1972 nimitet­ty SDP:n vähem­mistöhal­li­tus sai kansan suus­sa nimen “Paa­sion nap­pu­lali­iga” lyö­tyään Suomen hal­li­tusten nuoru­usen­nä­tyk­sen. Nyt demareil­la on 45 hen­gen eduskun­taryh­mässä kolme alle 35-vuo­ti­as­ta, parin kuukau­den kulut­tua enää kaksi.

    Kuten itse olen ennenkin sanonut, maaseudun ulkop­uolel­la asu­vien alle kolmekymp­pis­ten äänestäjien mieliku­vis­sa Suomes­sa eletään jo nyt kak­sipuolue­jär­jestelmässä, ja ne kak­si puoluet­ta ovat vihreät ja kokoomus. Mikäli tämä pros­es­si saa jatkua oma­l­la pain­ol­laan, Suomes­sa eletään jo yhden sukupol­ven kulut­tua myös kir­jaimel­lis­es­ti, konkreet­tis­es­ti tässä samas­sa kaksipuoluejärjestelmässä.

    Vaa­timus että puolueen pitäisi jät­täy­tyä päätök­sen­teon ulkop­uolelle jos jotain tavoitet­ta ei saavu­ta on absur­di, se nimeno­maan olisi kan­nat­ta­jien pet­tämistä kos­ka val­ta luovutet­taisi­in muille.

    No, ei tämä vält­tämät­tä sinän­sä vielä ole absur­dia — on var­masti tilantei­ta, jois­sa puolue jou­tu­isi uhraa­maan hal­li­tuk­seen päästäk­seen niin suuren osan poli­it­ti­sista tavoit­teis­taan, että sen ei yksinker­tais­es­ti kan­na­ta men­nä hal­li­tuk­seen. Sen sijaan vaa­timuk­sen tekee absur­dik­si toinen syy. Nimit­täin se, että jos kaik­ki puolueet nou­dat­taisi­vat tätä ajat­te­lu­ta­paa, jon­ka nou­dat­ta­mat­ta jät­tämis­es­tä vihre­itä vähän väliä valikoivasti syytetään, niin sil­loin mikään puolue ei voisi men­nä hal­li­tuk­seen minkään toisen puolueen kanssa. Eduskun­nas­sa olisi oppo­si­ti­ol­la 200 kansane­dus­ta­jaa ja hal­li­tuk­sel­la 0.

    Sinän­sä on eräs poli­it­tista liikku­mati­laa kaven­ta­va Suomen poli­it­tisen kult­tuurin kum­mallisu­us, että enem­mistöhal­li­tus nähdään nykyään itses­tään­selvän tun­tuis­es­ti ain­oak­si mah­dol­lisek­si vai­h­toe­hdok­si. Suomes­sa on jo 20 vuot­ta tois­tel­tu kouris­tuk­seno­mais­es­ti mantraa, jon­ka mukaan Suo­mi on “vih­doinkin nor­maali euroop­palainen demokra­tia, kun on voitu siir­tyä koko vaa­likau­den istu­vi­in enem­mistöhal­li­tuk­si­in”. Samaan aikaan esimerkik­si Ruot­sis­sa, Nor­jas­sa ja Tan­skas­sa on istunut vähem­mistöhal­li­tus toisen­sa jäl­keen — ne eivät sit­ten ilmeis­es­ti ole nor­maale­ja euroop­palaisia demokratioita.

    Forssan kok­ouk­ses­sa oliko yhtään opettajaa.

    En nyt löytänyt Forssan kok­ouk­sen osan­ot­ta­jal­is­taa mis­tään, mut­ta kyl­lä maaseudun kansak­oulunopet­ta­jat oli­vat eräs aivan keskeinen tukipylväs Suomen van­has­sa työväen­li­ik­keessä ja sitä kaut­ta myös SDP:n varhaishis­to­ri­as­sa. Eduskun­nan kansane­dus­ta­ja­ma­trikke­lin mukaan SDP:llä oli jo ennen Suomen itsenäistymistä ehtinyt olla peräti 14 kansane­dus­ta­jaa, jot­ka oli­vat opet­ta­jia. Kyseessä ei todel­lakaan ole mikään uusi ilmiö.

    Toinen virkamiespuolue on Kokoomus, sen kansane­dus­ta­jista on 2/3 virkamiehiä

    Laskin eduskun­nan sivuil­ta löy­tyvien elämäk­er­tati­eto­jen perus­teel­la, että kokoomuk­sen 51-henkises­tä eduskun­taryh­mästä on jonkin­laisel­la virkamiesural­la ollut ennen eduskun­taan nousemista 17 edus­ta­jaa. Se on tasan 1/3. Ja liioit­telua väit­teessä on näin siis tasan 100 %.

  15. Viimeaikai­sista ja lähi­t­ule­vaisu­u­den vaaleista vielä: Por­tu­galis­sa ja Nor­jas­sa vasem­mis­to kär­si lievän tap­pi­on, mut­ta pysyi val­las­sa. Briteis­sä taas men­nään puolen vuo­den päästä oikealle ja lujaa.

    Kuten Osmo, pohdin itsekin sitä vai­h­toe­htoa, että vasem­mis­ton ongel­ma on sen suhde työväen­li­ik­keeseen. En tästä jatkaisi samaan suun­taan kuin Osmo, vaan kysy­isin, onko vasem­mistop­uolueil­la mitään tar­jot­tavaa keskivertotyöläiselle.

    Keskiver­to­työläi­nen ei ole enää romant­tis­es­ti kuvat­tu riis­tet­ty kur­jalainen, jon­ka lap­sika­tras näkee näl­kee ja kul­kee risois­sa kengis­sä. Keskiver­to­työläi­nen tien­aa hyvin ja mak­saa paljon vero­ja, mut­ta mitä hän sys­teemiltä saa? Itsekkäästi ajat­tel­e­va hyvä­tu­loinen työläi­nen voi hyvinkin kan­nat­taa veronalen­nus­poli­ti­ikkaa, kun kat­soo HDTV:stään poli­it­tista keskustelua omakoti­talon­sa divaanil­la kon­jakkia nautiskellen. 

    Voisi ajatel­la, että jos vasem­mis­ton ja oikeis­ton välil­lä olisi nyt ja olisi joskus ollut kyse itsekkyy­den ja epäit­sekkyy­den välis­es­tä tais­tos­ta hyv­in­voin­ti­val­tion ja sol­i­daarisu­u­den puoles­ta, vasem­mis­to ei olisi nyt laskusu­un­nas­sa. (Vaan ehkä ei myöskään olisi ollut huip­pua, jos­ta pudota).

  16. Juk­ka Siren:

    Art­turil­la tosin taitaa olla eri ehdokas pääsyyl­lisek­si kuin minulla:/

    😉 Sikäli mikäli et syytä keskus­pankki­ire­ja liian tiukas­ta rahapoli­ti­ikas­ta, niin joo meil­lä on eri ehdokkaat syylliseksi.

    Kri­isi alkoi toki rahoi­tussek­to­ril­ta jon­ka ongel­ma on nähdäk­seni seu­raa­va: rahoi­tus­markki­noil­la on huo­mat­tavasti toim­i­joi­ta joiden riskit on siir­ret­ty veron­mak­sajien kan­net­tavak­si, jos­ta seu­raa kokon­aisu­u­den kannal­ta haitallisia kannustinvaikutuksia.

    Tähän joukkoon kuu­luu tal­letus­takausjär­jestelmän avul­la eris­te­tyt pankki­tal­let­ta­jat, eli me kaik­ki ja eri­tyis­es­ti pankkien, sijoi­tus­ra­has­to­jen, vaku­u­tusy­htiöi­den ja muiden olioiden rahoit­ta­jat, eli ne joiden pitäisi kär­siä AIG:n, Fan­nien, Fred­di­en yms. konkurssis­sa, mut­ta jot­ka saa­vat nykyään kaik­ki lainaa­mansa rahat takaisin.

    Osak­keen­o­mis­ta­jat eivät toki halua heit­tää omaisu­ut­taan hukkaan, mut­ta kos­ka he pää­sevät naut­ti­maan rajat­tomista voitoista, kun taas tap­pi­ot on rajat­tu osakkeis­sa kiin­ni ole­vaan pääo­maan, he sietävät enem­män riskiä kuin lain­oit­ta­jat, jot­ka eivät pääse naut­ti­maan voitoista, vaan siitä, että yri­tys pysyy maksukykyisenä.

    Nämä riskistä eris­te­tyt lainaa­jat tar­joa­vat rahaa muille, jot­ka voivat pela­ta sil­lä rulet­tia asetel­mas­ta, punainen me voita­mme, mus­ta veron­mak­sa­jat häviävät. Jos taas lain­oit­ta­jia ei olisi eris­tet­ty lainan otta­jan liike­toimin­nan aiheut­tamil­ta riskeiltä he eivät antaisi varo­jaan näille käytet­täväk­si tai jos antaisi­vat valvoisi­vat tarkem­min riskikäyttäytymistä.

    Suurim­mal­la osal­la on tar­jo­ta tähän ongel­maan ratkaisuk­si enem­män ja parem­paa sääte­lyä, mut­ta tämä ei ole mielestäni real­isti­nen tavoite.

    Ensin­näkin pankeil­la on huo­mat­tavasti suurem­mat kan­nus­timet pysyä edel­lä tässä sääte­lypelis­sä ja toisek­seen säätelijät tarvit­se­vat koko ajan lisää val­tuuk­sia eduskunnal­ta sitä mukaa kun pankit kek­sivät uusia tapo­ja kiertää sääte­lyä. Usein säätelijät eivät edes pysty tun­nista­maan riskikäyt­täy­tymistä. (Esim. jenkeis­sä uusia riskin­ha­jaut­tamiskeksin­töjä, jot­ka aut­toi­vat pankke­ja kiertämään vakaavaraisu­us­vaa­timuk­sia ter­ve­hdit­ti­in ilol­la säätelijöi­den joukossa.)

    Ongel­ma ei pois­tu niin kauan kuin joku markki­noil­la toim­i­ja saa pela­ta mei­dän veron­mak­sajien rahoil­la. Kaik­ki muu (johta­jien palkko­jen rajoit­ta­mi­nen, asun­to­lain­o­jen alkupääo­man säätelem­i­nen, pankkien vakavaraisu­us­ta­son kas­vat­ta­mi­nen jne.) on teeskentelyä.

  17. Suomes­sa odote­taan Vihre­it­ten ja Per­su­jen voit­toa seu­raavis­sa Eduskun­tavaaleis­sa. Siis viimeistään 2011. Mut­ta enpä usko niin käyvän.

    Per­sut häviävät sik­si, että “maa­han­muut­toal­ler­giset” ja “piraatit” perus­ta­vat uusia, kil­paile­via puoluei­ta. Ja luon­nol­lis­es­ti myös sik­si, että Soi­ni voi olla ehdokkaana vain yhdessä vaalipiirissä.

    Vihreät sik­si, että he möivät neit­syyten­sä toteu­tu­mat­tomille lupauk­sille. Toimi­van puoluer­a­hoituk­sen hin­ta tulee vihreille ilmeis­es­ti suurek­si. Poli­it­tis­es­ta puolueesta on vaikea enää kas­vat­taa liikettä.

    Mut­ta ei huol­ta. Myös kokik­sien nou­se­va kuningastie katke­si. Jo yksi­no­maan sik­si, että Saulista on tul­lut kuol­e­vainen. Kepu kytken­tä huole­htii lopusta.

    Demar­it saat­ta­vat kas­vat­taa ään­imäärään­sä merkit­tävästi, siitä huoli­mat­ta, että sille ei näy järkevää perustel­tua syytä. Ne, jot­ka viimek­si äänes­tivät jaloil­laan eivät löytäneet pysyvää majapaikkaa. Ei toista kotia vält­tämät­tä heti löydy. 

    Kepu pitää pin­tansa vain jos äänestysak­ti­ivi­su­us jää alhaiseksi.

    Vaan kuka sit­ten voit­taa? Nukku­vat, Sir­paleet ja JOKU MUU. Uskoisin.

    Mut­ta voi paina­jaisenikin toteu­tua. http://hakki47.blogit.kauppalehti.fi/2009/09/27/juhantalosta-paaministeri-oikeusministeriksi-jaatteenmaki/

  18. Pankki­jär­jestelmä on niin kuin viemäri­jär­jestelmä tai sähköverkko, käytän­nössä sitä ei voi päästää rom­ah­ta­maan. Säätelystä ei tarvitse pitää, min­unkin mielestäni noin moraalis­es­ti tap­pi­ot kuu­luisi­vat osak­keen­o­mis­ta­jien kan­net­taviksi, mut­ta ei sille tun­nu mitään vakasti otet­tavia vai­h­toe­hto­ja ole­van. Jos jostain halu­aa talous­lib­er­al­is­mia syyt­tää niin se on nimeno­maan halut­to­muus ymmärtää että kaik­ki markki­nat eivät ole saman­laisia, esimerkik­si tuol­laisen perus­in­fran. Toisin sanoen, sel­l­ainen ajat­te­lu­ta­pa jos­sa väitetään että sääte­ly on hyvä tai huono asia noin yleen­sä, kval­i­fioimat­ta lainkaan minkä sääte­ly, miten, minkä takia ja kenen toimes­ta on Erk­ki Tuomio­jan ilmaisua lainat­en unelmahöttöä.

  19. Olen Art­turin kanssa hyvin pitkälle samaa mieltä. Seu­raavas­sa lähin­nä joitain lisäyksiä.

    Kri­isi alkoi toki rahoi­tussek­to­ril­ta jon­ka ongel­ma on nähdäk­seni seu­raa­va: rahoi­tus­markki­noil­la on huo­mat­tavasti toim­i­joi­ta joiden riskit on siir­ret­ty veron­mak­sajien kan­net­tavak­si, jos­ta seu­raa kokon­aisu­u­den kannal­ta haitallisia kannustinvaikutuksia.

    Käytän­nössä hyvin merkit­tävän enem­mistön koko talouden toim­i­joista negati­iviset riskit ovat rajat­tu­ja, ei vain niiden, joiden riskit ovat siir­ret­ty de fac­to tai de jure val­tion kan­net­tavak­si. Yri­tys­ten työn­tek­i­jöi­den ris­ki rajau­tuu työn lop­pumiseen ja osakey­htiön omis­ta­jan ris­ki rajoit­tuu sijoitet­tuun pääomaan. 

    Ensin­näkin pankeil­la on huo­mat­tavasti suurem­mat kan­nus­timet pysyä edel­lä tässä sääte­lypelis­sä ja toisek­seen säätelijät tarvit­se­vat koko ajan lisää val­tuuk­sia eduskunnal­ta sitä mukaa kun pankit kek­sivät uusia tapo­ja kiertää säätelyä.

    Kan­nus­timien lisäk­si pankeil­la on kyky pysyä edel­lä tuos­sa pelissä. 

    Usein säätelijät eivät edes pysty tun­nista­maan riskikäyttäytymistä.(Esim. jenkeis­sä uusia riskin­ha­jaut­tamiskeksin­töjä, jot­ka aut­toi­vat pankke­ja kiertämään vakaavaraisu­us­vaa­timuk­sia ter­ve­hdit­ti­in ilol­la säätelijöi­den joukossa.)

    Ongel­ma on, että markki­natkaan eivät kykene (kan­nusteista huoli­mat­ta tai toden­näköisem­min niiden vuok­si) tuo­ta riskikäyt­täy­tymistä tun­nista­maan. Säätelijöi­den lisäk­si myös markki­nat ter­ve­htivät ilol­la noi­ta keksintöjä.

    Suurim­mal­la osal­la on tar­jo­ta tähän ongel­maan ratkaisuk­si enem­män ja parem­paa sääte­lyä, mut­ta tämä ei ole mielestäni real­isti­nen tavoite.

    Surullista on, että tuo ei ole real­isti­nen tavoite, mut­ta tuo­ta jälleen ker­ran tul­laan yrit­tämään. Ja yhtä huonol­la men­estyk­sel­lä kuin aina aiemminkin.

    Minä en näe muu­ta toimi­vaa tietä ulos kuin edel­lä maini­tun riskiepäsym­me­tri­an radikaalin pienen­tämisen koko taloudessa. Ei pitäisi olla jokamiehenoikeus perus­taa osakey­htiö, jon­ka omis­ta­jien ei tarvitse vas­ta­ta veloista henkilöko­htaiseen konkurssi­in asti. Jos joku halu­aa perus­taa osakey­htiön, tulisi toimin­nan olla tiukasti reg­u­loitua. Rahoi­tus­markki­noil­la tämän pitäisi tarkoit­taa lyhyt­tä lis­taa sal­li­tu­ista instru­menteista ja tuon lyhyen lis­tan perus­teel­la tehtyä vakavaraisu­us­määräyk­siä. Rahoi­tus­markki­noiden ulkop­uolel­la osakey­htiöi­den velan­ot­to pitäisi kieltää käytän­nössä kokon­aan, ja velka­an­tu­mi­nen pitäisi olla luon­nol­lis­ten henkilöi­den ja avoin­ten yhtiöiden/kommandiittiyhtiöiden yksinoikeus.

    No, selvää on, että ylläol­e­va on täysin epäre­al­is­tista hai­hat­telua, ja luul­tavasti tarkem­min ajatel­tuna liian ehdo­ton­ta. Mut­ta jos edes joskus päästäisi­in siihen, että yri­tys­ten velka­an­tu­mista ei sub­ven­toitaisi vero­tuk­sel­la, vaan korko­jen verovähen­nysoikeus pois­tet­taisi­in, niin maail­ma voisi olla aav­is­tuk­sen parem­pi paikka.

  20. “Kri­isi alkoi toki rahoi­tussek­to­ril­ta jon­ka ongel­ma on nähdäk­seni seu­raa­va: rahoi­tus­markki­noil­la on huo­mat­tavasti toim­i­joi­ta joiden riskit on siir­ret­ty veron­mak­sajien kan­net­tavak­si, jos­ta seu­raa kokon­aisu­u­den kannal­ta haitallisia kannustinvaikutuksia”

    Ongel­ma oli paljon yksinker­taisem­pi: Pankit sai­vat myy­dä lain­o­jaan jälleen­ra­hoituk­seen eli USA:n liikepankit myivät myön­tämän­sä lainat Fan­ny Maelle ja Fred­die jollekin . Nämä taas puki­vat lainat paketeik­si, jot­ka myyti­in edelleen .
    markkinoille .

    Näin alku­peräi­nen riskin otta­ja saat­tois iirtää riskin­sä riskit­tömästi toisille. Tämä johti siihen, että ensim­mäisen lainaa­jan ei kan­nat­tanut olla tark­ka vakuuk­si­ta ja asi­akkaan maksukyvystä.
    Kun samal­la USA:n medi­aa­ni­palk­ka kään­tyi lasku­un 1999 niin odotet­tua palkan nousua ei enää tapah­tunut 50 % kansasta.
    Ja kun korko oli piilotet­tu siten, että alus­sa ei mak­set­tu korkoa vaan se nousi vähitellen niin tämä kokon­aisu­us johti kriisiin.
    Pankeis­sa ei välitet­ty ker­toa riskeistä eteen­päin, kos­ka myyn­timi­esten palkat oli sidot­tu myyn­ti­in eli riskit siir­rett­ti­in eteen­päin ker­tomat­ta niistä , kos­ka bonuk­set olisi jääneet saamatta

    Toinen mekanis­mi oli nuo Madd­ofit , jot­ka oli­vat suo­ranaisia hui­jare­i­ta, rikol­lisia ja kun näitä on mon­ta ja rikok­set suu­uria niin pankit kaatuvat

    Kol­mas on tuo johdan­naiskaup­pa, useim­mat ovat käytän­nössä veto­ja eli toinen voit­taa, toinen häviää ja kun tap­pio on tarpeek­si suuri niin pann­ki kaatuu.

  21. Eikö vasem­mis­ton kurimuk­selle voisi ajatel­la ole­van ihan yksilöp­sykol­o­gisi­akin syitä. Vasem­mis­to­laisu­us vaatii kuitenkin tiet­tyä heikkouden, haavoit­tuvu­u­den ja riip­pu­vu­u­den tun­nus­tamista. Tajua siitä, että yksin ei vält­tämät­tä pär­jää ja että joku päivä saat­taa joutua pyytämään muiden apua. Yhteiskun­tamme ei eri­tyis­es­ti kan­nus­ta tämänkaltaiseen itsereflektioon.

    En kan­na­ta demare­i­ta enkä muitakaan palkkiovirko­ja kärkkyvien poli­itikko­työläis­ten organ­isaa­tioi­ta, mut­ta toivon silti, että vasem­mis­ton surkas­tut­tua löy­tyy edelleen ihmisiä, jot­ka kan­ta­vat huol­ta myös hul­luista, juopoista, vam­mai­sista ja muista heikoista.

  22. Leenalle ja Tuomakselle…
    Lainaus…“Minusta tämä “käsien­pe­su” on vastenmielistä!” 

    Minus­ta taas yhden asian puoluei­ta ei pitäisi olla ole­mas­sa tai ainakaan niitä ei tulisi olla hal­li­tuk­ses­sa. Se, etteivät vihreät hirtä itseään ydin­voimakysymyk­seen on pelkästään järkevää ja lähtöko­htais­es­ti vaa­timus, jon­ka yleis­puolueen tulee täyttää. 

    Tämän ymmärtävät luul­tavasti kaik­ki ja sil­loin “kri­ti­ik­ki” käsien pesus­ta on tulkit­ta­va ain­os­taan hake­mal­la haetuk­si kri­ti­ikik­si, jon­ka taustal­la on henkilöt, jot­ka joka tapauk­ses­sa äänestävät jotain mui­ta puolueita…

    Vihre­itä voi ja tuleekin kri­ti­soi­da, mut­ta lähtöko­htana tulisi olla jonkin­lainen älylli­nen vaa­timus ja näke­mys siitä, ettei hal­li­tuk­ses­sa olla yhden asian vuoksi.

  23. tpyy­lu­o­ma:

    Pankki­jär­jestelmä on niin kuin viemäri­jär­jestelmä tai sähköverkko, käytän­nössä sitä ei voi päästää romahtamaan. 

    Tässä menee nyt autu­aasti sekaisin yri­tyk­set ja jär­jestelmät. Viemäri­jär­jestelmän kaa­tu­mi­nen aiheut­taa toki huo­mat­tavia han­kaluuk­sia, viemäriyri­tyk­sen kaa­tu­mi­nen ei niinkään.

    Käteisautomaatit yms. pank­ki-infra kyl­lä toimii vaik­ka yri­tyk­set meni­sivätkin konkurssi­in. Sen lisäk­si, jos pankkiyri­tys­ten kaa­tu­mis­es­ta aiheu­tu­isi suur­ta hait­taa, niin kap­i­tal­is­teil­la olisi suuret kan­nus­timet kor­ja­ta tilanne.

    Jos jostain halu­aa talous­lib­er­al­is­mia syyt­tää niin se on nimeno­maan halut­to­muus ymmärtää että kaik­ki markki­nat eivät ole saman­laisia, esimerkik­si tuol­laisen perusinfran.

    öööö… mihinkähän tämäkin taas perus­tuu? Kaik­ki markki­nat ovat toki eri­laisia, mut­ta mil­lä perus­teel­la “talous­lib­er­al­is­mi” ei halua tätä ymmärtää?

    Toisin sanoen, sel­l­ainen ajat­te­lu­ta­pa jos­sa väitetään että sääte­ly on hyvä tai huono asia noin yleen­sä, kval­i­fioimat­ta lainkaan minkä sääte­ly, miten, minkä takia ja kenen toimes­ta on Erk­ki Tuomio­jan ilmaisua lainat­en unelmahöttöä.

    Tot­takai on huonoa ja vähem­män huonoa sääte­lyä. Ensin­näkin tietysti riip­puu siitä mitä sään­te­lyl­lä tarkoite­taan. Esim. jos omis­tu­soikeuk­sien määrit­te­ly las­ke­taan sään­te­lyk­si, niin sehän on aivan vält­tämätön­tä vapaan yhteiskun­nan säi­lymisen kannal­ta. Sit­ten on täl­laista huonoa sääte­lyä, että eris­tetään osa markki­noil­la toim­i­joista markki­noiden riskeistä tai yritetään paikkail­la itse aiheutet­tua ongel­maa uudel­la sääntelyllä.

    tcrown:

    Ongel­ma on, että markki­natkaan eivät kykene (kan­nusteista huoli­mat­ta tai toden­näköisem­min niiden vuok­si) tuo­ta riskikäyt­täy­tymistä tun­nista­maan. Säätelijöi­den lisäk­si myös markki­nat ter­ve­htivät ilol­la noi­ta keksintöjä.

    No kukaan ei tietenkään pysty tun­nista­maan kuplia ennen kuin ne pok­sah­ta­vat, mut­ta tämä ei tarkoi­ta etteikö markki­nat olisi aivan hyvin ymmärtäneet mikä ilo niille on uusista tuot­teista, joil­la ne pystyivät kiertämään pankkien pääo­mavaa­timuk­sia, eli otta­maan enem­män riskiä kuin mitä sään­telijät alun perin halu­si­vat. Markki­noil­la ei ole samo­ja kan­nus­timia kuin koko yhteiskun­nal­la, jos osa markki­na­toim­i­joista on voin­ut ulkois­taa riskit veron­mak­sajille. Eli siis tot­takai markki­nat ter­ve­htivät ilol­la noi­ta tuot­tei­ta, kos­ka ne mah­dol­lis­ti­vat pelaamisen veron­mak­sajien rahoilla.

    Tuo on mie­lenki­in­toinen ehdo­tus, että osakey­htiöi­den perus­tamista rajoitet­taisi­in. Wall Streetin nykyiset sijoi­tus­pankithan oli­vat ennen yksi­ty­isiä yri­tyk­siä, joiden omis­ta­jat oli­vat vas­tu­us­sa veloista koko omaisuudellaan.

    Minä pelkään, että tämäkään ei kor­jaisi ongel­maa, kos­ka mikä estäisi yksi­ty­istä ihmistä alka­maan sijoi­tus­pankik­si? Jos velko­jat on eris­tet­ty riskistä heil­lä on kan­nus­timet antaa rahaa tälle Art­turi-sijoi­tus­pankille, joka sit­ten pyöräyt­telee rulet­tia. Jos tulee tap­pi­o­ta, nii kaik­ki rahat menee, mut­ta ei yhtään enem­pää. Sit­ten pis­neskaver­it kestit­tää koko lop­puelämän ja itse voi elel­lä “absolu­ut­tises­sa köyhyydessä”.

    Rahoi­tus­markki­noil­la tämän pitäisi tarkoit­taa lyhyt­tä lis­taa sal­li­tu­ista instru­menteista ja tuon lyhyen lis­tan perus­teel­la tehtyä vakavaraisu­us­määräyk­siä. Rahoi­tus­markki­noiden ulkop­uolel­la osakey­htiöi­den velan­ot­to pitäisi kieltää käytän­nössä kokon­aan, ja velka­an­tu­mi­nen pitäisi olla luon­nol­lis­ten henkilöi­den ja avoin­ten yhtiöiden/kommandiittiyhtiöiden yksinoikeus.

    Niin siis jos tarkoi­tat, että osakey­htiöi­den toim­intaa rajoitet­taisi­in näin, mut­ta että yksi­tyiset henkilöt (ja yhtiöt, joiden omis­ta­jat ovat vas­tu­us­sa koko omaisu­udel­laan) saisi­vat käyt­tää kaik­ki halu­ami­aan instru­ment­te­jä, niin sit­ten olen samaa mieltä.

    Finanssi­tuot­tei­den inno­vaa­tiot ovat ihan oikei­ta keksin­töjä ja ne kas­vat­ta­vat mei­dän hyv­in­voin­tia siinä mis­sä muutkin keksin­nöt, joten niiden hyö­dyn­tämistä ei pidä kieltää kokon­aan, mut­ta voisi olla viisas­ta kieltää ne osakeyhtiöiltä.

    Minä kan­natan kyl­lä mielu­um­min tal­letus­suo­jan pois­tamista ja velko­jien rankaisemista konkurs­seista. Jos on ihan pakko pelas­taa pankke­ja, niin tehdään se sit­ten niin, että val­tio jatkaa pankin pyörit­tämistä, mut­ta kaik­ki pankki­toim­intaan nivoutuneet tahot kär­sivät lain mukaan, eli että kaup­paos­a­puo­let, velko­jat, tal­let­ta­jat, osak­keen­o­mis­ta­jat saa­vat takaisin sen osan rahoista, joka heille kuu­luu ilman veron­mak­sajien tukea.

  24. Minä uskon ja toivon, että vasem­mis­to­laisu­u­den surkas­tu­mi­nen johtuu siitä, että tämän kaltainen savu­ver­ho on nouse­mas­sa ihmis­ten silmiltä

    eggo:

    Vasem­mis­to­laisu­us vaatii kuitenkin tiet­tyä heikkouden, haavoit­tuvu­u­den ja riip­pu­vu­u­den tun­nus­tamista. Tajua siitä, että yksin ei vält­tämät­tä pär­jää ja että joku päivä saat­taa joutua pyytämään muiden apua. 

  25. Samuli Lin­tu­la:
    “Voisi ajatel­la, että jos vasem­mis­ton ja oikeis­ton välil­lä olisi nyt ja olisi joskus ollut kyse itsekkyy­den ja epäit­sekkyy­den välis­es­tä taistosta”

    Noin­han vasem­mis­to­laiset halu­a­vat asian esit­tää ja leima­ta oikeis­to­laiset itsekkäik­si kusipäik­si. Onnek­si moinen prop­gan­da ei ole enää 2000-luvul­la oikein upon­nut kansaan.

    eggo
    “Vasem­mis­to­laisu­us vaatii kuitenkin tiet­tyä heikkouden, haavoit­tuvu­u­den ja riip­pu­vu­u­den tun­nus­tamista. Tajua siitä, että yksin ei vält­tämät­tä pär­jää ja että joku päivä saat­taa joutua pyytämään muiden apua.”

    Tuo on kyl­lä ihan puh­das­ta toivea­jat­telua. Kyl­lä vasem­mis­to­laisu­u­den alen­nusti­la johtuu siitä, etteivät he osaa hoitaa talouspolitiikkaa. 

    Ilman vah­vaa elinkei­noelämää ja talout­ta, jos­ta voidaan kokoa­jan kupa­ta enem­män ja enem­män vero­ja, eivät julkiset sairaalat, neu­volat, koulut ja virkamiesarmei­ja pyöri. Vasemim­ston opeil­la talous näivet­tyy ja vaik­ka kuin­ka paljon yrit­täisi­in siirtää kulu­tus­ta enem­män ja enem­män yksi­tyiseltä puolelta julkiselle, pienen­tyvä tai paikoil­laan polke­va kakun koko aiheut­taa sen, että ympäröivät, enem­män oikeis­to­laista poli­ti­ikkaa har­joit­ta­vat val­tiot ampu­vat hyv­in­voin­nis­sa liian vasem­mis­to­lais­ten maid­en ohitse niin että pölisee. Tämä taas johtaa tyy­tymät­tömyy­teen äänestäjissä. 

    Talous ja elinkei­noelämä eivät työväen­puoluei­den puheista huoli­mat­ta kas­va sil­lä, että laite­taan lisää rahaa ter­vey­den­huoltoon ja sosiaalitoimeen. 

    Kakun koon kas­vat­ta­mi­nen vaatii yleen­sä ikäviä teko­ja, sil­lä julkisen sek­torin paisut­tamiselle on ole­mas­sa rajat ja Suomes­sa men­ti­in kirkkaasti talouden kan­tokyvyn ylise 80-luvul­la. Kaiken tämän lop­putu­lok­se­na on 90-luvul­la syn­tynyt rak­en­teelli­nen työttömyys.

  26. Tajua siitä, että yksin ei vält­tämät­tä pär­jää ja että joku päivä saat­taa joutua pyytämään muiden apua. Yhteiskun­tamme ei eri­tyis­es­ti kan­nus­ta tämänkaltaiseen itsereflektioon.

    Verkos­toitu­umi­nen ja liit­tou­tu­mi­nen­han ovat yri­tys­toimin­na kul­makiviä, Ja jopa kil­pail­i­joiden kanssa.
    Käypä yrit­täjäkurssi niin seil­lä koroste­taan kah­ta asi­aa: Yrit­täjän jär­jestäy­tymistä ja liittoutumista.
    Pienyrit­täjä ei voi taa­ta palve­lu­ta­soa, jos hänel­lä ei ole kor­vaa­jaa ja se on useim­miten se kilpailija .

    Sama tois­tuu suuris­sakin ympyröis­sä, sijoit­ta­jat perus­ta­vat yhtöitä ja etu­jär­jestöjä aja­maan omia asioitaa.

    On puh­das­ta proba­gan­daa , että yksilö kykenisi
    yksin selviämään nykyisessä mon­imutkaises­sa yhteiskunnassa.

    Pitää muis­taa, että yri­tyshallinto on dik­datu­uri, jos­sa esimiehen sana on laki.
    Eikä yri­tyk­sel­lä ole velvoitet­ta kor­ja­ta virheitä eikä virheel­lisen päätök­sen tehnyt esimies joudu vas­tu­useen kuin joskus har­voin, jos päätös on johtanut kuolemaan.

    Ihmisille on luo­tu kuva , että yksilö voi aidosti neu­votel­la yri­tyk­sen kanssa. Se onnis­tuu mikroyri­tyk­sis­sä ‚mut­ta ei suurem­mis­sa eikä julkisel­la sektorilla.

    Todell­si­u­udessa päätök­sen­teko on sen ver­ran korke­lal, että työn­tek­i­jän kanssa neu­vot­tel­e­val­la ei ole mitään valtuuksia.
    Rekry­toin­ti mnee aina yhden yli esimiehen esimies päät­tää senkin.
    Palka­s­ta on tiukat raamit, joten neu­vot­teli­jal­la ei ole juurikaan val­tuuk­sia neu­votel­la mistään.
    Sama kos­kee koro­tuk­sia, esimies saa pienen kiin­tiön, jon­ka hän voi käyt­tää. Todel­lisu­udess niil­lä ei muute­ta työ­paikan palkka­suhtei­ta ellei aikaa ole 20 vuotta.

    Olen seu­ran­nut nuo­ria, kun olen heitä palkannut.
    Sin­isilmäis­inä he eivät ver­tile palkko­ja keskenään ja fir­mo­ja keskenään. Meille on tul­lut amerikkalainen kult­tuuri, palkko­ja ei ker­ro­ta työ­tover­ille eikä muillekaan kavereille.
    Näin ei syn­ny ver­tailua ja ihmiset eivät ymmär­rä kuin­ka pienel­lä pal­ka­lla moni on töissä.
    Vielä 70-ja 80-luvul­la vai­h­doimme ker­ran uodessa palk­ka ja tehtävä tiedot kurssimme kesken ja näin jokainen osasi huole­htia palkkakehityksestään.

    Sin­isilmäis­inä ihmiset luulevet, että työ­nan­t­ja huole­htii palkoista tai kuvit­tel­e­vat kykenevän­sä neu­vot­tele­maan itse.

    Ilman ver­tailupo­h­jaa he ovat pihal­la kuin lumiukot

  27. Mat­ti R:lle: Et tain­nut ymmärtää, mitä ajoin takaa, kun puhuin “käsien pesemisestä”.

    Nythän hal­li­tus ei kaadu mil­lään, kos­ka siinä ole­vat puolueet ovat sopi­neet, että jos te muut kan­natat­te tätä mei­dän tärkeänä pitämäämme asi­aa, niin me äänestämme aina hal­li­tuk­sen luot­ta­muk­sen puolesta.

    Näin Keskus­ta sai läpi mm. Lääke­laitok­sen siirtämisen ja Kokoomus “urk­in­ta­lain”, vaik­ka oppo­si­tios­sa Vihreät oli­si­vat olleet äänekkäim­mät vas­tus­ta­jat — ainakin tuos­sa jälkim­mäisessä tapauk­ses­sa. Samoin päämin­is­teri voi olla rauhal­lisin mielin; muut hal­li­tus­puolueet ovat luvan­neet tukea hän­tä, kos­ka vasta­lah­jak­si he saa­vat omat sulka­nsa — Vihreil­lä se on uusi vaalirahoituslaki.

  28. mut­ta tämä ei tarkoi­ta etteikö markki­nat olisi aivan hyvin ymmärtäneet mikä ilo niille on uusista tuot­teista, joil­la ne pystyivät kiertämään pankkien pääo­mavaa­timuk­sia, eli otta­maan enem­män riskiä kuin mitä sään­telijät alun perin halusivat.

    Minä en viitan­nut tässä markki­noil­la pankkei­hin, jot­ka kier­sivät reg­u­laa­tio­ta, vaan niitä retail-sijoit­ta­jia, eläkey­htöitä, nor­jalaisia kun­tia ja mui­ta lop­pusi­joit­ta­jia jot­ka osti­vat noiden inno­vaa­tio­den lop­putuot­teet ja sai­vat mus­tan pekan kouraan. Näil­lä toim­i­joil­la oli ja on kaik­ki maail­man kan­nus­teet selvit­tää todel­liset riskit, mut­ta eivät sitä kyen­neet tekemään eivätkä kykene tule­vaisu­udessakaan, vaan kun seu­raa­van ker­ran joku tulee ker­tomaan miten ihan var­masti täysin tur­val­lis­es­ti saa sijoituk­selleen hiukan parem­man tuo­ton, nämä ovat jonot­ta­mas­sa. Rahoi­tussek­torin ongelma­han oli, että nämä lop­pusi­joit­ta­jat eivät olleet _niin_ tyh­miä, että rahoi­tussek­tori olisi saanut dumpat­tua kaiken riskin sinne, vaan rahoi­tussek­tori jou­tui pitämään osan riskistä inno­vaa­tioista huoli­mat­ta itsellään. 

    Minä pelkään, että tämäkään ei kor­jaisi ongel­maa, kos­ka mikä estäisi yksi­ty­istä ihmistä alka­maan sijoi­tus­pankik­si? Jos velko­jat on eris­tet­ty riskistä heil­lä on kan­nus­timet antaa rahaa tälle Art­turi-sijoi­tus­pankille, joka sit­ten pyöräyt­telee rulet­tia. Jos tulee tap­pi­o­ta, nii kaik­ki rahat menee, mut­ta ei yhtään enem­pää. Sit­ten pis­neskaver­it kestit­tää koko lop­puelämän ja itse voi elel­lä “absolu­ut­tises­sa köyhyydessä”.

    Ei var­masti ratkaise ongel­maa. En vain ole parem­paakaan mallia keksinyt, joka edes pienen­täisi ongelmaa. 

    Finanssi­tuot­tei­den inno­vaa­tiot ovat ihan oikei­ta keksin­töjä ja ne kas­vat­ta­vat mei­dän hyv­in­voin­tia siinä mis­sä muutkin keksin­nöt, joten niiden hyö­dyn­tämistä ei pidä kieltää kokon­aan, mut­ta voisi olla viisas­ta kieltää ne osakeyhtiöiltä.

    Finanssi­tuot­tei­den joukos­sa on ihan oikei­ta keksin­töjä, jot­ka kas­vat­ta­vat hyv­in­voin­tia. Ongel­ma on, että häm­men­tävän suuri osa rahoi­tusalan inno­vaa­tios­ta ei ole mitään muu­ta kuin reg­u­laa­tion kiertämistä, ja minä en ymmär­rä miten reg­u­laa­tion kiertämi­nen väistämät­tä lisäisi hyv­in­voin­tia. Siirtää var­masti kyl­lä taskus­ta toiseen.

    Minä kan­natan kyl­lä mielu­um­min tal­letus­suo­jan pois­tamista ja velko­jien rankaisemista konkursseista.

    Min­un mielestäni pitää tehdä ero sen tal­let­ta­jan välil­lä, joka lainaa rahaaa pankille käytän­nöl­lisyyssy­istä (palkkatilit ym.) ja ne sijoit­ta­jat jot­ka lainaa­vat rahaa pankille saadak­seen riskitön­tä sijoi­tus­ta parem­man tuo­ton (joukkovelka­kir­jo­jen omis­ta­jat jne.) Ensim­mäisil­lä kan­nat­taa olla tal­letus­suo­ja (resursse­ja menee hukkaan jos joka iki­nen joutuu tekemään tilin­päätös­ana­lyysiä ja silti lait­ta­maan osan rahois­taan pat­jan sisään tur­vaan). Jälkim­mäisil­lä ei nytkään ole de jure tal­letus­suo­jaa, mut­ta ikävä kyl­lä se de fac­to näyt­tää ole­van. Noi­ta en säälisi.

  29. Liian van­halle: Nimeno­maan amerikkalaises­sa kult­tuuris­sa palkko­ja ver­tail­laan ja niistä puhutaan. Siel­lä on ihan yleistä esitel­lä itsen­sä ker­toma­l­la nimen­sä, asuin­paikkansa ja vuositulonsa.

  30. Vasemim­ston opeil­la talous näivet­tyy ja vaik­ka kuin­ka paljon yrit­täisi­in siirtää kulu­tus­ta enem­män ja enem­män yksi­tyiseltä puolelta julkiselle, pienen­tyvä tai paikoil­laan polke­va kakun koko aiheut­taa sen, että ympäröivät, enem­män oikeis­to­laista poli­ti­ikkaa har­joit­ta­vat val­tiot ampu­vat hyv­in­voin­nis­sa liian vasem­mis­to­lais­ten maid­en ohitse niin että pölisee.

    Tätä on ennustet­tu niin kauan kuin jak­san muis­taa. Ja mitään ei vain tapah­du. Tan­skas­sa ja Ruot­sis­sa on maail­man korkeim­mat kokon­aisveroas­t­eet — Suomen muka kestokyvyn äärim­mäisille ylära­joille hilat­tua veroast­et­ta 6–7 pros­ent­tiyk­sikköä korkeam­mat. Ja silti maail­man noin 200 itsenäis­es­tä val­tios­ta juuri nämä maat vuosikymmen­estä toiseen sijoit­tuvat kaikissa mah­dol­li­sis­sa kan­sain­väli­sis­sä kauneuskil­pailuis­sa 5–10 parhaan joukkoon.

    Esimerkik­si Ruotsin talous­mall­in tuhon on ehtinyt julis­taa var­mak­si koko län­si­maid­en oikeis­to­lainen kom­men­tari­aat­ti täy­del­lä arvo­val­lal­laan jo kak­si ker­taa: ensin 1970–80-luvun tait­teessa ja toisen ker­ran 1990-luvun alus­sa. Silti Ruot­si men­estyy iro­nis­es­ti nimeno­maan talousver­tailuis­sa parem­min kuin 95 pros­ent­tia maail­man muista maista — ja usein myös parem­min kuin Suo­mi. Vaik­ka kyseessä on maail­man sosi­aalidemokraat­tisin maa, jon­ka istu­va kokoomus­lainen val­tio­varain­min­is­teri Anders Borg on Suomen SDP:läisistä val­tio­varain­min­is­tereistä kaukana vasemmalla.

    pienen­tyvä tai paikoil­laan polke­va kakun koko

    Koko län­si­maid­en taloushis­to­ri­as­ta ei juuri mis­tään maas­ta löy­dy muu­ta­maa vuot­ta pitem­pää ajan­jak­soa, jol­loin BKT:n kasvun keskiar­vo olisi ollut nol­la tai negati­ivi­nen. Sel­l­ais­ten ske­naar­i­oiden pystyt­tämi­nen on täysin kat­tee­ton­ta, tarkoi­tushakuista kauhuku­vien maalailua.

    Talous ja elinkei­noelämä eivät työväen­puoluei­den puheista huoli­mat­ta kas­va sil­lä, että laite­taan lisää rahaa ter­vey­den­huoltoon ja sosiaalitoimeen.

    Tämä on ns. Trea­sury View, jon­ka maail­mal­la käytävässä talous­poli­it­tises­sa keskustelus­sa on melko yleis­es­ti kat­sot­tu kumoutuneen, kos­ka viimeaikaiset elvy­tys­paketit ovat toim­i­neet täysin odote­tusti eli elvyt­täneet. Muun muas­sa viime­vuoti­nen talousti­eteen nobelisti Paul Krug­man kat­soo, että Trea­sury View on kärsinyt niin pahan kolauk­sen, ettei sitä pystytä enää herät­tämään uskot­tavasti henkiin.

    Eräs esimerk­ki, jota olen käyt­tänyt ennenkin: USA ja Mek­siko. Kukaan ei ole pystynyt tois­taisek­si selit­tämään, mik­si kaik­ki mah­dolli­nen taloudelli­nen toim­inta ei ole jo kauan sit­ten val­unut USA:sta Mek­sikoon, kun kyseessä ovat naa­puri­maat ja USA:n kokon­aisveroaste on Mek­sikoon ver­rat­tuna noin kolminker­tainen (noin 30 % vs. noin 10 %). Julkisen sek­torin koko on liike­toimin­nan edel­ly­tys­ten suo­tu­isu­ut­ta määrit­tävistä tek­i­jöistä kaukana, kaukana kär­jestä. Paljon tärkeämpi on esimerkik­si valmis­tet­tu­jen tuot­tei­den pääsy aio­tulle markki­na-alueelle ilman tullimuureja.

    Kakun koon kas­vat­ta­mi­nen vaatii yleen­sä ikäviä teko­ja, sil­lä julkisen sek­torin paisut­tamiselle on ole­mas­sa rajat ja Suomes­sa men­ti­in kirkkaasti talouden kan­tokyvyn ylise 80-luvul­la. Kaiken tämän lop­putu­lok­se­na on 90-luvul­la syn­tynyt rak­en­teelli­nen työttömyys.

    Kun 1990-luvun alun lama alkoi Suomes­sa ja Ruot­sis­sa, julkisen sek­torin ali­jäämä oli Ruot­sis­sa ratkai­sev­asti suurem­pi kuin Suomes­sa. Silti Ruot­sis­sa valit­ti­in talous­poli­it­tisek­si tiek­si Suomes­sa tuo­htuneesti hul­lu­tuk­sek­si leimat­tu velka­elvy­tys — julkisen sek­torin pönkit­tämi­nen entis­es­tään ja vieläpä lainara­hal­la. Ja kat­so: Ruot­si nousi lamas­ta nopeasti ilman työt­tömyy­den räjähtämistä käsi­in ja val­taisaa konkurssi­aal­toa, Suo­mi taas merkit­tävästi hitaam­min ja vas­ta koet­tuaan nämä kauhut. Nimeno­maan Ruot­sis­sa, jon­ka julki­nen sek­tori oli valmi­ik­si paljon ali­jäämäisem­pi kuin Suomen, jäi syn­tymät­tä rak­en­teelli­nen työt­tömyys, jon­ka syn­nyn Suomeen yrität lait­taa Suomen julkisen sek­torin väite­tyn ali­jäämäisyy­den syyksi.

  31. Talous ja elinkei­noelämä eivät työväen­puoluei­den puheista huoli­mat­ta kas­va sil­lä, että laite­taan lisää rahaa ter­vey­den­huoltoon ja sosiaalitoimeen

    Kyl­lä sat­sauk­set julkiseen sek­tori­in kas­vat­ta­vat kansan­talout­ta oikeis­to­laises­sakin mallissa.
    Kansan­talouden määrän lasken­nan kannal­ta ei ole väliä tehdäänkö työ julkisel­la vai yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la, kum­mal­lakin se tuot­taa uut­ta bkt.

    Eli jos sairaan­hoit­ja tekee työtä 3000 eurol­la kuus­sa julkisel­la sek­to­ril­la niin se lisää yhtä paljon bkt kuin yksi­tyisen sairaan­hoita­ja, joka tekee työtä 3000 eurol­la kuussa

  32. Sylvesteri: “Talous ja elinkei­noelämä eivät työväen­puoluei­den puheista huoli­mat­ta kas­va sil­lä, että laite­taan lisää rahaa ter­vey­den­huoltoon ja sosiaalitoimeen”.

    Ei myöskään löy­dy yksiselit­teistä tutkimus­näyt­töä siitä, että laa­ja hyv­in­voin­ti­val­tio estäisi talouskasvua, joten… 

    Sylvesteri: “Kakun koon kas­vat­ta­mi­nen vaatii yleen­sä ikäviä teko­ja, sil­lä julkisen sek­torin paisut­tamiselle on ole­mas­sa rajat ja Suomes­sa men­ti­in kirkkaasti talouden kan­tokyvyn ylitse 80-luvul­la. Kaiken tämän lop­putu­lok­se­na on 90-luvul­la syn­tynyt rak­en­teelli­nen työttömyys.”

    Sil­loisen rak­en­teel­lisen työt­tömyy­den ja laman syyt löy­tyvät aika lail­la muual­ta kuin julkisen sek­torin paisut­tamis­es­ta. Ks. esim.
    Down from the heav­ens, up from the ash­es : The Finnish eco­nom­ic cri­sis of the 1990s in the light of eco­nom­ic and social research” Jor­ma Kalela, Jaakko Kian­der, Ulla­mai­ja Kiviku­ru, Heik­ki A. Loikka­nen, Jus­si Sim­pu­ra (eds.) VATT, 2001

  33. tcrown: Ok. Ymmärsin siis väärin. Markki­noil­la tehdään aina virheitä, kos­ka ihmiset tekevät virheitä. Näitä virheitä ei voi pienen­tää, kos­ka myös sään­telijät ovat ihmisiä ja tekevät samo­ja virheitä kuin markki­nat, tosin markki­noil­la on tehokas keino tuot­taa hyviä päätök­siä, kos­ka ne ovat käytän­nössä vedonlyön­ti­markki­nat, jot­ka ovat tutk­i­tusti parem­mat kuin eksper­tit ennus­ta­maan tule­via tapahtumia.

    Sille ei voi mitään, että ihmiset välil­lä tekevät type­r­iä sijoituk­sia hyvistä kannnus­timista huoli­mat­ta. Sille taas voidaan aika paljon, että markki­noil­la on ratio­naal­ista käyt­tää kokon­aishyv­in­voin­tia vähen­täviä tuot­tei­ta, kos­ka riskin kan­taa veronmaksajat.

  34. Tässä menee nyt autu­aasti sekaisin yri­tyk­set ja jär­jestelmät. Viemäri­jär­jestelmän kaa­tu­mi­nen aiheut­taa toki huo­mat­tavia han­kaluuk­sia, viemäriyri­tyk­sen kaa­tu­mi­nen ei niinkään.
    Yhden viemäri­fir­man kaa­tu­mi­nen ei kaa­da mui­ta viemäri­fir­mo­ja, yhden tarpeek­si ison pankin kaa­tu­mi­nen voi keskinäi­sistä velvot­teista johtuen kaataa muut pankit eli järjestelmän.

    Käteisautomaatit yms. pank­ki-infra kyl­lä toimii vaik­ka yri­tyk­set meni­sivätkin konkurssiin.
    Jos pank­ki kaatuu niin sieltä nimeno­maan ei voi nos­taa rahaa, ja tämä mah­dol­lisu­us syn­nyt­tää tal­letus­paon, joka taas on se mikä kaataa pankin…

  35. Art­turi:
    Pankki­jär­jestelmä eroaa viemäriyri­tyk­sistä siinä tärkeässä aspek­tis­sa, että pankki­jär­jestelmän koko toim­inta perus­tuu luot­ta­muk­seen. Jos luot­ta­mus katoaa, niin jär­jestelmä ei toi­mi. Tulee tal­letus­pako, pankit kaatuu, kukaan ei saa luot­toa ja ylipäätään kaikil­la on kovin ikävää. Tästä on hyvin ikäviä empi­irisiä koke­muk­sia his­to­ri­as­ta, jon­ka takia tal­letus­suo­ja on todet­tu ehdot­toman tärkeäk­si. Jos tal­letus­suo­jaa ei olisi, niin pankin konkurssi­ta­pauk­ses­sa Otto-automaatit lopet­taisi­vat toim­intansa. Eli pankkien tapauk­ses­sa jär­jestelmän toimivu­us on vah­vasti sidok­sis­sa yri­tys­ten naut­ti­maan luot­ta­muk­seen. Viemäri­jär­jestelmä ei ole ollenkaan samal­la taval­la haavoit­tu­va. Mitään tal­letus­pakoon ver­rat­tavaa ilmiötä ei ole viemäri­jär­jestelmän uhkana.

    Tämä tal­letus­suo­ja on ehdot­toman tärkeä jär­jestelmän toimivu­udelle, mut­ta se tosi­aan aiheut­taa kaiken­laisia ongelmia joiden setvimi­nen työl­listää lop­ut­tomasti virkamiehiä ja aiheut­taa ajoit­tain ongelmia taloudessa. Silti sen hyödyt ylit­tävät haitat.

  36. ilk­ka:

    Tämä tal­letus­suo­ja on ehdot­toman tärkeä jär­jestelmän toimivu­udelle, mut­ta se tosi­aan aiheut­taa kaiken­laisia ongelmia joiden setvimi­nen työl­listää lop­ut­tomasti virkamiehiä ja aiheut­taa ajoit­tain ongelmia taloudessa. Silti sen hyödyt ylit­tävät haitat.

    Niin­pä. Pankin kaa­tu­miselle on ole­mas­sa menet­te­ly­ta­vat ja esim. Yhdys­val­lois­sa on liit­to­val­tion elin FDIC, joka on hoi­tanut ja hoitaa kaatunei­ta pankke­ja toim­intakun­toon tai myytäviksi ilman sen suurem­paa törinää tasaiseen tahti­in paremp­inakin aikoina. Viime vuon­na isot sijoi­tus­pankit onnis­tu­i­v­at vaku­ut­ta­maan Yhdys­val­tain kon­gressin siitä, että täm­möistä nor­maalia menet­te­lyä ei voi soveltaa niihin, vaan jät­ti­pankit pitää pitää pystyssä kaata­mal­la niihin rahaa. Tietysti jonkun Lehman Broth­ersin velka­pa­perei­den selvit­telem­i­nen taval­lisen menet­te­lyn mukaan olisi var­maan vaat­in­ut ennä­tyk­sel­lisen virkamiesarmei­jan, mut­ta ei siinä mitään sen taianomaisem­paa olisi tarvit­tu. Työt­tömiä pankkialan asiantun­ti­joitakin olis var­maan ollut saatavil­la. Nyt sys­teemi­in on kaadet­tu kos­mi­nen määrä rahaa (enkä tarkoi­ta julk­ista pankki­tukea, vaan keskus­pankkien oper­aa­tioi­ta), eikä hömp­pävelka­pa­perivuor­ta ole selvitet­ty. Lop­putule­mas­ta voi päätel­lä kuka tässä hui­jasi ketä. Arvot­toman velka­pa­perin pake­toin­tia ja myymistä voi pitää yksit­täis­ten kaup­po­jen osalta inhimil­lisenä mokana, mut­ta jär­jestelmän huip­ulle pystyyn jäänei­den pankkien johto kyl­lä hyvin tiesi, mitä oli tekemässä.

  37. “Sille ei voi mitään, että ihmiset välil­lä tekevät type­r­iä sijoituk­sia hyvistä kannnus­timista huolimatta”

    Eihän täsäs lamas­sa ole kysymys type­r­i­stä sijoituk­sista , vaan siitä, että markki­nat sal­li­vat siirtää riske­jä ympäri maailman.
    Ja kaup­paa ei halu­ta rajoit­taa tai ker­toa riskeistä, koskasil­loin välit­täjä ei saisi palkkio­ta tai niitä tulisi vähemmän .

    Kun raken­netaan sys­tee­mi, jos­sa kukaan ei halua ker­toa riskeistä niin rik­it siir­tyvät niistä tietämättömille .

    Ongel­ma on jär­jestelmässä joka suosii salailua

  38. tcrown:

    Min­un mielestäni pitää tehdä ero sen tal­let­ta­jan välil­lä, joka lainaa rahaaa pankille käytän­nöl­lisyyssy­istä (palkkatilit ym.) ja ne sijoit­ta­jat jot­ka lainaa­vat rahaa pankille saadak­seen riskitön­tä sijoi­tus­ta parem­man tuoton…Jälkimmäisillä ei nytkään ole de jure tal­letus­suo­jaa, mut­ta ikävä kyl­lä se de fac­to näyt­tää olevan. 

    Näinkö lyhyt on ihmisen muisti? Kaupthing, Glitnir…

    Tom­mi Uschanov: 

    Tan­skas­sa…

    Vaatii kyl­lä aikamoista men­taali­akro­ba­ti­aa puhua Tan­skas­ta esimerkkinä maas­ta, jos­sa har­joite­taan vasem­mis­to­laista poli­ti­ikkaa. Las­ketko Euroopas­ta mukaan myös Bri­tann­ian, Sveitsin ja Hol­lan­nin? Minus­ta vasem­mis­to­lainen poli­ti­ik­ka on poli­ti­ikkaa, joka on omi­naista vasem­mistop­uolueille, eli työn­tek­i­jän “oikeuk­sien” puol­lus­t­a­mi­nen, val­tion raho­jen pump­paami­nen vaiku­tus­val­taisille teol­lisu­u­de­naloille, yri­tys­ten yksi­ty­istämisen ja julkisen sek­torin ostopalvelu­iden vas­tus­t­a­mi­nen ja ammat­tili­it­to­jen val­lan pönkittäminen.

    Tämä on ns. Trea­sury View 

    Tämä ei ole Trea­sury View 

    talous­poli­it­tises­sa keskustelus­sa on melko yleis­es­ti kat­sot­tu kumoutuneen, kos­ka viimeaikaiset elvy­tys­paketit ovat toim­i­neet täysin odote­tusti eli elvyttäneet. 

    Heh.. ai puhutko siitä “talous­poli­it­tis­es­ta keskustelus­ta”, jota Paul Krug­man har­ras­taa, vai talous­poli­it­tis­es­ta keskustelus­ta? Jälkim­mäisessä on tuskin päädyt­ty siihen, että elvy­tys on toimin­ut, kos­ka sitä ei ole vielä juurikaan har­rastet­tu (siis raho­ja ei ole vielä tuh­lat­tu), eikä sen vaiku­tuk­sia varsinkaan ole pystyt­ty mittaamaan.

    Paul Krug­manin vastin­pari oikeis­tossa on joku Rush Lim­baugh tai Sarah Palin, joten voit ottaa molem­pi­en kir­joituk­set ja sanomiset yhtä vakavasti. Vähänkään kri­it­tis­es­ti ajat­tel­e­van on help­po nähdä, että Krug­manil­la mielip­i­teet taloud­es­ta vai­htel­e­vat sen mukaan miten ne sopi­vat hänen poli­it­tisi­in mielip­iteisi­in­sä. (Esim. val­tion velan suuruus.)

    Ja kat­so: Ruot­si nousi lamas­ta nopeasti ilman työt­tömyy­den räjähtämistä

    Jeps ja keskus­pankin toimil­la ei ollut asian kanssa mitään tekemistä…

    tpyy­lu­o­ma, ilk­ka ja Mikko H: Tal­letus­takausjär­jestelmän ollessa käytössä pankeista saa tal­letuk­set pois, vaik­ka ne kaa­tu­isi­vat. Vaik­ka iso­ja pankke­ja kaa­tu­isi se ei tarkoi­ta etteikö rahoi­tus­markki­nat voisi toimia, jos niiden toimin­nas­ta on run­saasti hyö­tyä. Kap­i­tal­is­tit havait­se­vat mah­dol­lisu­u­den tehdä sat­u­maisia voit­to­ja ja alka­vat met­sästämään niitä. Esim. pystyyn jääneet pankit lisäävät toim­intaansa. Pankki­au­tomaatit ovat infraa siinä mis­sä viemäritkin, ne eivät häviä mihinkään vaik­ka pank­ki menee konkurssiin.

    Liian van­ha:

    Kun raken­netaan sys­tee­mi, jos­sa kukaan ei halua ker­toa riskeistä niin rik­it siir­tyvät niistä tietämättömille .

    Todel­lakin. Riskit siir­retään veron­mak­sajille, joil­ta ei kysytä halu­a­vatko he kan­taa näitä riske­jä. Kenellekään muulle niitä ei siir­retä vas­toin hei­dän tah­toaan ja hei­dän tietämät­tään pait­si rikollisesti.

  39. Näinkö lyhyt on ihmisen muisti? Kaupthing, Glitnir…

    No joo, tuo­ta kir­joit­taes­sa oli enem­män mielessä nämä too-big-to-fail pankit.

  40. “Ja kat­so: Ruot­si nousi lamas­ta nopeasti ilman työt­tömyy­den räjähtämistä

    Jeps ja keskus­pankin toimil­la ei ollut asian kanssa mitään tekemistä…

    Ruot­si ja Nor­ja val­it­si­vat toisen tein kuin Suo­mi 1990-luvun lamassa.Suomessa keski­tyt­ti­in pelas­ta­maan omis­ta­jien rahat Aho ja Viinanen
    arvioi­vat, että on tärkeäm­pää pelas­taa 500000 pankin omis­ta­jan rahat kuin ajatel­la koko kansan etua ja niin­pä pankeille annet­tin oikeus ajaa yri­tyk­siä konkurssi­in muodol­lisil­la seikoil­la ja rahas­taa omaisu­us . Lisäk­si val­tio jakoi koro­ton­ta ja koroll­si­at pääo­ma­lainaa el ei päässyt hyö­tymää kurssinoususta.

    Nor­jas­sa ja Ruot­sis­sa val­tio meni omis­ta­jak­si tukio­su­udel­laan ja esti pankkien hal­li­tuk­sis­sa konkurssi­aal­lon. Nousukaudel­la omis­tuk­sia myyti­in ja pankkikri­isi tuot­ti jopa voittoa.
    Nyt Englan­ti ja USA ovat kopi­oi­neet tätä Ruotsin mallia vaik­ka Kati­nen on yrit­tänyt leikkiä suur­ta ide­olo­gia tässä asiassa

  41. ■Tom­mi Uschanov kir­joit­ti: “Muu­tamia vuosikym­meniä sit­ten demar­it vetivät nuo­ria puoleen­sa niin, että vuon­na 1972 nimitet­ty SDP:n vähem­mistöhal­li­tus sai kansan suus­sa nimen “Paa­sion nap­pu­lali­iga” lyö­tyään Suomen hal­li­tusten nuoruusennätyksen.”
    eggo kir­joit­ti: “Vasem­mis­to­laisu­us vaatii kuitenkin tiet­tyä heikkouden, haavoit­tuvu­u­den ja riip­pu­vu­u­den tunnustamista.”

    Tästä on hyvä jatkaa. Nimit­täin eivät ihmiset äänestä vain sen perus­teel­la, mikä tun­tu­isi järkevältä. Äänestys on myös sosi­aa­li­nen tapah­tu­ma, jos­sa viestitetään muille omaa asemaa.

    Pitkän nousukau­den tulok­se­na moni suo­ma­lainen ja muukin euroop­palainen on vauras­tunut. Elin­ta­so on enem­män tai vähem­män sta­tussym­boli, joten sen pitää näkyä ulospäin. Men­estyk­sen ulkoisi­in tun­nuk­si­in kuu­lu­vat meil­lä myös kokoomussym­pa­ti­at, onhan kokoomus ollut brändituote.
    Sik­si vauras­tuneesta demarista on alka­nut tun­tua, että vasem­mis­to­laiset ovat yhteiskun­tamme luusere­i­ta, joi­hin ikäänkuin samais­tu­isi, mikäli äänestää vasemmistoa.
    Kuitenkin suvun ja lähipi­irin puolue­per­in­teet ovat vah­va vas­tavoima, mikä on estänyt demarei­den (ja myös keskus­tan) vielä suurem­man romahduksen.

  42. “Muu­tamia vuosikym­meniä sit­ten demar­it vetivät nuo­ria puoleen­sa niin, että vuon­na 1972 nimitet­ty SDP:n vähem­mistöhal­li­tus sai kansan suus­sa nimen “Paa­sion nap­pu­lali­iga” lyö­tyään Suomen hal­li­tusten nuoruusennätyksen.”

    Demar­it eivät sil­lonkaan houkutelleet kaikkia. SDP ja vasem­mis­to menet­tivät vuo­den 1970 vaaleis­sa enem­mistnsä kun suuret ikälu­okat oli­vat ensim­mäistä ker­taa äänestämässä.

    Voit­ta­ja oli SMP eli Veikko Ven­namo. Siitä lah­tien vasem­mis­to on pikku hil­jaa ment­tänyt otettaan.
    Muis­sakin puolueis­sa tuli mukaan nuo­ria esim Kepun Paa­vo Väyry­nen ja sin­nit­teli kepun riveis­sä sel­l­ainenkin vei­jari kuin Jor­ma Ollila.

    Vasemm­si­to sai 80-luvu lopus­sa urkan tehtyä eli sil­loin työn­tek­i­jän oikeudet ja suurin osa Forssan kok­ouk­sen tavoit­teista oli täytetty.

    Uusia tuu­lia ei ole syn­tynyt ja kun kat­se­lee nyksy­isiä demare­i­ta niin he ovat vain säälit­tävä Kokoomuk­sen kopio

  43. “Muu­tamia vuosikym­meniä sit­ten demar­it vetivät nuo­ria puoleen­sa niin, että vuon­na 1972 nimitet­ty SDP:n vähem­mistöhal­li­tus sai kansan suus­sa nimen “Paa­sion nap­pu­lali­iga” lyö­tyään Suomen hal­li­tusten nuoruusennätyksen.”

    Demar­it eivät sil­lonkaan houkutelleet kaikkia. SDP ja vasem­mis­to menet­tivät vuo­den 1970 vaaleis­sa enem­mistnsä kun suuret ikälu­okat oli­vat ensim­mäistä ker­taa äänestämässä.

    Voit­ta­ja oli SMP eli Veikko Ven­namo. Siitä lah­tien vasem­mis­to on pikku hil­jaa ment­tänyt otettaan.
    Muis­sakin puolueis­sa tuli mukaan nuo­ria esim Kepun Paa­vo Väyry­nen ja sin­nit­teli kepun riveis­sä sel­l­ainenkin vei­jari kuin Jor­ma Ollila.

    Vasemm­si­to sai 80-luvu lopus­sa urkan tehtyä eli sil­loin työn­tek­i­jän oikeudet ja suurin osa Forssan kok­ouk­sen tavoit­teista oli täytetty.

    Uusia tuu­lia ei ole syn­tynyt ja kun kat­se­lee nyksy­isiä demare­i­ta niin he ovat vain säälit­tävä Kokoomuk­sen kopio

  44. Vaatii kyl­lä aikamoista men­taali­akro­ba­ti­aa puhua Tan­skas­ta esimerkkinä maas­ta, jos­sa har­joite­taan vasem­mis­to­laista politiikkaa.

    En pysty laske­maan, kuin­ka mon­ta ker­taa olen kuul­lut eri yhteyk­sis­sä vaa­dit­ta­van, että vero­ja pitää laskea ja hyv­in­voin­ti­val­tion palvelu­ja kar­sia, kos­ka verot ja hyv­in­voin­tipalve­lut ovat vasem­mis­to­laisu­ut­ta ja vasem­mis­to­laisu­us on Paha Asia. Tan­skas­sa on maail­man korkeim­mat verot ja hyv­in­voin­tipalve­lut kuu­lu­vat nekin var­masti vähin­tään parin-kol­men maail­man kat­tavim­man joukkoon.

    Olet kai huo­man­nut, että myös blogin­pitäjämme on useis­sa yhteyk­sis­sä luon­neht­in­ut itseään vasem­mis­to­laisek­si — viimek­si sun­nun­tai-Hesarin kier­to­haas­tat­telus­sa puoluei­den taus­tavaikut­ta­jista (HS 16.8.2009)? Onko tämä sinus­ta ken­ties jotenkin absur­dia, kos­ka kyseessä on enti­nen por­varipuolueen puheen­jo­hta­ja? Jos vasem­mis­to­laisu­us edel­lyt­tää vasem­mis­to­laisek­si itse itseään nimit­tävän puolueen kan­nat­tamista tai äänestämistä, en siinä tapauk­ses­sa ole itsekään vasemmistolainen.

    Las­ketko Euroopas­ta mukaan myös Bri­tann­ian, Sveitsin ja Hollannin?

    Mikä kysymys tämä nyt on?! Tietenkin lasken Euroopas­ta mukaan koko Län­si-Euroopan kaik­ki maat. Kaikkial­la yhteiskun­tapoli­ti­ikan päälin­jat nou­dat­ta­vat tavoit­tei­ta, jot­ka muu­tamia sukupolvia sit­ten oli­vat leimallis­es­ti nimeno­maan vasem­mis­ton tavoit­tei­ta, ja muu­tamien sukupolvien takaisen oikeis­ton tavoit­teet ovat samal­la vas­taavasti lentäneet his­to­ri­an roskatynnyriin.

    Tämähän juuri on se syy, mis­tä tässä kom­ment­tiketjus­sa keskustel­tu vasem­mis­ton alamä­ki Euroopas­sa pohjim­mil­taan johtuu. Vasem­mis­to on saanut alku­peräi­sistä tavoit­teis­taan enem­mistön jo läpi, joten sil­lä ei ole enää juuri mitään omaa ajet­tavaa, toisin kuin esimerkik­si vihreillä.

    Minus­ta vasem­mis­to­lainen poli­ti­ik­ka on poli­ti­ikkaa, joka on omi­naista vasem­mistop­uolueille, eli työn­tek­i­jän “oikeuk­sien” puol­lus­t­a­mi­nen, val­tion raho­jen pump­paami­nen vaiku­tus­val­taisille teol­lisu­u­de­naloille, yri­tys­ten yksi­ty­istämisen ja julkisen sek­torin ostopalvelu­iden vas­tus­t­a­mi­nen ja ammat­tili­it­to­jen val­lan pönkittäminen.

    Aika syn­dikalisti­nen vasem­mis­to­laisu­uskäsi­tys. Mut­ta ei sekään muu­ta mitään. Län­si-Euroopas­sa yleis­es­ti ja Pohjo­is­mais­sa erik­seen on koko maail­man vahvim­mat ammat­tili­itot ja työn­tek­i­jän oikeudet (en tosin tiedä, ovatko ne sama asia kuin “työn­tek­i­jän ‘oikeudet‘”). Sel­l­aiset luk­suk­set kuin työe­htosopimusten yleis­si­tovu­us tai ay-jäsen­mak­su­jen verovähen­nysoikeus ovat ilmiöitä, joista ay-liike voi suures­sa osas­sa muu­ta maail­maa vain kaukaises­ti haaveilla.

    Heh.. ai puhutko siitä “talous­poli­it­tis­es­ta keskustelus­ta”, jota Paul Krug­man har­ras­taa, vai talous­poli­it­tis­es­ta keskustelusta?

    Puhun siitä talous­poli­it­tis­es­ta keskustelus­ta, jota käy­dään nobelisti- ja Clark-mitalistitasolla.

    Jeps ja keskus­pankin toimil­la ei ollut asian kanssa mitään tekemistä…

    En mis­sään vai­heessa puhunut sanal­lakaan siitä, oliko keskus­pankin toimil­la asian kanssa mitään tekemistä vai ei. En väit­tänyt sen enem­pää, että oli, kuin väitin, että ei ollut. Tämä harhau­tus­li­ike ei siis joh­da mihinkään.

  45. Tom­mi Uschanov:

    Jos vasem­mis­to­laisu­us edel­lyt­tää vasem­mis­to­laisek­si itse itseään nimit­tävän puolueen kan­nat­tamista tai äänestämistä, en siinä tapauk­ses­sa ole itsekään vasemmistolainen.

    Osmon alku­peräis­es­tä postauk­ses­ta olis ehkä voin­ut käsit­tää, että nyt puhutaan nimen omaan demarei­den alamäestä (siis sosialidemokraat­tis­ten ja ehkä muidenkin vasem­mistop­uoluei­den alamäestä).

    Tietysti, jos määrit­telet oikeistop­uolueet vasem­mis­to­laisik­si, niin sil­loin­han voit riemui­ta vasem­mis­ton voittokulusta.

    Tietenkin lasken Euroopas­ta mukaan koko Län­si-Euroopan kaik­ki maat.

    Ok. Eli sinus­ta niis­sä kaikissa har­joite­taan yhtä paljon sitä poli­ti­ik­ka, jot­ka sosialidemokraat­tiset puolueet aja­vat. Minus­ta näyt­tää siltä, että varsinkin Sveit­sis­sä, Hol­lan­nis­sa ja Tan­skas­sa har­joite­taan sel­l­aista poli­ti­ikkaa, jot­ka sosialidemokraat­tiset puolueet ovat keskit­tyneet vastustamaan.

    Tämähän juuri on se syy, mis­tä tässä kom­ment­tiketjus­sa keskustel­tu vasem­mis­ton alamä­ki Euroopas­sa pohjim­mil­taan johtuu.

    Nyt taisit jo sekoit­taa itsesi. Miten vasem­mis­to voi olla alamäessä, jos kaik­ki Euroopan maat ovat vasem­mis­to­laisia ja se suun­ta mitä kohti val­tiot ovat kehit­tymässä on kaikkein vasemmistolaisinta?

    Hauskaa kyl­lä, että näistä uud­is­tuk­sista voi käyt­tää ihan hyvin ter­me­jä neokon­ser­vati­ivi­nen ja oikeis­to­lainen ja sit­ten kun huo­mataan, että hei nämähän paran­si­vat taval­lis­ten ihmis­ten elin­ta­soa väit­tää niitä vasemmistolaisiksi.

    Pohjo­is­mais­sa erik­seen on koko maail­man vahvim­mat ammat­tili­itot ja työn­tek­i­jän oikeudet

    Varsinkin Tanskassa? 

    en tosin tiedä, ovatko ne sama asia kuin “työn­tek­i­jän ‘oikeudet’”

    Ne ovat juuri niitä työn­tek­i­jän oikeuk­sia joi­hin viit­tasin, eli sitä, että työn­tek­i­jältä riis­tetään hänen oikeuten­sa sopia itse palkkauk­ses­taan ja työe­hdois­taan. Tästä vasti­neek­si hän saa oikeu­den olla työtön, vaik­ka halu­aisi tehdä töitä.

    Mitä use­am­min nämä ay-liik­keeseen kuu­lu­vien hyväo­sais­ten työn­tek­i­jöi­den ase­maa muiden työn­tek­i­jöi­den kus­tan­nuk­sel­la pönkit­tävät teot jäävät ay-liik­keen haaveiluk­si, sitä parempi.

    Puhun siitä talous­poli­it­tis­es­ta keskustelus­ta, jota käy­dään nobelisti- ja Clark-mitalistitasolla.

    Jos sin­ul­la ei ole kom­pe­tenssia arvioi­da talous­poli­it­tista keskustelua muuten kuin laske­mal­la Nobelis­te­ja ja Clark-mital­is­te­ja suosit­te­len, että pidät arviot omana tietonasi.

    On kuitenkin aika vaikea uskoa, että uskot edes omaa ana­lyysiäsi. Tämähän tarkoit­taisi, että jos suurin osa Clark-mital­is­teista ja nobelis­teista pitäisi Krug­manin NYT kolum­ne­ja poli­it­tise­na pro­pa­gan­dana sinäkin hylkäisit Krug­manin (kolum­neis­sa esit­tämät) johtopäätök­set. Ilah­tu­isin kuitenkin iki­hyviksi, jos osoit­taisit min­un olleen tässä asi­as­sa väärässä.

    En mis­sään vai­heessa puhunut sanal­lakaan siitä, oliko keskus­pankin toimil­la asian kanssa mitään tekemistä vai ei. En väit­tänyt sen enem­pää, että oli, kuin väitin, että ei ollut. Tämä harhau­tus­li­ike ei siis joh­da mihinkään.

    Ja samal­la taval­la olis epäon­nis­tunut harhau­tus­li­ike, maini­ta nopeista lihas­soluista Usain Boltin men­estyk­sen salaisuute­na, kun sinä puhuisit tossu­jen merkistä?

  46. Sosi­aalidemokra­tia on vaikea taito­la­ji, oikeis­to­laisu­us on help­po uskonto.

  47. Liian van­ha sanoi:

    Lisäk­si val­tio jakoi koro­ton­ta ja koroll­si­at pääo­ma­lainaa el ei päässyt hyö­tymää kurssinoususta.

    Kir­joi­tatko tämän uud­estaan? En saanut selvää.

  48. hihi­hi­hi­hi.…. yksi nobelisti lisää Tom­min puolelle “talous­poli­it­tiseen keskusteluun”…

  49. “Lisäk­si val­tio jakoi koro­ton­ta ja koroll­si­at pääo­ma­lainaa el ei päässyt hyö­tymää kurssinoususta.”

    Val­tio antoi SYP:lle KOPlle ja muilekin pankeille pääo­ma­lainaa ts paran­si niiden pääo­maa ja vakavaraisu­ut­ta. Lina oli osin koro­ton­ta, osin korollista.
    Ruot­si ja Nor­ja taas menivät vas­taaval­la tuel­la omis­ta­jik­si pankkei­hin ja sai­vat siis omis­tu­soikeut­ta pankkeihin.
    Kun kurssit oli­vat alhaal­la niin omis­tu­soikeud­es­ta tuli merkit­tävä ja kun kurssit aikanaan nousi­vat ja Ruot­si ja Nor­ja myivät omis­tuk­si­aan niin val­tiot tekivät jopa voit­toa pankkikriisillä.

    Ei pankkikri­isi ollut suo­ma­lainen erikoisu­us eikä vakaan markan politiikkakaan.
    Kri­isi lähti USA:sta 80-luvun alkupuolel­la ja kierteli ympäri maail­man sitä mukaa kuin rahamarkki­noi­ta vapautettiin.

    Suo­mi oli ain­oa län­si­maaa, joka kehit­ti kri­i­sistä katastrofin.

    Vakaan markan polit­tik­ka taas joh­tui EY-lähen­tymisetä. Vapaan kau­pan laa­jen­t­a­mi­nen edlyt­ti, että val­tiot eivät har­ras­ta kil­pailua esim deval­vaa­tioiden tai val­u­u­tan kelluttamisella.
    Mut­ta sil­loin ei ollut keskus­pankkien yhteistyötä ja niin­pä speku­lan­tit kykenivät mur­ta­maan kiin­teät val­u­u­tat, jopa pun­ta oli vähäl­lä kaatua.
    Mut­ta 1989 oli jo toinenkin hyvä syy pitää val­u­ut­ta vakaanan:Yritykset oli­vat velka­an­tuneet rajusti ulko­maille ja deval­vaa­tio olisi ollut kohtalokas.
    SP tar­josi jopa deval­vaa­tio­porkkanaa ‚jot­ta yri­tyk­set oli­si­vat mak­sa­neet ulko­maisen velka­nsa pois ja vai­h­ta­neet koti­maiseen, mut­ta porkkana ei purrut

  50. SP tar­josi jopa deval­vaa­tio­porkkanaa ‚jot­ta yri­tyk­set oli­si­vat mak­sa­neet ulko­maisen velka­nsa pois ja vai­h­ta­neet koti­maiseen, mut­ta porkkana ei purrut

    Piti olla tietysti revalvaatioporkkana

  51. Kiitos.
    Ok, “koroll­si­at” on siis kai “korol­lista”, mut­ta en vieläkään tajua, mikä on “el”, eikä lauser­akenne aukea. Saisinko ehdot­taa hita­m­paa kirjoitusnopeutta?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.