Demareiden alamäki Euroopassa

Sosia­lis­tit voit­ti­vat Krei­kas­sa. Tulos on Euroo­pas­sa aika har­vi­nai­nen, mut­ta pal­jon tasoi­tus­ta antoi­vat kyl­lä talou­del­li­siin skan­daa­lei­hin ryvet­ty­neet hal­li­tus­puo­lu­eet. Toi­nen tul­kin­ta tilan­tee­seen on dema­reil­le loh­dut­to­mam­pi: Kreik­ka elää talou­del­li­ses­ti vie­lä sitä aikaa, jos­sa dema­reil­la oli jokin rooli.

Sak­sas­sa dema­reil­la kävi tosi huo­nos­ti. Tulos­ta voi yrit­tää lie­vit­tää sil­lä, että dema­rit eivät hävin­neet kovin pal­jon poliit­ti­sel­le oikeis­tol­le, vaan uudel­le osin dema­reis­ta loh­jen­neel­le vasem­mis­to­puo­lu­eel­le ja van­hoil­le liit­to­lai­sil­leen, vihreille.

Tai sit­ten tämä joh­taa vie­lä syn­kem­pään tul­kin­taan: perin­tei­sel­lä sosia­li­de­mo­kra­tial­la on pal­lo hukas­sa. Sak­san vasem­mis­to­puo­lu­ees­ta en pal­jon tie­dä, mut­ta ohjel­ma vai­kut­taa epä­toi­voi­sel­ta tar­rau­tu­mi­sel­ta men­nee­seen; ehkä käsi­tys joh­tuu sii­tä, että ohjel­maa, jos sel­lais­ta on, julis­te­taan kovin popu­lis­ti­sin sanankääntein.

On pidet­ty luon­nol­li­se­na, että agraa­ri­puo­lue menet­tää val­taan­sa  maa­ta­lous­väes­tön mää­rän vähe­tes­sä. Luon­nol­lis­ta on, että samoin käy teol­li­suus­työ­läi­siin nojaa­van puo­lu­een sitä mukaa kuin teol­li­suu­des­ta siir­ry­tään uusiin ammat­tei­hin. Nois­sa uusis­sa amma­teis­sa äänes­te­tään usein vih­rei­tä tai kon­ser­va­tii­vi­sia. Libe­raa­li­puo­lu­eel­la­kin oli­si sau­ma, mut­ta sel­lais­ta­han ei Suo­mes­sa enää ole. 

Vih­rei­tä ei pidä dema­rei­den kyl­jes­sä niin­kään vel­jeys ja soli­daa­ri­suus kuin vas­ten­mie­li­syys oikeis­toa – ja ennen kaik­kea ydin­voi­maa koh­taan. Sak­san vih­reis­sä oli aitoa kiin­nos­tus­ta Suo­men hal­li­tus­rat­kai­suun, kos­ka siel­lä­kin havait­tiin, ettei vih­rei­den pidä vyöt­täy­tyä dema­rei­den uppoa­vaan lai­vaan, mut­ta uusi joh­to karis­ti aja­tuk­set por­va­ri­hal­li­tuk­seen osal­lis­tu­mi­ses­ta ilmei­ses­ti juu­ri tuon ydin­voi­ma­ky­sy­myk­sen takia. His­to­ria ker­too jos­kus tule­vai­suu­des­sa, onko tämä järkevää.

Kris­til­lis­de­mo­kraa­tit­kaan eivät voit­ta­neet, mut­ta tämä ei ker­ro oikeis­to­lai­suu­den hii­pu­mi­ses­ta. Sak­san libe­raa­lit ovat nykyi­sin – toi­sin kuin 1970-luvul­la – kovin mark­ki­na­li­be­ra­lis­ti­nen puo­lue. En tie­dä, äänes­ti­vät­kö sak­sa­lai­set sel­keäm­män oikeis­to­lai­suu­den puo­les­ta vai yksin­ker­tai­ses­ti pysäh­ty­nei­syyt­tä vas­taan ja raik­kai­den aja­tus­ten puolesta.

Kun kerääm­me satoa libe­ra­lis­ti­sen talous­po­li­tiik­kian täy­del­li­ses­tä epä­on­nis­tu­mi­ses­ta. Tämä ei liho­ta vasem­mis­toa. Kan­sa ei ole tyh­mää. Se kai­paa myös vas­tauk­sia, ei vain syytteitä.

51 vastausta artikkeliin “Demareiden alamäki Euroopassa”

  1. Dema­rit pää­tyi­vät oikeis­ton huo­nok­si kopioksi.
    Kun Sak­sas­sa ja Suo­mes­sa ja mones­sa muus­sa­kin maas­sa dema­rit ovat pää­ty­neet hal­li­tuk­seen oikeis­ton kans­sa eikä poli­tii­kas­sa­kan ole suu­ria ero­ja niin mik­si äänes­tää dema­rei­ta kun voi suo­raan äänes­tää oikeistoakin ?

    Toi­sa­lat yri­ty­ten mer­ki­tys ihmis­ten elä­män ohjaa­ji­na on lisään­ty­mäs­sä yhteis­kun­tien n väis­tyes­sä pel­kik­si väki­val­ta­ko­neis­toik­si, jot­ka pal­ve­lavt yrityksiä.
    Yri­tys­ta­lou­del­lis­ten arvo­jen mer­ki­tyk­sen nousu ja palk­ka­työn osuu­den las­ku bkt:sta joh­taa sii­hen. että työn­te­ki­jöil­lä ei ole enää polii­tis­ta pai­noa talout­ta pai­not­ta­vas­sa politiikassa.
    Nyky­ään yri­tyk­sil­lä esim Nokia on pal­jon enem­män val­taa yhteis­kun­nas­sa kuin 500000 äänestäjällä

    Täl­lä het­kel­lä hae­taan uusi suun­tia ja var­maan ajan myö­tä ilmes­tyy dema­rit kor­vaa­va puo­lue , joka saa suu­rem­man knanatuksen.
    Mut­ta on ole­mas­sa sel­lai­nen­kin vaih­toeh­to, että yhteis­kun­ta sir­pa­loi­tuu ja val­tio on vain pik­ku­te­ki­jä sivu­roo­lis­sa ja yri­tyk­set päät­tä­vät kaikesta

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Ei lie­ne sat­tu­ma, että dema­rien esi­ku­via ovat opet­ta­jat ja opet­ta­jis­sa on pal­jon dema­rei­ta ja kun­nan­val­tuus­tois­sa on pal­jon opettajademareita.

    Ahti­saa­ri ja Urpi­lai­nen ovat opet­ta­jia. Tar­ja Halos­ta voi­si luul­la kan­san­kynt­ti­läk­si. Jopa päi­vä­leh­ti Dema­ri on kuin Opet­ta­ja-leh­den näköispainos.

    Fors­san kokouk­ses­sa oli­ko yhtään opet­ta­jaa. Vii­me kesä­nä Turun kokous oli täyn­nä näi­tä opet­ta­jia taja mui­ta kansankynttilöitä.

    Kun dema­ri puhuu edus­kun­nas­sa, se on kuin opet­ta­jan puhet­ta­ja oppi­lail­le. Käy­tän­nön polii­tii­kas­sa­kin pääl­lim­mäi­nen huo­li on kou­lu­jen ryh­mä­koot. Dema­rit halau­ai­si­vat yksi­tyi­so­pet­ta­jan jokai­sel­le erakko-suomalaiselle.

    Revi sit­ten sii­tä kannatusta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Osmo: “Vih­rei­tä ei pidä dema­rei­den kyl­jes­sä niin­kään vel­jeys ja soli­daa­ri­suus kuin vas­ten­mie­li­syys oikeis­toa – ja ennen kaik­kea ydin­voi­maa kohtaan.”

    Suo­mes­sa­kin on kiin­nos­ta­vaa kat­sel­la raken­taa­ko ensi hal­li­tus Katai­sin hai­kai­le­mat 3 ydin­voi­ma­laa, ja miten vih­reät selit­tää itsel­leen ja muil­le mik­si tätä­kin pää­tös­tä on hyvä olla teke­mäs­sä hallituksessa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Suo­mes­sa­kin on kiin­nos­ta­vaa kat­sel­la raken­taa­ko ensi hal­li­tus Katai­sin hai­kai­le­mat 3 ydin­voi­ma­laa, ja miten vih­reät selit­tää itsel­leen ja muil­le mik­si tätä­kin pää­tös­tä on hyvä olla teke­mäs­sä hallituksessa.

    Tämä on kor­kein­taan mie­li­ku­vaon­gel­ma, joka juon­taa sel­lai­ses­ta moni­puo­lue­jär­jes­tel­mäs­sä omi­tui­ses­ta poliit­ti­ses­ta kult­tuu­ris­ta jos­sa hal­li­tuk­ses­sa ole­vien pitäi­si muka tees­ken­nel­lä että kaik­ki mitä hal­li­tus tekee on heis­tä hyvä asia. Ote­taan ver­tai­lun vuok­si dema­rit ja varallisuusvero:

    Olen aika lail­la var­ma että varal­li­suus­ve­ron pois­to ei ole jotain jota dema­rit halusi­vat. Se oli kui­ten­kin työ­mark­ki­na­neu­vot­te­lui­den tulos ja sitä kan­nat­ti­vat monet muut puo­lu­eet. Yksin­ker­tai­ses­ti, varal­li­suus­ve­ro oli pois­tu­mas­sa halusi­vat dema­rit sitä tai ei.

    Tai kokoo­mus. Sub­jek­tii­vi­sen päi­vä­hoi­to-oikeu­den tähän maa­han sää­ti hal­li­tus jos­sa kokoo­mus oli muka­na. Tämä tus­kin oli kokooo­muk­sen tavoi­te, mut­ta kos­ka muut kan­nat­ti­vat se oli­si sää­det­ty halusi kokoo­mus sitä tai ei.

    Sama jut­tu vih­rei­den ja ydin­voi­man kans­sa. Aina­kin yhdel­lä ydin­voi­ma­lal­la on laa­ja poliit­ti­nen kan­na­tus, halua­vat vih­reät sitä tai ei.

    Mil­lä tahan­sa poliit­ti­sel­lä liik­keel­lä on liu­ta tavot­tei­ta ja moni­puo­lue­jär­jes­tel­mäs­säm­me kaik­ki näis­tä eivät tule saa­maan kan­na­tus­ta. Vaa­ti­mus että puo­lu­een pitäi­si jät­täy­tyä pää­tök­sen­teon ulko­puo­lel­le jos jotain tavoi­tet­ta ei saa­vu­ta on absur­di, se nime­no­maan oli­si kan­nat­ta­jien pet­tä­mis­tä kos­ka val­ta luo­vu­tet­tai­siin muille.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Tuo­mak­sel­le: Olen vii­me aikoi­na kuun­nel­lut Anni Sii­ne­mäen haas­tat­te­lu­ja ja joka ker­ta hän kier­tää kysy­myk­sen ja vas­taa vain, että Vih­reät ovat hal­li­tuk­ses­sa aja­mas­sa omia tavoit­tei­taan kuten nyt uut­ta vaa­li­ra­hoi­tus­mal­lia ja se riittää.

    Eli kuvio menee niin, että hal­li­tus­puo­lu­eet anta­vat toi­sil­leen vapaat kädet muu­ta­mis­sa asiois­sa, mut­ta hin­ta­na on tuen anta­mi­nen myös sel­lai­siin pää­tök­siin, joi­ta itse ei kan­na­ta tai jopa vas­tus­taa. Par­la­men­ta­ris­mi ei täl­lä menol­la toi­mi vaan hal­li­tus saa aina luot­ta­muk­sen, teki se mel­kein mitä tahan­sa. Minus­ta tämä “käsien­pe­su” on vastenmielistä!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Osmo:

    Kun kerääm­me satoa libe­ra­lis­ti­sen talous­po­li­tiik­kian täy­del­li­ses­tä epäonnistumisesta.

    Mitä­hän tämä nyt tar­koit­ti? Tus­kin kui­ten­kaan sitä, että talous­krii­si on seu­raus­ta talou­den libe­ra­li­soin­nis­ta… Sii­tä olen toki samaa miel­tä, että krii­si on todis­tus talous­po­li­tii­kan epäonnistumisesta.

    Meil­lä ei pitäi­si olla mitään talous­po­li­tiik­kaa, vaan ihmis­ten pitäi­si antaa teh­dä mitä lys­tää kun­han eivät vahin­goi­ta mui­ta ihmisiä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Ei lie­ne sat­tu­ma, että dema­rien esi­ku­via ovat opet­ta­jat ja opet­ta­jis­sa on pal­jon dema­rei­ta ja kun­nan­val­tuus­tois­sa on pal­jon opettajademareita.

    Heh, opet­ta­jat oavt kyl­lä pää­asias­sa kepulaisia .
    Suu­rin osa kun­nis­ta on Kepun hal­lit­se­mia ja hel­pom­pi on kame­lin kul­kea neu­lan sil­män lävit­se kuin muun kuin kepu­lai­sen pää­se­vän kun­nan vir­kaan kepu­lan­dias­sa . Kepul­la on mää­räys­val­ta n 50 kun­nas­sa ja lähes sadas­sa se on lähes enemmistönä.

    Kokoo­mus on suu­rin lähes kai­kis­sa lopuis­sa, dema­reil­la ja kom­mu­nis­teil­la tai­taa olla pari kun­taa hallussaan.

    Toi­nen vir­ka­mies­puo­lue on Kokoo­mus, sen kan­san­edus­ta­jis­ta on 2/3 virkamiehiä

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Kun olen ollut tähän asti blo­gin ns. aktii­vi­nen pas­sii­vi­seu­raa­ja, niin sanot­ta­koon aluk­si kii­tok­set Osmol­le + vakio­kom­men­toi­jil­le hie­nos­ta blo­gis­ta ja hyvä­ta­soi­sis­ta keskusteluista!

    Haluai­sin tart­tua hie­man otsik­ko­asian ulko­puo­lel­ta tuo­hon kai aika ylei­seen kepu-käsi­tyk­seen, että puo­lue väis­tä­mät­tä menet­tää ase­man­sa maa­ta­lou­den roo­lin pie­ne­ne­mi­sen myö­tä. Näin­hän ei ole kui­ten­kaan sii­nä mää­rin tapah­tu­nut kuin voi­si olettaa.

    Ei kes­kus­ta vält­tä­mät­tä noin tuhoon tuo­mit­tu ole­kaan. Itse en iki­nä kes­kus­taa äänes­tä­nyt, mut­ta juu­ri pää­kau­pun­ki­seu­dul­ta ns. maa­kun­ta-Suo­meen muut­ta­nee­na itse­kin yllä­tyin huo­ma­tes­sa har­kit­se­va­ni jopa täl­lais­ta vaih­toeh­toa. Jos asuu muu­al­la kuin pää­kau­pun­ki­seu­dul­la, ja vaik­ka joku muu puo­lue oli­si hen­ki­ses­ti huo­mat­ta­vas­ti kes­kus­taa lähem­pä­nä, niin kyl­lä kes­kus­tan voi koko­nai­suu­des­saan aja­tel­la hyvin­kin aja­van par­hai­ten omaa asi­aa. Ja mikä ehkä tär­keäm­pää, ole­van lähim­pä­nä omaa identiteettiä/arvoja, jois­ta noin poliit­ti­ses­sa mie­les­sä asuin­paik­ka on kui­ten­kin aika tärkeä.

    Point­ti siis, että jos kes­kus­tan ydin on ollut aikoi­naan maa­ta­lou­des­sa, niin ehkä se on nyt ja tule­vai­suu­des­sa siir­ty­nyt sii­tä “yleis­maa­kun­ta­puo­lu­eek­si”. Ehkä vähän vas­taa­vas­ti vih­rei­den yti­me­nä on ollut aikoi­naan luon­nos­ta huo­leh­ti­mi­nen glo­baa­lil­la tasol­la, nyt ylei­sem­min ympä­ris­tös­tä (luon­to, kans­saih­mi­set niin Suo­mes­sa kuin muu­al­la maa­il­mas­sa, …). Kan­ta­van tee­ma­na “glo­baa­li välit­tä­mi­nen”. Oli­si­ko kokoo­mus — rajus­ti yksin­ker­tais­taen — puo­les­taan siir­ty­nyt eko­ni­mi­ses­ti menes­ty­vien puo­lu­ees­ta koko­nais­val­tai­ses­ti sosio­eko­no­mi­ses­ti menes­ty­vien puo­lu­eek­si. Edel­li­seen eivät opet­ta­jat kuu­lu, mut­ta jäl­kim­mäi­seen kyllä.

    Dema­reil­le en äkki­sel­tään löy­dä saman­lais­ta yhden selit­tä­jän mal­lia, mikä voi kyl­lä joh­tua sii­tä että koko aja­tus­kul­ku­ni jär­ke­vyys on kysee­na­lai­nen — mut­ta ehkä myös sii­tä, ettei­vät dema­rit ole aidos­ti elä­neet yhteis­kun­nan muka­na ja uudistuneet.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Meil­lä ei pitäi­si olla mitään talous­po­li­tiik­kaa, vaan ihmis­ten pitäi­si antaa teh­dä mitä lys­tää kun­han eivät vahin­goi­ta mui­ta ihmisiä.

    Rajal­lis­ten resurs­sien maa­il­mas­sa toi­sen resurs­sien yli­käyt­tö on aina toi­sel­ta pois.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Talous­krii­siin on mon­ta syy­tä mut­ta täs­sä yksi havainto:
    Se on seu­raus­ta raha- ja pank­ki­toi­min­nan äkkiliberalisoinnista.
    Ja sen instru­ment­tien saman­ai­kai­ses­ta kehit­ty­mi­ses­tä niin nopeik­si ja samal­la moni­mut­kai­sik­si, että jot­kut pörs­si­hait­kin sor­tui­vat omaan näppäryyteensä. 

    Lisäk­si pörs­si­ta­lous, tai ‑kupla tai mikä­vain, jat­koi kiih­ko­kas­vu­aan reaa­li­ta­lou­den jo hyy­dyt­tyä, mis­tä kaut­ta aiko­jen on seu­ran­nut romahduksia.

    Sen ver­ran huo­maan ole­va­ni ker­ran­kin Art­tu­rin kans­sa samaa miel­tä, että itse reaalitalouden,
    sen toi­min­taym­pä­ris­tön, libe­ra­li­soin­nit eivät täl­lä ker­taa olleet pää­syyl­li­siä sii­hen että rysäys oli näin raju.
    Reaa­li­ta­lou­den hyy­ty­mi­nen kyl­lä­kin vai­kut­ti. Tot­ta kai.

    Art­tu­ril­la tosin tai­taa olla eri ehdo­kas pää­syyl­li­sek­si kuin minulla:/

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Olen täs­sä koh­taa itsea­sias­sa samaa miel­tä Art­tu­rin kans­sa. Krii­si on kyl­lä seu­raus­ta talous­po­li­tii­kan epä­on­nis­tu­mi­ses­ta, mut­tei niin­kään ylen­mää­räi­ses­tä libe­ra­li­soin­nis­ta kuin epä­tar­koi­tuk­sen­mu­kai­ses­ta, epä­ko­he­ren­tis­ta ja popu­lis­ti­ses­ta sääntelystä.

    En kyl­lä­kään alle­kir­joi­ta sitä, että talous­e­lä­mä ei tar­vit­si­si mitään sään­tö­jä, mut­ta krii­siäe­del­tä­väs­sä tilan­tees­sa oli pal­jon sään­tö­jä, joi­den koh­dal­la yksin­ker­tai­ses­ti pois­ta­mi­nen muu­ta­ma vuo­si sit­ten oli­si paran­ta­nut tilan­net­ta ja lie­ven­tä­nyt kriisiä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Tai sit­ten tämä joh­taa vie­lä syn­kem­pään tul­kin­taan: perin­tei­sel­lä sosia­li­de­mo­kra­tial­la on pal­lo hukassa.

    Tämä ei oikeas­taan enää täs­sä myö­häi­ses­sä vai­hees­sa ole mikään “tul­kin­ta”. Asia on sel­vä kenel­le tahan­sa ajat­te­le­val­le ihmi­sel­le ilman eril­lis­tä tulkitsemistakin.

    Puo­lu­eet menes­ty­vät, kun ne saa­vat van­ho­jen pois kuol­lei­den kan­nat­ta­jien tilal­le uusia nuo­ria kan­nat­ta­jia näi­den tul­les­sa äänes­ty­si­kään. Dema­rei­den kan­nat­ta­jat ovat kes­ki­mää­räis­tä van­hem­pia, joten ongel­ma on hei­dän koh­dal­laan kes­ki­mää­räis­tä suu­rem­pi. Jot­ta dema­rit säi­lyt­täi­si­vät ensi edus­kun­ta­vaa­leis­sa edes vii­me vaa­lien aikai­sen huo­non kan­na­tuk­sen­sa, hei­dän pitäi­si saa­da 40 000 tai 50 000 uut­ta äänes­tä­jää, kos­ka niin mon­ta hei­tä vii­me vaa­leis­sa äänes­tä­nyt­tä on nel­jän vuo­den aika­na kuol­lut pois. Osmo­kin on kir­joit­ta­nut täs­tä samas­ta asias­ta tääl­lä aiem­min: http://www.soininvaara.fi/2008/10/28/vaalitulos-on-selitettavissa-myos-demogarfialla/

    Mut­ta jos­tain syys­tä dema­rit esi­mer­kik­si Suo­mes­sa tun­tu­vat oikein pon­nis­te­le­van sen puo­les­ta, että puo­lue antai­si nuo­ril­le, sopi­vaa puo­luet­ta poliit­ti­sek­si samais­tu­mis­koh­teek­seen etsi­vil­le äänes­tä­jil­le mah­dol­li­sim­man van­hah­ta­van, ummeh­tu­neen, täti­mäi­sen ja luo­taan­työn­tä­vän kuvan. Muu­ta­mia vuo­si­kym­me­niä sit­ten dema­rit veti­vät nuo­ria puo­leen­sa niin, että vuon­na 1972 nimi­tet­ty SDP:n vähem­mis­tö­hal­li­tus sai kan­san suus­sa nimen “Paa­sion nap­pu­la­lii­ga” lyö­ty­ään Suo­men hal­li­tus­ten nuo­ruusen­nä­tyk­sen. Nyt dema­reil­la on 45 hen­gen edus­kun­ta­ryh­mäs­sä kol­me alle 35-vuo­tias­ta, parin kuu­kau­den kulut­tua enää kaksi.

    Kuten itse olen ennen­kin sano­nut, maa­seu­dun ulko­puo­lel­la asu­vien alle kol­me­kymp­pis­ten äänes­tä­jien mie­li­ku­vis­sa Suo­mes­sa ele­tään jo nyt kak­si­puo­lue­jär­jes­tel­mäs­sä, ja ne kak­si puo­luet­ta ovat vih­reät ja kokoo­mus. Mikä­li tämä pro­ses­si saa jat­kua omal­la pai­nol­laan, Suo­mes­sa ele­tään jo yhden suku­pol­ven kulut­tua myös kir­jai­mel­li­ses­ti, kon­kreet­ti­ses­ti täs­sä samas­sa kaksipuoluejärjestelmässä.

    Vaa­ti­mus että puo­lu­een pitäi­si jät­täy­tyä pää­tök­sen­teon ulko­puo­lel­le jos jotain tavoi­tet­ta ei saa­vu­ta on absur­di, se nime­no­maan oli­si kan­nat­ta­jien pet­tä­mis­tä kos­ka val­ta luo­vu­tet­tai­siin muille.

    No, ei tämä vält­tä­mät­tä sinän­sä vie­lä ole absur­dia — on var­mas­ti tilan­tei­ta, jois­sa puo­lue jou­tui­si uhraa­maan hal­li­tuk­seen pääs­täk­seen niin suu­ren osan poliit­ti­sis­ta tavoit­teis­taan, että sen ei yksin­ker­tai­ses­ti kan­na­ta men­nä hal­li­tuk­seen. Sen sijaan vaa­ti­muk­sen tekee absur­dik­si toi­nen syy. Nimit­täin se, että jos kaik­ki puo­lu­eet nou­dat­tai­si­vat tätä ajat­te­lu­ta­paa, jon­ka nou­dat­ta­mat­ta jät­tä­mi­ses­tä vih­rei­tä vähän väliä vali­koi­vas­ti syy­te­tään, niin sil­loin mikään puo­lue ei voi­si men­nä hal­li­tuk­seen min­kään toi­sen puo­lu­een kans­sa. Edus­kun­nas­sa oli­si oppo­si­tiol­la 200 kan­san­edus­ta­jaa ja hal­li­tuk­sel­la 0.

    Sinän­sä on eräs poliit­tis­ta liik­ku­ma­ti­laa kaven­ta­va Suo­men poliit­ti­sen kult­tuu­rin kum­mal­li­suus, että enem­mis­tö­hal­li­tus näh­dään nyky­ään itses­tään­sel­vän tun­tui­ses­ti ainoak­si mah­dol­li­sek­si vaih­toeh­dok­si. Suo­mes­sa on jo 20 vuot­ta tois­tel­tu kou­ris­tuk­sen­omai­ses­ti mant­raa, jon­ka mukaan Suo­mi on “vih­doin­kin nor­maa­li euroop­pa­lai­nen demo­kra­tia, kun on voi­tu siir­tyä koko vaa­li­kau­den istu­viin enem­mis­tö­hal­li­tuk­siin”. Samaan aikaan esi­mer­kik­si Ruot­sis­sa, Nor­jas­sa ja Tans­kas­sa on istu­nut vähem­mis­tö­hal­li­tus toi­sen­sa jäl­keen — ne eivät sit­ten ilmei­ses­ti ole nor­maa­le­ja euroop­pa­lai­sia demokratioita.

    Fors­san kokouk­ses­sa oli­ko yhtään opettajaa.

    En nyt löy­tä­nyt Fors­san kokouk­sen osa­not­ta­ja­lis­taa mis­tään, mut­ta kyl­lä maa­seu­dun kan­sa­kou­lun­opet­ta­jat oli­vat eräs aivan kes­kei­nen tuki­pyl­väs Suo­men van­has­sa työ­väen­liik­kees­sä ja sitä kaut­ta myös SDP:n var­hais­his­to­rias­sa. Edus­kun­nan kan­san­edus­ta­ja­mat­rik­ke­lin mukaan SDP:llä oli jo ennen Suo­men itse­näis­ty­mis­tä ehti­nyt olla perä­ti 14 kan­san­edus­ta­jaa, jot­ka oli­vat opet­ta­jia. Kysees­sä ei todel­la­kaan ole mikään uusi ilmiö.

    Toi­nen vir­ka­mies­puo­lue on Kokoo­mus, sen kan­san­edus­ta­jis­ta on 2/3 virkamiehiä

    Las­kin edus­kun­nan sivuil­ta löy­ty­vien elä­mä­ker­ta­tie­to­jen perus­teel­la, että kokoo­muk­sen 51-hen­ki­ses­tä edus­kun­ta­ryh­mäs­tä on jon­kin­lai­sel­la vir­ka­mie­su­ral­la ollut ennen edus­kun­taan nouse­mis­ta 17 edus­ta­jaa. Se on tasan 1/3. Ja lii­oit­te­lua väit­tees­sä on näin siis tasan 100 %.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Vii­me­ai­kai­sis­ta ja lähi­tu­le­vai­suu­den vaa­leis­ta vie­lä: Por­tu­ga­lis­sa ja Nor­jas­sa vasem­mis­to kär­si lie­vän tap­pion, mut­ta pysyi val­las­sa. Bri­teis­sä taas men­nään puo­len vuo­den pääs­tä oikeal­le ja lujaa.

    Kuten Osmo, poh­din itse­kin sitä vaih­toeh­toa, että vasem­mis­ton ongel­ma on sen suh­de työ­väen­liik­kee­seen. En täs­tä jat­kai­si samaan suun­taan kuin Osmo, vaan kysyi­sin, onko vasem­mis­to­puo­lueil­la mitään tar­jot­ta­vaa keskivertotyöläiselle.

    Kes­ki­ver­to­työ­läi­nen ei ole enää romant­ti­ses­ti kuvat­tu riis­tet­ty kur­ja­lai­nen, jon­ka lap­si­kat­ras näkee näl­kee ja kul­kee risois­sa ken­gis­sä. Kes­ki­ver­to­työ­läi­nen tie­naa hyvin ja mak­saa pal­jon vero­ja, mut­ta mitä hän sys­tee­mil­tä saa? Itsek­kääs­ti ajat­te­le­va hyvä­tu­loi­nen työ­läi­nen voi hyvin­kin kan­nat­taa veron­alen­nus­po­li­tiik­kaa, kun kat­soo HDTV:stään poliit­tis­ta kes­kus­te­lua oma­ko­ti­ta­lon­sa divaa­nil­la kon­jak­kia nautiskellen. 

    Voi­si aja­tel­la, että jos vasem­mis­ton ja oikeis­ton välil­lä oli­si nyt ja oli­si jos­kus ollut kyse itsek­kyy­den ja epäit­sek­kyy­den väli­ses­tä tais­tos­ta hyvin­voin­ti­val­tion ja soli­daa­ri­suu­den puo­les­ta, vasem­mis­to ei oli­si nyt las­kusuun­nas­sa. (Vaan ehkä ei myös­kään oli­si ollut huip­pua, jos­ta pudota).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Juk­ka Siren:

    Art­tu­ril­la tosin tai­taa olla eri ehdo­kas pää­syyl­li­sek­si kuin minulla:/

    😉 Sikä­li mikä­li et syy­tä kes­kus­pank­kii­re­ja lii­an tiu­kas­ta raha­po­li­tii­kas­ta, niin joo meil­lä on eri ehdok­kaat syylliseksi.

    Krii­si alkoi toki rahoi­tus­sek­to­ril­ta jon­ka ongel­ma on näh­däk­se­ni seu­raa­va: rahoi­tus­mark­ki­noil­la on huo­mat­ta­vas­ti toi­mi­joi­ta joi­den ris­kit on siir­ret­ty veron­mak­sa­jien kan­net­ta­vak­si, jos­ta seu­raa koko­nai­suu­den kan­nal­ta hai­tal­li­sia kannustinvaikutuksia.

    Tähän jouk­koon kuu­luu tal­le­tus­ta­kaus­jär­jes­tel­män avul­la eris­te­tyt pank­ki­tal­let­ta­jat, eli me kaik­ki ja eri­tyi­ses­ti pank­kien, sijoi­tus­ra­has­to­jen, vakuu­tus­yh­tiöi­den ja mui­den olioi­den rahoit­ta­jat, eli ne joi­den pitäi­si kär­siä AIG:n, Fan­nien, Fred­dien yms. kon­kurs­sis­sa, mut­ta jot­ka saa­vat nyky­ään kaik­ki lai­naa­man­sa rahat takaisin.

    Osak­kee­no­mis­ta­jat eivät toki halua heit­tää omai­suut­taan huk­kaan, mut­ta kos­ka he pää­se­vät naut­ti­maan rajat­to­mis­ta voi­tois­ta, kun taas tap­piot on rajat­tu osak­keis­sa kiin­ni ole­vaan pää­omaan, he sie­tä­vät enem­män ris­kiä kuin lai­noit­ta­jat, jot­ka eivät pää­se naut­ti­maan voi­tois­ta, vaan sii­tä, että yri­tys pysyy maksukykyisenä.

    Nämä ris­kis­tä eris­te­tyt lai­naa­jat tar­joa­vat rahaa muil­le, jot­ka voi­vat pela­ta sil­lä rulet­tia ase­tel­mas­ta, punai­nen me voi­tam­me, mus­ta veron­mak­sa­jat häviä­vät. Jos taas lai­noit­ta­jia ei oli­si eris­tet­ty lai­nan otta­jan lii­ke­toi­min­nan aiheut­ta­mil­ta ris­keil­tä he eivät antai­si varo­jaan näil­le käy­tet­tä­väk­si tai jos antai­si­vat val­voi­si­vat tar­kem­min riskikäyttäytymistä.

    Suu­rim­mal­la osal­la on tar­jo­ta tähän ongel­maan rat­kai­suk­si enem­män ja parem­paa sää­te­lyä, mut­ta tämä ei ole mie­les­tä­ni rea­lis­ti­nen tavoite.

    Ensin­nä­kin pan­keil­la on huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­mat kan­nus­ti­met pysyä edel­lä täs­sä sää­te­ly­pe­lis­sä ja toi­sek­seen sää­te­li­jät tar­vit­se­vat koko ajan lisää val­tuuk­sia edus­kun­nal­ta sitä mukaa kun pan­kit kek­si­vät uusia tapo­ja kier­tää sää­te­lyä. Usein sää­te­li­jät eivät edes pys­ty tun­nis­ta­maan ris­ki­käyt­täy­ty­mis­tä. (Esim. jen­keis­sä uusia ris­kin­ha­jaut­ta­mis­kek­sin­tö­jä, jot­ka aut­toi­vat pank­ke­ja kier­tä­mään vakaa­va­rai­suus­vaa­ti­muk­sia ter­veh­dit­tiin ilol­la sää­te­li­jöi­den joukossa.)

    Ongel­ma ei pois­tu niin kau­an kuin joku mark­ki­noil­la toi­mi­ja saa pela­ta mei­dän veron­mak­sa­jien rahoil­la. Kaik­ki muu (joh­ta­jien palk­ko­jen rajoit­ta­mi­nen, asun­to­lai­no­jen alku­pää­oman sää­te­le­mi­nen, pank­kien vaka­va­rai­suus­ta­son kas­vat­ta­mi­nen jne.) on teeskentelyä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Suo­mes­sa odo­te­taan Vih­reit­ten ja Per­su­jen voit­toa seu­raa­vis­sa Edus­kun­ta­vaa­leis­sa. Siis vii­meis­tään 2011. Mut­ta enpä usko niin käyvän.

    Per­sut häviä­vät sik­si, että “maa­han­muut­toal­ler­gi­set” ja “piraa­tit” perus­ta­vat uusia, kil­pai­le­via puo­luei­ta. Ja luon­nol­li­ses­ti myös sik­si, että Soi­ni voi olla ehdok­kaa­na vain yhdes­sä vaalipiirissä.

    Vih­reät sik­si, että he möi­vät neit­syy­ten­sä toteu­tu­mat­to­mil­le lupauk­sil­le. Toi­mi­van puo­lue­ra­hoi­tuk­sen hin­ta tulee vih­reil­le ilmei­ses­ti suu­rek­si. Poliit­ti­ses­ta puo­lu­ees­ta on vai­kea enää kas­vat­taa liikettä.

    Mut­ta ei huol­ta. Myös kokik­sien nouse­va kunin­gas­tie kat­ke­si. Jo yksi­no­maan sik­si, että Sau­lis­ta on tul­lut kuo­le­vai­nen. Kepu kyt­ken­tä huo­leh­tii lopusta.

    Dema­rit saat­ta­vat kas­vat­taa ääni­mää­rään­sä mer­kit­tä­väs­ti, sii­tä huo­li­mat­ta, että sil­le ei näy jär­ke­vää perus­tel­tua syy­tä. Ne, jot­ka vii­mek­si äänes­ti­vät jaloil­laan eivät löy­tä­neet pysy­vää maja­paik­kaa. Ei tois­ta kotia vält­tä­mät­tä heti löydy. 

    Kepu pitää pin­tan­sa vain jos äänes­ty­sak­tii­vi­suus jää alhaiseksi.

    Vaan kuka sit­ten voit­taa? Nuk­ku­vat, Sir­pa­leet ja JOKU MUU. Uskoisin.

    Mut­ta voi pai­na­jai­se­ni­kin toteu­tua. http://hakki47.blogit.kauppalehti.fi/2009/09/27/juhantalosta-paaministeri-oikeusministeriksi-jaatteenmaki/

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Pank­ki­jär­jes­tel­mä on niin kuin vie­mä­ri­jär­jes­tel­mä tai säh­kö­verk­ko, käy­tän­nös­sä sitä ei voi pääs­tää romah­ta­maan. Sää­te­lys­tä ei tar­vit­se pitää, minun­kin mie­les­tä­ni noin moraa­li­ses­ti tap­piot kuu­lui­si­vat osak­kee­no­mis­ta­jien kan­net­ta­vik­si, mut­ta ei sil­le tun­nu mitään vakas­ti otet­ta­via vaih­toeh­to­ja ole­van. Jos jos­tain halu­aa talous­li­be­ra­lis­mia syyt­tää niin se on nime­no­maan halut­to­muus ymmär­tää että kaik­ki mark­ki­nat eivät ole saman­lai­sia, esi­mer­kik­si tuol­lai­sen perus­in­fran. Toi­sin sanoen, sel­lai­nen ajat­te­lu­ta­pa jos­sa väi­te­tään että sää­te­ly on hyvä tai huo­no asia noin yleen­sä, kva­li­fioi­mat­ta lain­kaan min­kä sää­te­ly, miten, min­kä takia ja kenen toi­mes­ta on Erk­ki Tuo­mio­jan ilmai­sua lai­na­ten unelmahöttöä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. Olen Art­tu­rin kans­sa hyvin pit­käl­le samaa miel­tä. Seu­raa­vas­sa lähin­nä joi­tain lisäyksiä.

    Krii­si alkoi toki rahoi­tus­sek­to­ril­ta jon­ka ongel­ma on näh­däk­se­ni seu­raa­va: rahoi­tus­mark­ki­noil­la on huo­mat­ta­vas­ti toi­mi­joi­ta joi­den ris­kit on siir­ret­ty veron­mak­sa­jien kan­net­ta­vak­si, jos­ta seu­raa koko­nai­suu­den kan­nal­ta hai­tal­li­sia kannustinvaikutuksia.

    Käy­tän­nös­sä hyvin mer­kit­tä­vän enem­mis­tön koko talou­den toi­mi­jois­ta nega­tii­vi­set ris­kit ovat rajat­tu­ja, ei vain nii­den, joi­den ris­kit ovat siir­ret­ty de fac­to tai de jure val­tion kan­net­ta­vak­si. Yri­tys­ten työn­te­ki­jöi­den ris­ki rajau­tuu työn lop­pu­mi­seen ja osa­keyh­tiön omis­ta­jan ris­ki rajoit­tuu sijoi­tet­tuun pääomaan. 

    Ensin­nä­kin pan­keil­la on huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­mat kan­nus­ti­met pysyä edel­lä täs­sä sää­te­ly­pe­lis­sä ja toi­sek­seen sää­te­li­jät tar­vit­se­vat koko ajan lisää val­tuuk­sia edus­kun­nal­ta sitä mukaa kun pan­kit kek­si­vät uusia tapo­ja kier­tää säätelyä.

    Kan­nus­ti­mien lisäk­si pan­keil­la on kyky pysyä edel­lä tuos­sa pelissä. 

    Usein sää­te­li­jät eivät edes pys­ty tun­nis­ta­maan riskikäyttäytymistä.(Esim. jen­keis­sä uusia ris­kin­ha­jaut­ta­mis­kek­sin­tö­jä, jot­ka aut­toi­vat pank­ke­ja kier­tä­mään vakaa­va­rai­suus­vaa­ti­muk­sia ter­veh­dit­tiin ilol­la sää­te­li­jöi­den joukossa.)

    Ongel­ma on, että mark­ki­nat­kaan eivät kyke­ne (kan­nus­teis­ta huo­li­mat­ta tai toden­nä­köi­sem­min nii­den vuok­si) tuo­ta ris­ki­käyt­täy­ty­mis­tä tun­nis­ta­maan. Sää­te­li­jöi­den lisäk­si myös mark­ki­nat ter­veh­ti­vät ilol­la noi­ta keksintöjä.

    Suu­rim­mal­la osal­la on tar­jo­ta tähän ongel­maan rat­kai­suk­si enem­män ja parem­paa sää­te­lyä, mut­ta tämä ei ole mie­les­tä­ni rea­lis­ti­nen tavoite.

    Surul­lis­ta on, että tuo ei ole rea­lis­ti­nen tavoi­te, mut­ta tuo­ta jäl­leen ker­ran tul­laan yrit­tä­mään. Ja yhtä huo­nol­la menes­tyk­sel­lä kuin aina aiemminkin.

    Minä en näe muu­ta toi­mi­vaa tie­tä ulos kuin edel­lä mai­ni­tun ris­kie­pä­sym­met­rian radi­kaa­lin pie­nen­tä­mi­sen koko talou­des­sa. Ei pitäi­si olla joka­mie­he­noi­keus perus­taa osa­keyh­tiö, jon­ka omis­ta­jien ei tar­vit­se vas­ta­ta velois­ta hen­ki­lö­koh­tai­seen kon­kurs­siin asti. Jos joku halu­aa perus­taa osa­keyh­tiön, tuli­si toi­min­nan olla tiu­kas­ti regu­loi­tua. Rahoi­tus­mark­ki­noil­la tämän pitäi­si tar­koit­taa lyhyt­tä lis­taa sal­li­tuis­ta instru­men­teis­ta ja tuon lyhyen lis­tan perus­teel­la teh­tyä vaka­va­rai­suus­mää­räyk­siä. Rahoi­tus­mark­ki­noi­den ulko­puo­lel­la osa­keyh­tiöi­den velan­ot­to pitäi­si kiel­tää käy­tän­nös­sä koko­naan, ja vel­kaan­tu­mi­nen pitäi­si olla luon­nol­lis­ten hen­ki­löi­den ja avoin­ten yhtiöiden/kommandiittiyhtiöiden yksinoikeus.

    No, sel­vää on, että yllä­ole­va on täy­sin epä­rea­lis­tis­ta hai­hat­te­lua, ja luul­ta­vas­ti tar­kem­min aja­tel­tu­na lii­an ehdo­ton­ta. Mut­ta jos edes jos­kus pääs­täi­siin sii­hen, että yri­tys­ten vel­kaan­tu­mis­ta ei sub­ven­toi­tai­si vero­tuk­sel­la, vaan kor­ko­jen vero­vä­hen­ny­soi­keus pois­tet­tai­siin, niin maa­il­ma voi­si olla aavis­tuk­sen parem­pi paikka.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. Krii­si alkoi toki rahoi­tus­sek­to­ril­ta jon­ka ongel­ma on näh­däk­se­ni seu­raa­va: rahoi­tus­mark­ki­noil­la on huo­mat­ta­vas­ti toi­mi­joi­ta joi­den ris­kit on siir­ret­ty veron­mak­sa­jien kan­net­ta­vak­si, jos­ta seu­raa koko­nai­suu­den kan­nal­ta hai­tal­li­sia kannustinvaikutuksia”

    Ongel­ma oli pal­jon yksin­ker­tai­sem­pi: Pan­kit sai­vat myy­dä lai­no­jaan jäl­leen­ra­hoi­tuk­seen eli USA:n lii­ke­pan­kit myi­vät myön­tä­män­sä lai­nat Fan­ny Mael­le ja Fred­die jol­le­kin . Nämä taas puki­vat lai­nat pake­teik­si, jot­ka myy­tiin edelleen .
    markkinoille .

    Näin alku­pe­räi­nen ris­kin otta­ja saat­tois iir­tää ris­kin­sä ris­kit­tö­mäs­ti toi­sil­le. Tämä joh­ti sii­hen, että ensim­mäi­sen lai­naa­jan ei kan­nat­ta­nut olla tark­ka vakuuk­si­ta ja asiak­kaan maksukyvystä.
    Kun samal­la USA:n medi­aa­ni­palk­ka kään­tyi las­kuun 1999 niin odo­tet­tua pal­kan nousua ei enää tapah­tu­nut 50 % kansasta.
    Ja kun kor­ko oli pii­lo­tet­tu siten, että alus­sa ei mak­set­tu kor­koa vaan se nousi vähi­tel­len niin tämä koko­nai­suus joh­ti kriisiin.
    Pan­keis­sa ei väli­tet­ty ker­toa ris­keis­tä eteen­päin, kos­ka myyn­ti­mies­ten pal­kat oli sidot­tu myyn­tiin eli ris­kit siir­rett­tiin eteen­päin ker­to­mat­ta niis­tä , kos­ka bonuk­set oli­si jää­neet saamatta

    Toi­nen meka­nis­mi oli nuo Mad­do­fit , jot­ka oli­vat suo­ra­nai­sia hui­ja­rei­ta, rikol­li­sia ja kun näi­tä on mon­ta ja rikok­set suuu­ria niin pan­kit kaatuvat

    Kol­mas on tuo joh­dan­nais­kaup­pa, useim­mat ovat käy­tän­nös­sä veto­ja eli toi­nen voit­taa, toi­nen hävi­ää ja kun tap­pio on tar­peek­si suu­ri niin pann­ki kaatuu.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. Eikö vasem­mis­ton kuri­muk­sel­le voi­si aja­tel­la ole­van ihan yksi­löp­sy­ko­lo­gi­sia­kin syi­tä. Vasem­mis­to­lai­suus vaa­tii kui­ten­kin tiet­tyä heik­kou­den, haa­voit­tu­vuu­den ja riip­pu­vuu­den tun­nus­ta­mis­ta. Tajua sii­tä, että yksin ei vält­tä­mät­tä pär­jää ja että joku päi­vä saat­taa jou­tua pyy­tä­mään mui­den apua. Yhteis­kun­tam­me ei eri­tyi­ses­ti kan­nus­ta tämän­kal­tai­seen itsereflektioon.

    En kan­na­ta dema­rei­ta enkä mui­ta­kaan palk­kio­vir­ko­ja kärk­ky­vien polii­tik­ko­työ­läis­ten orga­ni­saa­tioi­ta, mut­ta toi­von sil­ti, että vasem­mis­ton sur­kas­tut­tua löy­tyy edel­leen ihmi­siä, jot­ka kan­ta­vat huol­ta myös hul­luis­ta, juo­pois­ta, vam­mai­sis­ta ja muis­ta heikoista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. Lee­nal­le ja Tuomakselle…
    Lainaus…“Minusta tämä “käsien­pe­su” on vastenmielistä!” 

    Minus­ta taas yhden asian puo­luei­ta ei pitäi­si olla ole­mas­sa tai aina­kaan nii­tä ei tuli­si olla hal­li­tuk­ses­sa. Se, ettei­vät vih­reät hir­tä itse­ään ydin­voi­ma­ky­sy­myk­seen on pel­käs­tään jär­ke­vää ja läh­tö­koh­tai­ses­ti vaa­ti­mus, jon­ka yleis­puo­lu­een tulee täyttää. 

    Tämän ymmär­tä­vät luul­ta­vas­ti kaik­ki ja sil­loin “kri­tiik­ki” käsien pesus­ta on tul­kit­ta­va ainos­taan hake­mal­la hae­tuk­si kri­tii­kik­si, jon­ka taus­tal­la on hen­ki­löt, jot­ka joka tapauk­ses­sa äänes­tä­vät jotain mui­ta puolueita…

    Vih­rei­tä voi ja tulee­kin kri­ti­soi­da, mut­ta läh­tö­koh­ta­na tuli­si olla jon­kin­lai­nen älyl­li­nen vaa­ti­mus ja näke­mys sii­tä, ettei hal­li­tuk­ses­sa olla yhden asian vuoksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  21. tpyy­luo­ma:

    Pank­ki­jär­jes­tel­mä on niin kuin vie­mä­ri­jär­jes­tel­mä tai säh­kö­verk­ko, käy­tän­nös­sä sitä ei voi pääs­tää romahtamaan. 

    Täs­sä menee nyt autu­aas­ti sekai­sin yri­tyk­set ja jär­jes­tel­mät. Vie­mä­ri­jär­jes­tel­män kaa­tu­mi­nen aiheut­taa toki huo­mat­ta­via han­ka­luuk­sia, vie­mä­riy­ri­tyk­sen kaa­tu­mi­nen ei niinkään.

    Kätei­sau­to­maa­tit yms. pank­ki-infra kyl­lä toi­mii vaik­ka yri­tyk­set meni­si­vät­kin kon­kurs­siin. Sen lisäk­si, jos pank­kiy­ri­tys­ten kaa­tu­mi­ses­ta aiheu­tui­si suur­ta hait­taa, niin kapi­ta­lis­teil­la oli­si suu­ret kan­nus­ti­met kor­ja­ta tilanne.

    Jos jos­tain halu­aa talous­li­be­ra­lis­mia syyt­tää niin se on nime­no­maan halut­to­muus ymmär­tää että kaik­ki mark­ki­nat eivät ole saman­lai­sia, esi­mer­kik­si tuol­lai­sen perusinfran.

    öööö… mihin­kä­hän tämä­kin taas perus­tuu? Kaik­ki mark­ki­nat ovat toki eri­lai­sia, mut­ta mil­lä perus­teel­la “talous­li­be­ra­lis­mi” ei halua tätä ymmärtää?

    Toi­sin sanoen, sel­lai­nen ajat­te­lu­ta­pa jos­sa väi­te­tään että sää­te­ly on hyvä tai huo­no asia noin yleen­sä, kva­li­fioi­mat­ta lain­kaan min­kä sää­te­ly, miten, min­kä takia ja kenen toi­mes­ta on Erk­ki Tuo­mio­jan ilmai­sua lai­na­ten unelmahöttöä.

    Tot­ta­kai on huo­noa ja vähem­män huo­noa sää­te­lyä. Ensin­nä­kin tie­tys­ti riip­puu sii­tä mitä sään­te­lyl­lä tar­koi­te­taan. Esim. jos omis­tusoi­keuk­sien mää­rit­te­ly las­ke­taan sään­te­lyk­si, niin sehän on aivan vält­tä­mä­tön­tä vapaan yhteis­kun­nan säi­ly­mi­sen kan­nal­ta. Sit­ten on täl­lais­ta huo­noa sää­te­lyä, että eris­te­tään osa mark­ki­noil­la toi­mi­jois­ta mark­ki­noi­den ris­keis­tä tai yri­te­tään paik­kail­la itse aiheu­tet­tua ongel­maa uudel­la sääntelyllä.

    tcrown:

    Ongel­ma on, että mark­ki­nat­kaan eivät kyke­ne (kan­nus­teis­ta huo­li­mat­ta tai toden­nä­köi­sem­min nii­den vuok­si) tuo­ta ris­ki­käyt­täy­ty­mis­tä tun­nis­ta­maan. Sää­te­li­jöi­den lisäk­si myös mark­ki­nat ter­veh­ti­vät ilol­la noi­ta keksintöjä.

    No kukaan ei tie­ten­kään pys­ty tun­nis­ta­maan kuplia ennen kuin ne pok­sah­ta­vat, mut­ta tämä ei tar­koi­ta ettei­kö mark­ki­nat oli­si aivan hyvin ymmär­tä­neet mikä ilo niil­le on uusis­ta tuot­teis­ta, joil­la ne pys­tyi­vät kier­tä­mään pank­kien pää­oma­vaa­ti­muk­sia, eli otta­maan enem­män ris­kiä kuin mitä sään­te­li­jät alun perin halusi­vat. Mark­ki­noil­la ei ole samo­ja kan­nus­ti­mia kuin koko yhteis­kun­nal­la, jos osa mark­ki­na­toi­mi­jois­ta on voi­nut ulkois­taa ris­kit veron­mak­sa­jil­le. Eli siis tot­ta­kai mark­ki­nat ter­veh­ti­vät ilol­la noi­ta tuot­tei­ta, kos­ka ne mah­dol­lis­ti­vat pelaa­mi­sen veron­mak­sa­jien rahoilla.

    Tuo on mie­len­kiin­toi­nen ehdo­tus, että osa­keyh­tiöi­den perus­ta­mis­ta rajoi­tet­tai­siin. Wall Stree­tin nykyi­set sijoi­tus­pan­kit­han oli­vat ennen yksi­tyi­siä yri­tyk­siä, joi­den omis­ta­jat oli­vat vas­tuus­sa velois­ta koko omaisuudellaan.

    Minä pel­kään, että tämä­kään ei kor­jai­si ongel­maa, kos­ka mikä estäi­si yksi­tyis­tä ihmis­tä alka­maan sijoi­tus­pan­kik­si? Jos vel­ko­jat on eris­tet­ty ris­kis­tä heil­lä on kan­nus­ti­met antaa rahaa täl­le Art­tu­ri-sijoi­tus­pan­kil­le, joka sit­ten pyö­räyt­te­lee rulet­tia. Jos tulee tap­pio­ta, nii kaik­ki rahat menee, mut­ta ei yhtään enem­pää. Sit­ten pis­nes­ka­ve­rit kes­tit­tää koko lop­pue­lä­män ja itse voi elel­lä “abso­luut­ti­ses­sa köyhyydessä”.

    Rahoi­tus­mark­ki­noil­la tämän pitäi­si tar­koit­taa lyhyt­tä lis­taa sal­li­tuis­ta instru­men­teis­ta ja tuon lyhyen lis­tan perus­teel­la teh­tyä vaka­va­rai­suus­mää­räyk­siä. Rahoi­tus­mark­ki­noi­den ulko­puo­lel­la osa­keyh­tiöi­den velan­ot­to pitäi­si kiel­tää käy­tän­nös­sä koko­naan, ja vel­kaan­tu­mi­nen pitäi­si olla luon­nol­lis­ten hen­ki­löi­den ja avoin­ten yhtiöiden/kommandiittiyhtiöiden yksinoikeus.

    Niin siis jos tar­koi­tat, että osa­keyh­tiöi­den toi­min­taa rajoi­tet­tai­siin näin, mut­ta että yksi­tyi­set hen­ki­löt (ja yhtiöt, joi­den omis­ta­jat ovat vas­tuus­sa koko omai­suu­del­laan) sai­si­vat käyt­tää kaik­ki halua­mi­aan instru­ment­te­jä, niin sit­ten olen samaa mieltä.

    Finans­si­tuot­tei­den inno­vaa­tiot ovat ihan oikei­ta kek­sin­tö­jä ja ne kas­vat­ta­vat mei­dän hyvin­voin­tia sii­nä mis­sä muut­kin kek­sin­nöt, joten nii­den hyö­dyn­tä­mis­tä ei pidä kiel­tää koko­naan, mut­ta voi­si olla vii­sas­ta kiel­tää ne osakeyhtiöiltä.

    Minä kan­na­tan kyl­lä mie­luum­min tal­le­tus­suo­jan pois­ta­mis­ta ja vel­ko­jien ran­kai­se­mis­ta kon­kurs­seis­ta. Jos on ihan pak­ko pelas­taa pank­ke­ja, niin teh­dään se sit­ten niin, että val­tio jat­kaa pan­kin pyö­rit­tä­mis­tä, mut­ta kaik­ki pank­ki­toi­min­taan nivou­tu­neet tahot kär­si­vät lain mukaan, eli että kaup­paos­a­puo­let, vel­ko­jat, tal­let­ta­jat, osak­kee­no­mis­ta­jat saa­vat takai­sin sen osan rahois­ta, joka heil­le kuu­luu ilman veron­mak­sa­jien tukea.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  22. Minä uskon ja toi­von, että vasem­mis­to­lai­suu­den sur­kas­tu­mi­nen joh­tuu sii­tä, että tämän kal­tai­nen savu­ver­ho on nouse­mas­sa ihmis­ten silmiltä

    eggo:

    Vasem­mis­to­lai­suus vaa­tii kui­ten­kin tiet­tyä heik­kou­den, haa­voit­tu­vuu­den ja riip­pu­vuu­den tun­nus­ta­mis­ta. Tajua sii­tä, että yksin ei vält­tä­mät­tä pär­jää ja että joku päi­vä saat­taa jou­tua pyy­tä­mään mui­den apua. 

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  23. Samu­li Lintula:
    “Voi­si aja­tel­la, että jos vasem­mis­ton ja oikeis­ton välil­lä oli­si nyt ja oli­si jos­kus ollut kyse itsek­kyy­den ja epäit­sek­kyy­den väli­ses­tä taistosta”

    Noin­han vasem­mis­to­lai­set halua­vat asian esit­tää ja lei­ma­ta oikeis­to­lai­set itsek­käik­si kusi­päik­si. Onnek­si moi­nen prop­gan­da ei ole enää 2000-luvul­la oikein upon­nut kansaan.

    eggo
    “Vasem­mis­to­lai­suus vaa­tii kui­ten­kin tiet­tyä heik­kou­den, haa­voit­tu­vuu­den ja riip­pu­vuu­den tun­nus­ta­mis­ta. Tajua sii­tä, että yksin ei vält­tä­mät­tä pär­jää ja että joku päi­vä saat­taa jou­tua pyy­tä­mään mui­den apua.”

    Tuo on kyl­lä ihan puh­das­ta toi­vea­jat­te­lua. Kyl­lä vasem­mis­to­lai­suu­den alen­nus­ti­la joh­tuu sii­tä, ettei­vät he osaa hoi­taa talouspolitiikkaa. 

    Ilman vah­vaa elin­kei­noe­lä­mää ja talout­ta, jos­ta voi­daan kokoa­jan kupa­ta enem­män ja enem­män vero­ja, eivät jul­ki­set sai­raa­lat, neu­vo­lat, kou­lut ja vir­ka­mie­sar­mei­ja pyö­ri. Vase­mims­ton opeil­la talous näi­vet­tyy ja vaik­ka kuin­ka pal­jon yrit­täi­siin siir­tää kulu­tus­ta enem­män ja enem­män yksi­tyi­sel­tä puo­lel­ta jul­ki­sel­le, pie­nen­ty­vä tai pai­koil­laan pol­ke­va kakun koko aiheut­taa sen, että ympä­röi­vät, enem­män oikeis­to­lais­ta poli­tiik­kaa har­joit­ta­vat val­tiot ampu­vat hyvin­voin­nis­sa lii­an vasem­mis­to­lais­ten mai­den ohit­se niin että pöli­see. Tämä taas joh­taa tyy­ty­mät­tö­myy­teen äänestäjissä. 

    Talous ja elin­kei­noe­lä­mä eivät työ­väen­puo­luei­den puheis­ta huo­li­mat­ta kas­va sil­lä, että lai­te­taan lisää rahaa ter­vey­den­huol­toon ja sosiaalitoimeen. 

    Kakun koon kas­vat­ta­mi­nen vaa­tii yleen­sä ikä­viä teko­ja, sil­lä jul­ki­sen sek­to­rin pai­sut­ta­mi­sel­le on ole­mas­sa rajat ja Suo­mes­sa men­tiin kirk­kaas­ti talou­den kan­to­ky­vyn yli­se 80-luvul­la. Kai­ken tämän lop­pu­tu­lok­se­na on 90-luvul­la syn­ty­nyt raken­teel­li­nen työttömyys.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  24. Tajua sii­tä, että yksin ei vält­tä­mät­tä pär­jää ja että joku päi­vä saat­taa jou­tua pyy­tä­mään mui­den apua. Yhteis­kun­tam­me ei eri­tyi­ses­ti kan­nus­ta tämän­kal­tai­seen itsereflektioon.

    Ver­kos­toi­tuu­mi­nen ja liit­tou­tu­mi­nen­han ovat yri­tys­toi­min­na kul­ma­ki­viä, Ja jopa kil­pai­li­joi­den kanssa.
    Käy­pä yrit­tä­jä­kurs­si niin seil­lä koros­te­taan kah­ta asi­aa: Yrit­tä­jän jär­jes­täy­ty­mis­tä ja liittoutumista.
    Pie­ny­rit­tä­jä ei voi taa­ta pal­ve­lu­ta­soa, jos hänel­lä ei ole kor­vaa­jaa ja se on useim­mi­ten se kilpailija .

    Sama tois­tuu suu­ris­sa­kin ympy­röis­sä, sijoit­ta­jat perus­ta­vat yhtöi­tä ja etu­jär­jes­tö­jä aja­maan omia asioitaa.

    On puh­das­ta pro­ba­gan­daa , että yksi­lö kykenisi
    yksin sel­viä­mään nykyi­ses­sä moni­mut­kai­ses­sa yhteiskunnassa.

    Pitää muis­taa, että yri­tys­hal­lin­to on dik­da­tuu­ri, jos­sa esi­mie­hen sana on laki.
    Eikä yri­tyk­sel­lä ole vel­voi­tet­ta kor­ja­ta vir­hei­tä eikä vir­heel­li­sen pää­tök­sen teh­nyt esi­mies jou­du vas­tuuseen kuin jos­kus har­voin, jos pää­tös on joh­ta­nut kuolemaan.

    Ihmi­sil­le on luo­tu kuva , että yksi­lö voi aidos­ti neu­vo­tel­la yri­tyk­sen kans­sa. Se onnis­tuu mik­ro­y­ri­tyk­sis­sä ‚mut­ta ei suu­rem­mis­sa eikä jul­ki­sel­la sektorilla.

    Todell­si­uu­des­sa pää­tök­sen­te­ko on sen ver­ran kor­ke­lal, että työn­te­ki­jän kans­sa neu­vot­te­le­val­la ei ole mitään valtuuksia.
    Rek­ry­toin­ti mnee aina yhden yli esi­mie­hen esi­mies päät­tää senkin.
    Pal­kas­ta on tiu­kat raa­mit, joten neu­vot­te­li­jal­la ei ole juu­ri­kaan val­tuuk­sia neu­vo­tel­la mistään.
    Sama kos­kee koro­tuk­sia, esi­mies saa pie­nen kiin­tiön, jon­ka hän voi käyt­tää. Todel­li­suu­dess niil­lä ei muu­te­ta työ­pai­kan palk­ka­suh­tei­ta ellei aikaa ole 20 vuotta.

    Olen seu­ran­nut nuo­ria, kun olen hei­tä palkannut.
    Sini­sil­mäi­si­nä he eivät ver­ti­le palk­ko­ja kes­ke­nään ja fir­mo­ja kes­ke­nään. Meil­le on tul­lut ame­rik­ka­lai­nen kult­tuu­ri, palk­ko­ja ei ker­ro­ta työ­to­ve­ril­le eikä muil­le­kaan kavereille.
    Näin ei syn­ny ver­tai­lua ja ihmi­set eivät ymmär­rä kuin­ka pie­nel­lä pal­kal­la moni on töissä.
    Vie­lä 70-ja 80-luvul­la vaih­doim­me ker­ran uodes­sa palk­ka ja teh­tä­vä tie­dot kurs­sim­me kes­ken ja näin jokai­nen osa­si huo­leh­tia palkkakehityksestään.

    Sini­sil­mäi­si­nä ihmi­set luu­le­vet, että työ­nant­ja huo­leh­tii pal­kois­ta tai kuvit­te­le­vat kyke­ne­vän­sä neu­vot­te­le­maan itse.

    Ilman ver­tai­lu­poh­jaa he ovat pihal­la kuin lumiukot

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  25. Mat­ti R:lle: Et tain­nut ymmär­tää, mitä ajoin takaa, kun puhuin “käsien pesemisestä”.

    Nyt­hän hal­li­tus ei kaa­du mil­lään, kos­ka sii­nä ole­vat puo­lu­eet ovat sopi­neet, että jos te muut kan­na­tat­te tätä mei­dän tär­keä­nä pitä­määm­me asi­aa, niin me äänes­täm­me aina hal­li­tuk­sen luot­ta­muk­sen puolesta.

    Näin Kes­kus­ta sai läpi mm. Lää­ke­lai­tok­sen siir­tä­mi­sen ja Kokoo­mus “urkin­ta­lain”, vaik­ka oppo­si­tios­sa Vih­reät oli­si­vat olleet äänek­käim­mät vas­tus­ta­jat — aina­kin tuos­sa jäl­kim­mäi­ses­sä tapauk­ses­sa. Samoin pää­mi­nis­te­ri voi olla rau­hal­li­sin mie­lin; muut hal­li­tus­puo­lu­eet ovat luvan­neet tukea hän­tä, kos­ka vas­ta­lah­jak­si he saa­vat omat sul­kan­sa — Vih­reil­lä se on uusi vaalirahoituslaki.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  26. mut­ta tämä ei tar­koi­ta ettei­kö mark­ki­nat oli­si aivan hyvin ymmär­tä­neet mikä ilo niil­le on uusis­ta tuot­teis­ta, joil­la ne pys­tyi­vät kier­tä­mään pank­kien pää­oma­vaa­ti­muk­sia, eli otta­maan enem­män ris­kiä kuin mitä sään­te­li­jät alun perin halusivat.

    Minä en vii­tan­nut täs­sä mark­ki­noil­la pank­kei­hin, jot­ka kier­si­vät regu­laa­tio­ta, vaan nii­tä retail-sijoit­ta­jia, elä­keyh­töi­tä, nor­ja­lai­sia kun­tia ja mui­ta lop­pusi­joit­ta­jia jot­ka osti­vat noi­den inno­vaa­tio­den lop­pu­tuot­teet ja sai­vat mus­tan pekan kou­raan. Näil­lä toi­mi­joil­la oli ja on kaik­ki maa­il­man kan­nus­teet sel­vit­tää todel­li­set ris­kit, mut­ta eivät sitä kyen­neet teke­mään eivät­kä kyke­ne tule­vai­suu­des­sa­kaan, vaan kun seu­raa­van ker­ran joku tulee ker­to­maan miten ihan var­mas­ti täy­sin tur­val­li­ses­ti saa sijoi­tuk­sel­leen hiu­kan parem­man tuo­ton, nämä ovat jonot­ta­mas­sa. Rahoi­tus­sek­to­rin ongel­ma­han oli, että nämä lop­pusi­joit­ta­jat eivät olleet _niin_ tyh­miä, että rahoi­tus­sek­to­ri oli­si saa­nut dum­pat­tua kai­ken ris­kin sin­ne, vaan rahoi­tus­sek­to­ri jou­tui pitä­mään osan ris­kis­tä inno­vaa­tiois­ta huo­li­mat­ta itsellään. 

    Minä pel­kään, että tämä­kään ei kor­jai­si ongel­maa, kos­ka mikä estäi­si yksi­tyis­tä ihmis­tä alka­maan sijoi­tus­pan­kik­si? Jos vel­ko­jat on eris­tet­ty ris­kis­tä heil­lä on kan­nus­ti­met antaa rahaa täl­le Art­tu­ri-sijoi­tus­pan­kil­le, joka sit­ten pyö­räyt­te­lee rulet­tia. Jos tulee tap­pio­ta, nii kaik­ki rahat menee, mut­ta ei yhtään enem­pää. Sit­ten pis­nes­ka­ve­rit kes­tit­tää koko lop­pue­lä­män ja itse voi elel­lä “abso­luut­ti­ses­sa köyhyydessä”.

    Ei var­mas­ti rat­kai­se ongel­maa. En vain ole parem­paa­kaan mal­lia kek­si­nyt, joka edes pie­nen­täi­si ongelmaa. 

    Finans­si­tuot­tei­den inno­vaa­tiot ovat ihan oikei­ta kek­sin­tö­jä ja ne kas­vat­ta­vat mei­dän hyvin­voin­tia sii­nä mis­sä muut­kin kek­sin­nöt, joten nii­den hyö­dyn­tä­mis­tä ei pidä kiel­tää koko­naan, mut­ta voi­si olla vii­sas­ta kiel­tää ne osakeyhtiöiltä.

    Finans­si­tuot­tei­den jou­kos­sa on ihan oikei­ta kek­sin­tö­jä, jot­ka kas­vat­ta­vat hyvin­voin­tia. Ongel­ma on, että häm­men­tä­vän suu­ri osa rahoi­tusa­lan inno­vaa­tios­ta ei ole mitään muu­ta kuin regu­laa­tion kier­tä­mis­tä, ja minä en ymmär­rä miten regu­laa­tion kier­tä­mi­nen väis­tä­mät­tä lisäi­si hyvin­voin­tia. Siir­tää var­mas­ti kyl­lä tas­kus­ta toiseen.

    Minä kan­na­tan kyl­lä mie­luum­min tal­le­tus­suo­jan pois­ta­mis­ta ja vel­ko­jien ran­kai­se­mis­ta konkursseista.

    Minun mie­les­tä­ni pitää teh­dä ero sen tal­let­ta­jan välil­lä, joka lai­naa rahaaa pan­kil­le käy­tän­nöl­li­syys­syis­tä (palk­ka­ti­lit ym.) ja ne sijoit­ta­jat jot­ka lai­naa­vat rahaa pan­kil­le saa­dak­seen ris­ki­tön­tä sijoi­tus­ta parem­man tuo­ton (jouk­ko­vel­ka­kir­jo­jen omis­ta­jat jne.) Ensim­mäi­sil­lä kan­nat­taa olla tal­le­tus­suo­ja (resurs­se­ja menee huk­kaan jos joka iki­nen jou­tuu teke­mään tilin­pää­tö­sa­na­lyy­siä ja sil­ti lait­ta­maan osan rahois­taan pat­jan sisään tur­vaan). Jäl­kim­mäi­sil­lä ei nyt­kään ole de jure tal­le­tus­suo­jaa, mut­ta ikä­vä kyl­lä se de fac­to näyt­tää ole­van. Noi­ta en säälisi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  27. Lii­an van­hal­le: Nime­no­maan ame­rik­ka­lai­ses­sa kult­tuu­ris­sa palk­ko­ja ver­tail­laan ja niis­tä puhu­taan. Siel­lä on ihan yleis­tä esi­tel­lä itsen­sä ker­to­mal­la nimen­sä, asuin­paik­kan­sa ja vuositulonsa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  28. Vase­mims­ton opeil­la talous näi­vet­tyy ja vaik­ka kuin­ka pal­jon yrit­täi­siin siir­tää kulu­tus­ta enem­män ja enem­män yksi­tyi­sel­tä puo­lel­ta jul­ki­sel­le, pie­nen­ty­vä tai pai­koil­laan pol­ke­va kakun koko aiheut­taa sen, että ympä­röi­vät, enem­män oikeis­to­lais­ta poli­tiik­kaa har­joit­ta­vat val­tiot ampu­vat hyvin­voin­nis­sa lii­an vasem­mis­to­lais­ten mai­den ohit­se niin että pölisee.

    Tätä on ennus­tet­tu niin kau­an kuin jak­san muis­taa. Ja mitään ei vain tapah­du. Tans­kas­sa ja Ruot­sis­sa on maa­il­man kor­keim­mat koko­nais­ve­roas­teet — Suo­men muka kes­to­ky­vyn äärim­mäi­sil­le ylä­ra­joil­le hilat­tua veroas­tet­ta 6–7 pro­sent­tiyk­sik­köä kor­keam­mat. Ja sil­ti maa­il­man noin 200 itse­näi­ses­tä val­tios­ta juu­ri nämä maat vuo­si­kym­me­nes­tä toi­seen sijoit­tu­vat kai­kis­sa mah­dol­li­sis­sa kan­sain­vä­li­sis­sä kau­neus­kil­pai­luis­sa 5–10 par­haan joukkoon.

    Esi­mer­kik­si Ruot­sin talous­mal­lin tuhon on ehti­nyt julis­taa var­mak­si koko län­si­mai­den oikeis­to­lai­nen kom­men­ta­ri­aat­ti täy­del­lä arvo­val­lal­laan jo kak­si ker­taa: ensin 1970–80-luvun tait­tees­sa ja toi­sen ker­ran 1990-luvun alus­sa. Sil­ti Ruot­si menes­tyy iro­ni­ses­ti nime­no­maan talous­ver­tai­luis­sa parem­min kuin 95 pro­sent­tia maa­il­man muis­ta mais­ta — ja usein myös parem­min kuin Suo­mi. Vaik­ka kysees­sä on maa­il­man sosi­aa­li­de­mo­kraat­ti­sin maa, jon­ka istu­va kokoo­mus­lai­nen val­tio­va­rain­mi­nis­te­ri Anders Borg on Suo­men SDP:läisistä val­tio­va­rain­mi­nis­te­reis­tä kau­ka­na vasemmalla.

    pie­nen­ty­vä tai pai­koil­laan pol­ke­va kakun koko

    Koko län­si­mai­den talous­his­to­rias­ta ei juu­ri mis­tään maas­ta löy­dy muu­ta­maa vuot­ta pitem­pää ajan­jak­soa, jol­loin BKT:n kas­vun kes­kiar­vo oli­si ollut nol­la tai nega­tii­vi­nen. Sel­lais­ten ske­naa­rioi­den pys­tyt­tä­mi­nen on täy­sin kat­tee­ton­ta, tar­koi­tus­ha­kuis­ta kau­hu­ku­vien maalailua.

    Talous ja elin­kei­noe­lä­mä eivät työ­väen­puo­luei­den puheis­ta huo­li­mat­ta kas­va sil­lä, että lai­te­taan lisää rahaa ter­vey­den­huol­toon ja sosiaalitoimeen.

    Tämä on ns. Trea­su­ry View, jon­ka maa­il­mal­la käy­tä­väs­sä talous­po­liit­ti­ses­sa kes­kus­te­lus­sa on mel­ko ylei­ses­ti kat­sot­tu kumou­tu­neen, kos­ka vii­me­ai­kai­set elvy­tys­pa­ke­tit ovat toi­mi­neet täy­sin odo­te­tus­ti eli elvyt­tä­neet. Muun muas­sa vii­me­vuo­ti­nen talous­tie­teen nobe­lis­ti Paul Krug­man kat­soo, että Trea­su­ry View on kär­si­nyt niin pahan kolauk­sen, ettei sitä pys­ty­tä enää herät­tä­mään uskot­ta­vas­ti henkiin.

    Eräs esi­merk­ki, jota olen käyt­tä­nyt ennen­kin: USA ja Mek­si­ko. Kukaan ei ole pys­ty­nyt tois­tai­sek­si selit­tä­mään, mik­si kaik­ki mah­dol­li­nen talou­del­li­nen toi­min­ta ei ole jo kau­an sit­ten valu­nut USA:sta Mek­si­koon, kun kysees­sä ovat naa­pu­ri­maat ja USA:n koko­nais­ve­roas­te on Mek­si­koon ver­rat­tu­na noin kol­min­ker­tai­nen (noin 30 % vs. noin 10 %). Jul­ki­sen sek­to­rin koko on lii­ke­toi­min­nan edel­ly­tys­ten suo­tui­suut­ta mää­rit­tä­vis­tä teki­jöis­tä kau­ka­na, kau­ka­na kär­jes­tä. Pal­jon tär­keäm­pi on esi­mer­kik­si val­mis­tet­tu­jen tuot­tei­den pää­sy aio­tul­le mark­ki­na-alu­eel­le ilman tullimuureja.

    Kakun koon kas­vat­ta­mi­nen vaa­tii yleen­sä ikä­viä teko­ja, sil­lä jul­ki­sen sek­to­rin pai­sut­ta­mi­sel­le on ole­mas­sa rajat ja Suo­mes­sa men­tiin kirk­kaas­ti talou­den kan­to­ky­vyn yli­se 80-luvul­la. Kai­ken tämän lop­pu­tu­lok­se­na on 90-luvul­la syn­ty­nyt raken­teel­li­nen työttömyys.

    Kun 1990-luvun alun lama alkoi Suo­mes­sa ja Ruot­sis­sa, jul­ki­sen sek­to­rin ali­jää­mä oli Ruot­sis­sa rat­kai­se­vas­ti suu­rem­pi kuin Suo­mes­sa. Sil­ti Ruot­sis­sa valit­tiin talous­po­liit­ti­sek­si tiek­si Suo­mes­sa tuoh­tu­nees­ti hul­lu­tuk­sek­si lei­mat­tu vel­kael­vy­tys — jul­ki­sen sek­to­rin pön­kit­tä­mi­nen enti­ses­tään ja vie­lä­pä lai­na­ra­hal­la. Ja kat­so: Ruot­si nousi lamas­ta nopeas­ti ilman työt­tö­myy­den räjäh­tä­mis­tä käsiin ja val­tai­saa kon­kurs­si­aal­toa, Suo­mi taas mer­kit­tä­väs­ti hitaam­min ja vas­ta koet­tu­aan nämä kau­hut. Nime­no­maan Ruot­sis­sa, jon­ka jul­ki­nen sek­to­ri oli val­miik­si pal­jon ali­jää­mäi­sem­pi kuin Suo­men, jäi syn­ty­mät­tä raken­teel­li­nen työt­tö­myys, jon­ka syn­nyn Suo­meen yri­tät lait­taa Suo­men jul­ki­sen sek­to­rin väi­te­tyn ali­jää­mäi­syy­den syyksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  29. Talous ja elin­kei­noe­lä­mä eivät työ­väen­puo­luei­den puheis­ta huo­li­mat­ta kas­va sil­lä, että lai­te­taan lisää rahaa ter­vey­den­huol­toon ja sosiaalitoimeen

    Kyl­lä sat­sauk­set jul­ki­seen sek­to­riin kas­vat­ta­vat kan­san­ta­lout­ta oikeis­to­lai­ses­sa­kin mallissa.
    Kan­san­ta­lou­den mää­rän las­ken­nan kan­nal­ta ei ole väliä teh­dään­kö työ jul­ki­sel­la vai yksi­tyi­sel­lä sek­to­ril­la, kum­mal­la­kin se tuot­taa uut­ta bkt.

    Eli jos sai­raan­hoit­ja tekee työ­tä 3000 eurol­la kuus­sa jul­ki­sel­la sek­to­ril­la niin se lisää yhtä pal­jon bkt kuin yksi­tyi­sen sai­raan­hoi­ta­ja, joka tekee työ­tä 3000 eurol­la kuussa

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  30. Syl­ves­te­ri: “Talous ja elin­kei­noe­lä­mä eivät työ­väen­puo­luei­den puheis­ta huo­li­mat­ta kas­va sil­lä, että lai­te­taan lisää rahaa ter­vey­den­huol­toon ja sosiaalitoimeen”.

    Ei myös­kään löy­dy yksi­se­lit­teis­tä tut­ki­mus­näyt­töä sii­tä, että laa­ja hyvin­voin­ti­val­tio estäi­si talous­kas­vua, joten… 

    Syl­ves­te­ri: “Kakun koon kas­vat­ta­mi­nen vaa­tii yleen­sä ikä­viä teko­ja, sil­lä jul­ki­sen sek­to­rin pai­sut­ta­mi­sel­le on ole­mas­sa rajat ja Suo­mes­sa men­tiin kirk­kaas­ti talou­den kan­to­ky­vyn ylit­se 80-luvul­la. Kai­ken tämän lop­pu­tu­lok­se­na on 90-luvul­la syn­ty­nyt raken­teel­li­nen työttömyys.”

    Sil­loi­sen raken­teel­li­sen työt­tö­myy­den ja laman syyt löy­ty­vät aika lail­la muu­al­ta kuin jul­ki­sen sek­to­rin pai­sut­ta­mi­ses­ta. Ks. esim.
    Down from the hea­vens, up from the ashes : The Fin­nish eco­no­mic cri­sis of the 1990s in the light of eco­no­mic and social research” Jor­ma Kale­la, Jaak­ko Kian­der, Ulla­mai­ja Kivi­ku­ru, Heik­ki A. Loik­ka­nen, Jus­si Sim­pu­ra (eds.) VATT, 2001

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  31. tcrown: Ok. Ymmär­sin siis vää­rin. Mark­ki­noil­la teh­dään aina vir­hei­tä, kos­ka ihmi­set teke­vät vir­hei­tä. Näi­tä vir­hei­tä ei voi pie­nen­tää, kos­ka myös sään­te­li­jät ovat ihmi­siä ja teke­vät samo­ja vir­hei­tä kuin mark­ki­nat, tosin mark­ki­noil­la on teho­kas kei­no tuot­taa hyviä pää­tök­siä, kos­ka ne ovat käy­tän­nös­sä vedon­lyön­ti­mark­ki­nat, jot­ka ovat tut­ki­tus­ti parem­mat kuin eks­per­tit ennus­ta­maan tule­via tapahtumia.

    Sil­le ei voi mitään, että ihmi­set välil­lä teke­vät type­riä sijoi­tuk­sia hyvis­tä kann­nus­ti­mis­ta huo­li­mat­ta. Sil­le taas voi­daan aika pal­jon, että mark­ki­noil­la on ratio­naa­lis­ta käyt­tää koko­nais­hy­vin­voin­tia vähen­tä­viä tuot­tei­ta, kos­ka ris­kin kan­taa veronmaksajat.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  32. Täs­sä menee nyt autu­aas­ti sekai­sin yri­tyk­set ja jär­jes­tel­mät. Vie­mä­ri­jär­jes­tel­män kaa­tu­mi­nen aiheut­taa toki huo­mat­ta­via han­ka­luuk­sia, vie­mä­riy­ri­tyk­sen kaa­tu­mi­nen ei niinkään.
    Yhden vie­mä­ri­fir­man kaa­tu­mi­nen ei kaa­da mui­ta vie­mä­ri­fir­mo­ja, yhden tar­peek­si ison pan­kin kaa­tu­mi­nen voi kes­ki­näi­sis­tä vel­vot­teis­ta joh­tuen kaa­taa muut pan­kit eli järjestelmän.

    Kätei­sau­to­maa­tit yms. pank­ki-infra kyl­lä toi­mii vaik­ka yri­tyk­set meni­si­vät­kin konkurssiin.
    Jos pank­ki kaa­tuu niin siel­tä nime­no­maan ei voi nos­taa rahaa, ja tämä mah­dol­li­suus syn­nyt­tää tal­le­tus­paon, joka taas on se mikä kaa­taa pankin…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  33. Art­tu­ri:
    Pank­ki­jär­jes­tel­mä ero­aa vie­mä­riy­ri­tyk­sis­tä sii­nä tär­keäs­sä aspek­tis­sa, että pank­ki­jär­jes­tel­män koko toi­min­ta perus­tuu luot­ta­muk­seen. Jos luot­ta­mus kato­aa, niin jär­jes­tel­mä ei toi­mi. Tulee tal­le­tus­pa­ko, pan­kit kaa­tuu, kukaan ei saa luot­toa ja yli­pää­tään kai­kil­la on kovin ikä­vää. Täs­tä on hyvin ikä­viä empii­ri­siä koke­muk­sia his­to­rias­ta, jon­ka takia tal­le­tus­suo­ja on todet­tu ehdot­to­man tär­keäk­si. Jos tal­le­tus­suo­jaa ei oli­si, niin pan­kin kon­kurs­si­ta­pauk­ses­sa Otto-auto­maa­tit lopet­tai­si­vat toi­min­tan­sa. Eli pank­kien tapauk­ses­sa jär­jes­tel­män toi­mi­vuus on vah­vas­ti sidok­sis­sa yri­tys­ten naut­ti­maan luot­ta­muk­seen. Vie­mä­ri­jär­jes­tel­mä ei ole ollen­kaan samal­la taval­la haa­voit­tu­va. Mitään tal­le­tus­pa­koon ver­rat­ta­vaa ilmiö­tä ei ole vie­mä­ri­jär­jes­tel­män uhkana.

    Tämä tal­le­tus­suo­ja on ehdot­to­man tär­keä jär­jes­tel­män toi­mi­vuu­del­le, mut­ta se tosi­aan aiheut­taa kai­ken­lai­sia ongel­mia joi­den set­vi­mi­nen työl­lis­tää loput­to­mas­ti vir­ka­mie­hiä ja aiheut­taa ajoit­tain ongel­mia talou­des­sa. Sil­ti sen hyö­dyt ylit­tä­vät haitat.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  34. ilk­ka:

    Tämä tal­le­tus­suo­ja on ehdot­to­man tär­keä jär­jes­tel­män toi­mi­vuu­del­le, mut­ta se tosi­aan aiheut­taa kai­ken­lai­sia ongel­mia joi­den set­vi­mi­nen työl­lis­tää loput­to­mas­ti vir­ka­mie­hiä ja aiheut­taa ajoit­tain ongel­mia talou­des­sa. Sil­ti sen hyö­dyt ylit­tä­vät haitat.

    Niin­pä. Pan­kin kaa­tu­mi­sel­le on ole­mas­sa menet­te­ly­ta­vat ja esim. Yhdys­val­lois­sa on liit­to­val­tion elin FDIC, joka on hoi­ta­nut ja hoi­taa kaa­tu­nei­ta pank­ke­ja toi­min­ta­kun­toon tai myy­tä­vik­si ilman sen suu­rem­paa töri­nää tasai­seen tah­tiin parem­pi­na­kin aikoi­na. Vii­me vuon­na isot sijoi­tus­pan­kit onnis­tui­vat vakuut­ta­maan Yhdys­val­tain kongres­sin sii­tä, että täm­möis­tä nor­maa­lia menet­te­lyä ei voi sovel­taa nii­hin, vaan jät­ti­pan­kit pitää pitää pys­tys­sä kaa­ta­mal­la nii­hin rahaa. Tie­tys­ti jon­kun Leh­man Brot­her­sin vel­ka­pa­pe­rei­den sel­vit­te­le­mi­nen taval­li­sen menet­te­lyn mukaan oli­si var­maan vaa­ti­nut ennä­tyk­sel­li­sen vir­ka­mie­sar­mei­jan, mut­ta ei sii­nä mitään sen tai­an­omai­sem­paa oli­si tar­vit­tu. Työt­tö­miä pank­kia­lan asian­tun­ti­joi­ta­kin olis var­maan ollut saa­ta­vil­la. Nyt sys­tee­miin on kaa­det­tu kos­mi­nen mää­rä rahaa (enkä tar­koi­ta jul­kis­ta pank­ki­tu­kea, vaan kes­kus­pank­kien ope­raa­tioi­ta), eikä hömp­pä­vel­ka­pa­pe­ri­vuor­ta ole sel­vi­tet­ty. Lop­pu­tu­le­mas­ta voi pää­tel­lä kuka täs­sä hui­ja­si ketä. Arvot­to­man vel­ka­pa­pe­rin pake­toin­tia ja myy­mis­tä voi pitää yksit­täis­ten kaup­po­jen osal­ta inhi­mil­li­se­nä moka­na, mut­ta jär­jes­tel­män hui­pul­le pys­tyyn jää­nei­den pank­kien joh­to kyl­lä hyvin tie­si, mitä oli tekemässä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  35. Sil­le ei voi mitään, että ihmi­set välil­lä teke­vät type­riä sijoi­tuk­sia hyvis­tä kann­nus­ti­mis­ta huolimatta”

    Eihän täsäs lamas­sa ole kysy­mys type­ris­tä sijoi­tuk­sis­ta , vaan sii­tä, että mark­ki­nat sal­li­vat siir­tää ris­ke­jä ympä­ri maailman.
    Ja kaup­paa ei halu­ta rajoit­taa tai ker­toa ris­keis­tä, kos­ka­sil­loin välit­tä­jä ei sai­si palk­kio­ta tai nii­tä tuli­si vähemmän .

    Kun raken­ne­taan sys­tee­mi, jos­sa kukaan ei halua ker­toa ris­keis­tä niin rikit siir­ty­vät niis­tä tietämättömille .

    Ongel­ma on jär­jes­tel­mäs­sä joka suo­sii salailua

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  36. tcrown:

    Minun mie­les­tä­ni pitää teh­dä ero sen tal­let­ta­jan välil­lä, joka lai­naa rahaaa pan­kil­le käy­tän­nöl­li­syys­syis­tä (palk­ka­ti­lit ym.) ja ne sijoit­ta­jat jot­ka lai­naa­vat rahaa pan­kil­le saa­dak­seen ris­ki­tön­tä sijoi­tus­ta parem­man tuoton…Jälkimmäisillä ei nyt­kään ole de jure tal­le­tus­suo­jaa, mut­ta ikä­vä kyl­lä se de fac­to näyt­tää olevan. 

    Näin­kö lyhyt on ihmi­sen muis­ti? Kaupt­hing, Glitnir…

    Tom­mi Uschanov: 

    Tans­kas­sa…

    Vaa­tii kyl­lä aika­mois­ta men­taa­liak­ro­ba­ti­aa puhua Tans­kas­ta esi­merk­ki­nä maas­ta, jos­sa har­joi­te­taan vasem­mis­to­lais­ta poli­tiik­kaa. Las­ket­ko Euroo­pas­ta mukaan myös Bri­tan­nian, Sveit­sin ja Hol­lan­nin? Minus­ta vasem­mis­to­lai­nen poli­tiik­ka on poli­tiik­kaa, joka on omi­nais­ta vasem­mis­to­puo­lueil­le, eli työn­te­ki­jän “oikeuk­sien” puol­lus­ta­mi­nen, val­tion raho­jen pump­paa­mi­nen vai­ku­tus­val­tai­sil­le teol­li­suu­de­na­loil­le, yri­tys­ten yksi­tyis­tä­mi­sen ja jul­ki­sen sek­to­rin osto­pal­ve­lui­den vas­tus­ta­mi­nen ja ammat­ti­liit­to­jen val­lan pönkittäminen.

    Tämä on ns. Trea­su­ry View 

    Tämä ei ole Trea­su­ry View 

    talous­po­liit­ti­ses­sa kes­kus­te­lus­sa on mel­ko ylei­ses­ti kat­sot­tu kumou­tu­neen, kos­ka vii­me­ai­kai­set elvy­tys­pa­ke­tit ovat toi­mi­neet täy­sin odo­te­tus­ti eli elvyttäneet. 

    Heh.. ai puhut­ko sii­tä “talous­po­liit­ti­ses­ta kes­kus­te­lus­ta”, jota Paul Krug­man har­ras­taa, vai talous­po­liit­ti­ses­ta kes­kus­te­lus­ta? Jäl­kim­mäi­ses­sä on tus­kin pää­dyt­ty sii­hen, että elvy­tys on toi­mi­nut, kos­ka sitä ei ole vie­lä juu­ri­kaan har­ras­tet­tu (siis raho­ja ei ole vie­lä tuh­lat­tu), eikä sen vai­ku­tuk­sia var­sin­kaan ole pys­tyt­ty mittaamaan.

    Paul Krug­ma­nin vas­tin­pa­ri oikeis­tos­sa on joku Rush Lim­baugh tai Sarah Palin, joten voit ottaa molem­pien kir­joi­tuk­set ja sano­mi­set yhtä vaka­vas­ti. Vähän­kään kriit­ti­ses­ti ajat­te­le­van on help­po näh­dä, että Krug­ma­nil­la mie­li­pi­teet talou­des­ta vaih­te­le­vat sen mukaan miten ne sopi­vat hänen poliit­ti­siin mie­li­pi­tei­siin­sä. (Esim. val­tion velan suuruus.)

    Ja kat­so: Ruot­si nousi lamas­ta nopeas­ti ilman työt­tö­myy­den räjähtämistä

    Jeps ja kes­kus­pan­kin toi­mil­la ei ollut asian kans­sa mitään tekemistä…

    tpyy­luo­ma, ilk­ka ja Mik­ko H: Tal­le­tus­ta­kaus­jär­jes­tel­män olles­sa käy­tös­sä pan­keis­ta saa tal­le­tuk­set pois, vaik­ka ne kaa­tui­si­vat. Vaik­ka iso­ja pank­ke­ja kaa­tui­si se ei tar­koi­ta ettei­kö rahoi­tus­mark­ki­nat voi­si toi­mia, jos nii­den toi­min­nas­ta on run­saas­ti hyö­tyä. Kapi­ta­lis­tit havait­se­vat mah­dol­li­suu­den teh­dä satu­mai­sia voit­to­ja ja alka­vat met­säs­tä­mään nii­tä. Esim. pys­tyyn jää­neet pan­kit lisää­vät toi­min­taan­sa. Pank­ki­au­to­maa­tit ovat infraa sii­nä mis­sä vie­mä­rit­kin, ne eivät häviä mihin­kään vaik­ka pank­ki menee konkurssiin.

    Lii­an vanha:

    Kun raken­ne­taan sys­tee­mi, jos­sa kukaan ei halua ker­toa ris­keis­tä niin rikit siir­ty­vät niis­tä tietämättömille .

    Todel­la­kin. Ris­kit siir­re­tään veron­mak­sa­jil­le, joil­ta ei kysy­tä halua­vat­ko he kan­taa näi­tä ris­ke­jä. Kenel­le­kään muul­le nii­tä ei siir­re­tä vas­toin hei­dän tah­to­aan ja hei­dän tie­tä­mät­tään pait­si rikollisesti.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  37. Ja kat­so: Ruot­si nousi lamas­ta nopeas­ti ilman työt­tö­myy­den räjähtämistä

    Jeps ja kes­kus­pan­kin toi­mil­la ei ollut asian kans­sa mitään tekemistä…

    Ruot­si ja Nor­ja valit­si­vat toi­sen tein kuin Suo­mi 1990-luvun lamassa.Suomessa kes­ki­tyt­tiin pelas­ta­maan omis­ta­jien rahat Aho ja Viinanen
    arvioi­vat, että on tär­keäm­pää pelas­taa 500000 pan­kin omis­ta­jan rahat kuin aja­tel­la koko kan­san etua ja niin­pä pan­keil­le annet­tin oikeus ajaa yri­tyk­siä kon­kurs­siin muo­dol­li­sil­la sei­koil­la ja rahas­taa omai­suus . Lisäk­si val­tio jakoi koro­ton­ta ja koroll­siat pää­oma­lai­naa el ei pääs­syt hyö­ty­mää kurssinoususta.

    Nor­jas­sa ja Ruot­sis­sa val­tio meni omis­ta­jak­si tukio­suu­del­laan ja esti pank­kien hal­li­tuk­sis­sa kon­kurs­si­aal­lon. Nousu­kau­del­la omis­tuk­sia myy­tiin ja pank­ki­krii­si tuot­ti jopa voittoa.
    Nyt Englan­ti ja USA ovat kopioi­neet tätä Ruot­sin mal­lia vaik­ka Kati­nen on yrit­tä­nyt leik­kiä suur­ta ideo­lo­gia täs­sä asiassa

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  38. ■Tom­mi Uscha­nov kir­joit­ti: “Muu­ta­mia vuo­si­kym­me­niä sit­ten dema­rit veti­vät nuo­ria puo­leen­sa niin, että vuon­na 1972 nimi­tet­ty SDP:n vähem­mis­tö­hal­li­tus sai kan­san suus­sa nimen “Paa­sion nap­pu­la­lii­ga” lyö­ty­ään Suo­men hal­li­tus­ten nuoruusennätyksen.”
    eggo kir­joit­ti: “Vasem­mis­to­lai­suus vaa­tii kui­ten­kin tiet­tyä heik­kou­den, haa­voit­tu­vuu­den ja riip­pu­vuu­den tunnustamista.”

    Täs­tä on hyvä jat­kaa. Nimit­täin eivät ihmi­set äänes­tä vain sen perus­teel­la, mikä tun­tui­si jär­ke­väl­tä. Äänes­tys on myös sosi­aa­li­nen tapah­tu­ma, jos­sa vies­ti­te­tään muil­le omaa asemaa.

    Pit­kän nousu­kau­den tulok­se­na moni suo­ma­lai­nen ja muu­kin euroop­pa­lai­nen on vau­ras­tu­nut. Elin­ta­so on enem­män tai vähem­män sta­tus­sym­bo­li, joten sen pitää näkyä ulos­päin. Menes­tyk­sen ulkoi­siin tun­nuk­siin kuu­lu­vat meil­lä myös kokoo­mus­sym­pa­tiat, onhan kokoo­mus ollut brändituote.
    Sik­si vau­ras­tu­nees­ta dema­ris­ta on alka­nut tun­tua, että vasem­mis­to­lai­set ovat yhteis­kun­tam­me luuse­rei­ta, joi­hin ikään­kuin samais­tui­si, mikä­li äänes­tää vasemmistoa.
    Kui­ten­kin suvun ja lähi­pii­rin puo­lue­pe­rin­teet ovat vah­va vas­ta­voi­ma, mikä on estä­nyt dema­rei­den (ja myös kes­kus­tan) vie­lä suu­rem­man romahduksen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  39. Muu­ta­mia vuo­si­kym­me­niä sit­ten dema­rit veti­vät nuo­ria puo­leen­sa niin, että vuon­na 1972 nimi­tet­ty SDP:n vähem­mis­tö­hal­li­tus sai kan­san suus­sa nimen “Paa­sion nap­pu­la­lii­ga” lyö­ty­ään Suo­men hal­li­tus­ten nuoruusennätyksen.”

    Dema­rit eivät sil­lon­kaan hou­ku­tel­leet kaik­kia. SDP ja vasem­mis­to menet­ti­vät vuo­den 1970 vaa­leis­sa enem­mistn­sä kun suu­ret ikä­luo­kat oli­vat ensim­mäis­tä ker­taa äänestämässä.

    Voit­ta­ja oli SMP eli Veik­ko Ven­na­mo. Sii­tä lah­tien vasem­mis­to on pik­ku hil­jaa ment­tä­nyt otettaan.
    Muis­sa­kin puo­lueis­sa tuli mukaan nuo­ria esim Kepun Paa­vo Väy­ry­nen ja sin­nit­te­li kepun riveis­sä sel­lai­nen­kin vei­ja­ri kuin Jor­ma Ollila.

    Vasemm­si­to sai 80-luvu lopus­sa urkan teh­tyä eli sil­loin työn­te­ki­jän oikeu­det ja suu­rin osa Fors­san kokouk­sen tavoit­teis­ta oli täytetty.

    Uusia tuu­lia ei ole syn­ty­nyt ja kun kat­se­lee nyk­syi­siä dema­rei­ta niin he ovat vain sää­lit­tä­vä Kokoo­muk­sen kopio

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  40. Muu­ta­mia vuo­si­kym­me­niä sit­ten dema­rit veti­vät nuo­ria puo­leen­sa niin, että vuon­na 1972 nimi­tet­ty SDP:n vähem­mis­tö­hal­li­tus sai kan­san suus­sa nimen “Paa­sion nap­pu­la­lii­ga” lyö­ty­ään Suo­men hal­li­tus­ten nuoruusennätyksen.”

    Dema­rit eivät sil­lon­kaan hou­ku­tel­leet kaik­kia. SDP ja vasem­mis­to menet­ti­vät vuo­den 1970 vaa­leis­sa enem­mistn­sä kun suu­ret ikä­luo­kat oli­vat ensim­mäis­tä ker­taa äänestämässä.

    Voit­ta­ja oli SMP eli Veik­ko Ven­na­mo. Sii­tä lah­tien vasem­mis­to on pik­ku hil­jaa ment­tä­nyt otettaan.
    Muis­sa­kin puo­lueis­sa tuli mukaan nuo­ria esim Kepun Paa­vo Väy­ry­nen ja sin­nit­te­li kepun riveis­sä sel­lai­nen­kin vei­ja­ri kuin Jor­ma Ollila.

    Vasemm­si­to sai 80-luvu lopus­sa urkan teh­tyä eli sil­loin työn­te­ki­jän oikeu­det ja suu­rin osa Fors­san kokouk­sen tavoit­teis­ta oli täytetty.

    Uusia tuu­lia ei ole syn­ty­nyt ja kun kat­se­lee nyk­syi­siä dema­rei­ta niin he ovat vain sää­lit­tä­vä Kokoo­muk­sen kopio

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  41. Vaa­tii kyl­lä aika­mois­ta men­taa­liak­ro­ba­ti­aa puhua Tans­kas­ta esi­merk­ki­nä maas­ta, jos­sa har­joi­te­taan vasem­mis­to­lais­ta politiikkaa.

    En pys­ty las­ke­maan, kuin­ka mon­ta ker­taa olen kuul­lut eri yhteyk­sis­sä vaa­dit­ta­van, että vero­ja pitää las­kea ja hyvin­voin­ti­val­tion pal­ve­lu­ja kar­sia, kos­ka verot ja hyvin­voin­ti­pal­ve­lut ovat vasem­mis­to­lai­suut­ta ja vasem­mis­to­lai­suus on Paha Asia. Tans­kas­sa on maa­il­man kor­keim­mat verot ja hyvin­voin­ti­pal­ve­lut kuu­lu­vat nekin var­mas­ti vähin­tään parin-kol­men maa­il­man kat­ta­vim­man joukkoon.

    Olet kai huo­man­nut, että myös blo­gin­pi­tä­jäm­me on useis­sa yhteyk­sis­sä luon­neh­ti­nut itse­ään vasem­mis­to­lai­sek­si — vii­mek­si sun­nun­tai-Hesa­rin kier­to­haas­tat­te­lus­sa puo­luei­den taus­ta­vai­kut­ta­jis­ta (HS 16.8.2009)? Onko tämä sinus­ta ken­ties joten­kin absur­dia, kos­ka kysees­sä on enti­nen por­va­ri­puo­lu­een puheen­joh­ta­ja? Jos vasem­mis­to­lai­suus edel­lyt­tää vasem­mis­to­lai­sek­si itse itse­ään nimit­tä­vän puo­lu­een kan­nat­ta­mis­ta tai äänes­tä­mis­tä, en sii­nä tapauk­ses­sa ole itse­kään vasemmistolainen.

    Las­ket­ko Euroo­pas­ta mukaan myös Bri­tan­nian, Sveit­sin ja Hollannin?

    Mikä kysy­mys tämä nyt on?! Tie­ten­kin las­ken Euroo­pas­ta mukaan koko Län­si-Euroo­pan kaik­ki maat. Kaik­kial­la yhteis­kun­ta­po­li­tii­kan pää­lin­jat nou­dat­ta­vat tavoit­tei­ta, jot­ka muu­ta­mia suku­pol­via sit­ten oli­vat lei­mal­li­ses­ti nime­no­maan vasem­mis­ton tavoit­tei­ta, ja muu­ta­mien suku­pol­vien takai­sen oikeis­ton tavoit­teet ovat samal­la vas­taa­vas­ti len­tä­neet his­to­rian roskatynnyriin.

    Tämä­hän juu­ri on se syy, mis­tä täs­sä kom­ment­ti­ket­jus­sa kes­kus­tel­tu vasem­mis­ton ala­mä­ki Euroo­pas­sa poh­jim­mil­taan joh­tuu. Vasem­mis­to on saa­nut alku­pe­räi­sis­tä tavoit­teis­taan enem­mis­tön jo läpi, joten sil­lä ei ole enää juu­ri mitään omaa ajet­ta­vaa, toi­sin kuin esi­mer­kik­si vihreillä.

    Minus­ta vasem­mis­to­lai­nen poli­tiik­ka on poli­tiik­kaa, joka on omi­nais­ta vasem­mis­to­puo­lueil­le, eli työn­te­ki­jän “oikeuk­sien” puol­lus­ta­mi­nen, val­tion raho­jen pump­paa­mi­nen vai­ku­tus­val­tai­sil­le teol­li­suu­de­na­loil­le, yri­tys­ten yksi­tyis­tä­mi­sen ja jul­ki­sen sek­to­rin osto­pal­ve­lui­den vas­tus­ta­mi­nen ja ammat­ti­liit­to­jen val­lan pönkittäminen.

    Aika syn­di­ka­lis­ti­nen vasem­mis­to­lai­suus­kä­si­tys. Mut­ta ei sekään muu­ta mitään. Län­si-Euroo­pas­sa ylei­ses­ti ja Poh­jois­mais­sa erik­seen on koko maa­il­man vah­vim­mat ammat­ti­lii­tot ja työn­te­ki­jän oikeu­det (en tosin tie­dä, ovat­ko ne sama asia kuin “työn­te­ki­jän ‘oikeu­det‘”). Sel­lai­set luk­suk­set kuin työ­eh­to­so­pi­mus­ten yleis­si­to­vuus tai ay-jäsen­mak­su­jen vero­vä­hen­ny­soi­keus ovat ilmiöi­tä, jois­ta ay-lii­ke voi suu­res­sa osas­sa muu­ta maa­il­maa vain kau­kai­ses­ti haaveilla.

    Heh.. ai puhut­ko sii­tä “talous­po­liit­ti­ses­ta kes­kus­te­lus­ta”, jota Paul Krug­man har­ras­taa, vai talous­po­liit­ti­ses­ta keskustelusta?

    Puhun sii­tä talous­po­liit­ti­ses­ta kes­kus­te­lus­ta, jota käy­dään nobe­lis­ti- ja Clark-mitalistitasolla.

    Jeps ja kes­kus­pan­kin toi­mil­la ei ollut asian kans­sa mitään tekemistä…

    En mis­sään vai­hees­sa puhu­nut sanal­la­kaan sii­tä, oli­ko kes­kus­pan­kin toi­mil­la asian kans­sa mitään teke­mis­tä vai ei. En väit­tä­nyt sen enem­pää, että oli, kuin väi­tin, että ei ollut. Tämä har­hau­tus­lii­ke ei siis joh­da mihinkään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  42. Tom­mi Uschanov:

    Jos vasem­mis­to­lai­suus edel­lyt­tää vasem­mis­to­lai­sek­si itse itse­ään nimit­tä­vän puo­lu­een kan­nat­ta­mis­ta tai äänes­tä­mis­tä, en sii­nä tapauk­ses­sa ole itse­kään vasemmistolainen.

    Osmon alku­pe­räi­ses­tä pos­tauk­ses­ta olis ehkä voi­nut käsit­tää, että nyt puhu­taan nimen omaan dema­rei­den ala­mäes­tä (siis sosia­li­de­mo­kraat­tis­ten ja ehkä mui­den­kin vasem­mis­to­puo­luei­den alamäestä).

    Tie­tys­ti, jos mää­rit­te­let oikeis­to­puo­lu­eet vasem­mis­to­lai­sik­si, niin sil­loin­han voit rie­mui­ta vasem­mis­ton voittokulusta.

    Tie­ten­kin las­ken Euroo­pas­ta mukaan koko Län­si-Euroo­pan kaik­ki maat.

    Ok. Eli sinus­ta niis­sä kai­kis­sa har­joi­te­taan yhtä pal­jon sitä poli­tiik­ka, jot­ka sosia­li­de­mo­kraat­ti­set puo­lu­eet aja­vat. Minus­ta näyt­tää sil­tä, että var­sin­kin Sveit­sis­sä, Hol­lan­nis­sa ja Tans­kas­sa har­joi­te­taan sel­lais­ta poli­tiik­kaa, jot­ka sosia­li­de­mo­kraat­ti­set puo­lu­eet ovat kes­kit­ty­neet vastustamaan.

    Tämä­hän juu­ri on se syy, mis­tä täs­sä kom­ment­ti­ket­jus­sa kes­kus­tel­tu vasem­mis­ton ala­mä­ki Euroo­pas­sa poh­jim­mil­taan johtuu.

    Nyt tai­sit jo sekoit­taa itse­si. Miten vasem­mis­to voi olla ala­mäes­sä, jos kaik­ki Euroo­pan maat ovat vasem­mis­to­lai­sia ja se suun­ta mitä koh­ti val­tiot ovat kehit­ty­mäs­sä on kaik­kein vasemmistolaisinta?

    Haus­kaa kyl­lä, että näis­tä uudis­tuk­sis­ta voi käyt­tää ihan hyvin ter­me­jä neo­kon­ser­va­tii­vi­nen ja oikeis­to­lai­nen ja sit­ten kun huo­ma­taan, että hei nämä­hän paran­si­vat taval­lis­ten ihmis­ten elin­ta­soa väit­tää nii­tä vasemmistolaisiksi.

    Poh­jois­mais­sa erik­seen on koko maa­il­man vah­vim­mat ammat­ti­lii­tot ja työn­te­ki­jän oikeudet

    Var­sin­kin Tanskassa? 

    en tosin tie­dä, ovat­ko ne sama asia kuin “työn­te­ki­jän ‘oikeu­det’”

    Ne ovat juu­ri nii­tä työn­te­ki­jän oikeuk­sia joi­hin viit­ta­sin, eli sitä, että työn­te­ki­jäl­tä riis­te­tään hänen oikeu­ten­sa sopia itse palk­kauk­ses­taan ja työ­eh­dois­taan. Täs­tä vas­ti­neek­si hän saa oikeu­den olla työ­tön, vaik­ka haluai­si teh­dä töitä.

    Mitä useam­min nämä ay-liik­kee­seen kuu­lu­vien hyvä­osais­ten työn­te­ki­jöi­den ase­maa mui­den työn­te­ki­jöi­den kus­tan­nuk­sel­la pön­kit­tä­vät teot jää­vät ay-liik­keen haa­vei­luk­si, sitä parempi.

    Puhun sii­tä talous­po­liit­ti­ses­ta kes­kus­te­lus­ta, jota käy­dään nobe­lis­ti- ja Clark-mitalistitasolla.

    Jos sinul­la ei ole kom­pe­tens­sia arvioi­da talous­po­liit­tis­ta kes­kus­te­lua muu­ten kuin las­ke­mal­la Nobe­lis­te­ja ja Clark-mita­lis­te­ja suo­sit­te­len, että pidät arviot oma­na tietonasi.

    On kui­ten­kin aika vai­kea uskoa, että uskot edes omaa ana­lyy­siä­si. Tämä­hän tar­koit­tai­si, että jos suu­rin osa Clark-mita­lis­teis­ta ja nobe­lis­teis­ta pitäi­si Krug­ma­nin NYT kolum­ne­ja poliit­ti­se­na pro­pa­gan­da­na sinä­kin hyl­käi­sit Krug­ma­nin (kolum­neis­sa esit­tä­mät) joh­to­pää­tök­set. Ilah­tui­sin kui­ten­kin iki­hy­vik­si, jos osoit­tai­sit minun olleen täs­sä asias­sa väärässä.

    En mis­sään vai­hees­sa puhu­nut sanal­la­kaan sii­tä, oli­ko kes­kus­pan­kin toi­mil­la asian kans­sa mitään teke­mis­tä vai ei. En väit­tä­nyt sen enem­pää, että oli, kuin väi­tin, että ei ollut. Tämä har­hau­tus­lii­ke ei siis joh­da mihinkään.

    Ja samal­la taval­la olis epä­on­nis­tu­nut har­hau­tus­lii­ke, mai­ni­ta nopeis­ta lihas­so­luis­ta Usain Bol­tin menes­tyk­sen salai­suu­te­na, kun sinä puhui­sit tos­su­jen merkistä?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  43. Lisäk­si val­tio jakoi koro­ton­ta ja koroll­siat pää­oma­lai­naa el ei pääs­syt hyö­ty­mää kurssinoususta.”

    Val­tio antoi SYP:lle KOPl­le ja mui­le­kin pan­keil­le pää­oma­lai­naa ts paran­si nii­den pää­omaa ja vaka­va­rai­suut­ta. Lina oli osin koro­ton­ta, osin korollista.
    Ruot­si ja Nor­ja taas meni­vät vas­taa­val­la tuel­la omis­ta­jik­si pank­kei­hin ja sai­vat siis omis­tusoi­keut­ta pankkeihin.
    Kun kurs­sit oli­vat alhaal­la niin omis­tusoi­keu­des­ta tuli mer­kit­tä­vä ja kun kurs­sit aika­naan nousi­vat ja Ruot­si ja Nor­ja myi­vät omis­tuk­si­aan niin val­tiot teki­vät jopa voit­toa pankkikriisillä.

    Ei pank­ki­krii­si ollut suo­ma­lai­nen eri­koi­suus eikä vakaan mar­kan politiikkakaan.
    Krii­si läh­ti USA:sta 80-luvun alku­puo­lel­la ja kier­te­li ympä­ri maa­il­man sitä mukaa kuin raha­mark­ki­noi­ta vapautettiin.

    Suo­mi oli ainoa län­si­maaa, joka kehit­ti krii­sis­tä katastrofin.

    Vakaan mar­kan polit­tik­ka taas joh­tui EY-lähen­ty­mi­se­tä. Vapaan kau­pan laa­jen­ta­mi­nen edlyt­ti, että val­tiot eivät har­ras­ta kil­pai­lua esim deval­vaa­tioi­den tai valuu­tan kelluttamisella.
    Mut­ta sil­loin ei ollut kes­kus­pank­kien yhteis­työ­tä ja niin­pä spe­ku­lan­tit kyke­ni­vät mur­ta­maan kiin­teät valuu­tat, jopa pun­ta oli vähäl­lä kaatua.
    Mut­ta 1989 oli jo toi­nen­kin hyvä syy pitää valuut­ta vakaanan:Yritykset oli­vat vel­kaan­tu­neet rajus­ti ulko­mail­le ja deval­vaa­tio oli­si ollut kohtalokas.
    SP tar­jo­si jopa deval­vaa­tio­pork­ka­naa ‚jot­ta yri­tyk­set oli­si­vat mak­sa­neet ulko­mai­sen vel­kan­sa pois ja vaih­ta­neet koti­mai­seen, mut­ta pork­ka­na ei purrut

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  44. SP tar­jo­si jopa deval­vaa­tio­pork­ka­naa ‚jot­ta yri­tyk­set oli­si­vat mak­sa­neet ulko­mai­sen vel­kan­sa pois ja vaih­ta­neet koti­mai­seen, mut­ta pork­ka­na ei purrut

    Piti olla tie­tys­ti revalvaatioporkkana

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.