Rikostoimittajat näyttävät pahoittaneen mielensä siitä, että sanoin poliisin kauppaavan salassa pidettäviä tietoja julkkiksiin kohdistuneista rikosepäilyistä. Nyt rikostoimittajat ovat kysyneet toisiltaan, kuinka moni haluaa kertoa syyllistyneensä rikokseen ja lahjoneensa virkamiestä. En ole kovin hämmästynyt, ettei kukaan ilmoittautunut.
Edelleen, jos poliisi vuotaa herkullisen jutun jonkin julkkiksen yksityiselämästä, ei puhelu ehkä juuri rikostoimittajalle ohjaudu.
Paheksuttiin myös sitä, etten enää muistanut nimeltä, kuka toimittaja kertoi minulle näitä yhteenottoja tulevan aika paljon. Motiivini tälle väitteelle ei kuitenaan ollut tuo toimittajan lausahdus, vaan poliisiylijohtaja Paatero. Vastasin HS-Raadin kysymykseen ja kysymyksessä luki esinäin:
”Paatero käytti blogissaan esimerkkinä tapauksia, joissa viranomaisten on epäilty vuotaneen tiedotusvälineille tietoja keskeneräisestä rikostutkinnasta ja levittäneen siten leimaavia ja mahdollisesti aiheettomia rikosepäilyjä julkisuuteen. Paatero mainitsi nimeltä itsemurhaan päätyneen muusikko Matti Inkisen,… ”
Kun kysymyksessä kysytään poliisin vuotojen merkityksestä ja kerrotaan näin poliisiylijohtajan mukaan tällaista tapahtuvan niin paljon, että se oikeuttaisi murtamaan toimittajien lähdesuojan, on jotenkin ymmärrettävää olettaa, että kai sellaista sitten varmaan tapahtuu. Puhuin poliisien tietovuodosta, koska kysymyksessä siitä kysyttiin ja kysymyksessä sellaista väitettiin tapahtuvan.
Lehdet myös mainostavat avoimesti kohtalaisen suuriakin vihjepalkkioita. Myönnän, ettei minulla ole näyttöä siitä, että niitä olisi maksettu poliisille suoraan – enkä edes pidä kovin todennäköisenä, ettei virkavastuulla toimiva poliisi ymmärtäisi käyttää välissä bulvaania, koska paitsi hän myös lehti syyllistyisi rikokseen maksaessaan suoraan poliisille.
Poliiseja on tuhansia. On täysin mahdotonta, ettei joukossa olisi yhtään mustaa lammasta. Siksi pitäisi tehdä kuten Paatero on myös esittänyt. Tietosuojaa poliisin sisällä tulisi tiukentaa, ettei jokainen konstaapeli pääse katsomaan jokaista tietoa. Ei riitä se, että katsomisesta jää jälki. Jotkut tiedot pitää myös sulkea ja edelleen aiheettomasta uteliaisuudesta tulisi seurata automaattisesti sanktio. Inkisen tietoja oli käynyt katsomassa Ilta-Sanomien toimittajan mukaan 22 poliisia. Tuskin yhden pikkujutun tutkimiseen niin monta poliisia on irrotettu.
Terveydenhuollon puolella nämä asiat ovat paljon paremmassa kunnossa.
Tarjontaa syntyy aina, kun on kysyntää. Vuotajan esillesaamisen sijaan minusta pitäisi saada tällaisen tiedon kysyntää vähennettyä. Jokainen juorulehden ostaja tietysti voi miettiä itse asiaa, mutta lainsäädännöllä olisi mielestäni tehokkainta vaikuttaa niin, että julkaisijalle tulisi riittävän kovat sanktiot väärän tai asiattoman tiedon julkaisemisesta. Näin kysyntä noille epämääräisille tiedoille romahtaisi.
Toisaalta Paatero ei ole toiminnallaan juurikaan herättänyt luottamusta. Hänen sanomisillaan ja totuudella ei ole mielestäni aina ollut mitenkään kauhean ilmeisiä yhteneväisyyksiä.
Jos poliisiylijohtaja haluaa estää turhien poliisien tietojenkatselun, miksi ihmeessä siitä pitää edes erikseen puhua? Eikö asiat tämmöiset kuulu hänen virkatehtäviinsä — eli pitäisi vain tehdä ja ohjeistaa?
“Paheksuttiin myös sitä, etten enää muistanut nimeltä, kuka toimittaja kertoi minulle näitä yhteenottoja tulevan aika paljon.”
Ei kai kukaan ihan oikeasti kuvittele, että lähtisit julkisuuteen kertomaan kuka toimittaja on tällaista sinulle kertonut?
Ensinnäkin väitteesi ei kohdistunut kehenkään tiettyyn henkilöön, joten on paikallaan että otat esiin tällaisen yhteiskunnan kannalta merkittävän epäkohdan, vaikka ei olisikaan selviä faktoja vaan toisen sana ja sitten sitä tukee vallitseva asiaan liittyvä toiminta.
Osmo:
onko tuolla katon rajassa kärpänen?… mitä taitaa olla… vai onko se roska? ON SE KÄRPÄNEN!!! MISSÄ TYKKI?! KA-BOOOOOOOOOOOM!
Kun Osmo aina välillä otat huomioon, että ihmisillä saattaa olla joku muukin motivaatio kuin yhteiskunnan yleinen hyvinvointi, kun he laukovat mielipiteitään julkisuudessa, niin mikähän voisi olla poliisiylijohtajan motiivina haluta murtaa toimittajien lähdesuoja?
Se, että hän haluaa saada kollegansa kuseen? Tuleeko mieleen mitään muita mahdollisuuksia? Miten on kun poliisi haluaa oikeuden tehdä valeostoja? Kuunnella puhelimia?
“Tietosuojaa poliisin sisällä tulisi tiukentaa, ettei jokainen konstaapeli pääse katsomaan jokaista tietoa. Ei riitä se, että katsomisesta jää jälki. Jotkut tiedot pitää myös sulkea ja edelleen aiheettomasta uteliaisuudesta tulisi seurata automaattisesti sanktio. Inkisen tietoja oli käynyt katsomassa Ilta-Sanomien toimittajan mukaan 22 poliisia.
No tulihan se sieltä, ei ongelma ole niinkään vuotaminen kuin kelvoton johtaminen ja heikko tiettekniikan hallinta poliisissa.
Eli järjestelmien käyttöä voidaan rajata tarpeen mukaan eikä ole kovin vaikeaakaan.
Tutkinnan johtaja voi määritellä jo alussa joukon, jolla on oikeus lukea tietoja joko henkilökohtaiselle tasolla tai osoitta työtehtävät jollekin yksilölle, jossa työjaosta vastaava nimeää oikeudet.
Soneran kohun jälkeen telelaitoksissa on rajattu käyttöoikeuksia teletunnistetietoihin ja käyytövaltuudet ovat vain harvoilla ja niistäkin jää jälki. Lisäksi jälkiä seurataan ja epänormaali käyttö aiheuttaa selvityspyynnön.
Tosin vähän naurettava juttu, sillä verkonhallinnan kautta Ruotsin tiedustelu voi seurata liikennettä Suomessa.Mehän emme tiedä Suomessa kenellä Ruotsissa on verkonahallinnan tunnukset , koska Ruotsi hallinnoi kaikkea.….
Onhan tämä ollut jo yleisessäkin tiedossa pitkään, kunhan vaan vähän käyttää logiikkaa ja lukee rivien välistä. Välillä tuntuu oikein pahalta asianomistajien puolesta, kun joku seiska revittelee sellaisilla tiedoilla mitkä loukkaa yksityisyyttä. ‘Naapurilta’ kuultu, just joo!
Hyvä että tähän puututaan. Nyt vain joku toimittaja nauhoittamaan tälläisiä puheluita ja julkisuuteen niin saadaan hyvä rumba pystyyn 🙂
“Paheksuttiin myös sitä, etten enää muistanut nimeltä, kuka toimittaja kertoi minulle näitä yhteenottoja tulevan aika paljon. ”
No mutta! Ei kai lehdistö itse vaan nyt vaadi lähdesuojan avaamista… 😉
Vähän ihmetyttää ettei yksikään niistä kyselyyn osallistuneista kymmenistä oikeustoimittajista kertoisi, että tietoa myydään rahasta. Miksi sellainen toimittaja ei kertoisi, joka ei ole ostanut tietoa? Vai ovatko kaikki siis ostaneet poliisilta tietoa rahasta?
Miksi rikollisesta tiedosta kieltäytynyt antaisi kilpailuvaltin niille, jotka ostavat ja pimittäisi itselleen tulevat tarjoukset?
Eihän siinä olisi loogisesti eikä psykologisesti mitään järkeä. Aivan varmasti, jos ilmiö on niin yleinen, kun Osmo antaa ymmärtää, joku toimittajista avaisi sanaisen arkkunsa — ihan vain omankin etunsa vuoksi.
Semminkin kun siihen kyselyllä annettiin suora mahdollisuus. Jos näitä tietoja tyrkyttäviään rikollisia on “vaivaksi asti” kuten oli Osmon alkuperäinen sanamuoto, niin eikö jollain olisi motiivia puhua asiasta?
Muutenkin tämä “joku toimittaja, jota en muista sanoi kahvipöytäkeskustelussa jotain…” on aika hepponen peruste leimata kokonainen poliisien ammattikunta korruptoituneiksi.
Eikä sekään vielä riitä Osmolle. Oikeustoimittajatkin ovat siis hänen mukaansa järjestään valehtelijoita.
Aika kovia syytöksiä.. Jos ihminen ei edes muista kuka on mitäkin sanonut.
Pidän luultavana, että on yksittäistapauksia, joissa tietoa on myyty. Olisi naiivia uskoa muuta. Kuitenkin tällaisen varjon heittäminen puskasta ja omaa vakiintunutta auktoriteettiaan käyttäen on väärin.
Mikä erottaa nyt Osmon Seiskan toimittajasta?
Tutkimuksen alla oli lapsipornoa välittävä rinki. Tutkivia poliiseja on voinut hyvinkin olla parikymmentä.
Tarkennus aloitukseen. Toimittajilla ei totisesti ole mitään lähdesuojaa. Sanamuoto on väärä.
Paateron blogista:
Poliisiorganisaatiosta ei saa vuodattaa salaisia tietoja julkisuuteen, se lienee sinänsä kaikille selvää. Esillä ollut Inkisen tapaus on tutkittu syyttäjän toimesta, eikä ole todettu, että poliisi olisi tietoja vuotanut. Muitakin tapauksia on tutkittu, itse ja muiden laillisuusvalvojien toimesta. Näyttöä ei ole juuri saatu.
Yleensäkin olen sitä mieltä, että kun tietoja jostakin poliisissa salaiseksi luokitellusta asiasta medialle vuotaa, niin vuotokohta on jossain muualla kuin poliisissa. Esimerkiksi useimpien salaisten pakkokeinojen diaaritiedot ovat julkisia. Asiasta tietävät myös asianosaistahot ja sitä kautta mitä ilmeisemmin jotkut ulkopuolisetkin. Syitä voi vain arvailla, koska poliisilla ei ole sitä lupa selvittää.
Haluan vielä toistaa, mitä alussa totesin: lähdesuoja on ehdoton lähtökohta ja salaisten tietojen vuotaminen poliisista ei ole maata mullistava ongelma juuri nyt.
Paatero ei siis väitä että poliisista tapahtuu tietovuotoja mitään merkittävää määrää, vaan on sitä mieltä että vuotaja on yleensä joku muu, mutta nykyään poliisilla ei ole valtuuksia selvittää kuka. Lähdesuojaa pitäisi murtaa sen verran että poliisi voi suojella asianosaisia tietovuodoilta, vaikka siis vuotaja olisi poliisiorganisaation ulkopuolinen.
Muistatteko Bodom-oikeudenkäynnin:
Nils Gustafsson vangittiin keväällä 2004 2 kuukaudeksi “todennäköisin syin syytettynä murhasta”. Koska asia oli kesken, hän ei saanut julkituoda niitä perusteita, joillla hänet oli vangittu. Sen sijaan rikostoimittajat kertoivat runsain määrin häntä raskauttavaa periaatteessa samoin edelleen salassapidettävää todistuaineistoa.
Oikeudenkäynti viivästyi yli vuoden. Ja oikeuden päätös oli vpauttava, eikä syyttäjä siitä valittanut. Itse asiassa melko pian oikeudenkäynnissä selvisi, että syyte oli jokseenkin keinotekoisesti luotu. (esim. uudet “todistajat”, joiden todistus oli selvässä ristiriidassa tosiasioiden kanssa, eikä syyttäjä ollut edes vaivautunut tarkistamaan väitteiden paikkansapitävyyden mahdollisuutta.
On hyvin vaikeaa kuvitella, että jotkut tiedot olisivat voineet tulla muualta kuin poliislta. Tietenkin oikeuden haastemiehiltä ja muilta läsnäolevilta voi kuulla kaikenlaista.
Kommenttini MTV3:n blogissa:
http://blogit.mtv3.fi/elinkautinen/2009/10/08/suuttuneet-rikostoimittajat-no-ei-nyt-sentaan/
Tähän lähdesujan murtamiseen on tarkoitus liittää yrityssalaisuuden piiriin kuuluvien tietojen vuotaminen eli tarkoituksena on estää Destian kaltaiset vuodot.
Eli uuden lain mukaan toimittajan olisi paljastettva Destiasta tullut vihjaaja , jos sopimukset on luokiteltu yrityssalaisuuden piiriin kuuluvaski.
Samoin Lauta-Matin lautakasn vinkkaajakin olisi ilmoitettava ao yritys kertoo lautalahjoituksen kuuluneen yrityssalaisuuden piiriin..
Inkinen kohtalo ja muut sääslittävät tapukset ovat vain machiavelliä eli on helppo saada kannatusta asialle joka näyttää epäkohdalta mutta taustalla on aivan jotain muuta
Juuri siksi haluaisin irrottaa intimiteettisuojaan liittyvät vuodot erilleen vallankäyttöä ja väärinkäytöksiä koskevista vuodoista.
Jarkko Sipilä voisi kertoa poliisin hänelle myöntämästä ansiomitalista.
Lueskelin hallituksen esityksiä ja tääalinenkin osui silmään eli huumetestein kulut on tarkoitus siirtää työnantajalta työntekijälle.
Kun työantajalla ei ole enää kustannusrasitetta niin testejä voi määrätä mielivaltisen määrän.
Näin siis vihreä
“Ehdotusten lähtökohtana
on, että työnhakija tai työntekijä toimittaisi
itse työnantajalle huumausainetestiä
koskevan todistuksen”
Työsuhteen aikana työnantaja
voisi velvoittaa työntekijän esittämään
todistuksen huumausainetestistä työnhakijaa
koskevia kriteerejä ankarammin edellytyksin”
Juuri siksi haluaisin irrottaa intimiteettisuojaan liittyvät vuodot erilleen vallankäyttöä ja väärinkäytöksiä koskevista vuodoista.”
Silloin ei kannattaisi ylläpitää keskustelua Inkisen tapauksesta vaan keskittyä olennaiseen.
Kun vihreät äänestivät enemmistönä Lex Nokian puoletsa ja edellen tämänkin esityksen niin tosiasiallsisti vihreät ovat ajamassa Suomea sananvapauden suhteen Valko-Venäjän rinnalle.
Braxinki kannattaisi alkaa kirjoittaa lakeja itse eikä antaa EK:n kirjoitaa niitä
Liian vanhalla on jotenkin fanaattisen kielteinen suhde vihreisiin. Mitä tekemistä Braxilla on Lex Nokian kanssa? Liikenneministerin nimi on Suvi Linden, ei Tuija Brax.
Laki näyttää sisältävän toisenkin kuprun: Esim poliitikolle syntyy oikeus selvittää, kuka hänestä kirjoittelee arvostelevia kirjoituksia yleisön palstoille.
Riittää, että poliisi toteaa, että ei ole aihetta tutkia rikosta tai syyttäjä tekee syyttämätä jättämispäätöksen.
Sen jälkeen poliitikko voi pyytää kirjoittajan henkilöllisyystietoja itselleen operaattorilta tai palstan pitäjältä
Kun työantajalla ei ole enää kustannusrasitetta niin testejä voi määrätä mielivaltisen määrän.
Tämä lain muutos takaa se, että terveyskeskuksista tulee huumetestiasemia
“Liian vanhalla on jotenkin fanaattisen kielteinen suhde vihreisiin. Mitä tekemistä Braxilla on Lex Nokian kanssa? Liikenneministerin nimi on Suvi Linden, ei Tuija Brax”
Vihreiden enemsitö äänesti lain puolesta eli hyväksyi sen ja tulee ajaman lisää sananvapauden rajoituksia.
Se miksi arvostelen johtuu siitä, että tulin äänestäneeksi vihreitä ja pettymys on valtava, kun puolue myy kaikki periaatteensa
Unohdat mysö, että ole työskennellyt sellaisissa maissa kuin Indonesia, Pakistan, Kenia, Venäjä, Latvia, Viro, Sri Lanka, Malesia etc Olen myös tehnyt töitä Maailmanpankille , Aasian pankille, Suomen , Tanskan kehitysapuorganisaatioille ja yksityisille yrityksille, joten olen nähnyt kaiken korruptiosta ja vallan väärinkäytöstä.
Olen tehnyt töitä teitoliikenteessä liki 40 vuotta, joten teidän mihin tietoliikenteen tietoa voidaan käyttää väärin ja miten ne esim NL hyödynnettiin ja miten niitä teitoja käytettään Suomessakin väärin.
Ainoa joka minua nyt kadutaa, että olsi pitänyt ottaa ne rahat, joita tarjottiin useasti.
Pojilleni olnekin opettanut, että rehellisyys ei maata peri ja neuvonut ottamaan kaikki lahjukset joita on tarjolla.
Rehelliyydestä ei saa edes puuristiä palkkioksi nyky — Suomessa
Oletko “liian vanha” aivan varma, että äänesi edes meni vihreille? Sinulla nimittäin on sen luokan sanasokeus, että olet voinut raapustaa äänestyslappuun melkein mitä tahansa..
Pyynnöstä lyhyt selvitys ansiorististä. STT kirjoitti siitä aikanaan näin:
“22.9.2004: MTV3:n rikostoimittaja, Oikeustoimittajien puheenjohtaja Jarkko Sipilä on saanut poliisin ansioristin. Sisäministeri Kari Rajamäki (sd.) luovutti ansioristin Sipilälle tiistaina.
Rajamäki perusteli ansioristiä sillä, että Sipilä on suomalaisen oikeus- ja rikosjournalismin johtavia toimittajia.
Vuodesta 1999 hän on ollut Oikeustoimittajat ry:n puheenjohtaja.
Tehtävässään hän on ollut keskeisesti kehittämässä sisäasiainhallinnon, erityisesti poliisin yhteistyötä joukkoviestimien kanssa.
‑Sipilän työ on yhteiskuntaa rakentavaa journalismia, joka kannustaa meitä viranomaisia myös entistä avoimempaan ja itsekriittisempään toimintaan, Rajamäki sanoi.”
Mutta vielä yksityiselämän- ja lähdesuojasta.
Yksityiselämän suojan ongelma on se, että sitä ei ole laissa, hallituksen esityksissä tai eduskunnan valiokunnan kannanotoissa määritelty. Kyse on hyvin tulkinnanvaraisesta käsitteestä.
KKO on kuitenkin todennut, että rikoksen tekeminen ei kuulu yksityiselämän suojan piiriin.
Näin on myös vaikea ajatella, että rikosepäily sinänsä nauttisi itsessään intimiteettisuojaa. Salassapitotarpeita asiassa toki voi olla, mutta ei niin että salassapidon perusteena olisi nimen omaan juuri syyllistyminen rikokseen tai epäily siitä.
Vaikea ajatella, että tekoina esimerkiksi rattijuoppous, varkaus tai kotipahoinpitely nauttisivat millään tavalla yksityisyyden suojaa.
Toisin tulkittuna syytetyn suojaksi syntynyt oikeudenkäynnin julkisuusperiaate pitäisi ottaa uuteen pohdintaan.
Miksi toimittajien tai ylipäänsä kansan pitäisi saada tietää kaikista rikosepäilyistä heti median kautta. Mihin unohtui syyttömyysolettama? Syytön kunnes lainvoimaisella tuomiolla syylliseksi todetaan. Mihin KKO:n päätökseen Sipilä viittaa? Sieltä korkista on tullut myös päätöksiä, joiden mukaan mitä tahansa ei voi julkistaa. http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2005/20050082
Suomi on taas syytettyjen penkillä EIT:ssä , vireillä on kymmenen juttua lehdistönvapauden rajoittamisesta.
Suomessa lehdistönvapaus alkaa olla Valko-Venäjän tasolla
Inkisen jutussa Seiska sai vapauttavan päätöksen Julkisen Sanan Neuvostolta.
Perusteena oli, että Inkinen on oma-aloitteisesti useasti avannut yksityiselämäänsä julkisuuteen.
Jos pyrkii tekemään businessta avaamalla vaatekaappinsa pitää hyväksyä sekin, että sieltä löytyy luurankoja.
Ja ihmettelen vieläkin, että hallinto ei ole kiinnostunut niistä ihmisistä, jotka ovat tehneet itsemurhan työpaikan menettämisen vuoksi.
Ilmeisesti työttömän kuolema on päättäjien toivejuttu, säästyyhään siinä rahaa
Vastauksena aiempaan kysymykseen:
“Rikos ei ole siihen syyllistyneen yksityisasia”, löytyy KKO:n päätöksestä 2005:136.
Ongelmana on kyllä, että suomalainen oikeuslaitos ei ole onnistunut sananvapausjutuissa kovinkaan hyvin. Oikeudenkäynnin kestoista on tullut lukuisia langettavia EIT:stä, mutta niin on myös sananvapausjutuista.
Kyllä poliisitkin näyttävät olevan sitä mieltä että poliisi vuotaa kuin seula:
Suomenmaan jutussa Kangasalan kihlakunnan poliisipäällikkö Moisiolla ainakin on mielipiteensä:
http://dst.samizdat.info/2008/01/29/2845/
– Miten tällainen organisaatio kuin poliisi voi vuotaa niin nopeasti. Kun tekoni tapahtui puoli kymmeneltä, niin ennen puolta päivää tästä asiasta soitettiin esimiehelleni kokouspaikalle. Täytyy sanoa, että poliisiorganisaatio vuotaa ja pahasti. Aivan käsittämätöntä, Moisio toteaa.
Artikkeli ei siis ole Lehden normaaliaineistoa vaan lainaus Suomenmaan jutusta.
Otit sitten Jake yhden lauseen monisivuisesta Korkin päätöksestä, jossa on ansiokkaasti pohdittu asiaa:
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2005/20050136
Korkeimman oikeuden ratkaisu
Perustelut
Rikoksentekijän nimi ja henkilöllisyys yksityiselämän suojan kohteena
10. Rikos ei ole siihen syyllistyneen yksityisasia
entäpä:
11. Rikosoikeudenkäynnin ja siihen liittyvien asiakirjojen julkisuudesta ei sinänsä seuraa, että oikeudenkäynnissä julkisiksi tulleet tiedot olisivat sellaisenaan joukkoviestimien vapaasti julkaistavissa.
tai
Oikeusneuvos Koskelo:
Siitä, että rikos ei ole yksityisasia, ei seuraa, että rikoksesta tuomitun henkilöllisyyden paljastaminen rikoksesta kertovassa artikkelissa ei ylipäänsä voisi tulla arvioitavaksi yksityiselämän loukkaamista koskevien säännösten perusteella.
Kannattaa tosiaan lukea se koko erimielinen päätös, eikä vain poimia yhtä lausetta. Yhtä valikoivaa lienee tietovuotojen ansiosta saatu ” tiedottaminen ” yhteiskunnallisesti merkittävistä asioista.
En tiedä tulkitsiko Soininvaara kyselyni närkästymiseksi, mutta soitin hänelle viikko sitten ja utelin lähdettä, joka väitti poliisissa olevan vuotajia riesaki asti. Olin parikymmentä vuotta Hesarin rikostoimittajana, eikä yksikään poliisi ole myynyt minulle tietoja. Eli kovin suuresta ongelmasta ei voi olla kyse. Olen kyllä saanut salassapidettäviä tietoja useasti, mutta en rahaa vastaan. Yleensä motiivina on ollut tärkeän kysymyksen tai ongelman nostaminen keskusteluun.Eli vuotajan toiminta on ollut juuri sellaista jonka turvaamiseksi lähdesuoja ln luotu.
On selvää että Soininvaaran kevyesti eteenpäin välittämä ja todistamaton heitto on kahta ammattikuntaa leimaava ja vaarantaa lähdesuojan. Soininvaaran levittämään huhuun tarttuvat mieluisasti sellaiset, jotka haluavat heikentää läjhdesuojaa.
Toivottavasti Soininvaara on jatkossa varovaisempi eikä levitä huhupohjaisia tietoja joka tuutissa.
Harri Nykänen
En tiedä tulkitsiko Soininvaara kyselyni närkästymiseksi, mutta soitin hänelle viikko sitten ja utelin lähdettä, joka väitti poliisissa olevan vuotajia riesaksi asti. Olin parikymmentä vuotta Hesarin rikostoimittajana, eikä yksikään poliisi ole myynyt minulle tietoja. Eli kovin suuresta ongelmasta ei voi olla kyse. Olen kyllä saanut salassapidettäviä tietoja useasti, mutta en rahaa vastaan. Yleensä motiivina on ollut tärkeän kysymyksen tai ongelman nostaminen keskusteluun.Eli vuotajan toiminta on ollut juuri sellaista jonka turvaamiseksi lähdesuoja ln luotu.
On selvää että Soininvaaran kevyesti eteenpäin välittämä ja todistamaton heitto on kahta ammattikuntaa leimaava ja vaarantaa lähdesuojan. Soininvaaran levittämään huhuun tarttuvat mieluisasti sellaiset, jotka haluavat heikentää lähdesuojaa.
Toivottavasti Soininvaara on jatkossa varovaisempi eikä levitä huhupohjaisia tietoja joka tuutissa.
Harri Nykänen
Nykäselle:
En ole puhunut rikostoimittajista mitään. Jos haluat juoruta jonkun turhan julkkiksen narahtramisesta ratista, miksi siitä pitäisi juoruta rikostoimittajalle. Oliko Inkisestä kielinyt toimittaja rikostoimittaja?
Mutta kirjoitukseni oli vastaus HS-raadin kyselyyn, jossa kysymyksessä väitettiin poliisin vuotavan salassa pidettäviä tietoja. Vastasin, että jos nyt ovat rikosepäilyistä juoruavat poliisit, mitä sitten tehdään, kun lääkärit alkavat noudattaa poliisin tapoja. Tuo alkuperäinen väite oli siis Helsingin Sanomien, ei minun.
Kerron muut lähteeni Nykäselle heti, kun hän kertoo omansa minulle.