Listalla piti olla kiistelty Katajanokan hotelli, mutta ei ollutkaan. Eikä paljon muutakaan. Lautakunta kokoontuu käsittelemään ratsastusta Ruskeasuolla ja aloitetta Viking XPRS-laivan häätämisestä Katajanokalta Vuosaareen.
Ruskeasuon maneesi
Ratsastajat haluaisivat Ruskeasuolle lisää tilaa autoille ja hevosille, mutta tämä on hankalaa, koska alueelle pitäisi mahtua myös ihmisiä. He haluavat isomman parkkipaikan ohella vuoden 1940 Olympialaisiin rakennetun ratsastusmaneesin kokonaan ratsastuskäyttöön. Liikuntaviraston mukaan se ei käy, koska he ovat kunnostaneet toisen puolen maneesista palloilijoille ja nyrkkeilijöille ja nämä ovat kuulemma kiintyneet tiloihin. Ratkaisuksi esitetään uutta maneesia, mutta ei se oikein mahdu ja vähän tämä maksaakin. Suunnitellaan myös katettua kenttää talviratsastukselle. Kaikkiin ratsastajien toiveisiin virasto ei ole halukas suostumaan, koska ne haittaisivat keskuspuiston muuta käyttöä, mutta vähän ollaan tilaa raivaamassa ratsastajille.
Rekkaliikennettä toivotaan pois Skattalta
Kansalaisaloite haluaa Viking XPRS-aluksen rekka-autoineen Vuosaareen. Virasto ei lämpene, koska alus kuljettaa myös matkustajia (2500) , tonneina laskettuna toki enemmän rekkoja kuin ihmisiä. Vuosaareen liikennöi ROPAX-aluksia, joissa matkustajhia on vain joitakin satoja. Järkevässä yhteiskunnassa harjoitettaisiin taloudellista ohjausta siten, että satamamaksu olisi paitsi alusta myös rekka kohde ja se olisi Vuosaaressa pienempi, koska V uosaaresta rekka pääsee ulos jyräämättä keskustan katuja. Silloin kun kapasiteettia on vapaana, rekat ohjautuisivat Vuosaareen ja kun sinne menemiin laivoihin ei mahdu, yli jääneet tulisivat Katajanokalle. Mutta Satamalle ihmisille aiheutuva haitta on merkityksetöntä.
Noi ratsastajien toiveet voisi siirtää jonnekkin laman jälkeiseen aikaan. Pienistä puroista se säästö syntyy. Olen ollut useassa yksityisessä, kun tulosta tehdään säästetään myös pienissä menoerissä. Tämä näyttää olevan kunnallisessa päätöksenteossa vähän vaikeaa ymmärtää. Yritysmaailmassa on sisäistetty säästöjen tekeminen pienien ja isompien purojen kautta jo kauan aikaa sitten.
Julkisen hallinnon ei pitäisi säästää laman aikana. Toki rahaa pitää käyttää järkevästi aina, mutta laman aikana säästäminen on ennemmin pahe kuin hyve. Tarkoitushan ei olisi että kuntien säästötoimenpiteet neutralisoivat valtion elvytyksen vaikutuksen.
Toisaalta voi pohtia kuinka paljon rastastajien harrastusta pitäisi verovaroin tukea, mutta voi hyvinkin olla että siihen kannattaa jokunen euro käyttää.
Suomessa tuetaan vain “poikien” lajeja eli jalkapallo- ja jäähallien rakentamista tuetaan kyllä mutta tyttöjen lajit jäävät ilman yhteiskunnan tukea. Arvovalinta se on tämäkin.
“toisen puolen Maneesista palloilijoille ja nyrkkeilijöille ja nämä ovat kuulemma kiintyneet tiloihin” Varmaan ratsastajatkin olivat kiintyneet halliin jo silloin kun siitä mentiin erottamaan osia.
“Rekkaliikennettä toivotaan pois Skattalta”
Viking Line ja Tallink ovat varmasti olleet tietoisia Vuosaaren sataman rakentamisesta tilatessaan kaupungin keskustasta operoivat uudet autolauttansa. Ne ovat siis ottaneet tietoisen riskin, vai ovatko virkamiehet — tai jotkut muut — luvanneet, että liikenne näillä aluksilla voi jatkua keskustan satamista ikuisesti? Nykyisillä volyymeilla ei varmasti olisi ongelma kuljettaa rahtia pelkästään Vuosaaren kautta ja matkustajia keskustan satamien kautta sopivilla aluksilla. Kulkeehan muutama matkustaja-alus nytkin keskustasta Tallinnaan.
Viikkari ja Tallink voivat puolestani siirtää lauttansa minne parhaaksi näkevät.
Teillä luottamushenkilöillähän tässä asiassa on viimeinen sana.
Liitin aloitteen tekstin (kirjoittajan ominaisuudessa) tähän alle:
——————————————–
Aloitteen otsikko: Viking XPRS ‑laivan siirtäminen Katajanokalta Vuosaaren satamaan
Asia: Esitämme, että Helsingin kaupunki siirtäisi Viking XPRS ‑laivan liikennöinnin pois Katajanokalta, esimerkiksi tarjoamalla sille laituripaikkaa Vuosaaren satamasta.
Perustelu
Syynä aloitteeseemme ovat Viking XPRS ‑laivalle kulkevasta rekkaliikenteestä aiheutuvat haitat Helsingin keskustassa. Tämä liikenne kulkee Katajanokan kärjestä Pohjoisrantaan ja edelleen Sörnäisten rantatietä ulosmenoteille, ja toisin päin. Siis tiheimmin asutun keskustan läpi.
Rekkaliikenne tässä osassa keskustaa on olennaisesti lisääntynyt viime talvena Viking XPRS ‑laivan aloitettua liikennöinnin keväällä 2008.
Kyseinen laiva käy Helsingissä kaksi kertaa päivässä, ja se purkaa tyypillisesti 30–50 rekka- ja kuorma-autoa kerrallaan. Sama määrä kulkee Tallinnan suuntaan. Lisäksi ko. laivan aiheuttamaan liikenteeseen on tietysti laskettava lisääntynyt läpiajoliikenne henkilöautoilla.
Rekkaliikenne keskustassa on hyvin haitallista asumismukavuuden kannalta. Siitä lähtee huomattava määrä melua ja pakokaasupäästöjä. Lisäksi rekat nostavat esim. Pohjoisrantaa pitkin ajaessaan melkoisen pölypilven, joka tekee kävelemisestä jalkakäytävällä tai pyöräilemisestä pyörätiellä hyvin epämiellyttävää. Tämä pöly ja dieselien noki ovat mikrohiukkasina ihmisten terveydelle vaarallisinta tyyppiä. Lisäksi rekat pahentavat ruuhkia. Kaiken kaikkiaan Helsingin ydinkeskusta on mahdollisimman väärä paikka rahdin läpikuljettamiselle. Nykyisellään tilanne on absurdi. Voi kysyä, voisivatko rekkaliikenteen haitat olla missään Suomessa suuremmat?
Laivat kuuluvat Helsingin kaupunkikuvaan, mutta tähän riittävät Ruotsinlaivat. Viking XPRS:n laituri on Katajanokan kärjessä, eikä sillä juuri ole kaupunkikuvallista merkitystä. Rekat sen sijaan näkyvät, mutta eivät kuulu kaupunkikuvaan, eivätkä lisää kaupungin vetovoimaa.
Oikea paikka Viking XPRS:lle olisi Vuosaaren satama. Kyseinen pika-alus on enemmän rahtilaiva kuin matkustaja-alus, ja sen siirtäminen Vuosaareen palvelisi helsinkiläisten etua. Mikäli kaupunki haluaa turvata tasapuolisen kilpailutilanteen keskustan satamien laituripaikkojen jaossa ahvenanmaalaisten ja virolaisten varustamoiden välillä, se voisi huutokaupata käytössä olevat laiturit varustamoiden kesken määrävälein. Jos matkustajaliikenteen Tallinnaan halutaan välttämättä kulkevan keskustan kautta, suosittakoon silloin puhtaita matkustajalaivoja, ei rekkoja kuljettavia pika-autolauttoja.
Allekirjoitukset:
Esko Niemi
Tuula Palaste
Puheenjohtaja
Katajanokkaseura ry
Veli-Heikki Klemetti
Puheenjohtaja
Kruununhaan asukasyhdistys ry
Palloilu ja nyrkkeily löytävät varmasti kaupungin keskeisiltäkin alueilta hyviä tiloja. Palloilukeskuksena Stadionin lähiympäristö olisi kehitettävissä nykyistä paljon paremmaksi mm rakentamalla palloilutiloja kahteen tasoon. Alatason voisi kaivaa nykyisten pallokenttien ja stadionin eteläpuoleisten pysäköintikenttien alle vain vähän katutasoa alemmaksi. Samaan yhteyteen saisi töölöläisille kaupallista palvelua, vrt Pariisin hallit.
Ruskeasuo olisi pyhitettävä ratsastukselle.
Helsingin Satama tuntuu välillä olevan kuin valtio valtiossa, tai siis kaupungissa. Sen mandaatilla oleviin alueisiin ja niiden käyttöön ei ole muilla nokan koputtamista. Paitsi sitten kun keksittiin “design-hotelli”, satama väistyikin ihan ilman vastaväitteitä. Miten se oli mahdollista?
Ratsastaminen — Hyvä juttu!
Autojen parkkeeraaminen keskuspuistoon — Erittäin huono juttu!
Ruskeasuolla on jo iso parkkipaikka autoille. Sitä miksi se on ilmainen en voi käsittää. Luulisi hevosväellä olevan varaa maksaa muutama euro parkista. Ja jos ei ole varaa niin pääseehän tuonne julkisilla.
Olisi kiva tietää kuinka moni tuostakin parkkipaikasta päättävä on edes viitsinyt käydä alueella, saatika on siinä kunnossa että pystyy juoksemaan hengästymättä keskuspuistossa.
Ratsastajien kovavauhtinen, muita puiston käyttäjiä saatika luontoa huomioimaton autoliikenne, terrorisoi jo nyt puistossa ulkoilevia.
Halutaanko lisäparkkitilaa tosiaan talleille vai Laakson kilpailukentälle? Vai molempiin?
Talleillahan on ihan riittävän näköisesti tilaa. En ole koskaan nähnyt parkkista täynnä, vaikka varmasti sitä käyttävät Keskuspuistoon tulevat ulkoilijatkin, eivät ainoastaan ratsastamaan tulevat.
Sen sijaan kilpailujen aikaan hevosten kuljetusvaunut vievät kaiken tilan Laakson puolella.
Ratsastajat Ruskeasuon puolelle voivat sitä paitsi tulla aivan hyvin julkisilla. Mannerheimintien lukuisat bussit ja kympin ratikkahan tulevat puolen kilometrin päähän. Jos fysiikka kestää ratsastuksen, kestää se kävelynkin. Varusteet eivät paina juuri mitään, kun hevonen on valmiina tallilla.
Eli ei lisää parkkipaikkoja, kiitos!
Teemun kommenttia kuitenkin vähän ihmettelen, kun eihän autot kulje Keskuspuiston puolella lainkaan ja Ratsastiellä on kävelytie.
Elina: “…Eli ei lisää parkkipaikkoja, kiitos!…”
Ottamatta kantaa tarkemmin kyseiseen paikkaan, niin tuo lausahdus osoittaa lähinnä asennevammaa. Julkinen liikenne näin harvaan asutussa kaupungissa, kuin Helsinki, ei koskaan tule olemaan järrkevä vaihtoehto omalle autolle.
Asennevammaa minusta osoittaa lähinnä röyhkeys, jolla rumalla, meluavalla ja saastuttavalla kolsalla tungetaan joka paikkaan muita häiritsemään.
Asennevammaa osoittaa minusta myös se, että ei viitsitä kävellä puolta kilometriä.
Elina:
“Teemun kommenttia kuitenkin vähän ihmettelen, kun eihän autot kulje Keskuspuiston puolella lainkaan ja Ratsastiellä on kävelytie.”
Milloin olet viimeksi käynyt paikalla? Ratsastien ja sen parkkipaikan kohdalla on tällä hetkellä jokin työmaa. Se vie kävelytien kokonaan pitkältä matkalta. Siellä saa pyörän tai lastenvaunujen kanssa puikkelehtia autojen seassa, kun nämä kiireiset ratsastajat tunkevat puistoon. (Osa ratsastajista tietenkin on ihan kohteliaita kuskeja, en halua yleistää.)
Toisekseen, vaikkei tuota kyseistä työmaata olekaan, yksi lenkkeilypolku ylittää tuon Ratsastien. Autoilijat kaahaavat tuon ylityksen poikki todella kovalla vauhdilla. Kohtelias autoilija pysähtyy suojatien kohdalle ja antaa tilaa jalan tai pyörän kulkevalle.
Kolmannekseen, se nykyinen parkkipaikka *ON* keskuspuiston sisällä.
Neljännekseen, minäkään en ole koskaan nähnyt kyseistä parkkipaikkaa täynnä.
Kalle Pyöräniemi:
“Julkinen liikenne näin harvaan asutussa kaupungissa, kuin Helsinki, ei koskaan tule olemaan järrkevä vaihtoehto omalle autolle.”
Pelkkää provoilua tuollaiset heitot. Ainakin noin yleisille aiheille voisi olla omat keskustelunsa.
Minä haluan tietää miten Osmo suhtautuu siihen, että Keskuspuistosta lohkaistaan taas tilaa autoille. Sinänsä Osmoa asia ei varmaan hirveästi koskettaa kun ei herra taida keskuspuistossa juuri liikkua.
Julkinen liikenne näin harvaan asutussa kaupungissa, kuin Helsinki, ei koskaan tule olemaan järrkevä vaihtoehto omalle autolle.
Yli puolet Meilahden suunnalla liikkuvista on kanssasi eri mieltä. Ylipäänsä, suuret väestötiheydet helpottavat joukkoliikenteen järjestämistä, mutta ei se nyt mitään Manhattania vaadi, vaan matkustajamäärän sopivan liikennevälineen.
Ratsastien yli menee pyörätie hauskasti niin että pohjoisesta päin tulevilla ajajilla on siinä kiva pieni jyrkähkö alamäki, ja sitten stop merkki pyöräilijöille risteyksessä. Näkyvyys on kuitenkin kohtalainen, ja autoliikenne hiljaista, taisi päästä peräti Karpon ohjelmaan miten yksikään pyöräilijä ei risteyksessä pysähtynyt.
Teemu,
Osmo haluaa Keskuspuistoon tiivistä asutusta kuten stadin jokaiseen niemeen ja notkoon, jossa vähän vielä häiritsevästi vihertää. Miksi Keskuspuisto olisi poikkeus?
Ajan fillarilla Ratsastietä monta kertaa viikossa. Olenkin ihmetellyt sitä ikuisuustyömaata — mitä siinä oikein tehdään vuosikaudet?
Koukkaan ennen työmaata aina oikealle hiekkatielle. Siksi mielsin, että koko Ratsastiellä on kävelytie rinnalla, mutta niinhän se ei tosiaan ole.
Olen kiinnittänyt myös huomiota, että kurvin takaa tullaan yllättävän suurella tilannenopeudella. Koko Ratsastiellä pitäisi siis olla kävelytie tai loppuosa pitäisi töyssyttää.
Tällaiset pienet yksityiskohdat ovat kävelymukavuudelle tärkeitä. Myös turvallisuutta ajattelevat vanhemmat päästävät tietysti lapsensa ilman autokyytiä talleille helpommin, kun reitti on vaaraton.
Nythän on syntynyt lasten kyydityksessä sellainen onneton kierre, että onnettomuuksien pelossa aikuiset kuljettavat lapsiaan joka puolelle, mikä tietysti lisää liikennettä ja siten onnettomuuksien riskiä.
Millä tavalla Katajanokan vankila on “kiistelty”?
“Julkisen hallinnon ei pitäisi säästää laman aikana. Toki rahaa pitää käyttää järkevästi aina, mutta laman aikana säästäminen on ennemmin pahe kuin hyve. Tarkoitushan ei olisi että kuntien säästötoimenpiteet neutralisoivat valtion elvytyksen vaikutuksen.
Toisaalta voi pohtia kuinka paljon rastastajien harrastusta pitäisi verovaroin tukea, mutta voi hyvinkin olla että siihen kannattaa jokunen euro käyttää.”
Koska nyt yleensäkin tällä hetkellä Helsingissä säästetään, niin eikai ratsastustouhua voi jättää säästöjen ulkopuolelle, kun sosiaalitoimi ym. ovat säästöjen kohteena ja ovat olleet sitä jo ennen lamaa.
Osoitteessa http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2009/Ksv_2009-10–01_Kslk_26_El/240E67B8-92AF-48FE-A666-5F94A9B56CB8/Ruskeasuon_liikuntapuiston_ja_ratsastuskeskuksen_y.html
olevassa Ruskeasuon suunnitelmassa sanotaan:
“Palloiluhallin eteläpuolella
sijaitsevan pysäköintipaikan laajentaminen noin kaksinkertaiseksi
helpottaisi pulaa pysäköintipaikoista. ”
Tämä on epärehellistä. Mihin perustuu tieto, että pysäköintipaikoista olisi pulaa? Toisekseen, miksei tässä oteta kantaa pysäköintipaikkojen hintaan? Nykyisin pysäköinti on ilmaista, joten tottakai paikat ovat vähissä. Laitetaan paikat maksullisiksi niin tilaa alkaa löytyä.
Ei saa olla niin, että Helsingin keskuspuistoon rakennetaan pysäköintipaikkoja jotta Nurmijärveltä, Espoosta ja Kauniaisista tulevat ratsastajat pääsevät keskelle Helsinkiä suoraan oven eteen ratsastamaan.
Suosittelen kaikkia nyt ottamaan yhteyttä kaupunginvaltuutettuunsa ja ilmoittamaan mitä mieltä ovat tästä Keskuspuiston kustannuksella tapahtuvasta yksityisautoilun lisäämissuunnitelmasta. Jos elettäisiin autoistumisen aikaa 1950–1970-lukuja tämän vielä ymmärtäisi, mutta nyt on vuosi 2009.
Osmolle myös nyt herätys ja vähän jämäkkyyttä siihen varapuheenjohtajuuteen.
Täällä kovasti puhutaan lamasta. Sitä saadaan vielä odotella ensi vuoteen. Nyt kun eletään taantumassa.
Hieman epäilen, että enemmän Ruskeasuon parkkipaikkaa käyttävät palloilijat, satunnaiset kriketinpelaajat, jousiampujat ym. kuin ratsastajat.
Yleisemmin — koska keskuspuiston eteläosasta voisi tehdä oikean puiston? Ryteikköinen rämemetsä kaupungin ytimessä on varmaankin jotain metsäläis-suomalaista hengenperintöä, mutta urbanisoituneen ihmisen on vaikea ymmärtää täysin sen arvoa versus käytetty maa-alue. Jos rakennettua ympäristöä tiivistetään ja tehostetaan, miksei viheralueita? — Ai niin, koska niistä voitaisiin alkaa pitää liikaa, ja sitten ei voisi niin helposti napsaista paloja sieltä täältä parkkipaikoiksi, bussivarikoiksi, sairaaloille, asunnoille tai väestösuojelukeskuksille;) Ja jos metsä kyseenalaistettaisiin, silloin kyseenalaistettaisiin myös sinne maastoutuneet siirtolapuutarhat, golf-kentät ja raviradat yms.
Elina: “…Asennevammaa osoittaa minusta myös se, että ei viitsitä kävellä puolta kilometriä.”
En pitäisi tuota asennevammana. MInusta tuo on ennemmin epäterve elämäntapa.
Hei
Olen joskus kävdllyt maneesien ohi, sillä serkkuni asuu siinä lähellä. Viitiskö joku kertoa
1) kuinka motna henkilöä on kerrallaan keskimäärin / maksimissa maneesissa normaalin päivän aikana?
2) Kjuinka monta parkkipaikkaa maneesin luona on, ja mikä on äyttöaste. Milloin tarvitaan 8esiom ratsatsuskilpailut)
3) Kuinka moni käytäjistä on alle 18- vuotiaita?
4)millä manein käyttäjät tulevat paikalle?
68 reporadio esitti suurta pahennusta herättäneen ohjelman Luule kanssamme. Voisi olla uusinnan paikka.
Osmo haluaa Keskuspuistoon tiivistä asutusta kuten stadin jokaiseen niemeen ja notkoon, jossa vähän vielä häiritsevästi vihertää. Miksi Keskuspuisto olisi poikkeus?
En tiedä Osmosta, mutta olisiko tämän huutavan epäjohdonmukaisuuden kenties sana puisto? Vastakohtana esimerkiksi öljyvarastolle, lentokentälle tai ampuma-alueelle.
Eikös “slurkkien” vanha autohalli tsirran lähellä ole tyhjillään (vanha hevostelutila sekin)? Sehän olisi Rusaa keskeisempi ja parempi tila nekkaajille ja boltsieliitille.
Ja miten autopataljoonan tilat Töölössä?