Vähentääkö liityntäpysäköinti auton käyttöä?

Kaik­ki ovat nyt kovin kiin­nos­tunei­ta lisäämään liityn­täpysäköin­tiä, viimek­si Uuden­maan­li­it­to. Kun Vir­ta­nen ajaa auton­sa vaikka­pa Lep­pä­vaaran liityn­täpysäköin­tipaikoille ja ajaa keskus­taan, Vir­tasen autoilu vähe­nee, mut­ta vähe­neekö keskus­taan suun­tau­tu­va autoilu kokonaisuudessaan?

Helsingis­sä työ­paikkali­iken­net­tä säädel­lään säätelemäl­lä pysäköin­tipaikko­jen määrää. Joskus noin vuon­na 1970 tehti­in päätös, että Helsin­gin niemelle mah­tuu vain 33 000 pysäköin­tipaikkaa. Tarkoi­tus myös on, ettei keskus­tan tun­tu­mas­sa olisi yhtään ilmaista pysäköintipaikkaa.

Poli­ti­ik­ka on tehon­nut. Niemelle suun­tau­tu­va autoli­ikenne ei ole juuri lisään­tynyt viimeis­ten 40 vuo­den aikana, vaik­ka Pekka Kor­pisen aikana poli­ti­ikas­ta vähän lip­sut­ti­inkin. Kun pysäköin­tipaikko­jen määrä on minimitek­i­jä, muut keinot ovat oikeas­t­aan merkityksettömiä.

Mitä luulette tapah­tu­van Vir­tasen pysäköin­tipaikalle, kun hän päät­tää jät­tää auton­sa Lep­pä­vaaraan? Tuskin se tyhjäk­si jää. Kun Vir­ta­nen ei aja keskus­taan, hän tekee tilaa jollekin toiselle. Helsin­gin liiken­nekomitea oli parikym­men­tä vuot­ta sit­ten opin­tomatkalla ympäri Euroop­paa. Ham­puri­laiset isän­tämme koros­ti­vat, ettei liityn­täpysäköin­nis­sä ole järkeä, ellei pysäköin­tipaikko­ja vähen­netä keskus­tas­sa samal­la määrällä.

Liityn­täpysäköin­tipaikat ovat erit­täin kalli­ita, kos­ka niiden on olta­va lähel­lä ase­maa. Lähel­lä ase­maa maapo­h­jan vai­h­toe­htoiskus­tan­nus on suuri. Sik­si en ole kovin innokas investoimaan sato­ja miljoo­nia liityntäpysäköintiin.

Toki liityn­täpysäköin­nin voi jär­jestää edel­lis­es­tikin. Dublinis­sa näin ker­ran val­ta­van liityn­täpysäköin­tialueen, joka oli metro­lil­jan päät­täril­lä. Sen ase­man luona ei ollut mitään, eivätkä nuo parkkipaikat siten syr­jäyt­täneet muu­ta toimintaa.

Muuten, laskekaa­pa huviksenne, paljon fil­lare­i­ta on asemien ympäril­lä ja miet­tikään, kuin­ka ison pysäköin­tiken­tän ne vaati­si­vat, jos jokainen fil­lari kor­vat­taisi­in autolla.

30 vastausta artikkeliin “Vähentääkö liityntäpysäköinti auton käyttöä?”

  1. Tehokkail­la jär­jeste­ly­il­lä Helsin­gin niemelle mah­tuu paljon enem­män auto­ja, kuin täl­lä het­kel­lä, Henkilöau­to on usein järkevin tapa liikkua näin har­vaan asu­tus­sa maas­sa. Helsin­gin poli­ti­ik­ka rajoit­taa pysäköin­ti ei ole kestäväl­lä poh­jal­la ainakaan taloudellisesti.

    Osmo: “…Liityn­täpysäköin­tipaikat ovat erit­täin kalli­ita, kos­ka niiden on olta­va lähel­lä asemaa…”

    Tuos­ta olen aivan samaa mieltä. Jos VR ja Rata­hallintokeskus halu­a­vat paran­taa bisnestään liityn­täpysäköin­nil­lä, on radan alle tehtävät hal­lit ehkä järkevin muo­to. Ase­manseudut pitää kyetä rak­en­ta­maan asun­noik­si niin, että asukas voi kävel­lä asemalle.

    Kestävää kehi­tys­tä on paran­taa kan­nat­tavien joukkoli­iken­nemuo­to­jen mah­dol­lisuuk­sia, ei rajoit­taa henkilöau­toilua. Joskus voi jopa ajatel­la investoin­ti­tukia, mut­ta toimin­nan tukem­i­nen ei ole kestävää. Kan­nat­ta­mat­tomat joukko­liken­nemuodot tulee ajaa alas.

  2. Ajan läh­es päivit­täin oma­l­la autol­la Hgi:n ulkop­uolelta Kehä I:n sisäpuolelle töi­hin. Julk­isten parkkipaikko­jen määräl­lä ei ole vaiku­tus­ta kulkuneu­von val­in­taani kos­ka pysäköin joka tapauk­ses­sa työ­paikan parkki­hal­li­in, kuten tekevät kaik­ki muutkin tun­te­mani jot­ka kulke­vat päivit­täisiä työ­matko­ja autolla.

    Liityn­tä­parkkia voisin kuvitel­la käyt­täväni jos park­ki olisi hel­posti saavutet­tavis­sa, edulli­nen ja turvallinen.

    Unel­ma työ­matkavä­li­neeni olisi var­maan söderkul­las­ta tai por­voos­ta helsinki­in kulke­va juna, jon­ka ase­mal­la olisi tur­valli­nen ja kohtu­uhin­tainen polkupyöräsäi­ly­tys. Vielä parem­pi olisi jos fil­lari kulk­isi junas­sa mukana.

  3. “Dublinissa…aseman luona ei ollut mitään, eivätkä nuo parkkipaikat siten syr­jäyt­täneet muu­ta toimintaa.”

    Muttt­ta… entäs se vai­h­toe­htoiskus­tan­nus, eli miten niin eivät syr­jäyt­täneet? (Ja metron rak­en­tamisen kustannus?)

    VVV eli Van­ha Vihreä Vas­taus? Ase­man lähelle riit­tävästi asu­tus­ta, niin fil­lare­i­ta ei tee edes mieli kor­va­ta autoilla.

  4. Ainakin Ruo­ho­ladessa ja Hanasaa­res­sa liityn­täpysäköin­ti on liian hal­paa, kun paikat on täyn­nä. Taas kauem­pana paikoil­la on tilaa.

    Itse ainakin käytän lähel­lä keskus­taa ole­via liityn­täpysäköin­tipaikko­ja juuri sil­loin, kun olen töi­den jäl­keen menos­sa autol­la johonkin. Nor­maal­isti kul­jen joukkoli­iken­teel­lä töi­hin. Toinen toimi­va vai­h­toe­hto on jät­tää mak­sulliselle paikalle mak­samat­ta ja luot­taa pysäköin­nin valvon­nan tehottomuuteen.

    Jos liityn­täpysäköin­te­jä tehdään ne mielestäni tulisi rak­en­taa riit­tävän kauas keskus­tas­ta, tyyli­in kehä III taakse ja sieltä hoitaa matkus­ta­jat junil­la, metroil­la ja bus­seil­la keskustaan.

    Paras läh­estymis tapa olisi pois­taa niemeltä ilmaiset paikat muut­ta­mal­la ne asukaspysäköin­tipaikoik­si ja samal­la alkaa hilaa­maan asukaspysäköin­ti­hin­taa jär­jeväk­si, eli noin 12 ker­taa nykyisek­si. Samal­la pysäköin­tivirhe­mak­su pitäisi saa­da ainakin 80 euroon, kun ker­ran joukkoli­iken­teessäkin moinen on. Muu­ta­ma pysäköin­nin valvo­ja lisää, niin eiköhän se siitä korjaannu.

    Tämän jäl­keen voisi alkaa jo miet­timään parkkipaikko­jen määrää.

  5. Ham­puri­laiset oival­si­vat jutun jujun. Liityn­täpysäköin­nin jär­jestämi­nen on keskus­tan autopaikko­jen siirtämistä keskus­tan ulkop­uolelle paikkaan, jos­ta nopeasti pääsee joukkoli­iken­teel­lä keskus­taan. Tämä ei ole vielä kirkas­tunut Helsingissä. 

    Taan­noin liityn­täpysäköin­nin hyödyk­si las­ket­ti­in ensisi­jais­es­ti se, ettei tarvitse rak­en­taa niin paljon ajoneu­vokaisto­ja sisään­tuloväylille. Nyt­tem­min tätä perustelua ei ole juuri käytet­ty, kun on ymmär­ret­ty, ettei nitä kaisto­ja kan­na­ta muutenkaan rak­en­taa. Niil­lä vain siir­rel­lään ruuhkia paikas­ta toiseen.

    Pyöräli­ityn­tää tulisi voimallis­es­ti tukea. Tur­val­liset pysäköin­ti­ti­lat on jär­jestet­tävis­sä. Paikkatar­jon­nan tulisi olla joka tilanteessa riit­tävä. Kuka kehit­tää pyöräli­ityn­nälle kestävän brändin?

    Päällekkäiskäyt­tö­paikko­ja liityn­nälle ja kau­palle kan­nat­taa kyl­lä suosia.

  6. #
    Niemelle suun­tau­tu­va autoli­ikenne ei ole juuri lisään­tynyt viimeis­ten 40 vuo­den aikana, vaik­ka Pekka Kor­pisen aikana poli­ti­ikas­ta vähän lipsuttiinkin.
    #

    No menkööt vähän toiselle puolelle asiaa.
    Tapasin Kor­pisen ker­ran Aka­teemises­sa Kir­jakau­pas­sa tutki­mas­sa frak­taal­i­matemaati­ikan opusta.

    Piti­hän kuitenkin kysyä Kor­piselta, että mitäs se kaupung­in­jo­hta­ja kir­jakau­pas­sa vir­ka-ajalle tekee.

    Kor­pinen vas­tasi, että on virkava­paal­la ja halu­aa tutkia frak­taal­i­matem­ati­ikan saloja.

    Eli näin on/oli muu­ta­ma Helsingis­säkin asu­va virkamies, jot­ka ymmärtävät numeroiden perään — ja sit­ten taas toisaal­ta niitä virkamiehiä, jot­ka ymmärtävät (tai eivät ymmär­rä) paljonkaan perään.

  7. Turku­laise­na käyn toisi­naan Helsingis­sä työ ym asiois­sa. Yleen­sä kul­jen junal­la, kätevää on ja yhtey­det toimii. Mut­ta joskus tulen autol­la (syys­tä tai tois­es­ta) ja olisi todel­la kätevää jät­tää auto päiväk­si johonkin rajalle, mut­ta mitään järkevää (ja hal­paa) liityn­täpysäköin­tiä julkiseen vai­h­tamiseen Turun suu­nas­ta tul­taes­sa ei ole. Vai onko? Eikö jos­sain ‘kehä nelosel­la’ voisi olla paikka,kenttä, johon voisi jät­tää auton ja jatkaa julkisel­la. Autopaikan etsimi­nen keskus­tas­ta kiireessä ja palaverin paineessa on niin vaikeaa, että suun­ta on oikea, ei yksi­ty­isautol­la kan­na­ta. Juna, metro, ratik­ka, bus­sit voit­ta­vat. Kun­pa vielä saisimme tänne Turku­un ratikan, (nykyisen bussi)linjan 101, Naan­tali, Raisio, Turku, Kaa­ri­na, samaa kaupunkivyöhykettä.

  8. Liityn­täpysäköin­nin idea ei kai ole vähen­tää keskus­taan suun­tau­tu­vaa autoilua vaan helpot­taa työtätekevän Vir­tasen elämää ja säästää Vir­tasen aikaa vrt. Pis­ara. Oikein sijoitet­tuna liityn­täpysäköin­ti on raideli­iken­teen var­rel­la paikois­sa jonne tule­vat ne jot­ka eivät julk­isil­la pääse kotoaan kohtu­ullisel­la vaival­la liikku­maan eivätkä halua jumi­u­tua sisään­tuloväylien ruuhki­in tai mak­saa pysäköin­tiä keskus­tas­sa omas­ta pussistaan. 

    Osin maan alla ole­van puo­li­avoimen pysäköin­tipön­tön kus­tan­nuk­set ovat jotain 2 euroa päivässä/paikka vähäar­voisel­la maal­la + liiken­nejär­jeste­lyt joten rahoi­tuskin voisi hoitua ihan käyt­täjäpo­h­jal­ta ilman merkit­tävää subventointia.

  9. Ville: “Jos liityn­täpysäköin­te­jä tehdään ne mielestäni tulisi rak­en­taa riit­tävän kauas keskus­tas­ta, tyyli­in kehä III taakse ja sieltä hoitaa matkus­ta­jat junil­la, metroil­la ja bus­seil­la keskustaan.”

    Tuo tait­taa vas­ta­ta Osmon esimerkkiä Dublin­ista, siis jatke­taan rataa yksi pysäkkiväli pel­lolle ja pis­tetään parkkipaik­ka sinne.

    Helsin­gin keskus­tan kaltaises­sa tilanteessa autot joka tapauk­ses­sa täyt­tävät niille tar­jo­tun tilan, joten autoilu vähe­nee parkkipaikko­ja vähen­tämäl­lä ja muut­ta­mal­la kaisto­ja julk­isille ja kevyelle liiken­teelle. Liityn­täpysäköin­ti ehkä osaltaan keskit­tää työ­paikko­ja ja palvelu­ja raidey­hteyk­sien var­teen. Ts. ilman liityn­täpysäköin­tiä autoil­i­jat eivät ehkä tulisi keskustaan/radan var­teen ollenkaan. 

    Mis­sä autoilun vähen­tämi­nen on asetet­tu tavoit­teek­si? Var­maan jos­sain, mut­ta harvem­min sitä kuulee noin ilmais­tu­na. Yleen­sä tavoit­tei­ta asete­taan julk­isille ja kevyelle liiken­teelle. Juh­la­puheis­sa pyöräi­ly pitäisi tupla­ta ja julk­isten osu­ut­ta kas­vat­taa, mut­ta autoilus­ta ei usein san­o­ta muu­ta kuin että joka paik­ka pitää olla saavutet­tavis­sa autol­la. Tämä sit­ten suomek­si kään­net­tynä tarkoit­taa sitä, että parkkipaikkoi­hin ja autokaistoi­hin ei saa puut­tua, eikä tilanne sit­ten paljon muutu.

  10. Jos Vir­ta­nen ajaa auton­sa Kor­son ase­malle sen sijaan että tulisi autol­la keskus­taan, niin Niemiselle vapau­tuu autopaik­ka keskus­tas­sa. Jos tämä ei vähen­nä autoli­iken­net­tä mis­sään, niin se imp­likoi (a) keskus­taan tule­vien määrä ole­van vakio, ja (b) että Niem­i­nen jäisi muuten koti­in tai kulk­isi jotenkin muuten kuin autol­la. (a) on vielä jotenkin uskot­tavaa, tosin minus­ta tar­jon­ta vaikut­taa liiken­teeseen ainakin yhdyskun­tarak­en­teen muo­vau­tu­misen kaut­ta, (b) taas tuskin pitää paikkaansa keskimäärin. Eli väit­täisin että liityn­täpysäköin­nil­lä saadaan yksi auto pois liiken­teestä, parkkipaikko­jen määrä keskus­tas­sa on eri asia.

    Siihen kysymyk­seen mis­sä niitä pitäisi olla tar­joaisin vas­tauk­sek­si sel­l­aisia melu­aluei­ta ja muu­ta jät­tö­maa­ta joille ei voi oikein muu­takaan rak­en­taa. Moot­tori­tien var­ret tulee mieleen.

  11. “Tavoit­teena on myös vähen­tää autoilua = ruuhkia ja kaupunki­ti­lan haaskausta.”

    Siihen löy­tynee mui­ta keino­ja, kuten esimerkik­si se että yksi­ty­istä ja julk­ista liiken­net­tä ryhdytään käsit­telemään kokon­aisuute­na. Sinän­sä has­sua että jos halu­an lähteä liik­keelle autol­la ruuh­ka-aikaan, ovat joukkoli­iken­teen ansios­ta edes jotenkin autol­la kul­jet­ta­vat kadut täysin ilmaisek­si käytet­tävis­sä, mut­ta joukkoli­ikenne on maksulista.

    Nyt jos autol­la kulkemiselle ruuh­ka-aikoi­hin määriteltäisi­in joku real­isti­nen hin­ta, esimerkik­si vuo­den kausiko­rt­ti­na ostet­tuna 2,46 e/päivä, sen mukana voitaisi­in hyvin tar­jo­ta per­hekun­nalle kak­si kaupun­gin sisäistä kausiko­rt­tia ja autolle asukaspysäköinti.

  12. Turku­un ratikkaa taitaa olla turha toivoa, kos­ka kaupun­ki ei edes halua säästää keskip­itkäl­lä tai pitkäl­lä aikavälil­lä, ja kaik­ki poli­it­tiset puolueet ovat samas­sa mafi­as­sa mukana.

    Tehdyt selvi­tyk­set puolta­vat pikaratikkalin­jan rak­en­tamista, mut­ta poli­it­ti­nen tah­to puut­tuu, ja tulee puut­tumaan ajas­ta iankaikkiseen, amen.

  13. spot­tu: “Sinän­sä has­sua että jos halu­an lähteä liik­keelle autol­la ruuh­ka-aikaan, ovat joukkoli­iken­teen ansios­ta edes jotenkin autol­la kul­jet­ta­vat kadut täysin ilmaisek­si käytet­tävis­sä, mut­ta joukkoli­ikenne on maksulista.”

    Tämän taitaa olla hyvin mon­een ker­taan jauhet­tu asia. Autoil­i­jat tietysti mak­sa­vat autoilus­taan varsin paljon, mut­ta vika on siinä, että mak­sut ovat etukä­teen suoritet­tu­ja könt­tä­sum­mia jot­ka eivät juuri liity auton käyt­töön jon­akin het­kenä. Autoil­i­jalle ei tule erik­seen kovin suur­ta hin­tasig­naalia ruuhkas­sa kököt­tämis­es­tä tai huvi­a­jelus­ta, kun ne eivät vaiku­ta autove­lan lyhen­nyk­si­in tai vaku­u­tus­mak­su­un. Jos ison vel­jen valvon­nas­ta ei piita­ta, niin tart­tis pistää kaikki­in autoi­hin GPS-laite ja tehdä koko autoveros­ta kilo­metripe­rusteinen. Ruuh­ka-aikoina ruuhkaväylille isom­pi tar­if­fi, joka näkyy heti aparaatista autoil­i­jalle. Ja parkkipaikoille tietysti markkinahinta.

  14. “Jos Vir­ta­nen ajaa auton­sa Kor­son ase­malle sen sijaan että tulisi autol­la keskus­taan, niin Niemiselle vapau­tuu autopaik­ka keskus­tas­sa. Jos tämä ei vähen­nä autoli­iken­net­tä mis­sään, niin se imp­likoi (a) keskus­taan tule­vien määrä ole­van vakio, ja (b) että Niem­i­nen jäisi muuten koti­in tai kulk­isi jotenkin muuten kuin autolla.”

    Lyhyel­lä aikavälil­lä (a). Pitkäl­lä aikavälil­lä ©: Niemisen sijaan joku muu ™ alkaa käymään autol­la keskus­tas­sa sen sijaan, että kävisi kau­pas­sa tms. jos­sain muual­la (tai keskus­tas­sa muul­la välineellä).

    Yksi huomionar­voinen seik­ka näistä liityn­täpysköin­neistä: jos ker­ran auto­jen määrä on vakio ja liityn­täpysäköin­nille löy­tyy käyt­töä, tarkoit­taa se, että keskus­taan tulee enem­män ihmisiä, mikä nos­taa alueen saavutet­tavu­ut­ta ja kiin­teistö­jen arvoa.

    Kari

  15. Mikko H:

    Jos ison vel­jen valvon­nas­ta ei piita­ta, niin tart­tis pistää kaikki­in autoi­hin GPS-laite ja tehdä koko autoveros­ta kilometriperusteinen. 

    Mon­imutkaista ja kuu­lostaa autoil­i­jan kiusaamiselta, eri­tyis­es­ti kun ben­savero ajaa saman asian kaikkial­la kehä kol­mosen ulkop­uolel­la. Jos täl­lainen tavalli­nen sekakäyt­täjäkin ymmärtää että toimi­van yksi­ty­isautoilun edel­ly­tys­ten paran­t­a­mi­nen kaupungis­sa tarkoit­taa käytän­nössä joukkoli­iken­teen kehit­tämistä jot­ta kaduille saadaan tilaa, ei sen pitäisi olla ylivoimaista muillekaan.

  16. Toinen huomionar­voinen seik­ka liityn­täpysäköin­nistä: jos se ker­ran pidem­mäl­lä aikavälil­lä siirtää ihmis­ten liikku­mista eli liiken­net­tä paikas­ta A paikkaan B, helpot­taa se toisaal­ta liikku­mista, mut­ta toisaal­ta se näin suosii hajau­tunut­ta yhdyskuntarakennetta.

    Ase­manseu­tu­jen liityn­täpysäköin­ti on siis liiken­teel­lis­es­ti heikko korvike ase­manseu­tu­jen asu­tuk­selle, ja yhdyskun­tarak­en­teel­lis­es­ti vaikut­taa täysin päin­vas­taiseen suun­taan, mut­ta tässä palataan taas kiis­taan siitä, miten “vihreät halu­a­vat radan var­sille betoni­bru­tal­is­mia” ja “kepu halu­aa asval­toidut himmelit”.

    Noin ker­tauk­sen vuok­si ja ymmär­ryk­sen lisäämisek­si, mitäs kok + dem haluavat?

    (Ps. halun­nee jonkin­laista “lähiöpoli­ti­ikkaa”, joka on ilmeis­es­ti olev­inaan jotain muu­ta kuin “vihrei­den betoni­bru­tal­is­mi”, mut­ta jon­ka sisäl­löstä har­val­la lie­nee minkään­laista käsitystä.)

  17. Paa­vo g: “…por­voos­ta helsinki­in kulke­va juna…”

    Huvit­ta­va yksi­tyisko­h­ta Sipoon eteläis­ten osien varas­tamises­sa oli, että pohjoinen Sipoo olisi valmi­in ratain­fran takia ollut sopi­va lisä Helsingille, jos yleen­sä liian suureen kaupunki­in kan­nat­taa mitää liit­tää. Sipoon pohjoiso­sis­sa vain ei ole niitä varakkai­ta veronmaksajia.

    Jos Otanie­mi käy liian ahtaak­si Aal­toyliopis­ton cam­puk­selle, on Por­voon radan­var­si varsin luon­te­va paik­ka uudelle yliopis­tolle. Johonkin se on jokat­a­pauk­ses­sa keskitet­tävä hyvien yhteyk­sien var­teen. Sil­loin on var­masti kan­nat­tavaa jälleen ajaa junal­la Por­vooseen muutenkin kuin pelkästään kesällä.

  18. Ric­ca­do: “…Kun­pa vielä saisimme tänne Turku­un ratikan…”

    Peri­aat­teessa Turku on niin pieni kylä, etten ole ihan var­ma kan­nat­taako siel­lä ajaa mui­ta kuin koulubussien vuoro­ja? Peri­aat­teessa siel­lä ei edes tarvitse polkupyörää, vaan paikas­ta toiseen voi kävellä.

    Jos Turku halu­aa rak­en­taa raitio­vaunulin­jan, niin joidenkin virkamies­lähtei­den mukaan Helsingistä vapau­tuu kalus­toa lähi­t­ule­vaisu­udessa uusien tieltä. Osmol­la oli tästä kyl­lä vähän toinen käsitys 😉 

    Ei kan­na­ta lähteä rak­en­ta­maan maail­man paras­ta, vaan van­ha Sata­ma — Kaup­pa­tori — Yliop­pis­to — Yliop­pi­laskylä voisi olla toimi­va, pienel­lä täy­den­nys­rak­en­tamisel­la. Varsinkin nyt, kun Kakolan upeista näköaloista saa­vat naut­tia muutkin, kuin van­hat kanta-asukkaat.

  19. Tämä menee nyt tykkänään ohi aiheesta.

    Kalle Pyöränie­mi:

    Peri­aat­teessa Turku on niin pieni kylä, etten ole ihan var­ma kan­nat­taako siel­lä ajaa mui­ta kuin koulubussien vuoroja?

    Voin vaku­ut­taa tuoreen koke­muk­sen perus­teel­la, että lin­jan 32/42 (Pan­sio/Per­no-Kaup­pa­tori-Varis­suo) telibus­sit ovat täyn­nä usein jopa keskel­lä päivää, eikä poruk­ka ole koul­u­laisia. Aikataulus­taan jääneet peräkkäin aja­vat autot eivät myöskään ole kovin harv­inaisia. 32/42 on suun­nitel­mas­sa ensim­mäisenä ratikalla korvattava.

    Rai­sion ja Naan­talin suun­taan kulkevil­ta autoil­i­joil­ta kuu­luu tasaista nuti­naa ruuhk­ista, ja näitä ei Turun keskus­tas­sa ratkaista lisäkaistoil­la, kun tilaa ei ole. Tosin ruuh­ka on suh­teelli­nen käsite, har­voin siel­lä liikenne suo­ranais­es­ti seisoo.

    Ei kan­na­ta lähteä rak­en­ta­maan maail­man paras­ta, vaan van­ha Sata­ma – Kaup­pa­tori – Yliop­pis­to – Yliop­pi­laskylä voisi olla toimi­va, pienel­lä täydennysrakentamisella.

    Maail­ma on muut­tunut jonkun ver­ran sit­ten vuo­den 1972. Uusim­mas­sa suun­nitel­mas­sa raiti­oti­et menevät Varis­suolle ja Runos­mä­keen, joi­hin ei Turun entis­ten ratikoiden aikaan ollut vielä raken­net­tu lähiöitä. Sata­mas­ta ovat sil­lä välin taas isot telakat muut­ta­neet pois. Sanois­in, että maail­man parhaan rati­otiejär­jestelmän syn­tymi­nen ei Turus­sa ole kovin suuri ris­ki, vaik­ka mitä ihmeitä tapahtuisi.

    Jos Turku halu­aa rak­en­taa raitio­vaunulin­jan, niin joidenkin virkamies­lähtei­den mukaan Helsingistä vapau­tuu kalus­toa lähi­t­ule­vaisu­udessa uusien tieltä.

    Tuos­sa olisi tiet­ty se hyvä puoli, että raidelevey­dek­si tulisi sama van­ha, jol­loin voisi ajaa myös Turun omia museo­vaunu­ja 🙂 . Ensim­mäisenä Helsingistä vapau­tunevat rikkinäisiä mata­lalat­ti­avaunu­ja paikkaa­maan Mannheimista han­ki­tut käyte­tyt vaunut, joil­la on ikää 40 vuot­ta ja seu­raavak­si läh­es yhtä van­hat ensim­mäisen sar­jat Val­metit. Nämä eivät ehkä ole omi­aan houkut­tele­maan kansaa joukkoli­iken­teen käyttäjiksi.

  20. “Tehokkail­la jär­jeste­ly­il­lä Helsin­gin niemelle mah­tuu paljon enem­män auto­ja, kuin täl­lä hetkellä”

    Näin tietenkin on. Ongel­ma vain on siinä, etteivät ne autoil­i­jat ole valmi­ita mak­samaan niistä tehokkaista jär­jeste­ly­istä niiden tuot­tamisen kus­tan­nuk­sia vas­taavaa hin­taa. “Ilmaisek­si” toki ollaan valmi­ita käyt­tämään mitä vain…

    “Henkilöau­to on usein järkevin tapa liikkua näin har­vaan asu­tus­sa maassa.” 

    Minä en oikein näe, mitä tekemistä täl­lä on Helsin­gin kanssa? Vaik­ka Lapis­sa ei asu­isi juuri ketään, niin eihän se tarkoi­ta että Helsin­ki olisi har­vaan asuttu.

    “Helsin­gin poli­ti­ik­ka rajoit­taa pysäköin­ti ei ole kestäväl­lä poh­jal­la ainakaan taloudellisesti.”

    Tot­ta! Helsingis­sä pysäköin­ti on tehty nau­ret­ta­van hal­vak­si. Pysäköin­tipaikko­jen käyt­tö tehos­tu­isi merkit­tävästi, jos hin­noit­telu tehtäisi­in oikein.

    Kari

  21. Ajatuk­seni ratikkalin­jas­ta Naan­talin keskus­tas­ta, Rai­sion ja Turun keskus­tan kaut­ta Kaari­nan keskus­taan perus­tuu laa­jem­paan ideaan siitä, että seu­tuy­hteistyötä ko. kaupunkien välil­lä on lisät­tävä ja kehitet­tävä. Kos­ka kun­tien liitok­set eivät vähään aikaan liikah­da eteen­päin olisi tässä yksi luon­nolli­nen väylä yhteistyön syven­tämisek­si. Tämän lin­jan var­teen voisi myös rak­en­taa lisää, siis tiivistää kaupunki­raken­net­ta, samal­la tavoin kuin radan var­teen Helsin­gin seudul­la. En perus­ta aja­tus­ta siis pelkästään nykyti­lanteeseen (asukas­määräistä) vaan laa­jem­pi­in näky­i­hin. Varis­suo, Pansio/Perno, Runos­mä­ki vai­h­toe­hdot ovat myös toki järke­viä. Sata­man suun­ta on melko turhaa investoi­da, rak­en­taa lin­ja pelkästään (sat­un­naisen) laivali­iken­teen avuksi.
    Lop­ul­ta Naan­talista pää­sisi kisko­ja pitkin vaikka­pa Helsin­ki-Van­taalle tai Varis­suol­ta Vuosaa­reen. Tämähän ei lop­ul­ta ole kuin ajan kysymys.

  22. “Turku­un ratikkaa taitaa olla turha toivoa, kos­ka kaupun­ki ei edes halua säästää keskip­itkäl­lä tai pitkäl­lä aikavälil­lä, ja kaik­ki poli­it­tiset puolueet ovat samas­sa mafi­as­sa mukana.

    Tehdyt selvi­tyk­set puolta­vat pikaratikkalin­jan rak­en­tamista, mut­ta poli­it­ti­nen tah­to puut­tuu, ja tulee puut­tumaan ajas­ta iankaikkiseen, amen.”

    Otta­mat­ta kan­taa sinän­sä siihen, pitäisikö Turku­un uude­taan rak­en­taa raiti­otiev­erkos­to, hala­iasin kysyä, miten bus­si eroaa raito­vaunus­ta, jos jätämme pois epäoleel­lisu­udet kuten mahd. eron käyt­tövoimas­sa ja sen että toinen kul­kee teräs- ja toinen ilmakumipyörillä.

  23. af Heurlin, olen­nainen ero tup­paa ole­maan matkus­ta­jaka­p­a­siteet­ti. Matkus­ta­jan kannal­ta ratikas­sa voi matkus­taa suht mukavasti seis­tenkin tasais­es­ta kulus­ta johtuen mikä moninker­tais­taa kap­a­siteetin, lisäk­si ratikkaa voi piden­tää. Isoim­mat ratikat maail­mal­la on 75 metrisiä (kolme ja puoli ker­taa Helsin­gin ratikat). Sem­moista väliä jol­la ratikan kap­a­siteet­ti ei riit­täisi on vaikea Suomes­ta löytää.

    Se onko ratik­ka kalli­imipi vai halvem­pi liiken­nöidä riip­puu matkus­ta­jamääristä, jos matkus­ta­jia ei riitä ratikalla niin toki bus­si on halvem­pi, toisaal­ta esimerkik­si bussien liiken­nöin­ti jol­lain viiden min­uutin vuoroväleil­lä jot­ta kaik­ki mah­tu­isi­vat kyyti­in ei ole järkevää. Rak­en­tamiskus­tan­nuk­sis­sa ero syn­tyy siitä että oma väylä mak­saa, niin bus­sikaista kuin kiskoparikin suur­in­pi­irtein saman ver­ran, toisaal­ta ilman omia väyliä joukkoli­ikenne juut­tuu ruuhkin mikä myös mak­saa ja tap­paa sen kilpailukyvyn.

    Ratik­ka myös tup­paa keräämän huo­mat­tavasti enem­män matkus­ta­jia, en tiedä onko yhtään tapaus­ta jos­sa ratikan muut­ta­mi­nen bus­sik­si ei olisi laskenut matkus­ta­jamääriä, mikä ei tietenkään estä HKL:ä suun­nitele­mas­ta moista.

  24. Nykyaikaisesa raito­vaunus­sa on 55 istu­ma- ja n. 80 ‑120 sei­soma­paikkaa. Kpa­siteet­ti siis ons selvästi suurem­pi kuin bussin. HKL:n bussin ole­mas­sa) kap­a­siteet­ti lie­nee 80 henkeä. (tieto ei löy­dy netistä)Suurimmilla kak­sois­nivel­bus­seil­la, jol­laisia Suomes­sa ei ole käytössä kap­a­siteet­ti on 180 henkeä.

    Esimerkik­si lin­jal­la 18, Kru­u­nun­haka-Munkkivuori tiheys on vuoro/ 15 min päiväasikaan. Tätä tuskin voi pitää tolkuttomana.

    Myönnnän uuden raito­va­nun ole­van bus­sia mukavam­man, mut­ta lyhyen matkan kyl­lä kul­kee sei­soma­paikallakin. Riip­puu myös kuskin taidoista ja kalustosta

    Suure­mal­la kap­a­siteetil­la on merk­i­tys­tä, vain jos asi­akasvir­ta on riit­tävä koko liiken­nöin­tivuorokau­den ajan.

    Suo­raan sanoen: Täl­lainen raideli­ikenene­dog­mati­ik­ka (jota tpyy­lu­o­man vas­tauk­sesa olin havitsevinani)itsessään vie julk­isl­ta liiken­teeltä käyttäjiä. 

    Min­ul­la on hyvät koke­muk­set bus­seista, kos­ka Helmisen liiken­teel­lä (lähder­an­ta) oli hyvä, poikkeuskel­lisen hyvä kalus­to. Samoin Wik­stömil­lä (Kirkkonummi)Bussin etu on sen joustavuus.

    Turku-Naantli pikaratikan mielekkyy­destä min­ul­la ei ole, eikä oiekas­taan tarvitse olla mielipi­det­tä. Riit­tääkö kuitenkaan 175 000 (Turku) , 24 000 (Raisio) ja 18 000 asukkaan (Naan­talin ydinosa)asukaspohja tar­joa­maan riit­tävää käyt­täjämäärää sille?

    Eri joukkoli­iken­nemu­doot voisi­vat lopet­taa keskinäisen nokit­telun. Raa­ma­tus­sa oli ylevä ver­taus kah­den viisaan miehne, Herodeen ja Kaifaan ystävyydestä.

    Ricardo:“Lopulta Naan­talista pää­sisi kisko­ja pitkin vaikka­pa Helsin­ki-Van­taalle tai Varis­suol­ta Vuosaa­reen. Tämähän ei lop­ul­ta ole kuin ajan kysymys.”- Onhan se ihan muka­va kulkea junal­la, muta kun bus­sil­la pääsee jo nyt Naan­talista Turun kaut­ta aivan yhtä mukavasti n. 2,5 tun­nis­sa Helsinkin, keskus­taan tai lento­ken­tälle, ehkä siä raidey­hetyt­tä onturha haikailla.

    Kes­ki-Euroopass­sa koko pääkaupunkiseudun­väestö on vain pieni aluekeskus. Siel­lä kri­teer­it joukkoli­iken­teelle ovat toiset.

    Myän­nän itsekin ottvani aivan liian usein Hölsin­gin päätepis­teek­si. Äiti­ni serkku, Liisi-täti oli poho­jalaa­nen ja asui Vaasas­sa. “Onhan se Helsin­ki ihan muka­va paik­ka, mut­ta kun se on niin syrjässä.”

  25. af Heurlin: miten bus­si eroaa raitio­vaunus­ta? Miten juna eroaa bus­sista? Tai lentokone? Tuol­la logi­ikalla oikestaan on paras, että jokainen ostaa hal­van auton, joi­ta saa par­il­la tonil­la kat­sastet­tuna. Kaupunki­likkenne ja ‑suun­nit­telu, ja järkevät ratkaisut, ovat myös mie­len tila. Se mikä ei ole järkevää vielä, on järkevää sit­ten kun useimat ymmärtävät. Auto on niin help­po ratkaisu.
    Ja Osan­ot­toni. Tapani Hietani­men Weber-tutkimus (mm.) on ollut ansiokas panos yhteiskun­tati­eteel­lisen aka­teemisen maail­man teo­reet­tiseen elämään. Käyn­pä hyl­lyäni kohti kat­sas­ta­man lisää…

  26. Markku af Heurlin:

    Suo­raan sanoen: Täl­lainen raideli­ikenene­dog­mati­ik­ka (jota tpyy­lu­o­man vas­tauk­sesa olin havitsevinani)itsessään vie julk­isl­ta liiken­teeltä käyttäjiä. 

    Täris­telepä itse sään­nöl­lis­es­ti bus­sil­la pitkin Etelä-Helsin­gin muku­lakivikatu­ja niin huo­maat ettei kyse ole dog­mati­ikas­ta vaan yksinker­tais­es­ti matkus­tus­mukavu­ud­es­ta. Matkus­ta­jat eivät ole kovin väärässä prefer­oidessaan ratikkaa, itseäni tosin nykyisessä lin­jas­tossa tökkii jokaisen lin­jan vaakahissimäisyys keskus­tas­sa joka tekee kan­takaupun­gin laidal­ta toiselle matkus­tamisen tarpeet­toman hitaaksi.

  27. Mikko H: “…Ensim­mäisenä Helsingistä vapau­tunevat rikkinäisiä mata­lalat­ti­avaunu­ja paikkaa­maan Mannheimista han­ki­tut käyte­tyt vaunut, joil­la on ikää 40 vuotta…”

    Eli halu­taan taas maail­man uusin ja hienoin kus­tan­nuk­sista välit­tämät­tä? Täl­lä poli­ti­ikalla, jota mm. Helsingis­sä nou­date­taan, ei joukkoli­iken­teestä koskaan saa­da lasku­taitois­t­en veron­mak­sajien hyväksymää. Sitä­pait­si nuo Man­mheimista han­ki­tut vaunut ovat ainakin matkus­ta­jan kannal­ta ihan ok 🙂

    Muual­la maail­mas­sa aje­taan jopa 30-luvun kalus­tol­la reit­tili­iken­net­tä, joten vau­nun ikä ei ole ratkai­se­va tek­i­jä. Lähivu­osien kor­jaus­tarve kan­nat­taa koitenkin selvit­tää, ettei tule yllä­tyk­siä. Toisaal­ta 40 vuot­ta van­ha kalus­to on toden­näköis­es­ti tehty kestämään parem­min, kuin nyt uute­na ostettava. 

    Peri­aat­teessa poikit­tais­lin­ja Raisio — Turku — Kaa­ri­na olisi järkevä. Raitio­vaunu taloudel­lis­es­ti kan­nat­ta­vana han­kkeena vaatii kuitenkin riit­tävän asukaspo­h­jan koko reitin var­relle. Joten uskon ennem­min järjestyk­seen, jos­sa ote­taan rahat ruotsin­laivoil­la tulevil­ta ja opiske­li­jat pää­sevät siinä sivus­sa hyö­dyn­tämään reittiä.

    Jos samanaikaises­ti aloite­taan täy­den­nys­rak­en­t­a­mi­nen Raisio — Kaa­ri­na välille, niin alue on muokat­tu ainakin osit­tain raitio­vaunuli­iken­teelle sopi­vak­si toisen lin­jan ollessa ajanko­htainen. Eli sama marssi­järjestys, joka näyt­tää ole­van Niz­zas­sa. Tukhol­man tapaan Sata­ma — Kaup­pa­tori väliä voidaan ajaa osit­tain museokalustollakin!

  28. Kalle, Mannheimin vaunu­jen ikävä puoli on vas­takkain sijoitet­tu­jen istu­imien mitätön jalkati­la. Toisaal­ta niis­sä on myös Helsin­gin ratikkakalus­ton suurin luk­suse­le­ment­ti: taak­sepäin suun­nat­tu yksinäi­nen perä­tuoli, jos­sa on oma pöytä ja kaareutu­vat maisemaikkunat.

  29. Arto Tuki­ainen: “… Mannheimin vaunu­jen ikävä puoli on vas­takkain sijoitet­tu­jen istu­imien mitätön jalkatila…”

    En ole tuo­ta erik­seen rek­isteröinyt, sil­lä kaik­ki joukkoli­iken­nevä­li­neet on mielestäni suun­nitel­tu “pien­tä ihmistä ajatellen” 😀 Jotkut VR:n vaunut ja Fin­skin koneet on suun­nitel­tu suo­ras­taan pygmeille?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.