Rakennuslupien myöntämiseen harkintavaltaa

Suo­mes­sa teh­dään aivan lii­an sito­via kaa­vo­ja. Muu­al­la kaa­vat ovat väl­jem­piä, raken­nut­ta­ja laa­tii tar­kem­mat talo­pii­rus­tuk­set ja yhteis­kun­ta har­kit­see detal­je­ja täs­sä vai­hees­sa. Suo­mes­sa ei voi teh­dä näin, kos­ka KHO on otta­nut kan­nan, että raken­nus­lu­pa on myön­net­tä­vä ilman har­kin­ta­val­taa aina, jos suun­ni­tel­ma on kaa­van mukai­nen.

Olin tilai­suu­des­sa, jos­sa elin­kei­noe­lä­män edus­ta­ja jäl­leen ker­ran valit­ti sii­tä, että kaa­voi­tus on lii­an sito­vaa. Täl­lä ker­taa oli kyse kau­pan ohjauk­ses­ta. Usein raken­nut­ta­jat valit­ta­vat, että kaa­vas­sa yri­te­tään nos­taa laa­tua tem­puil­la, jot­ka nos­ta­vat hin­taa tol­kut­to­mas­ti tuo­mat­ta olen­nais­ta paran­nus­ta laa­tuun. Jos raken­nut­ta­ja sai­si suun­ni­tel­la talon koko­naan itse, tulos oli­si sekä hal­vem­pi että laadukkaampi.

Jos kaa­va on väl­jä, ris­ki­nä on, että raken­nus­lii­ke tekee vain hal­van piit­taa­mat­ta laa­dus­ta. Täs­tä on riit­tä­väs­ti evi­dens­siä pit­kin pää­kau­pun­ki­seu­tua. Jär­ke­vää oli­si, että har­kin­ta teh­täi­siin raken­nus­lu­pa­vai­hees­sa. Jos tulos ei ole riit­tä­vän laa­du­kas, raken­nus­lu­pa hylä­tään. Näin mene­tel­lään muu­al­la, mut­ta näin ei voi KHO:n kan­nan mukaan teh­dä Suo­mes­sa. Raken­nus­lu­pa on myön­net­tä­vä, jos suun­ni­tel­ma on kaa­van mukai­nen, olkoon se mil­lai­nen hir­vi­tys hyvän­sä. Sik­si kaa­vo­jen on olta­va riit­tä­vän yksi­tyis­koh­tai­sia, siis aivan liianyksityiskohtaisia.

KHO:n pää­tök­sis­tä ei voi valit­taa, nii­tä voi vain vali­tel­la. Muu­tet­ta­koon siis raken­nus­la­kia niin, että kun­nal­le tulee har­kin­ta­val­taa raken­nus­lu­pa­vai­hees­sa. Tämä on ylei­nen käy­tän­tö muualla.

Nyky­lain­sää­dän­nön puit­teis­sa­kin KHO:n kan­taa voi­daan kier­tää  teke­mäl­lä kaa­vas­ta täy­sin toteut­ta­mis­kel­vo­ton, vaik­ka tor­ni­ta­loon mut­ka kes­kel­le. Yrit­tä­jil­le kui­ten­kin vies­ti­tään, että kaa­vaa voi­daan muut­taa, jos heil­lä on esit­tää hyvä suun­ni­tel­ma. Kun yri­tys esit­tää suun­ni­tel­man­sa,  kaa­vaa muu­te­taan suun­ni­tel­man mukai­sek­si, jos ja vain jos suun­ni­tel­ma tyy­dyt­tää. Toi­mii, mut­ta on tur­han monimutkaista.

35 vastausta artikkeliin “Rakennuslupien myöntämiseen harkintavaltaa”

  1. Jep, monis­sa mais­sa puut­tuu onnek­si mei­kä­läi­nen tiuk­ka ase­ma­kaa­va­ta­so koko­naan. Yleis­kaa­voi­tus (mikä meil­lä on lähin­nä huma­nis­tis­ta sel­vi­tys­ten teke­mis­tä) piir­tää riit­tä­vät fyy­si­set rajat kau­pun­gil­le, johon jokai­nen pro­jek­ti sit­ten istu­te­taan yhdes­sä raken­nus­val­von­nan tapai­sen viran­omai­sen kans­sa. Juri­di­ses­ta näkö­kul­mas­ta ase­ma­kaa­van roo­lin ehkä ymmär­tää mut­ta käy­tän­nös­sä ei. Raken­ta­jan näkö­kul­mas­ta viran­omais­pro­ses­si kaa­vot­ta­jas­ta ja tar­kas­ta­jas­ta vähin­tään toi­nen on liikaa.

    Moni­ker­rok­si­sen byro­kra­tian lisäk­si ase­ma­kaa­voi­tus sisäl­tää pal­jon tur­haa, jota ilman voi­tai­siin olal: Kaa­vot­ta­jat teke­vät kaa­vo­jaan mm. aivan lii­an este­ti­soi­vin perus­tein: mää­rää­vät kat­to­kul­maa ja jul­ki­si­vu­ma­te­ri­aa­lia. Tämä voi nos­taa kus­tan­nuk­sia ja alen­taa raken­nuk­sen suun­nit­te­li­jan enem­män­kin sisus­ta­jak­si anne­tun ulko­muo­don sisäl­lä. Kaa­vot­ta­ja tie­tää talon rakennuttajaa/asukasta parem­min mitä tar­vi­taan, koko kau­pun­gin­osa vaan kerralla!

    Tiuk­kaan ase­ma­kaa­voi­tuk­seen liit­tyy myös iso ongel­ma ajas­ta. Aina­kaan kau­pun­gis­sa kaa­vo­ja ei sai­si piir­tää varas­toon. Kym­me­nen vuot­ta van­ha kaa­va voi sisäl­tää jo tosi pal­jon van­han­ai­kai­suuk­sia: lii­an väl­jä pysä­köin­ti­nor­mi, lii­an väl­jä tehok­kuus, varau­tu­mat­to­muus uusiin jouk­ko­lii­ken­ne- ja ener­gia­muo­toi­hin. Sitä pait­si ase­ma­kaa­voi­tus rakoi­lee koko ajan, esi­mer­kik­si jo nyt kes­kus­tas­sa kaik­ki tun­tuu ole­van raken­nus­kiel­los­sa, mut­ta sil­ti teh­dään pos­ti­merk­ki­kaa­vo­ja yksi talo ker­ral­laan raken­nuk­sen suun­ni­tel­mien mukaan. Mitä jär­keä täs­sä on toi­mia tähän suun­taa kaavahierarkiassa?

    Ase­maa­kaa­va on myös äärim­mäi­sen staat­ti­nen. Kos­ka se ker­too vain mitä yhdel­lä ton­til­la voi teh­dä, ei se voi ottaa huo­mioon muut­tu­vaa ympä­ris­töä. Yleis­kaa­vas­ta, tai kau­pun­gin­osan omas­ta osay­leis­kaa­vas­ta voi­si kehit­tää dynaa­mi­sen yhtä­lön, jos­sa mas­so­jen kor­keu­det, suu­ruu­det ja ohjel­mat voi­si­vat muut­tua alu­een raken­tues­sa ja tar­pei­den vaih­tues­sa. Nousu­kau­den toi­mis­to­kort­te­li voi olla huo­mi­sen asunto.

  2. Voi­tai­siin antaa raken­ta­mi­seen aluei­ta, joil­la raken­ta­mi­nen on täy­sin vapaa­ta. Ton­tin osta­ja nimen­omai­ses­ti sitou­tuu sii­hen että naa­pu­ri voi raken­taa miten tahansa.

    Ton­tit myy­dään kaik­ki yhtä aikaa toi­sis­taan riip­pu­mat­to­mil­le eri omis­ta­jil­le. Uudet omis­ta­jat ovat hyvin tie­toi­sia sii­tä että alu­eel­le sijoi­te­tun asun­to­va­ral­li­suu­den arvo mer­kit­tä­väs­ti riip­puu sii­tä miten he yhtei­sil­lä pää­tök­sil­lä sijoit­ta­vat kul­ku­tiet, kadut ynnä muun infra­struk­tuu­rin omal­le asuinalueelleen.

    Ris­ki on omistajalla.

  3. K‑Veikko: “Voi­tai­siin antaa raken­ta­mi­seen aluei­ta, joil­la raken­ta­mi­nen on täy­sin vapaata…”

    Ei noin saa teh­dä. Sii­tä voi­si syn­tyä Kal­lion tai Eiran tapai­nen toi­mi­va kaupunkiympäristö. 🙂

  4. Oli­si­pa mie­len­kiin­tois­ta kuul­la ja näh­dä jos jos­sain kun­nas­sa läh­det­täi­siin tuon mut­kal­li­sen ker­ros­ta­lon peri­aat­teel­la kaa­voi­tus­han­ket­ta eteen päin viemään.
    Ehkä näin saa­tai­siin lain­sää­dän­töön muutospaineita.

    ps. mut­kal­li­nen ker­ros­ta­lo tuli­si pian tai­teel­li­suu­ten­sa vuok­si suo­je­lu­koh­teek­si, jota ei sit­ten kovin hel­pos­ti suo­rem­mak­si saataisi.

  5. Ei noin saa teh­dä. Sii­tä voi­si syn­tyä Kal­lion tai Eiran tapai­nen toi­mi­va kaupunkiympärist”

    Nuo 70-luvun asun­not rakennt­tiin­kin alue­ra­ken­ta­mi­sen periaatteella.

    Eikä sys­tee­mit ole vie­lä­kään muut­tu­neet, nyt­kin Hel­sin­ki nojau­tuu aluerakentamiseen

  6. Yksi ongel­ma kaa­voi­tuk­sel­li­sil­le pyr­ki­myk­sil­le on, että raken­nut­ta­jien maa­il­mas­sa mah­dol­li­suu­det ovat rajal­li­set. Kaa­voit­ta­ja voi vaa­tia esim. pai­kal­la muu­rat­tu­ja sei­niä (tai edes jul­ki­si­vu­ja), mut­ta kun raken­nut­ta­ja ei löy­dä osaa­via teki­jöi­tä, tai pitää hidas­ta raken­ta­mis­ta talou­del­li­se­na ris­ki­nä, talo jää teke­mät­tä, ellei vaa­ti­muk­sia lie­ven­ne­tä. Kaa­voit­ta­ja voi vaa­tia katu­ta­son tiloi­hin liik­kei­tä, mut­ta jos nii­hin ei löy­dy talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­vaa toi­min­taa, on tyy­dyt­tä­vä urhei­lu­vä­li­ne­va­ras­toi­hin näy­teik­ku­noi­den taka­na, tai talot jäi­si­vät teke­mät­tä. Park­ki­pai­kat voi­daan mää­rä­tä maan alle, mut­ta jos niil­le ei löy­dy raken­ta­jaa, on raken­net­ta­va pysäköintitalo…

    Asi­aan on oikeas­taan kak­si hyvää rat­kai­sua. Joko kaa­vas­ta pide­tään kiin­ni ja odo­te­taan, että jonain päi­vä­nä se toteu­tuu. Tai anne­taan perik­si todel­li­suu­del­le ja anne­taan raken­nut­ta­jien teh­dä sitä, mil­le on kysyn­tää. Huo­noin rat­kai­su on, että teh­dään tiuk­ka kaa­va, jon­ka nou­dat­ta­mis­ta joil­tain osin vaa­di­taan, mut­ta sit­ten hätäi­ses­ti teh­dään leh­män­kaup­po­ja, että alue saa­daan halu­tus­sa ajas­sa valmiiksi.

  7. Ympä­ris­tön laa­dun kan­nal­ta panok­set eivät nykyi­sel­lä kaa­voi­tus­me­to­dil­la koh­dis­tu kaik­kein par­haal­la taval­la. Kaa­vois­sa voi­daan vaa­tia sel­lais­ta, jon­ka vuok­si jotain ympä­ris­tön laa­dun ja toi­mi­vuu­den kan­nal­ta tär­keäm­pää jää toteu­tu­mat­ta. Sit­ten kui­ten­kin voi­daan myön­tää poik­keus­lu­pia ja lie­ven­nyk­siä ehtoi­hin. Jär­jes­tel­mä ei ole kovin läpi­nä­ky­vä, kuten oli­si sel­lai­nen, jos­sa raken­nut­ta­ja jou­tui­si käy­mään kaup­paa viran­omais­ten sekä kan­sa­lais­ten kans­sa. Nyt vir­ka­mie­het jär­jes­tä­vät kuu­le­mis­ti­lai­suu­det ja pitä­vät kaa­vaa esil­lä, mut­ta todel­li­sen raken­nus­hank­keen olles­sa tekeil­lä — ja kun käy ilmi mihin kaa­va on anta­nut mah­dol­li­suu­den — asuk­kai­den (ja vir­ka­mies­ten) vai­ku­tus­mah­dol­li­suu­det ovat olemattomat.

  8. Mites täl­le raken­nus­la­ki­pa­pis­tol­le kävi­si jos kaik­ki oli­si vapaa­ta? On niin pal­jon tul­kit­ta­vaa, kuten taa­ja-asu­tus, haja­ra­ken­nusoi­keus, hyvä raken­nus­ta­pa, kes­tä­vä kehi­tys, koh­tuu­ton hait­ta, hyvä ympä­ris­tö. Vähin­tään 10 000 vir­ka­mies­tä jäi­si työt­tö­mäk­si jos tämä sosia­lis­min vii­mei­nen lin­na­ke kaa­tui­si. Sen jäl­keen köy­hä­kin ehkä voi­si taas raken­taa itsel­leen edul­li­sen oma­ko­ti­ta­lon kun edus­kun­nan tädit eivät enää suo­je­le hän­tä sil­tä. Pois kol­min­ker­tai­set vede­ne­ris­tyk­set, kol­min­ker­tai­nen raken­nus­tar­kas­tus, nelin­ker­tai­nen vali­tus­mah­dol­li­suus ennen­kuin tont­ti voi­daan rakentaa.

  9. Lv: “Nuo 70-luvun asun­not rakennt­tiin­kin alue­ra­ken­ta­mi­sen periaatteella…”

    On maam­me köy­hä ja täl­lä menol­la sik­si jää­kin. Sotien jäl­keen ei ole ollut käy­tet­tä­vis­sä yksi­tyis­tä pää­omaa raken­nus­hank­kei­siin. Huo­noon tilan­tee­seen on mon­ta syytä:
    — suo­sit­tiin eräi­tä rakennusyhtiöitä,
    — vuo­kra­sään­nös­te­ly hävi­ti mark­ki­nat asuntotutannosta,
    — kiin­teis­tö­alaa kuih­dut­ti arvio­ve­ro­tus ja
    — perin­tö­ve­ro esti pää­omien muo­dos­tu­mi­sen, muu­ta­mia mainitakseni.

    Vuo­kra­sään­nös­te­lys­tä onnek­si pääs­tiin, mikä aut­toi välit­tö­mäs­ti vuo­kra-asun­to­jen saan­nis­sa. Se ei kui­ten­kaan tuo nopeas­ti uusia yksi­tyi­siä pää­omia asun­to­tuo­tan­toon, kos­ka vii­meis­tään perin­tö­ve­ro­tus estää pää­oma­val­tai­sen sijoit­ta­mi­sen Suo­meen. Rahat kan­nat­taa vie­dä sin­ne, mis­sä EU-alu­eel­la on parem­pi verokohtelu.

    Ennen sotia raken­ta­mi­nen tapah­tui kil­pail­lu­min. Raken­ta­ja ei vält­tä­mät­tä ollut raken­nut­ta­ja. Työ­nan­ta­jat näki­vät asun­not kil­pai­lu­kei­no­na työ­voi­mas­ta. Kil­pai­lus­ta hyö­tyi­vät sekä omis­tusa­su­jat että vuo­kra-asu­jat. Vaih­toeh­to­ja oli huo­mat­ta­vas­ti enemmän.

  10. Sen sijaan, että lipeäm­me yhä kau­em­mak­si lail­li­suus­pe­ri­aat­tees­ta, eli sii­tä, että ihmi­siä hal­li­taan laein, jot­ka ovat kai­kil­le samat ja joi­den toi­min­nan voi ennus­taa Osmon ehdo­tus kas­vat­taa ihmis­ten har­kin­nan­va­rais­ta val­taa tois­ten ihmis­ten yli. Tämän seu­rauk­se­na polii­tik­ko­jen kor­rup­tio vähe­nee, ja vas­taa­vas­ti vir­ka­mies­ten kor­rup­tio lisään­tyy ja kan­sa­lai­set jou­tu­vat yhä useam­min mie­li­val­lan koh­teek­si, eli he eivät voi ennus­taa miten jul­ki­nen val­ta koh­te­lee heitä.

    Kaa­voi­tus on toki niin huo­nos­ti hoi­det­tu, että jopa tämä ehdo­tus voi olla parem­pi kuin nyky­ti­lan­ne. Paras­ta oli­si kui­ten­kin jät­tää kaa­voi­tus mark­ki­noi­den hoi­det­ta­vak­si, kun­han vaan omis­tusoi­keu­det mää­ri­tel­lään niin, että maa­no­mis­ta­jat eivät voi aiheut­taa toi­sil­leen koh­tuu­ton­ta haittaa.

    Toi­saal­ta, kos­ka tämä hait­ta rajoit­tuu lähiym­pä­ris­töön ihmi­set voi­vat sopia ulkois­vai­ku­tus­ten hoi­dos­ta kes­ke­nään ilman val­tio­val­lan puut­tu­mis­ta. (http://en.wikipedia.org/wiki/Coase_theorem)

  11. Eroon kun­ta­po­lii­tik­ko­jen kaa­voi­tus­kor­rup­tios­ta lisää­mäl­lä raken­nus­lu­pa­vir­ka­mies­ten kor­rup­toi­tu­mis­ti­lai­suuk­sia so. har­kin­ta­val­taa? Kei­no se on tuo­kin, vaik­ka en sano, että se on vält­tä­mät­tä huo­nom­pi kuin nykytila.

  12. Ama­töö­ri: “Eroon kun­ta­po­lii­tik­ko­jen kaa­voi­tus­kor­rup­tios­ta lisäämällä…”

    Oleell­si­ta on pur­kaa tar­pee­ton­ta, höl­möä ja vahin­gol­lis­ta sää­te­lyä. Sitä­kaut­ta vähe­nee tar­ve vai­kut­taa asioi­hin lait­to­mas­ti. En ihan äkkiä kek­si, miten vir­ka­mies tai polii­tik­ko voi­si tie­tää raken­nut­ta­jaa parem­min, min­kä­lai­nen talo mil­lä­kin ton­til­la menee kaupaksi.

  13. Rajan­ve­to?

    Mis­tä oli­si (nyky­ra­ken­teet huo­mioi­den) nor­mein sää­det­tä­vä, mis­tä ei?

    Ker­ros­lu­ku? KYLLÄ. (En täs­sä ota kantaa

    Kat­to­kul­ma, kat­to­te­ras­si, vint­ti­ker­rok­sen asu­tus? KYLLÄ, mut­ta niin, että kum­pi­kin on mah­dol­lis­ta. (Samal­la kadun­pät­käl­lä yhte­ne­vä kattokulma/terassin muo­to kum­mas­ti jän­te­vöit­tää katu­ku­vaa. Jos vaih­toeh­dot anne­taan, en näe täs­tä aiheu­tu­van eri­tyis­tä hait­taa rakennuttajalle.)

    Katu­ta­son tilo­jen muun­nel­ta­vuus­vel­voi­te kau­pun­ki-/kes­kus­ta-alueil­la? KYLLÄ.

    (Eli miten jat­kos­sa väl­te­tään ongel­ma, että raken­ne­taan nyt hal­paa ja kyl­lä kau­pak­si­me­ne­vää nyky­het­ken tar­pei­siin, mut­ta sel­lais­ta, jota ei kol­men­kym­me­nen vuo­den kulut­tua tai aiem­min­kin saa muu­tet­tua toi­seen kokoon­pa­noon tar­peen mukaan. Vrt. aiem­pi kes­kus­te­lu kivi­jal­ka­kau­pois­ta, kes­kus­tan ruo­ka­kaup­po­jen tilan­tees­ta ym. Vrt. myös Vil­len mai­nit­se­mat ongel­mat 28.9. klo 20:20.

    Vaik­ka tämä aset­taa vaa­ti­muk­sia raken­nut­ta­jil­le, on raken­nus­ten pit­kä­jän­tei­sen käyt­tö­kel­poi­suu­den paran­ta­mi­nen täl­lä vel­voit­teel­la sen arvois­ta. Etu­kä­teen ei luon­nol­li­ses­ti­kaan tar­vit­se sää­del­lä, miten raken­nut­ta­jat vel­voit­teen täyttävät.)

    Pin­ta­ma­te­ri­aa­lit? EI.

    Jul­ki­si­vun detal­jit? EI.

    (His­si­vel­voi­te lie­nee sen­tään niin ylei­ses­ti hyväk­syt­ty sel­viö, ettei se kuu­lu tähän keskusteluun.)

    Mitä muu­ta?

    Mit­kä asiat Soi­nin­vaa­ra jät­täi­si raken­nus­lu­pa­vir­ka­mies­ten harkintaan?

  14. Ama­töö­ri:

    Katu­ta­son tilo­jen muun­nel­ta­vuus­vel­voi­te kau­pun­ki-/kes­kus­ta-alueil­la? KYLLÄ.”

    EI. Raken­nut­ta­jat, jot­ka mak­si­moi­vat voit­ton­sa otta­vat jo tule­vai­suu­den tar­peet riit­tä­väs­ti huomioon.

    (His­si­vel­voi­te lie­nee sen­tään niin ylei­ses­ti hyväk­syt­ty sel­viö, ettei se kuu­lu tähän keskusteluun.)”

    EI. Mark­ki­nat rea­goi­vat lii­kun­ta­ra­joit­tei­sil­le sovel­tu­vien asun­to­jen kysyn­nän ja tar­jon­nan muu­tok­siin hin­ta­me­ka­nis­min väli­tyk­sel­lä. Jul­ki­sen val­lan ei tar­vit­se sork­kia järjestelmää.

    Paras tapa hoi­taa raken­ta­mi­nen on pois­taa vir­ka­mies­val­ta koko­naan ja mää­ri­tel­lä omis­tusoi­keu­det niin, että nii­hin sisäl­tyy oikeus auron­gon­va­loon, melut­to­muu­teen yms. ja antaa naa­pu­rien sopia kes­ke­nään kat­to­kul­mis­ta yms.

  15. Osmon ehdo­tuk­ses­sa­han ei ole kyse sää­te­lyn vähen­tä­mi­ses­tä, vaan sen lisää­mi­ses­tä. Kun­nan kan­taa ei enää voi­si niin hel­pos­ti ohit­taa rakennuslupaprosessissa.

    Näki­sin tämän rat­kai­su­na sii­hen ilmei­seen ongel­maan ettei raken­nus­pro­jek­tien lop­pu­tu­los vas­taa suun­ni­tel­mia tai kaa­van hen­keä. Kaa­va ei kos­kaan voi olla niin tiuk­ka ettei sitä voi­si juri­di­sin kei­noin kier­tää, hyvin valit­tua asian­tun­ti­ja­pa­nee­lia on raken­nus­lu­pa­vai­hees­sa pal­jon han­ka­lam­pi harhauttaa.

  16. Ilmas­to­tal­koi­den vuok­si on vält­tä­mä­tön­tä sää­del­lä ener­gian­ku­lu­tus­ta ja sii­hen liit­ty­viä asioita.
    Kiin­teis­tö on käy­tös­sä usean suku­pol­ven ajan, joten joi­hin­kin liik­ku­mi­seen lii­ty­viä asioi­at pitää huo­mioi­da, samoin turvaamiseen.
    Ulko­nä­kö, pin­ta-ala, apu­ra­ken­nel­mat ovat taas hyvin sub­jek­tii­vi­nen asia ja sel­lai­set voi jät­tää raken­ta­jan harkintaan.

  17. Has­sua, että spo­tun mie­les­tä ongel­ma on raken­ta­jat, jot­ka onnis­tu­vat kier­tä­mään kaa­vaa, kun tämä on kai aika har­vi­nais­ta ja kal­pe­nee sen haas­kauk­sen rin­nal­la, min­kä kaa­voit­ta­jat aiheut­ta­vat mik­ro­ma­na­ge­roi­des­saan raken­net­tua ympäristöämme.

    Ilmei­ses­ti tavoit­tee­na ei aina­kaan ole ihmis­ten hyvin­voin­nin kasvattaminen.

  18. Art­tu­ri:
    Ei naa­pu­rit voi kes­ke­nään sopia kat­to­kul­mis­ta ja aurin­gon­va­los­ta. Tran­sak­tio­kus­tan­nuk­set ja vapaa­mat­kus­taon­gel­ma dominoivat:
    http://en.wikipedia.org/wiki/Coase_theorem#Criticism

    Coa­sen teo­ree­mal­la on usei­ta hyviä sovel­luk­sia ja se on hie­no inno­vaa­tio, mut­ta se ei todel­la­kaan ole rat­kai­su kaik­kiin ulkois­vai­ku­tuk­siin. Coa­se ei sitä sel­lai­sek­si todel­la­kaan tar­koit­ta­nut, vaan se kvuai­lee vain tilan­tei­ta jois­sa tran­sak­tio kus­tan­nuk­set ovat tri­vi­aa­le­ja. Muu­ta­man toi­mi­jan sopies­sa radio­taa­juuk­sis­ta ole­tus pätee, mut­ta usein­mi­ten ei.

  19. EI. Mark­ki­nat rea­goi­vat lii­kun­ta­ra­joit­tei­sil­le sovel­tu­vien asun­to­jen kysyn­nän ja tar­jon­nan muu­tok­siin hin­ta­me­ka­nis­min väli­tyk­sel­lä. Jul­ki­sen val­lan ei tar­vit­se sork­kia järjestelmää”

    Mark­ki­na­me­ka­nis­mi ei ole kos­kaa kyen­nyt pal­ve­le­maan kaik­kia. Vam­mai­set ovat yleen­sä mini­mi­tu­loil­la elä­viä ja eri­tyis­ta­pus­ten raken­ta­mi­nen mak­saa, joten mark­ki­nat eivät huo­mioi kaikkia.

    Yleen­sä mark­ki­na pal­ve­le­vat 70–80 % kan­sas­ta, lop­pu ei kiinnosta.
    Hyvä esi­merk­ki on tei­to­lii­ken­ne. Kun stan­dar­doin­ti siir­tyi val­tioil­ta yri­tyk­sil­le niin uudet tek­no­lo­giat kat­ta­vat vain 70 % aapal­lon asukkaista.
    Lopuil­le mark­ki­nat eivät ole tuot­ta­neet sopi­vaa tek­no­lo­gi­aa vaik­ka tek­niik­ka sen sal­li­si ja mak­su­ky­kyi­siä asuk­kai­ta­kin on

  20. Has­sua, että spo­tun mie­les­tä ongel­ma on raken­ta­jat, jot­ka onnis­tu­vat kier­tä­mään kaa­vaa, kun tämä on kai aika har­vi­nais­ta ja kal­pe­nee sen haas­kauk­sen rin­nal­la, min­kä kaa­voit­ta­jat aiheut­ta­vat mik­ro­ma­na­ge­roi­des­saan raken­net­tua ympäristöämme. 

    Niin no, nyt kun eri­näi­siä vuo­si­sa­to­ja jat­ku­neel­la kaa­voi­tuk­sel­la on onnis­tut­tu mik­ro­ma­na­ge­roi­maan Hel­sin­kiin sel­lai­sia aluei­ta jos­sa mikä tahan­sa kaa­ke­lie­le­ment­ti­hir­vi­tys menee lopul­ta kau­pak­si, sopi­si sää­te­lyn pur­ka­mi­nen raken­nus­teol­li­suu­del­le var­mas­ti oikein hyvin. 

    Eipä sil­ti, alue­ra­ken­ta­mi­nen puo­lus­taa paik­kaan­sa siel­lä mis­sä raken­ta­mi­ses­sa on vie­lä oike­aa kil­pai­lua, eikä koh­teen arvo muo­dos­tu pel­käs­tään sijain­nis­ta kuten Ete­lä-Hel­sin­gis­sä. Mitään Kar­ta­non­kos­ken kal­tais­ta ei perin­tei­nen vir­ka­mies­ve­toi­nen kaa­voi­tus oli­si kos­kaan saa­nut aikaan.

  21. ilk­ka: Joo ei Coa­sen teo­ree­ma todel­la­kaan ole rat­kai­su kaik­kiin ulkois­vai­ku­tuk­siin, enkä minä sitä tie­ten­kään väi­tä. Täs­sä tilan­tees­sa tran­sak­tio­kus­tan­nuk­set ovat har­vi­nai­sen pie­net, kos­ka ulkois­vai­ku­tuk­sis­ta suu­rin osa koh­dis­tuu välit­tö­mään ympä­ris­töön ja raken­ta­mi­nen on kui­ten­kin sen ver­ran pit­kä­jän­teis­tä toi­min­taa, että näi­tä trans­ka­tio­kus­tan­nuk­sia ei tar­vit­se mak­saa kuin ker­ran sadas­sa vuo­des­sa tj.

    Raken­nus on osak­seen sig­naa­li, joten on mah­dol­lis­ta, että sen laa­tua pitäi­si enem­min­kin verot­taa kuin kannustaa.

    Ei ole mitään perus­tet­ta uskoa, että vapaa­mat­kus­ta­jat ja tran­sak­tio­kus­tan­nuk­set dominoisivat.

    Lii­an vanha:

    Lopuil­le mark­ki­nat eivät ole tuot­ta­neet sopi­vaa tek­no­lo­gi­aa vaik­ka tek­niik­ka sen sal­li­si ja mak­su­ky­kyi­siä asuk­kai­ta­kin on

    Väi­tät, siis että fir­mat vihaa­vat rahaa ja pitä­vät osan kan­sas­ta tahal­laan pimennossa?

    Jos vam­mai­set ovat lii­an köy­hiä vuo­kra­tak­seen heil­le sopi­via asun­to­ja vapail­ta mark­ki­noil­ta tämä on perus­te­lu tulon­siir­to­jen lisää­mi­seen, mut­ta ei mis­sään nimes­sä perus­te­lu vel­voit­taa sii­hen hul­luun resurs­sien tuh­laa­mi­seen, joka on seu­raus­ta sii­tä, että kaik­ki uudet raken­nuk­set pako­te­taan raken­ta­maan lii­kun­taes­tei­si­lä soveltuviksi.

  22. mut­ta ei mis­sään nimes­sä perus­te­lu vel­voit­taa sii­hen hul­luun resurs­sien tuh­laa­mi­seen, joka on seu­raus­ta sii­tä, että kaik­ki uudet raken­nuk­set pako­te­taan raken­ta­maan lii­kun­taes­tei­si­lä soveltuviksi.”

    Esteett­tö­myys on suu­nit­te­lu­ky­sy­mys , har­vem­min kustannuskysymys.
    Mut­ta jol­lei esteet­tö­myy­teen vel­voi­te­ta niin ei sitää synny.
    Ja oli­si kovin syr­ji­vää raken­taa get­to­ja vammaisille

  23. Lii­an van­ha: No tot­ta­kai se on suun­nit­te­lu­ky­sy­mys. Ei se tee sii­tä yhtään vähem­män kus­ta­nus­ky­sy­mys­tä. Esteet­tö­myyt­tä syn­tyy vaik­ka sitä ei vel­voi­te­ta juu­rin kysyn­nän ja tar­jon­nan mukaan. Se ei oli­si tip­paa­kaan syr­ji­vää kenel­le­kään vammaiselle.

    Nykyi­set mää­räyk­set sen sijaan syr­ji­vät kaik­kia nii­tä, jot­ka jou­tu­vat raken­ta­maan lii­kun­ta­ra­joit­tei­sil­le suun­ni­tel­tu­ja tilo­ja, vaik­ka eivät haluai­si. Tämän seu­rauk­se­na me kaik­ki mak­sam­me asu­mi­ses­tam­me enem­män. Kysees­sä on usko­mat­to­man teho­ton tulon­siir­to liikuntarajoitteisille.

  24. Asun­to­ra­ken­ta­mi­sen perus­on­gel­ma on beto­ni-sei­näe­le­ment­tei­hin perus­tu­va raken­ne­jär­jes­tel­mä. Se estää tehok­kaas­ti tilo­jen muun­nel­ta­vuu­den. Jos väli­sei­nät oli­si­vat kevyt­ra­ken­tei­sia, voi­tai­siin asun­toon teh­dä aluk­si pie­nem­pi kyl­py­huo­ne ja wc — ja laa­jen­taa nii­tä, jos asun­to pitää muut­taa inva­li­din käyt­töön. Satun­nai­sen pyö­rä­tuo­lia käyt­tä­vän vie­raan voi aut­taa wc-istui­mel­le pie­nem­pään­kin wc:hen kuin mis­sä pyö­rä­tuo­lil­la mah­tuu kään­ty­mään ympäri.
    Ehkä inva-wc-mää­räyk­sis­sä on myös ripaus nyky­kult­tuu­rin toi­sen ihmi­sen pel­koa, intii­mi­syy­den lii­aal­lis­ta var­je­lua — vaik­ka suo­ma­lai­si­na käym­me kes­ke­näm­me sau­nas­sa­kin aivan alas­ti. Toi­saal­ta, mik­si sau­no­ja ei tar­vit­se raken­taa inva­li­di­mi­toi­tuk­sel­la edes taloyhtiökohtaisesti?

  25. Nykyi­set mää­räyk­set sen sijaan syr­ji­vät kaik­kia nii­tä, jot­ka jou­tu­vat raken­ta­maan lii­kun­ta­ra­joit­tei­sil­le suun­ni­tel­tu­ja tilo­ja, vaik­ka eivät haluai­si. Tämän seu­rauk­se­na me kaik­ki mak­sam­me asu­mi­ses­tam­me enem­män. Kysees­sä on usko­mat­to­man teho­ton tulon­siir­to liikuntarajoitteisille.”

    Pal­jon enm­män haas­kaa se,että huo­ne­kor­keus on vähin­tään 2,4 m ja ovet 2 met­riä korkeita.
    Ovet voi­tai­sin mitoit­taa 1,8 ja huo­ne­kor­keus 2
    met­riin ja pitem­mät mak­sai­si­vat lisähintaa.

    Ja mik­si pie­ni­ko­kois­ten pitää mak­saa tuos­ta­kaan korkeudesta ?? 

    Se, että pihal­ta pää­see his­sil­le ilman por­tai­ta ja his­sil­tä huo­neis­toon met­rin leveäs­tä oves­ta ei mak­sa mitään , vain suunitteluvaivan.

    Se hel­pot­taa myös mui­den rajoit­teis­ten lii­kun­taa eli las­ten ja van­hus­ten eli käyt­tä­jä­kun­nan joka on 40 % kansasta.

    Tila­vaa pesu­huo­net­ta taas arvos­ta­vat nai­set, jot­ka päät­tä­vät per­hees­sä asun­non valin­nas­ta ja sik­si rakenn­su­liik­ket sat­saa­vat pesutiloihin.

    Taka­puo­len kokoi­sia pesuhuone/wc halua­vat vain Art­tu­rin kal­tai­set ja heil­le sel­lais­ta ei kan­na­ta raken­taa kuin eri­kois­ti­lauk­ses­ta tai Kal­lios­sa näi­tä on yllin kyl­lin saa­ta­vil­la, muu­ta sinne

  26. Lii­an vanha:

    Taka­puo­len kokoi­sia pesuhuone/wc halua­vat vain Art­tu­rin kal­tai­set ja heil­le sel­lais­ta ei kan­na­ta raken­taa kuin eri­kois­ti­lauk­ses­ta tai Kal­lios­sa näi­tä on yllin kyl­lin saa­ta­vil­la, muu­ta sinne

    Mil­lä ei ole mitään mer­ki­tys­tä min­kä kokoi­sia pesu­huo­nei­ta minä haluan itselleni.

    Minä haluan, että kaik­ki saa­vat raken­taa itsel­leen sen kokoi­sen pesu­huo­neen (ja ovet ja huo­neet) kuin he itse halua­vat. Jos joku halu­aa 2m kor­kei­ta huo­nei­ta, niin mik­si ihmees­sä se on sinun asia mää­rä­tä hänet asu­maan vähin­tään 2,4 met­riä kor­keas­sa huo­nees­sa? Miten se sinul­le kuuluu?

    Se, että pihal­ta pää­see his­sil­le ilman por­tai­ta ja his­sil­tä huo­neis­toon met­rin leveäs­tä oves­ta ei mak­sa mitään , vain suunitteluvaivan.

    No se his­si ei tule sin­ne pel­käs­tään suun­nit­te­le­mal­la, eikä se his­sin vie­mä tila. Muu­ten­kin ympä­ris­tön laa­tu kär­sii kai­kis­ta suun­nit­te­lun rajoituksista.

    Jos nai­set arvos­ta­vat tila­vaa pesu­huo­net­ta, he voi­vat sel­lai­sen raken­taa tai ostaa. Jos lii­kun­ta­ra­joit­tei­set arvos­ta­vat his­siä, he voi­vat sel­lai­sen raken­taa tai ostaa samoin kuin van­huk­set ja lap­set. He voi­vat tyy­dyt­tää halun­sa mark­ki­noil­la aivan hyvin ilman, että kuse­vat samal­la kaik­kien muroihin.

  27. Art­tu­ri:
    “omis­tusoi­keu­det”

    Tois­tat itseä­si, mut­ta juu­ri tähän en otta­nut kantaa.

    Art­tu­rin kan­ta on tie­dos­sa, mut­ta luki­sin edel­leen mie­lel­lä­ni mui­den aja­tuk­sia sopi­vas­ta rajan­ve­dos­ta, myös Soi­nin­vaa­ran itsen­sä. Ettei jäi­si avauk­sen anti tur­han teoreettiseksi.

    Muu­tet­ta­koon siis raken­nus­la­kia niin, että kun­nal­le tulee har­kin­ta­val­taa rakennuslupavaiheessa.”

    Toi­sin sanoen, kuin­ka pal­jon har­kin­ta­val­taa? Tämä lie­nee ydinkysymys.

    Nor­mis­to sinän­sä oli­si kol­mi­ta­soi­nen, ylei­set raken­ta­mi­sen nor­mit, kaa­va­nor­mit, ja raken­nus­lu­pa­har­kin­ta, mut­ta miten vään­ne­tään kät­tä sii­tä, mikä asia kuu­luu mihinkin?

    (Jus­sin (isol­la Jiil­lä) heti ensim­mäi­ses­sä kom­men­tis­sa mai­nit­se­ma dynaa­mi­nen kaa­vayh­tä­lö on kiin­nos­ta­va idea­na, “vain” käy­tän­töön vien­ti aiheut­tai­si omat ongel­man­sa ja lieveilmiönsä.)

  28. Ama­töö­ri:

    Toi­sin sanoen, kuin­ka pal­jon har­kin­ta­val­taa? Tämä lie­nee ydinkysymys. 

    Ja han­ka­la sel­lai­nen. Ark­ki­teh­tuu­ri kun ei ole demo­kraat­tis­ta eli toi­set osaa­vat ja suu­rin osa ei. Valis­tu­nut­ta dik­ta­tuu­ria lie­nee hyvin vai­kea istut­taa kun­nal­li­seen päätöksentekoon.

    Vakio­ky­sy­mys: Miten tämä on Ruot­sis­sa hoi­det­tu ? Siel­lä on kai dema­ri­kau­den jäl­keen saa­tu taas ihan hie­no­ja aluei­ta aikaan ?

  29. Minä haluan, että kaik­ki saa­vat raken­taa itsel­leen sen kokoi­sen pesu­huo­neen (ja ovet ja huo­neet) kuin he itse halua­vat. Jos joku halu­aa 2m kor­kei­ta huo­nei­ta, niin mik­si ihmees­sä se on sinun asia mää­rä­tä hänet asu­maan vähin­tään 2,4 met­riä kor­keas­sa huo­nees­sa? Miten se sinul­le kuuluu?”

    Oman­lai­sen­sa voi teh­dä kun rakentaa/rakennuttaa oma­ko­ti­ta­lon, sii­hen voi teh­dä taka­puo­len kokoi­sen pesuhuoneenkin.

    Jos taas halu­aa kol­hoo­siin niin on sovit­ta­va ylei­sin tar­jol­la oleviin

    Tai on täs­tä väli­muo­to­kin, jokai­nen saa tyh­jän tilan, jon­ka sit­ten raken­taa haluaml­laan taval­la, mut­ta e i se posia tar­vet­ta teh­dä kulu asun­toon esteet­tö­mäk­si, jos halu­taan raken­nus­kan­nan tyy­dyt­tä­vän mah­doll­sim­man mon­taa käyttäjää

  30. Minä haluan, että kaik­ki saa­vat raken­taa itsel­leen sen kokoi­sen pesu­huo­neen (ja ovet ja huo­neet) kuin he itse haluavat”

    Jokai­sel­la on mah­dolls­ta teh­dä oma­ko­ti­ta­lo oman mie­len­sä mukaan. Kepu­lan­dias­sa ei juu­ri mää­räyk­siä ole monel­le­kaan asialle

  31. Itse asias­sa asun­to­kaup­pa kes­kit­tyy 90 % van­hoi­hin asun­toi­hin eli jon­kun toi­sen itsel­leen sun­nit­te­le­miin asuntoihin.

    Uusis­ta­kin suu­ri osa kes­kit­tyy oma­ko­ti­ta­loi­hin, joi­den tilan­käy­tön voi suun­ni­tel­la vapaasti.
    Tosin naa­pu­rit voi­vat rajoit­taa, kos­ka lupaan vaa­di­taan naa­pu­rei­den suostumus.

  32. Art­tu­ri: Mark­ki­nat rea­goi­vat lii­kun­ta­ra­joit­tei­sil­le sovel­tu­vien asun­to­jen kysyn­nän ja tar­jon­nan muu­tok­siin hin­ta­me­ka­nis­min väli­tyk­sel­lä. Jul­ki­sen val­lan ei tar­vit­se sork­kia järjestelmää. 

    Tar­koi­tat­ko että jul­ki­nen ter­vey­den­hoi­to ja vam­mais­pal­ve­lu on lakkautettava?

    Nykyi­sin kun­ta huo­leh­tii sekä kysyn­näs­tä (lakien mukaan se jou­tuu ne mak­sa­maan) että tar­jon­nas­ta (ehkä pro­sent­ti tai pari asun­nois­ta on esteettömiä).

    Jos­kus kun esteet­tö­miä asun­to­ja alkaa olla enem­män – vaik­ka nyt 10 % asun­to­kan­nas­ta, niin ehkä nois­ta esteet­tö­myys­vaa­ti­muk­sis­ta voi­daan vähän tinkiä.

  33. Vil­le: Asun­to­ra­ken­ta­mi­sen perus­on­gel­ma on beto­ni-sei­näe­le­ment­tei­hin perus­tu­va raken­ne­jär­jes­tel­mä. Se estää tehok­kaas­ti tilo­jen muunneltavuuden. 

    En minä nyt ihan vii­me aikoi­na ole näh­nyt ker­ros­ta­loa­sun­toa, jos­sa oli­si väli­sei­ni­nä beto­nie­le­ment­te­jä. Joku 60-luvun Vil­jo Revel­lin suun­nit­te­le­ma ihme tulee mie­leen. Van­hem­mis­sa ker­ros­ta­lois­sa väli­se­nät ovat kak­kos­ne­los­run­gon pääl­le nau­lat­tua las­tu­le­vyä, uudem­mis­sa metal­li­run­ko ja kip­si­le­vyä sekä mär­kä­ti­lois­sa sit­ten kevyt­be­to­ni­hark­koa. Teo­rias­sa täy­sin muun­nel­ta­vis­sa, käy­tän­nös­sä sit­ten pitää ottaa huo­mioon mis­sä hor­mit, put­ket, yms. menevät.

    Jos väli­sei­nät oli­si­vat kevyt­ra­ken­tei­sia, voi­tai­siin asun­toon teh­dä aluk­si pie­nem­pi kyl­py­huo­ne ja wc – ja laa­jen­taa nii­tä, jos asun­to pitää muut­taa inva­li­din käyttöön. 

    Veron­mak­sa­ja­han sen mak­saa, ei tun­nu missään.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.