Vaali­ra­hoi­tus­ta on puo­lus­tet­tu sil­lä, että muuten kansane­dus­ta­jik­si tulisi pelkkiä julkkik­sia. Viimek­si Keskisuom­nalainen kir­joit­ti pääkir­joituk­ses­saan, että juuri vaali­ra­hoituk­sen ansios­ta Suomes­sa kuka tahansa voi päästä eduskun­taan kun taas jos raha­hanat ehty­i­sivät mah­dol­lisu­us olisi vain julkkik­sil­la, joil­la on julk­isu­ut­ta ennestään  ja rikkail­la, jot­ka voivat rahoit­taa itse oman kampanjansa.

Kuka tahansa? Väit­täisin, ettei vaali­ra­hoi­tus­ta anneta kenelle tahansa. Riv­ien välis­sä Keskisuo­ma­lainen antaa ymmärtää, että rahoit­ta­jat val­it­se­vat nyt osan eduskun­nas­ta. Mut­ta pitääkö muuten paikkansa väite, että eduskun­ta täyt­ty­isi turhista julkkik­sista, jos rahoit­ta­jat eivät val­it­sisi sinne kelpo väkeä.

Tätä on kokeil­tu vihreil­lä. Vihre­it­ten kansane­dus­ta­jista yksikään ei ole tul­lut eduskun­taan suuren vaal­ibud­jetin avul­la; takana ei ole spon­sori­ra­haa eikä omia rikkauk­sia. Onko vihrei­den eduskun­taryh­mä siis täyn­nä turhia julkkik­sia? Julkk­ishis­to­ri­an kaut­ta tullei­ta on ollut ja on vieläkin, mut­ta paljon vähem­män kuin puolueis­sa, jois­sa rahoit­ta­jat ovat päässeet val­it­se­maan joukkoon mieleisiään.

Jär­jestin joskus min­is­te­ri­aikanani avoimen sem­i­naarin geen­i­ma­nip­u­loin­nista, kos­ka asia kuu­lui vas­tu­ualueeseeni. Val­tioneu­vos­ton kanslian tur­vayk­sikkö han­k­ki min­ulle paikalle tur­vamiehet. Se oli ain­oa ker­ta koko min­is­terikaudel­lani, kun min­ul­la oli koti­maas­sa tur­vamiehet. Kysymys geen­i­ma­nip­u­loin­nista on tulehtunut.

Seu­raavis­sa postauk­sis­sa käsit­te­len vain geen­i­ma­nip­u­loin­tia kasve­ja avoimes­sa vil­je­lyk­sessä. Geen­i­ma­nip­u­loin­nin sul­jet­tu käyt­tö esimerkik­si lääkkei­den valmis­tuk­ses­sa lie­nee yleis­es­ti hyväksyt­tyä. Eläin­ten per­imään sormeilu­un ei tässä puutu.

Mik­si geen­i­ma­nip­u­loin­tia vas­tuste­taan? Seu­raa­va lista koos­t­uu min­un silmi­i­ni osuneista argu­menteista. Joku alan har­ras­ta­ja var­maankin jaot­telisi argu­men­tit toisin ja esit­täisi liu­dan lisää.

Uskon­nolli­nen argu­ment­ti: geen­i­ma­nip­u­loin­ti on eet­tis­es­ti väärin, kos­ka ihmisen ei pidä sormeil­la Luo­jan luomaa.

Ter­veysar­gu­ment­ti: Geen­i­ma­nip­u­loitu ruo­ka sisältää ennal­ta arvaa­mat­to­mia terveysriskejä

Ympäristöar­gu­ment­ti: Geen­i­ma­nip­u­loidut kasvit voivat tuot­taa yllät­täviä ympäristöon­gelmia ja ne voivat päästä ”karku­un” kuin kani tai kampamaneetti.

Omis­tusar­gu­ment­ti: GMO-lajikkei­ta jalosta­neet yhtiöt omis­ta­vat kehite­tyn geneet­tisen kood­in. Maanvil­jeli­jäl­lä ei ole oikeut­ta kor­vauk­set­ta käyt­tää oman saton­sa siemeniä siemenvil­jana. Jat­ka lukemista “Minä ja GMO-ruo­ka, alus­ta­va kantani”

Klu­u­vin kaup­pakeskuk­sen ehostaminen

Meni yksimielis­es­ti ja kiitoksin. Olisi hyvä, että Helsin­gin kau­palli­nen keskus­ta laa­jenisi väy­hän Man­ner­heim­intieltä ja Kamp­ista itään.

 Her­ne­saaren osayleiskaavaluonnos

Pan­ti­in pöy­dälle kahdek­si kuukaudek­si, jot­ta viras­to voisi vas­ta­ta esille nous­seisi­in kysymyk­si­in. Urpu­tus­ta on tul­lut mereen penger­ret­tävistä helikopteriken­tästä ja ris­teily­lai­tur­ista. Pur­je­hti­jat ovat keskenään täysin eri mieltä helikopteriken­tän penkereeseen liit­tyvän pur­je­hdussta­dion­in toimivuudesta.

Helikopteriken­tälle ei ole kun­nol­lista paikkaa mis­sään muual­la. Tässä tai ei mis­sään. Minä halu­aisin tähän taloudel­lisen tarkastelun: mitä tuol­lainen aika mas­si­ivi­nen han­ka mak­saa (mah­dol­lisia) matkus­ta­jia kohden? En ole lainkaan niin var­ma, että helikopter­ili­ikenne Tallinnaan on niin tärkeä, että tuol­lainen investoin­ti ja maise­man uhraus on paikallaan. Kysymys ei ole siitä, pitäisikö paik­ka etsiä muual­ta vaan siitä, tarvi­taanko sitä lainkaan. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 24.9.2009”

Helsin­gin Sanomat uuti­soi, että Soin­in­vaara jät­ti eduskun­nan vaali­ra­hoi­tus­sotkun vuok­si. Myön­nän, että kir­joituk­seni voi epähuomios­sa käsit­tää noinkin, mut­ta huoli­ma­ton­ta lukemista se vaatii. Enhän minä voin­ut tietää vaali­ra­hoi­tusko­hus­ta mitään vuon­na 2007 vaan yritin sanoa, että vaali­ra­hoituk­seen vir­ran­nut raha teki olon tukalaksi.

Hyvä, Hesari saa­toi ere­hdyk­sessä tulki­ta asian toisin, mut­ta pienel­lä googlauk­sel­la huo­maan, että moni lehti on uuti­soin­ut blogi­ni täs­mälleen samal­la virheel­lisel­lä sana­muodol­la kuin Hesari. Pitäisikö Hesarin vaa­tia kor­vaus­ta väärinymmär­ryk­sen­sä plagioinnista?

Vaali­ra­hoi­tus­sotkus­ta ei päästä kuin täy­del­lisel­lä avoimuudel­la. Lais­sa on säädet­tävä ehdokkaille velvol­lisu­us pitää netis­sä reaali­aikaista laskel­maa kaik­ista vaa­likam­pan­jan tuloista ja menoista. 

Olen hyvin tyy­tyväi­nen vaali­ra­hoituk­ses­ta käytävään keskustelu­un. Siihen, että jätin eduskun­nan, oli monia syitä, mut­ta tämä vaali­ra­hoituk­sen muo­dos­sa ilmenevä dop­ing oli merkit­tävän tek­i­jänä siihen, että päätin vai­h­taa ammat­tia. Eri puo­lil­ta vir­taa­va vaali­ra­hoi­tus teki vaa­likam­pan­joista niin kalli­ita, ettei omil­la rahoil­laan kam­pan­join­ti enää lyönyt leiville.

Pal­jas­tuk­set eivät lopu tähän, sil­lä varsi­nainen ongel­ma piilee kun­nal­lispoli­ti­ikas­sa, jos­sa käytetään läh­es mieli­v­al­taa kaavoituk­ses­sa. Kun­nal­lispoli­ti­ikan ikävistä piirteistä ei päästä eroon kuin säätämäl­lä, että kaavoitushyö­ty rahaste­taan kun­nalle, kuten tapah­tuu esimerkik­si Sveit­sis­sä ja kiin­teistöveron kaut­ta myös Yhdys­val­lois­sa. Jat­ka lukemista “Vaali­ra­hoi­tus täysin avoimeksi”

 Aikanaan kun ter­ror­is­tit iskivät New Yorkin tornei­hin Yhdys­val­lois­sa, STM:n kri­isior­gan­isaa­tio pet­ti niin pahasti, että yhä vähän hävet­tää. Me voimme aina selit­tää, että se tuli puskas­ta tai siis kuin suihkari kirkkaal­ta taivaalta.

 Sikain­flu­enssaroko­tuk­seen STM:llä on ollut kuukau­sia aikaa valmis­tau­tua. Se, että nyt jakelu viivästyy par­il­la viikol­la byrokra­t­ian takia, tap­paa tuskin yli kym­men­tä ihmistä enem­pää ja toiv­ot­tavasti ei ketään, mut­ta sil­loin kun tähän piti valmis­tau­tua, uskot­ti­in viruk­sen tap­pa­van joka sadan­nen, jol­loin viivyt­te­ly roko­tuk­sen kanssa olisi tap­panut tuhansia.

 Mei­dän lievää törkeämpi sekoilu syysku­us­sa 2001 ei tap­panut ketään, eikä tähänkään toiv­ot­tavasti kukaan kuole, mut­ta vähän voisi organ­isaa­tio ras­sa­ta. Seu­raa­va virus voi olla yhtä tap­pa­va kuin tämän pelät­ti­in olevan.

Joskus 1990-luvul­la olin Helsin­gin asun­to-ohjel­mas­sa junaile­mas­sa jonkin ver­ran aravalain­oitet­tavia tont­te­ja yleishyödyl­lisille raken­nut­ta­jille. Ajatuk­se­na oli, että myös työssä käyvät pien­i­t­u­loiset voisi­vat asun­to­ja saa­da. Omia vuokra-asun­to­jaan Helsin­ki jakoi tuol­loin tiukasti sosi­aal­isin perustein, eikä perushoita­ja ollut riit­tävän hädä­nalainen. Tulin hui­jatuk­si, ja häpeän sin­isilmäisyyt­täni. Jat­ka lukemista “Helsin­gin ei ehkä pitäisi antaa ara­va­tont­te­ja muille”

Helsin­gin Sanomat esit­ti pääkir­joituk­ses­saan taas ker­ran ratkaisuk­si erikois­sairaan­hoidon kalleu­teen ja sat­tuman­varaisu­u­teen erikois­sairaan­hoidon siirtämistä val­tion mak­set­tavak­si. San­ot­takoon nyt taas ker­ran, että olisi tuhoisaa tehdä perus- ja erikois­sairaan­hoidolle eri mak­sa­jat, kos­ka noiden hoit­o­muo­to­jen raja on kovin veteen piir­ret­ty. Jos erikois­sairaan­hoito muut­tuisi kun­nalle ilmaisek­si, sen ei kan­nat­taisi jär­jestää peruster­vey­den­huoltoa mitenkään eri­tyisen hyvin vaan lähet­tää mah­dol­lisim­man mono poti­las sen enem­pää tutki­mat­ta keskus­sairaalaan. Tämä ei voi olla tulemat­ta hyvin kalli­ik­si. Nor­ja teki näin ja se tuli hyvin kalli­ik­si. Jat­ka lukemista “Koko ter­vey­den­huol­lol­la pitää olla yksi maksaja”

Kuu­vin kaup­pakeskuk­sen ase­makaa­van muutosehdotus

Myymälätilo­ja laa­jen­netaan kel­lari­in ja kol­man­teen ker­rokseen ja asi­akkai­ta houkutel­laan rak­en­ta­mal­la lasikat­teinen yleisen jalankulkukäytävä. Se tässä vain ihme­tyt­tää, että mitä siel­lä nyt sit­ten tehdään, kun talo on jo remon­tis­sa. Keskus­tan myymälöi­den kohen­t­a­mi­nen on sinän­sä paikallaan.

Her­ne­saaren osayleiskaavaluonnos

Laa­jat täytöt helikopteriken­tän ja ris­teily­lai­turin vuok­si hiertävät yhä. Ja sen vil­ja­makasi­inin kohta­lo. Muuten on tulos­sa hyvä merelli­nen kaupungi­nosa kan­takaupungis­sa. Onko kaa­va opti­moitu oikein, jos kore­alaiset kek­sivät sulkea telakan lop­ullis­es­ti. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 24.9.2009”

Betoni­bru­tal­is­min aikaiset, suur­ta muut­toaal­toa vas­taan nopeasti raken­netut talot raken­net­ti­in aikanaan väli­aikaisik­si. Niiden ajatelti­in seiso­van paikallaan kolmisenkym­men­tä vuot­ta. Sik­si esimerkik­si putk­istot laitet­ti­in rak­en­teisi­in sisään niin, että niiden vai­h­t­a­mi­nen on hyvin han­kalaa. Nyt nuo talot alka­vat olla purku- tai perusko­r­jausiässä. Perusko­r­ja­ta vai purkaa? Jat­ka lukemista “Purkaa vai korjata?”