Puhet­ta johti ensim­mäisen ker­ran Tatu Rauhamä­ki, joka seurasi kaupung­in­hal­li­tuk­sen puheen­jo­hta­jak­si siir­tynyt­tä Ris­to Rautavaa.

Kok­ouk­sen pääa­sia oli Her­ne­saaren osayleiskaaval­u­on­nos Kun kyse on luon­nok­ses­ta, asi­aan voi vielä jopa vaikut­taa. Alue vapau­tuu rak­en­tam­niselta, kos­ka telakan toimin­not on suurelta osin lop­puneet. Vielä isoin hal­li jää. Väitetään, että telak­ka ei voi luop­ua vuokra­sopimuk­ses­ta, kos­ka sen pitäisi ennal­lis­taa tont­ti, eikä se ole aivan yksinker­taista, kos­ka kallioon on tehty vähän val­tamer­i­laivaa suurem­pi kuppa.

Kiis­taa on kär­keen sijoit­tuvas­ta helikopteriken­tästä ja ylimääräis­es­tä lai­tur­ista suurille ris­teilyaluk­sille, jot­ka eivät pääse Kus­taan­miekan läpi Kata­janokalle. Helsin­ki havit­telee paljon lisää ris­teily­matkus­ta­jia, kos­ka Pietari rak­en­taa suur­ta ris­teilyalus­sa­ta­maa. Kesäl­lä Tallinnas­sa tuli tunne, ettei Helsingillä ole tur­is­tipyy­dyk­senä oikein mil­lä kil­pail­la Tallinnan kanssa.

Helikopterikent­tää tarvi­taan ”vira­nomais­toim­into­ja” ja Tallinnan lento­ja varten. En oikein usko noi­hin vira­nomais­toim­intoi­hin, kos­ka ei niitä ihan yht­enään ole, ja tilapäis­es­ti voi laskeu­tua vaik­ka Meilah­den sairaalan ken­tälle. JOS  helikopter­ili­ikenne Tallinnaan joskus alkaa uud­estaan, ei kent­tä oikein muual­lakaan voi olla. Mut­ta JOS  raken­netaan se junatun­neli, helikopter­ili­ikenne Tallinnaan tyssää siihen. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 17.9.2009”

Her­ne­saaren osayleiskaavaluonnos

Iso päätös. Asukkaat eivät pidä ris­teilyalus­ten lai­turin sijoit­tamis­es­ta eivätkä varsinkaan helikopteriken­tästä. Tallinnan kopteri tosin ei nyt liiken­nöi eikä varsinkaan sit­ten, kun junatun­neli on valmis.

Olen ehkä myöhässä, mut­ta halu­aisin alu­jeesta autot­toman. Suomen­lin­na on auto­ton, eikä mitenkään asukkaiden hyl­jek­simä. Kun alue on kokon­aan auto­ton, se voidaan suun­nitel­la paljon miel­lyt­täväm­mäk­si. Lyön vaik­ka vetoa, etteivät asun­not jäisi tyhjilleen. Tämä menee pöydälle.

Annetaan myös vas­taus Kim­mo Helistön pon­teen, jos­sa toiv­otaan tun­nelia Her­ne­saares­ta Jätkäsaa­reen. Nythän yhtey­destä tulee varsin pitkä. Aja­tus tyr­mätään täysin, kos­ka sukelt­a­mi­nen kymme­nen metrin syvyy­teen toisi niin pitkän rampin, ettei yhteys olisi houkut­tel­e­va, ei halu­ta Her­ne­saaren asukkaiden käyt­tävän Jätkäsaaren palvelui­ta, kos­ka hei­dän ostovoimaansa tarvi­taan tuke­maan Etelä-Helsin­gin palvelui­ta ja kos­ka mat­ka metrolle tulisi kuitenkin liian pitkäk­si. Sen sijaan sata­ma suun­nit­telee köysirataa.

Noja jaa, liuku­por­tail­la ja vam­maisille tarkoite­tu­il­la his­seil­lä metroasemil­la men­nään paljon alem­mas ja jyrkem­min. Vaik­ka ei oltaisi menos­sa metroase­malle tai kaup­paan, joku voi men­nä tapaa­maan ystävään­sä. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 17.9.2009”

Hiilid­iok­sidipäästö­jen tor­jun­nas­sa päästään kus­tan­nuste­hokkaim­paan ratkaisu­un käyt­tämäl­lä samaa hin­takyn­nys­tä kaikille toimille. Juuri tähän päästöoikeuskaup­pa pyrkii. Jos tarkoituk­se­na on alen­taa päästöt tasolle X, las­ke­taan liik­keelle päästöoikeuk­sia määrä X. Markki­nat määräävät päästöikeu­den hin­nan ja ohjaa­vat kaik­ki tätä halvem­mal­la elim­i­noita­vat päästöt eliminoitaviksi.

Päästöoikeu­den hin­nat ovat nyt jos­sain 15 €/tonni tietämil­lä. Se on liian vähän, mut­ta päästöoikeuk­sia on liik­keel­lä aika paljon laman alen­ta­maan tarpeeseen ver­rat­tuna. Yleis­es­ti arvioidaan, että päästöoikeuk­sien tehokas taso olisi 30 €/tonni. Se käyn­nistäisi suuren määrän säästö­toimia. Hur­jim­mat ske­naar­i­ot puhu­vat sadas­ta eurosta ton­nil­ta, joka sit­ten alka­isikin mullis­taa käytäntöjä.

 Kat­so­taan­pa, mil­laisia hiilid­iok­sidipäästön hin­to­ja sovel­letaan autoilu­un. Laskel­mat on tehty olet­taen, että auton mak­saa 20 000 euroa, se kulut­taa ben­saa viisi litraa sadal­la, kilo­me­tre­ja tulee 20 000 vuot­ta kohden ja auto on käytössä kymme­nen vuot­ta. Autoveron ja tar­raveron hiilid­iok­sidi­hin­ta on las­ket­tu siitä, paljonko omi­nais­päästön kas­vami­nen lisää veroa.

 Tämän­hetkiset verot ja hal­li­tuk­sen esi­tys vuo­tuisen tar­raveron por­ras­tuk­ses­ta johta­vat seu­raavi­in veroi­hin päästö­ton­nia kohden: Jat­ka lukemista “Autoilun kallis hiilidioksidi”

Yritin erästä esitelmää varten löytää niin yksinker­taisen tiedon kuin maat­alousväestön suh­teel­lisen osu­u­den kehi­tyk­sen Suomes­sa 1900-luvul­la. Oli todel­la vaikea löytää. Avus­ta­jani löysi lop­ul­ta jonkin esitelmän, jos­ta se selvisi.

Tilas­tokeskuk­sen tärkeim­mät tiedot, esimerkik­si tilas­tolli­nen vuosikir­ja, ovat salasanan ja mak­sun takana. Näin määrää val­tion mak­su­pe­rustease­tus tai jokin muu pykälä. Tässä ei ole mitään järkeä. Julkises­ti kerät­ty­jen tieto­jen pitäisi olla ilmaisia. Mik­si val­tio laskut­taa ”omis­ta­ji­aan” ja tuot­taa näin selvää hyv­in­voin­ti­tap­pi­o­ta tiedon alikäytön muodossa.

Paljon sel­l­aista tietoa, joka Suomes­sa on mak­sullista, löy­tyy täysin ilmaisek­siY­hdys­val­loista, esimerkik­si CIA:n julk­i­sista tilas­toista. Yhdys­val­lois­sa osa­taan edes markki­na­t­alouden perusteesit.

Julkises­ti kerä­tyt tiedot ilmaisik­si, mak­sullista olkoon edelleen se, jos pyytää Tilas­tokeskus­ta laa­ti­maan räätälöi­tyjä tilas­to­ja, mis­tä koituu selvää lisätyötä.

Viimeaikaiset tiedot van­hus­ten kaltoinko­htelus­ta jois­sakin van­hus­ten­hoito­laitok­sis­sa ker­to­vat lähin­nä siitä, miten voi käy­dä, kun asi­akas ei saa valita.

Tois­tan, mitä olen ehdot­tanut ennenkin. Aiem­paan artikke­li­in pääset tästä.

Min­is­ter­inä annoin van­hus­ten­hoidon laa­tusu­osi­tuk­set. Puhet­ta oli, että jos kun­nat eivät paran­na menoaan, suosi­tuk­set muut­tuvat ase­tuk­sek­si. Nyt voisi olla sen aika, mut­ta en silti ryhty­isi nor­mit­ta­maan van­hus­ten­hoitoa. Nyky­isin laitoshoitoon pääsee vain niin huonokun­toisia van­huk­sia, etteivät laa­tusu­osi­tusten henkilöstönor­mit oikein riitä. Niiden kiristämi­nen taas olisi epä­tarkoituk­sen­mukaista, kos­ka kaikissa kun­nis­sa laitok­si­in otet­ta­vat van­huk­set eivät ole yhtä vaikeahoitoisia.

Val­tion pitäisi ottaa selvästi suurem­pi taloudelli­nen vas­tuu van­hus­ten­hoi­dos­ta. Val­tio mak­saa kun­tien val­tiono­su­usker­toimis­sa sinän­sä van­husvoit­toisille kun­nille rahaa ja paljon, mut­ta tämä menee ohi kohteen. Lasken­nal­liset val­tiono­su­udet perus­tu­vat vain ikään eivätkä kat­soa kun­toa. Van­huk­selle tulisi tehdä toim­intakyvyn arvio ja val­tion mak­su­o­su­us pitäisi määrätä tämän perus­teel­la eikä iän. Vain pieni määrä ikäih­mi­sistä tarvit­see raskas­ta hoitoa, mut­ta he ovatkin sit­ten sitä kalli­impia. Jotkut kun­nat eivät ker­takaikkises­ti selviä suures­ta määrästä vaikea­hoitoisia vanhuksia.

Tuo­ta rahaa ei pitäisi antaa kun­nalle vaan hoitosetelinä van­huk­selle itselleen. Van­hus tai hänen omaisen­sa val­it­si­si­vat hoito­laitok­sen tai kehit­täi­sivät hoitokon­septin itse, esimerkik­si omaishoitona. Tar­jon­talähtöi­nen hoito muut­tuisi kysyn­tälähtöisek­si. Huonos­ti poti­lai­ta kohtel­e­va hoito­laitos tuskin tulisi ole­maan kovin suosittu.

On esitet­ty, että Suomes­sa niin kuin muis­sakin mais­sa, puolueet liit­tou­tu­isi­vat ennen vaale­ja keskenään ja vaaleis­sa enem­mistön saanut liit­tou­tu­ma muo­dostaisi hal­li­tuk­sen. Tämä kuu­lostaa loogiselta ja demokra­ti­aa vahvis­taval­ta, mut­ta se voisi johtaa vuosikym­meniksi saman hal­li­tus­po­h­jan jatkamiseen. Val­lan pitäisi aina sil­loin täl­löin vai­h­tua jot­ta ilma vähän raikas­tu­isi. Jat­ka lukemista “Blokki­ra­javaalit jäh­mettäi­sivät vallan”

Blogilla on ihme­tel­ty, miten joku voi kek­siä niin hul­lunkurisen asian kuin oman asun­to­tu­lon vero – vero siitä vuokras­ta, jon­ka kuvit­teel­lis­es­ti mak­saa itselleen. Vaikea­ta sitä on ihmis­ten ollutkin ymmärtää, ja sik­si se on pois­tunut. Tämän seu­rauk­se­na taas vuokral­la- asum­i­nen on hyvin tyh­mää, kos­ka sitä verote­taan nyt asum­istapah­tu­mana ankaram­min kuin omistusasumista.

Yritän havain­no­lis­taa asi­aa kahdel­la kaveruk­sel­la, jot­ka asu­vat ident­ti­sis­sä omis­tusasun­nois­saan Tam­pereel­la ja Turus­sa. He saa­vat molem­mat vuo­den työpestin ris­ti­in tois­t­en­sa asuin­paikkakun­nil­ta, ja vai­h­ta­vat asun­to­ja, menevät siis asumaan toinen tois­t­en­sa asun­toi­hin. Mak­sa­vat he toisilleen vuokraa tai ei, molem­pia verote­taan lasken­nal­lis­es­ta vuokras­ta. Asum­i­nen­han ei ole vastik­kee­ton­ta, kos­ka se perus­tuu vai­h­tokaup­paan.  Lop­putu­losta ei voi pitää neu­traali­na, eikä sitä voi selit­tää pois sil­lä, ettei vai­h­tokaup­paa pitäisi verot­taa. Jat­ka lukemista “Asun­to­tu­lon vero”

Hyväksyessään lain palveluseteleistä, eduskun­ta hyväksyi ponnen: 

”Eduskun­ta edel­lyt­tää, että mak­sukat­to­jär­jestelmää uud­is­tet­taes­sa selvitetään, mil­lä tavoin palvelusetelin omavas­tu­u­o­su­us huomioidaan mak­suka­ton kertymisessä.”

Jos kun­ta tar­joaa jonkin palvelun palvelusetelinä, tar­jol­la on olta­va myös kun­nan oma palvelu. Palvelusetelin hin­nan on olta­va sel­l­ainen, että sil­lä voi ostaa osa­puilleen yhtä hyvän palvelun samal­la hin­nal­la, jol­la sen saa kunnal­ta. Omaa rahaa voi kuitenkin kyt­tää myös enem­män, jos syys­tä tai tois­es­ta halu­aa kalli­im­man palvelun. Jos tämä tulee mak­suka­ton alaisek­si, henkilö, jol­la mak­sukat­to on täyn­nä, voi ostaa kuin­ka kali­in palvelun tahansa – eikä palvelun tar­joa­jan tarvitse hin­noi­ta tinkiä.

Mitähän eduskun­ta oikein ajatteli?

 Pöy­dältä: Koirasaar­en­tien kaa­vat ja liiken­nesu­un­nitel­mat, ruuhka­mak­su­selvi­tys, lausun­to Pisara-aloitteesta

Kau­pan kaavoitus Helsingis­sä, Osa II – erikoiskauppa

Sitä vain aloin miet­tiä, että mitenkähän Inter­net-kaup­pa vaikut­taa erikoiskau­pan tule­vaisu­u­teen. Sel­l­ainen tuote, jota ei pidä päälleen kokeil­la tai muuten nähdä, on niin paljon käteväm­pää ostaa netistä. Olisiko tule­vaisu­us net­tikau­pan ja sit­ten tuol­lais­ten Verkkokauppa.comin kaltais­ten Ruo­ho­lah­den noutopis­teen kaltais­ten paikko­jen? Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 10.9.2009”

Vau­raus ja aika ‑kir­jan pain­os lop­pui kevääl­lä. Nyt siitä on tul­lut pokkariver­sio, jota saa kau­pas­ta noin kahdek­san euron hin­taan. Samaan hin­taan sitä voi tila­ta min­ul­ta omis­tuskir­joituk­sel­la varustet­tuna tuol­ta ylä­palkin kohdas­ta “Julka­isut”. Alku­peräiskoos­sa sitä ymmärtääk­seni saa enää min­ul­ta, eikä niitä min­ul­lakaan kovin mon­ta ole.

Myös kir­jan Fil­lar­il­la Niz­za­an pain­os on lop­pu. Sitäkin saa enää min­ul­ta. Pokkari­pain­os tulee ehkä keväällä.