Hernesaaren osayleiskaavaluonnos
Iso päätös. Asukkaat eivät pidä risteilyalusten laiturin sijoittamisesta eivätkä varsinkaan helikopterikentästä. Tallinnan kopteri tosin ei nyt liikennöi eikä varsinkaan sitten, kun junatunneli on valmis.
Olen ehkä myöhässä, mutta haluaisin alujeesta autottoman. Suomenlinna on autoton, eikä mitenkään asukkaiden hyljeksimä. Kun alue on kokonaan autoton, se voidaan suunnitella paljon miellyttävämmäksi. Lyön vaikka vetoa, etteivät asunnot jäisi tyhjilleen. Tämä menee pöydälle.
Annetaan myös vastaus Kimmo Helistön ponteen, jossa toivotaan tunnelia Hernesaaresta Jätkäsaareen. Nythän yhteydestä tulee varsin pitkä. Ajatus tyrmätään täysin, koska sukeltaminen kymmenen metrin syvyyteen toisi niin pitkän rampin, ettei yhteys olisi houkutteleva, ei haluta Hernesaaren asukkaiden käyttävän Jätkäsaaren palveluita, koska heidän ostovoimaansa tarvitaan tukemaan Etelä-Helsingin palveluita ja koska matka metrolle tulisi kuitenkin liian pitkäksi. Sen sijaan satama suunnittelee köysirataa.
Noja jaa, liukuportailla ja vammaisille tarkoitetuilla hisseillä metroasemilla mennään paljon alemmas ja jyrkemmin. Vaikka ei oltaisi menossa metroasemalle tai kauppaan, joku voi mennä tapaamaan ystäväänsä.
Herttoniemessä teollisuustontteja väistyy asuinrakentamisen tieltä Abraham Wetterintien ja Sorvaajatien kulmilta.
Uusia asuntoja tulee 330 ja palveluasuntoja noin 90. Listan mukana jaettu kartta oli niin sekava, etten saanut tonttien numeroista selvää enkä pysynyt oikein perässä, mistä lausunnoissa oltiin erimieltä. On siis kuunneltava esittely huolella. Hanke vaikuttaa erittäin kannatettavalta, mutta yksityiskohtiin on tutustuttava. Pysäköintipaikkanormista on taas kinaa.
Veneiden säilytystä Jätkäsaaren tunnetusti halvalla maalla
Kaupunginhallitus näyttää varanneen Jätkäsaaresta 6000 neliötä veneiden säilytykseen. Herra isä! Miksei Senaatintorilta?
Ponsia ja aloitteita lausuttavana: Myllypuron voimalaitostontin suunnittelun kiirehtimistä, keittiöpuutarhoja pihoille, lisää opiskelija-asuntoja, kehitysvammaisten pienryhmäkoti Myllypuroon, Iäkkäille sopivia asuntoja Myllypuroon, energiataloutta parantavia korjausmenetelmiä betonibrutalismin aikaisiin kerrostaloihin, kevyenliikenteen väylien turvallisuus, erillisiä pysäköintikaiustoja Jätkä- ja Hernesaareen, Kehä I:lle eritasoliittymä ja ratikkayhteys Kumpulan Kampuksen kautta Arabiaan.
Lausunto vähäpäästöisten ajoneuvojen edistämisestä Helsingissä
Tässä ovat ne ilmaiset parkkipaikat.
Helsinki autottomaksi Toolönlahti-Hesperiankatu linjan eteläpuolelta. Bussit voisivat ajaa Mechelininkatua Ruoholahteen, Lauttasaareen ja Espooseen. Kaukoliikenteen busseille päätepysäkki Pasila-Ilmala alueelle. Tietullit ykköskehän sisäpuolelle tulijoille.
Liikennettä (ja työpaikkoja) on ihan turha ahtaa tukkoiselle Helsingin niemelle. Kehäteiden varsilla ja maakuntien Suomessa on tilaa.
On surullista, että näiden suurien kaavoituskysymysten kohdalla tulee aina sellainen olo että on myöhässä. Kaupunkisuunnitteluvirastolla on tällä hetkellä liian monta suurta aluetta tehtävänään, eikä julkinen keskustelu ehdi valvoa kaikkea. Hernesaari on tästä yksi esimerkki. Ikäänkuin Länsisataman kylkiäisenä Helsingin parhaalle paikalle nousee Katajanokan kokoinen alue, jossa ei yritetä mitään. Olen aivan samaa mieltä kanssasi autottomuudesta, se on jotain mitä juuri Hernesaaressa olisi hyvä kokeilla, tieyhteydet kun ovat jo kehdot ja alue niin hyvin kiinni keskustassa.
On myös ikävää, että kaavan teko lähtee kohta kymmenen vuotta vanhan yleiskaavan tehokkuusmerkinnästä. Useat (ulkomaalaiset) kriitikot ovat korostaneet, kuinka tehokkuuden nosto olisi helpoimpia konsteja tehdä asuinympäristöstämme vähäpäästöisempi. Nyt Hernesaaressa väkerretään matalia nelikerroksisia taloja kun volyymioppia olisi saanut ottaa paremminkin laivahalleista. Söpöä ja pientä, muutamille rikkaille. Olen varma että alueelle olisi saanut istumaan aivan yhtä hyvin jopa tuplamäärän ohjelmaa.
Hirvittää, ettei alueesta ole järjestetty minkäänlaista idea- tai suunnittelukilpailua. Näyttää pahalta kun Jätkäsaareen kaarevaa puistoa kopioidaan Herneen rannassa puolikkaana kaarena, vaikka alue on komeudessaan yksi Helsingin suorakulmaisimmista paikoista. Laittomasti mereen kaadettu louhekasa, täysin tarpeeton (ei liikennettä nyt eikä tulevaisuudessa) helikopterikenttä ja yksi ylimääräinen risteilylaituri (kahdeksi kesäkuukaudeksi) ovat ohjanneet koko alueen muotoa kurottumaan kaarevasti etelään, kun vanhoista laivahalleista ja katuverkosta saisi hienoin säteittäisen suunnan suoraan Erottajalta Pihlajasaareen. Kun katsoo Helsingin karttaa, satamasaaret ovat rauhallisina elementteinä hieman kosketuksissa kantakaupungin kanssa. Uusi Hernesaari rikkoisi tämän pelin.
On hyvä että Hernaria kehitetään, suunta on oikea. Tämän hetkinen suunnitelma on valitettavasti vastemmielisen näköinen ja tehoton sekä perusteeton viimeisen kärjen osalta. Näissä hommissa pitäisi päättää ensin mikä on alueen konsepti; mitä yritetään ja miksi? Kun ajatus, esimerkiksi autottomasta kaupunginosasta, on päätetty, se voidaan toteuttaa. Nyt virasto piirtää formaaleja kaavoja ja väittää että ”uusia asuntotyyppejä tutkitaan”. Tämä on rakennussuunnittelijoiden tehtävä eikä vapauta kaavottajaa perustehtävästään urbanismista. Ikävä kertoa jälkipolville aikakaudesta, jolloin ei ajateltu mitään. Missä ideat, missä utopiat, missä haasteet? Ei voi olla totta, että ideoita tulevaisuuden kaupunkiin uskalletaan kysyä vain lasten leikkikoulusta.
Kyllähän nuo venepaikat kertovat, minkä sortin asukkaille näitä uusia kaupunginosia suunnitellaan. Taviksille Helsinki on varannut asuntoja Riihimäelle.
Hernesaaren osayleiskaavan selostus on täällä.
Autottomuudesta: selostuksen sivun 27 liikenne-ennusteen toteutuessa menetetään Merisatamanranta virkistyssalueena. Kaupunki on jo ylimitoittanut Eiranrannan baanan tätä silmälläpitäen. Merisatamanranta, joka pysäköinteineen nykyisellään on juuri sopivan kapea pitämään ajonopeudet kävelykatutasolla jouduttaisiin silloin leventämään poistamalla pysäköinti. Liikenne sitten purkautuisi Kaivopuisto-Ullanlinna -alueelle.
Hernesaaressa on oltava joku tapa jolla bussilasteittain kiireisiä turisteja kärrätään Senaatintorin turistialueelle ja ylipäätään hoidetaan tavaralogistiikka ja asiointiliikenne. Karttaa katsomalla tulee mieleen että pitäisi tutkia mahdollisuus siirtää ajoneuvoliikenne länsirannan satama/toimisto-alueelle joka on jo valmiiksi pilalla, ja varata suojaisempi (osittain katettava) keskipromenaadi ratikoille ja kävelijöille.
Käytännön autottomuus toteutuu parhaiten kunnollisilla julkisilla yhteyksillä. Vuosikausia alueen julkista liikennettä käyttäneenä väitän ettei tämä pintaliikenteenä onnistu oikein millään keskustaa pidemmälle. Toistan jälleen ehdotuksen tunneliratikasta Kampin kautta Töölöön, suuaukko Hernesaarenkadun / Speranskintien kohdalle.
Vesialtaat talojen välissä on kaunis idea, mutta esitetty toteutus tuottaa mustaa vettä, sammalta ja levää Helsingin valokulmilla.
Alueelle voidaan sijoittaa vapaa-ajan ja veneilyyn liittyvän kaupan suuryksikön sekä veneiden rakentamis-, korjaus- ja varastointitoimintaa.
Niinpä. Kaupan suuryksikkö ja venevarasto liikenteelliseen pussinperään, ja läpikulku asuinalueen halki ?
Olisiko kevyen liikenteen nostosilta Hernesaaresta Jätkäsaareen mahdoton ajatus?
Ihmetyttää tosiaan tuo Hernesaaren suunnitelma. Tarkoitan lähinnä korttelirakenteen avaamista ja turhanpäiväisiä altaita (meren rannalla!?).Sekä tuulioloja ja näkymiä lähes vastapäiselle Merikadulle. Omasta mielestäni kantakaupungin korttelimuuria olisi voinut hyvin jatkaa nelikulmaselle täyttömaalle.
”Näyttää pahalta kun Jätkäsaareen kaarevaa puistoa kopioidaan Herneen rannassa puolikkaana kaarena, vaikka alue on komeudessaan yksi Helsingin suorakulmaisimmista paikoista.”
Suorakulmaisuudella saadaan ryhtiä ja ilmettä, mutta kuvittelisin että kaarevuuden syynä on tuuliolosuhteet. Kaarevuus on vanha hyvä kikka tuulisuuden hallintaan, nykyään olisi tietysti kaikenlaisia laskennallisia metodeja joilla näkisi mihin suorakulmaisuus tuolla johtaisi.
”Hirvittää, ettei alueesta ole järjestetty minkäänlaista idea- tai suunnittelukilpailua.”
Ideointia on järjestetty (tulokset täällä), mutta tuloksia ei näemmä ole käytetty.
Eteläkärki on luultavasti ajateltu täytteeksi helikopterikentän melualueelle, tämä selittäisi alueen epämääräisyyden.
Hernesaaren asukkaiden käyttävän Jätkäsaaren palveluita, koska heidän ostovoimaansa tarvitaan tukemaan Etelä-Helsingin palveluita ja koska matka metrolle tulisi kuitenkin liian pitkäksi.
Se yhteys tuntuu olevan tavattoman vaikea toteuttaa, silta olisi luontevin mutta sitä joutuisi nostamaan parin tunnin välein. Mutta tuo perustelu on kyllä kummallinen. Ri palveluja niin turvata että estetään liikkumista, jos tämä toimisi niin Katajanokka tai Merihaka olisi palveluita pullollaan. Päinvastoin, vierekkäiset kaupunginosat tukevat toisiaan.
Spottu pohtii:
Hernesaaressa on oltava joku tapa jolla bussilasteittain kiireisiä turisteja kärrätään Senaatintorin turistialueelle ja ylipäätään hoidetaan tavaralogistiikka ja asiointiliikenne.
Suosittelen turistiratikkaa. Isompi kapasiteetti kuin bussilla ja voi vaikka järjestää tarjoilun kun kulkuneuvo ei heilu holtittomasti.
Anteeksi tyhmyyteni, mutta luenko tosiaan oikein, että alueen rakennustiheydeksi tulee alle 1?
190 000 k-m^2 asuinpinta-alaa
80 000 k-m^2 toimistoja
270 000 k-m^2 tehokasta kerrosneliötä ~ 27 ha.
Olenko ymmärtänyt laskuperiaatteen väärin? Muistelen lukeneeni, että jopa pientalo-alueita pyrittäisiin kaavoittamaan vähintään tehokkuudella 1…
Joka tapauksessa en kykene käsittämään, miten Helsingillä on varaa tuhlata rahaa tuollaisissa määrin. Jos keskirakennuskorkeus on ~3 ja sitä lisättäisin 3 kerroksella, niin kaupunki voisi saada maasta lisätuottoa 270 000 * 2000€ = 540M€ olettaen 2000€ per kerrosneliö myyntihinnan.
On se hyvä, että Helsinki on rikas kaupunki, jolla on varaa heittää 500M€ menemään.
Hmm, ilmeisesti asuinkorkeus ei ole keskimäärin jäämässä aivan noin alas, mutta joka tapauksessa voi ihmetellä. Onko Helsingillä varaa heittää hukkaan suuri määrä rahaa, joka voitaisiin saada sillä, että asuinkorkeus nostettaisiin järkeväksi (esim. tuo kantakaupungin normaali 6-8 kerrosta).
Sama muuten pätee myös venesatamaan, risteilyliikenteeseen ja vielä enemmän helikopteriliikenteeseen. Onko kaupungilla tosiaan varaa moiseen? Jos sellaisen joku yksityinen haluaa sinne rakentaa, niin laittaisitte edes maksamaan sen hinnan, joka olisi saatavissa niistä asuin- ja toimistotaloista, joita ei sen takia voida rakentaa.
Vai köysirata Hernesaaren-Jätkäsaaren välille? Turusta voisi adoptoida vanhan mutta toimivan ratkaisun: Föri eli kaupunkilossi! Se ei pahemmin haittaisi laivaliikennettä, on mahdollista toteuttaa esteettömänä eikä maksaisi yhtä paljon kuin tunneli tai köysirata. Se olisi maisemallisesti neutraali ratkaisu.
”energiataloutta parantavia korjausmenetelmiä betonibrutalismin aikaisiin kerrostaloihin”
Ei korjausta, vaan purkua! Kuluu 10 vuotta ja museovirasto keksii suojella 60-luvun kaikukoppia esimerkkinä jostakin, jota en nyt heti keksi.
Ihan kysyisin vain, että mitkä asukkaat eivät pidä risteilyaluksista? Onko asiaa kyselty jossain takemminkin asukkailta? 😉 Laivat kuuluvat elävään satamakaupunkiin.
Helikopterikenttiäkin tarvitaan ja paikalta asunnon ostava tietää muuttavansa lentokentän viereen, jos se kaavassa säilytetään. Joten sekään ei ole ongelma, mutta vaatinee jonkun db merkinnän kaavaan.
Autoton kaupunginosa on kannatettava, kunhan se tehdään oikein! Oleellista on kaavoittaa riittävästi parkkipaikkoja talojen yhteyteen maan alle. Silloin teoriassa on mahdollisuus saada viihtyisyyttä haittaava autot pois. Jos halutaan täydellistä jälkeä, niin autoliikenne ohjataan heti Hernesaareen tultaessa maan alle, jolloin autot eivät edes liiku kaduilla.
Autoton kaupunginosa on myös kaupunginosa ilman palveluja, joihin ihmiset tulevat autolla. Liike- ja toimitilaa alueelle on turha kaavoittaa. Samoin huoltoliikenteen ohjaus on todellinen haaste.
Veneiden säilytys Jätkäsaaressa on hyvä idea. Samalla alueella voidaan kesäisin järjestää yhtä sun toista. Ikävää, jos veneet häviävät Merisatamasta. Veneet, kuten laivatkin, kuuluvat elävään rannikkokaupunkiin.
Pyöräilijä: ”…Ihmetyttää tosiaan tuo Hernesaaren suunnitelma. Tarkoitan lähinnä korttelirakenteen avaamista ja turhanpäiväisiä altaita…”
Kaavaa on taas väsäillyt joku maalta kotoisin oleva, joka ymmärtää kaupunkirakentamisesta yhtä paljon kuin sika helmistä. 😀 Pahimmillaan kaupunginosasta voi tulla jotain Arabianrannan tapaista. Kaupunkikaavojen piirtäminen pitäisi kieltää maalaisilta!
Hampurissa ja Lontoossa on ainakin toimivat joen alitukset jalankulkijoille. Teknisesti se on mahdollista, mutta en kyllä näe sille mitään tarvetta. Polkupyöräilyn kannalta oleellista on nopea liittymä kunnolliselle pohjois- eteläsuntaiselle väylälle, joka voisi olla vaikka vanhassa ratakuilussa, jos sitä ei tarvita raitiovaunuille.
Mitä saaren perusideaan tulee, itse pidän enemmän tästä, lisää havainnekuvia tuosta ja muista ehdotuksista täällä.
Hernesaaren realistinen ”autottomuus” olisi kai sitä että liikenne ohjattaisiin suunnilleen nykyiseltä Laivakadulta nykyiselle Munkkisaaren Laiturille, josta sitten olisi läpiajottomia pistoteitä alueen poikki, jolloin muut pitkittäisyhteydet olisivat kävely- ja ratikkayhteyksiä.
Valon puolesta parhaat iltaoleskelualueet ovat länsirannalla, mutta tuuliolosuhteet pakottavat sisätilohin, ja laivalogistiikka tarvitsee katutason laiturialueen. Tulee mieleen ratkaisu jossa pitkittäisliikenne kulkee läntisen talorivin alla. Talonaluset ovat ikävää ja synkkää tilaa, mutta eipä sillä muutakaan käyttöä tuossa kohtaa ole. Vähän ylempänä on sitten upeat merinäkymät, paitsi tietysti silloin kun parin kivitalon kokoinen risteilijä sattuu parkkeeraamaan eteen. Yleensähän nämä risteilijät lähtevät yöksi pois, ja talvella/keväällä niitä ei ole ollenkaan.
Hernesaaren länsiranta on muuten juuri sellaista aluetta ettei taloja saisi kaavoittaa joko asuin- tai toimistokäyttöön, vaan sekataloiksi. Avautuva näkymä ja ympäristö on vähintäänkin elävä ja vaihteleva, ja varmasti vetoaisi ainakin nuorempiin asukkaisiin.
Kaikenkaikkiaan kääntyisin Hernesaaren ideoinnissa Dodon puoleen, KSV:n ehdotus on turhan hahmoton näin keskeiselle paikalle.
”Hernesaaressa on oltava joku tapa jolla bussilasteittain kiireisiä turisteja kärrätään Senaatintorin turistialueelle ja ylipäätään hoidetaan tavaralogistiikka ja asiointiliikenne.”
Tämä koski risteilyaluksia (ja vastauksena oli, että ratikka hoitaa kuljetukset).
Hernesaaren kokoiselle Katajanokalle rantautuu paitsi risteilyaluksia myös vuoroliikenteessä olevia autolauttoja. Ratikat kuljettavat matkustajia, vaikka ovatkin nuijalla lyötyjä, ja silti henkilöautot ja rekat tukkivat kadut autolauttojen tullessa tai lähtiessä. Niin, ja karkeasti kolmasosa Katajanokan maa-alueesta on sataman aitaamaa rantaa ja siihen liittyvää parkkipaikkaa. Vähän sukua sille 6000 neliömetrille venevarastoa Jätkäsaaressa?
Läppäsillan kyselijöille: jostain luin, että laivaliikenne tulee edelleenkin olemaan sitä luokkaa, että siltaa pitäisi availla monta kertaa päivässä, mikä ilmeisesti on ihan liikaa. Lossilla olisi tietysti myös työllistävä vaikutus, mutta se taidetaan lukea haittapuoleksi.
Hernesaaren kokoiselle Katajanokalle rantautuu paitsi risteilyaluksia myös vuoroliikenteessä olevia autolauttoja. Ratikat kuljettavat matkustajia, vaikka ovatkin nuijalla lyötyjä, ja silti henkilöautot ja rekat tukkivat kadut autolauttojen tullessa tai lähtiessä.
Niin, kun ei niihin ratikoihin mahdu. HKL:n kalustosta puuttuu semmoinen kunnollisen kokoinen ratikka tai pari, sitä voisi käyttää linjaliikenteessä esim. ruuhka-aikaan nelosella tai kympillä, isojen tapahtumien yhteydessä ja risteilylaivojen saapuessa satamaan. Yksi vanha tapa on myös kytkeä ratikoita yhteen, kts. esim. http://www.raitio.org/ratikat/helsinki/hkl/hkl501/hkl501.htm
Jollain 40+ metrisellä yhdistelmällä ei tietenkään voi pysähtyä joka pysäkillä, eikä ehkä edes pääse joka rataosuudelle, mutta rajatussa käytössä tämä ei välttämättä ole ongelma.
Toinen tapa hoitaa risteilijän saapumisen tapaisia piikkejä olisi ajaa lisävuoroja vaikka reilusti lyhyemmällä linjalla. Esim. 4x joka kävisi kiertämässä Kaivokadun ja Aleksin.
Intressejä ja mielipiteitä Hernesaaressa on joka lähtöön, tässä joitain valaisevia painotuksia:
Suojeltava entisen viljavaraston siilo-osa on paikallinen maamerkki. Korttelin AK1 esitetyt 16-kerroksiset tornitalot heikentäisivät siilorakennuksen kaupunkikuvallista asemaa olennaisesti. Siilo-osan maamerkinomaisen luonteen säilymisen kannalta olisi parempi, että uusi rakentaminen toteutettaisiin matalampana. (Kaupunginmuseo)
Jatkotyössä tulee varmistaa, että asuntokorttelit sijoitetaan riittävän etäälle risteilyliikenteen laivapaikoista. Näin vältetään laivaliikenteen ja asumisen ympäristölliset ristiriitatilanteet. (Helsingin Satama)
Jatkossa kannattaa tarkastella myös metrovaihtoehtoa ratkaisuna, jolla Hernesaari saadaan kytkettyä matka-ajallisesti osaksi Helsingin ydintä ja suoran yhteyden päähän mm. Pasilasta, Viikistä ja lentoasemasta (toisen metrolinjan myötä). (HKL)
Alueen melusuojaus perustunee siihen että alueelle rakennetaan asuinkortteleita suojaavia toimitilarakennuksia. (Kiinteistövirasto)
Esimerkiksi Rakennustaiteen seuralta tai yhdeltäkään suomalaiselta korkeakoululta (arkkitehdeltä tai liikennesuunnittelijoilta) ei ole vaivauduttu pyytämään lausuntoja, tai ainakaan niitä ei katsota tarpeelliseksi sisällyttää kokousmateriaaliin.
No palaan lempiaiheeseeni. Toisen metrolinjan ( yleiskaavassa esitetty ) eteläinen jatke Kampilta Hernesaareen. Asema voidaan tehdä integroiden se Hernesaaren ja Jätkäsaaren yhdistävään tunneliin. Näin laivaliikenteen pulssimaiset matkustajavirrat saadaan hyvin hallittua. Tukee myös ideaa autottomasta aluesta.
Seppo: ”No palaan lempiaiheeseeni. Toisen metrolinjan…”
Tuo ei tule koskaan olemaan järkevä investointi, vaikka olisikin parempi vaihtoehto kuin metron jatkaminen Espoon ja Sipoon metsiin 😀 😀 😀 Pikkukaupungissa, kuten Helsinki, riittää henkilöauto, spåra ja fillari.
”Asema voidaan tehdä integroiden se Hernesaaren ja Jätkäsaaren yhdistävään tunneliin.”
Sittenhän saataisiin jälleen yksi metropysäkki joka on kaukana kaikesta, vrt. Ruoholahti ja täyttömaahan upotettuna hintakin olisi varmasti kohdallaan.
Ruoholahti on jo toteutettu Hernesaari kuivalla maalla, siitä voi katsoa kuinka hyvin metro palvelee käytännössä. Porkkalankatu katkaisee alueen pohjoisessa ja vastaa Hernesaaren länsilaitaa, Itämerenkatu Hernesaaren keskellä menevää pääväylää, ja Ruoholahden kanava Hernesaaren itälaitaa. Asuintila/toimitilaaluesuhteet ja sijainnit muistuttavat hämmästyttävän paljon Hernesaaren osayleiskaavaehdotusta. Oikeustalo, Kaapeli ja Tammasaarenkadun toimistot (Hernesaaren kärki) ovat metron kannalta täysin paitsiossa.
Jos metro jotenkin poikkeuksellisen hyvin tukisi autottomuutta, Ruoholahden alueen pitäisi olla tästä malliesimerkki, siis vaikka Porkkalankadun läpiajoliikenne jätettäisiinkin huomiotta. Ei oikein näytä siltä.
Suosittelen muuten vapaata palloilua Ruoholahdessa kaupunkisuunnittelulautakunnalle Hernesaaren tiimoilta. Analogiat ovat ilmeiset, osa ratkaisuista toimii (kanava), osa ei (Itämerenkatu), ja kiista Ruoholahden lähiömäisyydestä lienee edelleenkin ratkaisematon.
Voisi siihen Jätkäsaaren ja Hernesaareen väliin tehdä metroaseman, se olisi vaan mahdollisimman kaukana asutuksesta sekä Jätkä- että Hernesaaressa. Metromatkustajien on tosin tähänkin saakka oletettu kävelevän mukisematta sellaisia kilometrin matkoja. Epäilen KTL:n ja HKL:n salaliittoa.
Vakavissaan ja jotenkin rahoitusrealistisesti, Hernesaaren ja Jätkäsaaren kiskot voisi yhdistää lyhyehköllä ratikkatunnelilla jossa olisi myös pyöräkaistat. Kallis tuokin olisi, ehkä jotain 10 – 20 miljoonaa, eli kyse on siitä olisiko tästä vastaavaa hyötyä?
Helsinsigin merellisyys on täysin uniikka maailmassa. Pitkällisen prosessin jälkeen on teollisessa ja satamakäytössä olleet alueet saatu asukas- ja virkistyskäyttöön. Hernesaaren suunnitelmassa oleva Ristely- ja heliporttiuloke on tätä taustaa vasten täysin käsittämätön. Jätkäsaaressa on vapautuntta satama-infraa ristelyalukislle yllin kyllin Nyt suunnitellaan uutta satamainfraa rakennettavaksi Helsingin merimaisemallisesti arvokkaimpaan ympäristöön, ja satamaan tulee 12 kerroksien kerrostalon korkuisa ja kolmesataa metriä pitkiä alusmöhkäleitä. Risteilyliikenne ei tätä tarvitse, Hernesaaren tulevat asukkaat sitä tuskin haluavat. Alueen virkistyskäyttöarvot – Pihlajasaari, veneiliy- ja merisatama-alue kärsivät huomattavasti. Suunnitelma on verrattavissa sihen että Kaivopuston keskelle sijoitettaisiin 300 metrin pituinen kerrostalo.
Minusta Hernesaaren joukkoliikenneyhteys voisi olla yksi aivan oivallinen kohde johdinautojen uudelle tulemiselle Helsingissä; bussilinjaa 14 voitaisiin jatkaa eteläpäästään Laivurinkadulta Hernesaaren kärkeen ja muuttaa se trollikkalinjaksi. Niveltrollikoilla tiheästi liikennöitynä sen kapasiteetti olisi hyvinkin verrattavissa nykyiseen nivelratikkaan. Linjan 14 muuttamista jälleen trollikkalinjaksi puoltaa mielestäni sekin, että näin saataisiin se (paikallisesti) 0-päästöisen joukkoliikenteen piiriin ilma, että raitiokiskoja tarvittaisiin Fredalla (välillä Bulevardi-Kamppi) tai Topeliuksenkadulla. Nykyaikainen trollikka on parhaimmillaan erittäin korkeatasoinen ja saasteeton joukkoliikenneväline, jota eivät kiskot tai jopa virtahäiriötkään rajoita.
Tokikaan en vastusta nykyisessä yleiskaavasuunnitelmassa olevaa raitioliikennesuunnitelmaa, vaan esitän tämän yhtenä vaihtoehtona nyt kun trollikoiden palauttamisesta Helsingin katukuvaan keskustellaan vakavasti.
En nyt oikein ymmärrä miten Helsingin merellisyys olisi täysin uniikkia maailmassa. Samanlaista lutakkoa on itään ja länteen muutama sata kilometriä ja satamakaupunkejakin on maailmassa niin monta että edes wiki ei tiedä.
Helsingissä on ainutlaatuista se, että täällä on varaa rakentaa suunnaton määrä 3-kerroksisia taloja, millä perusteella tonttimaasta ei voi olla pulaa eikä se myöskään ole kallista, koska sitä on varaa tuhlata.
”Hernesaaren suunnitelmassa oleva Ristely- ja heliporttiuloke on tätä taustaa vasten täysin käsittämätön.”
Heliporttiuloke on todella brutaali, mutta niin on koko Hernesaarikin jos sitä vertaa aikaan ennen täyttöä. Jos vertaa haittoja hyötyihin, muuttuu heliporttiuloke käsittämättömäksi.
Kokonaisuuden kannalta voisi olla järkevää täyttää Hernesaaren itälaitaa koko pituudelta sellainen viitisenkymmentä metriä, ja kaivaatäyttää toinen risteilijälaituri samansuuntaisesti nykyisen viereen osayleiskaavassa ehdotetun venesataman tilalle, ja sijoittaa heliportti Hernesaaren lounaiskärkeen niin pitkälle kuin laivareitit ja manöveerausalue antaa myöten mutta sehän ei käy koska se ei käy.
Hernesaareen tulee joka tapauksessa ratikkayhteys, mutta joku voisi haluta sieltä nopeasti kantakaupungin ulkopuolellekin. Hernesaaresta on aika matka ratikalla mm Pasilaan. Kantakaupungissa joukkoliikenneyhteydet ovat usein sekä että eikä joko tai. Punavuorelaisetkin saattaisivat mieltyä metroasemaansa.
spottu: ”…Porkkalankatu katkaisee alueen pohjoisessa ja vastaa…”
Porkkalankatu muuttuu paljon vähemmän liikennöidyksi heti, kun keskustatunneli aikanaan tehdään. Sen jälkeen alueen luonne muuttuu, kun lännestä tulevat liikennevirrat saadaan suurelta osin maan alle pois kaduilta.
Risto, sähköbussissakin on edelleen ihan sama jousitus ja muut rasitteet kuin dieselbussissakin, en ymmärrä mitä järkeä niissä on jossain Punavuoren olosuhteissa ja matkustajamäärillä kun kiskoakin riittää. Laitakaupungilla trollikoille toki keksii monenmoista käyttöä.
Siitä raskasraiteesta: Hernesaareen ja edelleen Kaivopuistoon menee, tai ainakin vielä vähän aikaa sitten meni, junarata. Kyselin sen perään taannoin, vaikka M-junan olisi voinut ajaa ainakin Hernesaareen saakka, asemat esim. Töölönlahti, Kamppi, Jätkäsaari, Hernesaari. Samalla olisi vapautunut niitä kaivattuja laitureita. 10 minuutin vuorovälillä täsmällisesti kulkeva iso ja nopea juna olisi ollut juuri sopiva lisä tarjontaan. Rata olisi pitänyt sähköistää, lisäksi olisi tarvittu esitasoratkaisu Töölönlahdella ja Ruoholahdenkadulla, asemat, jne. eli ei tämä mikään halpa ja helppo projekti olisi ollut, mutta kuitenkin ihan eri luokkaa kuin metro tai Pisaran jatko etelään.
Mutta se nyt ei vaan käynyt syystä tai toisesta, veikkaan pääsyyn olleen että ratakuilu oli varattu keskustatunnelille. Jota ei tehdä. Ratakuilun paikalle tulee sitten pyörä/kävelyväylä mikä on toki ihan hyvä juttu. Eli sen raskasraiteen voi unohtaa. Ratikkatunneli keskustan ali kuten Spottu ehdottaa voisi olla jotenkin realistinen.
(edellinen viestini oikein jäsenneltynä ja jaoteltua)
“Risto, sähköbussissakin on edelleen ihan sama jousitus ja muut rasitteet kuin dieselbussissakin, en ymmärrä mitä järkeä niissä on jossain Punavuoren olosuhteissa ja matkustajamäärillä kun kiskoakin riittää. Laitakaupungilla trollikoille toki keksii monenmoista käyttöä.”
Korkeatasoinen kaupunkibussiliikenne on ihan jotain muuta kuin me Helsingissä olemme tottuneet ymmärtämään.
Käyhän testaamassa Zurichin, Salzburgin, Linzin tai Solingenin laadukkaat niveltrollikat, niin näet eron. Tokikin laadukas kaupunkiliikenne voidaan luoda busseillakin, mutta siihen tarvitaan a) tahtoa b) taitoa. Zurichissa on onnistuutu luomaan raitioliikenteen lomaan trollikkasysteemi, joiden keskenäistä eroa itse matkustajat eivät varmasti suuremmalti huomaa, mutta kaupungin kassa huomaa kylläkin. Sveitsissa joukkoliikenteen tarkoitus on toki ensisijaisesti palvelu ja mahdollisimman laadukkaasti. Helsingin alueella hinta on ennen palvelua ja sen laatua.
Trollikka voisi palvella Helsingissä kuten Zurichissa: sellaisia linjojen tai yhteyksia, joita ei aivan kannata muuttaa ratikkalinjoiksi, mutta jotka olisi hyvä saada sähköisen joukkoliikenteen piiriin.
tpyyluoma: ”…veikkaan pääsyyn olleen että ratakuilu oli varattu keskustatunnelille. Jota ei tehdä…”
Eiköhän ole selvää, että keskustatunneli tehdään aikanaan. Se vähentää niin oleellisesti keskustan katujen autoilua, että ihmettelen yhä, etteivät Vihreät ole sen suurin puolestapuhuja.
En ymmärrä, miten ratakuilu liittyy keskustatunneliin? Käytetäänkö sitä tilaa ramppeihin tms? Se on niin kapea, ettei se taida riittää moiseen. Kaksi spåraa saattaisi mahtua vastakkain, mutta M-juna joutuisi ajamaan yhdellä raiteella ilman ohitusta.
Liikenteen palauttaminen Lönkan päähän Hietalahdenrannan sijasta saattaisi muuten riittää eritasoratkaisuksi, jos ratakuilu otetaan uudestaan käyttöön. Sen lisäksi Hernesaareen tarvittaisiin varmaan tunneli.
Pyöräniemi, sen tunnelin läntinen osa oli tarkoitus olla siinä ratakuilussa, kaistat muistaakseni kahdessa tasossa. Tunnelin hyödyistä tai haitoista voi olla montaa mieltää, mutta perusongelma on että sen viimeinen hinta-arvio on jotain 800 miljoonaa euroa. Varsinkaan viherosastolla ei ole haluja subventoida keskusta-autoilua tuollaisilla summilla ja demaritkin tulivat siihen tulokseen ettei se putki ole sen arvoinen. Tämä on se perimmäinen syy miksi sitä ei tehdä, rahasta tässä on kysymys niin kuin monessa muussakin toteutumatta jäävässä hankkeessa.
Keskustatunnelin hinta vastaa helsinkiläisten kuukauden bruttoansioita. Minusta asian voisi panna kansanäänestykseen. Haluavatko helsinkiläiset maksaa kuukauden bruttopalkkansa saadakseen keskustatunnelin. Tämä on aito valintatilanne. Minä myönnän tunnelin edut, mutta hinta on tolkuton.
Minä en innostuisi keskustatunnelista, vaikka sen maksaisi joku autoilun mesenaatti omasta pussistaan. Hankkeen tiimoilta tehdyn liikennemallinteen mukaan tunneli lisäisi Helsingin autoliikennettä merkittävästi joukkoliikenteen kustannuksella, mikä tuskin yllättää ketään. Edes pintaliikenteen osalta vaikutus ei olisi välttämättä plusmerkkinen, koska muutaman uuden kävelykadun vastapainoksi liikenteen haitat tunnelin suiden läheisyydessä räjähtäisivät käsiin.
Hinta toki alleviivaa hankkeen älyttömyyden.
Monelle kaavoitus- ja liikenneratkaisulle tekisi hyvää joutua kansanäänestykseen: mielellään niin, että nolla-vaihtoehdon lisäksi on enemmän kuin yksi vaihtoehto. Sveitsissä muistan nähneeni kansanäänestyksen siitä, tehdäänkö silta, tunneli, ei kumpaakaan, tai parannetaan muuten liikennejärjestelyitä.
”Haluavatko helsinkiläiset maksaa kuukauden bruttopalkkansa saadakseen keskustatunnelin.”
Ilmoittaudun haluttomaksi. Sen sijaan toivoisin että yksityisiä maksajia etsittäisiin Ruoholahden alueella pienemmille arkea helpottaville asioille kuten suora maanalainen yhteys Ruoholahden pysäköintihallista metroasemalle. Ei niin että Ruoholahden käyttöä liityntäpysäköintiin pitäisi mitenkään erityisesti rohkaista, mutta parempi tuolla kuin kaduilla matkalla keskustan parkkiluoliin.
Mikko Särelä:
Anteeksi tyhmyyteni, mutta luenko tosiaan oikein, että alueen rakennustiheydeksi tulee alle 1?
Yleensä tosi korkeana tavoitteena pientaloille pidetään 0,6:n tonttitehokkuutta, eli rakennusoikeus jaettuna tontin pinta-alalla. Aluetehokkuudeksi yksi on kovin paljon. Aluetehokkuus on rakennusoikeus jaettuna koko alueen pinta-alalla, jossa ovat mukana kadut, puistot, torit ja niin edelleen. Satamalle varatut maa-alueet heikentävät alueen tehokkuutta huomattavasti.
”Keskustatunnelin hinta vastaa helsinkiläisten kuukauden bruttoansioita. Minusta asian voisi panna kansanäänestykseen. Haluavatko helsinkiläiset maksaa kuukauden bruttopalkkansa saadakseen keskustatunnelin. Tämä on aito valintatilanne. Minä myönnän tunnelin edut, mutta hinta on tolkuton.”
Nyt perustelut, Osmo Soininvaara.
Mitkä olisivat pelkästään henkilöautoille tarkoitetun keskustatunnelin edut? Siirretään ruuhkat toisiin paikkoihinko, kuten olemme Hakamäentien uudesta tunnelista saaneet lukea (mm. Hesarista).
Olisiko keskustatunnelin vastapainona olisi täysin autoton ydinkeskusta?