Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.9.2009

Puhet­ta johti ensim­mäisen ker­ran Tatu Rauhamä­ki, joka seurasi kaupung­in­hal­li­tuk­sen puheen­jo­hta­jak­si siir­tynyt­tä Ris­to Rautavaa.

Kok­ouk­sen pääa­sia oli Her­ne­saaren osayleiskaaval­u­on­nos Kun kyse on luon­nok­ses­ta, asi­aan voi vielä jopa vaikut­taa. Alue vapau­tuu rak­en­tam­niselta, kos­ka telakan toimin­not on suurelta osin lop­puneet. Vielä isoin hal­li jää. Väitetään, että telak­ka ei voi luop­ua vuokra­sopimuk­ses­ta, kos­ka sen pitäisi ennal­lis­taa tont­ti, eikä se ole aivan yksinker­taista, kos­ka kallioon on tehty vähän val­tamer­i­laivaa suurem­pi kuppa.

Kiis­taa on kär­keen sijoit­tuvas­ta helikopteriken­tästä ja ylimääräis­es­tä lai­tur­ista suurille ris­teilyaluk­sille, jot­ka eivät pääse Kus­taan­miekan läpi Kata­janokalle. Helsin­ki havit­telee paljon lisää ris­teily­matkus­ta­jia, kos­ka Pietari rak­en­taa suur­ta ris­teilyalus­sa­ta­maa. Kesäl­lä Tallinnas­sa tuli tunne, ettei Helsingillä ole tur­is­tipyy­dyk­senä oikein mil­lä kil­pail­la Tallinnan kanssa.

Helikopterikent­tää tarvi­taan ”vira­nomais­toim­into­ja” ja Tallinnan lento­ja varten. En oikein usko noi­hin vira­nomais­toim­intoi­hin, kos­ka ei niitä ihan yht­enään ole, ja tilapäis­es­ti voi laskeu­tua vaik­ka Meilah­den sairaalan ken­tälle. JOS  helikopter­ili­ikenne Tallinnaan joskus alkaa uud­estaan, ei kent­tä oikein muual­lakaan voi olla. Mut­ta JOS  raken­netaan se junatun­neli, helikopter­ili­ikenne Tallinnaan tyssää siihen.

Entä jos sinne kär­keen raken­net­taisi­in suuri rav­in­to­lakeskit­tymä meren­ran­nalle ja helikopterikent­tä sen katolle?

Lai­vat aiheut­ta­vat suuresti melua, jota vas­taan suo­jau­tu­mi­nen tulee kalli­ik­si. Melu tulee siitä, että lai­vat jät­tävät koneet päälle sata­mas­sa saadak­seen sähköä. Tukhol­mas­sa ainakin osa matkus­ta­ja-aluk­sista kytketään sähköverkkoon ja kone sam­mute­taan. Näin pitää tehdä myös Helsingis­sä. Kaik­il­ta ris­teilyaluk­sil­ta ei voi kyseistä tekni­ikkaa vaa­tia, mut­ta sään­nöl­lis­es­ti liiken­nöiviltä Tallinnan laivoil­ta voi. Ruotsin­laivoil­ta siinä ei ole edes mitään vaa­timista. Tarvit­ta­va töpseli niistä jo löy­tyy, sata­mas­ta ei vain löy­dy pistorasiaa.

Joskus oli puhet­ta siitäkin, että Her­ne­saa­reen raken­net­taisi­in tosi korkei­ta talo­ja. Jokunen 16-ker­roksi­nen sinne tuleekin lähelle vil­ja­makasi­inia, mut­ta kär­keen päin rak­en­t­a­mi­nen madaltuu.

Se vil­ja­makasi­i­ni pitäisi kuulem­ma suo­jel­la, ja minus­takin se on komea. Kun sil­lä ei ole mitään käyt­töä, tyhjilleen jääneenä se hil­jak­seen rapis­tuu. Kun se pitää suo­jel­la, ei siihen var­maankaan saa lait­taa ikkunoi­ta, joten käyt­töä on han­kala kek­siä. Nyt maas­tomerkkinä se on komea, mut­ta kuin­ka komea se on itseään korkeam­man raken­nuk­sen kainalos­sa ja pikkuhil­jaa paikalleen rapistuvana?

Hert­toniemen kaa­va meni kiitoksin eteen­päin. Sinän­sä Hert­toniemen teol­lisu­usalueel­la voisi maankäyt­tlä vähän tehostaa ja osit­tain muut­taa toim­into­ja. Metroase­man lähelle kai­vat­taisi­in toimis­to­ja, mut­ta jos niitä ei saa­da, raken­net­takoon asun­to­ja tai vaik­ka ammattioppilaitos.

Pyysin ne ener­giapi­hien auto­jen ilmaiset parkkipaikat pöydälle.

31 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.9.2009”

  1. “Kesäl­lä Tallinnas­sa tuli tunne, ettei Helsingillä ole tur­is­tipyy­dyk­senä oikein mil­lä kil­pail­la Tallinnan kanssa.”

    Ei tarvit­sekaan olla. Riit­tää että jokainen ris­teily­matkus­ta­ja käy ker­ran totea­mas­sa ettei tarvitse tul­la toista ker­taa. 300000 matkustajaa/v, 125 euroa/päivä = merkit­tävä summa.

    “Lai­vat aiheut­ta­vat suuresti melua, jota vas­taan suo­jau­tu­mi­nen tulee kalliiksi.”

    Onko näin ? Mata­lataa­juista muri­naa ei pidät­tele mikään, korkeampia ääniä hillit­sevät kun­non ikku­nat ja muutenkin ilmati­ivi­it rak­en­teet, jot­ka muut­tuvat kalli­ik­si erikois­ratkaisuik­si vas­ta kun niistä tehdään lak­isääteisiä. Lentoase­matkin ovat kohtu­uhil­jaisia vaik­ka lentokoneen moot­torimelu on infer­naa­li­nen. Maan pin­nal­la laivan ään­tä ei edes huo­maa shut­tle-bussien tyhjäkäy­dessä. Maasähkökin var­masti aut­taisi asiaa.

    Vil­ja­makasi­i­ni on nyt hieno kos­ka se on muu­ta ympäristöä korkeampi, ja istuu hyvin ympäristöön­sä. Uuden alueen keskelle jäädessään se on vaivaan­nut­ta­va reli­ik­ki. Purku­vim­man kään­tymi­nen suo­jelu­vim­mak­si näkyy hyvin OYK:n kommentissa:

    Siilo­jen räys­täs kohoaa korkeimmillaan
    +48 tasolle, jota on pidet­ty lähelle tulevien
    uud­is­raken­nusten maksimikorkeutena.
    Asuin­rak­en­tamises­sa se tarkoittaa
    mak­simis­saan 16 kerrosta.

    Toisin­sa­noen aikoinaan hal­valle maalle raken­net­tu ikku­na­ton vil­javaras­to määrää uuden kaupungi­nosan mak­simiko­rkeu­den ? Siilot eivät siis ole jäämässä “itseään korkeam­man raken­nuk­sen kainaloon”, vaan kaik­ki ympäril­lä mitoite­taan siilo­jen mukaan (!)

  2. Eikö telak­ka ole tehty täyt­tö­maalle? Eli se val­tame­ri­aluk­sen kokoinen kuop­pa on tehty alun­perin mereen eikä kallioon. Ei niin että se olisi kovin paljoa helpom­pi ennallistettava.

  3. Liit­tyen ikuisu­uskysymyk­seen, eikö siitä telakan “kuopas­ta” voisi tehdä parkkihallin?

    Jos helikopteriken­tän tarve on auki, niin olisi var­maan viisas­ta tehdä kel­lu­va raken­nel­ma jon­ka voi tarvit­taes­sa siirtää tai pois­taa. Eli joku betoni­laut­ta, van­ha lai­va, tms. Ei se helikopteri nyt sinän­sä niin hirveästi tilaa vaadi.

  4. Jatke­taan nyt sit­ten vielä hie­man siitä kuopas­ta. Min­ul­la ei ole mitään käsi­tys­tä minkä kokoinen tila on kyseessä eikä edes mis­sä se on (telakan allas?), mut­ta jos se on kauhean iso niin sinne voisi ehkä lait­taa jopa Jätkäsaaren paikko­ja? Eli jotenkin niin että Jätkäsaaren pysäköin­ti­halleista joku ulot­tuisi meren alla yhdis­tyen siihen kuop­paan, samal­la saataisi­in käve­ly-yhteys Jätkästä Her­ne­saaren. Voi sinne sit­ten toki lait­taa vaakahisse­jä, ratikkakiskot, pyöräkaisto­ja, tms. jos niin halutaan.

  5. Selvisi sekin mihin se Töölöstä hävin­nyt kup­pa meni. Hernesaareen!
    “vähän val­tamer­i­laivaa suurem­pi kup­pa” on ter­minä niin hieno, että pitäisi rekisteröidä!

    Ei ole tapana huo­mautel­la typoista, mut­ta tuo kir­voit­ti niin hyvät perjantaiaamunaurut.

  6. Vil­javaras­tot ovat tosi han­kalia raken­nelmia sit­ten kun ne on pois­tet­tu käytöstä. Kak­si esimerkkiä: Sörnäi­sis­sä jököt­tävä ex-myl­ly siiloi­neen (toim­inta lop­pui n. 1990), ja Jär­ven­pään van­ha myl­ly juna-ase­man lähel­lä. Jälkim­mäisen siiloi­hin kai nyt viimein raken­netaan asun­to­ja, ainakin suun­nitelmia oli. Edel­lisen siilot oli­vat vail­la käyt­töä vuosikau­sia, ehkä edelleenkin.

  7. Hieta­lah­den telak­ka allas taisi olla alun­perin Pana­man kana­van sulku­jen mukaan mitoitet­tu, ja sit­ten Finnjetin keu­lalle ja vähän piden­net­ty. Pitu­ut­ta n 200 m, lev­eyt­tä n 30 m. Syvyys meren­pin­nas­ta n 10 m. Itse asi­as­sa, eikö se kaavail­tu venei­den säilön­täti­la ollut samaa kokolu­okkaa, 6000 m²? Ja telak­ka-alueel­la taitaa olla joku pienem­pikin kuop­pa van­hoil­ta ajoil­ta, olisko jotain 70 * 12 * 5 m.

  8. Mah­dol­lis­es­ti mie­lenki­in­toinen raport­ti on KSV:n selvi­tys­luet­telos­sa:

    Raport­ti Hieta­lah­den telak­ka-altaan sovel­tuvu­ud­es­ta pysäköin­ti­laitok­sek­si. Jouko Salo­nen Oy” 15.1.1990.

    Tiedonjulk­istamis­palk­in­to sille joka kaivaa raportin jostain ja skan­naa sen saataville.

  9. Hieta­lah­den telak­ka allas taisi olla alun­perin Pana­man kana­van sulku­jen mukaan mitoitet­tu, ja sit­ten Finnjetin keu­lalle ja vähän piden­net­ty. Pitu­ut­ta n 200 m, lev­eyt­tä n 30 m. Syvyys meren­pin­nas­ta n 10 m.
    OK, eli pysäköin­ti­lana kolme ker­rosta (~10m), yhteen­sä 18 000 neliötä. 30 neliötä per paik­ka, 600 autopaikkaa. Vai­h­toe­htokus­tan­nus uusille louhit­taville hal­li­paikoille, 50 000 e/kpl, 30 miljoon­aa euroa. Eli jos ei nyt kuitenkaan täytet­täisi sitä kuoppaa.

    Tarve Her­ne­saa­res­sa ehkä noin 2000 paikkaa (?), lop­ut 4000 voisi antaa esimerkik­si Jätkäsaaren käyt­töön, ja pois­taa sieltä vas­taavasti paikko­ja. Telak­ka-altaal­ta on lin­nu­ti­etä Jätkäsaaren asuinalueille alle 500 metriä. Sisää­na­jo olisi muutenkin järkevin tun­nelil­la suo­raan Hietalahdenrannasta.

    Mitä sille sata­ma-altaaalle on muuten tarkoi­tus tehdä kun telak­ka pois­tuu? Olet­taisin että pienen­netään, ja vaik­ka maise­masy­istä halut­taisi­in jät­tää nykyi­nen vesialue, niin sen tuksin tarvit­see olla kymme­nen metriä syvä…

  10. Toiv­ot­tavasti Tallinnan-tun­nelista tehdään auto­tun­neli jos joku. Aamul­la kun lähtisi, illak­si ehtisi Berli­ini­in tai Budapesti­in. Tai ainakin melkein. Joka tapauk­ses­sa vain auto­tun­neli aidosti yhdis­täisi Helsin­gin ja Tallinnan yhdek­si talousalueek­si. En kyl­lä tiedä, mitä iloa siitä olisi. Mitä hyö­tyä Tallinnas­ta olisi Helsingille pitkäl­lä tähtäimel­lä, kun palkkaero on kadonnut?

    Tosin auto­tun­nelin rak­en­t­a­mi­nen olisi älytön­tä, jos kävisikin niin, että autoilun kus­tan­nuk­set yllät­täen lähti­sivätkin nousuun.

  11. Lisät­täköön ongel­mallis­ten rap­piosi­ilo­jen lis­taan Turun Rau­nis­tu­lan siilot. Niihin on myös suun­nitel­tu kaikkea asun­noista alka­en, mut­ta siilo on suun­nilleen han­kalin mah­dolli­nen raken­nel­ma muut­taa muuhun käyt­töön. Asi­as­sa ei näköjään ede­tä ees eikä taas, ja sil­lä välin siilon kyl­jestä mata­lampi raken­nu­sosa on palanut. Koko rötiskö näyt­tää suh­teel­lisen hirveältä ja sijait­see uusien asuin­raken­nusten vier­essä. Eräitä vuosia sit­ten Turus­sa puret­ti­in Kupit­taan ase­man vier­estä siilot, joille niillekin oli esitet­ty uusiokäyt­töä heikol­la men­estyk­sel­lä. Tilalle tuli uusi teknolo­giakeskuk­sen talo. Sanois­in, että päätös oli erit­täin hyvä. Jonkun mielestä ump­inaiset beton­i­tor­nit kai ‘näyt­tävät komeal­ta’, mut­ta eivät ne minus­ta arkkite­htu­u­ri­na niin eri­ty­isiä ole, että niitä kan­nat­taisi tyhjänä pitää hyvil­lä paikoilla.

  12. Mikä on se taloudelli­nen toim­inta joka saisi tuon tun­nelin kan­nat­tavak­si? Ei riitä Suomen eikä koko Balt­ian taloudet?

    1. Tun­neli Suomen lah­den ali ei ole kovin kallis. Kun katysoo, paljonko välil­lä nyt poalaa rahaa laut­tali­iken­teessä, sen luulisi kan­nat­ta­van itsen­sä hyvinkin. On mneil­lä kalli­impiakin rato­ja rakennettu.

  13. En muista altaiden mit­to­ja, mut­ta kak­si niitä on. Van­hempi (Lähempänä Tehtaankat­ua) on tietysti pienem­pi, kos­ka se on ollut vain kor­jausal­las pie­nille laivoille. Suurem­pi raken­net­ti­in uud­is­raken­nusten tarpeeseen, joten se on isom­pi tietysti. Sil­loin alet­ti­in rak­en­ta­maan amerikkalaisille iso­ja ris­teil­i­jöitä siis ei niitä sotavehkeitä. Olin itse duu­nis­sa siel­lä, kun sitä isoa tehti­in. Sen ison mon­tun päälle tuli sit­ten se iso hal­li myöhemmin.
    Mielestäni siilot maan­tasalle ja uudet talot tosi korkeik­si, kos­ka kysyn­tää var­maan olisi.
    Ris­teily­laivo­jen aiheut­ta­mas­ta melus­ta on turha puhua minään erikoisen suure­na murheena. Ne voi möykätä vähän, kun lähtee/tulee, mut­tei muuten. Matkus­ta­jat on eri juttu.
    Sat­un oleen laivan­raken­nuk­sen DI, enkä tota melu ongel­maa kovin hyvin ymmär­rä. Toki ran­nas­sa pitää olla valmius antaa kun­non vir­taa laivalle. Ne ei pelkäl­lä 230 V:n jatko­roikalla selviä.
    Siitä vaan lai­turi paikalle kaikil­la tarvit­tavil­la jutu­il­la, niin hyvä niin.

    1. Livat pitävät koneen käytössä yön yli tuot­taak­seen itse sähkön­sä. Yöl­lä tuo melu kyl­lä häir­it­see, vaik­ka se päiväl­lä tun­tu­isikin kohtuulliselta.

  14. Osmo: “… On mneil­lä kalli­impiakin rato­ja rakennettu.”

    Tun­neli on Helsin­ki-Van­taan ja Finnairin eline­hto. Syöt­töli­iken­teen kasvus­ta iso osa suun­tau­tuu Euroopas­sa raiteille, kos­ka ilmati­la on täyn­nä. Tun­nelin on kuitenkin järkevä vas­ta, kun Balt­ian maat on yhdis­tet­ty Sak­san nopei­den junien verkostoon.

    Sitä­pait­si tun­nelin jäl­keen saat­taisi olla, että VR kykenisi myymään Kes­ki-Euroopan kohteisi­in muu­takin kuin eioo­ta. Oma koke­muk­seni on, että VR:n ja lentoy­htiöi­den välil­lä on val­ovu­osi palvelussa.

  15. “Yöl­lä tuo melu kyl­lä häir­it­see, vaik­ka se päiväl­lä tun­tu­isikin kohtuulliselta.”

    Aika mar­gin­aal­ista. Ris­teily­lai­vat lähtevät yleen­sä yök­si pois, ja Tallinnan laivoil­ta joudu­taan joka tapauk­ses­sa tule­vaisu­udessa maasähkön käyt­töä edel­lyt­tämään jo Jätkäsaaren asu­tuk­sen takia jos näin ei jo ole. Kaupunkiku­val­lis­es­ti ja tont­tien tuot­toa ajatellen “selän kään­tämi­nen” Her­ne­saaren län­si­laidalle (parhaat näkymät) sik­si että siel­lä joskus ehkä yöpyy lai­va ilman toimi­vaa maasähkömah­dol­lisu­ut­ta ei ole tarkoituk­sen­mukaista. Ump­inaiset talo­jen län­sipäädyt meren­ran­nas­sa (mitä muis­te­len jos­sain ehdote­tun) olisi suo­ranaista hulluutta.

    1. Äänieristys­tä suun­nitel­laan minus­ta myös niitä Tallinnan laivo­ja vas­taan, kos­ka niis­sä ei ole töpseliä maasähkölle eik­lä yri­tysyswtävälli­nen kaupun­ki tietenkään voi tuol­laista investoin­tia niiltä vaa­tia. Tästä on kinat­tu ainakin 25 vuot­ta Helsingis­sä. Ruotsin­laivois­sa olisi jopa se töpseli, kos­ka Tukhol­ma sen vaatii, mut­ta Helsin­ki ei vaivaudu tuo­maan paikalle pis­torasi­aa (hin­ta pari miljoon­aa, kos­ka tarvit­see aika tuhdin kaapelin)

  16. Sil­lä Tallinnan tun­nelille on arvat­tu hin­naksi kolmisen mil­jar­dia euroa. Tuo on suur­in­pi­irtein saman ver­ran kuin Helsin­ki — Turku moottoritie.

  17. Vielä tuo­hon vil­jasi­iloasi­aan tarken­nuk­se­na, että Sörnäis­ten siiloista on kuulem­ma puret­tu kaik­ki muu pait­si pieni kadulle näkyvä osu­us, joka on suo­jel­tu. Ja Jär­ven­pään haaveet siiloa­sun­noista on kai kuopat­tu. Vielä pari vuot­ta sit­ten raken­nusuho oli kova.

    Usein tulee home- ja hap­er­oi­tu­misongelmia, jos käytöstä on kulunut pitkä aika.

  18. Eikö nuo helikopte­rien “vira­nomais­toimin­not” ole tätä nykyä hoidet­tu Malmin ken­tän kaut­ta? Tosin jotkut tiet­tävästi halu­a­vat senkin tuhota… 😉

    Mitä telakkaan tulee, ohes­sa radio­haas­tat­telus­ta (http://areena.yle.fi/audio/115815) poimit­tua:

    Toim­i­tusjo­hta­ja Mar­tin Landt­man “Meil­lä on tarkoi­tus asteit­tain nos­taa Helsin­gin telak­ka taas asteit­tain pystyyn. Se on aika iso työ, kos­ka valitet­tavasti se on ulkois­tet­tu niin laa­jasti osaamista, mut­ta henkilöt ovat.. tiedämme mis­sä he ovat ja me lähdemme siitä, että me voimme tämän palauttaa”
    ________

    Kaiken elol­lisen toimin­nan keskus­to­jen ulkop­uolelle siirtämisen sijas­ta täl­lai­sista kohteista voitaisi­in tehdä tur­istinähtävyyk­siä, kuten esim. Saint-Naza­res­sa: http://www.saint-nazaire-tourisme.com/index.php?Ids=mIOOehIKoKqZHzmeWlhj&Menu=Mcpid&Action=2&dr1=16&dr2=44
    Myös Turus­sa on vas­taavaa jo kokeil­tukin, tosin ain­oas­taan ryh­mille: http://www.ts.fi/talous/?ts=1,3:1004:0:0,4:4:0:1:2007–01-16,104:4:432079,1:0:0:0:0:0:

  19. “Helsin­ki havit­telee paljon lisää ris­teily­matkus­ta­jia, kos­ka Pietari rak­en­taa suur­ta ris­teilyalus­sa­ta­maa. Kesäl­lä Tallinnas­sa tuli tunne, ettei Helsingillä ole tur­is­tipyy­dyk­senä oikein mil­lä kil­pail­la Tallinnan kanssa.”

    Olen ainakin olet­tanut, että tuo toimii, kos­ka Pietarista on pakko pala­ta laival­la läh­es samaa reit­tiä kuin sinne on men­tykin. Jos meno­matkalla on jo poiket­tu (Pietarista sopi­van väli­matkan päässä sijait­se­vaan) Tallinnaan niin palu­umatkalla on sit­ten Helsin­gin vuoro yhtä pitkän pur­je­hduk­sen jälkeen.

  20. kom­men­toi­ja, tietääk­seni kukaan ei ole vaat­in­ut että sen telakan toim­inta pitäisi lopet­taa. Kysymys on siitä mitä alueelle tehdään jos ja kun se lopetetaan.

  21. Laite­taan nyt tän­nekin havain­neku­va siitä, miltä se suun­nitel­tu lai­turi siel­lä Her­ne­saaren kär­jessä näyttäisi:

    (kuva suurem­pana)

    Kuvan tiedot: val­oku­va Jaa­nis Kerkis, mallis­tus Ultiren­der Ltd.

    Alueen mallis­tus on KSV:n mallien mukainen. Laivan korkeus piipun lael­la on 55 metriä, täyt­töniemen pitu­us 400 m ja korkeus 3 m (KSV:n maa-alueen korkeus meren­pin­nas­ta kaksinker­tainen eli 6 m).

    Kuvan oikeudet ovat sen tilan­neil­la asukasy­hdis­tyk­sil­lä. Liitän sen tähän blogi­in Munkkisaari-Her­ne­saari-Seu­ra ry:n puoles­ta, joten tek­i­jänoikeuk­sien pitäisi olla kunnossa.

  22. Lisätään vielä sen ver­ran, että kuvas­sa on siis maise­ma noin suurin piirtein Caruselin edustal­ta kohti Pih­la­jasaar­ta (joka jää lai­turin ja laivan taakse). Helikopterikent­tä näkyy lai­turin päässä vasemmalla.

  23. Sehtan viestistä tuli tietysti mieleen, että tun­tuu höperöltä suo­jel­la vil­ja­makasi­i­ni käyt­tökelvot­tomak­si. Kyseessä ei ole kult­tuuri­his­to­ri­al­lis­es­ti olen­nainen mon­u­ment­ti, ja osa his­to­ri­as­ta toki säi­lyy, vaik­ka siitä tehtäisi­in asun­to­ja ja toim­i­ti­laa. Mut­ta ei ole selvää, että se taipuu tähän käyt­töön, asiantun­ti­jat selvittäkööt.

  24. Telak­ka-altaas­ta vielä; autoille kel­paisi var­maan vähän harvem­pikin raken­nus, mont­tuun pitäisi rak­en­taa suht koht tehokkaat ilman­vai­h­dot ja valais­tuk­set. Olisko ennem­min käyt­töä jon­ain urheiluhal­li­na tms?

  25. Eikösse STX yritä saa­da lisää tilauk­sia helsinki­in? Vai lopete­taanko telak­ka joka tapauksessa?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.