Julkiset tilastot ilmaisiksi!

Yri­tin eräs­tä esi­tel­mää var­ten löy­tää niin yksin­ker­tai­sen tie­don kuin maa­ta­lous­väes­tön suh­teel­li­sen osuu­den kehi­tyk­sen Suo­mes­sa 1900-luvul­la. Oli todel­la vai­kea löy­tää. Avus­ta­ja­ni löy­si lopul­ta jon­kin esi­tel­män, jos­ta se selvisi.

Tilas­to­kes­kuk­sen tär­keim­mät tie­dot, esi­mer­kik­si tilas­tol­li­nen vuo­si­kir­ja, ovat sala­sa­nan ja mak­sun taka­na. Näin mää­rää val­tion mak­su­pe­rus­tea­se­tus tai jokin muu pykä­lä. Täs­sä ei ole mitään jär­keä. Jul­ki­ses­ti kerät­ty­jen tie­to­jen pitäi­si olla ilmai­sia. Mik­si val­tio las­kut­taa ”omis­ta­ji­aan” ja tuot­taa näin sel­vää hyvin­voin­ti­tap­pio­ta tie­don ali­käy­tön muodossa.

Pal­jon sel­lais­ta tie­toa, joka Suo­mes­sa on mak­sul­lis­ta, löy­tyy täy­sin ilmai­sek­siYh­dys­val­lois­ta, esi­mer­kik­si CIA:n jul­ki­sis­ta tilas­tois­ta. Yhdys­val­lois­sa osa­taan edes mark­ki­na­ta­lou­den perusteesit.

Jul­ki­ses­ti kerä­tyt tie­dot ilmai­sik­si, mak­sul­lis­ta olkoon edel­leen se, jos pyy­tää Tilas­to­kes­kus­ta laa­ti­maan rää­tä­löi­ty­jä tilas­to­ja, mis­tä koi­tuu sel­vää lisätyötä.

72 vastausta artikkeliin “Julkiset tilastot ilmaisiksi!”

  1. Yhdys­val­lois­sa ollaan todel­la sel­keäs­ti edel­lä jul­ki­sen sek­to­rin tuot­ta­man infor­maa­tion jul­kai­se­mi­ses­sa. Ensi­si­jai­nen syy tähän on se, ettei liit­to­val­tion työn­te­ki­jä saa teki­jä­noi­keut­ta tuot­ta­miin­sa teok­siin vaan teok­set mene­vät suo­raan public domai­niin. Ei oli­si yhtään hul­lum­pi idea Suomessakaan.

    Se mis­tä tämä lie­nee tul­lut on aja­tus “mei­dän rahas­tam­me”, jota käy­te­tään välil­lä perus­te­le­maan sur­kei­ta jul­ki­sia pal­ve­lui­ta mut­ta toi­sal­ta välil­lä ihan aiheel­li­ses­ti vaa­di­taan tehok­kuut­ta jul­ki­sel­le sek­to­ril­le. Ei oli­si tämä­kään hul­lum­pi näkö­kul­ma muis­taa Suomessakin!

  2. Noin yleen­sä­kin Suo­mes­ta saa huo­nos­ti tilas­to­ja. Vii­me kesä­nä yri­tin haes­kel­la kuu­kausit­tais­ta tilas­toa ben­sii­nin myyn­nis­tä, kun mie­tin pal­jon­ko­han hin­to­jen nousu on vai­kut­ta­nut autol­la aja­mi­seen. En löy­tä­nyt tilastoa.

    Tilas­to­jen puu­te on mie­les­tä­ni este kil­pai­lun toteu­tu­mi­sel­le kau­pan alal­la. Kun ihmi­sil­lä ei ole ajan­koh­tais­ta tie­toa, niin sit­ten sitä ollaan kaup­piai­den armoil­la. Yksi esi­merk­ki on asun­to­kaup­pa, jos­sa välit­tä­jät toi­tot­ta­vat omia totuuk­si­aan lähes vii­kot­tain ja jul­ki­nen tilas­to ilmes­tyy vain 4 ker­taa vuo­des­sa ja mel­ko pit­kän ajan pääs­tä nel­jän­nes­vuo­den lop­pu­mi­ses­ta. Ympä­ris­tö­mi­nis­te­riön asun­to­jen hin­ta­tie­dot ‑pal­ve­lu on taas ampu­toi­tu välit­tä­jien toi­mes­ta sisäl­tä­mään vain osa kaupoista.

  3. Peri­aat­tees­sa sen pitäi­si tie­tys­ti men­nä noin, mut­ta todel­li­suus ei ole ihan yhtä yksin­ker­tai­nen. Jos­kus on tehok­kaam­paa että Tilas­to­kes­kus las­kut­taa asiak­kail­taan kun lähet­tää las­kun val­tiol­le. Verot aiheut­ta­vat tehok­kuus­tap­pio­ta, joka voi jois­sain tapauk­sis­sa olla suu­rem­pi kun tie­don mak­sul­li­suu­den aiheut­ta­man tie­don ali­käy­tön aiheut­ta­ma hyvin­voin­ti­tap­pio. En tie­dä min­kä­lai­sia arvioi­ta vero­tuk­sen syr­jäyt­tä­väs­tä vai­ku­tuk­ses­ta on Suo­mes­sa teh­ty, mut­ta joku 10%-20% kuu­los­taa minun kor­vaan mah­dol­li­sel­ta (GAOn sel­vi­tys ehdot­taa että syr­jäyt­tä­vä vai­ku­tus voi­si olla 20% vero­tuk­sen brut­to­sum­mas­ta Yhdys­val­lois­sa: http://www.gao.gov/products/GAO-05–878). Kun Tilas­to­kes­kuk­sen mak­sul­li­nen toi­min­ta tuot­taa yhdek­sän mil­joo­naa, aiheut­tai­si sen vero­ra­hoil­la tuot­ta­mi­nen ilmei­ses­ti 1–2 mil­joo­naa tehok­kuus­tap­pio­ta vero­tuk­sen kan­nus­tin­vai­ku­tus­ten takia. Onko tilas­to­jen ali­käyt­tö tosi­aan näin hai­tal­lis­ta? En tiedä.

    Mak­sul­li­sen toi­min­nan siir­tä­mi­nen val­tion mak­set­ta­vak­si on myös tulon­siir­to veron­mak­sa­jil­ta tilas­to­jen käyt­tä­jil­le. Kysees­sä ei ole isot rahat, mut­ta jotain kui­ten­kin. Orvot, elä­ke­läi­set, työt­tö­mät, lap­si­per­heet ja monet muut ihmis­jou­kot ovat ehkä enem­män tulon­siir­to­jen tar­pees­sa kun tilastojenkäyttäjät.

    Tilas­to­kes­kuk­sen orga­ni­saa­tion tehok­kuu­den­kin kan­nal­ta on hyvä että osa tuot­teis­ta on mak­sul­li­sia. Se antaa Tilas­to­kes­kuk­sel­le parem­man käsi­tyk­sen hei­dän toi­min­tan­sa vai­kut­ta­vuu­des­ta ja arvos­ta. Resurs­se­jen koh­den­ta­mi­nen tehok­kaas­ti on hel­pom­paa, kun pys­tyy myyn­ti­tu­lo­jen perus­teel­la arvioi­maan mit­kä sel­vi­tyk­set ja tilas­tot ovat kysyt­ty­jä. Jos­sain vai­hees­sa näi­tä suo­sit­tu­ja mak­sul­li­sia pal­ve­lui­ta voi­daan toki siir­tää mak­sut­to­mien pii­riin, kun ollaan tul­tu vakuut­tu­neik­si sii­tä että se voi­si kiin­nos­taa myös nii­tä jot­ka eivät sii­tä mak­sa (eli sen mak­sul­li­suus aiheut­taa hyvin­voin­ti­tap­pio­ta). Tämä mak­sul­li­suus välis­sä on kui­ten­kin tär­keä väli­vai­he, jot­ta Tilas­to­kes­kus osaa arvioi­da onko se sel­vi­tys hyö­dyl­li­nen vai ei.

    Ongel­ma­na on myös tie­dot jot­ka tuo­te­taan mak­su­ra­hoit­tei­ses­ti. Sii­nä vai­hees­sa kun ne tie­dot on tuo­tet­tu, tehok­kuu­den nimis­sä nii­den pitäi­si tie­tys­ti olla ilmai­sek­si saa­ta­vil­la, mut­ta mikä insen­tii­vi sit­ten kenel­lä­kään oli­si sii­tä tie­dos­ta alun­pe­rin­kään maksaa?

    Tilas­tol­li­nen vuo­si­kir­ja on taas taval­laan saman­lai­nen ker­ta­ti­laus­mak­su kun mitä kehuit musii­kin rahoit­ta­mi­ses­sa. Kun Tilas­tol­li­nen vuo­si­kir­ja myy­dään vain paket­ti­na, jokai­sel­le joka halu­aa jotain tilas­toa tar­kem­mim, raja­kus­tan­nus mui­den vuo­si­kir­jan sisäl­tä­mien tilas­to­jen käy­tös­tä on nol­la. Eli tämä on kom­pro­mis­si tehok­kuu­den ja mak­sul­li­suu­den välil­lä. Ei miten­kään yksi­se­lit­tei­sen huo­no idea.

  4. Osmo on oikeas­sa: äly­tön­tä että kan­sa­lai­set ensin mak­sa­vat tut­ki­muk­sen ja sit­ten jou­tu­vat osta­maan tulokset.

  5. Juu, voi­tai­siin käyt­tää vaik­ka luon­non­va­rais­ten eläin­ten hoi­to­ko­tien val­tio­na­vut infor­maa­tion levittämiseen.

    Sama kan­nat­tai­si laa­jen­taa kos­ke­maan stan­dar­de­ja. Nii­den ilmai­suus paran­tai­si var­mas­ti sekä kou­lu­tuk­sen että insi­nöö­ri­työn laa­tua. Har­vem­min jak­saa alkaa muu­ta­maa kymp­piä jos­tain stan­dar­dis­ta, jos ei ole var­ma tar­vit­see­ko sitä vai ei.

  6. Tilas­to­kes­kus ei ole enää tilas­ko­kes­kus sanan varis­nai­ses­sa mer­ki­tyk­ses­sä. Val­tiol­la on pääl­lek­käis­tä toi­min­taa. Esim. vaa­li­ti­las­to­ja teh­dään Oikeus­mi­nis­te­riös­sä. Tilas­to­ja maa­ta­lou­des­ta löy­tyy tääl­tä: https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/taloustohtori

    Maa­ta­lous­mi­nis­te­ri sanoo sel­vi­tyt­tä­vän­sä ruu­an hin­taa ja sen kehi­tys­tä. Leh­des­sä tilas­to­kes­kus vas­taa mie­li­pi­de­si­vul­la, että heil­lä on val­mii­na tilas­tot ja aika­sar­jat. Kuvauk­ses­ta pää­tel­len eivät ole pie­nel­lä rahal­la teh­ty­jä vaan kaup­po­jen hyl­ly­hin­to­jen perusteella.

    Mik­si val­tion lai­tok­set teke­vät samo­ja tilas­to­ja kuin tilastokeskus?

    Kaik­kien vero­ra­hoil­la tuo­tet­tu­jen viral­lis­ten ja mui­den tilas­to­jen pitää tie­ten­kin olla jul­ki­sia ja ilmai­sia teh­tiin­pä ne mis­sä tahan­sa ja ne pitäi­si saa­da hel­pos­ti samas­ta paikasta!

  7. Ilk­ka
    “Sii­nä vai­hees­sa kun ne tie­dot on tuo­tet­tu, tehok­kuu­den nimis­sä nii­den pitäi­si tie­tys­ti olla ilmai­sek­si saatavilla”

    Kan­na­tan tätä vaih­toeh­toa. Tämä oli­si ylei­sis­sä sopimusehdoissa.

    Ne jot­ka eivät halua kysy­mään­sä tie­toa jul­ki­sek­si, voi­si­vat lisä­mak­sus­ta pitää saman haun edel­leen mak­sul­li­se­na. — Pitäi­si­kö sit­ten jul­kais­ta luet­te­lo sala­tuis­ta hauis­ta ja nii­den hakijoista?

  8. Osmo: “Mik­si val­tio las­kut­taa ”omis­ta­ji­aan” ja tuot­taa näin sel­vää hyvin­voin­ti­tap­pio­ta tie­don ali­käy­tön muodossa.”

    Mik­si juna­li­put mak­sa­vat enem­män kuin sen ver­ran, että junat ovat täyn­nä? Mik­si met­ro­lip­pu mak­saa enem­män kuin, että met­ro on täynnä?

    Sik­si, että näin val­tio saa kerät­tyä kulut­ta­jil­ta enem­män rahaa. Ja kyl­lä, aina kun hin­noi­tel­laan yli mar­gi­naa­li­kus­tan­nus­ten syn­tyy hyvin­voin­ti­tap­pioi­ta staat­ti­ses­sa tasa­pai­no­mal­lis­sa. Täl­le ei vaan mah­da mitään, jos halu­taan, että tie­don käyt­tä­jät osal­lis­tu­vat sen tuot­ta­mi­sen kustannuksiin.

  9. Val­tion viras­to­jen halu kehit­tää jat­ku­vas­ti omaa infor­maa­tio­lii­ke­toi­min­taan­sa on varo­vas­ti sanot­tu­na kum­mal­lis­ta. Tämä sivu sum­maa hyvin PRH:n käy­tän­nöt. Yri­tys- ja yhtei­sö­tie­to­lain pykälä:

    Tie­to­jen hank­ki­mi­nen yri­tys- ja yhtei­sö­tun­nus­re­kis­te­ris­tä yleis­ten tie­to­verk­ko­jen kaut­ta on maksutonta.

    ei menoa hidas­ta, kos­ka sitä tul­ki­taan niin että pykä­län nojal­la voi­daan vero­va­roin hank­kia web-poh­jai­nen sovel­lus jon­ka tar­koi­tuk­se­na on raja­ta kyse­lyt yhteen yri­tyk­seen kerrallaan.

    Sana­muo­to “Tie­to­jen hank­ki­mi­nen rekis­te­ris­tä X yleis­ten tie­to­verk­ko­jen kaut­ta on mak­su­ton­ta” yleis­ty­nee lain­sää­dän­nös­sä vähi­tel­len, on ikä­vää jos se joh­taa de fac­to tie­don saan­nin rajoit­ta­mi­seen vaik­ka tar­koi­tus on juu­ri päinvastainen. 

    Mak­su­pe­rus­te­lain koh­ta Suo­ri­tet­ta tuot­ta­van viran­omai­sen asia­na on huo­leh­tia sii­tä, ettei suo­rit­teen tuot­ta­mi­ses­ta aiheu­du enem­pää kus­tan­nuk­sia kuin, mitä suo­rit­teen tar­koi­tuk­sen­mu­kai­nen laa­tu­ta­so edel­lyt­tää. on pelk­kää sana­he­li­nää. Käyt­tä­jän kan­nal­ta tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta on se että fak­ta X löy­tyy sekun­nis­sa googlaa­mal­la eli tie­to on ker­taal­leen siir­ret­ty pal­ve­li­mel­le Y, tuot­ta­jan kan­nal­ta on tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta pol­kais­ta pys­tyyn pro­jek­ti jos­sa hal­lin­nol­la riit­tää muka­vaa ja help­poa puu­has­te­le­mis­ta pit­käk­si aikaa.

  10. Ja kyl­lä, aina kun hin­noi­tel­laan yli mar­gi­naa­li­kus­tan­nus­ten syn­tyy hyvin­voin­ti­tap­pioi­ta staat­ti­ses­sa tasa­pai­no­mal­lis­sa. Täl­le ei vaan mah­da mitään, jos halu­taan, että tie­don käyt­tä­jät osal­lis­tu­vat sen tuot­ta­mi­sen kus­tan­nuk­siin.

    Täs­sä tapauk­ses­sa argu­ment­ti on tyh­jä, kos­ka tie­toa jää yhtääl­tä käyt­tä­mät­tä aivan älyt­tö­mäs­ti ja toi­saal­ta tie­to kerä­tään joka tapauk­ses­sa, käy­tet­tiin sitä tai ei. 

    Val­tion teh­tä­vä­nä ei ole kerä­tä rahaa, vaan sen teh­tä­vä­nä on hoi­taa nii­tä asioi­ta, joi­ta mark­ki­nat eivät hoi­da tai hoi­ta­vat huo­nos­ti esi­mer­kik­si ulkois­vai­ku­tus­ten vuok­si. Jos­tain syys­tä suo­ma­lai­set tun­tu­vat kui­ten­kin ajat­te­le­van, että nime­no­maan rahan kerää­mi­nen veroil­la ja mak­suil­la oli­si val­tion tehtävä.

  11. Kyl­lä nämä uudem­mat tilas­tot löy­tyy aika hyvin netis­tä Tilas­to­kes­kuk­sen sivuil­ta. Osmon etsi­mään asi­aan löy­tyy tau­lu­koi­ta esim. tuolta:
    http://pxweb2.stat.fi/Database/StatFin/Vrm/tyokay/tyokay_fi.asp
    Sen sijaan pit­kiin aika­sar­joi­hin pitää käy­dä tutus­tu­mas­sa kir­jas­tos­sa, siel­lä Hel­sin­gis­sä on esim. mai­nio Tilas­to­kir­jas­to, jos­sa tuli aikoi­naan pal­jon­kin aikaa vietettyä.

  12. Jul­ki­set tilas­tot ilmaisiksi!” 

    Täy­sin samaa mieltä.

    Ilk­ka, olet kir­joi­tuk­ses­ta­si pää­tel­len ilmei­ses­ti tilas­toih­mi­siä. Osoi­sit­ko­han ker­toa, mis­tä löy­tyy laa­jen­net­tu ja viral­li­sem­pi ver­sio perus­teis­ta, joi­ta yllä esi­tät? Olen jul­kis­sek­to­rin tilas­to­hep­pu­na häm­mäs­tel­lyt, mik­si Tilas­to­kes­kus alle­kir­joi­tut­taa sopimuksia,joiden mukaan juli­ki­sen toi­mi­jan Tilas­to­kes­kuk­sel­ta tilaa­mia tie­to­ja, ei saa kat­ta­vas­sa (yksi­tyis­koh­tai­ses­sa) muo­dos­sa antaa jul­ki­suu­teen, esim lehdistölle.

  13. Ko. sään­nös on Val­tion maksuperustelaki. 

    Asias­ta on teh­ty myös sel­vi­tyk­siä ja annet­tu toimenpide-ehdotuksia. 

    http://herkules.oulu.fi/isbn9514255178/html/x400.html

    Kysees­sä on suu­ren luo­kan kau­pan­käyn­ti, jos­sa osa val­tion tulois­ta tulee mak­sul­li­sis­ta palveluista.

    Se mikä eni­ten nyp­pii on ihmis­ten tie­to­jen kaup­paa­mi­nen kai­kil­le haluk­kail­le. AKE ja vas­taa­vat myy­vät rekis­te­ri­tie­to­ja mark­ki­na­käyt­töön. Itses­tään sel­vää pitäi­si olla, että tie­to­jen luo­vu­tuk­seen tuli­si kysyä lupa hen­ki­löl­tä. Nyt tilan­ne on se, että hen­ki­lön pitää hakea itse tiedonluovutuskieltoa.

  14. Orvot, elä­ke­läi­set, työt­tö­mät, lap­si­per­heet ja monet muut ihmis­jou­kot ovat ehkä enem­män tulon­siir­to­jen tar­pees­sa kun tilastojenkäyttäjät.”

    Nämä samat ihmi­set ovat myös tilas­to­jen käyttäjiä.
    Demo­kra­tia toi­mii sitä parem­min mitä enem­män kan­sa­lai­sil­la on tie­toa. Tilas­tot ker­to­vat pal­jon yhteiskunnasta.
    Jos tie­to sul­je­taan mak­sul­li­suu­en taak­se syn­tyy demo­kra­tia­va­jet­ta, kos­ka vain varak­kail­la on varaa yhteis­kun­nal­li­seen tietoon.

  15. Osmo: “Mik­si val­tio las­kut­taa ”omis­ta­ji­aan” ja tuot­taa näin sel­vää hyvin­voin­ti­tap­pio­ta tie­don ali­käy­tön muodossa.”

    Asian voi näh­dä myös toi­sel­la tavalla. 

    Tilas­to­kes­kuk­sen toi­min­nas­ta syn­tyy tiet­ty vuo­tui­nen kulu. Jos tie­dois­ta las­kut­ta­mi­nen lope­tet­tai­siin, pitäi­si joko toi­min­taa supis­taa tai lisä­tä suo­raa budjettirahoitusta.

    Nykyi­nen mal­li perus­tuu sii­hen, että val­tio mak­saa val­tao­san työs­tä ja tie­toa tar­vit­se­va loput. Eikö ole ihan perus­tel­tua, että osa kus­tan­nuk­ses­ta koh­dis­te­taan sil­le, joka tie­toa tarvitsee?

    Ongel­mal­li­nen tilan­ne oli­si vas­ta, jos Tilas­to­kes­kus oli­si yksi­tyi­nen toi­mi­ja, joka teki­si mak­sul­li­se­na pal­ve­lu­na työn val­tiol­le ja sit­ten las­kut­tai­si vie­lä toi­seen ker­taan kan­sa­lai­sia ja gene­roi­si siten voittoa.

  16. Ehdot­to­mas­ti asian pitäi­si olla näin kuten ehdo­tet­tu. Asi­aa kuvaa hyvin puo­lel­la kapa­si­tee­til­la jat­ku­vas­ti rul­laa­vat junat (tie­tyt lin­jat), onko val­tio­joh­toi­sen juna­ra­tam­me tar­koi­tus tuot­taa val­tiol­le mak­si­maa­li­sen voi­ton vai tuot­taa mak­si­maa­li­nen hyvin­voin­ti sen omis­ta­jil­le (eli taval­li­sil­le kansalaisille)? 

    Lip­pu­jen hin­toi­hin pitäi­si sovel­taa samaa logiik­kaa kuin käy­te­tään len­to­yh­tiöis­sä, kun ostat lip­pusi hyvis­sä­ajoin saat sen mer­kit­tä­väs­ti hal­vem­mal­la. Kun juna sit­ten alkaa täyt­ty­mään hin­ta kipu­aa pik­ku­hil­jaa ylös­päin. Tämä mak­si­moi­si itsea­sias­sa sekä voi­ton että mat­kus­ta­ja­ka­pa­si­tee­tin käytön.

    Osmon ilmoit­ta­ma epä­koh­ta on osa suu­rem­paa epä­koh­taa jota on täs­sä blo­gis­sa muis­taak­se­ni pui­tu aiem­min­kin (val­tion tuot­ta­mat kar­tat); val­tio kes­kit­tyy lii­kaa itseen­sä eikä sen jäseniin.

  17. Jani:
    Ben­sii­nin myyn­ti­ti­las­to löy­tyy Kau­pan lii­ke­vaih­to­ku­vaa­ja tilas­ton alta, hae toi­mia­lan Polt­toai­nei­den vähit­täis­kaup­pa (473) tiedot:
    http://pxweb2.stat.fi/Database/StatFin/kau/klv/klv_fi.asp

    Kyl­lä Tilas­to­kes­kus aika hyvin tekee tie­ton­sa jul­ki­sik­si. Jos­kus ne on han­ka­la löy­tää, mut­ta kan­nat­taa roh­keas­ti kysyä. Tilas­to­kir­jas­to palvelee.

    Usein haluai­sin kyl­lä tar­kem­pia luo­ki­tuk­sia esim­ker­kik­si kou­lu­tuk­sen tai maan­tie­teel­li­sen alu­een osal­ta, mut­ta näi­den jul­kai­se­mi­ses­sa yksi­tyi­syy­den suo­ja aset­taa rajoitteita.
    Esi­mer­kik­si, vaik­ka Tilas­to­kes­kus voi­si jul­kis­taa kol­me vuot­ta työ­elä­mäs­sä ollei­den kan­san­ta­lous­tie­det­tä opis­kel­lei­den val­tio­tie­tei­den mais­te­rei­den kes­kian­siot Hel­sin­gis­sä, yksi­tyi­syy­den suo­ja estäi­si saman jul­kai­se­mis­ta Rova­nie­men osal­ta jos siel­lä on vain kak­si täl­lais­ta hen­ki­löä. Tar­kem­pien luo­ki­tus­ten osal­ta tulee näi­tä ongel­mia, jon­ka takia nii­den tuot­ta­mi­nen vaa­tii väis­tä­mät­tä lisä­työ­tä. Jon­kun pitää käy­dä läpi tie­dot ja var­mis­taa ettei ketään yri­tys­tä tai hen­ki­löä voi­da yksi­löi­dä mis­sään olo­suh­teis­sa (edes yhdis­te­le­mäl­lä mui­hin tilas­toi­hin tai tietoihin–esim. jos on jo jul­kis­tet­tu kan­san­ta­lous­tie­tei­li­jöi­den kes­ki­nan­siot Espoos­sa ja Kau­niai­sis­sa yhteen­sä, jos jul­kais­taan kes­kian­siot Espoos­sa, niin sen Kau­niai­sis­sa ole­van kan­san­ta­lous­tie­tei­li­jän yksi­tyi­syys on uhattu).

    Toi­saal­ta Tilas­to­kes­kuk­sen mak­sul­li­nen­kaan pal­ve­lu ei ole tuhot­to­man hin­tais­ta. Tie­to­han on ilmais­ta, asia­kas mak­saa vain sii­tä lisä­työs­tä joka sen tie­don hake­mi­nen ja lähet­tä­mi­nen vie. Yksin­ker­tais­ten kyse­lyi­den osal­la puhu­taan lähin­nä minuu­teis­ta, eikä sel­lai­ses­ta vält­tä­mät­tä veloi­te­ta ollenkaan.

    Paran­ta­mi­sen varaa toki on, mut­ta minun koke­muk­se­ni mukaan Tilas­to­kes­kuk­sen net­ti­si­vut ja pal­ve­lut ovat hyvää kan­sain­vä­lis­tä tasoa. Yhdys­val­lois­sa tilan­ne on tosi­aan usein parem­pi, mut­ta siel­lä voi­daan hyö­dyn­tä skaa­lae­tu­ja aivan eri taval­la kun pie­nes­sä Suo­mes­sa. Tilas­to­toi­meen liit­ty­vän asian­tunt­jia­työn mää­rä on kui­ten­kin usein riip­pu­ma­ton tilas­toi­ta­van alu­een koos­ta. Toi­saal­ta monien tie­to­jen osal­ta USA on suo­ras­taan kehi­tys­maa. Siel­lä­hän las­ke­taan väes­tö kym­me­nen vuo­den välein.

  18. web-poh­jai­nen sovel­lus jon­ka tar­koi­tuk­se­na on raja­ta kyse­lyt yhteen yri­tyk­seen kerrallaan.”

    On aivan eri asia luo­vut­taa rekis­te­ris­tä tie­to­ja kun luo­vut­taa koko rekis­te­ri. Käsit­tääk­se­ni rekis­te­rien hal­lin­taa kos­ke­vat ihan omat lain­sää­dän­tön­sä, ilmoi­tus­vel­vol­li­suu­det tie­to­suo­ja­val­tuu­te­tul­le, jne. Usein on perus­tel­tua että yksit­täi­set tie­dot ovat saa­ta­vil­la, mut­ta koko rekis­te­rin kopioi­mi­nen oli­si hyvin ongel­mal­lis­ta. Täs­tä esi­mer­kik­ki­nä vaik­ka yllä Fil­la­rit­to­man pahek­sun­ta AKE:n rekis­te­rien myy­mi­ses­tä. Koko­nai­sen rekis­te­rin luo­vut­ta­mis­ta pide­tään perus­tel­lus­ti eri asia­na kun yksit­täis­ten tie­to­jen luovuttamista.

    Hyvän tie­don tuot­ta­mi­sen edel­ly­tys on hyvä yksi­tyi­syy­den suo­ja. Kyse­lyi­hin vas­ta­taan totuu­den­mu­kai­ses­ti ja luo­tet­ta­vas­ti vain jos vas­taa­jat luot­ta­vat sii­hen ettei hei­dän tie­to­jaan käy­te­tä vää­rin. Luot­ta­muk­sen voi menet­tää vain ker­ran, jon­ka takia on perus­tel­tua että tilas­to­vi­ran­omai­set ovat näis­sä asiois­sa ennem­min lii­an varo­vai­sia kuin päin­vas­toin. Esi­mer­kik­si kuu­kausit­tai­set tie­dot Nokian lii­ke­vaih­dos­ta, bonuk­sis­ta ja pal­kois­ta on hyvin arka­luon­tois­ta tie­toa, mut­ta tilas­to­jen laa­ti­mi­sen kan­nal­ta oleel­li­sia. Tois­tai­sek­si Nokia luot­taa sii­hen että Tilas­to­kes­kus osaa käsi­tel­lä tie­dot oikein. Jos tämä muut­tui­si, Nokia voi­si lopet­taa kyse­lyi­hin vas­taa­mi­sen ja tilas­to­jen laa­tu kär­sii. Tilas­toeet­ti­set peri­aat­teet pitää ottaa vaka­vas­ti, vaik­ka ne usein han­ka­loit­ta­vat­kin tie­don jaka­mis­ta. Suo­mes­sa näin on yleen­sä teh­ty, jon­ka takia tääl­lä vas­taus­pro­sen­tit ja tilas­to­jen luo­tet­ta­vuus on maa­il­man­luok­kaa. Sii­tä kan­nat­taa olla ylpeä ja pitää kiinni.

  19. Jos tie­dois­ta las­kut­ta­mi­nen lope­tet­tai­siin, pitäi­si joko toi­min­taa supis­taa tai lisä­tä suo­raa budjettirahoitusta.”

    Edel­lyt­täen että toi­min­ta on voitollista.

    Tilas­to­kes­kuk­sen vuo­si­ker­to­mus 2008:

    Mak­sul­li­sen toi­min­nan tuo­tot kas­voi­vat hieman
    edel­lis­vuo­des­ta. Mak­sul­li­ses­ta toi­min­nas­ta kertyi
    tuot­to­ja 9,0 mil­joo­naa euroa. Toi­min­nan tulos oli
    94 000 euroa ylijäämäinen.

    Uskoo­ko joku tosis­saan että 58,6 Me lii­ke­vaih­toa teke­vän lai­tok­sen sisäl­lä osa­taan ja halu­taan tilas­toi­da yhden pie­nen osa­funk­tion kan­nat­ta­vuus pro­sen­tin tark­kuu­del­la ? Sitä­pait­si tuol­lai­nen tark­kuus ei ihan hal­val­la syn­ny, eikä sil­lä ole mitään teke­mis­tä orga­ni­saa­tion ydin­toi­min­nan kanssa.

  20. Her­bert, verk­ko­jul­kai­su on var­mas­ti hyvin hal­paa ver­rat­tu­na itse tilas­toin­ti­työ­hön. Hätä­ti­las­sa voi­si aja­tel­la niin­kin, että perus­in­for­maa­tio on lukui­na ilmai­sek­si kaik­kien saa­ta­vil­la, mut­ta jos halu­aa hie­no­ja graa­fe­ja tai ana­lyy­siä, sii­tä jou­tui­si pulit­ta­maan jotain.

  21. Suo­men ympä­ris­tö­kes­kus ymmär­tää asian Tilas­to­kes­kus­ta parem­min. Ympä­ris­tö­kes­kus jakaa omia aineis­to­jaan ilmai­sek­si tut­ki­mus­käyt­töön ja muu­hun perus­tel­tuun tar­koi­tuk­seen. Kaik­ki hyö­ty­vät: Aineis­tos­ta saa­daan aikaan ympä­ris­tö­asioi­ta edis­tä­vää tut­ki­mus­ta, joka muu­ten saat­tai­si jää­dä tekemättä.

    Tilas­to­kes­kus ja Ilma­tie­teen lai­tos ovat päin vas­tai­sia esi­merk­ke­jä. Isois­sa EU-tut­ki­mus­hank­keis­sa on rahaa laa­jem­pien­kin aineis­to­jen hank­ki­mi­seen, mut­ta mon­ta gra­du­tut­ki­mus­ta tai hei­kom­min rahoi­tet­tua väi­tös­kir­ja­tut­ki­mus­ta ja jää­nyt teke­mät­tä Tilas­to­kes­kuk­sen roi­mien mak­su­jen takia. 

    Osa kuluis­ta koh­dis­te­taan sil­le, joka tie­toa tar­vit­see” on hyvä läh­tö­koh­ta, mut­ta ei päde täs­sä tapauk­ses­sa. Toki tut­ki­muk­sen teki­jä “tar­vit­see tie­to­ja” tut­ki­muk­sel­leen, mut­ta hänen lop­pu­tuo­tok­sen­sa pal­ve­lee yhteis­kun­taa enem­män kuin pelk­kä raa­ka nume­roai­neis­to Tilas­to­kes­kuk­sen tie­to­ko­neil­la. Tut­ki­mus­tu­lok­set ovat yleen­sä ei-kau­pal­li­sia, joten tut­ki­ja ei voi sitä kaut­ta saa­da rahal­lis­ta hyö­tyä tilas­toai­neis­ton käytöstä.

    Tilas­to­tie­to voi hyvin pysyä mak­sul­li­se­na yri­tyk­sil­le, mut­ta aineis­to­jen edullinen/ilmainen luo­vu­tus val­tion kus­tan­ta­mien yli­opis­to­jen tut­ki­mus­käy­töön luu­li­si ole­van kaik­kien etu.

  22. Tiedemies:“Tässä tapauk­ses­sa argu­ment­ti on tyh­jä, kos­ka tie­toa jää yhtääl­tä käyt­tä­mät­tä aivan älyt­tö­mäs­ti ja toi­saal­ta tie­to kerä­tään joka tapauk­ses­sa, käy­tet­tiin sitä tai ei.”

    Jeps, mut­ta tot­ta­kai mei­dän pitää tasa­pai­not­taa tulon­siir­toa veron­mak­sa­jil­ta tie­don käyt­tä­jil­le ja hyvin­voin­ti­tap­pioi­ta, jot­ka syn­ty­vät, kun hin­noi­tel­laan yli mar­gi­naa­li­kus­tan­nus­ten juu­ri niin kuin ilk­ka kirjoitti.

    Yleen­sä rei­lu­na tasa­pai­no­na pide­tään tilan­net­ta, jos­sa val­tio ei tuo­ta pal­ve­lul­la voit­toa, eikä tappiota.

    Val­tion teh­tä­vä­nä ei ole kerä­tä rahaa,”

    Ei ehkä sinun mie­les­tä, mut­ta mis­tä tie­dät mitä polii­ti­kot ja byro­kraa­tit ajat­te­le­vat, kun ne miet­ti­vät pal­jon­ko tilas­to­kes­kuk­sen pitäi­si las­kut­taa tiedoistaan?

    ” vaan sen teh­tä­vä­nä on hoi­taa nii­tä asioi­ta, joi­ta mark­ki­nat eivät hoi­da tai hoi­ta­vat huo­nos­ti esi­mer­kik­si ulkois­vai­ku­tus­ten vuoksi.”

    Jeps, ja val­tiol­la on eri­lai­sia tapo­ja hoi­taa näi­tä, esim. siten, että se antaa jon­kun arvon tulon­jaon tasai­suu­del­le eikä ala ehdoin tah­doin siir­tä­mään varal­li­suut­ta veron­mak­sa­jil­ta tutkijoille.

    Meil­lä pitäi­si olla joku mene­tel­mä haa­ru­koi­da sitä miten pal­jon hyvin­voin­ti­tap­pio­ta syn­tyy, kun tilas­toil­la on nykyi­set hin­nat. Pal­jon­ko Osmon avus­ta­jal­ta meni aikaa tie­don kai­va­mi­seen netis­tä ver­rat­tu­na sii­hen, että hän oli­si kai­va­nut sen tilas­to­kes­kuk­ses­ta? Kuin­ka pal­jon Osmo­ja meil­lä on? Miten pal­jon hait­taa tulon­jaon epä­ta­sai­suus ja vero­tuk­sen kan­nus­tin­vai­ku­tus­ten muu­tok­set aiheuttavat?

    Herbert:“Ongelmallinen tilan­ne oli­si vas­ta, jos Tilas­to­kes­kus oli­si yksi­tyi­nen toi­mi­ja, joka teki­si mak­sul­li­se­na pal­ve­lu­na työn val­tiol­le ja sit­ten las­kut­tai­si vie­lä toi­seen ker­taan kan­sa­lai­sia ja gene­roi­si siten voittoa.”

    Jos tilas­to­kes­kus oli­si yksi­tyi­nen mitään ongel­maa ei oli­si. Val­tio sai­si tilas­ton­sa sitä hal­vem­mal­la mitä enem­män yksi­tyi­nen toi­mi­ja onnis­tui­si hank­ki­maan tulo­ja myy­mäl­lä tie­toa muille.

  23. Val­tion rahoil­la tuo­te­taan vaik­ka mitä muu­ta­kin tie­toa, joka on mak­sul­lis­ta tai han­ka­las­ti saatavissa. 

    Esi­mer­kik­si KOTUS ei jul­kai­se ilmai­sek­si ver­kos­sa pal­joa­kaan tuot­ta­mas­taan mate­ri­aa­lis­ta, vaik­ka laf­ka pit­käl­ti on ole­mas­sa suo­jel­lak­seen suo­men kiel­tä. Ilmei­ses­ti köy­hien tar­peil­la ei ole väliä. Ongel­ma ei oli­si suu­ri, jos vapaeh­tois­työl­lä saa­tai­siin vas­taa­vat mate­ri­aa­lit verk­koon ja KOTUS tar­peet­to­mak­si. Jotain kie­liop­pe­ja ja oikein­kir­joi­tus­oh­jei­ta jo löy­tyy­kin, mut­ta sana­kir­jo­ja yms. saa­daan odot­taa vie­lä kym­me­niä vuo­sia. Ruot­sin KOTUS­ta vas­taa­va laf­ka toi­mii tar­koi­tuk­sen­sa mukai­ses­ti eli toi­mit­taa ruot­sin kan­nal­ta tär­keä­tä mats­kua verkkoon.

    Toi­se­na esi­merk­ki­nä voi­si mai­ni­ta väi­tös­kir­jat. Mie­les­tä­ni yli­opis­tot ja toh­to­rit tuli­si pää­sään­töi­ses­ti vel­voit­taa siir­tä­mään väi­tök­set verk­koon, mik­sei lisu­rit ja gradutkin. 

    Sitä­kin voi­si ihme­tel­lä, mik­si Suo­mes­sa niin har­voin luen­to­ja, puhe­ti­lai­suuk­sia, semi­naa­re­ja jne. siir­re­tään verk­koon kuun­nel­ta­vik­si. ON joten­kin jär­jen vas­tais­ta jär­jes­tää suu­rel­la­kin rahal­la tär­keä semi­naa­ri huo­leh­ti­mat­ta sii­tä, että mah­dol­li­sim­man moni pää­si­si naut­ti­maan semi­naa­rin annis­ta. Nyky­ti­lan­tees­sa tär­keät­kin aja­tuk­set pit­käl­ti katoa­vat ikui­ses­ti tai eivät aina­kaan saa ansait­se­maan­sa jul­ki­suut­ta. Rahas­ta ei voi olla kysy­mys, kos­ka äänit­tä­mi­nen on nyky­tek­no­lo­gial­la hal­paa. Suo­mi on täs­sä­kin suh­tees­sa jää­nyt kehi­tys­maak­si. En tie­dä miksi.

  24. Tilas­to­kes­kuk­sen toi­min­nas­ta syn­tyy tiet­ty vuo­tui­nen kulu. Jos tie­dois­ta las­kut­ta­mi­nen lope­tet­tai­siin, pitäi­si joko toi­min­taa supis­taa tai lisä­tä suo­raa budjettirahoitusta.

    No sit­ten lisä­tään bud­jet­ti­ra­hoi­tus­ta. Tai ote­taan se yhdek­sän mil­joo­naa euroa vaik­ka media­mak­sun tuloista.

  25. Esi­mer­kik­si, vaik­ka Tilas­to­kes­kus voi­si jul­kis­taa kol­me vuot­ta työ­elä­mäs­sä ollei­den kan­san­ta­lous­tie­det­tä opis­kel­lei­den val­tio­tie­tei­den mais­te­rei­den kes­kian­siot Hel­sin­gis­sä, yksi­tyi­syy­den suo­ja estäi­si saman jul­kai­se­mis­ta Rova­nie­men osal­ta jos siel­lä on vain kak­si täl­lais­ta henkilöä.

    Tuol­lai­ses­sa har­mil­li­ses­sa tapauk­ses­sa voi onnek­si tse­ka­ta kenen tahan­sa kan­sa­lai­sen vero­tie­dot “vero­ka­len­te­ris­ta”.

  26. Vino, aina­kin väi­tös­kir­jo­ja on ver­kos­sa ilmai­sek­si, tie­dän omas­ta kokemuksesta…”

    Oulus­ta jopa aika kat­ta­vas­ti muu­ta­mal­ta vii­me vuo­del­ta. Mut­ta tar­koi­tin sitä, että kaik­ki pitäi­si vel­voit­taa lait­ta­maan väik­kä­ri ja muut­kin opin­näyt­teet verk­koon ja yli­opis­ton pitäi­si teh­dä se hel­pok­si. Nykyi­nen käy­tän­tö huk­kaa val­ta­van mää­rän tie­toa, kos­ka se on “kät­kös­sä” parin kir­jas­ton takahuoneissa.

  27. Tuli­pa vaan yht’äk­kia mie­lee­ni has­su aja­tus, että jos­ko jokai­sel­la kan­sa­lai­sel­la oli­si pää­sy tiet­tyi­hin valtion/kunnan hal­lin­noi­miin tie­to­kan­ta­tie­toi­hin, niin eikö sit­ten samal­la voi­tai­si sal­lia tie­to­kan­ta­ha­ku­ja noi­hin tie­to­kan­toi­hin. Eli ihan puh­tal­la SQL-kie­lil­lä sal­lit­tai­siin kan­sa­lai­sil­le pää­sy teke­mään tietokantakyselyjä.

    Jos yo. mal­li ei kävi­si, niin sit­ten sal­lit­tai­siin aina­kin se, että voi ns. “imu­roi­da” data tie­to­kan­nois­ta omal­le koneel­leen myö­hem­pää ana­ly­noin­tia varten.

    Mikä­hän täs­sä yo. aja­tuk­ses­sa ei sit­ten kävi­si­kään vir­ka­mie­hen ajatukseen.

  28. Taval­li­nen tek­nik­ko on asian yti­mes­sä. Jos data oli­si vapaas­ti käy­tet­tä­vis­sä hyvin doku­men­toi­dun APIn kaut­ta niin voi­tai­siin näh­dä kai­ken­lai­sia hyö­dyl­li­siä sovel­luk­sia. Vaik­ka sel­lai­nen ohjel­ma joka tar­kis­tai­si luku­ja teks­tis­tä, vähän niin kuin oiko­lu­kuoh­jel­ma, esim. verk­ko­jul­kai­sui­hin. Tai sit­ten ei näh­täi­si. Olen­nais­ta on se että emme tie­dä, ja emme tule tie­tä­mään niin kau­an kuin tie­to on luk­ko­jen taka­na. Noi­den pal­ve­lui­den myyn­ti­tu­lot on minus­ta aika pie­ni hin­ta vastauksesta.

  29. miten tämä jul­ki­sen han­kin­nan tie­don omis­tus oiken menee?

    käsit­tääk­se­ni kart­ta­poh­jat yms on tuo­tet­tu val­tion varoil­la ja ne on siir­ret­ty jon­kin osa­keyh­tiön (besim. kar­ta­kes­kus) omai­suu­dek­si? kos­kee maa- ja merikarttoja.

    eräis­sä muis­sa mais­sa yhteis­kun­nan mak­sa­mat kart­ta­poh­jat ovat public domain- tyy­li­siä. Suo­mes­sa tai­ta­vat olla jo nyt tai koh­ta ulko­lais­ten omis­tuk­ses­sa — ja mak­sam­me kar­tois­ta tois­ta­mi­seen ja ikuisesti.

    näin suo­mes­sa­kin val­tion omai­suut­ta saa­te­taan edul­li­ses­ti ilman tar­jous­kil­pai­lua yksi­tyi­siin käsiin — kuten itänapurissa?

  30. Jul­ki­ses­ti kerä­tyt tie­dot ilmai­sik­si, mak­sul­lis­ta olkoon edel­leen se, jos pyy­tää Tilas­to­kes­kus­ta laa­ti­maan rää­tä­löi­ty­jä tilas­to­ja, mis­tä koi­tuu sel­vää lisätyötä.”

    Juu­ri noin. Yri­tä­päs löy­tää Suo­mes­ta THL:n (ex-KTL) tai Kelan tuot­ta­mia tie­to­ja ruo­ka-aineis­ta. Rahal­la saa.

    Muu­al­ta nuo tie­dot löy­ty­vät ilmai­sek­si useis­sa eri tie­to­muo­dois­sa. Var­sin­kin USA:ssa dataa suo­ras­taan tyrkytetään. 

    Tilas­to­kes­kus myös pant­taa joi­ta­kin tie­to­ja. Yri­tä­pä löy­tää maa­ta­lou­den bkt-osuus, kun maa­ta­lou­den mainitsit.

  31. Jos yo. mal­li ei kävi­si, niin sit­ten sal­lit­tai­siin aina­kin se, että voi ns. “imu­roi­da” data tie­to­kan­nois­ta omal­le koneel­leen myö­hem­pää ana­ly­noin­tia varten.
    Mikä­hän täs­sä yo. aja­tuk­ses­sa ei sit­ten kävi­si­kään vir­ka­mie­hen ajatukseen.”

    Sel­lai­nen sotii yksi­tyi­syy­den suo­jaa ja tilas­toeet­ti­siä peri­aat­tei­ta vas­taan. Lisää tuos­ta lin­kis­tä (luu­len, pdf ei avau­du minun koneella):
    http://stat.fi/org/periaatteet/eettinen_opas.html
    Ei ne Tilas­to­kes­kuk­sen datat tyh­jäs­tä ilmes­ty, vaan ne kerä­tään kyse­lyil­lä kan­sa­lai­sil­ta ja yri­tyk­sil­tä. Jos kaik­ki raa­ka­da­ta työn­ne­tään net­tiin kil­pai­li­joi­den ja naa­pu­rei­den tut­kit­ta­vak­si, niin veik­kaan ettei kyse­lyi­hin enää sen jäl­keen vas­tat­tai­si samal­la taval­la. Jos oli­si ole­mas­sa jokin help­po tapa antaa aineis­tot ylei­sön käyt­töön, niin kyl­lä se oli­si jo teh­ty. Tilas­to­kes­kus halu­aa pal­vel­la ja halu­aa että sen tie­to­ja käy­te­tään, mut­ta tilas­toe­tiik­ka ja lain­sää­dän­tö aset­taa tie­to­jen jaka­mi­sel­le tiet­ty­jä rajoit­tei­ta. On absur­di aja­tuk­se­na­kin että vir­ka­mie­het tahal­laan pimit­täi­si­vät tie­toa kan­sa­lai­sil­ta. Mik­si he niin tekisivät? 

    Uskoo­ko joku tosis­saan että 58,6 Me lii­ke­vaih­toa teke­vän lai­tok­sen sisäl­lä osa­taan ja halu­taan tilas­toi­da yhden pie­nen osa­funk­tion kan­nat­ta­vuus pro­sen­tin tark­kuu­del­la ? Sitä­pait­si tuol­lai­nen tark­kuus ei ihan hal­val­la syn­ny, eikä sil­lä ole mitään teke­mis­tä orga­ni­saa­tion ydin­toi­min­nan kanssa.”
    Mei­naat­ko että se on niin pie­ni lai­tos ettei ammat­ti­tai­to rii­tä kan­nat­ta­vuu­den seu­ran­taan, vai ettei isot lai­tok­set yli­pää­tään kyke­ne sii­hen? Uskoi­sin että kaik­ki suu­ret yri­tyk­set seu­raa­vat pien­ten osa­funk­tioi­den kan­nat­ta­vuut­ta pro­sen­tin tark­kuu­del­la. Ei mitään Noki­aa voi­da joh­taa mutu-tun­tu­mal­ta, vaan kyl­lä sii­nä on apu­na ihan tilas­to­ja sii­tä mihin resurs­se­ja käy­te­tään ja mitä niil­lä tuo­te­taan. Val­tion lai­tok­sis­sa tilan­ne on sama. Tie­to­ja tar­vi­taan pää­tök­sen­teon apuvälineeksi.
    TK:ssa työn­te­ki­jät rapor­toi­vat muis­taak­se­ni var­tin tark­kuu­del­la mihin pro­jek­tiin tai tilas­toon työ­ai­kan­sa käyt­tä­vät. Kyl­lä sii­tä syn­tyy dataa jos­ta noi­ta kan­nat­ta­vuus nume­roi­ta voi tuot­taa, vaik­ka­pa sit­ten pro­mil­len tark­kuu­del­la. Ei se tie­ten­kään ilmais­ta ole että työn­te­ki­jät rapor­toi­vat sel­lais­ta, mut­ta toi­saal­ta joten­kin sitä­kin orga­ni­saa­tio­ta pitää joh­taa. Ydin­toi­min­nan teho­kas suo­rit­ta­mi­nen edel­lyt­tää sen että pul­jun joh­ta­jat tie­tä­vät mihin kaik­ki resurs­sit menee. Väit­täi­sin että yleen­sä val­tion laf­kois­sa teho­ton työn orga­ni­soin­ti on suu­rem­pi ongel­ma kun tuot­ta­vuu­den seu­ran­taan käy­tet­ty aika, eli se tuot­ta­vuu­den seu­ran­ta on aina­kin poten­ti­aa­li­ses­ti hyö­dyl­lis­tä. Toki on eri asia mitä joh­to­por­ras sit­ten sil­lä datal­la tekee.

  32. Art­tu­ri kir­joit­ti 15.9.2009 kel­lo 15:09

    Meil­lä pitäi­si olla joku mene­tel­mä haa­ru­koi­da sitä miten pal­jon hyvin­voin­ti­tap­pio­ta syn­tyy, kun tilas­toil­la on nykyi­set hin­nat. Pal­jon­ko Osmon avus­ta­jal­ta meni aikaa tie­don kai­va­mi­seen netis­tä ver­rat­tu­na sii­hen, että hän oli­si kai­va­nut sen tilas­to­kes­kuk­ses­ta? Kuin­ka pal­jon Osmo­ja meil­lä on? Miten pal­jon hait­taa tulon­jaon epä­ta­sai­suus ja vero­tuk­sen kan­nus­tin­vai­ku­tus­ten muu­tok­set aiheuttavat?”

    Jos jon­kun mie­les­tä tuos­sa oli hiu­kan eli­tis­ti­nen sävy hän luke­koon uudel­leen kirjoituksen:

    Jani kir­joit­ti 15.9.2009 kel­lo 9:41

    Noin yleen­sä­kin Suo­mes­ta saa huo­nos­ti tilas­to­ja. Vii­me kesä­nä yri­tin haes­kel­la kuu­kausit­tais­ta tilas­toa ben­sii­nin myyn­nis­tä, kun mie­tin pal­jon­ko­han hin­to­jen nousu on vai­kut­ta­nut autol­la aja­mi­seen. En löy­tä­nyt tilastoa.

    Tilas­to­jen puu­te on mie­les­tä­ni este kil­pai­lun toteu­tu­mi­sel­le kau­pan alal­la. Kun ihmi­sil­lä ei ole ajan­koh­tais­ta tie­toa, niin sit­ten sitä ollaan kaup­piai­den armoil­la. Yksi esi­merk­ki on asun­to­kaup­pa, jos­sa välit­tä­jät toi­tot­ta­vat omia totuuk­si­aan lähes vii­kot­tain ja jul­ki­nen tilas­to ilmes­tyy vain 4 ker­taa vuo­des­sa ja mel­ko pit­kän ajan pääs­tä nel­jän­nes­vuo­den lop­pu­mi­ses­ta. Ympä­ris­tö­mi­nis­te­riön asun­to­jen hin­ta­tie­dot ‑pal­ve­lu on taas ampu­toi­tu välit­tä­jien toi­mes­ta sisäl­tä­mään vain osa kaupoista.”

  33. Ilmas­to­tie­tei­ly­lai­tok­sen läm­pö­ti­la­ti­las­tot ovat myös yksi kal­liis­ti hin­noi­tel­tu val­tio­sa­lai­suus. Luu­li­si että lyö­mäl­lä läm­pö­ti­la­mit­taus­da­tat 1900-luvun alus­ta tis­kiin jokai­nen näki­si miten esim 2000-luvun ja 1930-luvun läm­pö­ti­lae­rot olivatkaan.

    Nyt osa datois­ta näkyy esim GIS­Sin kaut­ta, mut­ta alkaen jos­tain 1950-luvul­ta, ja sisäl­täen GIS­Sin “kor­jauk­set”.

  34. Tämä on näi­tä asioi­ta, jot­ka aina­kin jol­lain tasol­la ovat Piraat­ti­puo­lu­een agen­dal­la (käsit­tääk­se­ni). Tie­don vapaut­ta var­ten Tie­to­yh­teis­kun­ta­puo­lue yri­tet­tiin perus­taa ja Piraat­ti­puo­lue paria astet­ta popu­lis­ti­sem­pa­na onnis­tut­tiin perustamaan 🙂

  35. Jeps, ja val­tiol­la on eri­lai­sia tapo­ja hoi­taa näi­tä, esim. siten, että se antaa jon­kun arvon tulon­jaon tasai­suu­del­le eikä ala ehdoin tah­doin siir­tä­mään varal­li­suut­ta veron­mak­sa­jil­ta tut­ki­joil­le.

    Argu­ment­ti on edel­leen tyh­jä. Ne tilas­tot on jo kerät­ty vero­va­roin ja pit­käl­ti vero­va­roin teh­tä­viä tut­ki­muk­sia var­ten. Mak­sut, joi­ta niis­tä nyt mak­se­taan, ovat pit­käl­ti rahan siir­tä­mis­tä val­tion tas­kus­ta toiseen.

    Yksi­tyi­set tahot eivät mak­sa niis­tä nyt­kään pen­niä­kään. Sen­si­jaan yli­opis­ton tai (val­tio­ra­hoit­tei­sen) tut­ki­mus­laf­kan byro­kraat­ti päät­tää, kenen tut­ki­jan tar­pei­siin rahaa siir­re­tään val­tion yhdes­tä tas­kus­ta toiseen.

    Meil­lä pitäi­si olla joku mene­tel­mä haa­ru­koi­da sitä miten pal­jon hyvin­voin­ti­tap­pio­ta syn­tyy, kun tilas­toil­la on nykyi­set hin­nat.

    Nykyi­ses­sä tilan­tees­sa kaik­ki on hyvin­voin­ti­tap­pio­ta, kos­ka sitä rahaa ei edel­leen­kään kerä­tä kenel­tä­kään yksi­tyi­sel­tä, vaan sekin raha on vero­ra­haa, jol­la näi­tä mak­sel­laan. Data on niuk­kaa kei­no­te­koi­ses­ti ja joil­lain tut­ki­joil­la ei ole halua ryh­tyä sii­hen työ­hön, että sai­si “mak­set­tua” tuon datan vero­ra­hois­ta. Sys­tee­mi siis tuot­taa vain työ­tä (joka sekin mak­se­taan vero­ra­hois­ta liki 100 pro­sent­ti­ses­ti), mut­tei mitään hyö­tyä eikä mitään rahoi­tus­ta tämän datan keräämiseksi.

    Voi olla, että jot­kut fir­mat tms. mark­ki­noin­ti­tut­ki­muk­siin­sa ja sen­sel­lai­siin halua­vat tuo­ta dataa ja mak­sa­vat­kin sii­tä. Voi tie­ten­kin olla, että olen yllä ereh­ty­nyt ja että tämä mak­su on mer­kit­tä­vä­kin tulon­läh­de, jota ilman tilas­to­ja ei pal­joa kerät­täi­si. Mut­ta joten­kin en usko.

  36. Crash:
    Tuo sinun mai­nit­se­ma­si ben­san myyn­ti­ti­las­to on saa­ta­vil­la Tilas­to­kes­kuk­sel­ta. Kai­voin sen lin­kin esiin aiem­min täs­sä keskustelussa.

    Tilas­tot ovat ehdot­to­mas­ti tär­kei­tä kil­pai­lun ja demo­kra­tian toteu­tu­mi­sen kan­nal­ta, mut­ta pää­piir­teis­sään ne ovat jo hyvin saa­ta­vil­la. Osmon väi­te että “Tilas­to­kes­kuk­sen tär­keim­mät tie­dot, esi­mer­kik­si tilas­tol­li­nen vuo­si­kir­ja, ovat sala­sa­nan ja mak­sun taka­na” on äly­tön­tä lii­oit­te­lua. Suu­rin osa Tilas­to­kes­kuk­sen tuot­teis­ta on ilmai­sia. Jopa tuon Tilas­tol­li­sen vuo­si­kir­jan, joka lähin­nä vaan koko­aa tilas­to­ja jot­ka ovat saa­ta­vil­la ilmai­sek­si Tilas­to­kes­kuk­sen net­ti­si­vuil­la, on ilmai­sek­si luet­ta­vis­sa kai­kis­sa hyvis­sä kir­jas­tois­sa. Sii­tä voi­si toki lait­taa PDFn net­tiin, mut­ta ei se miten­kään ites­tään­sel­väs­ti ole jär­ke­vää. Jos se vähen­tää kir­jan myyn­ti­tu­lo­ja, ne puut­tu­vat rahat pitää sit­ten verot­taa joka on yhteis­kun­nal­le kallista.

    Jos on jotain tilas­to­ja joi­ta tar­vi­taan ylei­ses­ti, mut­ta mak­sul­li­suu­den takia nii­tä ali­käy­te­tään, niin nii­tä pitää toki siir­tää mak­sut­to­mien pii­riin. Myös jos on joku tar­ve tilas­tol­le, mut­ta tois­tai­sek­si sel­lais­ta ei ole, niin sel­lai­sen teke­mis­tä pitää har­ki­ta. Pitää kui­ten­kin muis­taa että tilas­tot mak­sa­vat ja mak­sul­li­sen toi­min­nan siir­tä­mi­nen mak­sut­to­mak­si mak­saa val­tion bud­je­tis­sa ja yhteis­kun­nal­le vero­tuk­sen syr­jäyt­tä­vän vai­ku­tuk­sen takia. On var­mas­ti tiet­ty­jä tilas­to­ja joi­den saa­ta­vuut­ta pitäi­si paran­taa (nuo monien mai­nit­se­mat sää-datat voi­si olla sel­lai­nen, en tie­dä niis­tä mitään), mut­ta ei voi mie­les­tä­ni yleis­pä­te­väs­ti sanoa että täl­lä het­kel­lä Suo­men tilas­to­lai­tos oli­si epä­on­nis­tu­nut tie­don välit­tä­mi­ses­sä. Puut­tei­ta on, mut­ta kyl­lä suu­rin osa tär­keis­tä tilas­tois­ta on kaik­kien saa­ta­vil­la. Jos vaan osaa Tilas­to­kes­kuk­sen net­ti­si­vu­ja käyt­tää tai keh­taa pyy­tää sii­hen apua.

    Mitä tulee mui­hin lai­tok­siin, niin minun koke­muk­se­ni mukaan esi­mer­kik­si OECDn, Euros­ta­tin ja EKPn net­ti­si­vut ovat hyvin han­ka­lia ver­rat­tu­na Tilas­to­kes­kuk­sen sivui­hin. On var­maan myös tot­tu­mis­ky­sy­mys, mut­ta näi­hin ver­rat­tu­na Tilas­to­kes­kus ei aina­kaan jou­du häpeämään.

  37. Tie­de­mies: Oot­ko sitä miel­tä, että kan­san­edus­ta­jien pitäs saa­da juna­mat­kat ilma­seks, jos junis­sa on tyhjää?

    Tämä kes­kus­te­lu ei kyl­lä edes läh­te­nyt sii­tä liik­keel­le, että onko tilas­to­kes­kuk­sen data saa­ta­vil­la ilmai­sek­si ihmi­sil­le jot­ka ovat töis­sä val­tiol­le, vaan sii­tä, että Osmo Suo­men kan­sa­lai­se­na ei saa­nut dataa ilmaiseksi.

    Nykyi­ses­sä tilan­tees­sa kaik­ki on hyvinvointitappiota”

    Jeps, eli aina kun joku jät­tää käyt­tä­mät­tä sitä dataa, kos­ka se mak­saa likaa syn­tyy hyvin­voin­ti­tap­pioi­ta. Tämä on jo moneen ker­taan täs­sä ket­jus­sa sanot­tu ja sitä on tur­ha tois­taa. Näi­tä hyvin­voin­ti­tap­pioi­ta pitää ver­ra­ta nii­hin tap­pio­hin joi­ta syn­tyi­si, jos data jaet­tai­siin ilmai­sek­si ja toi­min­ta­kus­tan­nuk­set kate­taan vero­va­rois­ta. Ei ole itses­tään sel­vää kum­mat ovat suuremmat.

    Kyse ei siis ole sii­tä kerät­täi­siin­kö tilas­to­ja ilman tätä rahoi­tus­läh­det­tä vaan sii­tä kum­pi on pahem­pi, vero­tus vai käyt­tä­mät­tä jää­neet tilas­tot. Niis­sä molem­mis­sa on huo­not puolensa.

  38. Hie­noa, että Osmo otti aiheen esil­le. On vää­rin, että vero­va­roin tuo­tet­tua, kai­kil­le rele­vant­tia dataa pide­tään mak­su­muu­rin taka­na. Mak­sul­li­suu­den lisäk­si ongel­ma­na on umpi­nai­set, epäs­tan­dar­dit jake­lu­ta­vat. Jot­ta tie­to­ja voi­si mie­lek­kääl­lä taval­la käyt­tää, visa­li­soi­da ja jalos­taa edel­leen, ei rii­tä, että nii­tä voi vain käy­dä luke­mas­sa kir­jas­tos­sa tai lada­ta net­ti­si­vul­ta vaik­ka­pa PDF-muo­dos­sa (se kor­vaa lähin­nä kir­jas­to­käyn­nin). Nii­den pitäi­si olla käy­tet­tä­vis­sä stan­dar­dis­sa digi­taa­li­ses­sa raa­ka­muo­dos­sa (tilas­tot esi­mer­kik­si teks­ti­nä). Nyt monil­la tahoil­la on omia, sul­jet­tu­ja sys­tee­me­jään jois­sa tie­toa ken­ties jae­taan ilmai­sek­si­kin, mut­ta nii­den sisäl­lyt­tä­mi­nen muu­al­le (mash up) on mahdotonta. 

    Paik­ka­tie­to on hyvä esi­merk­ki täs­tä. Pal­jon kai­kil­le tar­peel­lis­ta ja hyö­dyl­lis­tä paik­ka­tie­toa on ole­mas­sa kau­pun­kien omis­sa, sul­je­tuis­sa epäs­tan­dar­deis­sa kart­ta­pal­ve­luis­sa ja Maan­mit­taus­lai­tok­sen Kan­sa­lai­sen Kart­ta­pai­kal­la. Ne pitäi­si saa­da käy­tet­tä­väk­si KML-muo­dos­sa vaik­ka­pa Google Eart­hin päällä. 

    Lisää poh­din­taa Jan­ne Aukian blo­gis­sa: Jul­kis­hal­lin­non tie­to­mas­sat avoimiksi!
    http://janne.aukia.com/kuutio/?p=1214.

  39. En tie­dä ket­kä Tilas­to­kes­kuk­sen mak­sul­lis­ten pal­ve­lui­den asiak­kaat ovat, mut­ta olet­tai­sin että esi­mer­kik­si ETLA, EK, SAK, Pel­ler­von talou­del­li­nen tut­ki­mus­lai­tos ja monet muut yhdis­tyk­set ja yri­tyk­set ovat myös asiak­kai­ta. Eli kyl­lä se mak­sul­li­nen toi­min­ta tuo val­tiol­le myös ihan oikeas­ti rahaa. Var­maan kun­nat ja val­tio ovat kui­ten­kin tär­keim­mät asiakkaat.

    Rahan siir­te­ly val­tion tas­kus­ta toi­seen kuu­los­taa tyh­mäl­tä, mut­ta kyl­lä sii­tä­kin on hyö­tyä. Se mah­dol­lis­taa tehok­kaan joh­ta­mi­sen, kun voi­daan näh­dä mit­kä ovat toi­min­nan todel­li­set kus­tan­nuk­set. Jos VATT halu­aa tila­ta Tilas­to­kes­kuk­sel­ta jon­kun hie­non tilas­tol­li­sen sel­vi­tyk­sen, sen kulu­jen pitää näkyä VATT:in bud­je­tis­sa meno­puo­lel­la, jot­ta pys­ty­tään kär­ryil­lä sii­tä, kuin­ka pal­jon VATT mak­saa veron­mak­sa­jil­le. On toki pel­ko että mak­sut aiheut­ta­vat hyvin­voin­ti­tap­pio­ta tie­don ali­käy­tön kaut­ta, mut­ta jos kaik­ki jot­ka sitä dataa tar­vit­se­vat mak­sa­vat mak­sun, niin hyvin­voin­ti­tap­pio­ta ei syn­ny. Hyvin­voin­ti­tap­pio ei ole mikään vääjämättömyys.

    Pal­ve­lun mak­sul­li­suus välit­tää myös Tilas­to­kes­kuk­sel­le arvo­kas­ta tie­toa sii­tä, kuin­ka pal­jon ja mil­lais­ta dataa tar­vi­taan. Se tie­to on arvo­kas­ta. Resurs­sien koh­dis­ta­mi­nen oikein on han­ka­laa. Mak­sa­vien asiak­kai­den vaa­ti­muk­set ovat resurs­sien allo­koin­nis­sa hyviä työ­vä­li­nei­tä. Kaik­ki on hel­pom­paa jos ole­te­taan täy­del­li­ses­ti toi­min­taan­sa opti­moi­va jul­ki­nen sek­to­ri, mut­ta se ei ole rea­lis­mia. Kyl­lä siel­lä tar­vi­taan infor­maa­tio­ta ja hin­to­ja allo­koin­nin avuksi.

    Mis­sään nimes­sä kai­ken tie­don ei pidä olla mak­sul­lis­ta. Täs­tä kaik­ki on var­mas­ti samaa miel­tä. Val­tao­sa tilas­tois­ta onkin vapaas­ti saa­ta­vil­la. Mak­sul­li­nen toi­min­ta on hyvin pie­ni osa Tilas­to­kes­kuk­sen toi­min­taa, ja sii­tä­kin val­tao­sa on sel­lais­ta rää­tä­löi­tyä työ­tä jota ei voi jär­ke­väs­ti jakaa kai­kel­le kan­sal­le (ellei sit­ten perus­ta jotain “äsket­täin pyy­det­ty­jä dato­ja” osas­toa, mut­ta sel­lai­nen ei oli­si kovin käyt­tä­jäys­tä­väl­li­nen), eikä sen tie­don jaka­mi­nen ilmai­sek­si oli­si edes kovin rei­lua. Jos jon­kun pitää mak­saa datas­ta, ei ole oikein että kaik­ki muut saa­vat sen sit­ten heti ilmai­sek­si. Sel­lai­nen aiheut­taa vapaa­mat­kus­ta­jaon­gel­maa ja sitä kaut­ta tehok­kuus­tap­pio­ta. On ole­mas­sa jon­kun ver­ran näi­tä mak­sul­li­sia vakio­pal­ve­lui­ta, esi­mer­kik­si Tilas­tol­li­nen vuo­si­kir­ja ja eri­lai­sia tie­to­kan­to­ja, mut­ta val­tao­sa tie­dois­ta on tosi­aan saa­ta­vil­la ilmai­sek­si. Ne muu­ta­mat mak­sul­li­set aut­ta­vat koh­dis­ta­maan kus­tan­nuk­sen oike­aan ins­tans­siin ja allo­koi­maan Tilas­to­kes­kuk­sen resurs­sit tehokkaasti.

  40. Opis­kel­les­sa­ni huo­ma­sin, että St. Louis Fedin tie­to­kan­nat sisäl­tä­vät erit­täin hyvät aika­sar­jat mones­ta talou­del­li­ses­ta muut­tu­jas­ta. Näi­tä oli hyvä käyt­tää ekonometrian/tilaston harjoituksissa. 

    Tilas­to­kes­kuk­sel­la ei ole vas­taa­via aika­sar­jo­ja tar­jol­la, eikä myös­kään yhtä hel­pos­ti löy­det­tä­väs­sä ja käy­tet­tä­väs­sä muodossa.

    Kyl­lä nii­den tie­to­va­ras­to­jen muo­dos­ta­mi­nen pitäi­si olla hel­pom­paa aina­kin noi­den mak­ro­sar­jo­jen osalta. 

    Tie­tys­ti yksi­löi­tä kos­ke­via asioi­ta tai tark­ko­ja yri­tys­tie­to­ja sisäl­tä­vät tie­to­kan­nat pitää­kin olla tar­kan suo­ja­käy­tän­nön alla.

  41. Tämä kes­kus­te­lu kitey­tyy kai­noon kan­sa­lais­ten toi­vee­seen, että Tilas­tol­li­nen vuo­si­kir­ja voi­tai­siin saa­da jos­sain mie­lek­kääs­sä muo­dos­sa ilmai­sek­si verk­koon. Aina­kaan PDF ei lie­ne han­ka­la toteu­tus. Vai onko pape­ri­ver­sion tuot­ta­mi­nen Tilas­to­kes­kuk­sel­le niin tuot­toi­saa, että mois­ta ei voi­da har­ki­ta? Veik­kaan että ei ole (ja yleen­sä ereh­dyn kun veik­kaan). Ilkan mai­nit­se­mien tut­ki­mus­lai­tos­ten yms. kir­jaos­tok­sis­ta tus­kin ker­tyy kovin mon­taa lanttia.

    Täl­lai­sen opuk­sen koh­dal­la on vai­kea kuvi­tel­la, että ihmi­nen ostai­si tai lai­nai­si pape­ri­ko­pion, jos säh­köi­nen ver­sio on saa­ta­vil­la. (Ei näi­tä ilta­lu­ke­mi­sek­si han­ki­ta.) Sikä­li mah­dol­lis­ten myyn­ti­voit­to­jen menet­tä­mi­sen pel­ko voi­si moti­voi­da Tilas­to­kes­kus­ta mak­sul­li­suu­teen. Mut­ta tosi­aan: kuin­ka pal­jon kes­kus todel­la täl­lä teok­sel­la tie­naa suh­tees­sa budjettiin?

  42. Tilas­to­jen mak­sul­li­suus rajoit­taa yksi­tyi­siä toi­mi­joi­ta kehit­te­le­mäs­tä uusia käyt­tö­ta­po­ja tilas­toil­le. Nyky­ti­lan­tees­sa on mah­do­ton­ta arvioi­da hyvin­voin­ti­tap­pio­ta tilas­to­jen mak­sul­li­suu­des­ta, kun tilas­to­jen hyö­dyn­tä­mi­sen kus­tan­nuk­set ovat yksi­tyi­sil­le toi­mi­joil­le mones­ti lii­an kor­keat. Itse näki­sin että vapaas­ti tie­to­kan­nas­ta saa­ta­vil­la ole­vat tilas­tot voi­si­vat luo­da pal­jon hyvin­voin­tia luo­via uusia pal­ve­lu­ja, joi­hin ver­rat­tu­na vero­ra­hoin kerät­ty­jen tilas­to­tie­to­jen aiheut­ta­mat kus­tan­nuk­set oli­si­vat marginaalisia.

    Eet­tis­ten peri­aat­tei­den taak­se pii­lou­tu­mi­nen taas ei argu­ment­ti­na vakuu­ta. Itse aina­kin luo­vut­tai­sin tie­to­ja­ni mie­luum­min täy­sin vapaas­ti hyö­dyn­net­tä­vään (ano­ny­mi­soi­tuun) tie­to­kan­taan kuin tilas­to­lai­tok­sen monopolitilastoihin.

  43. Täs­sä kun taval­li­se­na tek­nik­ko­na olen vii­me vuo­sia tark­kail­lut työt­tö­män sil­min, niin on tul­lut sel­lai­nen aja­tus pin­taan, että kuin­ka pal­jon vir­heel­lis­ten tie­to­jen (tilas­to­jen) perus­tel­la voi­daan vai­kut­taa päättävien/korkeittein virkamiesten
    ajat­te­luun ja sen myö­tä hei­dän toi­min­taan­sa ja laisäädäntötyöhönsä.

    Sit­ten vie­lä tämä pääl­le, että viras­to­jen työn­te­ki­jät­hän ovat tänään osal­taan tilas­to­lu­ku­jen syöt­tä­jiä tie­to­kan­toi­hin samal­la kun käsit­te­le­vät kan­sa­lais­ten asioita.

    Mitä tulee tilas­to­kes­kuseen, niin eihän tilas­to­kes­kuk­sel­la käsit­tääk­se­ni ole mitään teke­mis­tä suo­raan sen tie­don kans­sa, mitä minis­te­riöi­den vir­ka­mie­het tie­to­ko­neil­laan pro­ses­si­aan käsi­tel­les­sään suo­raan syöt­tä­vät “minis­te­riöit­ten” tietokantoihin.

    Eikö myös suu­rien tie­to­mää­rien kerää­jiä ja tuot­ta­jia ole STAKES, TEM ja STM.

    Että puo­lue­toi­mis­tot eivät sit­ten pää­se muka ym. min­si­te­riöi­den tie­toi­hin eikä ana­ly­soi­miin lopputuloksiin.

    No kuin­ka­han on, että livah­taa­ko tie­to­ja yo. datan hal­lit­si­joil­ta esim. vaa­lien alla poliit­ti­sil­le puolueille.

  44. Art­tu­ri:Näi­tä hyvin­voin­ti­tap­pioi­ta pitää ver­ra­ta nii­hin tap­pio­hin joi­ta syn­tyi­si, jos data jaet­tai­siin ilmai­sek­si ja toi­min­ta­kus­tan­nuk­set kate­taan vero­va­rois­ta. Ei ole itses­tään sel­vää kum­mat ovat suu­rem­mat.

    Mihin ihmeen tap­pioi­hin? Jos data jaet­tai­siin ilmai­sek­si, niin toi­min­ta­kus­tan­nuk­sien kat­ta­mi­seen ei tuli­si juu­ri lain­kaan vähem­pää rahaa. Nois­ta kerä­tään jul­ki­sen sek­to­rin ulko­puo­lel­ta niin vähän rahaa, että sil­lä ei ole mitään mer­ki­tys­tä. On täy­sin itses­tään­sel­vää kum­pi on suu­rem­pi paha. 

    Ja vas­tauk­se­na kan­san­edus­ta­jien juna­mat­koi­hin, niin jos kan­san­edus­ta­jan juna­lip­pu mak­se­taan jos­tain kulu­kor­vauk­sis­ta, joi­den hyväk­syt­tä­mi­nen on pie­nen­kin pape­ri­työn taka­na, niin oli­si kaik­kien kan­nal­ta parem­pi, että sai­si­vat vain mat­kus­taa ilmai­sek­si, kos­ka se pape­rin­pyö­rit­te­ly ja rahan siir­tä­mi­nen tas­kus­ta toi­seen ei “kata” mitään menoja.

  45. Tilas­tois­ta ei pal­jon iloa ole, jos tar­peek­si suu­ri ja vai­ku­tus­val­tai­nen ryh­mä on päät­tä­nyt jät­tää tilas­tot huo­mioi­mat­ta, esi­merk­ki­nä vaik­ka­pa per­he­vä­ki­val­ta. Sekä media että STM:n kal­tai­set viral­li­set ja Amnes­tyn kal­tai­set puo­li­vi­ral­li­set tahot toi­tot­ta­vat vuo­des­ta toi­seen, että 90% pro­sent­tia per­he­vä­ki­val­las­ta on mies­ten teke­mää. Pal­kit­si­pa “Tasa-arvon neu­vot­te­lu­kun­ta” juu­ri hem­mon, joka väit­tää osuu­den ole­van lähem­mäs sataa.

    Lukui­sat tut­ki­muk­set ja niis­tä teh­dyt meta-ana­lyy­sit ovat kui­ten­kin osit­ta­neet, että oikea osuus on noin 50% tai vähän alle. Tämä tie­to on kaik­kien saa­ta­vis­sa, mut­ta har­vaa se tun­tuu kiinnostavan. 

    Hei­di Hau­ta­la, muu­ten, ojen­si TANE:n pal­kin­non sen sijaan, että oli­si kor­jan­nut tol­kut­to­man väitteen. 

    Täs­tä tulee mie­leen toi­nen esi­merk­ki. Suo­mi on kuu­lem­ma poik­keuk­sel­li­sen väki­val­tai­nen maa. Pre­si­dent­tiä ja pää­mi­nis­te­riä myö­ten kaik­ki tun­tu­vat ole­van asias­ta yhtä mieltä. 

    Haas­tat­te­lu­tut­ki­mus­ten mukaan maam­me on kui­ten­kin — näkö­kul­mas­ta riip­puen — väki­val­lan suh­teen EU:n kes­ki­kas­tia tai EU:n väki­val­lat­to­mim­piin mai­hin kuu­lu­va. “Tur­val­li­nen Suo­mi” ei ole myytti.

    Mie­len­kiin­toi­nen kysy­mys on, mik­si jot­kut suo­ma­lai­set halua­va pitää Suo­mea poik­keuk­sel­li­sen väki­val­tai­se­na (siis femi­nis­te­jä lukuun otta­mat­ta, joi­den syy valeh­del­la tiedetään).

  46. Täs­sä vie­lä yksi esi­merk­ki vajaas­ta integri­tee­tis­tä yhteis­kun­nal­li­ses­ti. Johan­na Kan­to­la valit­tiin juu­ri Vuo­den tie­teen­te­ki­jäk­si. En tun­ne hänen tie­teel­li­siä ansioi­taan, mut­ta aina­kin hän on val­mis uusin­ta­maan myyt­tiä suo­ma­lai­sen mie­hen poik­keuk­sel­li­ses­ta väki­val­tai­suu­des­ta. Kom­ment­ti The Guardianista:

    Accor­ding to Fin­nish socio­lo­gist Johan­na Kan­to­la, Fin­land has the hig­hest level of domes­tic vio­lence in wes­tern Euro­pe with 40% of women having expe­rienced vio­lence at the hands of men.”

    Todet­ta­koon, että sel­lais­ta luo­tet­ta­vaa tut­ki­mus­ta, joka ver­tai­li­si per­he­vä­ki­val­lan ylei­syyt­tä Län­si-Euroo­pas­sa ei ole ole­mas­sa. Var­maa kui­ten­kin on, että 40% nai­sis­ta ei ole koke­nut väki­val­taa mies­ten tahol­ta — jos väki­val­lak­si ei sit­ten mää­ri­tel­lä vinoa kat­set­ta etc.

    Yli­op­pi­las­leh­des­sä Kan­to­la ker­toi muun pas­kan ohella:

    Tilas­tot puhu­vat sil­ti karua kiel­tään. Suo­ma­lai­set mie­het ovat väki­val­lan teki­jöi­tä nai­sia, lap­sia ja mie­hiä kohtaan.”

    Mie­het ovat toki kaduil­la nai­sia väki­val­tai­sem­pia. Per­heis­sä väki­val­ta jakau­tuu aika tasan — pait­si kaik­kein puo­lus­tus­ky­vyt­tö­mim­pien koh­dal­la. Pik­ku­lap­sia nimit­täin pahoin­pi­te­lee ja tap­paa nai­nen sel­väs­ti mies­tä useammin.

    Tämä sat­tui Kan­to­lal­ta unohtumaan. 

    Ei tie­dä pitäi­si­kö itkeä vai oksen­taa, mut­ta mis­sään nimes­sä en kos­kaan kir­joit­tai­si, että suo­ma­lai­nen nai­nen on tilas­to­jen mukaan lastentappaja.

  47. Tiedemies:“Jos data jaet­tai­siin ilmai­sek­si, niin toi­min­ta­kus­tan­nuk­sien kat­ta­mi­seen ei tuli­si juu­ri lain­kaan vähem­pää rahaa.”

    No mis­tä sä nyt tämän päät­te­lit? Tämä­hän voi tar­koit­taa, että hin­taa pitäi­si nos­taa, eikä las­kea riip­puen juu­ri tuos­ta ilkan esil­le nos­ta­mas­ta vaih­to­kau­pas­ta vero­tuk­sen aiheut­ta­mien hyvin­voin­ti­tap­pio­den ja yli mar­gi­naa­li­kus­tan­nus­ten hin­noit­te­lun välil­lä ja tämän lisäk­si mak­sul­li­suus tuot­taa tie­toa kus­tan­nuk­sis­ta jul­ki­sen sek­to­rin sisäl­lä kuten ilk­ka kir­joit­ti myöhemmin.

    Sinul­la on nyt tämän asian suh­teen ihan ihmeel­li­nen asen­ne, että näi­tä hyö­ty­jä ei saa mai­ni­ta tai poh­tia ollen­kaan. Ikään kuin tämä oli­si ihan oikeas­ti ilmai­nen lounas.

    Väi­tät, että datal­la ei saa­da kerät­tyä yksi­tyi­sel­tä sek­to­ril­ta juu­ri mitään rahaa, mut­ta samal­la, että data on niin kal­lis­ta, että se aiheut­taa suu­ria hyvin­voin­ti­tap­pio­ta, eli että meil­lä on pal­jon poruk­kaa, joi­ta data hyö­dyt­täi­si vähän. Mil­lä perusteella?

  48. Mie­het ovat toki kaduil­la nai­sia väki­val­tai­sem­pia. Per­heis­sä väki­val­ta jakau­tuu aika tasan — pait­si kaik­kein puo­lus­tus­ky­vyt­tö­mim­pien koh­dal­la. Pik­ku­lap­sia nimit­täin pahoin­pi­te­lee ja tap­paa nai­nen sel­väs­ti mies­tä useammin”

    Nais­ten sur­mis­sa Suo­mi on kui­ten­kin län­si-Euroo­pan pahin. Las­ten sur­mis­sa ei miten­kään poikkeava

  49. Ei tie­dä pitäi­si­kö itkeä vai oksen­taa, mut­ta mis­sään nimes­sä en kos­kaan kir­joit­tai­si, että suo­ma­lai­nen nai­nen on tilas­to­jen mukaan lastentappaja.”

    Kan­nat­taa lukea täl­lai­nen­kin teos, Kan­to­la käyt­tää samaa aineistoa .

    Ven­la Sal­mi & Mart­ti Leh­ti & Rei­no Sirén &
    Jan­ne Kivi­vuo­ri & Mik­ko Aaltonen
    Per­he­vä­ki­val­ta Suomessa”

  50. Air­bag:
    “Nyky­ti­lan­tees­sa on mah­do­ton­ta arvioi­da hyvin­voin­ti­tap­pio­ta tilas­to­jen mak­sul­li­suu­des­ta, kun tilas­to­jen hyö­dyn­tä­mi­sen kus­tan­nuk­set ovat yksi­tyi­sil­le toi­mi­joil­le mones­ti lii­an korkeat.”

    Ei se hyö­ty­jen arvioin­ti sen hel­pom­mak­si muu­tu jos kaik­ki tar­jo­taan ilmai­sek­si. Kukaan ei tie­dä mikä on vaik­ka­pa kuo­lin­syy­ti­las­ton tuo­ma hyö­ty. Kyse­lyt pal­jas­ta­vat tie­tys­ti että se on käyt­tä­jien mie­les­tä todel­la arvo­kas, mut­ta se ei auta Tilas­to­kes­kus­ta päät­tä­mään pitäi­si­kö sii­hen sat­sa­ta enem­män vai vähem­män rahaa. Nyt kun mak­sul­li­set toi­mek­sian­not on mah­dol­li­sia, voi asiak­kaat ostaa vaik­ka­pa amma­teit­tain jao­tel­lun kuo­lin­syy­ti­las­ton kos­ka koke­vat sen tär­keäk­si (en tosin kek­si mis­sä tar­koi­tuk­ses­sa). Nämä ostot tar­joa­vat infor­maa­tio­ta, jon­ka perus­teel­la voi­si jos­kus tule­vai­suu­des­sa ehkä lisä­tä ammat­ti­luo­ki­tuk­sen tilas­ton nor­maa­liin jul­kai­suun. Mak­sul­li­nen toi­min­ta tuo infor­maa­tio­ta todel­li­ses­ta hyö­dys­tä. Läh­tö­koh­tai­ses­ti kehit­tä­mis­tar­pei­ta ja uusien tilas­to­jen tar­pei­ta on loput­to­mas­ti. Valin­ta mihin niis­tä sat­sa­taan on han­ka­la. Jos mak­sul­li­nen toi­min­ta aut­taa sii­nä ilman että se aiheut­taa mer­kit­tä­viä hyvin­voin­ti­tap­pioi­ta, niin hyvä.

    Austrian:
    “Opis­kel­les­sa­ni huo­ma­sin, että St. Louis Fedin tie­to­kan­nat sisäl­tä­vät erit­täin hyvät aika­sar­jat mones­ta talou­del­li­ses­ta muut­tu­jas­ta. Näi­tä oli hyvä käyt­tää ekonometrian/tilaston harjoituksissa.”
    St. Louis Fedin tie­to­kan­nat ovat lois­ta­via. Myös Phi­la­delp­hia Fedil­lä on hyviä tie­to­kan­to­ja. En tie­dä min­kä­lai­set resurs­sit heil­lä on, mut­ta veik­kaan että USAs­sa on tilas­to­toi­mel­la resurs­se­ja yhtä pal­jon kun EU:ssa yhteen­sä, mut­ta tilas­toi­ta­via mai­ta 27 ker­taa vähem­män. His­to­rial­li­sen aika­sar­jan muo­dos­ta­mi­sen ja jake­lun kus­tan­nus­ten kan­nal­ta on suu­rin­piir­tein yhden­te­ke­vää kuvai­lee­ko se aika­sar­ja USAn vai Suo­men kokois­ta maa­ta. Sama mää­rä indek­si-pis­te­lu­ku­ja pitää kai­vaa van­hois­ta pape­ri­jul­kai­suis­ta ja huo­mioo­no­tet­ta­via menetelmä‑, määritelmä‑, luokitus‑, ym. muu­tok­sia on kum­mas­sa­kin tapauk­ses­sa suu­rin­piir­tein yhteä pal­jon. Eli on ihan ymmär­ret­tä­vää että suu­rel­la maal­la on parem­min varaa täl­lai­seen työ­hön kun pie­nel­lä. Sel­lais­ten laa­ti­mi­nen vai­kut­taa hel­pol­ta, mut­ta todel­li­suu­des­sa sekin on yllät­tä­vän han­ka­laa ja hidas­ta. Ehkä jotain kuvas­taa että teen nyt töi­tä sen eteen, että EKP:n käyt­tä­mät “core-inflation”-aikasarjat alkai­si­vat ennen vuot­ta 1990. Luu­li­si että kes­kus­pan­kil­ta ei resurs­sit lop­pui­si kes­ken ja tämä oli­si sel­lai­nen tär­keä tilas­to johon oli­si panos­tet­tu jo aiko­ja sit­ten, mut­ta muil­ta kii­reil­tä ei ole ehditty.

    EU yhteis­työ on vaa­ti­nut pal­jon työ­tä tilas­to­jen har­mo­ni­soi­mi­ses­sa ja EU-agre­gaat­tien muo­dos­ta­mi­ses­sa. Nämä ovat olleet ehdot­to­man tär­kei­tä töi­tä, mut­ta vie­vät toki resurs­se­ja esi­mer­kik­si pit­kien aika­sar­jo­jen tuot­ta­mi­sel­ta. Nor­maa­li tuo­tan­to­työ on kui­ten­kin ensi­si­jal­la, sitä ei voi teh­dä myö­hem­min. His­to­rial­li­set aika­sar­jat voi yhdis­tää toi­mi­vak­si koko­nai­suu­dek­si oikeas­taan kos­ka vaan, eli se on työ­nä sel­lai­nen joka on hel­pos­ti pysy­väs­ti to-do pinon alim­mai­se­na. Lyhyet aika­sar­jat eivät ole mikään Suo­men uniik­ki-ongel­ma, vaan rea­li­teet­ti ympä­ri Euroop­pa. Itsea­sias­sa aina­kin niis­sä aika­sar­jois­sa mitä minä olen käsi­tel­lyt, Suo­men tilan­ne on parem­pi kun monel­la suu­rem­mal­la maalla.

    Eli ne lyhyet aika­sar­jat joi­hin voi tör­mä­tä ei joh­du pel­käs­tään Tilas­to­kes­kuk­sen tie­to­jen pimit­tä­mi­ses­tä tai lais­kuu­des­ta, vaan rajal­lis­ten resurs­sien aset­ta­mis­ta rajoit­teis­ta. Suu­ril­la mail­la on varaa sat­sa­ta moniin asioi­hin enem­män. Tilas­to­mie­hen toki kan­nat­tai­sin huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­paa bud­jet­tia Tilas­to­kes­kuk­sel­le, mut­ta se ei täs­sä val­tion tuot­ta­vuus­oh­jel­man ‑maa­il­mas­sa ole rea­lis­mia. Eikä se vält­tä­mät­tä oli­si yhteis­kun­nan edun­kaan mukais­ta. Oli­si sil­le rahal­le var­mas­ti muu­ta­kin käyttöä.

  51. Nais­ten sur­mis­sa Suo­mi on kui­ten­kin län­si-Euroo­pan pahin. Las­ten sur­mis­sa ei miten­kään poikkeava

    Tää on ikä­vä kyl­lä esi­merk­ki tilas­to­jen vää­rin­käy­tös­tä. Sel­ven­ne­tään (vaik­ka joku tilas­to­tie­tei­li­jä oli­si­kin parem­pi tässä):

    Ensin­nä­kin mie­het eivät tapa nai­sia vaan jot­kut todel­la har­vat mie­het (ja nai­set) tappavat. 

    Toi­sek­si, hen­ki­ri­kok­set ovat Suo­mes­sa (tai, tar­kem­min sanot­tu­na, tie­tyis­sä osis­sa Suo­mea) ylei­sem­piä kuin muis­sa Län­si-Euroo­pan mais­sa. Sik­si ei ole yllä­tys, että nai­sia­kin tape­taan enemmän. 

    Kol­man­nek­si, äitin­sä (tai isän­sä) rääk­kää­mää las­ta ei pal­jon ilah­du­ta teo­reet­ti­set poh­din­nat väki­val­lan jakautumisesta.

    Kan­to­la ei muu­ten käy­tä aineis­to­naan Per­he­vä­ki­val­ta Suo­mes­sa ‑tut­ki­mus­ta, kos­ka se jul­kais­tiin vas­ta tänä vuo­na ja Kan­to­lan pas­kan­jau­han­ta on van­hem­paa perua — tai siis mitä väliä, pari­suh­teis­sa nai­set ovat jon­kin ver­ran mie­hiä väki­val­tai­sem­pia meta-ana­lyy­sien mukaan. Nuo­ret nai­set ovat monin­ker­tai­ses­ti väki­val­tai­sem­pia kuin nuo­ret miehet.

  52. Mah­ta­va avaus Osmolta!

    Jul­ki­sen datan kysy­mys on pal­jon tilas­to­ja laa­jem­pi. Dataa kan­nat­taa saat­taa enem­män jakoon raa­ka­muo­dos­sa, ilmai­sek­si, raja­pin­to­jen kaut­ta jne.

    MUTTA: Avaa­mis­työ­tä ei tar­vit­se aloit­taa vai­keim­mas­ta pääs­tä eli nykyi­sin mak­sul­li­sis­ta datois­ta ja sitä ei pidä­kään ulot­taa mihin­kään yksi­tyi­syy­den­suo­jaa vaarantavaan.

    Data on infor­maa­tio­ajan yhteis­kun­nas­sa raa­ka-ainet­ta, kui­ten­kin sil­lä ero­tuk­sel­la, että sen anta­mi­nen jol­le­kin ei ole suo­raan pois antajalta. 

    Eins­tei­nin kuu­lui­sa lause pätee: “Jos minä annan sinul­le pen­nin, olet sinä pen­nin rik­kaam­pi ja minä taas pen­nin köy­hem­pi. Mut­ta jos annan sinul­le idean, on sinul­la uusi idea, mut­ta minul­la on edel­leen omani.” 

    Tämä ei tie­ten­kään pois­ta sitä tosia­si­aa, että esim. tilas­to­da­tan tuot­ta­mi­nen (vrt. met­sän­hoi­to tai soran kai­vuu) vaa­tii myös resurs­se­ja. Tapaus­koh­tai­ses­ti kan­nat­taa miet­tiä, että onko resur­soin­ti kan­nat­ta­vaa teh­dä val­tion sub­ven­tio­na vai tar­vit­si­ja mak­saa periaatteella.

    Suu­ri osa jul­kis­hal­lin­non tuot­ta­mas­ta datas­ta on kui­ten­kin hal­lin­non omiin tar­pei­siin (tie­ver­kon tie­dot, rekis­te­ri annis­ke­lu­pai­kois­ta, ympä­ris­tö­mit­tauk­set) tai eri­tyi­ses­ti avoi­muu­den lisää­mi­sek­si ja kan­sa­lais­ten hyö­dyk­si koos­tet­tu (lain­sää­dän­tö, jul­ki­set han­kin­nat, edus­kun­nan tilas­tot, junien aikataulut).

    Täl­lai­sis­sa tapauk­sis­sa data pitäi­si ehdot­to­mas­ti jakaa ilmai­sek­si eteen­päin, kos­ka se voi­si hyö­dyt­tää jota­ku­ta muu­ta­kin ja sen jaka­mi­nen ei ole anta­jal­ta pois mitenkään.

    Val­lit­se­va käy­tän­tö on, että jul­kis­hal­lin­to pyr­kii jalos­ta­maan datas­ta kan­sa­lai­sia hyö­dyt­tä­viä pal­ve­lui­ta (por­taa­le­ja) sen, min­kä ker­ki­ää, mut­ta itse dataa ei ole tajut­tu antaa.

    Tämä on kui­ten­kin maa­il­mal­la ja Suo­mes­sa­kin muut­tu­mas­sa vauh­dil­la. Yhdys­val­lois­sa avat­tiin lop­pu­ke­vääs­tä http://www.data.gov sivus­to ja sen jäl­keen vain paris­sa kuu­kau­des­sa on eri­lai­sia kau­pun­kien ja mai­den (mm. Ruot­sis­sa on http://www.opengov.se) data­ka­ta­lo­ge­ja syn­ty­nyt kuin sie­niä sateella.

    Olen työs­ken­nel­lyt nyt puo­li vuot­ta jul­ki­sen datan avoi­muu­den paris­sa. Aikaan­saan­nok­set ovat toistaiseksi:

    * Pie­nen­pie­ni Suo­ma­lai­nen data­ka­ta­lo­gi (koos­ta­mi­seen meni noin kuu­kau­den täy­si­päi­väi­nen työ!) http://www.suomi.fi/datakatalogi

    * Jul­ki­sen datan hyö­dyn­tä­mi­seen täh­tää­vä kil­pai­lu: http://www.mindtrek.org/2009/democracy_finland

    * Avoi­met (jos­kus jopa innos­tu­neet) kes­kus­te­lu­yh­tey­det asias­ta mm. minis­te­riöi­hin (LVM, TEM) , pariin kau­pun­kiin, kir­jas­toon, YLE:en, Sit­raan, jne.

    * Alus­ta­va suun­ni­tel­ma Suo­ma­lai­sen avoi­men datan eko­sys­tee­min (datan tuot­ta­jat ja käyt­tä­jät boos­ta­vat tois­ten­sa toi­min­taa) synnyttämiseen.

    Toi­vo­tan kaik­ki asias­ta kiin­nos­tu­neet otta­maan minuun yhteyt­tä esim. antti.poikola miu­mau gmail.com

  53. Ilk­ka:
    Ei se hyö­ty­jen arvioin­ti sen hel­pom­mak­si muu­tu jos kaik­ki tar­jo­taan ilmai­sek­si. Kukaan ei tie­dä mikä on vaik­ka­pa kuo­lin­syy­ti­las­ton tuo­ma hyö­ty. Kyse­lyt pal­jas­ta­vat tie­tys­ti että se on käyt­tä­jien mie­les­tä todel­la arvo­kas, mut­ta se ei auta Tilas­to­kes­kus­ta päät­tä­mään pitäi­si­kö sii­hen sat­sa­ta enem­män vai vähem­män rahaa. Nyt kun mak­sul­li­set toi­mek­sian­not on mah­dol­li­sia, voi asiak­kaat ostaa vaik­ka­pa amma­teit­tain jao­tel­lun kuo­lin­syy­ti­las­ton kos­ka koke­vat sen tär­keäk­si (en tosin kek­si mis­sä tar­koi­tuk­ses­sa). Nämä ostot tar­joa­vat infor­maa­tio­ta, jon­ka perus­teel­la voi­si jos­kus tule­vai­suu­des­sa ehkä lisä­tä ammat­ti­luo­ki­tuk­sen tilas­ton nor­maa­liin jul­kai­suun. Mak­sul­li­nen toi­min­ta tuo infor­maa­tio­ta todel­li­ses­ta hyö­dys­tä. Läh­tö­koh­tai­ses­ti kehit­tä­mis­tar­pei­ta ja uusien tilas­to­jen tar­pei­ta on loput­to­mas­ti. Valin­ta mihin niis­tä sat­sa­taan on han­ka­la. Jos mak­sul­li­nen toi­min­ta aut­taa sii­nä ilman että se aiheut­taa mer­kit­tä­viä hyvin­voin­ti­tap­pioi­ta, niin hyvä.

    Argu­ment­ti­si on osit­tain ihan päte­vä, mut­ta itse olen vah­vas­ti sitä miel­tä että vapaat tilas­tot oli­si­vat nyky­ti­lan­net­ta pal­jon parem­pi vaih­toeh­to. Kuten itse­kin myön­tä­net, ei nyky­ti­las­sa­kaan eri tilas­to­ja voi­da käy­tän­nös­sä arvot­taa hin­nan mukaan. Osa tie­dois­ta on sel­lai­sia että nii­tä kerä­tään, tie­tä­mät­tä oikeas­taan kuka tai mikä hyö­tyy. Nyky­ti­las­sa siis mai­nit­se­ma­si mak­sul­li­suu­den hyö­dyt jää­vät kui­ten­kin lunastamatta.

    Itse näki­sin että tie­to­kan­ta­na (SQL tms.) vapaa tie­to paran­tai­si eri toi­mi­joi­den mah­dol­li­suuk­sia hakea itsel­leen mer­ki­tyk­sel­lis­tä tie­toa. Se, että tilas­to­kes­kus ei eril­lis­tä amma­til­li­ses­ti jao­tel­tua kuo­lin­syy­ti­las­toa tee, ei tuos­sa tilan­tees­sa hait­tai­si, kun­han raa­ka­da­tas­ta ilme­ni­si sekä kuo­lin­syy että ammatti. 

    Mikään ei estä tilas­to­kes­kus­ta kerää­mäs­tä eri­tyi­siä tie­to­ja ja teke­mäs­tä näi­den perus­teel­la tilas­to­ja toi­mek­sian­to­jen perus­teel­la, vaik­ka itse tie­to­kan­nat oli­si­vat­kin vapaas­ti saa­ta­vil­la. Täs­sä tilan­tees­sa tie­to­jen ana­ly­soin­ti tuli­si kil­pail­luk­si alak­si ja pal­ve­lu­jen taso paranisi.

  54. Air­bag:
    Yksi­tyi­syy­den suo­ja ehdot­to­mas­ti estää yksi­lö­ta­son tie­don lait­ta­mi­sen mihin­kään jul­ki­seen SQL-tie­to­kan­taan. Vaik­ka siel­tä pois­tet­tai­siin nimet ja sosi­aa­li­tur­va­tun­nuk­set, on lähes jokai­nen hen­ki­lö hel­pos­ti tun­nis­tet­ta­vis­sa esi­mer­kik­si osoit­teen, syn­ty­mä­ajan, amma­tin, työ­pai­kan, kou­lu­tuk­sen, per­heen koon, asun­non suu­ruu­den, kuo­lin­päi­vän, ym. yhdis­tel­män perus­teel­la. Näi­tä eri tilas­to­ja ja rekis­te­re­jä yhdis­te­le­mäl­lä voi teh­dä vaik­ka mitä mie­len­kiin­tois­ta tut­ki­mus­ta, mut­ta yksi­tyi­syy­den suo­ja ehdot­to­mas­ti estää mik­ro­ta­son datan lait­ta­mi­sen net­tiin. Tämä yksi­tyi­syy­den suo­ja on oikeas­ti tär­keä asia.

  55. En tie­dä min­kä­lai­set resurs­sit heil­lä on, mut­ta veik­kaan että USA:ssa on tilas­to­toi­mel­la resurs­se­ja yhtä pal­jon kun EU:ssa yhteen­sä, mut­ta tilas­toi­ta­via mai­ta 27 ker­taa vähem­män. His­to­rial­li­sen aika­sar­jan muo­dos­ta­mi­sen ja jake­lun kus­tan­nus­ten kan­nal­ta on suu­rin piir­tein yhden­te­ke­vää kuvai­lee­ko se aika­sar­ja USA:n vai Suo­men kokois­ta maata.”

    Tämä nyt osoit­taa jo mel­ko­mois­ta tie­tä­mät­tö­myyt­tä USA:n raken­tees­ta. Kysees­sä on todel­la­kin val­tioi­den muo­dos­ta­ma liit­to, jos­sa on 50 osa­val­tio­ta ja Puer­to Rico ja muut meren­ta­kai­set alu­eet. Yhteis­tä näil­le on se, että jokai­ses­ta val­tios­sa tai kuten suo­mek­si sano­taan osa­val­tios­sa, on oma tilas­to­toi­men­sa ja lisäk­si liit­to­val­tio pitää omia tilas­to­ja. Rons­kis­ti sanoen tilas­toi­ta­via mai­ta on kak­sin­ker­tai­nen mää­rä Euroopn unio­niin ver­rat­tu­na. Kun Suo­mea pitää aina ver­ra­ta koko USAn liit­to­val­tioon, niin oli­si­ko kui­ten­kin jär­ke­väm­pää ottaa ver­tai­lu­koh­teek­si joku USAn val­tiois­ta, joka väes­tö­mää­räl­tään ja talou­del­taan vas­taa suu­rin piir­tein Suomea?

    Ensi vuon­na on muu­ten taas kaik­kien tilas­toin­tien äidin eli USAn liit­to­val­tion väestölaskenta. 

    http://2010.census.gov/2010census/

    Ihan mie­len­kiin­non vuok­si kan­nat­taa lukea mil­lai­ses­ta ope­raa­tios­ta on kyse, kun kan­sa­lais­ten tie­to­suo­ja on aivan eri tasol­la kuin meil­lä. Suo­mes­sa­han viran­omais­re­kis­te­rei­tä on kym­me­niä ja niis­tä ei iki­nä pää­se eroon jos sys­tee­miin on joutunut.

  56. anti­ke­pu:
    En tie­dä mis­tä olet tuol­lais­ta tie­toa saa­nut. Yhdys­val­lat toki muo­dos­tu­vat mones­ta osa­val­tios­ta, mut­ta se ei tar­koi­ta että tilas­to­toi­mi oli­si hajau­tet­tu osa­val­tioi­hin. Ver­tail­laan Yhdys­val­to­jen liit­to­val­tion, Suo­men ja EUn tilas­to­toi­men kustannuksia:
    USAn lii­to­val­tion tilas­to­toi­men koko­nais­kus­tan­nuk­set: n. 6000 mil­joo­naa dol­la­ria (Cen­sus-vuon­na pal­jon korkeampi)
    Suo­men val­tion tilas­to­toi­mi­ne kus­tan­nuk­set: n. 71 mil­joo­naa euroa
    Euros­ta­tin bud­jet­ti: 45 mil­joo­naa euroa (tai 64 mil­joo­naa euroa)

    Ver­tai­li­sin mie­lel­lä­ni osa­val­tioi­den tilas­to­lai­tok­siin myös, mut­ta en löy­tä­nyt sel­lais­ta aina­kaan Penn­syl­va­nias­ta. Tai siis täl­lai­nen löy­tyi (http://pasdc.hbg.psu.edu/pasdc/About_the_PaSDC/Staff.html), mut­ta se näyt­tää ole­van kym­me­nen hen­gen pul­ju jol­la ei taa­tus­ti ole mitään rele­vant­tia roo­lia tilas­to­jen tuottamisessa.

    Läh­teet:
    http://www.whitehouse.gov/omb/assets/information_and_regulatory_affairs/09statprog.pdf
    http://www.stat.fi/org/tilastotoimi/katsaustilastotoimeen.html
    http://epp.eurostat.ec.europa.eu/portal/page/portal/about_eurostat/corporate/organisation

    Eli siis Tilas­to­kes­kuk­sen bud­jet­ti on suu­rem­pi kun Euros­ta­tin. Se kuvas­taa kuin­ka kan­sal­lis­ta tilas­to­jen tuo­tan­to on EUs­sa. Käy­tän­nös­sä jokai­nen tilas­to tuo­te­taan ja jul­kais­taan ensin kan­sal­li­ses­ti, Euros­tat vain agre­goi ne yhteen ja jul­kis­taa EUn yhtei­sen luvun myö­hem­min. Ame­ri­kas­sa liit­to­val­tion tilas­to­toi­men bud­jet­ti on sata ker­taa suu­rem­pi kun Euros­ta­tin. Voi toki olla että Ame­ri­kas­sa myös osa­val­tiot käyt­tä­vät pal­jon rahaa tilas­to­jen tuo­tan­toon, mut­ta kun liit­to­val­tion menot ovat tuol­lai­sia, en joten­kin jak­sa uskoa että niil­le jää kovin suur­ta roo­lia. En jak­sa mui­den EU mai­den tilas­to­bud­jet­te­ja sel­vit­tää, mut­ta per capi­ta Suo­men ja USAn tilas­to­toi­men bud­je­tit ovat aika lähel­lä. Sil­lä perus­teel­la voi­daan ehkä perus­tel­lus­ti olet­taa että EUn ja Yhdys­val­to­jen tilas­to­toi­men koko­nais­me­not ovat samaa luok­kaa. Ero­na kui­ten­kin se, että Yhdys­val­lois­sa menot ovat kes­ki­tet­tyä liit­to­val­tio­ta­sol­le kun taas EUs­sa ne ovat jakaan­tu­neet 27 maa­han. On huo­mat­ta­vas­ti yksin­ker­tai­sem­paa las­kea yksi kulut­ta­ja­hin­tain­dek­si tilas­to ja teh­dä sii­tä sit­ten jäl­keen­päin alu­eel­li­sia jako­ja, kun las­kea 27 eril­lis­tä kulut­ta­ja­hin­tain­dek­siä ja myö­hem­min yhdis­tää ne yhteen. Sen takia Suo­mes­sa­kin Tilas­to­kes­kus las­kee kaik­ki tie­dot kes­ki­te­tys­ti Kala­sa­ta­mas­sa, eikä joka kau­pun­gis­sa ole omaa tilas­to­lai­tos­ta las­ke­mas­sa alu­een tie­to­ja jot­ka sit­ten yhdis­tel­lään Tilas­to­kes­kuk­ses­sa. Hel­sin­gin Tie­to­kes­kus käyt­tää lähin­nä Tilas­to­kes­kuk­sen kerää­miä tie­to­ja, ei päin­vas­toin. Täs­sä mie­les­sä EUn tilas­to­toi­mi on todel­la teho­ton. Sii­hen on toki pal­jon hyviä syi­tä, mut­ta se selit­tää min­kä takia Yhdys­val­lois­sa tilas­to­toi­men tulok­set ovat hienompia.

    On help­po ereh­tyä luu­le­maan että EU ja USA ovat saman­lai­sia itse­näis­ten val­tioi­den liit­to­ja, mut­ta niil­lä on oikeas­ti eroa kuin yöl­lä ja päi­väl­lä. Yhdys­val­lois­sa kes­kus­hal­lin­non roo­li on pal­jon tär­keäm­pi ja esi­mer­kik­si tilas­to­toi­men skaa­lae­tu­jen koh­dal­la sii­tä on run­saas­ti iloa. Näi­den skaa­lae­tu­jen tär­keys koros­tuu eten­kin tilas­to­jen jat­ko­pro­ses­soin­nis­sa, vaik­ka­pa kausi­ta­soi­tus­ten, his­to­rial­lis­ten aika­sar­jo­jen tai jul­kis­ten tie­to­kan­to­jen teke­mi­ses­sä. Var­si­nai­ses­sa aineis­ton keruus­sa tai sen laa­dun tar­kas­ta­mi­ses­sa skaa­lae­dut eivät ole kovin suu­ret, mut­ta val­mii­den aika­sar­jo­jen käsit­te­lys­sä perus­jou­kon kool­la ei ole mitään väliä.

  57. Soi­nin­vaa­ran ehdo­tus on hyvä ja on kum­maa, että asias­ta ei ole kes­kus­tel­tu enem­pää. Nyky­ti­lan­tees­sa Tilas­to­kes­kuk­sel­la on pal­jon vero­va­roin tuo­tet­tu­ja val­mii­ta tilas­to­ja “varas­tois­sa”, jois­ta nii­tä ei anne­ta niis­tä kiin­nos­tu­nei­den käyt­töön ilmai­sek­si. Ilk­ka puo­lus­taa sin­nik­käs­ti Tilas­to­kes­kuk­sen nyky­käyt­tän­töä. Olen tavan­nut kui­ten­kin vii­meis­ten 10–15 vuo­den aika­na lukui­sia Tilas­to­kes­kuk­sen edus­ta­jia, jot­ka ovat val­mii­ta laa­jen­ta­maan tilas­to­jen ilmais­ta käyt­töä. Tiet­tä­väs­ti Tilas­to­kes­kus on käy­nyt asias­ta neu­vot­te­lu­ja useam­man­kin ker­ran val­tio­va­rain­mi­nis­te­riön kans­sa. Ne eivät ole kui­ten­kaan joh­ta­neet vie­lä myön­tei­siin tulok­siin. Alti­kan eli alue­tie­to­kan­nan ilmais­käyt­töön saa­mis­ta tai sit­ten Stat­fin-jär­jes­tel­mään liit­tä­mis­tä on pidet­ty ylei­ses­ti tär­keä­nä, mut­ta han­ke ei ole juu­ri­kaan eden­nyt moneen vuoteen.
    Ilkan tulon­siir­to­ver­tai­lu on mie­les­tä­ni asioi­den suu­ruus­luok­kan täh­den “hupai­sa”. Orpo­jen ja mui­den vähä­vä­kis­ten eli­no­lo­jen paran­ta­mi­nen on toki tär­keä­tä. Nii­tä ongel­mia ei kui­ten­kaan rat­kais­ta tilas­to­jen jake­lus­ta saa­ta­vil­la muu­ta­mil­la mil­joo­nil­la euroil­la. Ilk­ka tote­aa, että Tilas­to­kes­kuk­sen tie­to­jen keruu perus­tuu kyse­lyi­hin kan­sa­lai­sil­ta ja yri­tyk­sil­tä. Sitä­kin toki teh­dään, mut­ta suu­rel­ta osin tilas­tot perus­tu­vat eri tahoil­ta saa­ta­viin rekis­te­rei­hin. Tilas­to­tie­to­jen huo­no saa­ta­vuus hei­ken­tää eri­tyyp­pis­ten tut­ki­mus­ten ja suun­ni­tel­mien teke­mis­tä. Monis­sa kun­nis­sa tämä huo­no saa­ta­vuus ja tilas­to­jen vähäi­nen käyt­tö ovat joh­ta­neet myös sii­hen, että esim. asun­to­kan­taa ja asun­to-olo­ja kos­ke­vat perus­kä­sit­teet­kin ovat jo pahas­ti unohtumassa.

  58. Kyl­lä niil­lä osa­val­tioil­la on jokai­sel­la ihan omat perus­tus­la­kin­sa, kan­san­edus­tus­lai­tok­sen­sa, oikeus­lai­tok­sen­sa jne. Puo­lus­tus on ulkois­tet­tu US armyl­le, mut­ta osa­val­tioil­la on sil­ti oma milii­sin­sä tai kan­sal­lis­kaar­tin­sa. Nyt ollaan jo hyvin lähel­lä itse­näi­sen val­tion tun­nus­merk­ke­jä. Rajoi­tuk­se­na on vain, että osa­val­tion perus­tus­la­ki ei saa olla ris­ti­rii­das­sa Lii­to­val­tion perus­tus­lain kans­sa. Noin ylei­ses­ti ottaen osa­val­tiot teke­vät hyvin itse­näis­tä hal­lin­toa ja ulko­maa­il­maan näkyy vain tuo liit­to­val­tio­ta­so. Myös tilas­to­toi­mis­to­ja löy­tyy esi­mer­kik­si Marylandista: 

    http://www.mdp.state.md.us/Msdc/

    Tie­tys­ti on jär­ke­vää käyt­tää myös liit­to­val­tio­ta­son kerää­mää dataa, ja sik­si tuos­sa­kin lin­kis­sä mai­ni­taan, että kyse on partnershipistä.

  59. OlaL:
    Tot­ta­han toki Tilas­to­kes­kus halu­aa lisä­tä omaa bud­jet­ti­aan! Mikä tahan­sa orga­ni­saa­tio haluai­si että val­tio rahoit­tai­si hei­dän tuot­teen­sa. Jos jokai­nen viras­to sai­si itse sanel­la oman bud­jet­tin­sa, Suo­men val­tion bud­jet­ti oli­si var­mas­ti mon­ta ker­taa suu­rem­pi kun BKT. Hyviä raha­rei­kiä on loputtomasti.

    Mak­sul­li­suu­del­la on ihan hyviä perus­tei­ta, kuten on toki ilmai­sek­si jaka­mi­sel­la­kin. Olen täs­sä kes­kus­te­lus­sa pai­not­ta­nut mak­sul­li­suu­den hyö­ty­jä, kos­ka se näkö­kul­ma on muu­ten jää­nyt koh­tuut­to­man vähäl­le. Useat ovat argu­men­toi­neet ikään kuin oli­si täy­sin itses­tään sel­vää että kaik­ki kan­nat­taa jakaa ilmai­sek­si. Totuus ei ole lain­kaan niin yksioi­koi­nen. Voi olla että Alti­kan siir­tä­mi­nen ilmai­sek­si oli­si oikeas­ti jär­ke­vää, en sii­tä tie­dä. En mihin­kään yksit­täis­ta­pauk­seen voi ottaa kan­taa kun en niis­tä mitään tiedä.

    Ei näil­lä Tilas­to­kes­kuk­sen rahoil­la var­mas­ti maa­il­maa pelas­tet­tai­siin, mut­ta ei mak­sul­li­suu­den aiheut­ta­mil­la hyvin­voin­ti­tap­pioil­la­kaan saa­te­ta Suo­mea tuhoon. Sum­mat ovat pie­niä joka suuntaan.

  60. anti­ke­pu:
    Olen ihan hyvin peril­lä Yhdys­val­to­jen poliit­ti­ses­ta raken­tees­ta, kii­tos. Asuin siel­lä mon­ta vuot­ta ja sain opis­kel­la siel­lä kou­lus­sa sekä USAn his­to­ri­aa että poliit­tis­ta järjestelmää.
    Tuo sinun löy­tä­mä­si Mary­lan­din tilas­to-osas­to on ilmei­ses­ti vii­den hen­gen orga­ni­saa­tio (lis­ta työn­te­ki­jöis­tä: http://www.mdp.state.md.us/msdc/dw_msdcstaff.htm). Tuol­lai­sel­la pul­jul­la ei ole mitään teke­mis­tä tilas­to­tuo­tan­non kans­sa. Toki osa­val­tioil­la on omat milii­sin­sä ja muu­ta omaa kivaa, mut­ta se ei muu­ta sitä tosia­si­aa että Yhdys­val­lois­sa tilas­to­toi­mi (ja moni muu asia) on kes­ki­tet­ty liit­to­val­tio-tasol­le, kun taas Euroo­pas­sa se on hajau­tet­tu jokai­seen jäsen­val­tioon. Sen takia Yhdys­val­lois­sa saa­daan huo­mat­ta­vas­ti enem­män skaa­la-etu­ja ja siel­lä on parem­min varaa tuot­taa eri­lai­sia tie­to­kan­to­ja ylei­sön käyttöön.

    Sinul­la on sel­väs­ti hiu­kan har­hai­nen käsi­tys osa­val­tioi­den roo­lis­ta. Jos­kus 1800-luvul­la ne oli ehkä vie­lä liki­main ver­rat­ta­vis­sa itse­näi­siin val­tioi­hin, mut­tei enää. Jotain ehkä kuvas­taa se, että liit­to­val­tion bud­jet­ti on suh­tees­sa BKT­hen nel­jä ker­taa suu­rem­pi kun vaik­ka­pa Mary­lan­din. Euroo­pan Unio­nin bud­jet­ti sen sijaan on suh­tees­sa BKT­hen kah­des­kym­me­nes osa Suo­men val­tion bud­je­tis­ta. Eli täl­lä mit­ta­ril­la Yhdys­val­lois­sa liit­to­val­tio on suh­tees­sa osa­val­tioi­hin kah­dek­san­kym­men­tä ker­taa tär­keäm­pi kun Euroopassa.

  61. Pre­si­dent­ti saa mää­rä­tä kan­sal­lis­kaar­tia vaik­ka osa­val­tioi­ta vas­taan, kuten on tapah­tu­nut­kin aina­kin kan­sa­lai­soi­keus­tais­te­lun aika­na. Että se sii­tä itsenäisyydestä.

  62. Aihet­ta lii­pat­tiin myös täällä:
    http://blog.hse-econ.fi/?p=616#more-616
    Kir­joit­ta­ja spe­ku­loi huip­pu­tut­ki­joi­den hou­kut­te­le­mi­ses­ta maa­han anta­mal­la näil­le ainut­laa­tui­sen tie­to­va­ran­non jul­kis­ten tilas­to­jen muodossa.

  63. Olen itse­kin huo­man­nut että joi­ta­kin tri­vi­aa­le­ja­kin tie­to­ja on vai­kea löytää.

    Tilas­to­kes­kuk­sel­la voi­si olla ilmai­nen? viik­ko­ti­las­tot ‑pal­ve­lu.

    Tie­don haki­ja tekee netis­sä halua­man­sa kyse­lyn tie­to­kan­taan. Nämä kyse­lyt mene­vät jonoon joka ker­ran vii­kos­sa tse­ka­taan ja lai­te­taan ajoon. Vas­tauk­sen val­mis­tut­tua se jul­kais­taan netis­sä “kan­sa­lais­ky­se­lyt ‑sivul­la” ja lähe­te­tään link­ki sähköpostiin.

    Kan­sa­lais­ky­se­lyt ja nii­den selaa­mi­nen anta­vat pie­nel­lä rahal­la tie­toa sii­tä mit­kä asiat mil­loin­kin kiinnostavat.

    Haku­lausek­keen teke­mi­seen aivan var­mas­ti löy­tyy vapaa­eh­tois­ta työ­tä open­source yhtei­söl­tä. Toden­nä­köi­ses­ti netis­tä löy­tyy pian useam­pia­kin robot­te­ja joil­la voi muo­dos­taa haku­lausek­kei­ta. (Antaa­han haku­lause­ke­ro­bot­ti myös yllä­pi­tä­jäl­leen ilmais­ta tie­toa kan­sa­lais­ten kiin­nos­tuk­sen koh­teis­ta niin että esim puo­luei­den sivuil­ta näi­tä saat­tai­si löytyä.)

  64. Tilas­to­kes­kuk­ses­ta kuu­luu hyviä uuti­sia. Se on laa­jen­ta­mas­sa tilas­to­jen­sa ilmais­ja­ke­lua, mihin Soi­nin­vaa­ra täh­tä­si kir­joi­tuk­sel­laan. Monet ovat myös tuke­neet hänen ehdo­tus­taan. Tilas­to­kes­kuk­sen tie­do­te löy­tyy ohei­sen lin­kin kautta.
    http://www.stat.fi/ajk/poimintoja/2009–09-25_maksuttomatjulkaisut.html
    Vaik­ka laa­jen­tu­mis­ta on nyt tapah­tu­mas­sa, niin kes­kus­te­lua asias­ta tar­vi­taan jat­ku­vas­ti. Toi­voa voi, että tilas­to­jen sisäl­lös­tä­kin syn­tyi­si enem­män kes­kus­te­lua. Monet tilas­tot eivät ole muut­tu­neet pariin kol­meen vuo­si­kym­me­neen. Eri rekis­te­rien ja tie­to­kan­to­jen moni­puo­li­sem­paan yhteis­käyt­töön on kui­ten­kin tie­to­tek­nii­kan kehit­ty­mi­sen myö­tä pal­jon uusia talou­del­li­ses­ti edul­li­sia mahdollisuuksia.

  65. Tänään oli uuti­sis­sa tuo­rei­ta tilas­to­kes­kuk­sen väes­tö­en­nus­tei­ta. Halusin kat­soa pri­mää­ri­tie­toa, mut­ta mut­ta, jopa väes­tö­ti­las­tot ovat­ko maksullisia!

    Jos näi­hin tilas­toi­hin on käy­tet­ty äyriä­kään jul­ki­sia varo­ja, tie­to­jen pitää olla julkisia! 

    http://www.tilastokeskus.fi/tup/vaesto_ennakko/index.html

    Tilas­ton kau­pal­li­set käyt­tö­eh­dot ovat nau­ret­ta­vat. Tilas­to­kes­kus on jul­ki­nen lai­tos, eikä yksi­tyi­nen yri­tys. Suo­ra lai­naus Tilas­to­kes­kuk­sen sivuilta:

    Toi­min­ta-aja­tus
    Tilas­to­kes­kus yhdis­tää tie­toai­neis­tot ja asian­tun­te­muk­sen tilas­toik­si ja tie­to­pal­ve­luik­si yhteis­kun­nan tar­pei­siin, edis­tää tilas­to­jen käyt­töä ja kehit­tää kan­sal­lis­ta tilastotointa.

  66. Suu­ri osa väes­tö­ti­las­tois­ta on ilmaisia:

    http://www.tilastokeskus.fi/til/vrm.html

    Toki näi­den teke­mi­seen käy­te­tään vero­ra­haa, mut­ta en sil­ti ymmär­rä min­kä takia pitäi­si kate­go­ri­ses­ti kiel­tää tie­dol­la rahas­ta­mi­nen. On sel­vää että val­tio tar­vit­see näi­tä väes­tö­ti­las­to­ja, eli ne pitää teh­dä vero­va­roin. Sii­nä vai­hees­sa kun ne on teh­ty, val­tiol­la on vel­vol­li­suus käyt­tää nii­tä jär­ke­väs­ti. Osan jaka­mi­nen ilmai­sek­si on ehdot­to­mas­ti jär­ke­vää, mut­ta jos myy­mäl­lä tar­kem­pia tie­to­ja val­tio voi kom­pen­soi­da osan tilas­to­jen tuot­ta­mi­sen kus­tan­nuk­sis­ta, niin se on ehdot­to­mas­ti har­kit­se­mi­sen arvoi­nen rat­kai­su. Eten­kin jos on ole­mas­sa kak­si bud­jet­ti-neut­raa­lia vaihtoehtoa:
    — tar­jo­taan perus­tie­to ilmai­sek­si tai
    — tar­jo­taan perus­tie­to ilmai­sek­si ja myy­dään jalos­te­tum­paa tie­toa lisä­mak­sua vastaan
    Täl­löin val­tion kan­nat­taa ehdot­to­mas­ti vali­ta jäl­kim­mäi­nen. Oli­si veron­mak­sa­jien raho­jen tuh­laa­mis­ta olla käyt­tä­mät­tä lii­ke­toi­min­ta mah­dol­li­suut­ta. Oli­si ole­mas­sa myös teo­reet­ti­nen kol­mas vaihtoehto:
    — tar­jo­taan perus­tie­to ja jalos­tet­tu tie­to ilmaiseksi
    mut­ta se on kal­liim­pi. Ei ole miten­kään itses­tään sel­vää että veron­mak­sa­jien kan­nat­taa se lisä­mak­su mak­saa. “Käyt­tä­jä mak­saa” ‑peri­aa­te on aina­kin minun kor­vaan oikeu­den­mu­kai­sem­pi kuin “veron­mak­sa­jat mak­saa” ‑peri­aa­te. Mak­sul­li­suus aiheut­taa var­mas­ti hyvin­voin­ti­tap­pio­ta ali­käy­tön seu­rauk­se­na, mut­ta sama ongel­ma on esi­mer­kik­si tie­to­ko­ne ohjel­mis­tois­sa, musii­kis­sa, kir­jois­sa, lääk­keis­sä ja mel­kein kai­kil­la toi­mia­loil­la. Useim­mi­ten val­tion rat­kai­su näi­hin mark­ki­na­vir­hei­siin ei ole ollut se, että veron­mak­sa­ja mak­saa kai­ken. Ei ole miten­kään itses­tään sel­vää että sen pitäi­si olla rat­kai­su tilas­to­toi­men rahoituksessakaan.

  67. Nyt Tilas­to­kes­kus lopet­taa tilas­to­ja sääs­tääk­seen rahaa:

    http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2009/10/20/tilastokeskus-lopettaa-monia-tilastoja/200922291/12

    Kuten sanot­tu, sel­väs­ti­kään tilas­to­toi­mel­la ei ole loput­to­mas­ti rahaa. Mak­sul­li­ses­ta toi­min­nas­ta saa­ta­vat lisä­pen­no­set ovat ehdot­to­mas­ti hyö­dyk­si. Tilas­to­jen lopet­ta­mi­nen on aina todel­la ikä­vää, sii­nä­hän mene­te­tään pit­kä aika­sar­ja johon on käy­tet­ty pal­jon resurs­se­ja. Kun sen aika­sar­jan ker­ran kat­kai­see, niin jos tule­vai­suu­des­sa halu­taan­kin aloit­taa tilas­to uudes­taan, kes­tää taas mon­ta vuot­ta ennen kuin saa­daan jär­ke­vän mit­tai­nen aika­sar­ja jol­la voi­si jotain hyö­dyl­lis­tä ana­lyy­siä teh­dä. Eikä sitä kat­kos­ta saa­da kos­kaan pai­kat­tua. Jos jotain asi­aa ei nyt tilas­toi­da, ei sii­tä ole tilas­to­ja kos­kaan, vaik­ka sii­hen käy­tet­täi­siin kuin­ka pal­jon resursseja.

    Tilas­to­jen siir­tä­mi­nen mak­sul­li­sek­si aiheut­taa ehkä jotain hyvin­voin­ti­tap­pio­ta, mut­ta aina­kin tut­ki­joi­den käyt­töön aika­sar­jat säi­ly­vät kat­kea­mat­to­mi­na. Kun bud­jet­ti­syis­tä tilas­to­tuo­tan­to on täl­lai­sen uhan alla, tun­tuu joten­kin höl­möl­tä valit­taa mak­sul­li­suu­des­ta. Viras­tot toi­mi­vat kui­ten­kin rajal­lis­ten resurs­se­ja maa­il­mas­sa jos­sa pitää teh­dä valin­to­ja. Minä valit­si­sin kos­ka vaan mie­lum­min mak­sul­li­set tilas­tot kuin lak­kau­te­tut tilastot.

  68. Kar­tat tuli­vat jul­ki­sik­si. Mik­si ei tilas­tot? Esi­mer­kik­si kau­pun­ki- ja seu­tuin­di­kaat­to­rit pitäi­si saa­da kaik­kien vapaa­seen käyttöön:

    Kau­pun­ki- ja seu­tuin­di­kaat­to­rit ‑tilas­to­pal­ve­lu on Tilas­to­kes­kuk­sen mak­sul­li­nen Inter­net-pal­ve­lu, joka sisäl­tää moni­puo­li­ses­ti kau­pun­ke­ja ja toi­min­nal­li­sia kau­pun­ki­seu­tu­ja kuvaa­vaa tilas­toai­neis­toa. Tilas­to­pal­ve­lun tie­to­si­säl­tö on kehi­tet­ty yhteis­työs­sä sisä­asiain­mi­nis­te­riön ja kau­pun­kien kanssa.

    Pal­ve­lus­sa on tilas­to­ja ja indi­kaat­to­rei­ta 13 aihe­pii­ris­tä, mm. väes­tös­tä, asu­mi­ses­ta, alue­ta­lou­des­ta, työ­mark­ki­nois­ta, kou­lu­tuk­ses­ta, sosi­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­luis­ta, kult­tuu­ris­ta, kun­nal­lis­ta­lou­des­ta ja raken­ta­mi­ses­ta. Tau­lu­koi­ta pal­ve­lus­sa on lähes 50.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.