Mitähän eduskunta oikein ajatteli?

Hyväksyessään lain palveluseteleistä, eduskun­ta hyväksyi ponnen: 

”Eduskun­ta edel­lyt­tää, että mak­sukat­to­jär­jestelmää uud­is­tet­taes­sa selvitetään, mil­lä tavoin palvelusetelin omavas­tu­u­o­su­us huomioidaan mak­suka­ton kertymisessä.”

Jos kun­ta tar­joaa jonkin palvelun palvelusetelinä, tar­jol­la on olta­va myös kun­nan oma palvelu. Palvelusetelin hin­nan on olta­va sel­l­ainen, että sil­lä voi ostaa osa­puilleen yhtä hyvän palvelun samal­la hin­nal­la, jol­la sen saa kunnal­ta. Omaa rahaa voi kuitenkin kyt­tää myös enem­män, jos syys­tä tai tois­es­ta halu­aa kalli­im­man palvelun. Jos tämä tulee mak­suka­ton alaisek­si, henkilö, jol­la mak­sukat­to on täyn­nä, voi ostaa kuin­ka kali­in palvelun tahansa – eikä palvelun tar­joa­jan tarvitse hin­noi­ta tinkiä.

Mitähän eduskun­ta oikein ajatteli?

23 vastausta artikkeliin “Mitähän eduskunta oikein ajatteli?”

  1. Sekaval­ta näyt­tää tuo Eduskun­nan ajat­telu, eikä Soin­in­vaara näytä ole­van yhtään selvem­pi sanoissaan. 

    Yritetään, ehkä palvelusetelijär­jestelmässä on apinoitu lääkeko­r­vausjär­jestelmää. Päät­täjät eivät vain ole [ylläri, ylläri] huo­man­neet, että val­tio pystyy paina­maan lääkkei­den hin­nat alas, mut­ta palve­lut hin­noitel­laan vapaasti. 

    Muuten, sama ongel­ma on myös tuos­sa lääkkei­den hin­takatossa. Kun kat­to tulee täy­teen, niin on ihmisiä, jot­ka alka­vat varas­toimaan tarpeet­to­mia lääkkeitä. Kun valde tar­joaa tavaraa, taika­seinä mak­saa, niin ratio­naa­li­nen ihmi­nen kah­mii tietenkin kaiken mitä saa ILMAISEKSI!

  2. Var­maan jonkin­laista tasa-arvoa ajattelivat? 

    Mut­ta var­masti tätä parem­man vas­tauk­sen saa kysymäl­lä itse herra/rouva Eduskunnal­ta kuin pähkäilemäl­lä asi­aa oma­l­la blogillaan.

  3. Siinähän se on sanottu:

    “selvitetään, mil­lä tavoin…” esit­tämäsi vai­h­toe­hdon tilanteessa pitää toimia.

  4. Eiköhän tuos­sa nyt vaan ajatel­la, että on oikeu­den­mukaista jos myös yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la sairaan­hoitoon käyte­tyt eurot tietyssä määrin kar­tut­ta­vat mak­sukat­toa. Siis jos yksi­ty­istä sek­to­ria nor­maal­isti käyt­tävä tulee oikeasti kipeäk­si ja menee sit­ten julkiseen sairaalaan niin hänen sairaan­hoitoon­sa käyt­tämät rahat vaikut­ta­vat siihen mil­loin mak­sukat­to tulee täy­teen. Näin asian pitää ollakin, jot­ta julki­nen ja yksi­tyi­nen sek­tori voivat kil­pail­la tehokku­udessa palvelusetelijär­jestelmän tarkoit­ta­mal­la taval­la ilman vääristäviä tekijöitä.

    1. Tämä tarkoit­taa, että se yksi­tyi­nen on ilmainen käyt­täjälleen ja kun­ta mak­saa sen kokon­aan. Jos halu­aa yksi­ty­ishuoneen kul­taisel­la käden­si­jal­la, sekin on siis ilmainen. Mak­sukat­to on sataprosenttinen.

  5. “Mut­ta var­masti tätä parem­man vas­tauk­sen saa kysymäl­lä itse herra/rouva Eduskunnal­ta kuin pähkäilemäl­lä asi­aa oma­l­la blogillaan.”

    Eiköhän hän jo kuu­lu tämän blo­gin lukijakuntaan 😉

  6. Olemme vään­täneet kät­tä arvon­lisäveros­ta koskien ulko­mail­ta ostoa — toiv­ot­tavasti olin oike­as­sa — muu­toin saan melkoiset veromätkyt.

    Kun­nat ovat arvon­lisäverol­lisia vain liike­toimin­nan luon­teis­es­ta tavaroiden ja palvelu­iden myynnistä.

    Mil­loin kun­ta ulkois­taa palvelun, niin palvelun tar­joa­ja joutuu lisäämään kun­ta­laiselta veloit­ta­mas­taan palvelus­ta arvonlisäveron.

    Ulkois­t­a­mi­nen on ovela tapa lisätä veron­mak­sajien taakkaa.

  7. Miten kun­ta voisi saa­da takaisin ulkois­te­tun palvelun arvon­lisävero­ja? Miten voisi saa­da kun­ta­lainen takaisin mak­samansa 22% arvon­lisäveron. ALV mak­se­taan valtiolle.

    Suosit­telisin jokaiselle julkisen hallinnon palkol­liselle ja luot­ta­mushenkilölle sekä poli­itikol­la pakol­lista yrit­täjäkurssia. Siel­lä oppii kat­so­maan asioi­ta veron­mak­sa­jan ja yrit­täjän perspektiivistä.

  8. Kuka vielä väit­tää, että eduskun­ta ei ole yrittäjähenkinen.

  9. Mak­sukat­to on sat­apros­ent­ti­nen julkisel­la puolel­la mut­ta ei sen täyt­tyessä nytkään voi itseään yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la hoitaa ilmaisek­si. Mik­si Osmo halu­aa nyt olet­taa, että tämä muut­tuisi? Eihän tuos­sa pon­nes­sa niin todeta.

    Jos käyt vaik­ka yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la jonkin sairau­den kon­trol­likäyn­neil­lä ja saat sieltä lähet­teen julkiseen sairaalaan niin jo nuo kon­trol­likäyn­nit kar­tut­taisi­vat julkisen puolen mak­sukat­toa niin kuin julkisel­la puolel­la käyn­nin polik­linikka­mak­sutkin oli­si­vat kartuttaneet. 

    Ei kai tässä nyt mitään raha-automaat­tia yksi­tyiselle puolelle olla tekemässä.

    1. Min­un on vaikea ymmärtää, mitä eduskun­ta tuol­la pon­nel­la tarkoit­ti, enkä ole ain­oa. Esimerkik­si ham­mashoi­dos­sa pavleuseteli tarkoit­taa, että asi­akkaal­la on oikeus ham­mashoitoon ter­veyskeskuk­ses­sa, mut­ta jos hän ei halua tätä oikeut­ta käyt­tää, kun­ta mak­saa yksi­ty­is­lääkärin käytöstä saman, minkä se jou­tu­isi mak­samaan ter­veyskeskuk­sen anta­mas­ta hoi­dos­ta. Poti­laan vas­tul­la on, kuin­ka kali­in yksi­tyisen ham­maslääkärin hän val­it­see. Hin­nois­sa on merkit­täviä eroa. Jos hän on mak­suka­ton piiris­sä, hän saisi kun­nan piikkaan vali­ta kaik­ista tar­jol­la ole­vista kalleimman.

  10. Eduskun­ta ei ajatel­lut mitään. Aivan normaalia.
    Olen saanut use­al­ta kansane­dus­ta­jal­ta vas­tauk­sen, kun seli­tyk­set ovat lop­puneet, etteivät he ole ymmärtäneet mitään asi­as­ta, jos­ta ovat päättäneet.

    Suomen poli­ti­ikas­sa val­ta on keskit­tynyt pienelle ryh­mälle ja muut ovat vain napinpainajia

  11. Miten kun­ta voisi saa­da takaisin ulkois­te­tun palvelun arvonlisäveroja?
    KVG, esim.
    http://www.turku.fi/Public/default.aspx?contentid=10540&nodeid=2993

    Arvon­lisävero
    Kun­nat ovat arvon­lisävero­lain yleis­ten sään­tö­jen mukaan verov­elvol­lisia liike­toimin­nan muo­dos­sa tapah­tu­vas­ta tavaroiden ja palvelu­iden myyn­nistä. Tätä toim­intaa varten tapah­tu­vat han­k­in­nat ovat vähen­nyskelpoisia niin ikään arvon­lisävero­lain yleis­ten sään­tö­jen mukaan.

    Pääosa kun­nan toimin­nas­ta jää kuitenkin vero­tuk­sen ulkop­uolelle tai on arvon­lisävero­lain mukaan vero­ton­ta. Näitä toim­into­ja varten tapah­tu­vat han­k­in­nat eivät luon­nol­lis­es­ti oikeu­ta vähen­nyk­seen. Ostet­tu­jen ja itse tuotet­tu­jen hyödykkei­den neu­traali veroko­htelu vero­tuk­sen ulkop­uolelle jäävis­sä toimin­nois­sa on kun­tien kohdal­la toteutet­tu muista poikkeaval­la taval­la ns. hyvi­tys­mall­in (kun­ta­palau­tuk­sen) mukaises­ti. Tämän mukaan ulkop­uolisil­ta tehdyt han­k­in­nat oikeut­ta­vat ns. arvon­lisäveron kun­ta­palau­tuk­seen, joka vas­taa han­k­in­tati­lanteessa taloudel­lisil­ta vaiku­tuk­sil­taan vähen­nys­tä. Palau­tuk­ses­ta val­ti­olle veron­saa­jana aiheutu­va tulon­mene­tys ote­taan huomioon muis­sa val­tion ja kun­tien väli­sis­sä rahavir­rois­sa. Kun­tien ns. kun­ta­palau­tuk­se­na saa­mat arvon­lisäverot vähen­netään kun­tien val­tiono­su­u­den perus­teena ole­vista kus­tan­nus­po­hjista ja tämän jäl­keen jäävä val­tion tulon­mene­tys kor­vataan alen­ta­mal­la kun­tien saa­maa yhteisöveron jako-osu­ut­ta. Vero­ton­ta toim­intaa har­joit­taes­saan kun­nat ovat siis kulut­ta­jan ase­mas­sa tehdessään hankintoja.

    Kun­nil­la on lisäk­si oikeus tietyin edel­ly­tyksin saa­da palau­tuk­se­na ter­vey­den- ja sairaan­hoitoon sekä sosi­aal­i­huoltoon liit­tyvi­in verot­tomi­in han­k­in­toi­hin sisäl­tyvä ns. piilevä vero, jon­ka määräk­si on kat-sot­tu 5 % hyödyk­keen han­k­in­tahin­nas­ta. Myös tämä lasken­nalli­nen arvon­lisäveron palau­tus kuu­luu em. kun­ta­palau­tuk­seen, joka ote­taan huomioon kun­nille tule­vana vähen­tävänä eränä val­tion ja kun­nan väli­sis­sä muis­sa rahavirroissa.

  12. Arvon­lisävero­lais­sa on säädök­set mak­su­jen palaut­tamis­es­ta kun­nille. Muus­sa tapauk­ses­sa kun­tien oma palve­lu­tuotan­to saisi aina olla 20% tehot­tomam­paa kuin yri­tyk­sen ilman että kil­pailukyky heiken­ty­isi. Ja siinä ei ole mitään järkeä.

  13. “Hin­nois­sa on merkit­täviä eroa. Jos hän on mak­suka­ton piiris­sä, hän saisi kun­nan piikkaan vali­ta kaik­ista tar­jol­la ole­vista kalleimman.”

    Näin se var­maan on tarkoitet­tu toimi­vankin eli jos on varaa mak­saa heti tam­miku­us­sa mak­sukat­toon saak­ka niin lop­un vuot­ta saa käy­dä val­it­se­mal­la yksityislääkärillä.
    Halvem­paa kuin mak­saa vaku­u­tus­mak­su­ja luxushoidosta

  14. Setelistä omia kokemuksia.

    Van­taan työvoimavi­ra­nomainen esit­ti min­ulle, että josko ottaisin täl­laisen työl­listymis­setilin käyt­tööni ja kun sit­ten hak­isin työtä, niin vilaut­taisin tätä seteliä mah­dol­liselle työ­nan­ta­jal­leni päästäk­seni hake­maani työpaikkaan.

    Siis työ­paikka­haas­tat­telus­sani muka vilaut­taisin seteliä päästäk­seni työpaikkaan.

    Heh.

    Joo. Siis haen työtä vapail­ta markki­noil­ta ja min­ua Van­taan työvoimaviranomainen
    kehoit­taa myymään työ­panos­tani “setelil­lä”.

    Mitä täl­lainen seteli-potasko on !
    Pitäisikö min­un uhra­ta oma hake­mani työ­paik­ka jollekin kaupun­gin sete­livi­ra­nomaiselle, että pää­sisin taulo­ken ruudulle sel­l­aisek­si, että min­u­un kaupun­ki enää kaupun­ki kohdista “aktivoitu­mis­su­un­nitelmi­aan”.

    Eli mitä seteleil­lä sit­ten saa.
    Saako setelil­lä sitä, mitä siihen on painettu.
    Työtä ja terveyttäkö ?

    1. Et sinä saa sil­lä setelil­lä mitään, vaan työ­nan­ta­ja saa palkkatukea, ja sik­si sin­un palkkaamis­esi on kannattavampaa.

  15. “Eli mitä seteleil­lä sit­ten saa.
    Saako setelil­lä sitä, mitä siihen on painettu.
    Työtä ja terveyttäkö ”

    Tynan­ta­ja saa sil­lä ilmaista tyvoimaa ja jos osaa mak­saa oiein niin tekee jopa voit­toa. Ja kun seteli lakkaa niin olet taas työtön ja uusi setelityön­tek­i­jä astuu tilalle.

  16. Ker­tokaa nopeam­mat olenko hah­mot­tanut tämän oikein:

    X saa alku­vuon­na vaivan. 

    Hän voi vali­ta palvelusetelin avul­la kalli­in lääkärin ja/tai kalli­in mut­ta hyväksyt­tävän hoit­o­muodon, ja mak­saa osan palvelusetelil­lä + lop­ut itse. 

    Jos hän myöhem­min kalen­terivuo­den aikana sairas­tuu uudelleen, ei tuo­ta palvelusetelin osu­ut­ta las­ke­ta hänen maksukattoonsa. 

    Jos hän tur­vau­tuu toisen vaivansa kanssa kalli­isi­in tai pitki­in julkisen sek­torin tar­joami­in hoitotapoihin;

    Jois­sa omavas­tu­u­ta ker­tyy niin paljon että mak­sukat­to tuon ensim­mäisen vaivan p‑setelin kanssa täyttyisi,

    niin se ei nyt täy­tykään eli hän joutuu mak­samaan itse enem­män kuin jos sete­likin ker­ryt­täisi kat­toon menevää summaa.

    Onpa hah­mo­ton tilanne. Tuumitaanpa:

    Z on ter­ve tyyp­pi joka uskoo ettei pahem­min sairas­tukaan kalen­terivuo­den aikana mut­ta jol­la on alku­vuon­na yksi kallis vaiva.

    Hän voi hoi­dat­taa sen vaikka­pa tutul­la kalli­il­la yksi­ty­is­lääkäril­lä ja seteli kor­vaa osan. Jos hän tosi­aan pysyy lop­pu­vuo­den ter­veenä, hän on voit­tanut pelis­sä. Ja se lääkäri myös:)

    Y on pien­i­t­u­loinen jol­la myös on alku­vuon­na kallis vai­va jon­ka hän ruuhkan tms. takia hoi­dat­taa setelin avulla.
    Seteli ei ker­ry­tä kat­toa, joten jos hän myöhem­min samana vuon­na sairas­tuu, hän joutuu aloit­ta­maan mak­suka­ton ker­ryt­tämisen nollasta. 

    Jos olen hakoteil­lä en loukkaan­nu oikaisuista:/

  17. “Jos olen hakoteil­lä en loukkaan­nu oikaisuista:/”

    Mak­sukat­toon vaikutt­vat vain itse mak­se­tut osu­udet eli jos on mak­sanut yksty­is­lääkäristä setelin lisäk­si niin tämä itse mak­set­tu kuluu mak­suka­ton piiri­in eli kun yksi­ty­is­lääkärin näitä itse mak­set­tu­ja osuuk­sia ker­tyy mak­suka­ton ver­ran niin sen jäl­keen yhteiskun­ta mak­saa kaiken, oli lasku miten kallis tahansa

  18. Kiitos, Liian van­ha, luin ketjun huonos­ti kun tuom­moinen hak­sah­dus sattui.

    Tuo­ta tietysti Osmokin tarkoit­ti niil­lä kul­la­tu­il­la hanoil­la ylempänä.

    Jatkan tyh­mien kyselemistä:P

    Jos joku on valin­nut kalli­in yksi­ty­is­vai­h­toe­hdon jon­ka on rahoit­tanut osit­tain seteleil­lä ja osit­tain itse — ja mak­sukat­to täyt­tyy, niin voiko kun­ta pakot­taa hänet vai­h­ta­maan hoitopaikan tai hoito­ta­van edullisem­paan kesken hoitosuhteen?
    Kos­ka Osmon alus­sa ilmaise­ma huole­nai­he kai sil­loin lievenisi, mut­ta olisi­han tuo muuten aika brutaalia.

  19. Muis­tan kuulleeni radios­ta, että Helsin­gin jaka­man 80€ palvelusetelin hallinnol­liset kus­tan­nuk­set ovat 120€.
    80€ arvoisen palvelun rahoit­ta­mi­nen mak­saa siis kaupungille palveluseteliä käyt­täen 200€.

    Olenko mah­dol­lis­es­ti kuul­lut tai ymmärtänyt jotain väärin?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.