On esitetty, että Suomessa niin kuin muissakin maissa, puolueet liittoutuisivat ennen vaaleja keskenään ja vaaleissa enemmistön saanut liittoutuma muodostaisi hallituksen. Tämä kuulostaa loogiselta ja demokratiaa vahvistavalta, mutta se voisi johtaa vuosikymmeniksi saman hallituspohjan jatkamiseen. Vallan pitäisi aina silloin tällöin vaihtua jotta ilma vähän raikastuisi.
Suomessa varsinainen poliittinen peli alkaa, kun eduskuntavaalien äänestys päättyy. Kolmesta suuresta puolueesta hallituksessa istuu kaksi, eli siis yksi päätyy oppositioon. Suurten osalta kaikkia kolmea kombinaatiota. Nykyisin käytäntönä on, että suurin puolue on hallituksessa, joten vaalien tulos vaikuttaa jotain, mutta mikään ei takaa, että myös toiseksi suurin pääsisi hallitukseen. Vanhasen ehdotus blokkivaaleista tarkoittaisi, että Suomen keskusta olisi hallituspuolue, vaikka putoaisi kooltaan demareita pienemmäksi. Mikään ei tietenkään estä sitä, että jo ennen vaaleja vaikka kokoomus ilmoittaisi, että se pyrkiikin sinipunaan, mutta aika ankeita olisivat silloin hallitustyöskentelyn viime kuukaudet. Luontevaa olisi, että vanha pohja testaa kannatustaan vaaleissa. Porvarihallitus vaihtuisi vasemmistohallitukseksi, jos vasemmisto saisi enemmistön. Tällä hetkellä siitä ei puutu kuin vähän yli kaksikymmentä prosenttiyksikköä. Tai vähän yli kymmenen, jos vihreät vaihtaisivat leiriä ennen vaaleja.
Voisi tietysti käydä niin, että tällainen blokkivaali vahvistaisi vasemmistoa, koska porvarillisista puolueista ei olisi enää vaihtoehdoksi toisilleen. Monessa asiassa Kokoomus ja Kepu ovat tosiasiassa kauempana toisistaan kuin demarit niistä kummastakaan ja siksi ne voivat käydä aidosti vaalitaistelua toisiaan vastaan – siis niin kauan kun ei mennä blokkivaaleihin.
Oikeastaan ei ole niin merkittävää, mitkä isoista puolueista ovat hallituksessa kuin se mikä ei ole. Puolueilla ei ole oikein kunnollista ohjelmaa mitä pitäisi tehdä, mutta kaikilla niillä on joskus aika typerätkin dogminsa siitä, mitä ei pitäisi tehdä.
Kun jokin puolue on istunut pitkään hallituksessa, tulee tarve saada se oppositioon, jotta voitaisiin tehdä ne välttämättömät asiat, jotka tuolle puolueelle ovat mahdottomia. SATA-komitean esimerkiksi piti uudistaa sosiaaliturva nyt kun demarit eivät ole dogmeineen puolustamassa vanhaa, mutta hanke meni kiville, koska työmarkkinajärjestöt ottavat demarien roolin.
Kovin paljon valtaan tykästynyt puolue pitää saada silloin tällöin oppositioon myös, jotta se ei kasvaisi väärällä tavalla kiinni vallankäyttöön.
En tiedä, kaipaako kukaan demareita hallitukseen, mutta moni kaipaisi jompaakumpaa, Kokoomusta tai Kepua hallituksesta pois, jotta vähän voitaisiin siivota paikkoja. Molemmat ovat joissakin asioissa niin mahdottomia, että ensin pitäisi saada oppositioon toinen ja seuraavalla kierroksella toinen.
Pöydällä on korruptioskandaaleja ja lisää on tulossa. Jonkinlainen blokkiyhteistyö tulee, koska se ennaltaehkäisee kokoomuslaisten ja keskustalaisten välistä korruptioloanheittoa. Myös vihreiden odotetaan pitävän kielensä kurissa.
Suomalaisen demokratian erikoisuus on RKP, se on istunut jokaisessa hallituksessa. Saa nähdä onko Vihreät menossa heidän jalanjälkiään.
Jokaisen puolueen pitää saada vähintään yksi merkittävä vaalivoitto noin 40 vuoden välein.
- Kun jokainen äänestäjä kokee ainakin kerran elämässään osallistuneensa muutokseen ja voittaneensa vaaleissa, niin usko demokratiaan säilyy ja siirtyy sukupolvelta toiselle.
- Pienelle puolueelle riittää pieni voitto suurelle suuri. Tärkeintä on se miten kannattajat kokevat voiton.
Olenko ihan hakoteilla, jos väitän että tuollaisen blokin kokoaminen on Suomessa täysin mahdollista jo nyt? Keskusta ja kokoomus tekevät vaaliliitot keskenään sekä mahdollisten muiden osapuolten kanssa ja julkaisevat ehdotuksensa seuraavaksi hallituksen ministereiksi. Kansa sitten päättää, kelpaako vai äänestääkkö sittenkin jotain muuta.
Sikäli mikäli Suomessa joskus halutaan siirtyä edustuksellisesta demokratiasta demokratian suuntaan, on hallituksen valinta äänestyksellä askel siihen suuntaan. Olen kyllä varsin skeptinen sen suhteen, onko tuossa mitään järkeä. Demokratia edistämisellä on nykyään vähän huono kaiku..
“Kun jokin puolue on istunut pitkään hallituksessa, tulee tarve saada se oppositioon, jotta voitaisiin tehdä ne välttämättömät asiat, jotka tuolle puolueelle ovat mahdottomia.”
Millonkas RKP saadaan oppositioon? Sillä on takuulla pisin katkeamaton hallitusputki ja ainakin itsellenin tulee mieleen yksi asia, joka pitäisi tehdä, mutta jota ei tulla tekemään niin kauan, kun tuo 5%:n puolue jatkaa hallituksessa roikkumistaan.
Yksi vaihtoehto olisi että Keskusta ja Kokoomus yhdistyisi. Saataisiin kunnon norsu rymistelemään posliinikauppaan.
Mutta olisi hyvä että jo äänestys vaiheessa vaalirahoitus olisi näkösällä, äänestäjä tietäisi mitä firmaa kukin ehdokas edustaa. Antaisiko äänensä Forttumille vai Pohjolanvoimalle. Turha kait on puhua kansanedustajista, eikös ne pääsääntöisesti ole yritysedustajia jotka edustaa jotain yritysrypästä ja sen tarpeita.
“Kyllä kansa tietää”. Odotetaan kuitenkin seuraavien vaalien yli. Saattaa hallituskuviot muuttua ihan toisenlaisiksi.
Miski suotta äänestää ??
Demokratia on kuollut. Käytännössä 70 % lainsääsdännödtä tulee EU:sta ja Suomen Eduskunnan ainoa tehtävä on kääntää diirektiivit Suomen kielelle ja lainsäädännöksi.
Edukunta on vain suuri käännöstoimisto.
Loppu 30 % tulee sitten EK:sta, Säätytalolla EK:n edustajat kirjoittivat loput hallitusohjelmasta.
Eduskunnan voisi korvata hevosilla, tulis paljon halvemmaksi.
Toien ongelma on eliitin moraalikato, kuten Nalle ja kumppanit ovat toitottaneet nyt hallitaan yrityksiä vanhan orjakuppakoodin mukaan.
Pörssiyhtiö kehitettiin aikoinaan orjakauppaa varten. Orjakauppa oli tuottoisaa, mutta jo siihe aikaa lordit pitivät sitä likaisena ja moraalittomana toimintana. Sitä varten luotiin nykyisin pörssiyhtissä edellen käytössä oleva malli.
Siinä omistaja on irrallaan yhtiön toiminnasta, vastuu on toimivalla johdolla, jolle sälytetään vastuu likaisesta toiminnasta.
Omistaja eli lordi saattaa esittää paheksuntansa orjuudesta mutta kuittaa kuitenkin rahat toiminnasta ja pakottaa tuottovaatimuksillaan kapteenin eli tj:n entistä rumempiin temppuihin.
Kun valtio vetäytyy kaikesta vastuusta syrjään ja se loppu on kehittymässä yrityksiä ja omistajia palvelevaksi keskitysleirin johdoksi niin demokratia on kuolemassa
Vanhasen mallissa kokoomus ja kepu olisivat hallituksessa, kunnes eduskunnan voimasuhteet muuttuisivat suomalaisella mittapuulla järisyttävästi.
Pitkän päälle jompikumpi todennäköisesti jauhautuisi selvästi toista pienemmäksi ja ikuiseksi apupuolueeksi. Veikkaan kepu, vaikka se sitkeäksi onkin osoittautunut.
Demarit malli tuomitsisi todennäköisesti pitkähköön oppositioon, mutta kasvattaisi puoluetta vasureiden ja nukkuvien kustannuksella. Tai mene tiedä.
Vihreät ja myös RKP joutuisivat temppelinharjalle, varsinkin jos ja kun vasemmistoblokki sitten aikanaan voittaisi valit.
Blokkivaalien huonoja puolia löytyy nähtäväksi niin USA:sta (kaksipuoluejärjestelmä) kuin Ruotsistakin.
Yksi ongelma on se, että blokki on kokoelma erilaisia mielipiteitä, joista on tehty yksi vaaliohjelma. Äänestäjän mielessä tärkeysjärjestys voisi olla toinen. Esimerkiksi USA:ssa on äärimmillään joutunut kannattamaan Irakin sotaa ja vastustamaan aborttia, jos halusi äänestää matalampien verojen puolesta. Ja päinvastoin.
Toinen on se, että blokit ovat helposti vähemmistöjensä vankeja. Jos blokki saa vaaleissa 55% äänistä, kykenee siitä 10% määräämään politiikan suunnan tai kaatamaan hallituksen. Ikävintä äänestäjän valinnanvapauden kannalta on, jos kummassakin vaihtoehtoisessa blokissa on jokin sirpaleryhmä, joka ehdottomasti vastustaa samaa asiaa. Esimerkiksi Ruotsissa oikeistoblokkia äänestämällä ei saanut ydinvoimaa, koska Keskustapuolue vastusti sitä jyrkästi. Vasemmistoblokkia äänestämällä ei päässyt myöskään ydinvoimaa kannattamaan, koska Vihreät vastusi sitä jyrkästi.
“Yksi ongelma on se, että blokki on kokoelma erilaisia mielipiteitä, joista on tehty yksi vaaliohjelma”
Näinhän se on Suomessakin, nyt vain eri mielipiteet pitää sisällyttää kuhunkin puolueeseen.
Raja oikeisto-vasemmisto ei kuljekaan enää selkeästi puolueiden välillä vaan niiden sisällä eli saadakseen mahdollsimman suuren kannatuksen puolueiden on saatava ehdokkaiksi laajan kirjon ihmisiä oikeisto-vasemmisto akselilla+ erilaisia ajankohtaisia virtauksia edustavia ehdokkaita
IiroJ:“Yksi ongelma on se, että blokki on kokoelma erilaisia mielipiteitä, joista on tehty yksi vaaliohjelma. Äänestäjän mielessä tärkeysjärjestys voisi olla toinen. Esimerkiksi USA:ssa on äärimmillään joutunut kannattamaan Irakin sotaa ja vastustamaan aborttia, jos halusi äänestää matalampien verojen puolesta. Ja päinvastoin.”
Niin, minusta se on vähintään samanlainen ongelma, että äänestäjä joutuu valitsemaan puolueiden vaaliohjelmista ennen vaaleja ja sitten vaalien jälkeen muodostetaan hallitukset, joilla voi olla samalla tavoin prioriteetit aivan eri kuin äänestäjillä, joiden mandaatilla puolueet sinne hallitukseen ovat päässeet.
Lisäongelma Suomen systeemissä on siinä, että sitten seuraavien vaalien alla jokainen hallituspuolue voi liueta poliittisesta vastuusta vain sillä, että juuri se ei ollut oikeasti ajamassa niitä hallituksen päätöksiä, joista kansa ei tykännyt. Ne muut vain jyräsivät meidät.
Mitä tuohon blokkien vähemmistöjen ylivaltaan tulee, niin RKP on esimerkki suomalaisessa monipuoluesysteemissä siitä, miten yksi pienpuolue, jolla on tiukka kanta yhdessä asiassa ja suostuu käytännössä kaikkiin mahdollisiin hallituskokoonpanoihin sen saavuttaakseen, pystyy pitämään huolen siitä, ettei yksikään hallitus tule käsittelemään kyseistä asiaa koskaan.
Muuten, Saksassa on vallassa ns. iso koalitio, eli demarit ja kristillisdemokraatit. Olisiko Suomessa mahdollista kolmen suuren hallitus näiden sateenkaarien sijaan? Sillä olisi suuri enemmistö, joten se voisi halutessaan saada aikaiseksi paljon joutumatta antamaan pienten yhden asian liikkeiden pääsemään sotkemaan asioita.
Saarelma kysyy:
Olisiko Suomessa mahdollista kolmen suuren hallitus näiden sateenkaarien sijaan? Sillä olisi suuri enemmistö, joten se voisi halutessaan saada aikaiseksi paljon joutumatta antamaan pienten yhden asian liikkeiden pääsemään sotkemaan asioita.
Sotkevia yhden asian liikkeitä niin kuin EK, MTK tai SAK?
Kyllä suomi voi siirtyä parlamentaariseen demokratiaan, kun Neuvostoliitto ei enää puutu sisäpolitiikaamme. Tarkoitan sitä, ettei vasemmiston mahdollinen kasvu opposiossa ole enää uhka itsenäisyydellemme. Se meni jo. Ja globalisaatio pitää veroasteen kurissa.
tpyyluoma:“Sotkevia yhden asian liikkeitä niin kuin EK, MTK tai SAK?”
Niin, nuohan ovat liikkeellä aina riippumatta siitä, mikä eduskunnan ja hallituksen kokoonpano on. Joka tapauksessa konsensushallituksen olisi nuokin lobbarijärjestöt helpompi runtata kuin nykyisten sateenkaarien, koska ne eivät saisi sivustatukea siltä oppositioon jätetyltä isolta puolueelta.
Ja tosiaan jos nuo järjestöt koittaisivat oikeasti panna hanttiin demokraattiselle päätöksenteolle, niin siinä sitten tulisi kansallekin näkyviin, missä mennään. Tietenkään juuri nyt ei poliittisten puolueiden maine kansan silmissä ole kovin korkealla vaalirahoitussotkujen vuoksi, mutta kyllä luulen vähän pidemmällä aikavälillä kansan aika lailla demokratiaa kannattavan.