Purkaa vai korjata?

170 vastausta artikkeliin “Purkaa vai korjata?”

1. Järkevin vai­h­toe­hto on purkaa 60‑, 70- ja 80-luvun talot muu­tamia poikkeuk­sia luku­unot­ta­mat­ta. Poikkeuk­sia ovat paikallaan vale­tut raken­nuk­set, jois­sa on kun­nolli­nen runko.

   Tuon ajan talois­sa on yleen­sä paljon muitakin rak­en­teel­lisia, suun­nit­telullisia ja kaaval­lisia virheitä, joten kaava­muu­tok­sil­la kan­nat­taa suosia aluei­den rak­en­tamista kokon­aan uud­estaan. Lähiöt ovat pahimil­laan paikko­ja, jois­sa kaavoit­ta­ja ja arkkite­hti ovat kyen­neet yhdis­tämään täy­del­lis­es­ti kaupun­gin ja maaseudun huonot puolet 😀

   Helsin­ki tarvit­see selkeän suu­nitel­man, jos­sa laa­jen­netaan ruu­tukaavaaluet­ta ja sen ulkop­uoliset lähiöt muute­taan tehokkaasti raken­ne­tuik­si pien­taloalueik­si. Viidessä ker­rokses­sa, umpiko­rt­teleis­sa ja riit­tävän kapeis­sa talo­jen run­gois­sa on omat hyvät puolen­sa. Kuitenkin tuol­la taval­la saadaan aikaisek­si tiivistä, edullista asumista.

   Vastaa

2. Ihmiset ratio­nal­isoi jälkikä­teen val­in­tansa eri­no­maisek­si, on sit­ten kyse autos­ta tai asunnosta.

   Eurot kuitenkin palaut­taa maan pin­nalle. Putket, sähköt ja hissit mak­saa hel­posti ton­nin neliö tuom­moi­seen 60-luvun taloon.

   Yksi ongel­ma on se että nämä talot on kaupun­gin vuokra­ton­teil­la, eli asukkaat eivät hyödy yhtään mitään siitä että raken­netaan tehokkaam­min. Tämän takia kaupun­gin pitäisi osal­lis­tua täl­laiseen kor­vaus­rak­en­tamiseen vastaavasti.

   Mielestäni yksi mah­dolli­nen kohde olisi Koirasaar­en­tien pohjois­puoli Laa­jasa­los­sa. Seu­tu on sinän­sä hienoa meren­ran­taa, varsinkin Tullisaaren englati­lais­puis­to on upea. Lin­nun­ti­etä keskus­taan on suur­in­pi­irtein sama mat­ka kuin Munkkiniemestä.

   Käytän­nössä liiken­ney­htey­det on kuitenkin yhtä hyvät kuin jois­sain Pohjois-Van­taal­la. Palvelui­ta ei ole kun asukkai­ta on niin vähän, olisiko yksi Siwa ja kapak­ka. Asukkai­ta on vähän kun rak­en­t­a­mi­nen on niin teho­ton­ta, juuri niitä kolmik­er­roksia talo­ja ja vielä hehtaarikaaval­la. Kävin kat­so­mas­sa sieltä paria asun­toa taan­noin, täys­re­mont­ti tulos­sa, raken­nusvu­osi 60 jotain. Vuokra­ton­tit pääasi­as­sa, muu­ta­ma hyväkin talo tosin on ja omil­la tonteilla.

   Alueen liiken­ney­htey­det paranevat jatkos­sa huo­mat­tavasti joka tapauk­ses­sa. Ker­rosalan triplaami­nen ei olisi mikään temp­pu ihan nor­maalil­la uudel­la kaaval­la. Asukkaille voitaisi­in tar­jo­ta uusi vas­taa­va asun­to suurin piirtein sille ton­nin neliö hin­nal­la joka pitäisi mak­saa joka tapauk­ses­sa kor­jauk­sista, lop­pu­ra­hoi­tus lisäraken­nu­soikeud­es­ta, lisäk­si vastik­keet pieni­sivät eli tätäkin kaut­ta voisi rahoit­taa. Luulisi kel­paa­van asukkaille, kaupun­gin pitäisi vaan olla aktiivinen.

   Vastaa

3. Entäs betoniele­ment­tien uusiokäyttö?

   Vastaa

4. Suuri osa betonilähiöa­sukkaista omis­taa asun­ton­sa itse. Mil­lainen kor­vaus puret­tavien talo­jen asukkaille maksettaisiin?

   Äiti­ni asuu turku­laises­sa ele­ment­tilähiössä, jon­ka talot on läh­es kaik­ki perusko­r­jat­tu. Ele­men­tit on saumat­tu, parvek­keet kor­jat­tu ja lasitet­tu, kat­to kor­jat­tu, hissi uusit­tu, ikku­nat vai­hdet­tu ja putkire­mont­ti alka­mas­sa parin vuo­den sisällä.
   Mil­lä muul­la taval­la taloy­htiö edes voisi toimia?
   Kyseessä on kuitenkin useimpi­en asukkaiden elämän suurin han­k­in­ta. Har­val­la heistä on mitään suurem­paa varallisuutta.
   Alueel­la on jo tapah­tunut sukupol­ven­vai­h­dos, joten talois­sa asuu paljon lapsiperheitä.

   Huonoon kun­toon pääs­sei­den vuokrat­alo­jen purku var­masti onnis­tuu suht helposti.

   Vastaa

5. Osmo ei näem­mä bon­jaa mis­tä tässä on kyzymyz. Siis kyseessä sel­l­ainen tun­net­tu luon­non­la­ki, että lähiöt muut­tuvat viihty­isik­si 30 vuodessa.
   Siis näin:

   vuodet 0–10: Lähiö on epävi­ihty­isä, kos­ka sinne muut­taa jengiä, joka ei osaa asua ker­rostalos­sa. Ennen etupäässä lan­de­paukku­ja ja nykyään mamuja.

   Vuodet 10–20: Lähiö on vielä epävi­ihty­isämpi, kos­ka yllä­maini­tut lan­de­paukut ja mamut eivät osan­neet kas­vat­taa lap­si­aan kaupunkiympäristöstöön.

   Vuodet 20–30: Yllä­maini­tut lähiön­uoret ovat dokan­neet aivon­sa ja suolen­sa paskak­si, mut­ta hen­gail­e­vat vielä kotikul­mil­la ennen lop­pusi­joi­tus­ta laitok­si­in ja hau­tu­umaille. Melu on onnek­si vähen­emään pain, mut­ta veristä oksen­nus­ta löy­tyy rapusta.

   Vuodet 30–100:
   Siitä eteen­päin lähiö on mum­mo­jen ja vaarien hil­jainen parati­isi. Mut­ta vain jos asukkaat on samo­ja, eikä ympäristöön raken­neta uusia talo­ja. Sik­si kan­nat­taa vas­tus­taa pieniäkin muu­tok­sia, mil­lä tahansa tekosyyl­lä. Mielu­um­min sitä asuu hie­man huonom­mas­sakin talos­sa, jos kaik­ki naa­pu­rit ovat kokenei­ta pahvitaloasujia.

   Vastaa

6. Paljon aut­taisi se että asun­to-osakey­htiössä pitäisi osana Pitkän Tähtäi­men Kor­jaus­su­un­nitel­maa olla “purkaa-vai-kor­ja­ta” ‑laskel­ma sisältäen lisäraken­nu­soikeu­den myyn­ti­tuo­tot. Laskel­man tärkeim­mät tun­nus­lu­vut oli­si­vat pakol­lisia isän­nöit­si­jän­todis­tuk­ses­sa. Asun­nonos­ta­jat oppi­si­vat kyl­lä reagoimaan näi­hin lukui­hin kuten poikkeuk­sel­liseen yhtiövastikkeeseenkin.

   Vastaa

7. Sak­sas­sa on sekä kor­jat­tu että puret­tu Itä-Sak­san aikuisia ele­ment­ti­talo­ja (kor­jat­tu Berli­inin ympäristössä, mis­sä on kysyn­tää asun­noille, puret­tu muual­la, mis­tä ihmiset — ja työ­paikat — ovat muut­ta­neet pois). Kor­jaami­nen ei ole paljon halvem­paa kuin uuden tekem­i­nen, kun juuri muu­ta kuin kan­ta­va runko ei jää van­has­ta jäl­jelle (ehkä 20% asuin­talon raken­nuskus­tan­nuk­sista). Puret­tu­jen talo­jen ele­ment­te­jä on kier­rätet­ty ja niistä on raken­net­tu jopa varsin tyy­likkäitä pientaloja.

   Vastaa

8. Kan­natan läh­es varauk­set­ta purku­vai­h­toe­htoa. Olen tästä bru­tal­is­mista itse kärsinyt, joten en pysty ole­maan mil­lään täysin objektiivinen. 

   Blo­gis­sa asi­aa pyöritelti­in kus­tan­nusten, ympäristön ja aluei­den viihty­isyy­den näkövinkkeleistä. 

   Lisäisin vielä älyt­tömän huonot äänieristyk­set, jol­la on suuri merk­i­tys ihan joka päiväiseen viihtyvyy­teen sisätilois­sa. Jokainen askel kuu­luu yläk­er­ras­ta läpi, ves­sas­sa käyn­nin kuulee kol­men huoneis­ton päästä ja pihal­la käyn­nistyvä auto tulee melkein sisälle moot­torimelu­na. Kaikkein pahin­ta on hifi-lait­teis­ton mata­lat bas­soäänet, jot­ka kuu­lu­vat läpi kerrostalon.

   Kun­ta-asun­not ‑kon­serni on tehnyt purkupäätök­sen yhdelle vuokrat­alolle, kos­ka perusko­r­jaus olisi ollut kalli­im­paa kuin uuden rak­en­t­a­mi­nen. Luin aiem­min myös tapauk­ses­ta, jos­sa AsOy olisi tehnyt saman päätök­sen, mut­ta tässä tapauk­ses­sa kaavoituk­ses­sa oli tul­tu vas­taan lisäk­er­roksien muo­dos­sa ja se oli mah­dol­lis­tanut päätöksen.

   Luulisi val­tion pikem­minkin tuke­van tämän kaltaisia suuria päätök­siä. Eikö näitä voi­da lukea päästövähen­nyk­sik­si? Joka tapauk­ses­sa kehi­tys­tä pitäisi edis­tää jo ihan ter­vey­den­suo­jelun nimissä.

   Vastaa

9. Annap­pa jokin esimerk­ki… Mikä lähiö voisi olla sel­l­ainen, että se kan­nat­taisi purkaa?

   Vastaa

10. Henkilöko­htainen järki

    Vaik­ka yhteiskun­nal­lis­es­ti olisikin järkeä purkaa 70-luvun talo, mon­elle asukkaalle epäkäytän­nölli­nen ja ruma talo tar­joaa mah­dol­lisu­u­den asua mieluisal­la paikalla mielekkääseen hin­taan. Kolmio 70-luvun talosta mak­saa 160 tuhat­ta Oulunkylässä — vas­taa­va uusi ker­rostaloa­sun­to mak­saa 260 tuhat­ta samal­la aulueel­la. Ero­tuk­ses­ta ehkä 50 tuhat­ta on kor­jausvelkaa ja toiset 50 tuhat­ta epäkäytän­nöl­lisyys­lisää. Jos per­he voi rahoit­taa 160 tuhat­ta nyt ja myöhem­min kor­jausve­lan konkreti­soitues­sa tuon 50 tuhat­ta, niin juuri tuo epäkäytän­nöl­lisyys ja betoni­bru­tal­is­mi mah­dol­lis­taa asumisen kyseisessä kohtaa kaupunkia.

    Sitä pait­si 70-luvun talois­sa ei aina ole surkea poh­ja. Joskus ne ovat val­oisia, huoneet suuria, yhteis­ti­lat mielekkäitä ja säi­ly­tys­ti­laa on tarpeek­si. Mon­es­sa talos­sa on isot pihat, kun­non leikkipaikat, met­sää ja luon­toa ja muutenkin ne on rakennnet­tu oman alueen­sa parhaisi­in kohtiin.

    Vastaa

11. Asun vuon­na 1967 raken­netus­sa talos­sa, jon­ka viereen on raken­net­tu täl­lä vuosi­tuhan­nel­la mod­erne­ja ker­rostalo­ja. Sel­l­aiseen en muut­taisi, vaik­ka vähän mak­set­taisi­inkin. Isot ikku­nat, isot val­oisat huoneet, avarat näkymät ja puis­tom­ainen ympäristö saa­vat jak­samaan tulos­sa ole­vien remont­tien yli.

    En ymmär­rä mik­si ne uudet talot on pitänyt rak­en­taa tiivi­ik­si ryp­pääk­si mäen alle. Tääl­lä mäen pääl­lä asu­taan väljästi ja on lap­sillekin tilaa mennä 😉

    Vastaa

12. Rak­en­t­a­mi­nen ei todel­lakaan ole noista päivistä paran­tunut, pikem­minkin huonontunut. 

    Kun on tietyn arvo­val­lan yhteiskun­nal­lises­sa keskustelus­sa saanut, niin tässä aloituk­ses­sa on siitä ilmiöstä mallies­imerk­ki eli täy­del­listä asiantuntemattomuutta. 

    Asiantun­ti­jan ääni tässä: 

    http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2008/01/28/rakennusvirheista-on-tulossa-jattilasku/20082695/139

    Toivon, että myös osmousko­vaiset avaa­vat tämän linkin.

    Vastaa

13. Osmolle kysymyk­siä:

    Mis­sä lähiössä on huono kaa­va ja mik­si se on huono?

    Mitkä lähiöt pitäisi purkaa? (niinkuin Mikakin kysyi).

    Ja linkke­jä kiitos lähteisi­in, joista voimme vaku­ut­tua, että puret­tu­jen asuinalue­den tilalle raken­netaan jotain parempaa… 

    Alan sisäpi­ir­it ovat yksimielis­es­ti sitä mieltä, että nykyi­nen rak­en­t­a­mi­nen on urakkaketju­jen pirstaloitues­sa, har­maan talouden rehot­taes­sa ja koko raken­nuskult­tuurin rap­pios­sa olen­nais­es­ti huonom­paa kuin esim. maini­t­ul­la 60-luvulla. 

    Poh­jaratkaisut vaati­si­vat päivit­tämistä, se on tot­ta. Mut­ta tärkein­tä on ettei kat­to vuo­da ruokapyödälle, kuten oli käynyt Ara­bi­an alueella. 

    Ja talo oli vuo­den vanha.

    Vastaa

14. Ehkä tässä on kyse siitä var­muud­es­ta, jol­la ole­mas­saol­e­vat asukkaat saisi­vat uudet asun­not käyt­töön­sä samoil­la tai korkein­taan vain hiukan kohon­neil­la kus­tan­nuk­sil­la. Entä jos suuren­netut talot eivät menekään kau­pak­si? Entä jos uud­is­rak­en­t­a­mi­nen on kalli­im­paa kuin main­os­tet­ti­in? Moni 30 vuot­ta talos­sa asunut ei ole valmis otta­maan riskiä. Taloy­htiö lie­nee aika itsenäi­nen päätök­sen­tekoelin ainakin jos tont­ti ei ole kaupun­gin omis­tuk­ses­sa. Ja mis­sä määrin kaupun­ki on valmis määräämään omis­tamien­sa tont­tien käytöstä?

    Vastaa

    1. Tätä ei voi tehdä tont­ti ton­til­ta, kos­ka alue pitäisi kaavoit­taa kokon­aan uud­estaan. Juuri sik­si se ei oikeas­t­aan onnis­tu kuin kaupungi­n­o­mis­tamien kiin­teistöjhen kohdal­la, ja ne taas on hajautet­tu ympäri, joten…

       Vastaa

15. Tuos­sa Eli­nan linkkaa­mas­sa jutus­sa ei san­o­ta että laatu olisi ollut parem­paa 60-luvul­la. Itseasi­as­sa siinä ei san­o­ta yhtään mitään van­hem­mas­ta raken­nuskan­nas­ta. Jutus­sa sen sijaan tode­taan että nyky­is­ten määräyk­sien ja stan­dar­d­i­en nou­dat­tamises­sa on puut­tei­ta useim­mil­la raken­nustyö­mail­la. Käsit­tääk­seni määräyk­set on nykyään niin tiukko­ja nimeno­maan sik­si että aikoinaan on tehty sut­ta ja sekundaa..

    Vastaa

16. Eli­na, 1960-luvul­la raken­netut lähiöt ovat raken­nusteknis­es­ti huonom­pia kuin vaik­ka Ara­bi­an­ran­ta. Tämä on aivan selvää, vaik­ka yksit­täisiä epäon­nis­tu­misia voi olla. “Raken­nusteknis­es­ti” tarkoit­taa ainakin läm­pöeristys­tä ja äänieristystä.

    Vastaa

17. Point­ti nyt olikin se, että saadaanko parem­paa rak­en­ta­mal­la uut­ta vai perusko­r­jaa­mal­la vanhaa. 

    Uud­is­raken­nusten elinkaari on näil­lä näkymin vielä lyhyem­pi kuin muu­ta­ma vuosikym­men sitten. 

    Edelleen pyy­dän Osmoa vas­taa­maan, mis­sä nämä kam­mot­taval­la kaaval­la suun­nitel­lut purku-uhan alaiset slum­mit sijait­se­vat. Vai asuuko joku vihreä tut­tu alueil­la ja näp­päimistö jumit­tuu nyt pahasti..?

    Vas­tauk­ses­ta saisimme konkreet­tisem­paa poh­jaa keskustelulle. Halu­aisin tosi­aan tietää, mitkä seudut ovat kyseessä. Ihan jo senkin takia, etten vain vahin­gos­sa muu­ta sinne päin.

    Vastaa

    1. En aio vas­ta­ta Eli­nan kysymyk­seen, kos­ka min­ul­la ei ole kaupungi­nosako­htaista tietoa raken­nusten kun­nos­ta, ja olisi kob­va jut­tu levit­tää jostain lähiöstä väärää tietoa. Sen tiedän, että raken­nusalan ammat­tipi­ireis­sä tästä kysymyk­ses­tä on vahvo­ja purkamista puoltavia mielip­iteitä, joi­ta minus­ta voisi käsitel­lä julkises­tikin. Täl­laisen julkisen aloit­teen teki run­sas vuosi sit­ten ARA: yli­jo­hta­ja Han­nu Rossi­lahti, joka esit­ti yhdek­si puret­tavak­si lähiök­si Tapu­likaupunkia. Uutiseen voi tus­tus­tua tästä. Huo­mau­tan, että se ei ole min­un esi­tyk­seni, kos­ka min­ul­la ei ole kom­pe­tenssia arvioi­da eri lähiöi­den tilan­net­ta. (Huo­maan, että uutises­sa on esitet­ty jok­seenkin kaik­ki ne näköko­h­dat, joi­ta aloituk­ses­sa esitin luulleen aidosti niitä omik­seni.) Kävin tänään fil­lar­il­la kat­so­mas­sa Tapu­likaupunkia ja havaitsin perusko­r­jauk­sen ole­van käynnissä.

       Vastaa

18. mika: “…Mikä lähiö voisi olla sel­l­ainen, että se kan­nat­taisi purkaa…”

    Tapi­olan uudem­mat osat, Matinkylä, Olari, Kan­nelmä­ki, Varis­suo, Ilpoinen, Her­van­nan pääosat… Riit­tääkö aluksi?

    Vastaa

19. Täl­laiset purkupäätök­set pitäisi tehdä peru­ut­ta­mat­tom­i­na jo talon raken­nus­vai­heessa (niin että ne seu­raa­vat koko talon his­to­ri­an läpi kau­pan yhtey­dessä annet­tavas­sa isän­nöit­si­jän­todis­tuk­ses­sa). Täten kestoltaan määräaikaisen asun­non arvon lasku jakaan­tu­isi tasais­es­ti jokaiselle omis­ta­jalle koko talon his­to­ri­an ajan.

    Vastaa

20. Jos jotain hyvää halu­aa sanoa 70-luvun ele­ment­ti­hirvi­tys­lähiöistä, niin se on se, että ne ovat raken­net­tu nyky­s­tan­dar­d­i­en mukaan ihanan väljästi. Pihoil­la on nur­mikkoa, pui­ta ja tilaa las­ten leikkiä. Ehkä ympäristössä on jopa hiukan met­sää. Jos kat­soo esimerkik­si Hert­toniemen- ja Ara­bi­an­ran­taa, niin ei voi kyl­lä sanoa samaa.

    Ihmiset tun­tu­vat halu­a­van joko tiivistä kan­takaupunki­maista asum­ista keskus­tois­sa tai riit­tävän väljää ympäristöä. Tiivi­in ker­rostalolähiön jos­sain hor­nan­tuutis­sa en usko houkut­tel­e­van juuri ketään pait­si sil­loin kun asun­not ovat vielä riit­tävän uusia.

    Vastaa

21. Aikanakaan täl­lä ole mitään merk­i­tys­tä, että asu­taanko kunnan/kaupungin vuokra-asunnoissa
    hyvin tai halvalla.

    Jos nykyisen kun­nan vuokra-asun­non romut­ta­mi­nen mak­saa x yksikköä, niin ainakin sil­lä on merk­i­tys­tä, josko kun­nan uuden vuokrat­alon kus­tan­nuk­set uuden rak­en­tamis­es­ta käyvät suurem­mik­isi kuin 1.0 * x.

    Vai mis­tä joulupukke­ja kun­ta­lais­ten vuokra-asun­to­jen kus­tan­ta­jik­si olisi luvassa.

    Tosin on niin, että nyky­is­ten raken­nusten kanssa on niin, että tietyt desi­beli­ra­jat äänieristys­ten suh­teen raken­nusten on täytettävä !

    Kiva on tääl­läkin Van­taal­la kaupun­gin vuokra-asun­nos­sa asua, kun yläk­er­ran pienet lapset leikkiessään leluil­laa, aiheut­ta­vat kamalan metelin yläpuolel­lani olev­as­ta katosta.

    Tosin lento­kent­täme­teli vuokra-asun­nos­sani vai­men­tui, kun vuokranan­ta­ja teet­ti ker­rostaloon julkisivuremontin.

    Kaiken kaikki­aa kaik­ki ulkop­uolelta asun­toon tul­lut meteli vai­men­tui, kun julk­i­sivu uud­estaan rap­at­ti­in ja mur­tu­mat ker­rostalon seinis­sä tukittiin.

    Nyt ei enää asun­nos­sa tarvitse kuul­la auto­jen pakop­utkien ääniä eikä Helsin­ki-Van­taan lentokonei­den elämää.

    Eli, pelkästään remon­toimal­la van­ho­ja asun­to­ja voidaan vuokral­la-asu­jien elämää vuokra-asun­nois­sa paran­taa jopa asum­isvi­ihtyvyy­deltään liki täydelliseksi.

    Vastaa

22. Asun Kirkkon­um­mel­la vuonn 1972 raken­netus­sa talos­sa. Huoneis­to­jen poh­jaratkaisut ovat mielestäni hyvät. Omas­tani pidän eri­tyis­es­ti, sik­si tämän ostinkin. Talo on viihty­isä. Ääänio­eristys voisi olla parem­pi, mut­ta menet­telee, kun talos­sa asuu hil­jaisat väkeä, ainakin tässä por­taas­sa. Paras­ta on näkymä metsään.

    Lähiön idea on, että se antaa väljyyt­tä ja suo­ran yhtey­den luon­toon. — Putkire­mont­ti mak­saa noin 600 — 800 e/ asun­toneliö. Uuden rak­en­t­a­mi­nen n 2000 e / neliö. Min­un on vaikea kuvitel­la, että talon kokon­aan uudelleen­rak­en­tamisen kus­tan­nuk­sia kor­vaisi suurem­pi asuin­pin­ta-ala, sem­minkin kun asum­i­nen on muu­takin kuin kat­to ja seinät.

    Sosi­aalisen struk­tu­urin rak­en­t­a­mi­nen on yllät­tävä’n työlästä. Lähiöt ovat paljon mainet­taan parempia.

    60-luvul­la pureti­in vuo­sisadan alus­sa rak­e­nentt­tu­ja, teknis­es­ti ja poh­jaratkaisuil­taan täysin kelvot­to­mia talo­ja ja tilalle raken­net­ti­in nykya­jan vaa­timuk­set täyt­täviä. Tätä poli­ti­ikkaa ei ole paljoa kiitetty.

    Vastaa

    1. Perusko­r­jaus saat­taa mak­saa 1500 €/neliö

       Vastaa

23. Monel­la kir­joit­ta­jal­la tun­tuu ole­van käsi­tys, että rak­en­tamisen huono laatu johtuu jostain tahal­lis­es­ta petok­sen luon­tois­es­ta “perävalotakuu”-rakentamisesta. Ei se niin mene , vaan kyse on ihan las­ke­tus­ta jutus­ta. Kun talot raken­netaan osa- ja sivu-urakoina pala­sis­sa syn­tyy rak­en­tamistapa jos­sa joka työ­maal­la on eri tek­i­jät tekemässä eri työ­vai­hei­ta. Tämän vuok­si on olta­va tietyt laatu­vaa­timuskri­teer­it, raken­nuskielel­lä “tol­er­anssit” eli min­imi­vaa­timuk­set mit­tapoikkeamille raken­net­taes­sa ja asen­net­taes­sa ele­ment­te­jä. Esim. julk­i­sivuele­menteille on sal­lit­tu yleen­sä luokkaa 20mm poikkea­ma sivusu­un­nas­sa, kos­ka olisi aivan kohtu­ut­toman vaikeaa ja ennenkaikkea kallista rak­en­taa sen tarkem­min. Millintark­ka lähiökolmio mak­saa äkkiä tuplahin­nan tol­er­anssikolmioon ver­rat­tuna, ja ihmisille kuitenkin hin­ta ja asun­tosi­joituk­sen speku­laa­tio­ho­risont­ti on paljon tärkeäm­pää kuin rako seinässä.Tämä tol­er­anssir­ak­en­t­a­mi­nen on kopi­oitunut vuosikym­me­nien aikana laa­jem­min raken­nuskult­tuurik­si, syy on yhtä paljon rak­en­ta­jien kuin asun­to­jen ostajien.

    Pörssir­aken­nusy­htiöi­den kat­teet ovat luokkaa 20–30%, joten löysää on , mut­ta se vaatisi luop­umista suo­ma­laiskansal­lis­es­ta kään­teis­es­tä kil­pailut­tamis­es­ta, jos­sa kokon­aisu­us annetaan ensin kartel­liy­htiöllee joka sit­ten kil­pailut­taa pienem­piä ali­u­rakoit­si­joi­ta omak­si hyödyk­seen. Lisäk­si kaavoitu­sos­mo­jen pitäisi sal­lia ker­rostalo­jen mod­u­uli­rak­en­t­a­mi­nen , jos­sa kokon­aiset huoneet pino­taan nos­turil­la ker­rostalok­si, tehtynä kier­rätet­tävistä mate­ri­aaleista vuokra­ton­tille. Täl­löin esim. opiske­li­ja-asun­non hin­naksi muo­dos­tuu mod­u­ulin hin­ta, raken­nus ja perus­tusku­lut ja mate­ri­aalien kirrätysarvo. 

    Ennenkuin laadus­ta voidaan alkaa puhua asumisku­lut pitäisi ensin pudot­taa edes jotenkin ostovoiman mukaisik­si, mut­ta siitä lie­nee turha odot­taa ainakaan poli­it­tista päätöstä niin kauan kun läh­es jokaisel­la kansane­dus­ta­jal­la on luop­umiseläket­tä vas­taan ote­tul­la asun­to­lainal­la ostet­tu sijoi­tusasun­to Helsingissä. 

    —

    Olin jokin aika sit­ten urakoimas­sa kadun­raken­nustyö­maal­la jos­sa kadun­po­h­jan täyt­teenä käytet­ti­in “eko-murs­ket­ta” eli kaatopaikalle kerä­tys­tä betoni­jät­teestä murskat­tua kalliomurskeen korviket­ta. Hyvä aja­tus , mut­ta murskeen seassa näkyi ole­van paljon muo­visia sähköjo­hdon kuo­ria , alu­mi­inia ja ruos­tu­mat­toman teräk­sen pala­sia ym. maa­tu­ma­ton­ta. Sinän­sä betonin murskaus vie kaikki­aan suun­nilleen saman määrän ener­giaa kuin puh­taan murskeen teko,kun huo­moidaan purku­työ ja tuplakul­je­tus, mut­ta ei jätä pysyviä arpia kalliop­erään, joista mei­dän sukupolvemme tul­laan muistamaan.

    Vastaa

24. Kan­nat­taa purkaa. Kehi­tys­tä pitää vielä eteen­päin. Esimerkkinä vaik­ka Mal­lor­ca. Siel­läkin raken­net­ti­in rumia betoni­hotelle­ja ‑60 ja ‑70-luvul­la. Nyt kaik­ki — paikalliset ja tur­is­tit — vihaa­vat noi­ta raken­nuk­sia. Mal­lor­calla onkin otet­tu lusik­ka kau­ni­iseen käteen: van­hat rumat on puret­tu ja uusia parem­pia on raken­net­tu tilalle. Kaik­ki ovat tyytyväisiä. 

    Sama kan­nat­taa tehdä hesassa.

    Vastaa

25. Väljyy­den kään­töpuoli on sit­ten se että lähim­pään kaup­paan, koulu­un, ter­veyskeskuk­seen, kir­jas­toon, uima­hal­li­in ja bus­sipysäkille on pitkä mat­ka, ja oppi­laitok­ses­ta, isom­m­mas­ta kau­pas­ta tai raidey­htey­destä, tms. on turha haaveillakaan.

    Vastaa

26. Ai niin mitä purkaa: kon­tu­la, jakomä­ki, mel­lun­mä­ki, matinkylä, haku­ni­la, koivukylä jne. Surkeim­mat paikat siis. Niis­sä riit­tääkin jo hommaa.

    Vastaa

27. Tun­tuu OS:n jut­tu aika vaikealta/hankalalta. En kyl­lä jak­sa uskoa juuri minkään asuntooy:n päät­tävän omien talo­jen­sa purkamis­es­ta. Toki kaupun­gin vuokra­ton­teil­la saat­taa sit­ten olla eri jut­tu, mut­tei se siel­läkään mikään iisi hom­ma ole. Kaupunki­han voi tietysti omat talon­sa räjäyt­tää kos­ka vaan, kun­han nyt pikkasen varot­telee asukkaitaan ennen. Mus­ta esim. Kata­janokan van­hat talot pitäis pan­na sileeks ja rak­en­taa niden paikoille korkei­ta hyviä uusia taloja!!!!!!
    Ehkä OS:n ei kan­nat­taisi puhua tom­mosia, vaik­ka kuin­ka oike­as­sa olisikin. Niis­sä asun­nois­sa lähiöis­sä asuu aika paljon äänestävää porukkaa ja jos OS:n jut­tu­jen takia vihrei­den ajatuk­sek­si tulee lähiöi­den talo­jen purkami­nen, niin veikkaan huonoa tulosta seu­raavis­sa vaaleissa.
    Asia sinän­sä ihan keskustelun arvoinen. Itse nuoruuteni jo 50-luvul­ta lähiössä viet­täneenä ja sen kasvun sit­tem­min näh­neenä (Herttoniemi/Susitie) olen kyl­lä ihme­tel­lyt sen aikaisia ratkaisu­ja (Esim. Siil­i­tie osit­tain), mut­ta kai sil­loin oli tosi kiire saa­da asuntoja.
    Sit­ten tuli ne Hert­toniemestä itään­päin ole­vat lähiöt. Voi hyvä tava­ton! No, kai kaikil­la on oikeus asua mis­sä halu­aa, enkä usko mon­enkaan toivovan/haluavan, että talot pure­taan ja jotain uut­ta tilalle.

    Vastaa

28. Kun tarvi­taan maa­ta tietä tai rautati­etä varten, maat ja talot (pakko)lunastetaan omis­ta­jil­ta käypään hin­taan. Sama pitäisi tietenkin tehdä omis­tusasun­to­jen kohdal­la puret­tavis­sa kaupunkilähiöis­sä. Ei kun­nan omis­tamien vuokra-asun­to­jen asukkaiden uudelleena­sut­ta­mi­nenkaan ilmaista ole. Kohtu­ullista olisi myös kor­va­ta muut­tokus­tan­nuk­set, jot­ka nou­se­vat korkeik­si jos ei itse jak­sa jokaista pianoa kan­taa eikä ilmaista työvoimaa ole saatavilla.

    Var­maan voisi jonkun lähiön osalta arvioi­da paljonko tämä tulisi mak­samaan. Se sum­ma pitäisi lisätä purkamis- ja uuden­rak­en­tamiskus­tan­nuk­si­in. Jäisikö tämä alle 1500 e/m2, jon­ka Osmo mainit­see perusko­r­jauk­sen hinnaksi?

    Helsingis­sä voisi esimerkkinä käyt­tää Laa­jasa­loa ja Kon­tu­laa. Tämä siitä syys­tä etten pidä 70-luku­lais­es­ta raken­nustyylistä (nauhaikku­na­talot — hyi kauhis­tus), mikä ei var­maankaan ole vali­di syy lähiön purkamiseen. 😀 

    Miten olisi Mer­i­ha­ka puret­tavak­si lähiök­si? Pelas­taisiko tiivis rak­en­t­a­mi­nen sen? Vai tehdäänkö betoni­bru­tal­is­mim­iljöistä suo­jel­tu­ja aikansa ilmen­täjiä — nousi­han makkarat­alostakin varsi­nainen haloo?

    (Haeskelemme paraikaa itsellemme uut­ta kämp­pää. Usei­ta kat­sel­tuamme olemme tulleet siihen tulok­seen, että sen pitää olla 50-luku­lainen tai van­hempi, kun­han vain putkirem­pat on tehty.)

    Vastaa

29. MIVa, siinä että As. Oy päät­tää vaik­ka parkkipaikkansa rak­en­tamista ei ole mitään poikkeuk­sel­lista, tätä tehdään. Jos siihen parkkipaikkalla raken­net­tuun taloon tulisi uudet asun­not van­hoile asukkaille, niin mikä ongel­ma se van­ha talo olisi purkaa ja kor­va­ta isom­mal­la? Siis olet­taen että säästyneet kor­jausvel­ka + lisäraken­nu­soikeu­den arvo kat­taa uuden rakennuskustannukset.

    Sinän­sä se talo­jen purkami­nen ei ole vält­tämätön­tä tiivistämiselle. Esimerkik­si Tapu­likaupungis­sa on lev­eä kaistale pusikkoa/parkkipaikkaa radan ja asuinalueen välis­sä johon mah­tu­isi talorivi.

    Vastaa

30. Se ei paljon auta, että raken­nustekniset ratkaisut ovat paper­il­la kehit­tyneet, kun itse työ on kelvo­ton­ta. Tämä on alan sisäl­läkin tun­nustet­tu tosiasia. 

    Työ­maid­en kult­tuuri on urakoin­tiketjun pirstaloitues­sa itsenäisik­si ali­u­rakoik­si muut­tunut huonoon suun­taan. Kukaan ei vas­taa kokon­aisu­ud­es­ta tai edes osakokon­aisuuk­sista, vaan hyvin raja­tu­ista työvaiheista. 

    Aihe on han­kala, kos­ka ihmiset eivät juurikaan tee numeroa oman asun­to-osakey­htiön­sä raken­nusvirheistä julk­isu­udessa. Tietäisi­hän tämä osak­keen arvon laskua. Kyse ei tosi­aan ole yksit­täistapauk­sista kuten Arto Tuki­ainen arvelee, vaan kokon­ai­sista asuinalueista. 

    On var­masti niin rumia ja huonos­ti raken­net­tu­ja asuinaluei­ta, että olisi parem­pi purkaa kuin kor­ja­ta. Ydinkysymys kuu­luu kuitenkin: mitä saamme tilalle näil­lä eväil­lä, joi­ta raken­nus­te­ol­lisu­us täl­lä het­kel­lä tarjoaa?

    Rumia ja henget­tömiä hil­jat­tain raken­netut alueet ainakin ovat: Ström­ber­gin ja Taimis­ton alue, Latokar­tano, Ara­bi­an­ran­ta.. joten ainakaan esteet­tis­ten arvo­jen takia ei kan­na­ta ihan tuos­ta vain tukeu­tua uuteen.

    En vähät­telisi myöskään Osmon esi­in otta­maa ekol­o­gista puolta.

    Vastaa

31. Tässä on asi­aa. Vilkaiskaa kom­ment­tio­sio­ta myös:

    http://vesahack.blogit.uusisuomi.fi/2008/11/08/helsinkiin-tarvitaan-kunnollista-kaupunkisuunnittelua/

    Vastaa

32. Eli­na toi esi­in uud­is­rak­en­tamisen huonon laadun. Se on minus­takin ongel­ma ja se myös pelot­taa uuteen asun­toon halajavaa. 

    Kuitenkin, 60‑,70‑,80-luvut on ihan kamalia, niitä ei voi ostaa. Kun­non talo­ja on vain keskus­tas­sa; niihin ei luon­nol­lis­es­ti ole mitään taloudel­lista mah­dol­lisu­ut­ta päästä. 

    Halu­aisin äänestää asun­tomarkki­noil­la vähillä euroil­lani parem­man rak­en­tamisen puoles­ta ker­rostalo­jen osalta, mut­ta tar­jon­ta on täysin yht­enevää: tuot­teis­sa ei ole ero­ja. Tehokas ele­ment­ti­rak­en­t­a­mi­nen on täy­del­lis­es­ti val­jastet­tu tulok­sen­tekoon, ei laadun parantamiseen. 

    Kos­ka ker­rostaloa ei voi em. syistä ostaa, jatke­taan säästämistä kunnes voi rak­en­taa ener­giate­hokkaan, hyvin äänieris­te­tyn ja viihty­isän pientalon.

    Vastaa

33. K‑Veikko: “… asun­non arvon lasku jakaan­tu­isi tasais­es­ti jokaiselle omis­ta­jalle koko talon his­to­ri­an ajan.”

    Jokainen raken­nus on määräaikainen! Toiset, kuten keski­aikaiset kivilin­nat, kestävät kauem­min, kuin toiset. Kaikil­la raken­nuk­sil­la on kuitenkin lasken­nalli­nen ikän­sä, jon­ka jäl­keen niitä ei ole järkevää kor­ja­ta. Suurin osa kek­ski­aikai­sista lin­nois­takn on jo rau­nioina. Suo­ma­lainen asun­to­hin­noit­telu ei ota ollenkaan huomioon elinkaarta.

    Se ei ota kun­nol­la huomioon edes helpom­min arvotet­tavia “mid life upgrade’­ja”, kuten putk­istosa­neer­auk­sia. Pääsään­tönä voi sanoa, että pitkän elinkaaren omaavis­sa talois­sa () ole­vat asun­not taas ovat ylihintaisia.

    Tämän on huo­man­nut hyvin, kun asun­tokaup­paa tehdessäni olen kysynyt piirus­tuk­sia. Yleen­sä tar­jo­taan poh­japi­irus­tus­ta, ei raken­nepi­irus­tuk­sia, jot­ka ovat ne kiinos­ta­vat. Joku välit­täjä on vielä kehdan­nut närkästyä, kun raken­nepi­irus­tuk­set nähtyäni olen ilmoit­tanut ettei kohde kiinosta 😀

    Vastaa

34. Van­ho­jen talo­jen kor­jaami­nen tarkoit­taa ajan myötä mil­tei kaiken muun uudelleen rak­en­tamista pait­si kan­ta­van run­gon — van­him­mat talot on pros­ent­teina lask­ien raken­net­tu uud­estaan jo mon­ta kertaa. 

    Kor­jausten laadus­sa on samat ongel­mat kuin uuden rak­en­tamises­sa, eli voi tul­la sut­ta, jol­loin edessä on uusi remont­ti. Jos talos­sa on edessä esim. julkisivu‑, katto‑, put­ki- ja hissire­mont­ti, uuden rak­en­t­a­mi­nen voi olla lasken­nal­lis­es­ti järkevää lyhyel­läkin aika­jän­teel­lä. Toden­näköis­es­ti van­han kun­nos­t­a­mi­nen on kuitenkin aina halvem­paa, ellei jotain isom­paa ongel­maa ole. Van­han talon kohdal­la remont­tien kanssa voidaan lisäk­si vetkutel­la, jol­loin kus­tan­nuk­set eivät tule yhdel­lä ker­ral­la mak­set­taviksi — ja esim. putkire­mon­tinkin aikana on mah­dol­lista asua asun­nos­saan, vaikkei se miel­lyt­tävää olekaan, jol­loin tilapäisas­umisen kus­tan­nus jää pois. 

    Aiem­paa kehi­tys­tä kat­soes­sa van­hat talot on puret­tu uusien tieltä yleen­sä sik­si, että uusi­in on saatu enem­män myytäviä neliöitä. Tämä lie­nee paras porkkana tule­vaisu­udessakin. Tehdään siis uusi kaa­va, jos­sa on reilusti lisää raken­nu­soikeut­ta. Kun riit­tävän suuri osu­us uud­es­ta kaavas­ta esim. 20 vuo­den kulut­tua on toteu­tunut, voidaan kaa­van vas­tais­ten talo­jen kor­jaami­nen kieltää, eli aloit­taa niiden saat­to­hoito. Kun tämä on hyvis­sä ajoin tiedos­sa, kenellekään ei pitäisi tul­la asia yllätyksenä.

    Vastaa

35. Anna-Liisa
    “Kohtu­ullista olisi myös kor­va­ta muut­tokus­tan­nuk­set, jot­ka nou­se­vat korkeik­si jos ei itse jak­sa jokaista pianoa kan­taa eikä ilmaista työvoimaa ole saatavilla.”

    Paljonko on paljon muut­tokus­tan­nuk­sis­sa? Muutin pari kk sit­ten ja muut­tomiehet autoi­neen mak­soi 250 e + muut­to­laatikoiden vuokraus (45 kpl) ja muut muut­to­tarvikkeet (suo­jakel­mut, pahvit teip­it yms.) olisko noin 100 e. 

    Suosit­te­len lämpimästi kaikille muut­ta­jille muut­tomi­esten ja kun­nol­lis­ten apu­vä­linei­den han­kkimista. Kun­nolli­nen muut­toau­to, kun­nol­liset nokkakär­ryt ja muut­to­laatikot ovat avain muu­ton suju­vu­u­teen. Mies ja auto mak­saa jotain 50–60e/h, lisämiehet 25 e/h. Kun siihen ottaa vielä pari omaa kave­ria mukaan, muut­to sujuu todel­la rivakasti.

    Muut­toau­to tarkoit­taa ettei aje­ta eestakaisin pakun tai trai­lerin kanssa, pinoutu­vat muut­to­laatikot taas voi lykätä nokkakär­ry­il­lä isoina kasoina autoon ja muut­tomiehet nopeut­ta­vat hom­maa. Näil­lä keinoil­la kol­men miehen pitäisi pystyä siirtämään kaik­ki kamat kak­sion kokois­es­ta asun­nos­ta kaupun­gin­sisäis­es­ti paikas­ta A paikkaan B kolmes­sa tunnissa.

    PS pianon muut­ta­mi­nen on iisi biisi, mikäli taloisa on hissit

    Vastaa

36. No mut­ta mites tässä nyt näin kävi?

    “Pien­taloa­sum­i­nen onkin mainet­taan parem­paa. Uusi tutkimus antaa sille jonkin­laisen ekosyn­nin­päästön: ker­rosta­lo tuh­laa nimit­täin asuin­neliötä kohti paljon enem­män läm­pöä kuin mod­erni rivi- tai omakoti­ta­lo. Ker­rostaloa­sukeil­ta holah­taa myös vet­tä enem­män hukkaan.”

    http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2009/09/20/kerrostalo-onkin-paha-lamposyoppo/200920346/139

    Vastaa

    1. Uusi pien­ta­lo on var­maan parem­pi kuin 70-luvun ker­rosta­lo, mut­ta uut­ta pien­taloa pitäisikin ver­a­ta uuteen ker­rostaloon. Sit­ten on tietysti vielä se läm­mi­tys­muo­to. Pien­talon toden­näköisyys käyt­tää kaukoläm­pöä on aika pieni. Eri­tyis­es­ti siel­lä Nurmijärvellä.

       Vastaa

37. Kävin eilen fil­laroimas­sa Viikin pohjoisosas­sa. Uusia per­soonat­to­mia talo­ja pel­lol­la tiivi­inä ryp­päinä. Mitä tahansa 60-luvun lähiö voit­taa tyylis­sä nämä moder­nit steri­ilit kan­takaupunki­maisu­ut­ta pon­net­tomasti tavoit­tel­e­vat paikat.

    Huonoin äänieristys on oman asukaskoke­muk­seni mukaan ollut 20-luvun taloissa.

    Lähiöi­den purkukeskustelu on saman­laista ylim­ielistä ihmis­ten koti­maisemien mes­taroimis­puhet­ta, jol­la aikanaan “motivoiti­in” kan­takaupun­gin mon­en kau­ni­in talon purkami­nen “kor­jauskelvot­tomana”.

    Vastaa

38. Ai niin,

    Meil­lä (4‑henkinen per­he) on 220 ker­rosneliöi­nen ok-talo; 2 ker­rosta ja alak­er­ran saunas­sa puuk­i­uas. Puu­runko, har­jakat­to, seinis­sä 175mm ja yläpo­h­jas­sa 400mm puukuitueriste, 3‑lasiset selek­ti­ivi-ikku­nat. Molem­mista ker­roksista löy­tyy myös reilun kah­den ton­nin pain­oiset moder­nit varaa­vat takat (joi­ta ei tosin ole vielä tul­lut paljoa käytettyä). 

    Öljyläm­mi­tys, jos­sa seit­semän vuo­den mit­tausten perus­teel­la öljyä kuluu 1600–1700 litraa vuodessa; ei paha. Aurinkoinen rin­netont­ti, jos­sa met­sä talon takana suo­jaa pohjois­tu­ulil­ta. Läm­mön tal­teenot­to löy­tyy ilman­vai­h­dos­ta luon­nol­lis­es­ti. Sähköä kuluu n. 4000 ‑4500 kWh vuodessa, jos­ta kohta­lainen suuri osa auton lohkoläm­mit­timeen pakkaskaut­e­na. Ruo­hon­leikkuri on biosilp­pua­va pieni Sti­ga Hon­dan koneel­la, ja koko kesän ajot vie n. 8 litraa puh­taasti käyvää 4‑tahti pienkonekobensaa.

    Far­mari­v­o­l­vokin (diesel) toki löy­tyy ja kakkosau­tona Fiat Pun­to. Kul­taisen nouta­jan söpöä nart­tupen­tua käyti­in just kat­so­mas­sa. Naa­pu­ritkin on mukavia.

    Vastaa

39. Kuten Osmo kai yllä sanoo, tämä keskustelu purkamisesta/korjaamisesta taitaa olla aika teo­reet­tista. Kaupun­ki ei voi men­nä määräämään mitä ja mis­sä pure­taan muu­toin kuin omis­tamien­sa kiinteistöjen/tonttien kohdal­la. Ja jos näi­denkin talo­jen purkami­nen ja uusien rak­en­t­a­mi­nen edel­lyt­tää kaava­muu­tok­sia, ain­oa tie eteen­päin olisi se, että kokon­aiset alueet (joil­la on sekaisin kaiken­laisia asum­is­muo­to­ja kaupun­gin vuokra-asun­noista asun­to-osakey­htiöi­hin) ilmoit­taisi­vat ole­vansa halukkai­ta rak­en­ta­maan itsen­sä uudelleen. Miten toden­näköistä se mah­taa olla?

    Vastaa

40. Kyl­lä tämä aja­tus on ihan tutkimisen arvoinen asia. Mut­ta siinä hel­posti myös tuhoaa kor­vaaa­mat­to­mia imma­te­ri­aal­sia arvoja.

    Han­kkeelle pitää löy­tyä todel­la hur­ja rahoi­tus. Tämä voisi olal pien­si­joit­tjien panok­si­in perus­tu­va asun­tora­has­to, mut­ta sel­l­ainen vaatii tiet­tyä “moraal­ista henkilöä” johtoon. Pelkkä voiton­tavoit­teliu ei riitä ohj­maa­maan pitkäjän­teistyä han­ket­ta. — moraa­li­nen henkilöä ei tässä takroi­ta ketään suur­ta johta­jaa van sitä, mitä Her­zl kir­joit­ti kir­jas­saan juu­ta­lais­val­tio — yri­tys juu­ta­laiskys­mys­keen nykyaikaisek­si ratkaisuksi.

    Vastaa

41. Kon­tu­la on tul­lut esimerkik­si. Siel­lä on myös kivo­ja tlao­ja. jois­sa asukkat voat voineet asua samas­sa huoneis­tossa jo 34 vuotta.

    kerok­sein lisäämi­enn kuu­lostaa hyvältä keinol­ta lisätä aus­in­pin­ta-alaa. Muta korea talo myös vie tiet­tyä visuaal­ista tilaa, jota ihmi­nen tarvitsee

    Vastaa

42. Anteek­si flood­aus, mut­ta oleelli­nen asia unohtui:

    Koko rak­en­tamisen ajan pait­si valvoin ja koordi­noin rak­en­tamisen eri vai­hei­ta, myös tein osan hom­mista itse. Muu­ta­mat uhkaa­vat mokat lai­tatin teko­vai­heessa lennos­sa uusik­si esim. vai­h­datutin vajaalaa­tuiset viemäriputket, puut­teel­liset kaadot muu­tamis­sa viemäröin­nin osuuk­sis­sa ja huonos­ti tehty osu­us höyryn­su­lus­ta yläpo­h­jas­sa tehti­in uusik­si ennen eris­tei­den asentamista.

    Rakenne- tai raken­nusvirheitä ei tästä talosta löydy.

    (Typoko­r­jaus aiem­paan: pienkone-ekoben­saa eikä “pienkonekoben­saa”)

    Vastaa

43. Ei ole mitään keinoa mil­lä asukkaat saisi purku­taloista ulos minkään järkevän ajan kulues­sa. Tästä on esimerkkinä Myl­ly­puron kaatopaikkka, jos­sa sin­nikkäästi muu­ta­ma per­he asui vielä pitkään muiden jo muutet­tua pois. Sinän­sä purkami­nen sat­tui sopi­vaan paikkaan, kos­ka ne talot oli­vat surkei­ta. Nor­maali puhe kuu­lui sein­istä läpi, kylpy­huoneessa haisi, ovenkar­mit oli­vat muovia jne. jne. 

    Tästä päätellen

    http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2009/09/20/kerrostalo-onkin-paha-lamposyoppo/200920346/139

    ehkä kaikkien kan­nat­taisikin muut­taa kokon­aan jon­nekin muualle. Onko kaupun­ki niin paljon parem­pi kuin haja-asutus?

    Vastaa

44. Uuden Talous­sanomien uutisen 

    http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2009/09/20/kerrostalo-onkin-paha-lamposyoppo/200920346/139

    perus­teel­la ker­rostalot kan­nat­taisi purkaa ja asukkaille rak­en­taa ympäristöys­täväl­liset pien­talot. 25% korkeampi ener­gianku­lu­tus on paha imago­tap­pio kerrostaloasumiselle.

    Vastaa

45. Omakoti­talos­sa sähköä ja vet­tä käytetään harkiten, siinä ei raken­nusvu­osi meinaa mitään.

    Vastaa

46. Pait­si että uutisen mukaan myös uusi ker­rosta­lo on tuh­lail­e­vampi kuin uusi pien­ta­lo. Ja mikä ilmas­toteko se on, jos kaukoläm­pö tuote­taan hiilivoimalla?

    Vastaa

    1. Markuk­selle:
       Mis­tä luulet sen sähkön tule­van? Pis­torasi­as­ta. Pohjo­is­mais­sa on koko läm­mi­tyskau­den se tilanne, että viimeiset megawatit tule­vat hiililauh­teesta. Tästä asi­as­ta on blogilla kir­joitet­tu yhtenään.

       Vastaa

47. Ihan samat raken­nus­fir­mat sitä kor­jaus­rak­en­tamista tekee kuin uud­is­rak­en­tamis­takin. Voi olla että mitään takei­ta siitä että uusi talo kestää 50 vuot­ta ei ole, mut­ta samaa kuulee myös vaik­ka uusi­tu­ista putkista.

    Ja minus­ta esim. Ara­bi­an­ran­ta vikoi­neenkin on parem­pi kuin mikään 60–70 luvun alue­su­un­nit­telun tulos. Siel­lä on sen­tään esimerkik­si jonkin­lainen järkevä jako katu­ti­lan ja puis­ton välil­lä, vaik­ka se katu­ti­la on edelleen parkkipaik­ka, eikä sel­l­aista epämääräistä vyörätön korkuista pusikkoa jota kukaan ei jak­sa hoitaa.

    Vastaa

48. Uusi pien­ta­lo on var­maan parem­pi kuin 70-luvun ker­rosta­lo, mut­ta uut­ta pien­taloa pitäisikin ver­a­ta uuteen kerrostaloon.
    Toisaal­ta, ketjun aiheeseen liit­tyen, pien­talokan­ta uusi­u­tuu eli van­haa pure­taan. Eli ver­tailu voi olla aiheelli­nen. Lisä­ki pien­taloalueet myös tiivistyvät ajan kanssa, Puis­to­la toisel­la puolel­la rataa Tapu­likaupungista on hyvä esimerk­ki. Raken­nuste­hokku­us on luul­tavasti nykyään suurem­pi Puistolassa.

    Vastaa

49. Pien­taloista pitäisikin tehdä mata­la- tai pas­si­iviener­giat­alo­ja, vai miten ne luok­i­tuk­set nyt menee. Joka tapauk­ses­sa, kun talo pysyy lämpimänä huo­mat­tavasti totut­tua vähem­mäl­lä ener­gial­la, menet­tää kaukoläm­pö mas­si­ivisen infra­struk­tu­urin takia merk­i­tys­tään, eikä sähköläm­mi­tys enää olekaan niin paha.

    Pienenkin pien­taloalueen läm­mit­tämi­nen esim. pel­let­tiläm­pökeskuk­sel­la voi myös puo­lus­taa paikkaansa jois­sain tapauksissa. 

    Mitään ei nyt kum­minkaan kan­na­ta purkaa ennen kuin ollaan var­mo­ja siitä, että tialle raken­netaan jotakin selvästi entistä parem­paa. Eli raken­nus­määräyk­set pitää ensin saa­da kuntoon.

    Vastaa

50. Luin Talous­sanomien jutun ja ei siitä minus­ta käynyt ilmi, että tutk­i­tut pien­talot oli­si­vat olleet uusia ja ker­rostalot vanhoja.

    Vastaa

51. Ostan kyl­lä läh­es kaiken haukun mitä elment­tik­er­rostaloista ikinä on esitet­ty, mut­ta blokkaa­jan esit­tämää peru­songel­maa en kyllä.
    Tietenkään perus­re­mont­tiku­lut putkire­mont­tien ja muiden sisärak­en­tei­den eivät juuri eroa saman aikakau­den rak­en­teis­sa. Eli 60 ‑70 ‑luku­jen paikallaan muu­rat­tu­jen talo­jen putkien ym. tilanne on sama: ei eri­tyi­nen vika siis. Eli kan­nat­taa ver­ra­ta lähin­nä kun­nol­lisen julk­i­sivure­mon­tin ja uuden raken­nuk­sen hintoja.

    Vastaa

52. Ver­tailu on vähöän han­kalaa, kos­ka omako­ti­a­sumisen yksi idea on saa­da huokeal­la enem­män asum­isväljyyt­tä. Käytävät ovat osa ker­rostaloa­sum­ista. ‑ja osa asumisväljyyttä.

    Vastaa

53. Viikin ker­rostaloalueen yleisilme tuo mieleen Itä-Sak­san tai Neu­vos­toli­iton. Mel­lun­mäen ym ele­ment­ti­talot saat­ta­vat olla tekni­ikaltaan mitä sat­tuu, mut­ta alueil­la on väljyyt­tä. Olen aika var­ma, jos joku ele­ment­tialue kaade­taan kater­pil­lar­il­la, niin tilalle tulee joku saa­marin tiheään raken­net­tu slummi.

    Vastaa

    1. Tiheään raken­net­tu slum­mi kuten Munkkinie­mi, Eira, Kru­u­nun­haka tai Töölö?

       Vastaa

54. Osmo,

    Mikä 90-luvul­la tai täl­lä vuosikymmenel­lä raken­net­tu alue muis­tut­taa edes vähän Eiraa, Kru­u­nun­hakaa, Munkkiniemeä tai Töölöä?

    Kaik­ki uudem­mat alueet ovat samas­ta muo­tista valet­tu­ja, vail­la ilmet­tä ole­via elot­to­mia slum­me­ja. Teen­näis­es­ti yritet­tyjä “pla­zo­ja”, jot­ka kaiku­vat tyhjyyttään. 

    Pikku Huopalahti on jonkin­lainen poikkeus, siel­lä on ihan kivo­jakin kul­mia. Johtunee pääosin isoista puis­toalueista, mut­ta kyl­lä julk­i­sivutkin ovat paikka­paikon vähin­täänkin hauskoja. 

    (En nyt vält­tämät­tä edes pidä esim. Kru­u­nun­hakaa minään ihan­nealueena: sum­pus­sa iso­jen val­taväylien välis­sä. Ain­oa mah­dol­lisu­us ulkoil­la on Unioninkadun yli Töölönlahdella). 

    Mut­ta sin­nekin nyt tarpeek­si moni halu­aa hin­noista päätellen.

    Vastaa

55. Ihan mitenkään asi­aan liit­tymät­tä, huo­masin uuti­sis­sa raportin ben­si­inin hin­nan nousus­ta. Näin etukä­teen kun ilmoite­taan ja uutiset uuti­soi­vat asi­as­ta, niin var­masti nousu tapah­tuukin. Hin­ta kuulem­ma nousee lähelle kah­ta euroa litra.

    Folio­hat­tuisim­mat puhuisi­vat manip­u­loin­nista ja salaliitosta.

    Ei tarvitse julka­ista. Kun­han mutisen.

    Vastaa

56. Kyl­lä ker­rostaloi­hin voidaan asen­taa asun­toko­htaiset vesi- ja sähkömit­tar­it. Van­hoi­hinkin viimeistään putkire­mon­tin yhteydessä.
    Tämä on itses­tään­selvyys, mut­ta tulkoon nyt san­ot­tua. Kun mak­sat kiin­teän mak­sun sijaan oman kulu­tuk­sesi mukaan, niin veden-ja sähkönku­lu­tus laskee.

    Vastaa

57. Mm. Luukko penää takei­ta siitä että uusi talo on parem­pi. En tiedä minkälaisia nuo oli­si­vat, raken­nuk­set ennen ja nyt on iso­ja ja mon­imutkaisia teknisiä raken­nelmia, ja sel­l­ai­sis­sa on läh­es aina jotain ongelmia. Olen­naisem­paa on kuitenkin se että koko ver­tailu on has­su, kat­ta­va perusko­r­jaus on uuden rakentamista:

    Jos siihen 60-jotain tehdylle talolle ei ole tähän men­nessä tehty isom­paa rem­paa, niin uusik­si menee lähi­t­ule­vaisu­udessa putket ja niiden myötä keit­tiöt ja kylp­pärit, ikku­nat, sähköt ja muu kaapeloin­ti, läm­mi­tys­laite, parvek­keet ja julk­i­sivut, kat­to… Lisäk­si mah­dol­lis­es­ti tehdään hissi. Eli käytän­nössä koko talo raken­netaan uusik­si, ja sen takia se mak­saa jopa 1500 neliö eli uuden talon luokkaa. Kokon­aistaloudel­lis­es­ti olisi järkeväm­pää tehdä saman tien samal­la ton­tille enem­män neliöitä.

    Vastaa

58. 1960–70-lukujen talois­sa on myös omi­naisuuk­sia, jot­ka eivät kor­jaa­mal­la parane. Ker­rosko­rkeut­ta ei voi korot­taa mil­lään ilveel­lä; mata­la ker­rosko­rkeus myös estää useim­miten välipo­hjien lisä-äänieristämisen ja vaikeut­taa vesi- ja viemärip­is­tei­den siirtämistä. Betoniele­ment­ti­rak­en­teen vuok­si asun­to­ja on läh­es mah­do­ton­ta muun­nel­la tai yhdistää. 

    Talot on raken­net­tu oman aikansa min­imi­normien mukaan — ja nuo nor­mit on koet­tu huonoik­si, kos­ka niitä on muutet­tu. Jos talot pysyvät käytössä seu­raa­vat 50–100 vuot­ta niihin tul­laan hel­posti käyt­tämään elinkaaren aikana enem­män rahaa ja ener­giaa kuin nyt raken­net­tui­hin. Ja silti niistä ei saa­da nyky­is­ten normien mukaisia. Tietenkään mikään ei takaa sitä, että seu­raa­va sukupolvi on taas viisaampia ja toteaa nykyisetkin nor­mit onnettomiksi:)

    Vastaa

59. Pure­taan, mut­ta vas­ta sit­ten, kun on sitoudut­tu tekemään uud­es­ta äärim­mäisen ekotehokasta.

    Vastaa

60. Munkkinie­mi on aika väljästi raken­net­tu, samoin Töölö (suuret puistot)…

    Vastaa

    1. Munkkinie­mi ja Töölö ovat paljon tiivi­im­min raken­net­tu kuin Myl­ly­puro. Niin on myös slum­mi­u­tu­misen nipin napin vält­tänyt Eira

       Vastaa

61. Minus­ta kaik­ki vas­ten­mieliset neu­vos­toli­it­to­laisen näköiset betoni­laatikot saisi räjäyt­tää pois maise­maa rumen­ta­mas­ta vaik­ka siitä aiheu­tu­isi jonkin ver­ran lisäkustannuksiakin.

    Vastaa

62. Joku ketjus­sa ehdot­ti Olar­ia purettavaksi. 

    Tämän innoit­ta­mana pyöräilin tänään sinne sie­neen. (kohta­lais­es­ti sup­pilo­vahveroi­ta, osin aika pieniä vielä kyllä)

    Olar­ista piti tul­la lähiöhel­mi kaaval­taan ja se saikin jonkin arkkite­htoonisen suun­nit­telu­palkin­non aikanaan. 

    Olaris­sa oli ideana keskus­rait­ti kivi­jalka­up­poi­neen, ja raitin keskuk­se­na talvipu­u­tarha asukkaiden viihdekeskuksena. 

    Vaan toisin on käynyt. Raitil­ta löy­tyi joku Kebab-Murhab.. ja ostar­il­la neljä karaokebaaria. 

    En tiedä, löy­tyykö enää niin tyh­mää, joka hok­isi “monikult­tuurisu­us on rikkaut­ta”. Mut­ta san­ot­ta­va on, että joka hel­vetin nurkan nämä pilaan­tuneen “lihan” myyjät ovat vallanneet. 

    Olis­vatko liiketi­lat monipuolisem­mas­sa käytössä ilman kebab-paikko­ja… en tiedä.

    Vastaa

63. Täältä kaukaa kat­sot­tuna Helsinkiä vaivaa asun­top­u­la. Kämp­pi­en hin­nat pilvissä. 

    Rak­en­takaa ensin­nä niin paljon asun­to­ja että niitä riit­tää kaikille ja tarpeek­si tiheään. Yksiöitä ja kak­sioi­ta, vaik­ka sinne Sipool­ta kaa­p­at­ulle alueelle. Sit­ten kun näis­sä Blo­gis­sa maini­tuis­sa talois­sa ei ole tarpeek­si asukkai­ta purkakaa ne ja rak­en­takaa tilalle nykyaikaisia asuntoja. 

    Ne putkire­mon­tit mak­saa nykyiset asukkaat omas­ta lomp­sas­ta, ei niistä muiden kan­na­ta huol­ta kantaa.
    Suurin huoli on, mis­tä kohtu­uhin­taisia asun­to­ja, niitä tarvitseville.

    Älkää unta nähkö väljästä asumis­es­ta, siel­lä Metrop­o­lis­sa. Jos halu­aa asua väljästi pitää muut­taa seurakuntaa.

    Vastaa

64. Saarisen Munkkinie­mi — Haa­ga kaavas­sa, joka on van­han Munkkiniemen kohdal­ta pitkälti toteutet­tu, teholuku on yli kolme. Mata­laele­ment­tialueel­la se on ehkä 0,3. Edel­liseen mah­tuu isot puis­tot, jälkim­mäisessä ris­teilee metrin levy­isiä nur­mikaistalei­ta parkkipaikko­jen lomassa

    Saarisen kaavoituste­hokku­udel­la koko Helsin­gin, Espoon ja Van­taan asun­not, toimis­tot, kau­pat ja julkiset raken­nuk­set mah­tu­isi­vat ympyrään jon­ka säde on noin 2,5 kilo­metriä. Auto­ja sinne mah­tu­isi aika vähän, mut­ta toisaal­ta mitä väliä sil­lä olisi kun laitim­mais­es­takin kort­telista vaik­ka kävelisi keskus­taan puo­lessa tun­nis­sa. Hitaal­lakin ratikalla tuo kestäisi alle kymme­nen minuuttia.

    Vastaa

    1. Munkkinie­mi on hyvä osoi­tus siitä, että tiivi­is­säkin kaavas­sa saadaan asum­isolo­suh­teet houkut­tele­viksi. Munkkinie­mi on kaukana keskus­tas­ta ja tiivi­is ker­rostalo­val­tainen asuinalue, mut­ta ei ole päässyt pahasti slum­mi­u­tu­maan. Kun halu­an tiivi­isti raken­net­tu­ja asuinaluei­ta, halua enem­män munkkinieme­jä, en merihakoja.

       Vastaa

65. Olaris­sa oli sinän­sä aikoinaan kiva asua. Puis­to on vier­essä ja kau­pas­sa voi käy­dä ome­nas­sa. Sat­tui vielä ole­maan lyhyt työ­mat­ka. Parkkipaikoista tosin oli joskus puutet­ta ja lentokoneet jyristävät mata­lal­ta yli.

    Ker­rostaloa­sun­not Olaris­sa ovat pääosin ‑70-luvul­ta tms. ja ovat jo jääneet ajas­taan jäl­keen. Pienker­rostalois­sa ei aina ole hisse­jä. Parvekkeil­ta voi ollan näkymä vas­takkaiseen ker­rostalon korkeaan seinään. Asun­nois­sa on yksi (!) ain­oa tv-pis­toke ja riit­tämätön määrä sähkötöpse­leitä. Saunaa ei vält­tämät­tä ole. Yleiskun­to rapis­tuu pikkuhiljaa.

    Ker­rostalot tuo­vat huumeet ja var­maan Olaris­sakin oli huumei­ta ja rikol­lisu­ut­ta, mut­ta itse en joutunut näitä kohtaa­maan. Nuoriso tosin kesäisin istui kallioil­la ostarin takan oluel­la päiväkaudet, mikä joskus vähän häiritsi.

    Vastaa

66. Olin kevääl­lä Irlan­nis­sa ja edulli­nen hotel­li löy­tyi Bal­ly­mun nimis­es­tä lähiöstä. Sat­tumal­ta se oli myös Dublin­in kuu­luisin slummi. 

    Betoniker­rostalo­ja puret­ti­in hyvää vauh­tia, saa­pues­sani suuri ker­rosta­lo oli pystyssä, kak­si päivää myöhem­min paikalla oli kasa beto­nia ja hom­ma hoi­tui ilman räjäyttämistä.

    Jos tuol­laiseen Suomen mit­takaavas­sa mas­si­ivisen betoniker­rostalon purkamiseen menee kak­si päivää niin mitä tääl­lä vielä arvotaan?

    Vastaa

67. Osmo: Kaik­ki var­masti halu­a­vat lisää Eiro­ja ja Munkkiniemiä, mut­ta valitet­tavasti pelkkä halu­ami­nen ei riitä. Kan­nat­taa mielu­um­min tarkastel­la toteu­tunei­ta kohtei­ta kokon­aisuute­na kuin nos­taa sieltä esille pelkästään onnis­tu­miset ja niiden poh­jal­ta väit­tää, että pitäisi rak­en­taa tiivistä.

    Ei ole real­is­tista olet­taa, että nykyiset kaavoit­ta­jat, muut virkamiehet, poli­itikot ja rak­en­ta­jat onnis­tu­isi­vat keskimääräistä paremmin.

    Minus­ta tosin keskimääräi­nen tiivis rak­en­t­a­mi­nen on silti parem­paa kuin har­vaan raken­net­tu, eli siis Mer­i­ha­ka ja Itä-Pasi­la ovat parem­pia kuin nämä pahim­mat lähiöt.

    Vastaa

68. Myl­ly­puro ei ole slum­mi sen takia, että se on raken­net­tu väljästi. Se on slum­mi sosi­aalisen asun­to­tuotan­non takia, joka on ajanut omis­tusasun­nois­takin “parem­man väen” pois. 

    Töölö on paikoitellen hyvinkin epäti­ivi­isti raken­net­tu, talo­jen välis­sä on iso­ja puis­toaluei­ta ja talol­la voi olla jonkin­lainen pihakin. Ei voi rin­nas­taa Krunikkaan. 

    ++++++++++

    Minä en ymmär­rä, mik­si kol­mi- ja nelik­er­roksis­sa talois­sa pitäisi olla hissi. Ihmiset saa­vat muutenkin aivan liian vähän liikuntaa. 

    Jos eivät jalat kan­na elämän ehtoop­uolel­la, niin sit­ten voi muut­taa hissil­liseen taloon. Kyl­lähän niitä riittää. 

    En ymmär­rä tätä his­seistä vouhkaamista.

    Vastaa

69. Munkkinie­mi kaukana keskus­tas­ta? Noin neljä kilo­metriä. No tietysti vähän enem­män kuin Kata­janokan ran­nas­ta, jos­ta on kolme kilo­metriä kol­men sepän patsaalle. 

    Ihmette­len Osmon käsi­tys­tä Munkkiniemen tiiviy­destä. Munkkiniemi­hän on täyn­nä eril­listalo­ja isoil­la tonteilla. 

    Muu­ta­ma kort­teli on vähän tiivi­im­min raken­net­tu, kaupunki­mais­es­ti, mut­ta kyl­lä puis­tom­aisu­us ja meren­ran­ta leimaa­vat tätä aluet­ta. Munkkiniemel­lä on oma bule­vardinsa katukahviloi­neen. Se antaa yllät­tävän paljon kaupunki­maista ilmettä. 

    Elävämpi Munkkinie­mi on kuin vaikka­pa Taka-Töölö.

    Vastaa

70. Art­turi, vaikka­pa Munkkinie­mi tuo­daan esimerkkinä nimeno­maan vas­taväit­teenä siihen ininään että tiheä rak­en­t­a­mi­nen on jotenkin huonoa. Käyt­tää nyt sit­ten asun­to­jen hin­to­ja tai yleistä mit­ta­ri­na, niin ne ongel­malliset lähiöt pääsään­töis­es­ti nimeno­maan ovat niitä väljimpiä, eikä toisinpäin.

    Vastaa

71. Osmo:

    “Munkkinie­mi on hyvä osoi­tus siitä, että tiivi­is­säkin kaavas­sa saadaan asum­isolo­suh­teet houkut­tele­viksi. Munkkinie­mi on kaukana keskus­tas­ta ja tiivi­is ker­rostalo­val­tainen asuinalue, mut­ta ei ole päässyt pahasti slummiutumaan.”

    Voi räh­män räh­mä.. Munkkiniemi­hän oli lähiös­lum­min ja juuret­toman jengin­n­uori­son sym­boli 60-luvulla.
    Mut­ta niinkuin jo sanoin, alue muut­tuu 30 vuodessa viihty­isäk­si, jos (ja vain jos) ympäristöön ei raken­neta uut­ta eivätkä asukkaat vai­h­du turhan tiheesti.

    Kaupun­gin asun­to­hank­in­ta toki pystyy pilaa­maan van­hankin asun­toalueen, esimerkik­si nyt vaik­ka Itä-Pasi­lan. Garmei­ta mul­ti­kult­tuuriko­htaamisia siel­lä näkee, kun musta­laiset ja soma­lit tap­pelee keskenään.

    Vastaa

72. Vähän hätäistä vetää syy-seu­raus­suhtei­ta asuinaluei­den väljyy­den ja sosi­aal­is­ten ongelmien välille. 

    Täl­lä teo­ri­al­la­han omako­tialueet oli­si­vat kaikkein ongelmallisimpia. 

    Väit­tääkö joku, ettei Kallio olisi tiivi­isti raken­net­tu? Sosi­aal­isia ongelmia kyl­lä kuitenkin piisaa… Itä-Pasi­la on paljon rauhat­tomampi kuin Munkkivuori jne. En usko edes kor­re­laa­tioon tämän keskustelun eväillä. 

    Ongel­mat eivät johdu siitä, että on pui­ta ja kallio­ta talo­jen välis­sä, vaan ihan muista syistä.

    Vastaa

73. tpyy­lu­o­ma: Olen tasan samaa mieltä, mut­ta yritin vaan sanoa, että ei pidä antaa tiheästä rak­en­tamis­es­ta liian ruusu­ista kuvaa, kun se real­isti­nenkin kuva on riit­tävän posi­ti­ivi­nen ver­rat­tuna vaihtoehtoihin.

    Eli­na: Samaa mieltä his­seistä, mut­ta useil­la on sel­l­ainen käsi­tys, että jos ihmi­nen on joskus johonkin asun­toon aset­tunut hänel­lä on pyhä oikeus pysyä siel­lä kuole­maansa asti. Nämä tyyp­it eivät ymmär­rä, että se asun­to on sil­loin joltakin muul­ta pois.

    Vastaa

    1. On myös peri­aate, että liikun­tavam­maisil­la tlisi olla pääsy kaikkialle, myös kyläilemässä.

       Vastaa

74. Onko asian käytän­nön yksi­tyisko­htia tarpeen mure­htia turhan tarkasti? Kaavoit­ta­ja­han voisi vain kas­vat­taa raken­nuste­hokku­ut­ta ja ker­rosmäärää hyvil­lä paikoil­la ja kat­soa, mitä taloy­htiöt päät­tävät ruve­ta tekemään ihan itse. Jos tarvit­taisi­in porkkanoi­ta vuokra­ton­teille, niin kaupun­ki voisi pitää vuokran ennal­laan vaik­ka 20 vuotta.

    Jot­ta raken­nusten laatu tulisi varmis­tet­tua, niin voisiko kaavas­sa määrätä esimerkik­si, että runko olisi tehtävä paikallavale­tus­ta beton­ista ja kieltää betoniele­ment­ti­julk­i­sivut? Run­gon suun­nit­telu­pe­rus­teena voisi ehkä vaa­tia 100 vuo­den lasken­nal­lista käyttöikää?

    Vastaa

75. Eli­nalle. Voisitko kor­ja­ta tai tarkentaa?

    “Se on slum­mi sosi­aalisen asun­to­tuotan­non takia, joka on ajanut omis­tusasun­nois­takin “parem­man väen” pois.” 

    15 vuot­ta täyt­täneet asukkaat Myl­ly­purossa, joil­la on ylem­pi korkeak­oulu­tutk­in­to tai tutkijankoulutus.

    6,1 % (v. 2000) -> 8,5 % (v.2009)

    Lähde: http://www.aluesarjat.fi

    Vastaa

76. Ei kai sel­l­aista peri­aatet­ta ole, että liikun­tavam­mais­ten pitäisi päästä jokaiseen yksi­ty­isas­un­toon ilman apua?

    Tuol­la peri­aat­tel­la sit­ten jokaiseen asun­toon tulee rak­en­taa inva-ves­sa ym. vam­maisen välttämättömyydet. 

    Minus­ta koko maail­maa ei voi eikä pidä pyörit­tää mar­gin­aaliryh­mien mukaan. Vähän liioit­telul­ta tun­tuu tämä hissi-innos­tus liikun­tavam­mais­ten määrään suh­teutet­tuna. Se on selvä, että julk­isi­in tiloi­hin tulee olla liikun­tavam­maisil­lakin esteetön pääsy, mut­ta että jokaiseen yksityisasuntoon.… 

    Kovin suuri ongel­ma liikun­tavam­maiset vier­aat eivät tun­nu ole­van. Olen nyt 13 vuot­ta asunut taloy­htiössä, joka on täyn­nä hissit­tömiä talo­ja, jopa nelik­er­roksisia sel­l­aisia enkä ole kuul­lut kenenkään valit­ta­van asiasta. 

    Yksi van­hempi pariskun­ta neljännestä etsiske­liv­ät pihapi­iristä ykkösker­roksen asun­toa miehen kun­non heiketessä. Mies ehti nyt valitet­tavasti kuol­la ennen ratkaisua, mut­ta tuskin hissit­tömyy­den takia.

    Vastaa

77. osmo: “Niin on myös slum­mi­u­tu­misen nipin napin vält­tänyt Eira”

    Taisi olla jonkun lähiöpro­jek­tin tms. ansiota…

    TL: “Sat­tumal­ta se oli myös Dublin­in kuu­luisin slum­mi. Betoniker­rostalo­ja puret­ti­in hyvää vauhtia,”

    Yhdis­tyneessä kuningaskun­nas­sa ja Irlan­nis­sa betoniele­ment­ti­talo­ja on puret­tu paljon, mut­ta ne ovat tain­neet ainakin enim­mäk­seen olla julk­isten taho­jen omis­tamia vuokrat­alo­ja. Siel­lä on kyl­lä rak­en­tamisen laatu ollut aikanaan vielä pykälän heikom­paa kuin tääl­lä ja suun­nit­telu sosi­aalises­sa mielessä pahem­min epäon­nis­tunut­ta (por­taikko­jen ase­mes­ta on säästösy­istä tehty sisäänkäyn­neik­si pitk­iä ulkokäytäviä, jot­ka muo­dos­tu­vat ei-kenenkään maak­si jne.). Englan­nis­sa on ollut muu­ta­ma kuu­luisa tapaus, jois­sa ele­menteistä tehty tor­ni­ta­lo on osin rom­ah­tanut kesken asumisen. Lisäk­si maankäyt­tö on nois­sa mais­sa aika eri­laista Suomeen ver­rat­tuna ja väljä met­sälähiö tun­tem­aton käsite.

    En täl­lä tarkoi­ta puo­lus­taa suo­ma­laisia betoniviritelmiä. Arkkite­htu­uril­taan epäon­nis­tuneim­mat joutasi mielestäni hyvin purkaa.

    Vastaa

78. Bön­deltä lisää ajatuksia.

    Pankaa ne autot maan alle, siis maanalaiset park­it joista pääsee suo­raan taloi­hin, Jos jonkun siel­lä pitää pitää autoa, täy­tyy sil­lä olla varaa lunas­taa täl­lais­es­ta pirssi­paik­ka. Jokainen auto varas­taa nyt tois­takym­men­tä neliötä kallista maa­ta niistä talo­jen väleistä jois­sa pitäisi olla viher­aluei­ta ja las­ten leikkipaikko­ja. syövät sitä viihtyvyyttä.

    Min­un käsit­tääk­seni sosi­aaliset ongel­mat ei syn­ny asun­noista vaan asukkaista. Lähin­nä las­ten uno­htamises­sa koko kaupunkijärjestelmässä.

    Eikös Kallio olut aikoinaan Suomen tiheim­min asut­tu kaupungi­nosa, Nythän siel­lä on paljon vähempi ihmisiä. Asukkaina lähin­nä sinkut, dinkut ja muut pieniper­heiset. Ei var­maankaan Helsin­gin synk­in­tä seu­tua. Mut­ta var­maan vaatii suvait­se­vu­ut­ta ja väljää mieltä asua Kalliossa.

    Vastaa

79. Osmo:“On myös peri­aate, että liikun­tavam­maisil­la tlisi olla pääsy kaikkialle, myös kyläilemässä.”

    Niin ja mon­et pitävät tätä peri­aatet­ta suurem­mas­sa arvos­sa kuin peri­aatet­ta, että jokaisen tulee saa­da määrätä omas­ta elämästään, kun­han ei hait­taa muiden oikeut­ta samaan.

    Jos ihmi­nen halu­aa asua kodis­sa, johon liikun­tavam­maisel­la ei ole pääsyä, niin ei kai se nyt ole kenenkään muun asia? Jos taas arvostaa liikun­tavam­mais­ten pääsyä koti­in­sa niin paljon, että on valmis asumaan hissil­lisessä talos­sa ja mak­samaan siitä etuoikeud­es­ta niin siitä vaan.

    Vastaa

80. “Järkevin vai­h­toe­hto on purkaa 60‑, 70- ja 80-luvun talot muu­tamia poikkeuk­sia luku­unot­ta­mat­ta. Poikkeuk­sia ovat paikallaan vale­tut raken­nuk­set, jois­sa on kun­nolli­nen runko”

    Ei tuol­la raken­neustaval­la ole suur­ta merk­i­tys­tä laadun näkökul­mas­ta. Sil­loin myös paikallavale­tuis­sa rak­en­teis­sa rau­dat jätet­ti­in myös usein pin­taan ja ne ovat yhtä ruos­tunei­ta ja kan­tavina rak­en­teina ne ovat yhtä tuhoutuneita.
    Kun kan­ta­va rakenne on menetet­ty niin raken­nus on han­lasti korjattava.
    Kun raken­nuk­set ovat vuokra­ton­teil­la niin asukkaat jäi­sivät purku­vai­h­toe­hdos­sa tyhjän päälle eli jou­tu­isi­vat konkurssi­in ja/tai taivasalle .

    Kaupun­gin rahat tuskin riit­tävät minkään­laisi­in korvauksiin.

    Tuskin­pa löy­tyy poli­it­tista tah­toa lähiöi­den purkuun.

    Vastaa

81. MikkoH, tiedän Pohjois-Haa­gas­ta yhden tor­ni­talon joka on jo pari ker­taa evakuoitu rom­ah­dus­vaaran vuok­si ja kor­jauk­sien ajak­si. Ilmeis­es­ti kyseessä ei ole yksittäistapaus.

    Markki­navoimat on täysin oike­as­sa, sil­lä pää­sisi jo pitkälle että kaupun­ki vaan myön­täisi lisäraken­nu­soikeut­ta. Siis tont­tiko­htais­es­ti ja peri­aatepäätök­senä, toki tarkan kaava­muu­tok­sen täy­tyy men­nä nor­maalia reittiä.

    Vuokra­tont­tien osalta ehdot­taisin että niil­lä ton­teil­la (mon­et 60-luvun ton­tit) mis­sä vuokra on nyt mata­la se sido­taan asuin­nelöi­den määrään. Eli jos raken­netaan lisää niin kaupun­ki hyö­tyy lisävuokrat­u­loina, toisaal­ta tont­tivuokran ja markki­navuokran ero­tus toimii taloy­htiölle porkkanana lisärak­en­taa. Välil­liset hyödyt kaupungille tiivi­im­män asuin­rak­en­teen muo­doss­sa (palve­lut, liikenne) tekee tuol­laisen sub­ven­tion minus­ta siedet­täväk­si, ja markkin­hin­taiset tont­tivuokrat ei ylipään­sä ole poli­it­tis­es­ti real­is­tisia joka tapauksessa.

    Vastaa

82. OS:”On myös peri­aate, että liikun­tavam­maisil­la tulisi olla pääsy kaikkialle, myös kyläilemässä.”

    Art­turi: “Niin ja mon­et pitävät tätä peri­aatet­ta suurem­mas­sa arvos­sa kuin peri­aatet­ta, että jokaisen tulee saa­da määrätä omas­ta elämästään, kun­han ei hait­taa muiden oikeut­ta samaan.”

    Naulan kan­taan. Liial­lis­es­ta esteet­tömyysa­jat­telus­ta kumpua­va raken­nu­so­hjeis­to sul­kee nyt uud­is­rak­en­tamis­es­ta pois sel­l­aisia asioi­ta, jot­ka tek­i­sivät sisätiloista arkkite­htonis­es­ti laadukkaampia. Pyörä­tuoliympyrän mukaan mitoite­tut ves­sat ovat yksiöi­hin järkyt­tävän iso­ja ja syövät neliöitä järkeväm­mältä käytöltä. Asun­non sisäiset korkeuserot on pois­tet­tu arkkite­htu­urin arse­naal­ista käytän­nössä kokonaan.

    Jos uno­hde­taan varsi­naiset invaves­sat vim­paim­i­neen, niin vaikeasti mut­ta omil­la jaloil­la liikku­valle­han parhain oikeasti on pieni ves­sa, jos­sa aina saa seinästä tukea, ei pyörä­tuo­lille mitoitet­tu hehtaar­i­hal­li. Sama kos­kee muuten myös por­raskäytäviä — van­hat ahtaat krunikkalaiset palveli­jain­por­taikot ovat jotakuinkin ideaale­ja, tukea saa molem­mil­ta puolilta.

    Ja pieni päivit­täi­nen hyötyli­ikun­ta esim. kol­men ker­roksen por­taiden kiipeämisen muo­dos­sa voi olla aika merkit­täväkin tek­i­jä liikun­takyvyn ylläpitämisessä kun ikä lähe­nee kahdek­saakymp­piä. Ainakin lähipi­iris­sä tun­tu­vat hissit­tömis­sä talois­sa jatku­vasti asuneet pär­jäävän hyvin. Onko­han asi­aa oikeasti tutkittu?

    Vastaa

83. “Jokainen auto varas­taa nyt tois­takym­men­tä neliötä kallista maa­ta niistä talo­jen väleistä”

    Niinku esim. kadunvarresta?

    Vastaa

84. Vuokra­tont­tien osalta ehdot­taisin että niil­lä ton­teil­la (mon­et 60-luvun ton­tit) mis­sä vuokra on nyt mata­la se sido­taan asuin­nelöi­den määrään.

    Öö, eikös tuo nimeno­maan kan­nus­ta ole­maan rak­en­ta­mat­ta? Siis ver­rat­tuna tilanteeseen että vuokra määräy­tyy raken­nu­soikeusneliöi­den mukaan, kuten kai nykyään on.

    Raken­nu­soikeusneliöi­den mukaan hin­noiteltaes­sa taloy­htiö hyö­tyy suo­raan lisärak­en­tamis­es­taan, kun taas raken­net­tu­jen neliöi­den mukaan vuokrat­taes­sa kaupun­ki “verot­taa” hyö­tyä pois. Tai toisin päin ajatel­tuna: raken­net­tu­jen neliöi­den mukaan vuokria hin­noit­tele­mal­la kaupun­ki sub­ven­toisi rak­en­ta­mat­to­muut­ta. Se tuskin on järkevää.

    Mitä tulee ton­tin­vuokri­in, niin minus­ta olisi kohtu­u­ton­ta, että kun jo uusi­tuis­sa sopimuk­sis­sa vuokra on korotet­tu markki­nata­solle, se jätet­täisi­inkin korot­ta­mat­ta sopimuk­sis­sa jot­ka umpeu­tu­vat vas­ta tule­vaisu­udessa. Ton­tin­vuokrien pitää kaikkien perus­tua samaan peri­aat­teeseen; loogisin olisi markki­nahin­ta, mut­ta voi sitä sub­ven­toidakin (dis­claimer: itse asun vuokratontilla).

    Vastaa

85. “Naulan kan­taan. Liial­lis­es­ta esteet­tömyysa­jat­telus­ta kumpua­va raken­nu­so­hjeis­to sul­kee nyt uud­is­rak­en­tamis­es­ta pois sel­l­aisia asioi­ta, jot­ka tek­i­sivät sisätiloista arkkite­htonis­es­ti laadukkaampia. ”

    Tuo edus­taa taas enem­mistön har­joit­ta­maa vähem­mistön syr­jin­tää. Sam­lal taval­la ajetelti­in Sak­sas­sakin 30-luvul­la oli help­po pistää uuni­in vähem­mistöjä kuten romaane­ja, rikol­lisia , vajaamielisia ja ajaa heitä gettoihin. 

    Sama analo­gia lytyy tuostakin ajat­telus­ta, vam­mamiset pysyköön omis­sa getoissaan.

    Vastaa

86. 
    “Jokainen auto varas­taa nyt tois­takym­men­tä neliötä kallista maa­ta niistä talo­jen väleistä”

    Niinku esim. kadunvarresta?
    

    Kadun­var­res­sa voisi olla esimerkik­si pui­ta auto­jen sijaan; kadut voisi­vat olla kapeampia, jos ei tarvit­taisi niin paljon tilaa autoille.

    Vastaa

87. Purkamisen moti­vaat­torit asun­non omis­ta­jan kannal­ta ovat jotain aivan muu­ta kuin yhteiskun­nan kannal­ta. Jos arvostaisin met­sä-asum­ista hyvien liiken­ney­hteyk­sien var­rel­la, voisin hyvinkin muut­taa juurikin tuonne Koirasaar­en­tien pohjois­puolelle. Purkamisen lisäar­vo olisi kannal­tani negati­ivi­nen jos väljyys häviää.

    Saman­lainen tilanne on esimerkik­si Torkke­lin­mäel­lä; aito uusklas­sis­mi ja 1920-luvun höt­tö on mielestäni Kallios­sa sub­jek­ti­ivis­es­ti parem­pi kuin uusu­usklas­sis­mi vaik­ka laadullis­es­ti paran­nus olisi huima.

    Puret­tavak­si kan­nat­taa etsiä aluei­ta jois­sa ei sub­jek­ti­ivis­es­ti ottaen menetetä mitään. Jos vaik­ka asu­isin Laa­jasa­lon Yliskylän­tiel­lä (yksi kraana, kolme taloa keskelle van­haa pel­toa ‑aluet­ta 1970-luvun alus­ta), vai­h­taisin oitis vaik­ka Kar­tanonkosken tyyliseen tiivi­im­pään uusu­usklas­sis­mi­in kohtu­ullisel­la väli­ra­hal­la. Van­haa Yliskylän ostaria ollaan tietääk­seni jol­lain aikataul­ul­la purka­mas­sa joten tässä suun­nitel­mas­sa voisi olla jopa realismia.

    Vastaa

88. Liian van­ha: Joo se, että halu­aisi antaa ihmisille oikeu­den päät­tää siitä asu­vatko he liikun­tara­joit­teisille sovel­tuvis­sa asun­nois­sa vai eivät on suun­nilleen sama asia kuin, että vihaisi ihmisiä rodun tai muun geneet­tisen omi­naisu­u­den perus­teel­la, pitäisi ihmisiä eri­ar­voisi­na ja suun­nit­telisi juu­ta­lais­ten joukkotuhoa.

    Minä en ainakaan pysty tekemään eroa näi­den kah­den arvo­jär­jestelmän välillä…

    Vastaa

89. Kivistö, asuin­neliöön sidot­tu vuokra ei kas­va asukkaan kannal­ta jos raken­netaan lisää. Uudet vuokra­sopimuk­set taloille joiden­ka sopimuk­set umpeu­tu­i­v­at ei ole lähel­läkään markkinahintaa.

    Vastaa

90. Eli­na: “Munkkinie­mi kaukana keskus­tas­ta? Noin neljä kilo­metriä. No tietysti vähän enem­män kuin Kata­janokan ran­nas­ta, jos­ta on kolme kilo­metriä kol­men sepän patsaalle.”

    Google mapsin mukaan kävellen: Alek­san­terinkatu 52 — Munkkiniemen­ran­ta 6,0 km, Alek­san­terinkatu 52 — Kata­janokan­ran­ta 2,2 km, Alek­san­terinkatu 52 — Kata­janokan­lai­turi 1,0 km, Alek­san­terinkatu 52 — Munkkiniemen Puis­totie 1 4,9 km.

    Vastaa

91. “Tietenkään mikään ei takaa sitä, että seu­raa­va sukupolvi on taas viisaampia ja toteaa nykyisetkin nor­mit onnettomiksi:)”

    Tämä juuri har­mit­taa: parem­pi voidaan saavut­taa vain normein. Mik­si ei voi äänestää euroil­la parem­pia uud­isko­htei­ta, siis ker­rostalo­jen osalta? On niitä kalli­itakin, mut­ta niis­sä mak­saa tont­ti — ei raken­nus. Ai niin, saa­han niis­sä yleen­sä pakko-ostaa parkkipaikan ja saunan yksiöön. 

    Ketjus­sa keskustel­laan jo eri aluei­den viihty­isyy­destä lähem­minkin. Oma suosikki­ni siitä, miten ulkoilu- ja virk­istysalueet tulee toteut­taa, on Palo­heinä. Mis­sään muual­la ei kul­je taval­lisen näköisiä, luon­nol­lisia metsä“suonia” ris­ti­in rasti­in. Siel­lä talo­jen välis­sä, jonne voi lähteä takapihalta.

    Vastaa

92. On se eri­no­maisen hienoa, että viisaat ihmiset hark­it­se­vat lähiöi­den purkua yms. Jotenkin tää ei tun­nu ihan oikeal­ta. Sel­l­aisen ihmisen, joka asuu Krunikas­sa ja on purka­mas­sa Hesan lähiöitä, ei tai­da elää ihan tätä päivää. On tietysti aika help­po tuol­la tuol­la taval­la mutkan kaut­ta aiheut­taa mon­elle ihmiselle tosi murhei­ta. Ymmär­rän toki, jos talot meinaa­vat rom­ah­taa tai jotain, mut­ta täm­mö­nen jut­tu etukä­teen ei ehkä kuitenkaan ole ihan viisas­ta. On se tietysti suuri murhe, että osa taloista on ruman näköisiä OS:n mielestä ja vielä ehkä eivät kovin ener­giat­aloudel­lisia. Jos tol­la perus­teel­la ruve­taan purka­maan raken­nuk­sia, niin mus­ta koko Suo­mi voisi olla täysi tom­mosia jut­tu­ja. Mik­si vain Hesas­sa pitäisi talo­ja purkaa? Olen pikkasen kulkenut Suomea ja kat­sel­lut noi­ta eri kylien keskus­to­ja. Ehkä tää riittää.

    Vastaa

93. “Tuo edus­taa taas enem­mistön har­joit­ta­maa vähem­mistön syr­jin­tää. Sam­lal taval­la ajetelti­in Sak­sas­sakin 30-luvul­la oli help­po pistää uuniin…”

    Sor­ry Antti M. mut­ta hävis­it keskustelun kos­ka nat­siko­rt­tia ei voita mikään, se on pakan korkein kortti.

    Vastaa

94. Jos­sain Varis­suol­la (Turku, ver­tau­tuu esim. Her­van­taan, ym.) mikään laa­jamit­tainen purku ei liene mah­dol­lista. Ongel­mat eivät lop­ul­ta ole raken­nusteknisiä vaan sosi­aal­isia ja yhdyskun­ta­sun­nitel­mallisia. Perusko­r­jauk­si­in ym. pitää vaan panos­taa vaik­ka se tietää ver­ta, hikeä ja kyyneleitä. Asunnnoista isos­ta osas­ta vas­taa kun­nan omis­ta­ma Oy. Mitä se merk­it­see, se tont­ti on vielä avaamatta.
    Esim. Turus­sa kun­ta ei ole vas­tu­us­sa vaikka­pa päi­hdeon­gel­maisen asut­tamises­sa, kos­ka kun­nal­la ei ole asun­to­ja. Kun­nan Oy val­it­see asukkaansa yhtä tiukasti kuin yksi­tyi­nen. No, onhan yksi alko­holistien ensisuo­ja. Se on yleis­pätevä vas­taus kaik­keen joil­la on asum­ishäir­iöitä, menkää sinne (jos on vuokraräste­jä tai mak­suhäir­iöitä, aika monel­la on). Menin Osmo vähän aiheen viereen, mut­ta tämä voisi olla oman eri­tyiskysymyk­sen­sä aihe. (Olen osana pitkäaikaisas­un­not­to­muu­den vähen­tämiso­hjel­maa yrit­tän­nyt vaikut­taa asi­aan, kovaku­u­loisia ovat Turussa.)
    Aikaisem­min kun­ta (Turku) oli suun­nitelmis­sa myy­dä kaik­ki kun­nan omis­ta­mat asun­ton­sa (TVT+Lehtolaaso Oy). Kun­nalle ei olisi jäänyt mitään. Turus­sa Raid ajaa liat nurk­ista pois ja köy­hät saa­vat telt­tansa hal­val­la kaup­pakeskuk­sista (jos on varaa bussilippuun).
    Palatak­seni aiheeseen. Turus­sa joitakin kun­nan (Oy) taloista voisi hyvin purkaa, kos­ka ne ovat myyn­nis­sä. Ja Turus­sa purkamisen tra­di­to kul­kee isältä pojalle…
    Mut­ta ihan tosis­saan. Turku on iso kaupun­ki, päästä päähän, Tort­in­mäeltä Kaksker­taan about 50 km, on ylälu­okan ja vaik­ka mitä tont­te­ja ja aluei­ta, vaik­ka kuin­ka mah­dol­lisia kaavo­ja ym. toteut­taa. Mikä Turus­sa mät­tää? Minä tiedän. Tietääkö joku muu?

    Vastaa

95. “Sor­ry Antti M. mut­ta hävis­it keskustelun kos­ka nat­siko­rt­tia ei voita mikään, se on pakan korkein kortti.”

    Äärim­milleen vietynä markki­na­t­alous vas­taa 30-luvun rodun­jalostus­ta tai ainakin vähem­mistö­jen sortoa.
    Mar­rk­i­nat­lo­su ei ole mikään Jumalan luo­ma jär­jestelmä vaan ihmis­ten kek­simä työkalu, jota käytetään sil­loin kun se palvelee yhteisön yhteisiä tarpeita.
    Jos se ie palve yhteisön tarpei­ta niin sen käyt­töä rajoitetaan.

    Vastaa

96. Heh, heh…

    Merikasarminkatu 16- ase­ma-aukio, 2,6 km

    Munkkiniemen Puis­totie 1 — ase­ma-aukio, 4,6 km

    Tarkoi­tus ei nyt ollut olla reilu ja lähteä kum­mas­sakin kaupungi­nosas­ta tasaver­tais­es­ta pis­teestä. Munkkinie­mi on paljon laa­jem­pi kuin Skatta. 

    Lähin­nä oli tarkoi­tus vain kri­ti­soi­da tuol­laista yli­ur­baa­nia asen­net­ta, jos­sa muu­ta­ma kilo­metri johonkin suun­taan on “kaukana”. Mut­ta Osmoa stadi­laisem­paa mieleltään tuskin on. Jo Espoon puolel­la nau­reskel­laan täl­laisille jutuille…

    Munkkiniemen ole­mas­saolon Osmo sen­tään tun­nus­taa, pääsee­hän sinne ratikalla. 🙂

    Vastaa

97. Munkkinie­mi on Kol­men Sepän pat­saal­ta suun­nilleen samal­la etäisyy­del­lä kuin Haa­ga, Koskela ja Hert­tonie­mi ja selvästi kauem­pana kuin esimerkik­si Länsi-Pasila.

    Vastaa

98. Hert­toniemestä on yli kahdek­san kilo­metriä ydinkeskus­taan, elle ui. 

    Mut­ta ei nyt janka­ta tätä enää. Mä vaan tak­er­ru­in tohon “kaukana” ‑ilmaisu­un.

    Vastaa

99. Liian vanha:“Äärimmilleen vietynä markki­na­t­alous vas­taa 30-luvun rodun­jalostus­ta tai ainakin vähem­mistö­jen sortoa.”

    öööö… ja tämä äärim­mäisyys oli nyt se, että annet­taisi­in ihmisille oikeus päät­tää itse halu­a­vatko he asua pyörä­tuo­lille mitoite­tuis­sa asun­nois­sa. Jos sinä saisit päät­tää määräisitkö kaik­ki aja­maan invatakseilla?

    Vastaa

100. Hissien rak­en­t­a­mi­nen on mit­ta­va kansan­taloudelli­nen investoin­ti. Suomes­sa on n. 50 000 hissitön­tä kerrostalorappua. 

     Ympäristömin­is­ter­iön alainen Ara mak­saa 50 pros­ent­tia hissin rak­en­tamiskus­tan­nuk­sista asun­to-osakey­htiölle. Hissi mak­saa n. 100 000 euroa. 

     Minus­ta jär­jet­tömiä han­kkei­ta aikana, jol­loin ark­ili­ikun­nan vähen­tymis­es­tä ollaan huolis­saan. Kun hissi on ole­mas­sa, niin sitä käyt­tävät tervejalkaisetkin. 

     Kone Oy main­os­taa sivuil­laan, että hissi lisää van­huk­sen itsenäisiä asum­isvu­osia keskimäärin yli viisi vuot­ta. Mitään linkkiä täl­laiseen selvi­tyk­seen kuitenkaan Kone ei anna. 

     Ehkäpä näin onkin siinä vai­heessa, kun kun­to on jo menetet­ty, mut­ta kun­to menetetään var­masti maini­tut viisi vuot­ta aiem­min, jos por­taiden sijaan käytetään aina hissiä. 

     Ja jos on niin huolis­saan liikun­takyvyt­tömistä ystävistään kylässä tai pelkää itse sairas­tu­vansa, niin aina voi asua hissil­lisessä talos­sa tai muut­taa esim. rivitaloon. 

     Mitää avus­tus­ta ei hissi­in tulisi myön­tää verovaroista.

     Vastaa

     1. Eli­na saat­taa olla tuos­sa pohdin­nas­saan oike­as­sa. Sitä tuke­vat omat kom­ment­ti­ni hissit­tömistä taloista, jois­sa van­huk­set viihtyvät pitkään ja hyväkuntoisina.

        Mut­ta peri­aat­teesta, pitäisikö verora­hoin rak­en­taa ker­rostaloi­hin sekä por­taat että ne hissit?

        Jos ker­rokset leikataan irti toi­sis­taan ja sijoite­taan pel­lolle sadan metrin välein ja kut­su­taan lop­putu­losta pien­asun­torak­en­tamisek­si, yhteisin rahoin raken­net­taan peräti tie noiden ker­rosten väli­in. Ja vesi­jo­hdot, viemärit ja sähköjohdot.

        Vastaa

101. Plus­sia, miinuk­sia ja miet­teitä lop­ul­ta mukaan ehtineeltä.

     Kuten tääl­lä on san­ot­tu, kaik­ki 60–70-lukuiset huoneis­tot eivät ole epäkäytän­nöl­lisiä vaan seassa on todel­la hyviä pohjaratkaisuja.

     Äänieristys on surkea jopa aikakau­den kovan rahan taloissakin.
     Mut­ta mon­et arvosta­vat kan­takaupun­gin 20–30-luvun talo­ja jois­sa ainakin pien­ten asun­to­jen väli­seinät ovat Lug­i­no- eli kansanomaisem­min kanan­paska­seiniä. Naa­purin touhut näkee melkein var­jokuvina seinän läpi (jos nyt kiinnostaa:P)

     Useim­mat 60–70-lukujen lähiö­talot ja alueet ovat rumia. Pihat sen sijaan ovat esimerkik­si van­has­sa Matinkylässä viihtyisiä. 

     Aivan toiv­o­ton en olisi noiden harakan­pe­sien saamis­es­ta ener­giat­aloudel­lisek­si. Kon­stit on nyky­isin mon­et. Kan­nat­tavu­us on eri asia.

     Vuokrat­a­lo on helm­pom­pi purkaa mut­ta toisaal­ta myös helpom­pi päät­tää järeistäkin kor­jauk­sista jos omis­ta­jay­htiöl­lä vain fyrk finns.
     As Oy tuskit­telee ymmär­ret­tävästi kum­mankin vai­h­toe­hdon kanssa. Purkami­nen on var­maan tule­vaisu­udessakin todel­la harvinaista.

     Tiedän ainakin kak­si tapaus­ta (Laa­jasa­los­sa ja Tam­pereen Kalevas­sa) jois­sa as oý on vakavasti harkin­nut oman parkki­talolät­tänän­sä kor­vaamista asuin­raken­nuk­sel­la. En ole seu­ran­nut, toteu­tuiko. Kum­mas­sakin tapauk­ses­sa autot mah­tu­isi­vat muuallekin. Ne vain oli­vat aikoinaan niin pyhiä että niille tehti­in oma talo.

     Vaikeim­paan ase­maan joutu­vat supis­tu­vis­sa taa­jamis­sa sekä vuokra- että omis­tustalot. Jälkim­mäiset eivät pahim­mas­sa tapauk­ses­sa saa enää tule­vaisu­udessa edes remont­ti­lainaa pankista.
     Ja jos tontille/vintille voisi rak­en­taa lisää, kuka sen siel­lä ostaisi?

     Att tes­taa talon koro­tusideaa Laa­jasa­los­sa. Yksi korotet­tu talo valmis­tui viime tal­ve­na ja lisää tulee. 

     Entisessä Itä-Sak­sas­sa on moni­in kol­mi-nelik­er­roksisi­in taloi­hin raken­net­tu valmi­ista ele­menteistä yksi lisäk­er­ros. Se on usein jyrkän mansardika­ton malli­nen, jol­loin ulkonäkö para­nee huo­mat­tavasti (muun julk­i­sivure­mon­tin ohella).
     Näi­den asun­to­jen myyn­nil­lä rahoite­taan talon muu­ta remont­tia. Han­kkeis­sa on säpeltänyt mukana myös jokin tan­skalainen fir­ma — olisiko markki­narakoa suomalaisillekin…?

     Art­turi pohdiske­li ele­ment­tien kier­rä­tys­tä. Ainakin Ruot­sis­sa ja itäisessä Sak­sas­sa niitä on käytet­ty riv­i­talo­jen ja jopa pien­talo­jen tekemiseen. Tulok­set ovat vähän kan­tikkai­ta, mut­ta joka tykkää funkiksesta.…

     Eli­na ja Art­turi: “His­seistä vouhkaami­nen” johtuu siitä, että neljän­nessä ker­rokses­sa ilman hissiä on vaikea asua vau­van kanssa, ison koiran kanssa, nilkkansa nyr­jäyt­täneenä, iäkkäi­den suku­lais­ten vieraillessa.…

     Vau­va ja koira ovat tietysti omia val­in­to­ja mut­ta jos kaik­ki nuo muut­ta­vat pois ja lop­utkin ikään­tyessään niin aika rul­janssi syntyy.
     Sitä­pait­si muut­taes­sakin kaipaa hissiä:)

     PS Itse en sitä läh­eskään aina käytä. Koti kol­man­nes­sa ja duu­ni (eri talos­sa) neljän­nessä. Mut­ta moni oikeasti kaipaa…

     His­seistä ei kan­na­ta vouhka­ta mut­ta niiden jälki­asen­nus on toisi­naan — riip­puu talosta — yllät­tävän help­poa ja edullista nykytekniikalla.

     Mikko H jo sanoikin että britit ovat purka­neet paljon ele­ment­ti­torne­ja jot­ka ovat olleet suo­ma­laisia vastineitaan surkeampia. Eri­toten nuo val­ta­vat luhti­talot, balkony access flatit, mur­to­varkaan unelmat.
     Lisäk­si (mutua) keskiver­tobrit­ti asuu mielu­um­min vaik­ka kuin­ka tiivi­il­lä rivar­i­alueel­la kuin isos­sa ker­rostalos­sa. Siel­lähän oli­vat varhaiset slum­mitkin rivarialueita:/

     Pitääkö hajal­laan seiso­vista taloista vai umpiko­rt­teleista, on makua­sia. Olkoon tar­jon­taa molem­mille. Monis­sa van­hois­sa lähiöis­sä on kuitenkin varaa tiivistää viihty­isyy­den kär­simät­tä. Vahinko ettei Saarisen Munkkinie­mi-suun­nitel­ma toteu­tunut. Sisäl­si myös duunareille tarkoitet­tu­ja, todel­la hyvän näköisiä noin 50–60-m2 rivareita.

     Vastaa

102. “öööö… ja tämä äärim­mäisyys oli nyt se, että annet­taisi­in ihmisille oikeus päät­tää itse halu­a­vatko he asua pyörä­tuo­lille mitoite­tuis­sa asun­nois­sa. Jos sinä saisit päät­tää määräisitkö kaik­ki aja­maan invatakseilla?”

     Suomes­sa muute­taan eniten OECD maista. Peri­aat­teessa joka kuudes vuosi jokainen on vai­h­tanut asun­toa. Jot­ta asun­not sopi­si­vat mah­dol­lisim­man mon­elle niin keskeinen ongel­ma eli kulku pitäsi olla mah­doll­sim­man esteetön.
     Por­taa­ton kulku hissille, lev­eä ovi ja pari neliötä lisää wc-pesu­tiloi­hin ei ole mah­do­ton vaatimus.
     Eihän alle metris­es­tä oves­ta saa nykyään sissän/ulos edes nor­maale­ja huonekaluja/kodinkoneita ?

     Yksi suurim­mista vam­mau­tu­misen aiheut­ta­jista on kaa­tu­mi­nen kotona ja eri­ta­soisu­us, ahtaat väylät etec edesaut­ta­vat sitä.
     Kyl­lä ne kaik­ki kulut näistä jakaan­tu­vat muille vaku­u­tusten tai vero­jen kaut­ta ellei ihm­siä ale­ta viemään tallin taakse

     Vastaa

103. Osmo: Jos ain­oa peruste hissien rak­en­tamisen tukemiseen on se, että sil­lä kor­jataan jotain type­r­ää poli­it­tista päätöstä niin eikö olisi järkeväm­pää kri­ti­soi­da sitä type­r­ää päätöstä ja pyrk­iä muut­ta­maan sitä ennem­min kuin kasa­ta lisää säädök­siä rajoit­ta­maan ihmis­ten vapaut­ta vali­ta oma elämäntapansa?

     Vastaa

104. os ker­rokset leikataan irti toi­sis­taan ja sijoite­taan pel­lolle sadan metrin välein ja kut­su­taan lop­putu­losta pien­asun­torak­en­tamisek­si, yhteisin rahoin raken­net­taan peräti tie noiden ker­rosten väli­in. Ja vesi­jo­hdot, viemärit ja sähköjohdot.

     Tätäkin on tutkit­tu. Ei tuol­laisen tiukkan kaavoite­tun omako­tialueen kun­nal­lis­tekni­ikan hin­ta poikkea ker­rostaloalueen hinnasta.
     Se edel­lyt­tää tietysti, että talo­jen väli ei ole 100 metriä vaan vähem­män. Tuol­laisel­la 5–700 m² tont­tikool­la ja 0,4–0,5 tehokku­udel­la saadaan tehokas­ta omakotirakentamista.

     Jos Helsinkikin toisi markki­noille 4–5000 omakoti­tont­tia vuodessa 2–40000 euron hin­taan kepu­lan­di­an tapaan niin se mur­taisi noiden suurten toim­i­joiden kartel­lit ja kohtu­ullis­taisi maan hin­nan ja yleis­es­tikin asumisen hintaa.

     Tosin puolueet menet­täi­sivät korruptiotulonsa

     Vastaa

105. Liian vanha:“Jotta asun­not sopi­si­vat mah­dol­lisim­man mon­elle niin keskeinen ongel­ma eli kulku pitäsi olla mah­doll­sim­man esteetön.”

     No asun­to­jen ei tarvitse sopia mah­dol­lisim­man mon­elle. Niiden on sovit­ta­va riit­tävän mon­elle, että niistä saadaan hyvä hin­ta kun ne myy­dään. Markki­nat huole­hti­vat tästä parem­min kuin byrokraatit.

     “Por­taa­ton kulku hissille, lev­eä ovi ja pari neliötä lisää wc-pesu­tiloi­hin ei ole mah­do­ton vaatimus”

     No ei se toki ole mah­do­ton vaa­timus samal­la taval­la kuin ei ole mah­do­ton­ta, että jokaista huoneis­toa varten velvoite­taan rak­en­ta­maan kak­si autopaikkaa. Kalli­ik­si se tietysti tulee ja olemme sen seu­rauk­se­na köyhempiä.

     “Eihän alle metris­es­tä oves­ta saa nykyään sissän/ulos edes nor­maale­ja huonekaluja/kodinkoneita ?”

     Se, että huoneka­lut eivät mah­du sisään ei ole kenenkään muun kuin kulut­ta­jan ongelma.

     “Yksi suurim­mista vam­mau­tu­misen aiheut­ta­jista on kaa­tu­mi­nen kotona ja eri­ta­soisu­us, ahtaat väylät etec edesaut­ta­vat sitä.”

     En usko ilman todis­tei­ta, että ahtaat väylät aiheut­ta­vat kaa­tu­misia. Epäilen päinvastaista.

     Voitaisi­inko sin­un mielestä tehdä niin, että jos halu­aa asua asun­nos­sa, jos­sa on taso­ero­ja, niin saisi vapau­tuk­sen ter­vey­den­huol­lon kus­tan­nuk­si­in osal­lis­tu­mis­es­ta ja jou­tu­isi itse mak­samaan oman ter­vey­den­huol­lon kus­tan­nuk­sen­sa vai halu­atko kon­trol­loi­da ihmis­ten elämää ihan vaan periaatteesta?

     Minus­ta on ihan älytön­tä, että ensin eduskun­ta päät­tä, että hei eris­tetään kulut­ta­jat ter­vey­den­huol­lon / koulu­tuk­sen / tur­val­lisu­us­palvelu­iden / jne. kus­tan­nuk­sista ja sit­ten täl­lä oikeutetaan kaiken maail­man hol­hoavien lakien säätämistä.

     Hom­man pitäisi men­nä juuri päin vas­toin, eli että jos huo­mataan, että tämän eristyk­sen seu­rauk­se­na me joudu­taan hol­hoa­maan ihmisiä, niin eristyk­set on puret­ta­va ja ihmisille jätet­tävä vapaus elää niin kuin halu­a­vat kun­han eivät hait­taa muit­ten oikeut­ta samaan.

     Vastaa

106. Siren:
     Purkami­nen on var­maan tule­vaisu­udessakin todel­la harvinaista.

     Olen luul­tavasti väärässä eli täy­tyy niitä olla enm­män, mut­ta tietääk­seni Helsingis­sä on viimeisen kymme­nen vuo­den aikana puret­tu kolme (3!) ker­rostaloa. Ne pari Myl­ly­purossa kaatopaikan päältä ja yksi 60-luvun nauha­toimis­to Kallios­sa. Talo kolmes­sa vuodessa tahdil­la Helsin­gin ker­rostalokan­ta ei uud­is­tuu ennen seu­raavaa jääkautta.

     Tiedän ainakin kak­si tapaus­ta (Laa­jasa­los­sa ja Tam­pereen Kalevas­sa) jois­sa as oý on vakavasti harkin­nut oman parkki­talolät­tänän­sä kor­vaamista asuin­raken­nuk­sel­la. En ole seu­ran­nut, toteu­tuiko. Kum­mas­sakin tapauk­ses­sa autot mah­tu­isi­vat muuallekin. Ne vain oli­vat aikoinaan niin pyhiä että niille tehti­in oma talo.

     Tiedän Mar­tin­laak­sos­ta ainakin yhden taloy­htiön jos­sa parkkipaik­ka on kor­vat­tu raken­nuk­sel­la, ja sil­lä tulol­la mak­set­ti­in remont­te­ja, tämä on kai aika yleistä. Tuol­lainen kuvio vaan taitaa edel­lyt­tää että tont­ti on oma?

     Vastaa

107. “Hom­man pitäisi men­nä juuri päin vas­toin, eli että jos huo­mataan, että tämän eristyk­sen seu­rauk­se­na me joudu­taan hol­hoa­maan ihmisiä, niin eristyk­set on puret­ta­va ja ihmisille jätet­tävä vapaus elää niin kuin halu­a­vat kun­han eivät hait­taa muit­ten oikeut­ta samaan.
     ”
     Soma­lia on hyvä esimerk­ki hol­houk­sen täy­del­liset­sä purkamisesta

     Vastaa

108. Se, että huoneka­lut eivät mah­du sisään ei ole kenenkään muun kuin kulut­ta­jan ongelma.

     Jokainen­han voisi alka käyt­tä omia pitu­us-paino-ja vetomit­to­ja. On pelkästään kulut­ta­jan ongel­ma jos jokaisel­la ben­sa-ase­mal­la on omat vetomi­tat ja kulut­ta­ja joutuu selvit­tämään sen suht­en kulut­ta­jan omaan mit­ta­jär­jestelmään. Samoin jos jokaisel­la kau­pal­la on oma mit­ta­jär­jestelmän­sä niin voi olla, että kulu­ta­jal­la on vaikeuk­sia ymmärtää miten paljon hän on ostanut. Ainakin pitää olla omat mit­tavä­li­neet matkassa
     Tai jos tilaat sohvan omil­la mitoil­lasi ja toimit­ta­ja toimit­taa sen oman mita­jär­jestelmän­sä mukaan.

     Vastaa

109. Edel­lyt­tääkö kaa­van muut­ta­mi­nen vält­tämät­tä sitä, että koko alue raken­netaan ker­ral­la uusiksi? 

     Van­hois­sa keskus­tois­sa saat­taa olla samas­sa kort­telis­sa mata­la puu­ta­lo ja korkeat kiv­i­talot muil­la sivuil­la. Tont­ti­jaon muu­tok­si­akin voi tehdä vai­heit­tain. Onko estet­tä sille, että yhdel­lä ton­til­la on van­ha 60-luvun pis­te­ta­lo ja viereisel­lä uuden umpiko­rt­telin puo­likas? Puo­likkaan voi sit­ten tule­vaisu­udessa täy­den­tää kort­te­lik­si, kun vier­essä ole­va talo on purettu.

     Tekemäl­lä muu­tok­set vai­heit­tain alueelle ei tule ker­ral­la liikaa uusia asukkai­ta, joten alueen väestörakenne säi­lyy tasaisem­pana. Vai­heit­tain tekemäl­lä myös raken­nuskan­nas­ta tulee toden­näköis­es­ti monipuolisempaa.

     Vastaa

110. Liian van­ha: “Jokainen­han voisi alka käyt­tä omia pitu­us-paino-ja vetomittoja. ”

     Niin voisikin, mut­ta juuri kenenkään ei kan­na­ta. Pitu­us- ja pain­omit­to­jen yht­enäisyys ei säi­ly sik­si, että niitä säädel­lään kan­sain­välisil­lä sopimuksilla.

     Ovi­aukko­jen lev­eyt­täkään ei tarvitse säädel­lä sopimuk­sil­la, kos­ka raken­nut­ta­jien ei kan­na­ta rak­en­taa sel­l­aisia ovia joista kulut­ta­jat eivät saa huonekalu­ja sisään.

     Kukaan ei ole ehdot­tanut tässä keskustelus­sa hol­houk­sen täy­del­lis­es­tä purkamis­es­ta. On ehdotet­tu, että jokainen ihmi­nen saisi päät­tää itse onko valmis mak­samaan invami­toite­tus­ta asun­nos­ta vai ei. His­to­ri­as­sa on lukuisia esimerkke­jä, että tämän kaltaisen sääte­lyn puut­tumi­nen ei joh­da sisäl­lis­so­taan. (+Soma­lia ei ole esimerk­ki sääte­lyn purkamis­es­ta, vaan siitä miten val­tio­val­ta voi sor­taa kansaansa niin paljon, että seu­rauk­se­na on sota.)

     Jus­si: Ei edel­lytä. Kaa­van voi muut­taa (mieluiten kokon­aan luop­ua siitä) ja antaa markki­noiden päät­tää mitä pure­taan tai raken­netaan ja mil­lä aikataululla.

     Vastaa

111. “Tiedän Mar­tin­laak­sos­ta ainakin yhden taloy­htiön jos­sa parkkipaik­ka on kor­vat­tu raken­nuk­sel­la, ja sil­lä tulol­la mak­set­ti­in remont­te­ja, tämä on kai aika yleistä. Tuol­lainen kuvio vaan taitaa edel­lyt­tää että tont­ti on oma?”

     Itse asi­as­sa kaupun­ki mak­saa täy­den­nys­rak­en­tamisko­r­vaus­ta vuokra­ton­til­la ole­valle asun­to-osakey­htiölle, joka sal­lii lisärak­en­tamisen ton­tilleen. Esim. Myl­ly­purossa täl­lä het­kel­lä raken­netaan senior­i­taloa täl­laise­na täydennysrakentamishankkeena.

     Ylipään­sä keskustelu pure­taanko vai kor­jataanko on hiukan turhaa ainakin Helsingis­sä, kun on jo esimerkke­jä mit­tavista perusko­r­jauk­sista. Lin­ja on ilmeis­es­ti siis jo valit­tu. Tämä keskustelu olisi pitänyt käy­dä 10 vuot­ta sitten. 

     Esim. Kes­ki-Vuosaa­res­sa kolmes­sa asun­to-osakey­htiössä, jot­ka ovat Pohjo­is­maid­en suurimpia(yhteensä läh­es 70 ker­rostaloa) on jo tehty perusko­r­jaus tai tehdään parhail­laan perusko­r­jauk­sen viimeistä vai­het­ta eli putkiremonttia. 

     Toinen hyvä esimerk­ki on Jakomä­ki, jos­sa kaupun­gin kiin­teistöjä on rem­pat­tu viimeiset kymme­nen vuot­ta läh­es 100 miljoon­al­la eurol­la. Rem­patut talot ovat aivan uuden näköisiä, siis­te­jä tiiliv­er­hoil­tu­ja. Tässä vielä hesarin jut­tua urakasta.

     http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Jakom%C3%A4ki+ei+n%C3%A4yt%C3%A4+en%C3%A4%C3%A4+itselt%C3%A4%C3%A4n+-+eik%C3%A4+haluakaan/HS20080524SI3KA054d9

     Vastaa

112. Art­turi: Kaa­van voi muut­taa (mieluiten kokon­aan luop­ua siitä) ja antaa markki­noiden päät­tää mitä pure­taan tai raken­netaan ja mil­lä aikataululla.

     Lähiöt näyt­tävät lähiöiltä, kos­ka kaik­ki talot näyt­tävät samas­sa muo­tis­sa vale­tu­il­ta. Jos kaavoituk­sel­la jätet­täisi­in uud­is­t­a­mi­nen markki­noiden huolek­si, saataisi­in tätä lähiömäisyyt­tä rikot­tua. Kukin as oy uud­is­tu­isi itsen­sä näköisek­si — toki kaupunkisu­un­nit­telun ja raken­nus­valvon­nan ohjaa­mana. Aluer­ak­en­tamis­es­ta siir­ryt­täisi­in lähem­mäs as oy:n alku­peräistä aja­tus­ta, joss­sa osakkaat rak­en­ta­vat itselleen yhdessä talon. 

     Ei kai tämä vaatisi muu­ta, kuin lin­jauk­sen, että kaa­van rak.oikeuden ja ker­roslu­vun ylit­tämistä alle 50%:lla pide­tään vähäisenä, edel­lyt­täen että talon runko on suun­nitel­tu vähin­tään 100 vuo­den käyttöiälle. 🙂

     Vastaa

     1. Kaa­van puit­teis­sa purkaa saa ja rak­en­taa saman­laisen tilalle. Siis jos ei ole suojelumerkintää.

        Vastaa

113. “Eli­na ja Art­turi: “His­seistä vouhkaami­nen” johtuu siitä, että neljän­nessä ker­rokses­sa ilman hissiä on vaikea asua vau­van kanssa, ison koiran kanssa, nilkkansa nyr­jäyt­täneenä, iäkkäi­den suku­lais­ten vieraillessa….”

     Olen asunut vau­van kanssa kol­man­nes­sa ker­rokses­sa ilman hissiä. Ei se vau­va nyt niin paljon paina, että se nyt niin han­kalaa olisi. Han­kalampi on tah­toikäi­nen, joka halu­aa kävel­lä raput itse, mut­tei oikein vielä osaa (Tosin tässä juuri nyt eräskin tah­toikäi­nen halu­aa men­nä alas seit­semännestä ker­rokses­ta rap­pu­ja pitkin vaik­ka hissikin löy­ty­isi) ja kaikkein han­kalin tah­toikäi­nen, joka ei halua tul­la ollenkaan sisään.

     Oikeas­t­aan ongel­mallis­in­ta on, jos ter­veys menee yllät­täen, niin kuin tuon­aikaiselle seinä­naa­purille oli käynyt. Kaiken muun lisäk­si pitäisi vielä alkaa uut­ta asun­toa kat­so­maan, se voi olla turhan rankkaa.

     Vastaa

     1. Asun viiden­nessä ker­rokses­sa ilman hissiä. Hissit­tömyys on har­mit­tanut kun tulee väsyneenä matkoil­ta ja raa­haa 20 kilon matkalaukkua. Sil­loin olisi kiva kun olisi hissi. Mut­ta kun kysyn itseltäni, mak­saisiko 30 000 euroa siitä, että olisi hissi, virk­istyn kummasti. 

        Iso­van­hem­mat eivät oikein enää tule mielel­lään kylään. Joskus ajat­telin kut­sua val­tu­us­to­ryh­män meille illan viet­toon, mut­ta Kalle Könkkölän läh­es sata kiloa paina­van sähköpyörä­tuolin kan­t­a­mi­nen muo­dosti esteen. Kalle ei ole enää val­tu­us­to­ryh­mässä, mut­ta ryh­män koko on kas­vanut suh­teessa asun­toomme liian suureksi.Ymmärrän pitkälle Kallen kan­taa, että on väärin rak­en­taa maail­maa, johon hänel­lä ei ole pääsyä. 

        Jokaiseen uuteen asun­toon pitää nyky­isin rak­en­taa invaves­sa. Minä en ole tämän määräyk­sen järkevyy­destä ihan var­ma. Isos­sa asun­nos­sa siitä ei ole hait­taa, mut­ta yksiössä se tun­tuu vähän kohtu­ut­toma­l­ta, kosk­ja suures­sa osas­sa noi­ta ves­so­ja ei koskaan käy pyörätuolipotilasta.

        Vastaa

114. “Niin voisikin, mut­ta juuri kenenkään ei kan­na­ta. Pitu­us- ja pain­omit­to­jen yht­enäisyys ei säi­ly sik­si, että niitä säädel­lään kan­sain­välisil­lä sopimuksilla”

     Ilman sopimuk­sel­la vahvis­tet­tua metrin mit­taa meil­lä olisi käytännsööä tuhan­sia metrin mittoja,jotka perus­tu­isi­vat mon­eliseen määritelmään ja siten metrin pitu­us vai­hetelisi suuresti .
     Kan­nat­taisi tutus­tua asioiden merk­i­tys­ten eri­laisu­u­teen ihmis­ten välil­lä niin ymmärtäisit ongelman

     “(+Soma­lia ei ole esimerk­ki säätelyn
     purkamis­es­ta, vaan siitä miten val­tio­val­ta voi sor­taa kansaansa niin paljon, että seu­rauk­se­na on sota.)”

     Soma­lias­sa ei ole val­tio­val­taa ‚ei hallintoa , ei myöskään toimi­vaa lain­säädän­tä, tuomiois­tu­in­ta järjestyksenpitoa .
     Siel­lä val­litse vapaa markki­na­t­alous, jokainen voi jär­jestää eli­nolon­sa sel­l­aisik­si kuin haluaa

     Vastaa

115. Ymmär­rän pitkälle Kallen kan­taa, että on väärin rak­en­taa maail­maa, johon hänel­lä ei ole pääsyä.

     Voi jes­tas tätä human­is­min määrää.. Pitääkö siis Kalle Könkkölän päästä Lin­nan­mäel­lä vuoris­torataankin? Inva-vaunu?

     Kas, maail­maa ei voi rak­en­taan jokaiselle eri­ty­is­ryh­mälle sopi­vak­si, ei esimerkik­si Eli­nan erityisryhmälle. 

     Eli­nal­lakin on omat eri­ty­is­toiveen­sa ihan joka asian suh­teen, mut­ta Eli­na on sopeu­tunut siihen, että ne eivät vain toteudu. 

     Aika pieni val­tu­us­to­ryh­mä muuten oli sil­loin, jos yhtä Kal­lea nyt ei ylös saa­da. Ehkä se olisi ollut Kallelle nöyryyt­tävää, mut­ta joskus täy­tyy nöyr­tyä. Yhden Kalle Könkkölän takia tuskin Kata­janokan taloi­hin tarvit­see rak­en­taan hissiä.

     Vastaa

116. Holm, kiitos tiedos­ta, tuo täy­den­nys­rak­en­tamisko­r­vaus oli min­ulle uuti­nen. Hyvä jär­jeste­ly. Mitä suu­ru­us­lu­okkaa tuo on?

     Vastaa

117. Olen huo­man­nut, että tääl­lä on saanut val­taa aja­tus­su­un­ta, että raken­nut­ta­jil­ta ei saisi vaa­tia yleistä tason nousua. Tämä on väärin. Uuden ker­rostaloa­sun­non peru­som­i­naisuuk­si­in pitää mielestäni kuulua

     -lasitet­tu parveke, jos­ta näkymä kauas ei lähi­talon seinään
     ‑sauna (ikku­nal­la) ja kodinhoitotilat
     ‑paik­ka pesu­tornille ja astianpesukoneelle
     ‑joka seinäl­lä sähköpistokkeita
     ‑usei­ta tv-pis­tokkei­ta olo­huoneessa, yksi tv-pis­toke joka huoneessa
     ‑toimi­va äänieristys
     ‑hissi
     ‑säi­ly­tys­tilo­ja ja kaappeja
     ‑avara poh­ja — ei pitkulainen
     ‑mielel­lään eteinen
     ‑poh­ja-ala min. 100 m² (kahdelle)

     Vastaa

118. Lähin­nä olisi kiva, jos löy­ty­isi uusia asun­to­ja, jois­sa ei olisi:

     - saunaa
     — esteet­tömyyt­tä (eli metrin levy­isiä keila­ra­to­ja joka nurkkaan)
     — edel­lis­es­tä johtuen vain yhtä mah­dol­lista tapaa sijoitel­la asun­non huonekalut

     Vastaa

119. “esteet­tömyyt­tä (eli metrin levy­isiä keila­ra­to­ja joka nurkkaan)
     — edel­lis­es­tä johtuen vain yhtä mah­dol­lista tapaa sijoitel­la asun­non huonekalut”

     Tuo­ta metrin esteetön­tä kulku­väylää vaatii myös palovi­ra­nomainen aivan liikun­takyky­isille tarkoite­tuis­sa asun­nois­sa, joten ei väljyys suo­raan liity vammaisuutenkaan.
     Ongel­ma Suomes­sa on asun­to­jen pieni koko, suo­ma­lisethan asu­vat tun­netusti ahtaasti, eri­tyis­es­ti Helsingissä

     Vastaa

120. Osmo:“Ymmärrän pitkälle Kallen kan­taa, että on väärin rak­en­taa maail­maa, johon hänel­lä ei ole pääsyä.”

     Niin kyl­lä minäkin ymmär­rän Kallen kan­nan, että hän halu­aa muoka­ta maail­mas­ta oman­laisen­sa muiden rahoil­la. En vaan voi hyväksyä hänen kan­taansa, kos­ka ei siitä tule mitään, että jokainen saa pakot­taa muut ihmiset elämään halu­a­mal­laan taval­la. Parem­pi on antaa kaikkien elää kuten halu­a­vat, kun­han eivät hait­taa muiden oikeut­ta samaan.

     Vastaa

121. Kun on muu­ta­man vuo­den kulkenut las­ten­vaunu­jen kanssa, osaa kyl­lä arvostaa Könkkölän&co työtä esteet­tömyy­den hyväksi.

     Pesukoneli­itän­tä on ihan järkevä vaa­timus, mut­ta pesu­tor­nit (tarkoite­taan vis­si­in pyykinpesukone+kuivuri) yhdis­telmää pitäisi kieltää. Ovat laskeskelleet, että jos pyykin kuiv­aa kuiv­uril­la, voisi ympäristömielessä melkein samoin tein käyt­tää esimerkik­si ker­takäyt­tö­vaip­po­ja. Ei ihmisel­lä voi olla niin kiire, etteikö voisi odot­taa yön yli pyykin kuiv­u­misen kanssa.

     Vastaa

     1. Riitalle:

        Kun olet ilmeis­es­ti insinööri, laskepa sähköläm­mit­teisessä talos­sa talvel­la, kumpi kulut­taa enem­män sähköä, pyykin kuiv­aami­nen narul­la (vesi hai­h­tuu ilmaan ja jäähdyt­tää asun­toa hai­h­tu­mis­läm­mön ver­ran) pyykinkuiv­aa­jaan, jos­sa vesi tulee ulos kuumana vetenä. Asetel­ma tietysti muut­tuu, jos toisaal­ta päädytään käyt­tämään ilmankostuttajaa.

        Vastaa

122. pyykin kuiv­aamis­es­ta:
     Eikös kuiv­uri vai­h­toe­hdos­sa puhal­leta läm­mitet­ty kostea ilma pihalle ja narul­la kui­v­at­taes­sa viilen­tynyt kostea ilma pihalle (siis jos kui­v­ataan narul­la kylppärissä)

     Vastaa

123. edel­liseen vielä… jos ilman­vai­h­dos­sa on läm­mön­vai­hdin, tilanne on ei.

     Vastaa

124. Riit­ta: Meil­lä pyykinkuiv­aus rumpukuiv­aimel­la on suo­raan pois talon suo­ras­ta sähköläm­mit­tämis­es­tä. Annatko läh­teen, jos­sa san­o­taan rumpukuiv­auk­sen ole­van energiasyöppöä?

     Vastaa

125. Itse asi­as­sa olen poh­jak­oulu­tuk­seltani matemaatikko (tekni­ikan alalle tuli ajaudut­tua jatko-opin­to­vai­heessa, mut­tei niistä tiedoista ole tässä apua), mut­ta nuo laskel­mat taita­vat kään­tyä narukui­v­atuk­sen hyväk­si ihan sil­lä, että pyykkiä pestään ja kui­v­ate­taan myös läm­mi­tyskau­den ulkopuolella. 

     Kuiv­uri myös kulut­taa pyykkiä. Las­teni vaip­pa­har­sot ovat vielä melkein kuin uusia, mut­ta kaver­il­ta tulleet ja kuiv­uril­la kui­v­atut ovat niin kulunei­ta, että se vaikut­taa imukykyynkin. Varsinkin las­ten­vaat­tei­den ja ‑vaip­po­jen kohdal­la sekin on ympäristökysymys, kuin­ka mon­ta pesuk­er­taa ne kestävät.

     Vastaa

126. “Holm, kiitos tiedos­ta, tuo täy­den­nys­rak­en­tamisko­r­vaus oli min­ulle uuti­nen. Hyvä jär­jeste­ly. Mitä suu­ru­us­lu­okkaa tuo on?”

     Täy­den­nys­rak­en­tamisko­r­vaus­ta mak­se­taan vuokra­tont­tien osalta nyky­isin seu­raavien peri­aat­tei­den perusteella.

     Kiin­teistölau­takun­nan 13.12.2005 (770 §) hyväksymien kaupun­gin vuokra­tont­tien lisärak­en­tamiselle asetet­tu­jen soveltamisohjeiden
     mukaan kaupun­ki mak­saa vuokralaiselle 1/3 kaavoituk­sen vuokra­ton­til­la tuo­mas­ta kohtu­ullis­es­ta nettoarvonnoususta.
     Lisäraken­nu­soikeu­den arvos­ta vähen­netään ensin ns. kor­vaus­in­vestoin­tikus­tan­nuk­set. Raken­nu­soikeu­den hin­nan määrittelyn
     lähtöko­hdak­si ote­taan kunkin alueen kohtu­ulli­nen hintataso.

     Myl­ly­puron tapauk­ses­sa mak­set­tu kor­vaus oli hiukan yli 200.000 euroa. Mielestäni ihan hyvä kor­vaus ottaen huomioon, että naa­puri­in tulee asum­isoikeusasun­to­ja senior­eille. Eli rauhal­lisia naa­pure­i­ta olettaisin.

     Vastaa

127. Ups, luin huoli­mat­tomasti, kysymyk­sessä luki jo se “talvel­la”.

     Eli­na, en epäile yhtään etteikö satak­ilo­ista sähköpyörä­tuo­lia tarvit­taes­sa kan­net­taisi vaik­ka mihin. En kum­minkaan ehdoin tah­doin halu­aisi olla sel­l­aista viiden­teen ker­rokseen raa­haa­mas­sa. Vielä vähem­män halu­aisin päästää äijä­porukan kan­ta­maan arvokas­ta laitet­ta rap­pukäytävässä kostean illan jälkeen.

     Vastaa

128. Riit­ta, yksi syy niihin kuiv­aus­rumpui­hin on rajalli­nen tila pyykin kuiv­auk­seen. Myön­nän omis­ta­vani, ja tun­nen tästä syyl­lisyyt­tä. Eräälle insinöörikaver­ille puo­lus­tauduin että ostin sem­moi­sen mallin jos­sa on eri­no­mainen hyö­ty­suhde, johon hän tokaisi purev­asti että miten hyödyt­tömäl­lä lait­teel­la voi olla hyötysuhde? 

     Jotenkin noi pesu­lait­teet olisi hyvä saa­da yhdis­tet­tyä kaukoläm­pöön Pyyk­in­pe­sukoneelle tuo­ta on kuulemme joskus jopa tehty, mut­ta koneet on suun­nitel­tu sil­lä ole­tuk­sel­la että sisään tule­va vesi on kylmää. Joku UPO voisi kehit­tää sel­l­aisen Helsinki-mallin.

     Toisaal­ta, jos ei ole isoa liu­taa kakaroi­ta, niin sem­moinen keksin­tö kuin kod­in­hoito­huone on taloudel­lis­es­ti absur­di. Olete­taan kuu­den neliön tila Helsingis­sä. Osto­hin­ta noi 20 000 euroa, san­o­taan 1 000 vuosiku­lu­na, vastik­keet noin 250 euroa vuodessa. Koneet ehkä 200 vuodessa. Remon­toidaan 10 — 20 vuo­den välein, 300 vuodessa. Sähköt noin 150. Vuosikus­tan­nus siis 1 900 euroa. Pesu­la pesee tuo­hon hin­taan esimerkik­si puoli ton­nia kilo­py­ykkiä (vuode­vaat­teet, alus­vaat­teet, tms.)

     Vastaa

129. Samulille:

     Min­ul­la ei ole sen kum­mem­paa lähdet­tä kuin näkemäni laskel­mat kesto­vaip­po­jen ympäristökuor­mi­tuk­ses­ta ja siitä käy­ty (netti)keskustelu: joidenkin tutkimusten mukaan eivät olisi ympäristölle ker­takäyt­tö­vaip­po­ja parem­pia, mut­ta niis­sä laskelmis­sa on oletet­tu pesu 90 asteessa ja rumpukuivaus.

     Vastaa

130. Eikö mod­erneis­sa taloy­htiöis­sä ole enää pyykinkui­v­a­tusti­laa alak­er­ras­sa tai vintillä?

     Vastaa

131. Rumpukuiv­ain on hyödytön ja type­rä laite, jos sitä käyt­tää kaiken pyykin kuiv­aamiseen, mut­ta erit­täin hyödylli­nen, jos jokin tek­sti­ili pitää saa­da nopeasti kuiv­ak­si. Tilantei­ta, jois­sa näin käy, kyl­lä syn­tyy toisinaan. 

     Lisäk­si talvi­saikaan on vähän vaikeaa kui­v­a­ta iso­ja lakanoi­ta mis­sään narul­la. Ainakaan omakotitalossa.

     Vastaa

132. Ei tarvitse olla insinööri: kuiv­uri vie moninker­tais­es­ti sähköä ver­rat­tuna narukuivatukseen.

     Riitan esi­in otta­ma näkökul­ma on ekol­o­gis­es­ti rel­e­vant­ti. Kuiv­uri kulut­taa vaat­teet käyt­tökelvot­tomik­si hyvinkin nopeasti. Taval­lisen puuvil­la­paidan elinikä näp­pitun­tu­mal­la puolittuu. 

     Ehkä vähän asian vier­estä, mut­ta havain­toni on, että vaat­tei­ta, pyyhkeitä, lakanoi­ta ym. pestään per­heis­sä aivan jär­jet­tömän usein. Täysin hikoa­mat­tomienkin pikku­las­ten puserot heit­etään pyykki­in ruti­ini­no­mais­es­ti päivän päät­tek­si. Minä laitoin lapsen vaat­teen pesu­un vas­ta kun se oli näkyvästi likainen. 

     Las­ten lakanoi­ta on aivan turha vai­hdel­la viikon tai edes parin viikon välein. Samaa kylpypyy­het­tä voi myös aivan hyvin käyt­tää kolme, neljä päivää.

     Ihmeelli­nen yli­hy­gien­isyys on saanut val­lan. En ihmettele, että aller­giat ovat räjähdys­mäis­es­ti lisääntyneet.

     Vastaa

     1. Eli­nan ei tarvitse olla insinööri, mut­ta lukion fysi­ikkaa kan­nat­taisi osa­ta. Sisätilois­sa kui­v­atet­tuna hai­h­tu­misen­er­gia ote­taan talon pat­tereista. Kun kuiv­ain palaut­taa veden nes­teenä, se käyt­tää peri­aat­teessa ener­giaa paljon vähem­män, mut­ta käytän­nössä asia voi olla toisin, jos rumpukuiv­aimen taloon puhal­ta­ma läm­pö menetetään jotenkin.

        Vastaa

133. Riitalle,

     En minäkään halua olla raa­haa­mas­sa Kalle Könkkölää pyörä­tuo­li­neen viiden­teen ker­rokseen jugend­talon korke­as­sa por­taikos­sa. Tässä kohden samaa mieltä. 

     Mut­ta jos kovasti halu­aisin, että anop­pi­ni ja Kalle Könkkölä vierail­i­si­vat luo­nani, niin muut­taisin näille toimin­noille edullisem­paan huoneistoon. 

     Osmo on aivan vapaae­htois­es­ti ostanut asun­non hissit­tömän talon viidennestä ker­rokses­ta tietäen, etteivät hänen ja vai­mon­sa van­hem­mat siitä ajanko­hdas­ta ainakaan nuor­ru ja Könkkölänkin ihmeparanu­tu­mi­nen on ver­rat­en epätodennäköinen. 

     Osmol­la oli mah­dol­lisu­us vali­ta myös hissilli­nen talo Helsingissä. 

     Edelleen olen sitä mieltä, että yhtään verosent­tiä ei tule lait­taa hissien rak­en­tamiseen yksi­ty­isi­in asun­to-osakey­htiöi­hin. Jos joku taloy­htiö sen ihan omil­la rahoil­laan tekee, niin mitäs min­ul­la on siihen nokan koputtamista. 

     Ei mitään muu­ta kuin, että uskon sen vaikut­ta­van kansan­ter­vey­teen epäedullisesti.

     Vastaa

134. Sil­lä lukion fysi­ikalla ton just laskinkin. Ei mui­ta fysi­ikan opin­to­ja sen jälkeen. 

     Mut laske sit itse, kun noin fik­su olet. 

     (per­skule…)

     Vastaa

135. Työte­hoseu­ran selvitys: 

     Ener­giaa kului eniten, kun pyyk­ki kui­v­at­ti­in kuiv­auskaapis­sa: 2,2–3 kWh sähköä. Kuiv­aus­rum­mun ener­gianku­lu­tus oli 2,1 kWh. Narul­la kui­v­at­tamisen las­ket­ti­in kulut­ta­van 1,4 kWh läm­pöen­er­giaa. Laskelmis­sa oletet­ti­in pyykin jään­nöskos­teudek­si 65 prosenttia.

     Näitä lukemia tietysti muut­taa paljon pyykinkui­v­a­tu­s­paik­ka. Omakoti­talois­sa ainakin pyyk­ki kui­v­ataan pihal­la suuren osan vuodes­ta. Ker­rostalois­sakin esikaupunkialueil­la on pyykki­narut taloy­htiön puoles­ta ja parveket­takin voi käyt­tää. Kuiv­aus­rumpukin voi sijai­ta hyvin tai huonosti. 

     Mut­ta entäpä min­un tapani kui­v­at­taa lem­pi­housut hiustenkuiv­aa­jal­la? Mitähän se mah­taa kuluttaa?

     Vastaa

136. Asumme uudehkos­sa talos­sa, ei tosin mis­sään mata­laen­er­giat­alos­sa. Kum­minkin, läm­pö­pat­ter­it ovat viileinä melkein vuo­den ympäri, aivan tiukimpia pakkaspäiviä luku­unot­ta­mat­ta. Läm­pöä tulee riit­tävästi kodinkoneista, valais­tuk­ses­ta, asukkaista, rät­ti­pat­tereista, ilman­vai­h­to ottaa läm­pöä tal­teen. Mitenkäs Osmo-insinööri las­kee vaatekuiv­urin ener­giataseen koko vuodelle?

     Vastaa

     1. Kysymys kos­ki siis sähköläm­mit­teistä taloa talvel­la. Se ei päde lainkaan esimerkik­si kaukolämpöalueella.

        Vastaa

137. Hissi­markki­na on kartel­li ja hissin huolto on monop­o­li. Ei kiitos.

     Vastaa

138. Jos tuo “kuiv­uri läm­mit­tää” ‑argu­ment­ti on vali­di, niin siinä on taas yksi syy käyt­tää kesto­vaip­po­ja, vaik­ka kuiv­aisikin vaipat kuiv­uril­la. Siis ainakin kylmäl­lä sadekaudel­la, jol­loin narukui­v­a­tus kestää ja ilmankos­tutin­ta ei tarvita.

     Yksi ker­rostalo­jen turha ener­giasyöp­pö on muuten kylmäkel­lari. Hur­jasti tilaa pide­tään kylmänä, vaik­ka nykyään enää har­va syksyn sadon oman talon kel­lari­in varas­toi. Eräänkin naa­purin hillop­urkeis­sa näkyy ole­van päiväys 90-luvun puolelta. Itse talve­hdi­tan siel­lä pelargoni­ani, joiden taimet mak­soi­vat aikoinaan huo­mat 2,50 euroa kappaleelta.

     Vastaa

139. Työte­hoseu­ra on näitä pyykin kuiv­auk­sia tutk­in­ut. Rumpukuiv­aus vie enem­män ener­giaa kuin narukuiv­aus sisäl­lä, mut­ta ero ei ole dramaattinen.
     Esimerkik­si 3 kg pyykkiä, jol­loin narukuiv­aus kulut­taa 1,4 kWh ja rumpukuiv­aus 2,1 kWh.

     Lähde: http://www.tts.fi/kodinenergiaopas/pyykkays/kuivaus.htm

     Vastaa

140. käytän­nössä asia voi olla toisin, jos rumpukuiv­aimen taloon puhal­ta­ma läm­pö menetetään jotenkin.

     Käytän­nössä käy niin että kuiv­ain läm­mit­tää pienen kylp­pärin saunaksi. Eli ongel­ma tässä, kuten muidenkin lait­tei­den hukkaläm­mössä, on kohdentuminen.

     Vastaa

141. “En vaan voi hyväksyä hänen kan­taansa, kos­ka ei siitä tule mitään, että jokainen saa pakot­taa muut ihmiset elämään halu­a­mal­laan taval­la. Parem­pi on antaa kaikkien elää kuten halu­a­vat, kun­han eivät hait­taa muiden oikeut­ta samaan.”

     Ei noi­ta ker­rostalo­ja ole suun­nitel­tu kenellekään henkilöko­htais­es­ti eli eli hyvin har­va voi aidosti vali­ta sopi­vaa asuntoa.
     Kun talo on käytössä mon­ta sukupolvea, muut­toli­ik­keen vuok­si yhdessä asun­nos­sa on sadan vuo­den kulues­sa kym­meniä asukkai­ta niin ei voi­da puhua yksilöl­lis­es­tä valinnasta.
     Kun asun­torak­en­t­a­mi­nen on keskit­tynyt muu­ta­malle suurelle toim­i­jalle, jot­ka tekeveät saman­laisia stan­dar­d­ia­sun­to­ja vai­h­toe­htom­ah­dol­lisuuk­sista huoli­mat­ta niin mis­sä se todel­li­nen vali­nan­va­paus on ?

     Kun muutin Helsinki­in kiersin n 1000 asun­toa ja kyl­lä ne Kepu­lan­di­aan ver­rat­tuna ovat aika surkei­ta kop­per­oi­ta ja saman­laisia, ei mitään yksilöllistä

     Vastaa

142. Voi vit­si kun lukee näitä kom­ment­te­ja niin ei voi kuin ihme­tel­lä, miten vähän mukavuuk­sia ker­rostaloi­hin halu­taan. Monille tääl­lä sopisi hyvin joku ker­rostaloa­sun­to ilman mitään mukavuuk­sia. Eikö sil­lä elin­ta­sol­la ole mitään merkitystä.

     Vastaa

143. Olen mielessäni pyöritel­lyt tuo­ta Eli­nan kansanterveys&arkiliikunta ‑argu­ment­tia. Olen peri­aat­teessa samaa mieltä: vaik­ka raput oli­si­vat, niin kum­masti sitä tulee men­tyä hissil­lä, jos sel­l­ainen on. 

     Oman asun­non voi ostaa hissit­tömän talon yläk­er­ras­sa sil­lä riskil­lä, että joutuu joskus sen myymään pois, mut­ta entä asun­non vuokraami­nen vapail­ta markki­noil­ta. Onko esteet­tömiä vuokra-asun­to­ja kysyn­tään näh­den tarpeek­si markki­noil­la. Voisi­vatko esteet­tömyys­vaa­timuk­set olla siinä mielessä perustel­tu­ja, että näin esteet­tömien asun­to­jen vuokrat eivät nouse kohtuuttomiksi?

     “Mut­ta entäpä min­un tapani kui­v­at­taa lem­pi­housut hiustenkuiv­aa­jal­la? Mitähän se mah­taa kuluttaa?”

     Ai tätä tekevät muutkin…? Tosin aika har­voin täy­tyy tähän turvautua.

     Mites muuten, hiustenkuiv­aa­jan käyt­tö vs. antaa hiusten kuiv­ua itsek­seen? Kalju taitaa olla ympäristöys­täväl­lisin valinta. 😉

     Vastaa

144. Ja asun­non val­in­taan vaikut­ta­vat muutkin seikat kuin asun­non wc:n oven lev­eys. Hin­taankin vaikut­taa enem­män sen sijain­ti kuin wc:n koko ja sen ovi .
     Ihmi­nen val­it­see asun­non myös sijaintin­sa suh­teessa työ­paikkaan , palvelui­hin, har­ras­tuk­si­in ‚kulku­väyli­in, parkkipaikkoihin.

     Kun nämä kaik­ki ostopäätök­seen vaikut­ta­vat tek­i­jät huomioidaan niin tuol­la wc:n kool­la ja wc:n ovel­la ei ole mitään väliä.

     Vastaa

145. Juha,

     Hait­taako se jotenkin sin­ua, jos minä en halua asu­un­tooni saunaa?

     Mik­si “elin­ta­son” pitäisi merk­itä jotain samaa min­ulle kuin sinulle. 

     Luet­tele­mas­ta lis­tas­tasi minä en kaipaa kuin hyvää äänieristys­tä ja säi­ly­tys­tilo­ja. En todel­lakaan halua sataa neliömetriä siiv­ot­tavaa kahdelle ihmiselle. 

     Minä kaipaan kun­non piho­ja ja hyvät ulkoilu­alueet. Se on min­ulle elintasoa. 

     Minä en vaa­di sin­ua niitä kaipaa­maan. Han­ki mieleis­esi asun­to, nuo mainit­se­masi kri­teer­it aivan var­masti täyt­tyvät mon­es­sakin yhtiössä. 

     Minäkin olen han­kkin­ut mieleiseni… ei saunaa!

     Vastaa

146. Riitta:“Onko esteet­tömiä vuokra-asun­to­ja kysyn­tään näh­den tarpeek­si markkinoilla. ”

     On, kos­ka hin­ta muut­tuu siten, että kysyn­tä ja tar­jon­ta ovat suun­nilleen tasapainossa.

     “Voisi­vatko esteet­tömyys­vaa­timuk­set olla siinä mielessä perustel­tu­ja, että näin esteet­tömien asun­to­jen vuokrat eivät nouse kohtuuttomiksi?”

     Eivät, kos­ka esteet­tömyys­vaa­timuk­set nos­ta­vat kaikkien asun­to­jen hin­nat kohtuuttomiksi.

     Vastaa

147. Kuun­te­len juuri Kaup­pako­rkeak­oulun koulut­ta­jan luen­toa, Hänen tasu­tansa on kiinteistövälityksessä.

     Kiin­teistökau­pas­sa 70 % on tun­net­ta ja se lop­pu on pankin sanele­maa järkeä.
     Sama kos­kee autokaup­paa ja mon­taa muu­ta ulkoisen arvon­mi­tan tun­nuk­sen täyt­tävää statuksen

     Vastaa

148. Voe voe näitä elin­ta­so­jut­tu­ja. Ker­ronpa että lakanat kuiv­u­vat oikein hyvästi taitel­tu­ina niin, että ne mah­tu­vat metrin levyiselle pyykinkuiv­auste­lineelle, joka on suht korkea niin ettei enää pitu­us­su­un­taan tarvitse taitella.

     Muutenkin luen silmät pyöreinä, miten sähköl­lä käyvät asumiskoneet (=uudet omakoti­talot) ja sähköl­lä käyvät kod­in­hoitokoneet ovat hävit­täneet mieliku­vat koneet­tomas­ta elämästä. Me ei omas­sa elämässämme edes huo­ma­ta että kär­sit­täis puut­teista kun ei ole vaikka­pa sitä pyykinkuiv­uria. (Makkari­in on vau­van­sänkyä varten arkkite­hti piirtänyt alkovin, johon tuo korkea kokoon­taitet­ta­va pyykinkuiv­auste­line hyvin mah­tuu ja on pois­sa näkösältä. Kuumien läm­pö­pat­terei­den kui­v­at­ta­maan vuo­de­naikaan (eli talvisin) pyyk­it toimi­vat eri­no­maisi­na ilmankos­tut­ta­ji­na — eivätkä ne kesäl­läkään ole mei­dän huo­maami­amme hait­to­ja aiheuttaneet.)

     Minus­ta on tur­val­lista tun­tea että elämä ei heti tule mah­dot­tomak­si vaik­ka tulisi sähkökatko. Mut­ta tur­val­lisu­u­den­tun­teen­sa kul­lakin, tietysti.

     Toisaal­ta en minäkään rupeaisi kakkua vatkaa­maan muul­la kuin sähkö­vatkaimel­la. On siinä kuitenkin se ero, että kakun vatkaami­nen käsin on hik­istä ja voimaa vaa­ti­vaa hom­maa, mut­ta pyykin kuiv­u­misen odot­telu ei. 😀

     Vastaa

149. Anna-Liisa:
     “Minus­ta on tur­val­lista tun­tea että elämä ei heti tule mah­dot­tomak­si vaik­ka tulisi sähkökatko. Mut­ta tur­val­lisu­u­den­tun­teen­sa kul­lakin, tietysti.”

     Kyl­lä se ainakin talvi­aikaan Suomes­sa (ker­rostalos­sa) elämä aika vaikeak­si käy jos sähkö pitem­mäk­si aikaa katkeaa. Käytän­nöl­lis­es­ti kat­soen kaik­ki ker­rostaloa­sun­to­jen läm­mi­tys nimit­täin pysähtyy jos sähköä ei ole. Has­sua on, että täl­lä pal­stal­la paljon par­jatut uudet suo­rasähköläm­mit­teiset omakoti­talot var­maan selviäi­sivät parhait­en pitkäaikaises­ta sähkökatkos­ta. Niis­sä kun yleen­sä on hyvä läm­möner­istys ja täy­den­nys­läm­mi­tyk­senä varaa­va tak­ka tai vastaava.

     Vastaa

150. Pekka, joo tiedän että kaupunkielämä tulisi sähköt­tä mah­dot­tomak­si. Joku sanoi että pahin ongel­ma olisi jätevesi, jota ei saataisi mihinkään. Tarkoitinkin asian peri­aat­teel­lista puol­ta, sitä että ihmiset pitävät itses­tään selvänä sitä että kaik­ki, siis KAIKKI, hoide­taan sähköl­lä toimi­val­la koneel­la, jopa pyykin kuiv­aami­nen (tun­tuu että se sym­bol­oi min­ulle koko hom­man hulluutta).

     Vastaa

151. Liian van­ha: “Soma­lia on hyvä esimerk­ki hol­houk­sen täy­del­liset­sä purkamisesta”

     Pohjois-Korea lie­nee esimerk­ki täy­del­lis­es­tä hol­houk­ses­ta. Opti­mi löy­tynee jostain niiden välistä. Jos Suo­mi ei ole vielä ihan opti­min kohdal­la, onk0 syytä liikah­taa vähän Soma­li­aan päin vai pohjois-Kore­aan päin?

     Vastaa

152. Aiem­mas­ta ker­rostalon vaa­timus­lis­tas­ta unohtuivat 

     1- huoneko­htaiset ter­mostaatit ja läm­pöti­lan säätö
     2- kesäl­lä ilmastointi
     3- lasitet­tu parveke jos­sa infrapunalämmitin
     4- riit­tävät parkkipaikat. Joskus yhteis­parkkimises­sa on ollut ongelmia, kun jotkut hylkäävät auto­jaan sinne.

     Huo­maan kyl­lä, että tätä pal­staa luke­vat tykkäävät ker­rostaloa­sumis­es­ta ilman mukavuuk­sia. Kar­valakki­malli miel­lyt­tää näem­mä enem­män. Mut­ta min­ulle kaik­ki mukavu­udet, kiitos, sähköl­lä tai ilman.

     Vastaa

153. Mikko Kivi­ran­ta: Soma­lia ei ole hyvä esimerk­ki hol­houk­sen puut­teesta, kos­ka sieltä puut­tuvat ilman hol­hous­ta län­si­mais­sa syn­tyneet insti­tuu­tiot, jot­ka pitävät yllä sosi­aal­ista järjestystä.

     Vastaa

154. ” Soma­lia ei ole hyvä esimerk­ki hol­houk­sen puut­teesta, kos­ka sieltä puut­tuvat ilman hol­hous­ta län­si­mais­sa syn­tyneet insti­tuu­tiot, jot­ka pitävät yllä sosi­aal­ista järjestystä”

     Eivät ne insti­tuu­tiot ole tyhjästä syn­tyneet vaan jonkun intres­siä ajaamaan .
     Ei täy­del­lisessäö markki­na­t­aloudessa mitään insti­tuu­tioi­ta tarvi­ta. Tur­val­lisu­u­songel­man vpalvelui­ta, omis­tu­soikeu­den voi tur­va­ta omistuspalveluilla.
     Soma­l­si­aa tämä on mah­doll­si­at, Suomes­sa val­ti­ol­la on näi­hin monopoli

     Vastaa

155. Kokon­ainen lähiöalueen rak­en­t­a­mi­nen uudelleen voitaisi­in aloit­taa Sil­tamäestä. Empi­iris­es­ti havain­noiden aivan usko­mat­toman alhaisel­la tehokku­udel­la raken­net­tu lähiö: 2–3 ker­roksisia, hal­van oloisia ele­ment­tik­er­rostalo­ja kaukana toisistaan. 

     Uudelleen rak­en­tamista puoltaa ainakin: Sil­tamä­ki on tulos­sa perusko­r­jausikään, kaavas­sa voidaan mah­dol­lis­taa lisäk­er­rokset ja rak­en­tamista voidaan tiivistää huo­mat­tavasti. Korkeam­paan tehokku­u­teen päästäisi­in luul­tavasti jo paritaloilla.

     Vastaa