Aikanaan kun terroristit iskivät New Yorkin torneihin Yhdysvalloissa, STM:n kriisiorganisaatio petti niin pahasti, että yhä vähän hävettää. Me voimme aina selittää, että se tuli puskasta tai siis kuin suihkari kirkkaalta taivaalta.
Sikainfluenssarokotukseen STM:llä on ollut kuukausia aikaa valmistautua. Se, että nyt jakelu viivästyy parilla viikolla byrokratian takia, tappaa tuskin yli kymmentä ihmistä enempää ja toivottavasti ei ketään, mutta silloin kun tähän piti valmistautua, uskottiin viruksen tappavan joka sadannen, jolloin viivyttely rokotuksen kanssa olisi tappanut tuhansia.
Meidän lievää törkeämpi sekoilu syyskuussa 2001 ei tappanut ketään, eikä tähänkään toivottavasti kukaan kuole, mutta vähän voisi organisaatio rassata. Seuraava virus voi olla yhtä tappava kuin tämän pelättiin olevan.
Kerropa mitä sekoilit? En muista.
Itse asiassa taitaa käydä niin, että koko influenssaepidemia on ohi ennen rokotteiden saapumista ja jakoa. Itse olen ainakin huomannut lähes jokaisen olleen jo viikon flunssassa. Kas, taas meni hukkaan yhteiskunnan rahaa.
“Itse olen ainakin huomannut lähes jokaisen olleen jo viikon flunssassa.”
Viikon flunssa ei ole edes kovin läheistä sukua influenssalle, vaikka termit lähellä toisiaan ovatkin.
tcrown valista meitä influessasta, jota Raivio ei näemmä tunne. Tärkeimmät erot Raivion kuvaelmaan ovat?
http://www.influenssa.fi/:
“FLUNSSA VAI INFLUENSSA?
Onko flunssalla ja influenssalla joku ero?
Kyllä on. Ne ovat kaksi aivan eri sairautta. Flunssa on yleisnimitys taudille, jonka yleisimpiä oireita ovat nuha, kurkkukipu ja lämpöily. Flunssaa aiheuttavia viruksia tunnetaan hiukan yli 200 eri tyyppiä. Flunssaa esiintyy koko vuoden ajan.
Influenssalla tarkoitetaan vain influenssa A- ja B‑virusten aiheuttamaa hengitysteiden tulehdusta, joka on selkeästi rajuoireinen, korkeakuumeinen ja potilaan yleensä vuoteeseen kaatava sairaus.
Milloin varsinaista influenssaa esiintyy?
Influenssaepidemia saapuu Suomeen yleensä joulukuun ja maaliskuun välissä. Epidemia
kestää 6–8 viikkoa ja tuona aikana noin 10–30 % ihmisistä sairastuu influenssaan. Sairastumisen riski on suurin lapsilla ja vanhuksilla, mutta myös merkittävä osa työikäisestä väestöstä sairastuu joka vuosi influenssaan.
Influenssaepidemian voimakkuus vaihtelee vuosittain. Koska influenssavirukset kykenevät jatkuvasti muuttamaan muotoaan myös väestön vastustuskyky uusille muuntautuneille viruskannoille on edellisvuotta heikompi. Jos viruksen rakenne muuttuu edellisvuotisesta huomattavasti, seurauksena voi olla maailmanlaajuinen epidemia.
Miten influenssa tarttuu?
Influenssavirukset leviävät pisaratartuntana; aivastelun ja yskimisen siirtäminä. Viruksen välttäminen on vaikeaa, sillä sairastunut erittää virusta jo ennen oireiden ilmaantumista. Influenssan itämisaika on yleisimmin 2–3 päivää, mutta se voi vaihdella yhdestä päivästä viikkoon. Sairastuneet aikuiset tartuttavat noin 5 päivän ajan ensioireista. Lapset erittävät virusta selvästi kauemmin.
Mitkä ovat influenssan oireet?
Influenssa alkaa äkillisesti ja rajusti. Usein sairastunut pystyy määrittämään taudin alkamisen jopa puolen tunnin tarkkuudella. Influenssan oireita ovat korkea kuume, vilunväristykset, yskä, päänsärky, lihassäryt, pahoinvointi ja kurkkukipu. Pienillä lapsilla influenssa voi alkaa kuumekouristuksena. Myöhemmin oireina voivat olla myös nenän tukkoisuus, nuha ja yskökset, jotka ovat yleensä flunssan oireita. Harvinaisempia ovat huimaus, oksentelu ja ripuli. Influenssan oireet jatkuvat tavallisesti 5–7 päivää, mutta ne voivat kestää jopa kaksi viikkoa.
Voiko influenssaan liittyä jälkitauteja?
Yleisin jälkitauti iäkkäämmillä henkilöillä on keuhkokuume, johon liittyy myös jokaisen epidemian aikana merkittävästi lisääntynyttä kuolleisuutta. Muita ovat poskiontelotulehdus sekä lapsilla välikorvatuledus. Influenssa voi aiheuttaa lisätauteja myös esimerkiksi sydänlihaksessa, munuaisissa ja keskushermostossa.”
Johtamisen tehostamiseen on kansainvälisesti pari mallia. Ranska kouluttaa ylimmän virkamiesjohtonsa yhdessä eliittikoulussa, joka tuottaa juuri tarpeeseen kohdennetua koulutusta äärimmäisen valikoidulle ainekselle.
Muutamassa muussa maassa upseerit arvioidaan nelikymppisinä ja se aines jolla ei ole nähtävissä tehtäviä ylimmässä sotilasjohdossa, ohjataan muiden ministeriöiden keskijohtoon. Meillä upseeritaustaisia virkamiehiä on lähinnä vain SM:ssä ja UM:ssä, eikä rekrytointi ole järjestelmällistä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Flunssa
http://fi.wikipedia.org/wiki/Influenssa
“Flunssa, “lentsu” – joskus myös “räkätauti” (ei pidä sekoittaa zoonoottiseen räkätautiin eli malleukseen) – on kansanomainen nimitys ylähengitystien infektiosairaudelle eli nuhakuumeelle. Flunssaa ei pidä sekoittaa influenssaan, joka on “lentsua” huomattavasti vakavampi sairaus, ja eri viruksen aiheuttama.”
“Tyypillinen influenssa alkaa äkkiä korkealla kuumeella, johon liittyy voimakasta lihassärkyä varsinkin selässä ja jäsenissä, päänsärkyä ja pahoinvointia[4] sekä kurkkukipua[5].”
Tarvitsivatko ihmiset todellakin jotain valtiollista kriisiorganisaatiota, kun toisella puolella maailmaa räjäytettiin pari taloa?
Silloin varauduttiin siihenkin mahdollisuuteen, että alkamassa on islamilaisen ja kristityn maailman välinen terroristisota, jossa käytettäisiin bioaseita. Tuona iltana ei tiedetty, mitä tulee tapahtumaan ja siksi hallituksen piti varautua vähän kaikkeen. Vastuu oli aika paljon minulla, koska sairaalalaitos kuului peruspalveluministerille.
Miksi Suomi ei voi näyttää nyt EU:lle kaapin paikan ja mallia, ettei tällaisessa tilanteessa todellakaan arvota onko lääkepakkaukset nätin värisiä vaiko ei?
On tilanteita joissa yksinkertaisesti kannattaa älyttömät säännöt jättää noudattamatta. Nyt on sellainen tilanne.
Piti taas hieraista silmiäni, kun erästä netin vauvapalstaa luin. Raskaanaolevat naiset (siis ne jotka olivat äänessä) ihan järjestään eivät halua ottaa rokotetta, koska ovat raskaana ja “raskaanaollessa ei saa muitakaan lääkkeitä ottaa”, “rokotteen vaikutusta sikiölle ei ole tutkittu tarpeeksi” ja “minulla on hyvä vastustuskyky ja se on vain yksi flunssa”.
Kuinkahan yleinen tämä asenne oikeasti on ja miten hyvin STM ja äitiysneuvolat ovat siihen varautuneet?
Riitta: Eiköhän niillä äideillä oo ihan riittävät kannustimet tehdä suunnilleen oikeita päätöksiä, eli jos sikainfluenssa on kovin vaarallinen odottaville äideille ja sikiöille, niin tuski näitä rokotteesta kieltäytyviä on kovin montaa.
Miksi oletat, että nuo äitien kertomat syyt olisivat huonoja? Eikö ole mahdollista, että äidin vastustuskyky vaikuttaa siihen kannattaako rokotetta ottaa?
Artturi, en epäile, etteikö äidillä olisi “kannustimia” suojella omaa syntymätöntä lastaan. En vain ole ihan varma, osaako jokainen nainen arvioida riskit omalta kohdaltaan oikein. Aika moni näkyy myös kirjoittaneen, että keskustelee neuvolassa ennen kuin päättää, ottaako vaiko eikö. Toivottavasti siis neuvoloissa on varauduttu keskustelemaan.
Riitta: Minä väitän, että äideillä on aika voimakkaat kannustimet osata arvioida riskejä oikein. Kaikki eivät varmasti näistä kannustimista huolimatta tee täydellisiä päätöksiä, mutta noin ryhmänä päätökset on varmaan parempia kuin byrokraattien tekemät päätökset koko ryhmän puolesta.
Minä väitän, että äideillä on aika voimakkaat kannustimet osata arvioida riskejä oikein.
Vaikka meillä olisi jonkin asian tietämiseen maailman voimakkaimmat kannustimet, niiden olemassaololla ei ole pienintäkään väliä, mikäli ihmisillä ei ole edellytyksiä tietää. Jos esimerkiksi lääketieteellisten riskien arviointi vaatii tiettyä lääketieteellistä yleissivistystä, näitä riskejä ei yksinkertaisesti voi silloin arvioida, jos ei omaa tätä yleissivistystä — vaikka sitten aseella uhattaisiin. Jos ihmiset saataisiin tietämään mitä halutaan antamalla heille vain riittävän isot kannustimet, niin siinä tapauksessahan esimerkiksi kaikki suuret tieteelliset ongelmat saataisiin hyvin nopeasti ratkaistua. Nobel-komitean pitäisi vain korottaa esimerkiksi syöpärokotteen keksimisestä luvattua palkintosummaa, kunnes se olisi riittävän suuri motivoimaan jonkun keksimään syöpärokotteen.
Not.
Taloustieteen nobelistin George Stiglerin kerrotaan nähneen maassa 20 dollarin setelin kävellessään Chicagon yliopiston kampuksella ja heittäneen kollegalleen vitsinä, että kansantaloustieteen teorioiden mukaan setelin oli mahdotonta olla siinä. Olihan kenellä tahansa lähiseudun ihmisellä, jonka vierailu paikalla tulisi maksamaan hänelle alle 20 dollaria, kannustimet käydä hakemassa se pois.
Tämä valaisee sitä, miksi kannustimista puhuminen tietämisen suhteen on usein täysin järjetöntä. On lukemattomia tilanteita, joissa emme tiedä, olisiko meidän kannattanut tietää jotain vai ei, ennen kuin tiedämme sen jo. Emme voi tietää, että meidän kannattaa mennä sinne ja sinne noukkimaan maasta seteli, ennen kuin olemme siellä jo, huomaamme setelin ja noukimme sen maasta. Samalla tavalla esimerkiksi odottavan äidin ei ole mahdollista arvioida, kannattaako ottaa se ja se lääketieteellinen riski, ennen kuin hän jo tietää, kannattaako se ottaa vai ei. Vasta se, että tiedämme jotain, pystyy kertomaan meille, kannattiko meidän edes yrittää tietää se vai ei.
Ja koska näin on, tietäminen on tällaisissa tapauksessa ulkoistettu erikseen tietämään koulutetuille asiantuntijoille, tässä tapauksessa lääkäreille. On asioita, joiden tietämisestä on positiivisia ulkoisvaikutuksia, mutta joiden tietoonsa saaminen vaatii niin suuria uhrauksia, että yrityksellä saada kaikki tietämään ne olisi puolestaan negatiivisia ulkoisvaikutuksia. Siksi meillä on lääkärit, insinöörit jne., joiden ammattina on näiden asioiden tietäminen, jotta muiden ei tarvitsisi tietää niitä.
mutta noin ryhmänä päätökset on varmaan parempia kuin byrokraattien tekemät päätökset koko ryhmän puolesta.
Pelkkää uskonkappaleiden toistelua ilman minkäänlaista argumentatiivista pohjaa.
“mutta noin ryhmänä päätökset on varmaan parempia kuin byrokraattien tekemät päätökset koko ryhmän puolesta.”
Noin ryhmänä ihmiset ovat käsittämättömän huonoja hahmottamaan pieniä ja/tai ehdollisia todennäköisyyksiä. Byrokraatilla jolla ei ole oman lapsen tuomaa ylimääräistä tunnepainolastia ja mahdollisuus/velvollisuus tutustua asiaan tarkemmin kuin selaamalla vauva-lehden keskustelupalstaa, on tässä kisassa melkoinen etumatka.
Tommi Uschanov: “Vaikka meillä olisi jonkin asian tietämiseen maailman voimakkaimmat kannustimet, niiden olemassaololla ei ole pienintäkään väliä, mikäli ihmisillä ei ole edellytyksiä tietää.”
Jokaisella äidillä on edellytykset tietää mitä niiden kannattaa tehdä. Voi toki olla, että he eivät ymmärrä miksi niin pitäisi tehdä, mutta jokainen äiti pystyy kyllä uskomaan lääkäriä tai byrokraattia.
Nyt on puhe siitä tekeekö äiti virheen, jos hän arvioi rokotteen tarvetta itse kaiken sen informaation perusteella jonka hän saa byrokraateilta, netistä, lääkäreiltä, neuvolasta etc. vai pitäisikö hänen vaan tehdä niinkuin byrokraatti suosittelee.
“Olihan kenellä tahansa lähiseudun ihmisellä, jonka vierailu paikalla tulisi maksamaan hänelle alle 20 dollaria, kannustimet käydä hakemassa se pois.”
Ok, sä et nyt selvästikkään ymmärrä kannustimia (tai ehkä epävarmuutta) hirveen hyvin.
Jos joku voisi olla varma, että siellä on se 20 dollaria niin kaikilla näillä on kannustimet hakea se sieltä pois alle 20 dollarin kustannuksin. Maahanpudonneiden setelien kanssa ei kuitenkaan yleensä voi olla varma. Joku taloustieteen Nobelisti on voinut ehtiä paikalle ensin…
“Pelkkää uskonkappaleiden toistelua ilman minkäänlaista argumentatiivista pohjaa.”
Ok. Mä luulin, että tää joukkojen viisaus-setti on yleistietoa, mutta voit lukea aiheesta lisää täältä:
http://en.wikipedia.org/wiki/The_Wisdom_of_Crowds
tcrown: Jeps kyse on tietty siitä miten paljon kannustimet ja yksityiskohtainen tieto erityistapauksesta vaikuttaa suhteessa yleiseen tietoon.
Mä väitän, että tässä nimenomaisessa jutussa missä kannustimissa on todella suuret erot ja uskon, että yksityiskohtien tietämiselläkin suht suuri väli, että ihmiset tekevät parempia päätöksiä hajautetusti kuin keskusjohtoisesti.
Jokaisella äidillä on edellytykset tietää mitä niiden kannattaa tehdä.
Jos vastaväitteeksi saa tällaisia väitteitä — joista tietää jo pelkästään ns. yleisen elämänkokemuksen perusteella, että ne eivät pidä paikkaansa — niin keskustelun käyminen muuttuu perin vaikeaksi.
Jos “jokaisella äidillä on edellytykset tietää mitä niiden kannattaa tehdä”, niin muuttuu täysin selittämättömäksi, miksi äitien tietämättömyydestä johtuvia lasten kuolemia, vammautumisia, sairastumisia ym. lainkaan tapahtuu. Koska niitä kuitenkin tapahtuu, ainoa selitys voi olla, että äidit ovat sairaita ihmishirviöitä, jotka jättävät tahallaan tekemättä jotain, josta kuitenkin tietävät, että se kannattaisi tehdä. Kukin voi itse arvioida, onko tämä uskottavampaa kuin oletus, että äidit eivät aina tiedä, mitä heidän kannattaa tehdä.
Nyt on puhe siitä tekeekö äiti virheen, jos hän arvioi rokotteen tarvetta itse kaiken sen informaation perusteella jonka hän saa byrokraateilta, netistä, lääkäreiltä, neuvolasta etc. vai pitäisikö hänen vaan tehdä niinkuin byrokraatti suosittelee.
Kyllä. Ja…?
Jos joku voisi olla varma, että siellä on se 20 dollaria niin kaikilla näillä on kannustimet hakea se sieltä pois alle 20 dollarin kustannuksin. Maahanpudonneiden setelien kanssa ei kuitenkaan yleensä voi olla varma.
Et näköjään ymmärtänyt koko tätä yksinkertaista ajatuskoetta. Sen pointti on, että ensin pitää ylipäänsä tietää, että se seteli on siellä, ennen kuin voi lähteä spekuloimaan esim. sillä, kannattaako se hakea sieltä vai ei.
Mä luulin, että tää joukkojen viisaus-setti on yleistietoa, mutta voit lukea aiheesta lisää täältä:
“Failures of crowd intelligence … Surowiecki studies situations (such as rational bubbles) in which the crowd produces very bad judgment … Emotional factors, such as a feeling of belonging, can lead to peer pressure, herd instinct, and in extreme cases collective hysteria.”
Itse asiassa suurin osa tuon artikkelin kokonaispituudesta käsittelee tapauksia, joissa joukot eivät ole viisaita — ja jotka näin muodostavat joukon hyvin tiukkoja reunaehtoja kvalifioimattomalle, optimistiselle väitteelle niiden viisaudesta.
Mä väitän, että tässä nimenomaisessa jutussa missä kannustimissa on todella suuret erot
Edelleenkään sillä, mitä kannustimia on ja millaisia ne ovat, ei ole pienintäkään väliä, mikäli kyse on ihmisistä, joilla ei ole edellytyksiä toimia näiden kannustimien mukaan.
Tommi Uschanoville.
Psykiatrisessa pakkohoidossa lääkärit määräävät, mitä potilaalle annetaan, eikä tämän mielipidettä kysytä — onhan tämä järjiltään. Sama pätee luonnollisesti esimerkiksi onnettomuudessa tajunsa menettäneen hoitamiseen.
Tommi Uschanov ilmeisesti näkee että väestö oletusarvoisesti on mielenvikaista tai järjiltään ja tarvitsee tällaista pakkohoitoa ja holhousta.
Minua rupesi kiinnostamaan, kannattaako Tommi Uschanov kuitenkin yleistä äänioikeutta?
Aika erikoista vääntöä.
Eikö ole täysin selvää, että kannustimet eivät korvaa lääketieteellistä koulutusta ja sen mukanaan tuomaa kykyä arvioida lääketieteellisiä riskejä.
Miksi muuten kouluttaisimme lääkäreitä aikaa ja rahaa vievässä koulutusohjelmassa, jos pelkällä taloudellisella kannustuksella saisimme yhtä hyviä lääkäreitä.
Köyhimmät ja vähiten koulua käyneet ihmiset voisimme kannustaa lääketieteen asiantuntijoiksi ilmeisen edullisesti.
Pekka Raukko:
Kannustimet ei tietenkään korvaa lääketieteellistä tietoa. Pointti ei ole se, että äidit ymmärtäisivät perusteet päätöksilleen vaan siinä, että he päätyvät tekemään oikeita päätöksiä.
Verrataan kahta tilannetta:
1. On byrokraatti joka konstultoi lääkereitä ja taloustieteilijöitä ja päättää tämän perusteella kenen kannattaa ottaa rokote ja kenen ei puolen miljoonan ihmisen tarkkuudella. (Minusta tämä on hyvin optimistinen oletus valtion päätöksenteosta, mutta antaa mennä tämän kerran)
Hänen urakehityksensä tyssää kymmeneksi vuodeksi, jos huomataan, että hänen päätöksensä seurauksena on kuollut 10 ihmistä siksi, että näille ryhmille ei annettu rokotetta.
2. On äiti, joka konsultoi byrokraattia, lääkäreitä, neuvolantätejä, vertaisiaan ja tekee päätöksen ottaa tai jättää rokote ottamatta. Hänen elämänsä ja lapsensa elämä riippuu tämän päätöksen onnistumisesta.
Kumman oletat olevan useammin oikeassa ja millä perusteella?
Byrokraatilla on luultavasti systemaattinen bias määrätä rokotetta useammalle kuin mikä on optimaalista, koska häntä tullaan syyttämään enemmän tapauksista, jossa rokotetta ei annettu ja potilas kuolee kuin tapauksista joissa rokote aiheuttaa haittaa. Hänellä on huomattavasti heikommat kannustimet kuin äidillä ja hän ei voi tietää äidin tilanteen yksityiskohtia.
Äidillä sen sijaan on hyvin voimakkaat kannustimet valita kohdallaan oikein, äideillä on ryhmänä tuskin systemaattista harhaluuloa rokotteen ottamisen / käyttämättä jättämisen välillä ja äidillä ja hänen neuvolatädillään ja lääkärillä on yksityiskohtaista tietoa äidistä.
Olettaisin, että ne äidit joilla ei ole voimakasta syytä epäillä että juuri heidän kohdalla rokotteen ottaminen ei kannata uskovat byrokraattia.
“Aika erikoista vääntöä”.
Mutta minusta tarpeellista. Tommi kiinnittää huomiota olennaisiin asioihin. Esim. Sitran rahoittamassa, kansalaisten sosiaaliturvan järjestämistä pohtineessa hankeessa (ks. http://www.sitra.fi/fi/Ohjelmat/PaattyneetOhjelmat/innovaatiot/tiedote_inno_2006-11–21.htm ) tarjottiin aivan vakavissaan vertaistukeen ja Wikipediaan perustuvia ratkaisuja asiantuntijuuteen perustuvien mallien tilalle.
Raportin markkinoimassa “osallisuusyhteiskunnassa” riittävän kannusteen luo pelkkä iloinen osallisuus; toisin sanoen ihmiset haluavat auttaa itseään ja toisiaan aivan ilmaiseksi.
Pian näemme, tarjotaanko tätä uutta mallia meille myös SATA-komitean raportissa. Esim. voitaisiinko sosiaaliturvaetuuksia koskeva neuvonta sijoittaa jonkinlaisen siirtymäajan puitteissa Kansanradioon?
Markku:“tarjottiin aivan vakavissaan vertaistukeen ja Wikipediaan perustuvia ratkaisuja asiantuntijuuteen perustuvien mallien tilalle.”
hihihihihi… ja vielä ihan tosissaan. Kuinka ne kehtasivat!?
“Raportin markkinoimassa “osallisuusyhteiskunnassa” riittävän kannusteen luo pelkkä iloinen osallisuus; toisin sanoen ihmiset haluavat auttaa itseään ja toisiaan aivan ilmaiseksi.”
Joo. Täysin naurettava ajatus. En pysty mitenkään ymmärtämään. Mitä? Ai pitäsi käydä kattomassa mikä se Wikipedia on? No en kyllä jaksa kaikkin wikipedioihin ja feisbuukkeihin ruveta, kun ne on semmosia nuorten kotkotuksia… Kohta varmaan väittävät, että joku jakaa leipääkin ihan vaan hyvää hyvyyttään heikompiosaisille… O tempora! O mores!
“Esim. voitaisiinko sosiaaliturvaetuuksia koskeva neuvonta sijoittaa jonkinlaisen siirtymäajan puitteissa Kansanradioon?”
Täysin naurettava ajatus. Ei aiheuta pohdinnan tarvetta.
“Esim. voitaisiinko sosiaaliturvaetuuksia koskeva neuvonta sijoittaa jonkinlaisen siirtymäajan puitteissa Kansanradioon?”
Johan ne on ulkoistettu netin keskustelupalstoille, kuten kohta kaikki muukin. (Täällä Soininvaarassakin jo jaetaan iloisen osallisuuden hengessä influenssavalistusta.)
Ei muuta yleistä vaaraa vertaistuessa kuin rikkinäinen puhelin ‑ilmiö, mahdollinen asiantuntijuuden puute, informaatiotulvan siilaamisen aika- ja vaivakustannus, sekä vertaistuen antajan asiantuntijavastuun puute.
Keskustelussa rokotteista pitäisi aina muistaa myös laumaimmuniteetti, eli rokotuksilla on ulkoisvaikutuksia.
Ne naiset, joilla on H1N1-immuniteetti, taitavat kyllä olla postmenopausaalisia kaikki, joten äidin käsitys hyvästä vastustuskyvystä (tavallisten kausi-influenssojen suhteen) on aika irrelevantti tässä yhteydessä.
Viel´kkö olet Soininvaara perusturvaa tai kansalaispalkkaa vastaan? Hellppo elämä. Mikä siinä on vikana