Minä ja GMO-ruoka, alustava kantani

Jär­jes­tin jos­kus minis­te­riai­ka­na­ni avoi­men semi­naa­rin gee­ni­ma­ni­pu­loin­nis­ta, kos­ka asia kuu­lui vas­tuu­alu­ee­see­ni. Val­tio­neu­vos­ton kans­lian tur­vayk­sik­kö hank­ki minul­le pai­kal­le tur­va­mie­het. Se oli ainoa ker­ta koko minis­te­ri­kau­del­la­ni, kun minul­la oli koti­maas­sa tur­va­mie­het. Kysy­mys gee­ni­ma­ni­pu­loin­nis­ta on tulehtunut.

Seu­raa­vis­sa pos­tauk­sis­sa käsit­te­len vain gee­ni­ma­ni­pu­loin­tia kas­ve­ja avoi­mes­sa vil­je­lyk­ses­sä. Gee­ni­ma­ni­pu­loin­nin sul­jet­tu käyt­tö esi­mer­kik­si lääk­kei­den val­mis­tuk­ses­sa lie­nee ylei­ses­ti hyväk­syt­tyä. Eläin­ten peri­mään sor­mei­luun ei täs­sä puutu.

Mik­si gee­ni­ma­ni­pu­loin­tia vas­tus­te­taan? Seu­raa­va lis­ta koos­tuu minun sil­mii­ni osu­neis­ta argu­men­teis­ta. Joku alan har­ras­ta­ja var­maan­kin jaot­te­li­si argu­men­tit toi­sin ja esit­täi­si liu­dan lisää.

Uskon­nol­li­nen argu­ment­ti: gee­ni­ma­ni­pu­loin­ti on eet­ti­ses­ti vää­rin, kos­ka ihmi­sen ei pidä sor­meil­la Luo­jan luomaa.

Ter­vey­sar­gu­ment­ti: Gee­ni­ma­ni­pu­loi­tu ruo­ka sisäl­tää ennal­ta arvaa­mat­to­mia terveysriskejä

Ympä­ris­tö­ar­gu­ment­ti: Gee­ni­ma­ni­pu­loi­dut kas­vit voi­vat tuot­taa yllät­tä­viä ympä­ris­tö­on­gel­mia ja ne voi­vat pääs­tä ”kar­kuun” kuin kani tai kampamaneetti.

Omis­tusar­gu­ment­ti: GMO-lajik­kei­ta jalos­ta­neet yhtiöt omis­ta­vat kehi­te­tyn geneet­ti­sen koo­din. Maan­vil­je­li­jäl­lä ei ole oikeut­ta kor­vauk­set­ta käyt­tää oman saton­sa sie­me­niä siemenviljana.

Muut kas­vin­ja­lo­tuk­sen keinot

Jok­seen­kin kaik­ki syö­mäm­me kas­vis­ruo­ka on kas­vin­ja­los­tuk­sen tulos­ta. Tär­kein kas­vin­ja­los­tuk­sen kei­no on ris­tey­tys, mut­ta käy­te­tään­pä jon­kin ver­ran jopa sie­men­ten sätei­ly­tys­tä tar­koi­tuk­se­na tuot­taa satun­nai­sia mutaa­tioi­ta, jois­ta hyväl­lä onnel­la voi kehit­tyä jotain hyödyllistä.

Ilmas­ton nopea muut­tu­mi­nen tuo uuden argu­men­tin gee­ni­ma­ni­pu­loin­nin puo­lus­ta­jil­le. Olo­suh­tei­den nopea muu­tos aset­taa pai­nei­ta jalos­taa uuden­lai­sia kas­ve­ja. Se var­maan­kin onnis­tuu ris­teyt­tä­mäl­lä­kin, mut­ta tämä tie saat­taa olla lii­an hidas.

Uskon­nol­li­nen argumentti

Las­ken uskon­nol­lis­ten argu­ment­tien jouk­koon yli­pään­sä argu­men­tit, jot­ka ovat muo­toa gee­ni­ma­ni­pu­loin­ti on vää­rin, kos­ka on vää­rin puut­tua eliöi­den luon­nol­li­seen peri­mään. Väit­teen voi esit­tää myös hen­ki­lö, joka ei pidä itse­ään lain­kaan uskon­nol­li­se­na. Uskon­to on välit­ty­nyt arvoi­him­me kult­tuu­rin kaut­ta, vaik­ka emme oli­si itse uskon­nol­li­sia. Uskon­nos­ta riip­pu­mat­ta ihmi­set ovat jok­seen­kin yksi­mie­li­siä sii­tä, ettei ihmi­sen peri­mää nyt aina­kaan saa sor­meil­la. En käsit­te­le uskon­nol­lis­ta argu­ment­tia sen pidem­mäl­le, kos­ka sitä ei voi loo­gi­ses­ti käsitellä.

Ter­vey­sar­gu­ment­ti

GMO-väki koros­taa, että hei­dän tuot­teen­sa tes­ta­taan pal­jon parem­min kuin mit­kään luon­non­tuot­teet tai mui­den kas­vin­ja­los­tus­kei­no­jen tuot­ta­mat uudet lajik­keet. Kiwi-hedel­mää esi­mer­kik­si ei sen voi­mak­kaan aller­gi­aa aiheut­ta­van omi­nai­suu­ten­sa vuok­si oli­si kos­kaan hyväk­syt­ty, jos se oli­si syn­ny­tet­ty GMO:n tulok­se­na. Ter­vey­sar­gu­ment­tia ei voi kumo­ta, mut­ta se pitää aset­taa mit­ta­suh­tei­siin­sa. Samal­la tie­tys­ti pitäi­si vähän miet­tiä, kuin­ka hep­poi­sin perus­tein nii­tä mui­ta tuot­tei­ta ote­taan käyt­töön. Sel­vä epä­suh­ta val­lit­see mui­den kas­vin­ja­los­tus­kei­no­jen ja GMO:n tur­va­mää­räyk­sis­sä. Eri­tyi­ses­ti tuo sätei­ly­tys, jos­ta ei tie­de­tä, mitä muu­tok­sia se on kas­viin aiheut­ta­nut, on vähin­tään yhtä vaa­ral­lis­ta kuin GMO. Myös ris­tey­tys tuo­taa ter­veys­ris­ke­jä, kos­ka usein ris­tey­te­tään kes­ke­nään myr­kyl­li­nen, mut­ta vas­tus­tus­ky­kyi­nen luon­non­la­ji­ke ja syö­tä­vä, mut­ta huo­nos­ti vas­tus­ky­kyi­nen vil­jel­tä­vä laji­ke. Lop­pu­tu­los voi olla myrkyllinen.

Ruu­an ter­vey­del­li­syyt­tä voi­daan tes­ta­ta eläi­mil­lä ja edel­leen, jos jotain ikä­vää ilme­nee, se havai­taan ennen kuin ongel­ma saa­vut­taa kata­stro­fin mit­ta­kaa­van. Lisä­ai­nei­den osal­ta ote­taan vähin­tään yhtä suu­ria ris­ke­jä. Kyse on ris­kis­tä, mut­ta (ilmei­ses­ti) ei pahim­mil­laan­kaan ei voi olla kyse kata­stro­fis­ta. Ruu­an kans­sa otam­me koko ajan ter­veys­ris­ke­jä, eivät­kä ne pahim­mat miten­kään lii­ty kasvilajikkeisiin.

Ympä­ris­tö­ar­gu­ment­ti

Ympä­ris­tö­ar­gu­ment­ti on mie­les­tä­ni ter­vey­sar­gu­ment­tia päte­väm­pi. GMO-kas­vin todis­ta­mi­nen ympä­ris­töl­le hai­tat­to­mak­si on pal­jon han­ka­lam­paa kuin sen todis­ta­mi­nen ihmi­sel­le ter­veel­li­sek­si, kos­ka ei tie­de­tä, mil­lais­ta ongel­maa pitäi­si etsiä ja mitä kaik­kea pitäi­si tut­kia. Alan itse­sää­te­lyyn en täs­sä luot­tai­si, kos­ka alan sisäl­lä ollaan voi­mak­kaas­ti moti­voi­tu­nei­ta edis­tä­mään GMO:ta, että läpi sor­mien kat­so­mi­sen hou­ku­tus on lii­an suuri.

Sama ympä­ris­tö­ar­gu­ment­ti kos­kee mie­les­tä­ni jopa pahem­pa­na sätei­ly­tet­ty­jä sie­me­niä. Sätei­ly­tys voi syn­nyt­tää täs­mäl­leen saman mons­te­rin kuin gee­nien tie­toi­nen siir­te­ly­kin, mut­ta sen lisäk­si se voi tuot­taa omi­nai­suuk­sia, joi­ta ei tul­la edes aja­tel­leek­si. Sätei­ly­tys tuot­taa tuhan­sia eri­ta­val­la muun­tu­nei­ta sie­me­niä, joi­den kaik­kien omi­nai­suuk­sia ei voi­da miten­kään testata.

Ris­tey­tys­tä pide­tään yleen­sä mel­ko tur­val­li­se­na, kos­ka kaik­ki tar­jol­la ole­vat omi­nai­suu­det on jo luon­nos­sa testattu.

Omis­tusar­gu­ment­ti

Omis­tusar­gu­ment­ti on saman­ai­kai­ses­ti sekä rele­vant­ti että ei. Sen osoit­ta­mi­nen epä­re­le­van­tik­si menee näin: Vaih­toeh­to­na on joko

a)      GMO-tuo­te yhdis­tet­ty­nä talou­del­li­seen orjuu­teen riip­pu­vuu­teen peri­män omis­ta­mas­ta yhtiös­tä tai

b)      kiel­täy­ty­mi­nen käyt­tä­mäs­tä GMO:ta ja tyy­ty­mi­nen perin­tei­seen, vapaa­seen lajikkeeseen.

Kos­ka vaih­toeh­to b) on jopa tapauk­ses­sa ole­mas­sa, vaih­toeh­don a) kiel­tä­mi­nen ei voi paran­taa kenen­kään ase­maa. Jos kat­soo vaihto0ehdon a) itsel­leen huo­nom­mak­si, tyy­tyy vai­uh­toeh­toon b).

Aivan näin yksin­ker­tais­ta se ei ole, kos­ka vil­je­li­jä tuot­taa mark­ki­noil­le. Jos GMO on tuot­tee­na parem­pi, perin­tei­siin lajik­kei­siin tyy­ty­vät menes­ty­vät mark­ki­noil­la huonosti.

Olen kes­kus­te­lus­sa myös näh­nyt joi­den­kin esit­tä­vän GMO:ta vas­taan sekä tämän omis­tusar­gu­men­tin, että seu­raa­vas­sa lausees­sa väit­tä­vän, että GMO:t anta­vat myös huo­nom­man sadon. Tämä argu­ment­tiyh­dis­tel­mä ei tun­nu loogiselta.

Minus­ta omis­tusoi­keus kas­vien peri­mään tuli­si kumo­ta, mikä samal­la mer­kit­see, että GMO:n kehit­tä­mi­nen  siir­tyy veron­mak­sa­jien rahoi­tet­ta­vak­si. Omis­tusar­gu­ment­ti ei toi­mi argu­ment­ti­na GMO-tuot­tei­ta vas­taan, mut­ta se toi­mii kyl­lä argu­ment­ti­na imma­te­ri­aa­lioi­keuk­sia vastaan.

Oma kan­ta­ni – toistaiseksi

Minä en jaa uskon­nol­lis­ta argu­ment­tia lain­kaan; sal­li­sin jopa peri­män mani­pu­loin­nin sil­loin, kun las­ta halua­vat kan­taa jotain hyvin tuhoi­saa gee­niä. Ter­vey­sar­gu­ment­ti on argu­ment­ti yleen­sä varo­vai­suus­pe­ri­aat­teen puo­les­ta suh­tees­sa kaik­keen uuteen, mitä suu­hun­sa pis­tää, mut­ta se ei kos­ke miten­kään eri­tyi­ses­ti vain GMO:ta, vaan kaik­kien uusien kas­vien käyt­töön­ot­toa ja koko kasvinjalostusta.

Ympä­ris­tö­ar­gu­ment­ti on rele­vant­ti. Minus­ta tämä argu­ment­ti jakau­tuu kah­tia: jos pidäm­me ris­tey­tys­tä riit­tä­vän tur­val­li­se­na, pitäi­si yhtä tur­val­li­se­na pitää sel­lais­ta gee­nin siir­toa, joka oli­si voi­tu saa­da aikaan myös risteyttämällä.

Jos haluam­me siir­tää jon­kin hyö­dyl­li­sen omi­nai­suu­den myr­kyl­li­ses­tä vil­li­pe­ru­nas­ta omaan peru­naam­me, voim­me teh­dä sen hyvin hitaas­ti ris­teyt­tä­mäl­lä edes­ta­kai­sin, jol­loin lopul­ta saam­me syö­mä­kel­poi­sen peru­nan, joka on saa­nut tuon toi­vo­tun omi­nai­suu­den vil­li­pe­ru­nas­ta, mut­ta samal­la sato­ja mui­ta­kin gee­ne­jä. Minus­ta ei ole vää­rin oikais­ta ja siir­tää vain tuo toi­vot­tu gee­ni. Se on nopeam­paa ja myös sel­väs­ti turvallisempaa.

Suh­tau­tui­sin siis var­sin vapaa­mie­li­ses­ti gee­nien siir­toon saman kas­vin eri lajik­kei­den välil­lä, mut­ta koko­naan eri lajis­ta toi­seen siir­tä­mi­seen pidättyvämmin.

Tuu­li­pö­lyt­tä­jät ovat luon­toon las­ket­tu­na pal­jon mui­ta vaa­ral­li­sem­pia ja sik­si nii­hin tulee suh­tau­tua eri­tyi­sel­lä varovaisuudella.

Ihmi­sil­lä on oikeus tie­tää mitä syö­vät ja vali­ta myös toi­sin kuin asian­tun­ti­jat neu­vo­vat. Sik­si GMO-ruo­ka tulee merkitä.

101 vastausta artikkeliin “Minä ja GMO-ruoka, alustava kantani”

  1. Hyvin pit­käl­ti omia näke­myk­siä­ni vas­taa­va kir­joi­tus. Toi­vot­ta­vas­ti haas­tat myös puo­luet­ta­si GMO-kes­kus­te­luun. Vih­reät­hän (ja ympä­ris­tö­lii­ke laa­jem­min, eri­tyi­ses­ti Green­peace) ovat olleet GMO-ruo­an suu­rim­pia vas­tus­ta­jia, ja useim­pa vie­lä tuon uskon­nol­li­sen argu­men­tin poh­jal­ta. Gee­ni­muun­nel­la ruo­al­la tulee ole­maan kes­kei­nen mer­ki­tys maa­il­man ruo­ka­ta­lou­den jär­jes­tä­mi­ses­sä vil­je­ly­aluei­den kui­vues­sa vesi­pu­lan myö­tä ja väes­tön saman­ai­kai­ses­ti kas­vaes­sa. Byro­kra­tia on aset­ta­nut tuhot­to­mas­ti estei­tä GM:lle edel­lis­ten kah­den vuo­si­kym­me­nen aika­na, aina­kin Euroopassa.
    Jul­ki­suu­des­sa taa­sen Van­da­na Shi­van kal­tai­set ideo­lo­gi­ses­ti sokais­tu­neet valeh­te­li­jat ovat saa­neet aivan lii­ak­si tilaa.

  2. Gee­ni­muun­nel­lut ener­gia­kas­vit voi­nee myös käsi­tel­lä samas­sa kes­kus­te­lus­sa. Niis­sä uhka­na lie­nee lähin­nä tuo ympä­röi­vään luon­toon kar­kaa­mi­nen ja alku­pe­räis­la­jis­ton syrjäyttäminen?

  3. Oma suh­tau­tu­mi­se­ni gee­ni­ma­ni­pu­laa­tioon on erit­täin varauk­sel­li­nen ja perus­te­lu on vähän yhdis­tel­mä kaik­kia Osmon kategorioita.

    Ymmär­tääk­se­ni eliöi­den gee­ni­ra­ken­ne on muo­vau­tu­nut käsit­tä­mät­tö­män pit­kän ajan kulues­sa hitaan evo­luu­tion tulok­se­na. Perin­tei­nen ris­tey­tys on tämän raken­teen mel­ko yksin­ker­tais­ta ja luon­non­mu­kais­ta­kin muovaamista. 

    GMO:ssa sor­ki­taan tätä jär­jes­tel­mää väki­val­tai­ses­ti eikä täy­del­li­sen auko­ton­ta tes­taus­ta ter­veys­vai­ku­tuk­sis­ta tai muus­ta vahin­gol­li­suu­des­ta voi­da jär­jes­tää. Edes muu­ta­man vuo­den tes­tauk­set eivät vält­tä­mät­tä rii­tä sul­ke­maan pois hait­ta­vai­ku­tuk­sia, joi­ta esim. nyky­tie­de ei pys­ty toden­ta­maan. Vai tie­däm­me­kö jo kai­ken kai­kes­ta elol­li­ses­ta ja sen käyt­täy­ty­mi­ses­tä kai­kis­sa mah­dol­li­sis­sa tilan­teis­sa ja olosuhteissa?

    Omas­sa maa­il­man­kat­so­muk­ses­sa­ni vedän rajan GMO:n koh­dal­le tämän “tuo­te­ke­hi­tyk­sen” koh­dal­la. GMO:n jon­kin­lai­nen rajaa­mi­nen­kaan ei tule onnis­tu­maan, sil­lä teol­li­suu­den int­res­sit ope­roi­da rajo­jen reu­noil­la ja har­mail­la alueil­la tie­de­tään ja seu­rauk­set tunnetaan.

    Ruu­an riit­tä­mi­nen kai­kil­le meneil­lään ole­van hal­lit­se­mat­to­man väes­tön­kas­vun olo­suh­teis­sa on iso ongel­ma. Kan­nat­taa­ko pal­lom­me kuor­mi­tus­ta lisä­tä vie­lä monin­ker­tai­sel­la väes­töl­lä GMO:n ruokkimana?

  4. Jos ruo­ka on mer­kit­ty vain “GMO-ruo­ak­si”, mitä hyö­tyä sii­tä on kulut­ta­jal­le? Pitäi­si mer­ki­tä tar­kem­min, onko kysees­sä esim. Roun­dup Rea­dy ‑kas­vi tai ren­gas­laik­ku­vi­rus­ta sie­tä­mään mani­pu­loi­tu papai­ja. Ensim­mäi­nen voi sisäl­tää jää­miä rik­ka­ruo­ho­myr­kys­tä, joka saat­taa olla ihmi­sel­le vaa­ral­lis­ta, toi­nen sisäl­tää ihmi­sel­le hai­tat­to­man viruk­sen pintaproteiinia.

  5. Oli­sin toi­vo­nut, että oli­sit vie­lä tar­kem­min pereh­ty­nyt GMO:n talou­del­li­siin mer­ki­tyk­seen ja myös muus­ta kuin pel­käs­tä omis­tusar­gu­men­tis­ta. En ole kovin hyvin peril­lä sii­tä, mil­lä argu­men­teil­la GMO:sta nyky­ään kes­kus­tel­laan, mut­ta mie­les­tä­ni GMO:n mer­kit­tä­vim­mät ris­kit liit­ty­vät juu­ri sen yhteis­kun­nal­li­siin vaikutuksiin.

    Juu­ri sik­si, että GMO:ta tuli­si tar­kas­tel­la yhteis­kun­nal­li­ses­ta näkö­kul­mas­ta, sydä­me­ni itkee aina, kun tie­do­tus­vä­li­neet raa­haa­vat GMO:n ongel­mat­to­muu­des­ta puhu­maan jon­kin luonnontieteilijän.

  6. Mark­ki­noil­la ole­vis­ta gmo­kas­veis­ta pää­osa on soi­jaa, mais­sia ja puu­vil­laa. Fir­ma nimel­tä Mon­san­to kehit­ti Round Uppia kes­tä­vän lajik­keen ja sii­tä sen maa­il­man­val­loi­tus lähti. 

    Round Up tap­paa pel­lol­la kaik­ki vih­reän, pait­si gee­ni­muun­nel­lut kas­vit. Gee­ni­muun­nel­lut Round Uppia kes­tä­vät sie­me­net on paten­toi­tu. Olet­ko Osmo tutus­tu­nut tähän patenttiongelmaan.

  7. Olen itse myös GMO:n suh­teen huo­mat­ta­vas­ti varauk­sel­li­sem­mil­la lin­joil­la. Tämän kir­joi­tuk­sen paras ehdo­tus oli imma­te­ri­aa­lioi­keuk­sien pois­to ruo­ka­kas­veil­ta. Nykyi­sel­lään nii­hin liit­tyy lii­kaa talou­de­li­sia int­res­se­jä, ja eten­kin GM-kas­veil­la oikeu­det ovat täl­lä het­kel­lä hyvin vah­vas­ti keskittyneet. 

    Kat­soin juu­ri Food Inc ‑nimi­sen elo­ku­van, jos­sa mm. käy­tiin läpi GM-ruo­kaan liit­ty­viä oikeus­tais­te­lu­ja. Elo­ku­va oli toki vah­voil­la mie­li­ku­vil­la pelaa­va, mut­ta sen perus­tee­sit vas­taa­vat kyl­lä todel­li­suut­ta. Alan suu­rin pelu­ri Mon­san­to käyt­tää vah­vaa hajo­ta ja hal­lit­se ‑tak­tii­kaa maan­vil­je­li­jöi­den kans­sa: hei­dän lajik­keen­sa kon­ta­mi­noi­vat hel­pos­ti ole­mas­sao­le­via pel­to­ja, ja aina kun täl­lais­ta ilme­nee, Mon­san­to lähet­tää las­kun ja haas­te­mie­het perään “oikeuk­sien” rik­ko­mi­ses­ta. Tämä osoit­taa todek­si kak­si asi­aa: nykyi­sel­lään GM-lajik­kei­den tur­va­mää­räyk­set eivät aina­kaan USA:ssa ole koh­dal­laan ja toi­saal­ta sen, että lajik­kei­den omis­tusoi­keu­det aiheut­ta­vat vaka­via ongel­mia viljelijöille.

    Kuten jo aiem­min kom­men­teis­sa todet­tiin, gee­ni­muun­te­lul­la tulee nopeam­pia ja odot­ta­mat­to­mam­pia muun­nok­sia kuin tavan­omai­sel­la ris­tey­tyk­sel­lä. Olen ymmär­tä­nyt, että nykyi­sel­lään lajik­kei­ta tes­ta­taan vähem­män kuin anne­taan ymmär­tää, ja suu­rin ongel­ma on sii­nä, että tes­taus tapah­tuu pää­osin laje­ja kehit­tä­vien yhtiöi­den toi­mes­ta, ei riip­pu­mat­to­mien osapuolten.

    Omal­ta osal­ta­ni näen suu­rim­mat ongel­mat gee­ni­muun­te­lus­sa nime­no­maan vil­je­lyn poliit­ti­ses­sa, talou­del­li­ses­sa ja ympä­ris­tön­suo­je­lul­li­ses­sa ulot­tu­vuu­des­sa. Tois­tai­sek­si pää­osa GM-tuot­teis­ta on kehi­tet­ty sik­si, että kas­vit oli­si­vat resis­tant­te­ja tie­tyil­le kas­vi- ja tuho­lais­myr­kyil­le. Tämä ei ole lin­jas­sa kes­tä­vän kehi­tyk­sen kans­sa: se tar­jo­aa mah­dol­li­suu­den olla edes har­kit­se­mat­ta kes­tä­väm­piä tapo­ja, kier­to­vil­je­lyä ja vas­taa­via tapo­ja. Toi­nen ongel­ma on nime­no­maan paten­tit ja talou­del­li­set int­res­sit, mitä niis­tä seuraa.

    Mikä­li GM-tut­ki­mus oli­si val­tio­ra­hoit­teis­ta, lin­jauk­set oli­si­vat ken­ties toi­set. Nykyi­sel­lään en kat­so että tämän­kal­tais­ta maa­ta­lous­po­li­tiik­kaa oli­si syy­tä kannustaa.

    1. Kuten jo aiem­min kom­men­teis­sa todet­tiin, gee­ni­muun­te­lul­la tulee nopeam­pia ja odot­ta­mat­to­mam­pia muun­nok­sia kuin tavan­omai­sel­la ris­tey­tyk­sel­lä. Olen ymmär­tä­nyt, että nykyi­sel­lään lajik­kei­ta tes­ta­taan vähem­män kuin anne­taan ymmär­tää, ja suu­rin ongel­ma on sii­nä, että tes­taus tapah­tuu pää­osin laje­ja kehit­tä­vien yhtiöi­den toi­mes­ta, ei riip­pu­mat­to­mien osapuolten.
      ———————————————————————————————————————-
      Tavann­omai­set ris­teyk­set eivät ole enää toi­mi­via. Ne kes­tä­vä AIVAN lii­an kau­an että niis­tä saa halut­tu­ja tulok­sia. Sen lisäk­si niis­tä saa asioi­ta joi­ta ei haluta.
      ————————————————————————————————————
      Omal­ta osal­ta­ni näen suu­rim­mat ongel­mat gee­ni­muun­te­lus­sa nime­no­maan vil­je­lyn poliit­ti­ses­sa, talou­del­li­ses­sa ja ympä­ris­tön­suo­je­lul­li­ses­sa ulot­tu­vuu­des­sa. Tois­tai­sek­si pää­osa GM-tuot­teis­ta on kehi­tet­ty sik­si, että kas­vit oli­si­vat resis­tant­te­ja tie­tyil­le kas­vi- ja tuho­lais­myr­kyil­le. Tämä ei ole lin­jas­sa kes­tä­vän kehi­tyk­sen kans­sa: se tar­jo­aa mah­dol­li­suu­den olla edes har­kit­se­mat­ta kes­tä­väm­piä tapo­ja, kier­to­vil­je­lyä ja vas­taa­via tapo­ja. Toi­nen ongel­ma on nime­no­maan paten­tit ja talou­del­li­set int­res­sit, mitä niis­tä seuraa.”
      ————————————————————————————————————————————————-
      Kes­tä­vä kehi­tys? Ihmis­ten on saa­ta­va ruo­kaa. Seu­raa­van 30 vuo­den aika­na maa­il­maan tulee ihmi­siä niin pal­jon että 9 mil­jar­dia menee rik­ki. Sen lisäk­si edes Suo­mes­sa kai­kil­la ei ole varaa ruo­kaan kun ruo­ka koko ajan kal­lis­tuu. Mut­ta samal­la vil­je­li­jöil­lä­kään ei ole rahaa. Eli ruo­an tuo­tan­to on lii­an kallista.

      Kier­to­vil­je­ly ei toi­mi. Se on vie­lä hitaam­paa kuin taval­li­nen vil­je­ly. Ruo­kaa pitää saa­da huo­mat­ta­vas­ti enem­män, nopeam­min ja halvemmalla.

      Yksi­kään yri­tys ei panos­ta mihin­kään ilman patent­te­ja. Ainoas­taan muu­ta­mal­la val­tiol­la on resurs­se­ja itse ruve­ta kehit­tä­mään tuhan­sia eri ruo­ka­kas­ve­ja ja tek­nii­koi­ta nii­hin. Ne ei nii­tä IKINÄ jaa muille.

  8. GMO:ssa sor­ki­taan tätä jär­jes­tel­mää väki­val­tai­ses­ti eikä täy­del­li­sen auko­ton­ta tes­taus­ta ter­veys­vai­ku­tuk­sis­ta tai muus­ta vahin­gol­li­suu­des­ta voi­da jär­jes­tää. Edes muu­ta­man vuo­den tes­tauk­set eivät vält­tä­mät­tä rii­tä sul­ke­maan pois hait­ta­vai­ku­tuk­sia, joi­ta esim. nyky­tie­de ei pys­ty toden­ta­maan. Vai tie­däm­me­kö jo kai­ken kai­kes­ta elol­li­ses­ta ja sen käyt­täy­ty­mi­ses­tä kai­kis­sa mah­dol­li­sis­sa tilan­teis­sa ja olosuhteissa?”

    Aivan yhtä lail­la monet täy­sin luon­non­mu­kai­set asiat ovat hai­tal­li­sia ihmi­sel­le — toi­set enem­män, toi­set vähem­män. Täy­sin auko­ton­ta tes­taus­ta ei pys­ty­tä teke­mään mil­le­kään. Sen sijaan jos tut­ki­mus ei kyke­ne löy­tä­mään hait­ta­vai­ku­tuk­sia, on syy­tä olet­taa, että huo­maa­mat­ta jää­neet vai­ku­tuk­set ovat mini­maa­li­sen pie­niä. Kuten Soi­nin­vaa­ra mai­nit­see, ei jokais­ta ruo­ka­tuo­tet­ta­kaan tut­ki­ta täy­sin var­mas­ti — sil­ti voim­me luot­taa, että mar­ke­tis­ta osta­mam­me tuo­te hyvin pie­nel­lä toden­nä­köi­syy­del­lä aiheut­taa meil­le hait­taa. Kuten Soi­nin­vaa­ra mai­nit­see, tämän het­ki­sen tut­ki­muk­sen tiuk­ko­jen laa­tu­vaa­ti­mus­ten takia mark­ki­noil­le ei pääs­tet­täi­si lähel­le­kään niin vaa­ral­li­sia tuot­tei­ta, kuin siel­tä jo löy­tyy. Itä­me­ren kalo­jen myyn­tiä tus­kin halu­taan kiel­tää, vaik­ka usein käy­tet­ty­nä ne voi­vat aiheut­taa mer­kit­tä­viä ter­vey­del­li­siä hait­to­ja (toki ihmi­sen aiheut­ta­man saas­tu­mi­sen joh­dos­ta tosin). Toi­se­na esi­merk­ki­nä esi­mer­kik­si peru­na, joka voi vää­rin säi­ly­tet­ty­nä muut­tua tap­pa­van myr­kyl­li­sek­si aivan oman luon­nol­li­sen omi­nai­suu­ten­sa ansiosta.

    Myös esi­mer­kik­si lääk­keis­sä on usein lis­ta mah­dol­li­sia, toi­sis­sa jopa toden­nä­köi­siä hait­ta­vai­ku­tuk­sia, mut­ta käy­täm­me näi­tä lääk­kei­tä sil­ti, sil­lä a) lääk­kees­tä saa­tu hyö­ty kumo­aa mui­ta (sai­rau­den aiheut­ta­mia) hait­to­ja ja b) hait­ta­vai­ku­tuk­set ovat suh­teu­tet­tu­na kovin pie­niä. Jos siis nämä “mah­dol­li­set hait­ta­vai­ku­tuk­set” ovat joko pie­niä tai esi­mer­kik­si vai­kut­tai­si­vat jat­ku­vas­ti käy­tet­ty­nä ter­vey­teem­me mer­kit­tä­väs­ti 260 elin­vuo­den koh­dal­la, en näki­si niis­sä (tois­tai­sek­si) suur­ta ongel­maa. Sama kos­kee GM-ruo­kaa: Mik­si kiel­tää monia hyö­ty­jä tar­joa­va tek­niik­ka vain sik­si, että teo­reet­ti­ses­ti se voi aiheut­taa hait­to­ja, joi­ta ei pys­ty­tä tie­tä­mään. Täl­lä logii­kal­la jou­tui­sim­me kiel­tä­mään suu­rim­man osan ruo­ka-aineis­ta, sil­lä emme­hän me voi tie­tää… Ties vaik­ka ylei­sim­mät vihan­nek­sem­me aiheut­tai­si­vat van­he­ne­mi­sen, jol­lain reak­tiol­la, jota emme pys­ty tämän­het­ki­sel­lä tek­nii­kal­la vie­lä huo­maa­maan. Emme yksin­ker­tai­ses­ti voi kiel­tää tai vas­tus­taa kaik­kea uut­ta vain sik­si, ettem­me vie­lä tiedä.

    Varo­vai­suut­ta ja tut­ki­mus­ta sen sijaan tar­vi­taan, niin GM-ruo­an, uusien ja van­ho­jen­kin ruo­ka­tuot­tei­den sekä monen muun­kin asian kans­sa. Mitä val­miim­pia kulut­ta­jat ovat otta­maan vas­taan uudet inno­vaa­tiot, sitä innok­kaam­pia yri­tyk­set ovat nii­tä tut­ki­maan ja nii­hin rahal­li­ses­ti panos­ta­maan. Mitä pidem­mäl­le tuot­tei­ta kehi­te­tään, sitä enem­män tut­ki­mus­tie­toa saa­daan ja sitä tur­val­li­sem­mak­si nii­den käyt­tö tulee.

    Se, mikä suu­rim­mak­si osak­si tois­tai­sek­si vai­kut­taa gee­ni­ma­ni­pu­laa­tion vas­tus­tuk­seen on eri­tyi­ses­ti tie­don puu­te. Suu­rin osa taval­li­sen kan­san argu­men­teis­ta ja tie­dos­ta perus­tuu leh­tiar­tik­ke­lei­hin, jos­sa esi­te­tään mah­dol­li­sia uhkia ja kri­tiik­kiä. Tämä oli­si ter­ve­tul­lut­ta, JOS ihmi­sil­lä oli­si ensin perus­tie­to alku­pe­räi­ses­tä tut­ki­muk­ses­ta. Lisäk­si yllät­tä­vän monel­la ei edes ole tark­kaa kuvaa sii­tä, mitä gee­ni­ma­ni­pu­laa­tio edes oikeas­taan on… Tähän tus­kin puo­lus­te­lu aut­taa, ellei ensin lisä­tä perus­tie­toa asias­ta ja vas­ta sen jäl­keen kes­kus­tel­la mah­dol­li­suuk­sis­ta ja riskeistä.

  9. Hyvä kir­joi­tus vai­keas­ta aihees­ta, respect.

    Osmo “Minus­ta omis­tusoi­keus kas­vien peri­mään tuli­si kumo­ta, mikä samal­la mer­kit­see, että GMO:n kehit­tä­mi­nen siir­tyy veron­mak­sa­jien rahoitettavaksi.”

    Minä oli­sin val­mis mak­sa­maan täs­tä. Ehkä irra­tio­naa­lis­ta pel­koa mut­ta olen hie­man huo­les­tu­nut että yksi­tyis­sek­to­ril­la mopo voi keu­lia tyy­liin Enron/Lehman Brothers.

    Aapo Par­viai­nen: “Kan­nat­taa­ko pal­lom­me kuor­mi­tus­ta lisä­tä vie­lä monin­ker­tai­sel­la väes­töl­lä GMO:n ruokkimana?”

    En mora­li­soi enkä ole eri miel­tä mut­ta aika Lin­ko­la­mai­nen kom­ment­ti. Mil­loin­ka­han joku roh­kea uskal­tai­si esit­tää puheen­vuo­ron väes­tön­kas­vus­ta, se toden­nä­köi­ses­ti syn­nyt­tää enem­män ennen­ai­kai­ses­ti kuo­le­via kuin ilmas­ton­muu­tos pys­tyy kos­kaan tap­pa­maan. Ilmas­ton­muu­tok­ses­ta jau­he­taan (syys­tä­kin) mut­ta vähin­tään saman­suu­rui­seen ongel­maan suh­tau­du­taan kuin kol­me apinaa.

    1. Suo­mel­la ei ole rahaa eikä mitään kykyä teh­dä itse tuol­lai­sia tut­ki­muk­sia. Vaik­ka Suo­mi sai­si jotain tulok­sia niin se ei voi­si nii­tä myy­dä ulko­mail­le kos­ka se on val­tion omistama. 

      Väes­tön­kas­vuun ei voi edes teo­rias­sa puut­tua. Ihmi­sil­lä on ihmi­soi­keuk­siin perus­tu­va oikeus lisään­tyä ja se on ihmi­sen sisään­ra­ken­net­tu halu. 

      Onhan nii­tä yri­tyk­siä ollut. Googlaa esim. Yhdy­val­to­jen yri­tyk­set väes­tön­kas­vun hil­lit­se­mi­sek­si aasiassa. 

      Erit­täin tuhoi­sat vai­ku­tuk­set. Jon­ka takia luke­ma­ton märä ihmi­siä kuo­li. Ihmis­ten oikeuk­sia lou­kat­tiin ja nais­ten oikeu­det tuhot­tiin. Lopul­ta luo­tiin tilan­ne mikä nyt on isos­sa osas­sa Aasi­aa: Mie­hiä on pal­jon enem­män kuin nai­sia joka tie­tää suu­ria ongel­mia tulevaisuudessa.

      Onhan Kii­na­kin vähen­tä­nyt väes­tön­kas­vua. Mut­ta nii­tä kei­no­ja ei voi iki­nä käyt­tää kukaan joka sanoo aja­van­sa ihmisoikeuksia.

  10. Gee­ni­ma­ni­pu­loin­nil­la voi­daan tuot­taa myös ihmis­ra­vin­nok­si sovel­tu­ma­ton­ta tuo­tet­ta — mikä lie­nee gee­ni­ma­ni­pu­loin­nin päätärkoistus.

    Sit­ten kun Suo­mes­sa­kin vil­jel­lään vil­jaa polt­toai­nei­den raa­ka-aineek­si, huo­ma­taan­kin ihmis­ra­vin­nok­si sovel­tu­vien pel­toa­lo­joen men­neen piloil­le esim. lisä­ai­nei­den käy­tös­tä johtuen. 

    Eikä kau­ra­puu­ro­kaan enää ole enti­sen verois­ta. Kau­pois­ta saa enim­mäk­seen kau­ra­puu­ron ainek­sia, jois­ta ei syn­ny kuin “liis­te­ri­kau­ra­puu­roa”. Kii­tos mikroaaltouunien. 

    Toki iso-hiu­ta­leis­ta kau­ra­puu­ron val­mis­tusai­nei­ta vie­lä löy­tyy — jos vaan osaa kat­soa oikeas­ta pai­kas­ta kau­pan hyllystä.

  11. Luot­ta­mus gee­ni­tut­ki­joi­hin kan­nat­taa olla yhtä vank­ka kuin luot­ta­mus taloustietei…asiantunti…syvästi usko­viin ihmisiin.

  12. Itse olen aika lail­la lais­sez-fai­re kan­nal­la täs­sä suh­tees­sa. Antaa men­nä vaan. Ehkä­pä Suo­mes­ta­kin tulee vie­lä vilja-aitta.

  13. Hal­lan ja ruton kes­tä­vä peru­na kyl­lä, mut­ta roun­du­pin autioit­ta­mat pel­lot ei. Eko­sys­tee­mien perus­mo­ni­muo­toi­suus on säilytettävä.

  14. Mik­si GMO-ruo­ka pitää kiel­tää kai­kil­ta jos ei itse halua syö­dä? Kai mark­ki­noil­ta saa jat­kos­sa­kin luo­mu­ruo­kaa? Vas­ta­voi­ma­na köy­hien mai­den väes­tön­kas­vul­le voi vaik­ka syö­dä tupla-annok­sen pos­sua lauantaisin.

  15. Tun­ne­taan­ko tar­peek­si sitä luon­non meka­nis­mia mikä estää ettei ris­tey­miä tapah­du miten sat­tuu ja mik­si se sen estää? Eikö sii­nä kui­ten­kin ole pit­kä evo­luu­tion pro­ses­si tapah­tu­nut, jol­loin on jalos­tu­nut meil­le tun­te­mat­to­mien­kin syi­den takia nykyi­nen mal­li. Luon­nos­sa on yleen­sä tapa­na, ettei asiat tapah­du tur­haan, olo­suh­teet muok­kaa. Gee­ni­tut­ki­ja Palo­tie ker­ran ker­toi haas­tat­te­lus­sa, kun hänel­tä kysyt­tiin gee­ni­vir­heis­tä, ettei oikeas­taan gee­ni­vir­hei­tä ole. Niis­sä vaan luon­to kokei­lee mites täl­lai­sel­la yhdis­tel­mäl­lä elä­vä olen­tao pär­jäi­si. Eli osal­taan sii­nä on kyse myös nopan hei­tos­ta, tosin ei täysin.

  16. Hyvä kir­joi­tus ja hyviä kom­ment­te­ja. Lii­tyn imma­te­ri­aa­lioi­keuk­sien pois­toa vaa­ti­vien kuo­roon, ja oli­sin val­mis rahoit­ta­maan vas­taa­vaa tut­ki­mus­ta verovaroin.

    Täl­lä jär­jes­te­lyl­lä väl­tyt­täi­siin mm. sil­tä uhka­ku­val­ta (rea­lis­ti­nen tai ei), että yri­tyk­set sor­tu­vat mani­pu­loi­maan kas­ve­ja talou­del­lis­ten voit­to­jen mak­si­moi­mi­sek­si eikä ainoas­taan kas­vi­la­jik­kei­den paran­ta­mi­sek­si kulut­ta­jien näkö­kul­mas­ta. Voin hyvin kuvi­tel­la, että vaik­ka­pa jokin moraa­lil­taan arve­lut­ta­va ja mark­ki­na­pe­lu­ri­na aggres­sii­vi­nen jenk­ki­fir­ma (pahoit­te­lut täs­tä ennak­ko­luu­los­ta) kek­si­si pian teh­dä kas­veis­taan mah­dol­li­sim­man nopeas­ti leviä­viä ja mui­ta lajik­kei­ta tuhoa­via. Lopul­ta Osmon ehdot­ta­ma vaih­toeh­to, GM-lajik­keis­ta kiel­täy­ty­mi­nen, kävi­si mah­dot­to­mak­si näi­den peit­täes­sä luon­non­mu­kai­set lajik­keet alleen. Maa­pal­lol­la alkai­si uusi alue­val­tauk­sien aika­kausi: kas­vi­la­jik­kei­den levin­nei­syys­so­dat. Mitä laa­jem­mil­le alueil­le yri­tyk­set sai­si­vat kas­vin­sa leviä­mään, sitä enem­män pro­vi­sioi­ta heil­le. Lopul­ta koko pal­lol­ta ei enää löy­tyi­si muu­ta kuin homo­gee­ni­siä hyö­ty­kas­vi­vil­jel­miä; GM-lajik­kei­ta siel­lä, pal­mu­öl­jyplan­taa­se­ja tääl­lä, tuol­la sään­nöl­li­ses­ti avo­ha­kat­ta­via ja sän­til­li­ses­ti har­ven­net­ta­via havupuurivistöjä.

    No, tämä on tie­ten­kin aivan äärim­mäi­nen ja naii­vi dys­to­pia, mut­ta minus­ta oli­si kovas­ti vas­ten­mie­lis­tä ede­tä täl­lä polul­la edes hiu­kan pidem­mäl­le kuin mis­sä jo nyt olem­me (oikeas­taan nyky­ti­lan­ne­kin on aika vas­ten­mie­li­nen, mai­nit­tu Mon­san­to par­haa­na esi­merk­ki­nä siitä).

    Infor­maa­tio­tek­no­lo­gian alu­eel­la on jo näh­ty, miten likai­ses­ti jot­kut fir­mat alen­tu­vat pelaa­maan jos se suin­kin sal­li­taan — tai jos­kus vaik­ka ei sal­lit­tai­si­kaan. Ilmeen­kään väräh­tä­mät­tä esi­te­tään pöy­ris­tyt­tä­viä väit­tei­tä ja kor­vaus­vaa­ti­muk­sia ipr-oikeuk­siin vedo­ten, kun­han vain laki­mie­het kek­si­vät jon­kin kei­non vää­ris­tel­lä asiat siten, että vaa­ti­muk­set keh­da­taan saat­taa kir­jal­li­seen muo­toon. Sit­ten asias­ta tapel­laan oikeu­des­sa, ja tais­ton voit­taa se, jol­la on varaa syy­tää enem­män käteis­tä laki­mie­hil­le ja oikeu­den­käyn­ti­ku­lui­hin. Ei se, jon­ka keis­si pitää paremmin.

    Kas­vien gee­ni­muun­te­lun yhteis­kun­nal­li­sia vai­ku­tuk­sia sel­vit­tä­mään tuli­si val­tuut­taa jon­kin­lai­nen kan­sain­vä­li­nen asian­tun­ti­ja­ryh­mä, jot­ta pahim­pia kata­stro­fe­ja voi­tai­siin aina­kin yrit­tää ennaltaehkäistä.

    Sii­tä­kin olen samaa miel­tä, että uskon­nol­li­set ja ter­veys­pel­koi­hin liit­ty­vät argu­men­tit eivät oikein rii­tä GMO:n kiel­tä­mi­seen. Uskon lisäk­si, ettei gee­ni­muun­te­lua voi hävit­tää maa­il­mas­ta kiel­lol­la. Sitä — samoin kuin vaik­ka­pa vää­jää­mä­tön­tä glo­ba­li­saa­tio­ta — ei pitäi­si tar­kas­tel­la vihol­li­se­na vaan arvo­neut­raa­li­na tila­na, johon täs­sä his­to­rian pis­tees­sä on pää­dyt­ty. Vaik­ka emme voi­kaan muut­taa his­to­rian kul­kua, voim­me kui­ten­kin vali­ta, miten nykyi­ses­sä tilan­tees­sa ja eten­kin tule­vai­suu­des­sa toimimme.

  17. Aapo Par­viai­nen: “Kan­nat­taa­ko pal­lom­me kuor­mi­tus­ta lisä­tä vie­lä monin­ker­tai­sel­la väes­töl­lä GMO:n ruokkimana?”

    Ihmi­sil­lä yltä­kyl­läi­nen ravin­non saan­ti joh­taa liha­vuu­teen ei popu­laa­tion kas­vuun. Tämä on hyvä muis­taa. Väes­tön­kas­vun syyt ovat aivan muualla.

  18. Hatun­nos­to­ni — jäl­leen ker­ran — Osmo Soininvaaralle.

    Kun ei men­nä yli kun­ta­ra­jo­jen, eri lajien ris­teyt­tä­mis­tä väl­te­tään* ja kulut­ta­jien valin­nan­mah­dol­li­suuk­sis­ta pide­tään kiin­ni, lie­nee jalos­tus tur­val­li­sil­la vesil­lä maal­li­kon näkö­kul­mas­ta ja ken­ties myös kas­vi­bio­lo­gin näkö­kul­mas­ta. Vie­lä­pä niin, että he voi­ne­vat olla hyö­dyk­si halua­mal­laan tasol­la ja tavalla.

    (*Vält­te­lyä oli­si vaik­ka suu­rem­pi näyt­tö­taak­ka turvallisuudesta.)

    Hyvä kon­sen­sus, joka voi­ta­neen hyväk­syä eri suun­nis­ta argu­men­toi­vien keskuudesta.

    Talou­del­li­nen argu­ment­ti sisäl­tää suo­jauk­sen, paten­tin tmv. Usein nii­den alaa on lii­oi­tel­tu. Nyt­kin saa suo­ja­ta vain sen mikä on kek­sin­nöl­lis­tä ja uut­ta. Ei voi paten­toi­da sikaa, kuten Green­peace väit­tää, ei voi paten­toi­da neem-puu­ta tai bas­ma­ti-rii­siä, kuten Van­da­na Shi­van oppi­lap­set väittävät.

    En sil­ti oli­si isom­min pahoil­la­ni, vaik­ka Basf, Mon­san­to ja muut tuol­lai­set eivät voi­si paten­toi­da alal­ta yhtään mitään. 

    On vain käy­nyt niin, että liik­keel­lä ovat lähin­nä nuo, kos­ka gm-lajik­keen hyväk­sy­mis­pro­ses­si on ras­kas. Mah­dol­lis­ta vain agri­jä­teil­le ja valtioille.

    Jos vie­rai­ta gee­ne­jä tuo­tai­siin vain samas­ta lajis­ta (kau­raan sen vil­lis­tä kan­ta­muo­dos­ta tms.) voi­si­ko hyväk­sy­mis­tä keven­tää? En tie­dä mut­ta maal­li­kon tie­doin ja näkö­kul­mas­ta voin esit­tää tuollaista.

    Näin mark­ki­noil­le pää­si­si mui­ta­kin kuin agri­jä­tit, vil­je­ly­la­jik­kei­den kir­jo ei yksi­puo­lis­tui­si ja altis­tui­si kapean poh­jan takia kas­vi­tau­deil­le. Mikä paras­ta, jalos­ta­mi­nen kan­nat­tai­si aina vain pie­nem­mäl­le mark­ki­nal­le ja eri­lai­siin oloi­hin, vaik­ka­pa Suomeen.

  19. Ympä­ris­tö­ar­gu­men­tis­ta.

    Kas­vien kas­vu tot­te­lee fysii­kan lake­ja, eikä kas­via voi yleen­sä jalos­taa ole­maan parem­pi jos­sain asias­sa, ilman että samal­la tin­gi­tään jos­tain toi­ses­ta omi­nai­suu­des­ta. Vil­je­ly­kas­vit on jalos­tet­tu tuot­ta­maan suu­ri sato. Tämä onnis­tuu, kos­ka jalos­te­tut kas­vit eivät kulu­ta resurs­se­jaan esim. pahan päi­vän varal­le varau­tu­mi­seen — kos­ka maa­jus­si pitää huo­len riit­tä­väs­tä lan­noi­tuk­ses­ta — tai vie­rai­ta lale­ja vas­taan kil­pai­le­mi­seen — kos­ka maa­jus­si pitää rik­ka­ruo­hot pois­sa, kyl­vää pel­lol­le vain yhtä lajia.

    Täl­lai­nen kas­vi on opti­moi­tu pär­jää­mään maa­jus­sin pel­lol­la, ja sii­nä se on hyvä. Vapaas­sa luon­nos­sa se sen sijaan toden­nä­köi­ses­ti pär­jäi­si hyvin huo­nos­ti, sil­lä vil­lit kas­vit evo­luu­tio on opti­moi­nut pär­jää­mään vil­lis­sä luon­nos­sa. Vil­je­ly­kas­vi on opti­moi­tu pär­jää­mään pel­lol­la, muu­al­la se pär­jäi­si huonosti.

    Aja­tel­laan samaa tilan­net­ta eläi­mil­lä: Mik­sei kukaan pel­kää että nopea­kas­vui­sik­si ja lihak­sik­kaik­si jalos­te­tut hor­mo­ni­hir­viö-leh­mät kar­kai­si­vat nave­tas­ta luon­toon, syr­jäyt­täi­si­vät luon­non­va­rai­set hir­vet, ja antai­si­vat luon­non­va­rai­sil­le kar­huil­le turpaan?

    Kui­ten­kin, jos olen oikein ymmär­tä­nyt, tätä samaa ilmiö­tä pelä­tään kas­vien tapauksessa(?).

  20. Toi­nen ongel­ma on enem­män talou­del­li­nen. Sie­men­ten hin­ta tai­si jon­kun tut­ki­muk­sen mukaan olla noin 10.000 ker­taa suu­rem­pi kun ns luomu-siemenet.
    Eikä sato ole kuin 40% parem­pi, parhaimmillaan.

    Eli jos sato on mitään muu­ta kun erin­omai­nen, romah­taa vil­je­li­jäl­tä talous koko­naan. Sik­si ne sadat tuhan­net tapauk­set jois­sa intia­lai­set jyvä­jem­ma­rit päät­tä­vät juo­da hyönteismyrkkyä.

    (ja väes­tön­kasvs­ta ei saa puhua kos­ka huu­ta­va ja ulvo­va työ­voi­ma­pu­la… ja joku tie­naa taa­tus­ti mil­joo­nia sil­lä että päät­tä­jät on saa­tu usko­maan työvoimapulaan)

  21. >Juu­ri sik­si, että GMO:ta tuli­si tar­kas­tel­la yhteis­kun­nal­li­ses­ta näkö­kul­mas­ta, sydä­me­ni itkee aina, kun tie­do­tus­vä­li­neet raa­haa­vat GMO:n ongel­mat­to­muu­des­ta puhu­maan jon­kin luonnontieteilijän.>

    Yhteis­kun­nal­li­sel­ta” näkö­kul­mal­ta asioi­ta tar­kas­te­le­vil­ta olen­kin jo oppi­nut odot­ta­maan vaa­ti­muk­sia sii­tä kuin­ka mui­ta ei sai­si pääs­tä osal­lis­tu­maan kes­kus­te­luun kun “yhteis­kun­nal­li­set” ovat ainoi­ta joil­la on mie­les­tään tähän oikeus, mui­ta parem­pia niin moraa­lil­taan kuin harkintakyvyltään. 

    Gee­ni­muun­te­lus­ta jotain ymmär­tä­vien tulee vai­e­ta kun täys­kiel­toa perus­tel­laan jol­lain epä­mää­räi­sel­lä “luon­non­mu­kai­suu­den” käsit­teel­lä, vaik­ka luon­nos­sa tapah­tuu odot­ta­mat­to­mia mutaa­tioi­ta sekä hori­son­taa­lis­ta gee­nin­siir­toa niin lajien kuin koko­nais­ten tak­so­no­mis­ten kun­tien välil­lä, viruk­sil­la tai ilman.

    http://www.scienceagogo.com/news/20080429222111data_trunc_sys.shtml
    http://en.wikipedia.org/wiki/Provirus

  22. Gee­ni­ma­ni­pu­laa­tio on toki hyvä ilmiö, kun­han vain pide­tään huo­li tuos­ta omis­tusoi­keus­asias­ta Osmon hah­mot­te­le­mal­la taval­la. Ihmi­siä on niin pal­jon, että kei­no­te­koi­set, tehoa tuo­vat ravin­non­val­mis­tus­me­ne­tel­mät ovat tervetulleita.

  23. Omis­tusar­gu­men­tis­sa on kyse paten­toin­nin ongel­mis­ta, ei sinän­sä GMO:sta. Sano­taan nyt vaik­ka niin että, aja­tus omis­tusoi­keu­des­ta tie­tyn­lai­siin kas­vei­hin on niin ker­ta­kaik­ki­sen outo että ras­kas todis­tus­taak­ka täl­lai­sen jär­jes­te­lyn hyöy­dyl­li­syy­des­tä on patent­tioi­keu­den puo­lus­ta­jil­la. Tai vaik­ka niin, että haluam­me­ko elin­tar­vi­ke­mark­ki­nat jot­ka toi­mi­vat yhtä huo­nos­ti kuin lääkemarkkinat?

  24. GMO on vai­kea ja tun­tei­ta sekä voi­ma­kas­ta epä­luot­ta­mus­ta herät­tä­vä aihepiiri.
    Elin­tar­vi­ke­tuo­tan­to on herk­kä asia ja kulut­ta­jien luot­ta­mus on alan teol­li­suu­del­le elin­tär­keä asia. Tie­tääk­se­ni kui­ten­kaan mikään kaup­pa­ket­ju ei ole julis­tau­tu­nut GMO vapaaksi?

    Näh­dyt Mon­san­to-doku­men­tit tuo­vat hyvin esil­le aihee­seen liit­ty­vät ongelmat.

    “Edes muu­ta­man vuo­den tes­tauk­set eivät vält­tä­mät­tä rii­tä sul­ke­maan pois hait­ta­vai­ku­tuk­sia, joi­ta esim. nyky­tie­de ei pys­ty toden­ta­maan. Vai tie­däm­me­kö jo kai­ken kai­kes­ta elol­li­ses­ta ja sen käyt­täy­ty­mi­ses­tä kai­kis­sa mah­dol­li­sis­sa tilan­teis­sa ja olosuhteissa?”

    Kai­kes­ta ei voi tie­tää kaik­kea, eläm­me­hän epä­var­mas­sa maa­il­mas­sa. Hal­lit­tu GMO ei tätä epä­var­muut­ta mie­les­tä­ni lisää. Hom­ma ei kui­ten­kaan vie­lä ole hal­lin­nas­sa ja Osmon kan­ta edus­taa ns. valis­tu­nut­ta suh­tau­tu­mis­ta asi­aan. Täs­sä­kin näyt­tä vih­rei­den paris­sa ole­van eri­lai­sia näke­myk­siä. Ydin­voi­man osal­ta eri­lai­sia näke­myk­siä ei vih­reil­tä julk­si­uu­teen ole pal­joa tul­lut, vaik­ka nii­tä var­mas­ti on. 

    GMO:n osal­ta varo­vai­suus­pe­ri­aa­te on hyvä peri­aa­te, mut­ta sen kaa­va­mai­nen käyt­tö ei ole järkevää. 

    Omis­tus­ky­sy­mys on GMO:ssa se rat­kai­sua odot­ta­va ongelma.

  25. Sel­vä epä­suh­ta val­lit­see mui­den kas­vin­ja­los­tus­kei­no­jen ja GMO:n tur­va­mää­räyk­sis­sä. Eri­tyi­ses­ti tuo sätei­ly­tys, jos­ta ei tie­de­tä, mitä muu­tok­sia se on kas­viin aiheut­ta­nut, on vähin­tään yhtä vaa­ral­lis­ta kuin GMO.”

    Yksit­täi­set mutaa­tiot, luon­non aikaan­saa­mi­na tai sätei­ly­tyk­sen tulok­se­na, eivät voi kos­kaan tuot­taa val­mis­ta mer­kit­tä­vää muu­tos­ta eli­öön, vaan tar­vi­taan mutaa­tioi­den suun­na­ton sarja.

    Kuvit­tel­laan­pa, että jos­sain ympä­ris­tös­sä jänis hyö­tyi­si, jos mutaa­tio lisää sen jal­ko­jen pituut­ta. Pitem­mis­tä jalois­ta ei kui­ten­kaan ole kuin hai­taa, ja sel­lai­set saa­nut yksi­lö ei kau­an elä. Pit­kien jal­ko­jen kans­sa saman­ai­kai­ses­ti yksi­lön oli­si pitä­nyt saa­da pit­kiä jal­ko­ja pal­ve­le­maan tuki­ran­kaan muu­tok­sia, veren­kier­toe­li­mis­töön muu­tok­sia, her­mos­toon muu­tok­sia, perin­nöl­li­seen käyt­täy­ty­mis­koo­diin­sa muu­tok­si — kan­nat­taa­kin sän­nä­tä kar­kuun eikä pis­tää pää­tä pen­saa­seen jne. Ei sikainfluens­sa­kaan syn­ty­nyt yhdes­tä mutaatiosta.

    Evo­luu­tio on aina ääret­tö­män pien­ten muu­tos­ten vuorovaikutusta.Tarvitaan siis valin­taa var­ten val­tai­sa mää­rä mutaa­tioi­ta ja uusia gee­niyh­dis­tel­miä, jot­ta jokin niis­tä sat­tu­mal­ta paran­tai­si koko­nai­suut­ta. Sik­si täl­lai­nen mutaa­tio ei voi olla vai­ku­tuk­sel­taan kovin suu­ri jot­ta koko­nai­suus pysyi­si mukana.

    Sii­tä seu­raa — ja se on oleel­lis­ta kes­kus­te­lum­me kan­nal­ta -, että täs­tä lajis­ta riip­pu­vais­ten mui­den eliöi­den sopeu­tu­mi­nen pysyy myös muka­na. Luon­non ehdoil­la tai jalos­tuk­ses­sa sätei­ly­tyk­sen tulok­se­na on vai­kea kuvi­tel­la mutaa­tio­ta, joka äkkiä mul­lis­tai­si koko ympä­röi­vän luonnon.

    Sen sijaan GMO jalos­tus ei perus­tu mutaa­tioi­hin vaan koko­nai­siin luon­non tai ris­tey­tys­ja­los­tuk­sen muok­kaa­miin val­mii­siin gee­nis­töi­hin. Niis­sä suu­ri muu­tos voi toi­mia heti, ja muu luon­to ympä­ril­lä on mon­ta kier­ros­ta jäl­jes­sä — sehän on tuho­lais­kes­tä­vyy­den tarkoituskin.

    Lähin­nä ver­tai­lu­koh­ta on vie­ras­la­jit, joil­le ei ole vihol­li­sia, ja ne vie­vät muil­ta elin­ti­lan tai teke­vät suur­ta tuhoa — män­ty­an­ke­roi­nen, jos se jou­tuu Suo­meen puu­ta­va­ran muka­na, saat­tai­si ola luon­tom­me suurtuho.

  26. Vic­tor Bruun II: “Sik­si ne sadat tuhan­net tapauk­set jois­sa intia­lai­set jyvä­jem­ma­rit päät­tä­vät juo­da hyönteismyrkkyä.”

    Gee­ni­muun­te­lus­ta käy­tä­vä kes­kus­te­lu ajau­tuu usein tuol­lais­ten perät­tö­myyk­sien kier­rät­tä­mi­seen. Ymmär­ret­tä­vää toki, kun parem­pia argu­met­te­ja ei ole. Oli­si­ko kui­ten­kin syy­tä pitäy­tyä tosi­sei­kois­sa ihan vaan koh­te­liai­suu­des­ta kans­sa­kes­kus­te­li­joi­ta kohtaan.

    Täs­sä­pä YK:n alai­sen IFPRI:n laa­ja sel­vi­tys, joka osoit­taa itse­mur­hien vähen­ty­neen “GM-aika­na”, ole­van yli­pää­tään har­vi­nai­sia ja ne, joi­ta on, joh­tu­vat muis­ta syistä.

    http://www.ifpri.org/sites/default/files/publications/ifpridp00808.pdf

  27. Jus­si: “Hal­lan ja ruton kes­tä­vä peru­na kyl­lä, mut­ta roun­du­pin autioit­ta­mat pel­lot ei. Eko­sys­tee­mien perus­mo­ni­muo­toi­suus on säilytettävä.”

    Sil­loin pitää jät­tää koko­naan vil­je­le­mät­tä: Roun­du­pia käy­te­tään jo nyt ja pal­jon. Eräät GM-lajik­keet, jois­ta puhu­taan, että ne vaa­ti­si­vat Roun­du­pia enem­män, itse asias­sa sitä­vät sitä enem­män mut­ta eivät vaa­di. Sie­tä­vyyt­tä halu­taan tie­tääk­se­ni suu­rem­man ker­ta-annok­sen vuok­si. Sil­lä väl­te­tään myö­hem­piä ruis­ku­tuk­sia ja koko­nais­mää­rä laskee.

    Tämä on Mon­san­to-vihas­sa jätet­ty huo­maa­mat­ta. Sekin, että gly­fo­saa­tin patent­ti on umpeu­tu­nut ja että Mon­san­to ei vaa­di oman glys­osaat­tin­sa käyt­töä sie­me­nen­sä kans­sa. Vaik­ka tie­ten­kin mie­lel­lään niin näkee.

    Mon­san­toa myös arvos­tel­laan sie­men­mo­no­po­li­na. Mik­si kukaan ei näe ongel­mia koti­maas­sa: Borea­lil­la on jois­ta­kin sime­nis­tä 90% mark­ki­nao­suus ja sii­tä seu­raa tällaista:

    Maan­vil­je­li­jä NNN on teh­nyt 26.2.2003 Kil­pai­lu­vi­ras­tol­le toi­men­pi­de­pyyn­nön kos­kien Boreal Kas­vin­ja­los­tus Oy:n (Boreal) toi­min­taa kan­ta­sie­men­ten toi­mi­tuk­sis­sa tie­tyil­le alueil­le. Kil­pai­lu­vi­ras­toon on puhe­li­mit­se tul­lut myös mui­ta yhtey­den­ot­to­ja, jot­ka kos­ke­vat käy­tän­nös­sä samaa asi­aa. Yhtey­den­ot­to­jen mukaan mää­rää­väs­sä mark­ki­na-ase­mas­sa ole­va Borea­lin par­hai­den uusien kan­ta­sie­men­la­jik­kei­den toi­mi­tuk­siin liit­tyy Borea­lin osak­kai­ta suo­si­via ja mui­ta toi­mi­joi­ta syr­ji­viä piir­tei­tä. Edel­leen yhtey­de­no­tois­sa on kat­sot­tu, että myös kan­ta­sie­men­la­jik­kei­ta kos­ke­viin rojal­ti­mak­sui­hin liit­tyy Borea­lin osak­kai­ta suo­si­via ja mui­ta toi­mi­joi­ta syr­ji­viä piirteitä.”

    http://www.kilpailuvirasto.fi/cgi-bin/tulosta.cgi?sivu=ratk/r‑2005–61-0196

    Mon­san­to oli perä­ti ter­ve­tul­lut Suo­men kal­tai­siin mai­hin “vapaut­ta­maan vil­je­li­jät sie­men­kaup­piai­den maa­or­juu­des­ta”, vai mitä?

  28. Kii­tos hyväs­tä ja tasa­pai­noi­ses­ta argu­men­toin­nis­ta. Haluai­sin lisä­tä kak­si näkökohtaa:

    -Se, että Mon­san­to riis­tää maan­vil­je­li­jöi­tä, ei ole GMO-kas­vien omi­nai­suus, vaan lain­sää­dän­nöl­li­nen ongelma.

    -Tuom­me jat­ku­vas­ti kym­me­niä tuhan­sia uusia gee­ne­jä ja gee­niyh­dis­tel­miä ympä­ris­töi­hin, jois­sa nii­tä ei luon­tai­ses­ti esiin­ny. Gee­ni­tek­niik­ka ei mil­lään lail­la muu­ta val­lit­se­vaa asiantilaa.

    -Gee­ni­tek­nii­kal­la voi­daan saa­da monia hyötyjä.

  29. Sam­po Smo­lan­de­rin ver­taus tuos­sa ylem­pä­nä on erit­täin osuva.

    Osoit­taa mie­les­tä­ni aika­mois­ta ymmär­tä­mät­tö­myyt­tä ja hubris­ta aja­tel­la, että kyke­ni­sim­me tuos­ta vaan ylit­tä­mään kol­me ja puo­li mil­jar­dia vuot­ta evoluutiota. 

    Kaik­ki vil­je­ly­kas­vit ja eri­tyi­ses­ti GM-kas­vit ovat äärim­mäi­sen eri­kois­tu­nei­ta ja sta­bii­lit olo­suh­teet vaa­ti­via bio­ko­nei­ta. Eivät ne kyke­ne luon­nos­sa selviämään.

    Jos “vie­rai­den” gee­nien siir­ty­mis­tä lajis­ta toi­seen pel­kää, niin sit­ten var­maan pitäi­si julis­taa RNA-viruk­set lait­to­mik­si — aivan kuten H‑baari kir­joit­ti, on se jän­nä miten yli­pää­tään täs­sä­kin asias­sa aihees­ta jotain tie­tä­vät ovat yleen­sä vähem­män sitä pelkääviä.

  30. Tämä­hän onkin sopi­va paik­ka teh­dä kan­sa­lais­aloi­te. Ohjelmani:

    1- gee­ni­muun­nel­lut ruo­ka­kas­vit ovat yksi erit­täin mer­kit­tä­vis­tä tule­vai­suu­den trendeistä
    2- hei­kos­ta maa­ta­lou­des­ta kär­si­vä­nä maa­na voim­me — panos­ta­mal­la GMO:hon — lyö­dä 2 kär­päs­tä yhdel­lä iskulla:
    — kehit­tää omaa ruokatuotantoamme
    — saa­da uusi kas­vun moot­to­ri tule­vai­suu­den alas­ta, jon­ka hal­lit­se­mi­nen vaa­tii kor­ke­aa osaamista
    3- saam­me uuden kan­san­ta­lou­den moot­to­rin kom­pas­te­le­van met­sä­teol­li­suu­den ja arvaa­mat­to­man nopea­liik­kei­sen kän­nyk­kä­teol­li­suu­den rinnalle

    Nyt siis vain äkkiä kun­non lain­sää­dän­nöl­li­nen vapaus kehi­tyk­seen ja käyt­töön, sekä omis­tus­suo­jaa kos­ke­vien kysy­mys­ten rat­kai­su yrit­tä­jän näkö­kul­maa pai­not­taen, niin kyl­lä se siitä…

  31. Pel­kään, että kaik­ki munat lai­te­taan samaan koriin, jokai­sen yksit­täi­sen vil­je­li­jän kan­nat­taa vali­ta joh­ta­va teho­la­ji­ke, ja lopul­ta uusi kas­vi­tau­ti tai tuho­hyön­tei­saal­to aiheut­taa ruo­ka­krii­sin. Yhteis­kun­tien täy­tyy huo­leh­tia sii­tä, että moni­muo­tois­ta kas­vi­la­jik­keis­toa ylläpidetään.

  32. Jan­ne Kor­ho­nen: “Osoit­taa mie­les­tä­ni aika­mois­ta ymmär­tä­mät­tö­myyt­tä ja hubris­ta aja­tel­la, että kyke­ni­sim­me tuos­ta vaan ylit­tä­mään kol­me ja puo­li mil­jar­dia vuot­ta evoluutiota.”

    Niin, val­tao­sa vil­je­ly­kas­veis­ta on kai­kes­sa ymmär­tä­mät­tö­myy­des­sä jalos­tet­tu ilmei­ses­ti vii­mei­sen 20–30 vuo­den aika­na uudelleen.

    Kas­vi­ja­los­tus alkoi n. 10 000 vuot­ta sit­ten valin­ta­ja­los­tuk­se­na. 3,5 mil­jar­diin vuo­teen näh­den ei mitään. Pitäi­si­kö valin­ta­ja­los­tus­kin kiel­tää, sil­lä sehän vai­kut­taa peri­mään juu­ri kuten muu­kin gee­ni­muun­te­lu? No, kukaan ei sitä vaadi.

    Turk­ka­lo: “Pel­kään, että kaik­ki munat lai­te­taan samaan koriin, jokai­sen yksit­täi­sen vil­je­li­jän kan­nat­taa vali­ta joh­ta­va teho­la­ji­ke, ja lopul­ta uusi kas­vi­tau­ti tai tuho­hyön­tei­saal­to aiheut­taa ruo­ka­krii­sin. Yhteis­kun­tien täy­tyy huo­leh­tia sii­tä, että moni­muo­tois­ta kas­vi­la­jik­keis­toa ylläpidetään.”

    Aiheel­li­nen pel­ko. Yksi mah­dol­li­suus oli­si jalos­taa maa­tiais­la­jik­kei­ta satoi­sim­mik­si. Geneet­ti­nen moni­muo­toi­suus säi­lyi­si ja satoi­suus pitäi­si nuo lajik­keet kil­pai­lu­ky­kyi­si­nä ja vil­je­ly­alan edes kohtalaisena.

  33. BRG: “Mil­loin­ka­han joku roh­kea uskal­tai­si esit­tää puheen­vuo­ron väes­tön­kas­vus­ta, se toden­nä­köi­ses­ti syn­nyt­tää enem­män ennen­ai­kai­ses­ti kuo­le­via kuin ilmas­ton­muu­tos pys­tyy kos­kaan tappamaan.”

    OS on pitä­nyt täs­sä blo­gis­sa puheen­vuo­ron väes­tön­kas­vus­ta. Oli­kos se niin, että Osmon lai­naa­mien väes­tö­tie­tei­li­jöi­den mukaan maa­il­man net­to­uusiu­tu­mis­lu­ku osoit­taa väes­tön­kas­vun ole­van rei­lus­ti tait­tu­mas­sa Afrik­kaa lukuun ottamatta.

    Joten tuo­ta hazar­di­kort­tia ei lie­ne syy­tä hei­lut­taa enää samal­la innol­la, kuin oli het­ki sit­ten tapa­na. Yksi ongel­ma on vie­lä käsil­lä mut­ta tai­pu­mas­sa tappiolle. 

    Tie­tyl­lä taval­la roh­kai­se­vaa, kun maa­il­ma ei koko ajan lopu. Vai mitä?

  34. Hyvä kir­joi­tus ja tar­peel­li­nen avaus. 

    Puut­tui­sin itse tuo­hon, miten lopuk­si vaa­di­taan GMO-ruo­kien mer­kit­se­mis­tä kulut­ta­jal­le. Soi­nin­vaa­ra ei sano, mitä rajaus­ta hän tähän kannattaa. 

    Vih­reil­lä­hän on esil­lä ollut esi­mer­kik­si vaa­ti­mus sii­tä, että GMO-rehul­la ruo­kit­tu liha tulee mer­ki­tä. Tämä on kui­ten­kin asia, mitä on täy­sin mah­do­ton­ta esi­mer­kik­si jäl­ki­kä­teen tes­ta­ta, kos­ka ravin­nos­ta ei siir­ry mitään “gee­niä” sen syö­jään. Täl­löin ollaan siis kos­her-tyyp­pi­ses­sä mer­kin­näs­sä, jäl­leen lähel­lä sitä uskon­nol­lis­ta vakaumusta.

    Jos täl­lä lin­jal­la jat­ke­taan, haluai­sin myös tie­tää, mihin saak­ka GMO:n hen­ki­ses­ti saas­tut­ta­va vai­ku­tus ulot­tuu. Miten GMO-rehul­la ruo­ki­tun leh­män mai­dos­ta teh­dys­tä juus­tos­ta teh­ty pizza? Entä ko. leh­män vasik­ka? GMO-ruo­ki­tun kanan munat? Entä GMO-rehul­la ruo­ki­tun nau­dan lan­nal­la lan­noi­te­tut kasvit?

    Sel­vyy­den vuok­si todet­ta­koon, etten vas­tus­ta var­si­nais­ten GMO-elin­tar­vik­kei­den mer­kit­se­mis­tä. Samal­la voi­sim­me har­ki­ta esi­mer­kik­si eräi­den sit­rus­he­del­mien kyl­keen mer­kin­tää “laji­ke on kehi­tet­ty sätei­lyt­tä­mäl­lä, ter­veys­vai­ku­tuk­sia ei ole jär­jes­tel­mäl­li­ses­ti tes­tat­tu, saat­taa aiheut­taa aller­gi­aa”. Tämä mer­kin­tä tuli­si tie­tys­ti myös luo­mus­ti kas­va­tet­tu­jen, mut­ta sätei­lyt­tä­mäl­lä kehi­tet­ty­jen kas­vien kylkeen.

  35. Väes­tön­rä­jäh­dys kyl­lä tapah­tuu köy­his­sä mais­sa. Ruo­ka­tuo­tan­non tehos­ta­mis­ta on tapah­dut­ta­va ja pal­jon. Muu­ten köy­hät maat kalua­vat vii­mei­set­kin met­sän­sä ja tuhoa­vat pitem­mäl­lä täh­täi­mel­lä eko­lo­gian­sa ja luul­ta­vas­ti koko maa­pal­lon eko­lo­gian. Köy­hyy­den rii­vaa­mat, tule­vai­suu­det­to­mat nuo­ret mie­het räjäyt­tä­vät koko pal­lon, jos joku vain antaa pom­mit. Sik­si GMO tulee ihan sata­var­mas­ti. Suo­men kan­nal­ta mie­len­kiin­toi­nen kysy­mys on lähin­nä se, onko maa muka­na val­ta­vas­sa bis­nek­ses­sä — ja maa­il­man­pa­ran­ta­mi­ses­sa — vai jää­kö perinneruokamuseoksi.

  36. Muu­ta­ma kir­joit­ta­ja sanoi, että gm-lajik­kei­den on tur­ha pelä­tä val­taa­van elin­ti­laa maa­tiais­la­jik­keil­ta. Oma asian­tun­te­muk­se­ni ei rii­tä arvioi­maan, onko huo­mau­tus totuu­den­mu­kai­nen. Uskon, että täl­lä het­kel­lä näin voi pää­asias­sa olla­kin. Toi­saal­ta mitä suu­rem­pi bis­nes gee­ni­muun­te­lus­ta tulee, sitä enem­män sii­hen koh­dis­tuu myös R&D‑panostuksia. Mis­tä tie­de­tään, ettei tule­vai­suu­des­sa ole mah­dol­lis­ta kehit­tää aggres­sii­vi­ses­ti leviä­viä lajik­kei­ta, jot­ka ovat samal­la muil­ta omi­nai­suuk­sil­taan riit­tä­vän hyviä? Tar­vi­taan vain inno­vaa­tioi­ta; tek­no­lo­gi­aa jota ei vie­lä tun­ne­ta. Jo nykyi­sin esim. Mon­san­ton kehit­tä­mäs­sä mais­sis­sa on tuho­hyön­teis­ten tor­jun­taan tar­koi­tet­tua myrk­kyä, joka kui­ten­kin han­ka­loit­taa myös kas­vi­tu­ho­lai­sia ravin­nok­seen käyt­tä­vien mui­den hyön­teis­ten sel­vi­ty­ty­mis­tä vil­je­ly­alueil­la. Tämä on vain yksi mah­dol­li­nen kei­no lisä­tä gm-lajik­keen yli­voi­maa luon­non­la­jik­kee­seen näh­den — voi­si kuvi­tel­la että asi­aan paneu­tu­nut tut­ki­ja kek­sii lisää ja tehok­kaam­pia tapoja.

    Gm-lajik­keet myös tahat­to­mas­ti ris­tey­ty­vät alku­pe­räis­la­jik­kei­den kans­sa. Muis­taak­se­ni juu­ri tuo mai­nit­tu Mon­san­ton mais­si oli aiheut­ta­nut pal­jon­kin tuhoa ja onnet­to­muut­ta jos­sa­kin päin maa­il­maa (oli­si­ko ollut Mek­si­kos­sa), kos­ka suu­ri osa arvos­te­tuis­ta ja vil­je­li­jöil­le ilmai­sis­ta alku­pe­räis­la­jik­keis­ta oli saas­tu­nut gm-ainek­sel­la. Täl­lai­sis­sa tapauk­sis­sa gm on osoit­tau­tu­nut uhkak­si geneet­ti­sel­le monimuotoisuudelle.

  37. Mon­ta­ko vuo­si­kym­men­tä menee, ennen kuin Vih­reä liit­to käy näin jär­ki­pe­räis­tä kes­kus­te­lua täs­tä aihees­ta? (Odo­tan Oden avaus­ta ydin­voi­mas­ta samal­la ennakkoluulottomuudella.)

    Kri­tiik­ki­nä kui­ten­kin se, että jo kes­kus­te­lun “frei­maus” gmo vs. ei-gmo on minus­ta vinou­tu­nut gmo-krii­ti­koi­den eduk­si. Kuten Osmo tote­si moneen ker­taan, sätei­ly­tys­ja­los­tuk­seen päte­vät kaik­ki samat argu­men­tit kuin gmo:honkin, pait­si ker­ta­luok­kaa voi­mak­kaam­pi­na. Perin­tei­seen ris­tey­tyk­seen taas ehkä hie­man kevyem­pi­nä. Pitäi­si siis suh­tau­tua tapaus­koh­tai­ses­ti kuhun­kin jalos­tet­tuun lajik­kee­seen ympä­ris­tö­tur­val­li­suut­ta ja ter­veel­li­syyt­tä arvioitaessa.

    Mut­ta kos­ka joil­la­kin ihmi­sil­lä on kui­ten­kin täl­lai­nen kos­her-vaa­ti­mus, mik­si­pä me libe­raa­lit sen heil­tä kiel­täi­sim­me. Olkoon siis gmo-vapai­den elin­tar­vik­kei­den tuo­tan­to­ket­jul­la oikeus rahoit­taa ja yllä­pi­tää ser­ti­fi­kaat­ti­jär­jes­tel­mää, joka takaa kulut­ta­jal­le mah­dol­li­suu­den ostaa GMO-FREE-lei­mat­tua ruo­kaa. Jos jul­kis­ta val­taa tar­vi­taan tähän puo­lu­eet­to­mak­si kol­man­nek­si osa­puo­lek­si, sekin käy, jos gmo-f-tuot­ta­jat mak­sa­vat tuon jär­jes­tel­män eikä sitä rahas­te­ta meil­tä muilta.

    Väes­tön­kas­vus­ta: syn­ty­vyys on jo kään­ty­nyt alas niin voi­mak­kaas­ti, että ennus­tei­den mukaan väes­tö maa­il­mas­sa piik­kaa noin 10 mil­jar­dis­sa jos­kus 2070. Mis­sään 1970-luvul­la pelä­tys­sä geo­met­ri­ses­sä kas­vus­sa (jos­sa mei­tä oli­si koh­ta 50 mil­jar­dia) emme enää ole. Jos kas­vua halu­taan vie­lä tuos­ta nyky­vauh­dis­ta hidas­taa, tar­vi­taan lin­ko­la­lai­sia kei­no­ja eli jo syn­ty­nei­den tap­pa­mis­ta, ei pel­käs­tään syn­ty­vyy­den hidastamista.

  38. Datan tar­vit­si­ja: Tai­sin lait­taa sana­ni vähän vai­keas­ti ymmär­ret­tä­väs­sä muo­dos­sa. Tar­koi­tin siis sitä, etten todel­la­kaan usko ihmis­ten kyke­ne­vän kehit­tä­mään min­kään­lais­ta “super­la­ji­ket­ta” joka val­taa tuos­ta vaan elin­ti­laa luon­non­va­rai­sil­ta kasveilta. 

    Ei aina­kaan jos tavoit­tee­na on myös hyö­dyl­li­nen saan­to eikä pel­käs­tään leviä­mi­nen. Evo­luu­tio on rik­ka­kas­vien muo­dos­sa opti­moi­nut leviä­mis­tä mel­ko tehok­kaas­ti — en yksin­ker­tai­ses­ti näe miten pal­jol­ti “tök­kää täs­tä ja kat­so mitä tapahtuu”-tasolla vie­lä­kin ole­va gee­ni­tek­niik­ka pys­tyi­si pis­tä­mään paremmaksi.

  39. Jan­ne Kor­ho­nen: “Tai­sin lait­taa sana­ni vähän vai­keas­ti ymmär­ret­tä­väs­sä muodossa. ”

    Näkö­kul­ma jäi aavis­tuk­sen kir­kas­ta­mat­ta ja luke­mi­nen omal­ta puo­lel­ta­ni hataralle.

    Tie­de­tään jo, ja myös Suo­mes­ta, että GM-pel­to­jen gee­ni­vir­ta jää luok­kaa 10 metriin.

  40. Olen yllät­ty­nyt Osmon var­sin myön­tei­sen oloi­ses­ta kan­nas­ta ihmis­ten rodunjalostukseen. 

    Mikä on “tuhoi­sa” gee­ni ja kuka sen määrittelisi?

    Tuol­la peri­aat­teel­la var­mas­ti mm. Step­hen Haw­king oli­si jää­nyt syntymättä. 

    (Ket­ju ei ole nyt täs­tä aihees­ta, tie­dän… pis­ti vain niin pahas­ti sil­mään, että tuli kom­men­toin­nin pakko.)

  41. Minä­kään en jak­sa pelä­tä, että gee­ni­ma­ni­pu­loi­tu kas­vi­la­ji­ke val­tai­si äkkiä suo­ma­lai­sen luon­non. Pahim­mil­laan sel­lai­nen voi­si olla saman tason rie­sa kuin mitä vie­ras­la­jik­keis­ta nyky­ään­kin aiheutuu.

    GMO-lajik­keen leviä­mi­nen naa­pu­ri­pel­toi­hin on enem­män juri­di­nen ongel­ma. Aina­kin oli­si pidet­tä­vä huol­ta sii­tä, että naa­pu­rin pel­lol­le levin­nyt GMO-laji­ke kat­sot­tai­siin GMO-vil­je­lyk­sen syyk­si. Ei siis niin, että naa­pu­rin GMO-pel­lol­ta levin­nyt GMO-vil­ja oli­si GMO-teh­taan paten­tin rik­ko­mis­ta jos­ta vil­je­li­jä tah­to­mat­taan jou­tui­si vastuuseen.

    En kyl­lä­kään usko GMO-tuot­tei­den ylei­seen vaa­ral­li­suu­teen tai nii­den itsei­sar­voi­seen pahuuteen. 

    Sil­ti pitäi­sin vält­tä­mät­tö­mä­nä, että kulut­ta­jal­le ker­ro­taan tuot­tei­den sisäl­tö. Ongel­ma kas­vaa hil­jal­leen tek­nii­kan kehit­tyes­sä. Kun GMO-tek­nii­kal­la pys­ty­tään yksi­tyis­koh­tai­siin muun­nok­siin, tuo­te­se­los­teen pitäi­si olla yhtä tark­ka kuin nykyi­set lisäaineluettelot.

    Han­ka­lak­si menee.

  42. Elina:“Tuolla peri­aat­teel­la var­mas­ti mm. Step­hen Haw­king oli­si jää­nyt syntymättä.”

    Otta­mat­ta nyt kan­taa mihin­kään rodun­ja­los­tuk­seen yms. niin ei kan­na­ta ottaa huo­mioon pelk­kiä kus­tan­nuk­sia ilman hyö­ty­jä. Sen sijaan, että yhteis­kun­ta käyt­tää varo­ja step­hen­haw­king­sien hoi­toon nämä varat voi­daan käyt­tää muu­ten, mikä voi joh­taa useam­pien step­hen­haw­king­sien “syn­ty­mi­seen” “nor­maa­lien” ihmis­ten parista.

  43. Umm. En ole mikään GMO-asian­tun­ti­ja, mut­ta olen ymmär­tä­nyt, ettei luon­non­suo­je­lul­li­sen näkö­kul­man var­si­nai­nen pel­ko ole se, että GMO-kas­vit sel­lai­si­naan syr­jäyt­täi­si­vät nyky­kas­vit. Olen ollut käsi­tyk­ses­sä, että nime­no­maan pelät­täi­siin nii­tä gee­ne­jä; kas­viyk­si­löt kun ris­tey­ty­vät kes­ke­nään ja ainoa tapa estää GMO-kas­vien ris­tey­ty­mi­nen mui­den kans­sa oli­si joten­kin teh­dä nii­den sii­te­pö­lys­tä ste­rii­liä. En tie­dä, onko näin teh­ty tai onko tämä aikomuksena.

    Datan tar­vit­si­ja: “Tie­de­tään jo, ja myös Suo­mes­ta, että GM-pel­to­jen gee­ni­vir­ta jää luok­kaa 10 metriin.”

    Ai? Minä olin ollut luke­vi­na­ni, että esim. mek­si­kos­sa GM-mais­sin gee­ni­vir­ta perus­mai­siin on ollut huo­mat­ta­vas­ti pidem­mäl­tä mat­kal­ta ja että taval­li­sil­ta pel­loil­ta on löy­ty­nyt mais­sia, jot­ka ovat ris­tey­ty­neet GM-mais­sin kans­sa ts. sisäl­tä­vät muun­nel­tu­ja geenejä.

    Ja miten muun­nel­lut gee­nit vai­kut­ta­vat ympä­ris­töön, se on kyl­lä minus­ta aika iso kysymys.

  44. Eli­na:
    Soi­nin­vaa­ran ehdot­ta­man geneet­ti­nen mani­pu­loin­ti ei oli­si jät­tä­nyt Haw­kin­gia syn­ty­mät­tä, vaan mah­dol­lis­ta­nut hänen syn­ty­mi­sen ilman tuhoi­saa geneet­tis­tä hait­taa. Idea­na on kai että geneet­ti­sel­lä mani­pu­loi­nil­la teh­täi­siin gee­ni­kar­toi­tuk­sen poh­jal­ta teh­tä­vät abor­tit tar­peet­to­mak­si; ne ovat kai se asia joka jät­täi­si Hakwin­git syntymättä.

  45. Eli­na: Haw­king pää­see ALS-tau­tin­sa kans­sa aika hel­pol­la. Voi­sit men­nä kokei­le­maan noi­ta rodun­ja­los­tus-heit­to­ja­si ystä­vää­ni, jon­ka pik­ku­po­jal­la todet­tiin juu­ri Duc­hen­nen tau­ti (pyö­reäs­ti 10-vuo­ti­aa­na rul­la­tuo­liin ja 20-vuo­ti­aa­na hau­taan.) Haluai­si­vat toi­sen lap­sen, mitäs sii­hen sanot?

    Sai­ras­tan itse­kin “yksi mil­joo­nas­ta” ‑tyyp­pis­tä periy­ty­vää, mut­ta onnek­si sen­tään lie­vem­pää lihas­tau­tia. Jos joku onnis­tui­si “jalos­ta­maan” gee­ne­jä­ni, niin kyl­lä kel­pai­si. Lisään­ty­mi­nen oli­si pal­jon muka­vam­paa ilman tuo­ta väi­jy­vää geenimiinaa.

  46. Oli­sin minä­kin mie­lel­lä­ni kau­niim­pi ja pidempi…

    Mihin raja vede­tään ja kuka vetää? Kär­si­mys­tä on niin monen­lais­ta, kär­si­mys on osin kult­tuu­ri­nen asia, se on myös voi­mak­kaan sub­jek­tii­vi­nen asia yksi­lö­ta­sol­la. Tut­tu­ni (taval­li­sen näköi­nen nai­nen) kävi eri­lai­sis­sa kau­neus­leik­kauk­sis­sa ja tera­pias­sa lyhyen ikän­sä, pää­tyi sil­ti itsemurhaan. 

    En täs­sä halua kui­ten­kaan vähä­tel­lä kenen­kään sai­rauk­sia ja vam­mo­ja, älköön kukaan ymmär­tä­kö niin. 

    Mones­ti vam­mai­nen lap­si tuot­taa lähi­pii­ril­leen huo­mat­ta­vas­ti enem­män kär­si­mys­tä kuin itse kokee. Kenen kär­si­mys on etusi­jal­la, kun gee­ne­jä muokataan?

    +++++++++

    Art­tu­ri käsit­te­lee asi­aa puh­taas­ti kus­tan­nus-hyö­ty ‑suh­teen kaut­ta. Tämän para­dig­man valos­sa on toki “oikein” mani­pu­loi­da gee­ne­jä ihan min­kä taha­sa hyö­dyl­li­sen omi­nai­suu­den saa­vut­ta­mi­sek­si: äly, suo­rat ham­paat jne. En myös­kään ymmär­rä, mikä estäi­si vam­mais­ten las­ten eli­mi­noi­maann myös syn­ny­tyk­sen jäl­keen tämän ideo­lo­gian val­li­tes­sa. Tai itse asias­sa kaik­ki talou­del­li­ses­ti hyö­dyt­tö­mät yksilöt…

  47. Arawn kir­joit­ti:
    “Olen ollut käsi­tyk­ses­sä, että nime­no­maan pelät­täi­siin nii­tä gee­ne­jä; kas­viyk­si­löt kun ris­tey­ty­vät keskenään”

    (1) Jos nyt kävi­si­kin niin että pel­to­kas­vis­ta siir­tyi­si luon­non­kas­viin muun­net­tu gee­ni, joka antaa parem­man vas­tus­tus­ky­vyn hyön­teis­myr­kyil­le, niin mitä sit­ten? Sit­ten meil­lä oli­si luon­non­kas­vi jol­la on vas­tus­tus­ky­ky hyön­teis­myr­kyl­le. Mut­ta hyön­teis­myrk­ky­jä levi­te­tään lähin­nä vain pel­loil­le, joten ei se luon­non­kas­vi tuol­la omi­nai­suu­del­la mitään luon­no­no­lois­saan teki­si. (Oikeas­taan sil­le aiheu­tui­si pie­ni ener­gia­ta­lou­del­li­nen rasi­te täy­sin tur­han aineen­vaih­dun­ta­tuot­teen tuottamisesta.)

    (2) Jos taas vil­je­ly­kas­vi oli­si muun­net­tu parem­min rik­ka­ruo­ho­myr­kyil­le vas­tus­tus­ky­kyi­sek­si, niin sil­loin sii­tä voi­si kara­ta tämä vas­tus­tus­ky­ky rik­ka­ruo­hoi­hin. Täl­löin maa­jus­sin ongel­ma­na oli­si rik­ka­ruo­ho­myr­kyl­le vas­tus­tus­ky­kyi­nen rik­ka­ruo­ho, ja maa­jus­si jou­tui­si luo­pu­maan kysei­sen rik­ka­ruo­ho­myr­kyn käy­tös­tä. Mut­ta edel­leen, tämä uusi rik­ka­ruo­ho­myr­kyl­le vas­tus­tus­ky­kyi­nen rik­ka­ruo­ho menes­tyi­si vain maa­jus­sin pel­loil­la, muu­al­la luon­nos­sa sil­le ei oli­si mitään hyö­tyä uudes­ta vastustuskyvystään.

    Tapaus 2 on kyl­lä mah­dol­li­nen ris­ki maa­jus­sil­le itsel­leen, mut­ta kum­mas­sa­kaan tapauk­ses­sa on näe että muul­le luon­nol­le oli­si mitään varaa?

  48. Ilk­ka,

    Ei ole mitään tie­toa, oli­si­ko Step­hen Haw­king ilman ALS-tau­tia tämä Step­hen Haw­king, jon­ka tun­nem­me tie­teel­li­sis­tä saavutuksistaan.

    Sai­raus muok­kaa aina ihmi­sen per­soo­nal­li­suut­ta, noin vaka­va sai­raus var­mas­ti aivan rat­kai­se­vas­ti. Ehkä ter­ve Step­hen oli­si­kin dis­ko­tans­sien kunin­gas, ja teo­reet­ti­nen puo­li oli­si jää­nyt vähemmälle.

    Ihmi­nen on niin pal­jon muu­ta kuin gee­nien sum­ma. Vaik­ka jokai­nen gee­ni voi­tai­siin mani­pu­loi­da suo­tui­saan suun­taan kau­neu­den, hen­kis­ten ja ter­vey­del­lis­ten omi­nai­suuk­sien osal­ta, emme eläi­si maa­il­mas­sa, jos­sa ei oli­si kärsimystä. 

    En usko, että kär­si­mys edes vähe­ni­si. Mikä­li kär­si­mys­tä täl­lai­se­na suu­ree­na voi käsitellä…

    ++++++

    Käy­tän­nös­sä­hän van­hem­pien täy­tyy tut­ki­tut­taa gee­ni­kart­tan­sa ennen­kuin teh­täi­siin mani­pu­laa­tio. Ryh­dyt­täi­siin­kö mani­pu­laa­tioon, kun vam­man tai esim. nuo­re­na kal­juun­tu­mi­sen ris­ki on 1 pro­sent­ti vai vas­ta, kun se on 50 prosenttia? 

    No, en odo­ta­kaan vas­tauk­sia, kun­han mietiskelen.

  49. Haluai­si­vat toi­sen lap­sen, mitäs sii­hen sanot?”

    Sanoi­sin, että se on ymmär­ret­tä­vää. Mut­ta kaik­kea täs­sä elä­mäs­sä ei aina voi saa­da. Lap­set eivät ole mikään joka­ho­mon oikeus, vaik­ka nyky­ään sen kuvan jul­ki­ses­sa “kaik­ki mul­le heti nyt” ‑kes­kus­te­lus­sa saakin. 

    Totean ehkä ärsyt­tä­vän van­han­ai­kai­ses­ti, että lap­si on lahja.

  50. Saa­ra kirjoitti:
    “Mis­tä tie­de­tään, ettei tule­vai­suu­des­sa ole mah­dol­lis­ta kehit­tää aggres­sii­vi­ses­ti leviä­viä lajik­kei­ta, jot­ka ovat samal­la muil­ta omi­nai­suuk­sil­taan riit­tä­vän hyviä?”

    Tämä kysy­mys liit­tyy aika syväl­le ihmis­ten maa­il­man­ku­vaan, käsi­tyk­seen evo­luu­tion roo­lis­ta luon­nos­sa, ja ihmi­sen mahdollisuuksista.

    Itse (olen bio­lo­gi) näen asian niin, että kas­vien (ja eliöi­den yleen­sä­kin) pää­asial­li­nen tar­koi­tus on levi­tä ja lisään­tyä, niin aggres­sii­vi­ses­ti kuin mah­dol­lis­ta. Jokai­sel­la lajil­la on mil­joo­nien vuo­sien evo­luu­tio­his­to­ria taka­naan, ja evo­luu­tio on yrit­tä­nyt opti­moi­da ne, niin hyvin kuin mah­dol­lis­ta, menes­ty­mään ja leviä­mään ko. lajin eli­nym­pä­ris­töis­sä. Epäi­lyt­tää, että tuos­ta vaan paria gee­nia sork­ki­mal­la osai­sim­me luo­da parem­min luon­no­no­loi­hin sopeu­tu­nei­ta kas­ve­ja, kuin mitä mil­joo­nien vuo­sien mit­tai­nen luon­non­va­lin­ta on onnis­tu­nut hiomaan.

    Mut­ta ken­ties, jos joku näkee evo­luu­tion “tyh­mä­nä” satun­nais­pro­ses­si­na, ja ihmi­sen lähes kaik­ki­voi­pa­na ja kaik­ki­tie­tä­vä­nä nerok­kaa­na suun­nit­te­li­ja­na, sil­loin ehkä tun­tuu rea­lis­ti­sel­ta se mah­dol­li­suus, että ihmi­nen tuos­ta vaan onnis­tuu suun­nit­te­le­maan omi­nai­suuk­sia, jot­ka ovat yli­ver­tai­sia evo­luu­tion luon­nos­sa tuot­ta­miin verrattuna.

  51. Minus­ta moni rele­van­tein argu­ment­ti GMO:ta vas­taan tois­tai­sek­si puut­tuu täs­tä ketjusta.

    1) Ruo­ka­tur­va. Jos sie­men­vil­ja on ter­mi­noi­tua ja sen val­mis­ta­ja on ulko­mai­nen yri­tys jon­ka teh­taat on ulko­mail­la, miten var­mis­tam­me että poik­keus­ti­lan­tees­sa meil­lä on sie­men­vil­jaa. Jos näin ei teh­dä, jat­kos­sa “sodat” ovat hyvin yksinkertaisia
    — Antau­tu­kaa, tai kuo­let­te nälkään
    — Okei

    2) Olen ollut puhu­mas­sa muu­ta­mis­sa minis­te­riön gee­ni­muun­te­lua kos­ke­vis­sa tilai­suuk­sis­sa kan­sa­lais­jär­jes­tön edus­ta­ja­na. Siel­lä on usein pai­kal­la ollut kau­pan edus­ta­jia, jot­ka ovat suo­raan sano­neet, että rin­nak­kai­set logis­tiik­ka­ket­jut ovat lii­an kal­lii­ta. Eli sano­taan suo­raan että mitään “rin­nak­kai­se­loa” ei tule tapah­tu­maan ja sil­ti jat­ke­taan sini­sil­mäi­ses­ti kuten kulut­ta­jal­la säi­lyi­si valin­nan­vaih­toeh­dot myös jatkossa.

    3) Kai­kis­sa näke­mis­sä­ni ehdo­tuk­sis­sa ruu­an mer­kit­se­mis­tä pide­tään kal­lii­na, joten mak­su­mie­hek­si esi­te­tään luo­mu- ja gee­ni­muun­te­le­mat­to­man ruu­an tuot­ta­jia. Eli uusien gee­ni­muun­nel­tu­jen tuot­tei­den tuo­mis­ta mark­ki­noil­le pide­tään erit­täin hyvä­nä ja idea­na ja sitä perus­tel­laan talou­del­li­sel­la hyö­dyl­lä. Mut­ta sii­tä huo­li­mat­ta ollaan sitä miel­tä että oli­si koh­tuu­ton­ta että gee­ni­muun­nel­lut tuot­teet jou­tui­si­vat vas­taa­maan edes lisään­ty­neis­tä tuo­tan­to­kus­tan­nuk­sis­ta! Joku täs­sä logii­kas­sa mättää.

    4) Mah­dol­li­set voi­tot on täs­sä kerää­mäs­sä yksi­tyi­set yri­tyk­set, kun taas me taval­li­set kan­sa­lai­set olem­me otta­mas­sa kai­ken ris­kin. Jos jotain ikä­vää tapah­tuu, fir­ma menee konkurssiin.
    Sil­lä­vä­lin se kää­rii jät­ti­voi­tot. Tulee ikä­väs­ti mie­leen pankkimaailma.

    5) Min­kään­lai­sia ris­kia­na­lyy­se­jä en ole vie­lä­kään näh­nyt eri­lais­ten gee­ni­muun­nel­tu­jen lajik­kei­den käyt­töö­no­tos­ta. Sel­lai­sen teke­mi­nen pitäi­si olla itses­tään­sel­vyys. Pitäi­si las­kea min­kä­lai­nen toden­nä­köi­syys on min­kä­kin ris­kin toteu­tu­mi­sel­le, mit­kä ovat sen kus­tan­nuk­set, ja miten nii­tä voi­si lie­vit­tää, ja kenel­le kus­tan­nuk­set meni­si­vät. Näi­den laa­ti­mi­sen pitäi­si olla avoin­ta, ja sii­hen pitäi­si ottaa mukaan kan­sa­lais­jär­jes­tö­jen­kin panos.

    6) Kaik­ki kriit­ti­set äänet on jat­ku­vas­ti tukah­du­tet­tu täs­sä aihees­sa. Muu­ta­ma vuo­si sit­ten Suo­men Ympä­ris­tö­kes­kus jär­jes­ti Bio­tek­nii­kan neu­vot­te­lu­kun­nan toi­mek­sian­nos­ta “tut­ki­muk­sen” kan­sa­lais­jär­jes­tö­jen asen­teis­ta, jon­ka läh­tö­koh­dak­si pal­jas­tui jo kut­sun perus­teel­la, ettei gee­ni­muun­te­lua voi vas­tus­taa mis­tään muus­ta syys­tä kuin pelos­ta. Tut­ki­mus jul­kis­tet­tiin salai­sek­si, kos­ka se sisäl­si lii­kaa kriit­tis­tä aineis­toa. Pel­käs­tään tämä on jo riit­tä­vä syy minus­ta kiel­tää koko gee­ni­muun­te­lu. Jos kri­tiik­kiä ei voi­da näin tär­keäs­sä asias­sa sie­tää, niin jotain on todel­la pahas­ti pielessä.

  52. Huo­no Eko­no­mi kirjoitti:
    “Ruo­ka­tur­va. Jos sie­men­vil­ja on ter­mi­noi­tua ja sen val­mis­ta­ja on ulko­mai­nen yri­tys jon­ka teh­taat on ulko­mail­la, miten var­mis­tam­me että poik­keus­ti­lan­tees­sa meil­lä on siemenviljaa.”

    (Ter­mi­noi­tu sie­men siis tar­koit­taa sie­men­tä joka kyl­lä kas­vaa kas­vik­si ja tuot­taa sadon, mut­ta sadon sie­me­net eivät enää ole itä­mis­ky­kyi­siä, eli sados­ta ei saa­da uut­ta siementä.)

    Ei kai tuo nyt voi olla argu­ment­ti koko gee­ni­muun­te­lua vas­taan? Eikö tuo ole vain argu­ment­ti ter­mi­noin­ti­kä­sit­te­lyä vastaan.

    Jos kai­kes­ta uudes­ta kai­ve­taan esiin kaik­ki mah­dol­li­set huo­not puo­let, niin var­maan pyö­rä­kin oli­si pitä­nyt jät­tää kek­si­mät­tä, sil­lä lii­ken­ne saas­tut­taa ja tuot­taa melua.

  53. Osmo ja joku muu­kin veti ikään­kuin yhtä­suu­ruus­mer­kit sätei­ly­tyk­sen ja gee­ni­ma­ni­pu­laa­tion välil­le mene­tel­män aiheut­ta­mien ris­kien suh­teen. Kysees­sä on kui­ten­kin kak­si aivan oleel­li­ses­ti eri­lais­ta mene­tel­mää, kuten yksi kom­men­toi­ja yrit­ti jo valaista. 

    Sätei­ly­tys aiheut­taa DNA:han, siis sie­men­ten sisäl­tä­mään peri­mään, viko­ja ja muu­tok­sia sin­ne tän­ne umpi­mäh­kään. Gee­ni­tek­nii­kan mene­tel­mil­lä esi­mer­kik­si kau­pal­li­ses­sa vil­je­lys­sä ole­vaan mais­siin on siir­ret­ty bak­tee­rien gee­ne­jä. Tämä on täy­sin ihmi­sen kont­rol­loi­ma leik­kaa-lii­maa ope­raa­tio, jos­sa pät­kä geneet­tis­tä infor­maa­tio­ta siir­re­tään har­ki­tus­ti lajis­ta toi­seen. Vaik­ka kaik­kia maa­il­man mais­sin­sie­me­niä pais­tet­tai­siin ties min­kä­lais­ten sätei­ly­läh­tei­den alla seu­raa­vat sata vuot­ta, on käy­tän­nös­sä mah­do­ton­ta, että tem­pun tulok­se­na jos­sain mais­sin­sie­me­nes­sä syn­tyi­si ker­ral­la bak­tee­rin gee­niä vas­taa­va DNA-pätkä. 

    Kök­kö ver­taus: ote­taan kak­si kap­pa­let­ta Osmon teos­ta Minä ja ydin­voi­ma. Toi­ses­ta repäis­tään sivu irti ja vaih­de­taan tilal­le Raa­ma­tus­ta sivu Ilmes­tys­kir­jas­ta (gee­ni­siir­to). Tois­ta kap­pa­let­ta pis­tel­lään har­pil­la ja sen eri sivuil­le rois­ki­taan mus­tet­ta hie­noi­na pisa­roi­na umpi­mäh­kään (sätei­ly­tys). Toden­nä­köi­syys, että jäl­kim­mäi­sel­lä mene­tel­mäl­lä syn­tyy sivu, jos­ta ote­tus­ta valo­ko­pios­ta voi lukea ensin mai­nit­tuun kopioon siir­re­tyn Ilmes­tys­kir­jan sivun teks­tin, on häviä­vän pie­ni. Sivun pitäi­si sit­ten syn­tyä vie­lä siten, että muu osa kir­jaa ei ole totaa­li­sen käyt­tö­kel­vot­to­mas­sa kun­nos­sa (itä­mät­tö­mään tilaan sätei­ly­tet­ty siemen).

    Sie­me­net altis­tu­vat luon­nos­sa aurin­gon­va­lol­le, muul­le kos­mi­sel­le sätei­lyl­le, viruk­sil­le sun muil­le muta­gee­ni­sil­le teki­jöil­le. Ole­tet­ta­vas­ti kaik­ki sätei­lyt­tä­mäl­lä aikaan saa­dut mutaa­tiot ovat jo ilmen­neet luon­nos­sa, mut­ta sätei­lyt­tä­mäl­lä kas­vin­ja­los­ta­ja saa aikaan ikään kuin tii­vis­teen, jos­sa eri­lai­sia omi­nai­suuk­sia on tar­jol­la ker­ral­la pal­jon samas­sa pai­kas­sa, ilman että eri­koi­suuk­sia tar­vit­see met­säs­tää luonnosta/pellolta. Val­tao­sa mutaa­tiois­ta on hai­tal­li­sia, mis­tä syys­tä useim­mat katoa­vat luon­nos­sa nopeas­ti. Sätei­lyt­tä­mäl­lä saa­dus­sa mutant­ti­po­pu­laa­tios­ta jalos­ta­ja voi yrit­tää seu­loa ja yhdis­tel­lä jotain käyttökelpoista.

  54. Eli­na: “Ei ole mitään tie­toa, oli­si­ko Step­hen Haw­king ilman ALS-tau­tia tämä Step­hen Haw­king, jon­ka tun­nem­me tie­teel­li­sis­tä saavutuksistaan.

    Sai­raus muok­kaa aina ihmi­sen per­soo­nal­li­suut­ta, noin vaka­va sai­raus var­mas­ti aivan rat­kai­se­vas­ti. Ehkä ter­ve Step­hen oli­si­kin dis­ko­tans­sien kunin­gas, ja teo­reet­ti­nen puo­li oli­si jää­nyt vähemmälle.”

    Samal­la logii­kal­la pitäi­si var­maan pom­mit­taa ohjuk­sil­la Lon­too­ta, ettei uusien Haw­kin­gien lap­suu­des­ta jäi­si puutt­mu­aan mitään oleel­lis­ta (hän syn­tyi toi­sen maa­il­man­so­dan aika­na). Vaka­vam­min, sai­rau­ten­sa totea­mis­ta ennen hän oli jo opiskellut/työskennellyt Oxfor­din ja Cam­brid­gin yli­opis­tois­sa. Var­hai­sen elä­män­ker­ran luke­mi­ses­ta­ni on jo aikaa, mut­ta muis­taak­se­ni hänen ensim­mäi­nen reak­tion­sa oli jokin ryyp­pää­mi­sen ja apa­tian välil­lä ole­vaa tilaa, joka muis­taak­se­ni kes­ti tois­ta vuot­ta enen kuin hän tajui­si, ettei­hän ehkä ole­kaan sai­rau­des­taan huo­li­mat­ta kuo­le­mas­sa ihan vie­lä. Par­haim­mat teo­reet­ti­set fyy­si­kot tapaa­vat teh­dä tär­keim­mät työn­sä nuo­re­na, joten mene­tet­ty vuo­si tai pari saat­toi olla hyvin merkittävä.

    Mihin raja vede­tään ja kuka vetää?”

    Vii­me kädes­sä näen että parem­pi, että pää­tök­sen teke­vät van­hem­mat kuin jokin mins­te­ri tai “huo­les­tu­neet kansalaiset”

    “Haluai­si­vat toi­sen lap­sen, mitäs sii­hen sanot?”

    Totean ehkä ärsyt­tä­vän van­han­ai­kai­ses­ti, että lap­si on lahja.”

    Ehkä jol­lain met­fyy­si­sel­lä tasol­la, mut­ta vas­tus­tan jyr­käs­ti aja­tus­ta, että hän oli­si lah­ja sinul­ta tai sosi­aa­li- ja terveysministeriöltä.

  55. Elina:“Monesti vam­mai­nen lap­si tuot­taa lähi­pii­ril­leen huo­mat­ta­vas­ti enem­män kär­si­mys­tä kuin itse kokee. Kenen kär­si­mys on etusi­jal­la, kun gee­ne­jä muokataan?”

    Mei­dän ei tar­vit­se päät­tää tätä poliit­ti­ses­ti, vaan voim­me antaa jokai­sen teh­dä itse omat valin­tan­sa. Se joka tekee pää­tök­sen gee­nien muok­kaa­mi­ses­ta aset­taa oman­sa ja mui­den kär­si­myk­set arvoas­tei­kol­le ja tekee pää­tök­sen sen perusteella.

    Art­tu­ri käsit­te­lee asi­aa puh­taas­ti kus­tan­nus-hyö­ty ‑suh­teen kautta.”

    En käsit­te­le, mut­ta huo­mau­tin, että ei ole kovin hedel­mäl­lis­tä käsi­tel­lä asi­aa puh­taas­ti kus­tan­nuk­sien kautta.

    Käy­tän­nös­sä­hän van­hem­pien täy­tyy tut­ki­tut­taa gee­ni­kart­tan­sa ennen­kuin teh­täi­siin mani­pu­laa­tio. Ryh­dyt­täi­siin­kö mani­pu­laa­tioon, kun vam­man tai esim. nuo­re­na kal­juun­tu­mi­sen ris­ki on 1 pro­sent­ti vai vas­ta, kun se on 50 prosenttia?”

    No kai ne van­hem­mat voi itse teh­dä sen pää­tök­sen, eikä sitä tart­te sinun teh­dä nii­den puolesta?

  56. Sam­po Smolander: 

    Mut­ta ken­ties, jos joku näkee evo­luu­tion “tyh­mä­nä” satun­nais­pro­ses­si­na, ja ihmi­sen lähes kaik­ki­voi­pa­na ja kaik­ki­tie­tä­vä­nä nerok­kaa­na suun­nit­te­li­ja­na, sil­loin ehkä tun­tuu rea­lis­ti­sel­ta se mah­dol­li­suus, että ihmi­nen tuos­ta vaan onnis­tuu suun­nit­te­le­maan omi­nai­suuk­sia, jot­ka ovat yli­ver­tai­sia evo­luu­tion luon­nos­sa tuot­ta­miin verrattuna.

    Hmm. Jos näki­sin ihmi­sen kaik­ki­voi­pa­na nerok­kaa­na suun­nit­te­li­ja­na, uskoi­sin var­mas­ti myös, että hän kyke­nee suun­nit­te­lul­laan kor­jaa­maan kaik­ki mah­dol­li­set aikaan­saa­man­sa vahin­got ja vir­heet. Ennem­min­kin näen ihmi­sen kapea­kat­sei­se­na ja kek­se­li­ää­nä oman edun tavoit­te­li­ja­na, jol­la ei mis­sään tapauk­ses­sa ole ympä­ris­töön­sä niin suur­ta val­taa että hän voi­si väit­tää hal­lit­se­van­sa sitä.

    Oman edun tavoit­te­lus­sa ei mie­les­tä­ni ole mitään vikaa sil­loin, kun se tapah­tuu pit­kä­jän­tei­ses­ti ja suu­ria koko­nai­suuk­sia opti­moi­vas­ti (itse asias­sa kun täh­täin­tä veny­te­tään riit­tä­vän pit­käl­le, uskon egois­min ja uti­li­ta­ris­min sulau­tu­van yhteen). Mut­ta nykyi­nen jär­jes­tel­mäm­me kan­nus­taa pikem­min­kin lyhyt­nä­köi­seen ja pie­niä koko­nai­suuk­sia opti­moi­vaan toi­min­taan, mikä ker­to­nee jota­kin sii­tä, mil­lai­sia olemme.

    Uskon lisäk­si, että tie­de ei ole kehit­ty­nyt mei­dän aika­nam­me abso­luut­ti­seen huip­puun­sa sen enem­pää kuin se oli 1800-luvul­la­kaan, vaan edis­ty­as­ke­lei­ta ote­taan jat­kos­sa­kin. Sel­lai­sia aske­lei­ta, joi­ta täs­sä ajas­sa elä­vä ihmi­nen ei vält­tä­mät­tä voi kuvi­tel­la, kek­siä tai uskoa. Jos 1800-luvul­la elä­neil­le ihmi­sil­le oli­si ker­rot­tu, että seu­raa­van vuo­si­sa­dan aika­na ihmi­nen kyke­nee jalos­ta­maan vaik­ka­pa sel­lai­sia orki­dea­la­jik­kei­ta, joi­ta ei luon­nos­sa tava­ta lain­kaan, reak­tio oli­si saat­ta­nut olla jota­kin esit­tä­mä­si kal­tais­ta. “Ei ihmi­nen voi ylit­tää luon­non omia meka­nis­me­ja, ihmi­sen kyvyt ovat pal­jon luon­toa rajal­li­sem­mat”. Tämä väit­tä­mä pitää kyl­lä paik­kan­sa, mut­ta sil­lä ei voi uskot­ta­vas­ti perus­tel­la että jon­kin yksit­täi­sen inno­vaa­tion saa­vut­ta­mi­nen oli­si mah­do­ton­ta. Ihmi­nen voi yksit­täis­ta­pauk­sis­sa val­jas­taa luon­non meka­nis­mit omiin tar­koi­tus­pe­riin­sä; saa­da luon­non teke­mään puo­les­taan ne osat työs­tä, joi­hin hän itse ei kyke­ne. Täs­tä on kysy­mys ris­tey­tys­ja­los­tuk­ses­sa, ja täs­tä tulee var­mas­ti ole­maan kysy­mys myös tule­vai­suu­den gee­ni­tek­no­lo­giois­sa. On vir­he kuvi­tel­la, että ainoas­taan ne tek­no­lo­giat, jot­ka täl­lä het­kel­lä tun­nem­me, ovat mahdollisia.

    No, myön­ne­tään että ei tämä tun­te­mat­to­mil­la tek­no­lo­gioil­la pelot­te­lu ei ole kau­hean raken­ta­vaa. Kuten muu­ta­mat sanoi­vat­kin, täs­sä on ensi­si­jai­ses­ti kysy­mys lain­sää­dän­nöl­li­ses­tä ongelmasta/uhasta, mut­ta toi­saal­ta mie­les­tä­ni lain­sää­dän­tö­puol­ta ei pidä irrot­taa gm-kes­kus­te­lus­ta, ikään kuin niil­lä ei oli­si mitään vai­ku­tus­ta toi­siin­sa. Jos lake­ja ei onnis­tu­ta saa­maan sel­lai­seen kuo­siin, että yri­tyk­set eivät hyö­dy aggres­sii­vi­ses­ti leviä­vis­tä lajik­keis­ta ja/tai gee­ni­saas­tu­tuk­ses­ta, täl­lä pitää olla vai­ku­tus­ta sii­hen, miten GMO-vil­je­lyyn suhtaudutaan.

    Vie­lä tuo­hon heit­too­si “omi­nai­suuk­sis­ta, jot­ka ovat yli­ver­tai­sia evo­luu­tion luon­nos­sa tuot­ta­miin ver­rat­tu­na”. Minä en pitäi­si esi­mer­kik­si lähin­nä yhden yri­tyk­sen omis­ta­jia hyö­dyt­tä­viä omi­nai­suuk­sia lain­kaan yli­ver­tai­si­na evo­luu­tion tuot­ta­miin näh­den, vaan ennem­min­kin hai­tal­li­si­na, kun arvioi­daan koko­nai­suut­ta. Enkä tosi­aan usko, että ihmi­nen yhtäk­kiä (tai kos­kaan) kyke­ni­si tuot­ta­maan koko­nais­val­tais­ta yli­ver­tai­suut­ta. Mut­ta kapea­kat­sei­ses­ti yli­ver­tai­sia kek­sin­tö­jä me pys­tym­me luo­maan; ydin­pom­min esi­mer­kik­si. Voit­ko kiis­tää sen yli­ver­tai­suut­ta (käyt­tä­jän­sä näkö­kul­mas­ta) mihin tahan­sa evo­luu­tion luo­maan verrattuna?

    Lop­puun vie­lä disclai­mer: yllä en väi­tä, että ihmi­nen kyke­ni­si yksi­no­maan hai­tal­li­siin innovaatioihin.

  57. Saa­ra: Miten sait lai­nauk­sen vasem­mal­le puo­lel­le tuon viiva?

    1. Art­tu­ri:

      Saa­ra: Miten sait lai­nauk­sen vasem­mal­le puo­lel­le tuon viiva?

      Sara käyt­ti komen­toa blockquo­te, joka pitää siis kir­joit­taa eri­suu­ruus­merk­kien sisäl­le ja lopet­taa samal­la komen­nol­la ja /-mer­kil­lä.

  58. Gee­ni­muun­te­lun suu­rim­mak­si ongel­mak­si näyt­tää jäl­leen ker­ran nouse­van se, kuin­ka suu­ry­ri­tyk­set voi­vat ahneuk­sis­saan käyt­tää val­taan­sa vää­rin ja haitallisesti.

    Onko tämä kui­ten­kaan ongel­ma mikä suo­ra­nai­ses­ti kos­kee geenimuuntelua?

    Onko se vali­di argu­ment­ti itse gee­ni­muun­te­lua vas­taan vai raja­pyyk­kien siirtämistä?

    Eihän lää­ke­teol­li­suu­den­kaan koh­dal­la vas­tus­te­ta lääk­kei­den kehit­tä­mis­tä vaan alaan liit­ty­viä suh­teet­to­mia val­ta-ase­mia ja väärinkäytöksiä.

  59. Luo­mu­vil­je­li­jä­nä olen kiin­nos­tu­nee­na seu­ran­nut tätä kes­kus­te­lua ja ase­tun kan­nat­ta­maan ns. varo­vai­suus­pe­ri­aa­tet­ta. En odo­ta, että gm-tek­nii­kal­la rat­kais­taan glo­baa­le­ja ongel­mia, mut­ta tek­nii­kan itsen­sä tut­ki­mi­nen, labo­ra­to­riois­sa vaan ei eko­sys­tee­mis­sä, on erit­täin valai­se­vaa ja var­maan myös tulok­se­kas­ta. Lai­naan tähän solu­bio­lo­gi Lii­sa Kuusi­pa­lon esi­tel­mäs­tä joi­ta­kin katkelmia.

    Kas­vin­ja­los­tus on maa­pal­lon tule­vai­suu­del­le tär­ke­ää ja arvo­kas­ta työ­tä. Perin­tei­nen, kaikkia
    omi­nai­suuk­sia seu­raa­va jalos­tus on hidas­ta ja vai­val­lois­ta, mut­ta oiko­tie­tä onneen ei ole. Gee­nin siir­to bio­tek­ni­sin kei­noin ei tuo sim­sa­la­bim-rat­kai­sua, sil­lä kas­vi­bio­tek­niik­ka perus­tuu men­neen ajan tieteeseen.
    Van­ha oppi on, että yhtä gee­niä vas­taa yksi tuo­te, yleen­sä pro­teii­ni. Tämä käsi­tys on van­hen­tu­nut, eikä pidä paik­kaan­sa. Kun esi­mer­kik­si ihmi­sen gee­nit luet­tiin, nii­tä löy­tyi 25.000, vaik­ka eri­lai­sia pro­teii­ne­ja on
    ihmi­ses­sä 100.000. Kas­veil­la ja eläi­mil­lä yksi gee­ni tuot­taa eri tavoin sää­te­le­mäl­lä usei­ta eri tuotteita.

    Itse gee­nin käsi­te­kin on muut­tu­nut. Se ei ole yksi suo­ra pät­kä DNA:ta, vaan eri pät­kien yhdistelmä.
    Yhden gee­nin pät­kät voi­vat samaan aikaan olla osi­na muis­sa gee­neis­sä. Kun tämän tie­tää on helppo
    ymmär­tää, mik­si kas­vi­bio­tek­niik­ka ei toimi.

    Gee­ni­muun­te­lus­sa siir­re­tään eli­öön kei­no­te­koi­sia virus­ten, bak­tee­rien ja kas­vien gee­nien yhdis­tel­miä. Täs­sä on uuden mene­tel­män val­lan­ku­mouk­sel­li­suus. Luon­to ei täl­lai­sia yhdis­tel­miä tee. Virus­mai­nen gee­ni­pa­ket­ti siir­re­tään soluun oma­na raken­tee­naan, joten on mah­dol­lis­ta, että se myös pois­tuu solusta,ja alkaa toi­mia jos­sain muu­al­la. Gee­ni­pa­ket­tia ei osa­ta lii­ma­ta vas­taa­not­ta­jaan, eikä etsiä sil­le sopi­vaa koh­taa. Se tun­ge­taan soluun ja toi­vo­taan että se toimii.

    Gee­ni­kart­to­ja voi käyt­tää jalos­tuk­sen apu­na, mut­ta vain yhteen gee­niin tui­jot­ta­mi­nen ei rii­tä. Gee­nin ilme­ne­mi­nen omi­nai­suu­te­na riip­puu sen sää­te­lys­tä ja muis­ta gee­neis­tä, ja nii­den sää­te­lys­tä. Esi­mer­kik­si kah­den lin­jan ris­tey­tyk­se­nä syn­ty­vä hybri­di on usein molem­pia kan­ta­la­jik­kei­ta elinvoimaisempi,vaikkei sitä gee­neis­tä voi­si ennustaa.

    On edes­vas­tuu­ton­ta sal­lia gm-kas­vien kas­vat­ta­mis­ta ulkoil­mas­sa. Gee­ni­muun­te­lun avoin levit­tä­mi­nen luon­toon aiheut­taa arvaa­mat­to­mia ris­ke­jä, sil­lä geneet­ti­nen sys­tee­mi on kai­kil­le elä­vil­le yhteinen.
    Tek­nii­kal­la on suu­ri poten­ti­aa­li vahin­koi­hin. Tämän tie­dos­ti­vat myös tek­nii­kan kek­si­jät, ja he
    edel­lyt­ti­vät muun­to­gee­nis­ten eliöi­den teke­mis­tä puut­teel­li­sik­si, niin ettei­vät ne sel­viäi­si labo­ra­to­rioi­den ulkopuolella.”

  60. Ris­to kirjoittaa: 

    Samal­la logii­kal­la pitäi­si var­maan pom­mit­taa ohjuk­sil­la Lon­too­ta, ettei uusien Haw­kin­gien lap­suu­des­ta jäi­si puutt­mu­aan mitään oleellista

    Itse teen eron toi­sen ihmi­sen tahal­li­sen vahin­goit­ta­mi­sen ja syn­nyn­näi­sen vam­man välil­lä. Puhu siis vain omas­ta logii­kas­ta­si täs­sä yhtey­des­sä älä­kä minua sii­hen sekoita. 

    Vii­me kädes­sä näen että parem­pi, että pää­tök­sen teke­vät van­hem­mat kuin jokin mins­te­ri tai “huo­les­tu­neet kansalaiset”

    Lap­si ei ole minun maa­il­mas­sa­ni van­hem­pien­sa omai­suut­ta johon han­ki­taan omi­nai­suuk­sia kuin auton sisustukseen. 

    Eli näke­myk­sem­me ovat täy­sin vas­tak­kai­set. Hyväk­sy­kääm­me se!

  61. Saa­ra kirjoitti:
    “Jos lake­ja ei onnis­tu­ta saa­maan sel­lai­seen kuo­siin, että yri­tyk­set eivät hyö­dy aggres­sii­vi­ses­ti leviä­vis­tä lajikkeista”

    Eivät kai yri­tyk­set pyri jalos­ta­maan mah­dol­li­sim­man tehok­kaas­ti leviä­viä lajik­kei­ta, vaan mah­dol­li­sim­man satoi­sia? Vai­kut­taa sil­tä että pelä­tään että yri­tyk­set vahin­gos­sa onnis­tui­si­vat tuot­ta­maan tehok­kaas­ti luon­no­no­lois­sa leviä­vän lajik­keen, vaik­ka ne eivät edes yri­tä tuot­taa luon­no­no­loi­hin — vaan pel­lol­le — sopeu­tu­via lajik­kei­ta, eivät­kä yri­tä mak­si­moi­da leviä­mis­ky­kyä — vaan satoisuutta.

    Siis: yri­tyk­set eivät opti­moi luon­no­no­loi­hin, eivät­kä leviä­mis­ky­kyä. Luon­non­kas­vit on evo­luu­tio opti­moi­nut luon­no­no­loi­hin, ja sel­viä­mis- ja leviämiskykyisiksi.

    Ja nyt sit­ten pelä­tään että kas­vin­la­jos­ta­ja onnis­tui­si lyö­mään evo­luu­tion saa­vu­tuk­set, vaik­kei edes pyri samaan suun­taan kuin evoluutio.

    Tot­ta­kai kas­vin­la­jos­ta­ja onnis­tuu tuot­ta­maan luon­non­kan­to­ja parem­min pel­to-oloi­hin sopeu­tu­nei­ta kas­ve­ja. Mut­ta tämä joh­tuu sii­tä että luon­nos­sa evo­luu­tio ei ole kas­ve­ja tähän suun­taan edes yrit­tä­nyt sopeuttaa.

    Minä en pitäi­si esi­mer­kik­si lähin­nä yhden yri­tyk­sen omis­ta­jia hyö­dyt­tä­viä omi­nai­suuk­sia lain­kaan yli­ver­tai­si­na evo­luu­tion tuot­ta­miin nähden”

    Aivan, joten mis­tä tulee se pel­ko että muo­ka­tut lajik­keen voit­tai­si­vat luon­non­kas­vit nii­den (siis luon­non­kas­vien) omis­sa kas­vu­ym­pä­ris­töis­sä? Tus­kin ihmi­sen jalos­ta­mat kotie­läi­met­kään pär­jäi­si­vät luon­non­va­rai­sil­le eläi­mil­le luon­no­no­lois­sa, luon­no­ne­läin­ten omas­sa ympä­ris­tös­sä. Ei vaik­ka nii­den gee­ne­jä muo­kat­tai­siin raas­kaam­mal­la­kin kädellä.

  62. az:

    Gee­ni­muun­te­lun suu­rim­mak­si ongel­mak­si näyt­tää jäl­leen ker­ran nouse­van se, kuin­ka suu­ry­ri­tyk­set voi­vat ahneuk­sis­saan käyt­tää val­taan­sa vää­rin ja haitallisesti.

    Onko tämä kui­ten­kaan ongel­ma mikä suo­ra­nai­ses­ti kos­kee geenimuuntelua?

    Onko se vali­di argu­ment­ti itse gee­ni­muun­te­lua vas­taan vai raja­pyyk­kien siirtämistä?

    Minus­ta sen täy­tyy olla argu­ment­ti gee­ni­muun­te­lua vas­taan kun­nes raja­pyy­kit saa­daan raa­hat­tua tasol­le, jos­sa vahin­gon teke­mi­nen (tai sii­hen pyr­ki­mi­nen) ei ole talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­vaa. Nykyi­nen tilan­ne ei aina­kaan maa­il­mal­la ole tämä. Suo­mes­ta en tie­dä, mut­ta vai­kea uskoa että lain­sää­tä­jäm­me oli­si­vat noin pal­jon edel­lä aikaansa.

    Vai­kei­ta aihei­ta lie­nee kan­nat­ta­vin­ta lähes­tyä prag­maat­ti­ses­ti. Sen sijaan että mie­ti­tään, voi­ko gee­ni­muun­te­lua osoit­taa abso­luut­ti­ses­ti pahak­si tai tuo­mit­ta­vak­si (tai vas­taa­vas­ti erin­omai­sek­si ja toi­vot­ta­vak­si), pitäi­si miet­tiä mit­kä sen sal­li­mi­sen seu­rauk­set käy­tän­nös­sä ovat — ottaen huo­mioon että maa­il­ma ja sii­nä elä­vät ihmi­set ovat sel­lai­sia kuin ovat — pidäm­me­kö näis­tä seu­rauk­sis­ta vai emme, ja mikä min­kä­kin ske­naa­rion toden­nä­köi­syys voi­si olla. Sit­ten asias­sa voi ede­tä kustannus/hyöty ‑arvioi­den poh­jal­ta kul­loi­sen­kin tilan­teen mukaan.

    Nykyi­ses­sä tilan­tees­sa en ensim­mäi­se­nä sal­li­si rajoi­tuk­se­ton­ta gee­ni­muun­te­lua, vaan pyr­ki­sin aluk­si kehit­tä­mään lain­sää­dän­nön tasol­le, jos­sa gee­ni­muun­te­lun sal­li­mi­ses­ta oli­si vähem­män toden­nä­köi­ses­ti hai­tal­li­sia seu­rauk­sia. Onko tämä nyt sit­ten argu­men­toin­tia gee­ni­muun­te­lun puo­les­ta vai sitä vas­taan? Pää­tä itse.

    Muu­ten, tuo jon­kun aiem­man kes­kus­te­li­jan (en enää löy­tä­nyt nopeal­la selaa­mi­sel­la, kuka se oli) anta­ma link­ki ver­ti­kaa­li­vil­je­lys­tä ilah­dut­ti aina­kin itseä­ni kovas­ti. Sys­tee­mi (jos se jos­kus saa­daan toi­mi­maan) vai­kut­taa sel­lai­sel­ta, jota voi­si hyö­dyn­tää gm-lain­sää­dän­nön suun­nit­te­lus­sa. Sul­je­tus­sa sys­tee­mis­sä vil­je­le­mäl­lä gm-aines ei saas­tut­tai­si maa­tiais­la­jik­kei­ta ja luon­non­va­rai­sia kas­ve­ja, joten aina­kin näis­tä huo­lis­ta voi­si pääs­tää irti. Oli­si­ko aivan lii­an rajua sal­lia gm-lajik­kei­den vil­je­ly ainoas­taan vf-sys­tee­meis­sä? Sil­loin saa­tai­siin vauh­tia näi­den sys­tee­mien kehit­te­lyyn ja mark­ki­noil­le­tu­loon. Se puo­les­taan oli­si monel­la taval­la, eikä vähi­ten poliit­ti­ses­ti, mie­len­kiin­tois­ta aikaa. 😀

    Art­tu­ri:

    Täl­lais­ten tagien välis­sä ole­va teks­ti näkyy WordPres­sis­sa lainattuna 

    (kun­han ottaa nuo yli­mää­räi­set väli­lyön­nit pois)

  63. ^Jahas, väli­lyön­nit eivät saat­ta­neet­kaan html-tage­ja näky­vil­le. Yri­te­tään vielä: 

    >blockquo­te> Lai­nat­ta­va teks­ti >/blockquote>

    , jos­sa kum­man­kin tagin ensim­mäi­nen merk­ki on oikeasti <

  64. @Anu:
    Iso osa nois­ta sitee­raa­mis­ta­si Lii­sa Kuusi­pa­lon esit­tä­mis­tä asiois­ta (esim. yksi gee­ni voi tuot­taa usei­ta pro­teii­ne­ja, gee­ni koos­tuu useis­ta pät­kis­tä, gee­nin ilme­ne­mi­nen riip­puu muis­ta gee­ni­tuot­teis­ta ym.) on aivan perus­kau­raa kai­kil­le asi­aan yli­opis­to­ta­sol­la pereh­ty­neil­le ihmi­sil­le. Nämä fak­tat kuten sadat muut asiat tulee ottaa huo­mioon, kun gee­ni­tek­no­lo­gi­aa teh­dään, oli sit­ten kyse kas­vin­ja­los­tuk­ses­ta tai esim. lää­ke­ke­hi­tyk­seen liit­ty­väs­tä gee­ni­tek­no­lo­gias­ta. Nämä Kuusi­pa­lon luet­te­le­mat tri­via­li­tee­tit eivät mil­lään tavoin todis­ta, että gee­ni­tek­no­lo­gia sovel­tui­si joten­kin eri­tyi­sen huo­nos­ti kas­vin­ja­los­tuk­seen. Näis­tä sitaa­teis­ta saa joten­kin sel­lai­sen käsi­tyk­sen, että gee­ni­tek­no­lo­gi­aa käyt­tä­vät kas­vin­ja­los­ta­jat oli­si­vat jotain idioot­te­ja, jot­ka eivät ymmär­rä alan­sa perus­asioi­ta. Asia ei tie­ten­kään ole näin.

  65. Sam­po Smo­lan­der, olen töis­sä tek­no­lo­gia-alal­la, enkä voi­si pär­jä­tä amma­tis­sa­ni jos vas­tus­tai­sin uusia tek­no­lo­gioi­ta. Minul­la oli jopa iPho­ne kun nii­tä ei vie­lä saa­nut Suomesta :-).

    Ei jokai­seen tek­no­lo­gia­kii­maan ole sil­ti pak­ko läh­teä ensim­mäis­ten jou­kos­sa mukaan, var­sin­kaan jos ris­ki on ole­mas­sa ja ris­kin toteu­tu­mi­sen kus­tan­nuk­set ovat suu­ret. Esi­mer­kik­si gee­ni­muun­te­luun on otet­tu useim­mis­sa Euroo­pan mais­sa pal­jon Suo­mea varo­vai­sem­pi kan­ta. Suo­men Euroo­pan lin­jas­ta poik­kea­va kan­ta joh­tuu lähin­nä poliit­ti­ses­ta suh­mu­roin­nis­ta, jos­ta saa makua seu­raa­mal­la nyt telkkaria.

    Suo­sit­te­len tutus­tu­mis­ta yllä mai­ni­tun Lii­sa Kuusi­pa­lon webi­si­vui­hin. Siel­tä löy­tyy kou­lu­te­tun tut­ki­jan läh­de­viit­teil­lä varus­tet­tua tut­ki­mus­ta aihees­ta, jos­ta on vai­ke­aa saa­da muu­ta kuin myön­teis­tä propagandaa.

    Ver­kos­ta löy­tyy kasa­päin doku­men­toi­tu­ja tapauk­sia, jois­sa sie­men­vil­ja on levin­nyt tuu­len muka­na luon­toon. Lie­nee jopa kym­me­niä ellei sato­ja tapauk­sia, jois­sa yksit­täi­nen yri­tys, Mon­san­to, on haas­ta­nut täl­lai­ses­sa tapauk­ses­sa vil­je­li­jän oikeu­teen lait­to­mas­ta sie­men­vil­jan käytöstä.

    Jos väi­tät, että tätä ns. kon­ta­mi­naa­tio­ta ei tapah­du ollen­kaan, tai­dat jää­dä aika yksin. En ole kuul­lut että hur­jim­mat­kaan gee­ni­muun­te­lu­kii­mai­set ihmi­set väit­täi­si­vät ettei kon­ta­mi­naa­tio­ta tapah­du lain­kaan. Kyse on sii­tä, kuin­ka suur­ta kon­ta­mi­naa­tio on, ja aiheut­taa­ko se jon­kin­lai­sen ris­kin, ja jos aiheut­taa, niin mitä sitten.

    Jos teh­täi­siin oikea ris­ki­kar­toi­tus, pal­jas­tui­si heti että ris­ki on todel­li­nen. Sik­si ris­ki­kar­toi­tus­ta ei halu­ta teh­dä. Uut­ta tek­no­lo­gi­aa käyt­töö­no­tet­taes­sa ris­ki­kar­toi­tus on aina aivan nor­maa­li käytäntö.

    Käy­tän­nön seu­raus tulee ole­maan, että useim­mil­la alueil­la ei-gee­ni­muun­nel­tu ja luo­mu­vil­je­ly tulee käy­tän­nös­sä mah­dot­to­mak­si. Gee­ni­muun­te­lua väki­sin Suo­meen tuo­vat tie­tä­vät tämän todek­si. Heil­le se on yhden­te­ke­vää. Joka tapauk­ses­sa kyse on demo­kraat­ti­sen pro­ses­sin ohittamisesta.

    Edus­kun­ta on anta­nut samoil­le tahoil­le teh­tä­väk­si huo­leh­tia lain­sää­dän­nöl­li­ses­ti sii­tä, että taval­li­nen ja luo­mu­vil­je­ly voi jat­kua enti­sel­lään. Täs­sä on siis suo­ra ris­ti­rii­ta Edus­kun­nan anta­man teh­tä­vän ja todel­lis­ten toi­mien välillä.

  66. Yhdyn Rotwan­gin kom­ment­tiin Lii­sa Kuusi­pa­lon kri­tii­kis­tä; sii­nä oli läjä kaik­kien tie­dos­sa ole­via perus­asioi­ta ja osin van­hen­tu­nei­ta tek­ni­siä seik­ko­ja. Kuusi­pa­lon mai­nit­se­mat modu­laa­ri­set ja osin pääl­lek­käi­set gee­nit on tun­net­tu 70-luvul­ta alkaen. Gee­nin käsi­tet­tä on sit­tem­min laa­jen­net­tu perus­ta­val­la taval­la aivan vii­me vuo­si­na­kin (esim. RNA interference).

    Anu lai­na­si Lii­sa Kuusipaloa:
    “Gee­ni­pa­ket­tia ei osa­ta lii­ma­ta vas­taa­not­ta­jaan, eikä etsiä sil­le sopi­vaa koh­taa. Se tun­ge­taan soluun ja toi­vo­taan että se toimii.”

    Tämä ei pidä paik­kaan­sa. En tie­dä kuin­ka van­ha alku­pe­räi­nen teks­ti on, mut­ta monil­le lajeil­le on ollut jo pit­kään ole­mas­sa mene­tel­mät, joil­la nii­den peri­mään voi­daan ohja­tus­ti halut­tuun koh­taan liit­tää DNA:ta. Mones­ti tut­ki­muss­so­vel­luk­sis­sa näin ei teh­dä, kos­ka hel­pom­mil­la­kin kei­noil­la pär­jä­tään, mut­ta mah­dol­li­suus on ole­mas­sa. Esim. hii­ren alkios­ta voi­daan mikä tahan­sa gee­ni ohja­tus­ti inak­ti­voi­da ja tuot­taa yksi­lö, jos­sa ko. gee­ni ei toi­mi. Maa­il­mal­la on kas­va­tet­tu laa­jo­ja hii­ri­kan­ta­ko­koel­mia, jois­sa on yksi ker­ral­laan kukin gee­ni ‘tär­vel­ty’ (kaik­ki eivät tie­tys­ti ole elinkelpoisia).

  67. Huo­no Eko­no­mi kirjoitti:

    Ver­kos­ta löy­tyy kasa­päin doku­men­toi­tu­ja tapauk­sia, jois­sa sie­men­vil­ja on levin­nyt tuu­len muka­na luon­toon. Lie­nee jopa kym­me­niä ellei sato­ja tapauk­sia, jois­sa yksit­täi­nen yri­tys, Mon­san­to, on haas­ta­nut täl­lai­ses­sa tapauk­ses­sa vil­je­li­jän oikeu­teen lait­to­mas­ta sie­men­vil­jan käytöstä. 

    Olet toki oikeas­sa että vil­ja levi­ää lähia­lueil­le, mut­ta se levi­ää toi­sil­le vil­ja­pel­loil­le, ei (juu­ri­kaan) vil­liin luon­toon. Vil­ja ei muu­tu mik­si­kään super­val­loit­ta­ja­la­jik­si joka val­taa maat ja man­nut. Se pysyy kil­tis­ti vil­ja­pel­loil­la, ja muu luon­to jää rauhaan.

    Kysees­sä ei ole uhka luon­non­va­rai­sil­le eko­sys­tee­meil­le, kysees­sä on uhka naa­pu­ri­pel­to­jen viljelijöille.

    Ja tämä­kin uhka on luon­teel­taan juri­di­nen. Wiki­pe­dia ker­too samaa kuin sinä­kin, että Mon­san­to on onnis­tu­nut vaa­ti­maan kor­vauk­sia viat­to­mien vil­je­li­jöi­den sados­ta, kun vil­je­li­jöi­den pel­loil­le on lähia­lueil­ta levin­nyt Mon­san­ton kehit­tä­miä lajikkeita.

    http://en.wikipedia.org/wiki/Monsanto#As_plaintiff

    Mut­ta täl­lä ei ole mitään teke­mis­tä gee­ni­tek­nii­kan kans­sa. Ihan samal­la lail­la Mon­sa­ton voi­si teh­dä kiusaa, vaik­ka Mon­san­ton lajik­keet oli­si tuot­tet­tu perin­tei­sin mene­tel­min ris­teyt­tä­mäl­lä (ilman gee­ni­tek­niik­kaa). Mon­san­to voi­si sil­loin­kin vaa­tia yksi­noi­keuk­sia noi­hin lajik­kei­siin, ja oikeus­jär­jes­tel­mä oli­si täl­lai­sel­le hyväk­si­käy­töl­le ihan yhtä altis.

    Mon­san­to näem­mä myös lob­baa sel­lais­ten lakien puo­les­ta, että maa­han­tuo­taes­sa tul­li tar­kis­tai­si onko maan­tu­le­vas­sa ruoassa/rehussa Mon­san­ton soi­ja­la­jik­kei­ta. Ja myös, että Mon­san­to sai­si nos­taa vil­je­li­jöil­tä “teki­jä­noi­keus­kor­vauk­sia” sadon­kor­juun yhtey­des­sä, eikä siemenkaupan.

    Jos laki mah­dol­lis­taa täl­lai­set puu­hat, vika on lais­sa, ja se on laki joka pitää kor­ja­ta. Mon­san­to pys­tyi­si var­mas­ti har­joit­ta­maan agres­sii­vis­ta lii­ke­toi­min­ta­mal­li­aan myös ilman gee­ni­tek­niik­ka, perin­tei­sem­pään kas­vin­ja­los­tuk­seen perus­tuen. Gee­ni­tek­nii­kan kiel­tä­mi­nen ei tähän ongel­maa auta.

  68. Eli­na:

    Itse teen eron toi­sen ihmi­sen tahal­li­sen vahin­goit­ta­mi­sen ja syn­nyn­näi­sen vam­man välillä. 

    Kir­joi­tit käy­tän­nös­sä vamman/sairauden ole­te­tus­ta jalos­ta­vas­ta vai­ku­tuk­ses­ta käyt­täen Haw­kin­gia (huo­no­na) esi­merk­ki­nä. Itse var­hais­lap­suu­des­ta asti sano­taan­ko kes­ki­vai­keas­ti vam­mai­se­na minun täy­tyy tode­ta, etten pys­ty löy­tä­mään sano­ja, joil­la pys­tyi­sin vies­tit­tä­mään täy­sin kuin­ka poh­jat­to­man type­rä­nä tuo­ta nimen­omais­ta aja­tus­ta pidän.

    Lap­si ei ole minun maa­il­mas­sa­ni van­hem­pien­sa omai­suut­ta johon han­ki­taan omi­nai­suuk­sia kuin auton sisustukseen. 

    Eli näke­myk­sem­me ovat täy­sin vas­tak­kai­set. Hyväk­sy­kääm­me se! 

    En ymmär­rä miten väl­tet­tä­vis­sä ole­van fataa­lin sai­rau­den tai vai­kean vam­man vält­tä­mi­nen ver­tau­tuu nah­ka­pää­lys­tei­siin, mut­ta jos nyt vält­tä­mät­tä haluat käyt­tää “omaisuus”-sanaa niin ennem­min sit­ten van­hem­pien­sa kuin hal­li­tuk­sen ja sen vir­ka­mies­ten omai­suut­ta. Jäl­kim­mäi­nen on ollut perin­tei­ses­ti pahim­pien tota­li­taa­ris­ten dik­ta­tuu­rien tunnusmerkkejä.

    (Kah­teen vii­mei­seen lai­nat­tuun lausee­seen ei huomauttamista)

  69. Mik­ko H: Mik­si tei­dän gee­ni­muun­te­lu­kii­mais­ten pitää muun­nel­la totuut­ta tie­teen etenemisestä? 

    Esi­mer­kik­si ns. “junk DNA”:ksi mai­nit­tu­jen aluei­den vai­ku­tus rapor­toi­tiin ensim­mäi­sen ker­ran 2002, ja se levi­si popu­laa­ri­tie­teel­li­siin leh­tiin vas­ta jos­kus 2000 luvun puo­len välin jäl­keen, ei 70-luvulla.

    http://www.eurekalert.org/pub_releases/2002–05/uomh-pop051002.php

    Eivät edes gee­ni­muun­te­lua kan­nat­ta­vat tut­ki­jat keh­taa enää väit­tää, ettei­kö esi­mer­kik­si tuol­la “junk DNA”:lla oli­si vai­ku­tus­ta. Gee­ni­muun­te­lua kan­nat­ta­vien uskot­ta­vuus täs­sä kes­kus­te­lus­sa kär­sii pahas­ti tuol­lai­ses­ta totuu­den muuntelusta.

    Mut­ta se ei ole ihme, kos­ka heti seu­raa­vas­sa lausees­sa kui­ten­kin osoi­tat, että tie­to­si on juu­ri­kin peräi­sin siel­tä 70-luvul­ta, kun väi­tät gee­ne­jä voi­si siir­tää tuos­ta vaan.

    Juu­ri tuon “junk DNA:n” vai­ku­tus peri­mään ja gee­nien yhteis­vai­ku­tuk­set ovat syi­tä mik­si yksit­täi­siä gee­ne­jä ei voi tuos­ta vaan siir­tää eliöl­tä toi­sel­le ilman ennus­ta­mat­to­mia ja tun­te­mat­to­mia sivu­vai­ku­tuk­sia. Tot­ta kai itse siir­to­tek­no­lo­gia on yhä ole­mas­sa. Mut­ta ei se ole point­ti, jon­ka Lii­sa tuo aina­kin esi­tyk­sis­sään hyvin esille.

    Sam­po Smo­lan­der: Kyl­lä, mut­ta sil­ti tuo­ta­kaan paten­toin­tia­si­aa ei ole halut­tu Suo­men laki­val­mis­te­lus­sa ottaa huo­mioon, vaik­ka sii­tä ovat useat tahot maininneet.

    Tämä on vain yksi lukui­sis­ta esi­mer­keis­tä miten totuut­ta muun­ta­mal­la ja muil­la epä­de­mo­kraat­ti­sil­la kei­noil­la gee­ni­muun­te­lua yri­te­tään tuo­da Suo­meen keit­tiön kaut­ta sisään. Luu­li­sin, että jos kri­tiik­ki otet­tai­siin asial­li­ses­ti huo­mioon, vas­tus­tus oli­si pal­jon vähäisempää.

    Sii­nä olet kyl­lä vähän vää­räs­sä, ettei­kö ongel­ma kos­ki­si nime­no­maan gee­ni­muun­nel­tu­ja lajik­kei­ta. Luon­nos­sa kas­va­neil­le ja jalos­te­tuil­le lajik­keil­le ei nimit­täin ole myön­net­ty patent­te­ja. Täl­le on ihan kau­pal­li­set käy­tän­nön syyt.

    En tie­dä voi­ko Suo­mes­sa tai Euroo­pas­sa vie­lä gee­ni­muun­nel­tu­ja lajik­kei­ta tuol­la taval­la paten­toi­da, mut­ta Euroo­pan lin­ja paten­toin­tiin on ollut maa­il­man­laa­juis­ta paten­toin­tia edis­tä­vä, joten tämä var­mas­ti lii­te­tään eri­lai­siin kauppasopimuksiin.

    Kysy­mys ei siis ole miten­kään irral­li­nen gee­ni­muun­te­lus­ta. Jos tätä asi­aa ei lukuis­ten mui­den asioi­den lisäk­si ote­ta huo­mioon, vas­tus­tus gee­ni­muun­te­lun osal­ta tulee ole­maan niin kovaa ettei sitä tul­la Suo­mes­sa lail­lis­ta­maan kai­kes­ta ven­koi­lus­ta huolimatta.

    Ei pidä paik­kaan­sa, että gee­ni­muun­nel­lut lajik­keet leviä­vät vain “vil­ja­pel­loil­le”. Käy­tin sanaa vil­ja­pel­to, joka on hie­man har­haan­joh­ta­va. Esi­mer­kik­si Suo­meen halut­tai­siin ensim­mäi­se­nä luvat gee­ni­muun­nel­lul­le peru­nal­le ja koi­vul­le. Suo­mes­sa koi­vu kas­vaa met­säs­sä eikä viljapellolla.

    Monien lajik­kei­den on havait­tu pölyt­ty­neen kym­me­nien kilo­met­rien pää­hän, joten edes sil­lä ei ole pal­jon mer­ki­tys­tä että lajik­keet leviä­vät vain “pel­loil­le”. Ei sil­lä­kään ole mitään mer­ki­tys­tä, että gee­ni­muun­te­lus­sa ei pyri­tä mak­si­moi­maan leviä­mis­tä. Ongel­ma on sii­nä, että leviä­mis­tä ei kye­tä estä­mään, kos­ka se on yksi lajin perus­o­mi­nai­suuk­sis­ta. Kyl­lä sinun pitäi­si bio­lo­gi­na tämä tietää.

    Kun sop­paan lisä­tään kym­me­niä vuo­sia aikaa, kon­ta­mi­naa­tio levi­ää ja kas­vaa hil­jal­leen yli koko Suo­men, ellei sitä eset­tä. Gee­ni­muun­te­lus­ta vapaa luo­mu­vil­je­ly käy siten mah­dot­to­mak­si vii­meis­tään kym­me­nien vuo­sien kulues­sa vaik­ka meil­lä oli­si kym­me­nien kilo­met­rien levyi­set varoa­lu­eet. Sinän­sä gee­ni­muun­te­lu­kii­mai­set minis­te­riöt eivät ole halun­neet edes puhua mis­tään varoa­lueis­ta eikä luo­mul­le kes­ki­te­tyis­tä laa­jem­mis­ta alueis­ta, jot­ka ovat molem­mat ris­kien­hal­lin­ta­me­net­te­lyi­tä jot­ka ovat muu­al­la maa­il­mas­sa arkipäivää.

    Tämä­hän oli kui­ten­kin vain yksi kuu­des­ta esit­tä­mäs­tä­ni kri­tii­kis­tä, ja täs­tä­kin jou­dut ham­mas­ta kiris­täen myön­tä­mään että olen oikeassa.

    Jos suh­tau­tu­mi­nen kri­tiik­kiin oli­si asial­li­sem­paa eikä noin aggres­sii­vis­ta, mei­dän taval­lis­ten kan­sa­lais­ten oli­si hel­pom­pi luot­taa sii­hen, että täs­sä aje­taan hei­dän etu­aan eikä vain tek­no­lo­gia­kii­mas­sa halu­ta tuo­da väki­sin uusin­ta tek­no­lo­gis­ta inno­vaa­tio­ta jon­ka mak­su­mie­hik­si me veron­mak­sa­jat joudumme.

  70. Onnek­si län­si­mai­nen ihmis­kun­ta on ollut tek­no­lo­gia­kii­mas­sa. Muu­toin me yhä kat­se­li­sim­me tau­ti­si­na ja lyhy­ti­käi­si­nä nii­tä var­jo­ja Pla­to­nin luo­lan sei­näl­tä. Sinun kri­tiik­ki­si, niin pal­jon kuin sii­nä omas­sa mer­ki­tys­tyh­jiös­sään val­ta­vis­ta lii­oit­te­luis­taan huo­li­mat­ta point­tia onkin, on muu­ten yhtä tyh­jän kans­sa sen rin­nal­la, että ihmis­kun­nal­la tulee täl­lä vuo­si­sa­dal­la ole­maan kas­va­va näl­kä, ja esi­mer­kik­si jo nyt lähi­vuo­sil­le Itä-Afrik­kaan ennus­te­taan mah­dol­lis­ta krii­siä vesi­pu­lan ja kui­vu­mi­sen joh­dos­ta. Sik­si me emme toi­vot­ta­vas­ti rik­kai­den län­si­maa­lais­ten maa­il­man­ha­laa­jien (mis­sä maa­il­ma on yhtä kuin hei­dän rak­kaat aat­teen­sa) iden­ti­tee­til­li­sis­tä ja ideo­lo­gi­sis­ta syis­tä läh­de enti­ses­tään suit­se­maan sitä kehi­tys­tä, joka voi­si muun ohes­sa tuot­taa nii­tä kui­vien aluei­den run­sas­sa­toi­sia lajik­kei­ta. Mon­san­toa voi­daan kyl­lä rökit­tää myö­hem­min­kin. Samas­sa hen­ges­sä kuin AIDS-paten­teis­ta­kin on jo pääs­ty aiem­paa parem­paan tilanteeseen.

    Olet nyt irroit­ta­nut kri­tiik­ki­si laa­jem­mis­ta koko­nai­suuk­sis­ta. Vas­taa­val­ta poh­jal­ta voi­si argu­men­toi­da, ettei mätää ham­mas­ta kan­na­ta pois­taa, kos­ka pois­to tekee kipeää.

  71. Huo­nol­le Ekonomille:
    Tuo sinun link­kaa­ma­si tut­ki­mus LINE-ele­men­teis­tä (Long inters­per­sed repe­ti­ti­ve ele­ments) ei lii­ty miten­kään sii­hen vuo­si­kym­me­niä tie­det­tyyn tosia­si­aan, että gee­nit ovat modu­laa­ri­sia. Ne koo­daa­mat­to­mat pät­kät (int­ro­nit) jot­ka gee­ni­tuot­tees­ta sil­mu­koi­daan pois eivät ole mitään LINE-toistosekvenssiä.

  72. Ruu­an riit­tä­vyy­den kan­nal­ta GMO ei ole Suo­mes­sa ollen­kaan vält­tä­mä­tön. Koko maa­il­man mit­ta­kaa­vas­sa asia voi olla toi­sin, kuten Nobel-pal­kit­tu Nor­man Bor­laug­kin on sano­nut. Suo­men ongel­ma on ruu­an hin­ta. Jos kulut­ta­jat siir­ty­vät osta­maan hal­po­ja ulko­mai­sia GMO-tuot­tei­ta (GMO:n tar­koi­tus­han on tuot­taa taval­la tai toi­sel­la hal­vem­mal­la elin­tar­vik­kei­ta), niin ei ole pal­jon väliä, onko nii­tä Suo­mes­sa kas­vus­sa tai ei. Eli kulut­ta­ja on kunin­gas täs­sä­kin asias­sa. Toki myös oli­go­po­lis­ti­sil­la kau­pan kes­kus­liik­keil­lä on vai­ku­tus­ta asiaan.

  73. Elina:“Lapsi ei ole minun maa­il­mas­sa­ni van­hem­pien­sa omai­suut­ta johon han­ki­taan omi­nai­suuk­sia kuin auton sisustukseen.”

    Ei se ole minus­ta­kaan van­hem­pien omai­suut­ta, mut­ta se on ihan yhtä vähän minis­te­rien tai mui­den kan­sa­lais­ten omaisuutta.

    Sen sijaan van­hem­mat omis­ta­vat täy­sin pää­tök­sen­sä teh­dä lap­sia ja myös val­lan sii­hen mil­lai­sia lap­sia tekevät.

  74. Huo­nol­le Eko­no­mil­le: En ole sano­nut kan­nat­ta­va­ni ravin­to­kas­vien gee­ni­ma­ni­pu­laa­tio­ta. Bio­tie­tei­den alal­la työs­ken­te­le­vä­nä yri­tin puut­tua epä­tark­koi­hin tai suo­ras­taan har­haan­joh­ta­viin argu­ment­tei­hin. Suh­tau­dun tek­nii­kan käyt­töön nykyi­sel­lään suu­rel­la varauk­sel­la. Gee­ni­tek­nii­kal­la var­maan­kin voi­tai­siin oikeas­ti paran­taa ravin­non mää­rää ja laa­tua maa­il­mas­sa, mut­ta käy­tän­nös­sä lop­pu­tu­le­ma Mon­san­to­jen ja kump­pa­nei­den toi­min­nas­ta on jotain muuta.

    Havain­to, että euka­ry­oot­ti­gee­nit koos­tu­vat useis­ta koo­daa­vis­ta (ekso­nit) ja ei-koo­daa­vis­ta (int­ro­nit) pät­kis­tä ja että solu yhdis­tää koo­daa­vat alu­eet jat­ku­vak­si sekvens­sik­si RNA-tasol­la, jul­kais­tiin vuon­na 1978 ja teki­jät sai­vat työs­tään Nobel-pal­kin­non 90-luvun alus­sa. Ei-koo­daa­van sekvens­sin mää­rää on arvioi­tu 70-luvul­ta alkaen sitä mukaa kun dataa, siis geno­mis­ta DNA-sekvens­siä, on eri eliöis­tä jul­kais­tu. ‘Junk DNA’ on alus­ta asti ollut ter­mi­nä har­haan­joh­ta­va, min­kä kaik­ki mis­tään kär­ryil­lä ole­vat mole­kyy­li­bio­lo­git ovat kyl­lä aina tajun­neet. Nimi ‘junk’ (=roju) on alun­pe­rin annet­tu tie­toi­se­na sii­tä, että ei-koo­daa­van sekvens­sin mer­ki­tys­tä ei yksin­ker­tai­ses­ti ymmär­ret­ty. DNA:n yllä­pi­tä­mi­nen on eliöl­le ener­geet­ti­ses­ti kal­lis­ta, eikä mas­sii­vi­nen mää­rä ei-koo­daa­vaa DNA:ta oli­si evo­luu­tios­sa säi­ly­nyt, ellei sii­tä oli­si eliöl­le jotain valin­tae­tua. Sit­tem­min ei-koo­daa­van DNA:n toi­min­nas­ta on opit­tu pal­jon­kin, eivät­kä nämä­kään asiat kaik­ki ole mitään 2000-luvun uutuuksia.

    Kun kun kir­joi­tin, että nyky­ään eri eliöi­den peri­mään voi­daan koh­dis­te­tus­ti liit­tää vie­ras­ta DNA:ta, tar­koi­tin puh­taas­ti DNA:n leik­kaa-lii­maa ‑ope­raa­tio­ta. Sel­vää on, että syn­ty­neel­lä kon­struk­tiol­la voi olla odot­ta­mat­to­mia omi­nai­suuk­sia ja että lii­tos­koh­dan lähi­maas­ton ei-koo­daa­vat alu­eet voi­vat vai­kut­taa sen toi­min­taan enna­koi­mat­to­mil­la tavoil­la. Tämän takia­han GMO-kas­ve­ja tes­tail­laan ja nii­den omi­nai­suuk­sia tut­ki­taan. Kuusi­pa­lon lai­na­tus­sa teks­tis­sä annet­tiin ymmär­tää, että kaik­ki siir­to­gee­nit ovat joko geno­min ulko­puo­li­sia epä­va­kai­ta raken­tei­ta tai liit­ty­vät geno­miin umpi­mäh­kään, mikä ei pidä paikkaansa.

  75. Huo­no Eko­no­mi kirjoitti:

    Luon­nos­sa kas­va­neil­le ja jalos­te­tuil­le lajik­keil­le ei nimit­täin ole myön­net­ty patentteja. 

    Jalos­te­tuil­le lajik­keil­le ei myön­ne­tä patent­tia, vaan kas­vin­ja­los­ta­ja­noi­keus joka ajaa olen­nai­ses­ti saman asian kuin patent­ti: Kas­vin­ja­los­ta­ja­noi­keus on yksi­noi­keus käyt­tää kas­vi­la­ji­ket­ta ammat­ti­mai­ses­ti hyväksi.

    http://www.laki24.fi/imma-toiminimi-yksinoikeus.html
    http://en.wikipedia.org/wiki/Plant_breeders’_rights

  76. TimoT:

    Ruu­an riit­tä­vyy­den kan­nal­ta GMO ei ole Suo­mes­sa ollen­kaan vält­tä­mä­tön. Koko maa­il­man mit­ta­kaa­vas­sa asia voi olla toi­sin, kuten Nobel-pal­kit­tu Nor­man Bor­laug­kin on sanonut.

    Olen asu­nut kehi­tys­maas­sa. Siel­lä ero kehi­ty­syh­teis­työn juh­la­pu­hei­den ja käy­tän­nön välil­lä tuli kivu­li­aan sel­väk­si. Jat­ku­vas­ti hyvää tar­koit­ta­vat jär­jes­töt sai­vat aikaan kai­ken­lais­ta tuhoa tuo­mal­la sin­ne tek­no­lo­gi­aa, joka toi­mi hyvin koti­maas­sa, mut­ta aiheut­ti pai­kal­li­seen ympä­ris­töön tuo­tu­na katastrofin.

    Esi­merk­ki: Köy­him­mis­sä mais­sa ener­gian­ku­lu­tuk­ses­ta jopa 95% saat­taa tul­la puun polt­ta­mi­ses­ta. Monil­la alueil­la puu­ta haka­taan lii­kaa polt­to­puuk­si. Kun tätä jat­ke­taan tar­peek­si pit­kään, maa muut­tuu aavi­kok­si ja met­sä­alu­eet vähe­ne­vät. Täl­lä on taas puo­les­taan eri­lai­sia ikä­viä kerrannaisvaikutuksia.

    Sik­si jot­kut ovat saa­neet hyvän idean istut­taa uut­ta puu­ta polt­to­puuk­si. Lajik­keik­si on valit­tu sel­lai­sia, jot­ka kas­va­vat nopeas­ti. Eri­tyi­ses­ti euca­lyp­tus on ollut suo­sit­tu. Euca­lyp­tuk­sen ongel­ma on vain se, että nopea kas­vu vaa­tii pal­jon vet­tä ja ravin­tei­ta alueil­la joil­la sitä ei ole. Joten euca­lyp­tus imee itseen­sä kaik­ki resurs­sit, saa­den aikaan lopul­ta suu­rem­paa tuhoa kuin että nii­tä ei oli­si edes istutettu.

    Kaa­va on aina sama. Lau­ma hyvää tar­koit­ta­via ihmi­siä tulee jon­kun uuden inno­vaa­tion kans­sa ja kuvit­te­lee, että koko maa­il­ma on pelas­tet­tu kun vain tämä otet­tai­siin käyt­töön. Kun kädes­sä on vasa­ra, kaik­ki näyt­tää nau­lal­ta. It-alal­la tätä ilmiö­tä kuva­taan hype-käy­räl­lä (Google: Gart­ner Hype Cycle).

    Täs­tä on hie­no sanon­ta­kin, joka ei oikein kään­ny suo­mek­si: “When you want to do somet­hing for some­bo­dy, you usual­ly end up doing it to them.”

    On huvit­ta­vaa myös huo­ma­ta, että ne ihmi­set jot­ka yrit­tä­vät käyt­tää tätä kehi­tys­maa-argu­ment­tia, eivät kos­kaan ole sel­lai­sia ihmi­siä, joi­ta kehi­ty­syh­teis­työ muu­ten oikeas­ti kiin­nos­tai­si pät­kää­kään. Kyse onkin tun­tei­siin vetoa­vas­ta oppor­tu­nis­mis­ta, jol­la yri­te­tään mani­pu­loi­da ihmi­siä kan­nat­ta­maan gee­ni­muun­te­lua. Jos gee­ni­muun­te­lua ei voi­da kan­nat­taa tie­teel­li­sin asia-argu­men­tein, niin jotain on pielessä.

    Ja jos kat­soo min­kä­lai­sia gee­ni­muun­nok­sia Mon­san­ton kal­tai­set yri­tyk­set ovat todel­li­suu­des­sa teh­neet, niin mel­kein kaik­ki kos­ke­vat kas­vis­myrk­ky­jen sie­to­ky­vyn kas­vat­ta­mis­ta. Eli kas­ve­ja muun­nel­laan, jot­ta nii­hin voi­daan pum­pa­ta yhä enem­män myrk­ky­jä, vaik­ka gee­ni­muun­te­lua perus­tel­tiin juu­ri päin­vas­tai­sil­la sei­koil­la! On aika­moi­nen men­taa­li­nen hyp­py kuvi­tel­la Mon­san­ton ole­van rat­kai­su maa­il­man ruokapulaan.

    Mik­ko H:

    Kun kun kir­joi­tin, että nyky­ään eri eliöi­den peri­mään voi­daan koh­dis­te­tus­ti liit­tää vie­ras­ta DNA:ta, tar­koi­tin puh­taas­ti DNA:n leik­kaa-lii­maa ‑ope­raa­tio­ta. Sel­vää on, että syn­ty­neel­lä kon­struk­tiol­la voi olla odot­ta­mat­to­mia omi­nai­suuk­sia ja että lii­tos­koh­dan lähi­maas­ton ei-koo­daa­vat alu­eet voi­vat vai­kut­taa sen toi­min­taan enna­koi­mat­to­mil­la tavoil­la. Tämän takia­han GMO-kas­ve­ja tes­tail­laan ja nii­den omi­nai­suuk­sia tut­ki­taan. Kuusi­pa­lon lai­na­tus­sa teks­tis­sä annet­tiin ymmär­tää, että kaik­ki siir­to­gee­nit ovat joko geno­min ulko­puo­li­sia epä­va­kai­ta raken­tei­ta tai liit­ty­vät geno­miin umpi­mäh­kään, mikä ei pidä paikkaansa.

    Juu­ri samaa tar­koi­tin itse­kin: leik­kaa ja lii­maa pääl­li­sin puo­lin “toi­mii”, mut­ta seu­rauk­set voi­vat olla ennakoimattomia. 

    Olen kes­kus­tel­lut asias­ta lyhyes­ti jos­kus myös Lii­sa Kuusi­pa­lon kans­sa. Sen kes­kus­te­lun poh­jal­ta kuvit­te­li­sin Lii­san ymmär­tä­vän asian myös samal­la taval­la. Lai­nat­tu teks­ti on kyl­lä hie­man epä­sel­väs­ti kir­joi­tet­tu. Saa­tan tie­tys­ti olla vää­räs­sä­kin Lii­san mie­li­pi­teen suh­teen. Tun­tuu vähän tur­hal­ta väi­tel­lä asiayh­tey­des­tään irro­tet­tu­jen yksit­täis­ten lausei­den merkityksestä.

    Minä­kään en kate­go­ri­ses­ti vas­tus­ta gee­ni­muun­te­lua. Esi­mer­kik­si peri­mä­ko­kei­siin perus­tu­vaa jalos­tus­ta teh­dään jo nyt, ja se on tur­val­li­sem­pi gee­ni­muun­te­lun muo­to ja se voi­daan sal­lia jat­kos­sa­kin. Ei sekään suin­kaan ris­ki­tön­tä ole.

    Olen ollut raken­ta­mas­sa ja myös tes­taa­mas­sa komplek­si­sia ohjel­mis­to­ja. Alal­la on opit­tu kan­ta­pään kaut­ta aika pal­jon täl­lais­ten jär­jes­tel­mien tes­taa­mi­ses­ta ja minus­ta vai­kut­taa, että opit eivät ole vie­lä valu­neet tuon­ne gee­ni­muun­te­lun puo­lel­le. On ilmi­sel­vää, että kas­vi on moni­mut­kai­nen jär­jes­tel­mä, tuol­lai­seen teh­dyn muu­tok­sen kat­ta­va tes­taa­mi­nen on mahdotonta.

    Vaih­toeh­to­ja on vain yksin­ker­tai­ses­ti lii­kaa, voi­daan puhua kom­bi­na­to­ri­ses­ta räjäh­dyk­ses­tä. Vai­ku­tuk­set voi­vat näkyä vas­ta jon­kun muun gee­ni­muu­tok­sen kans­sa pal­jon myöhemmin.

    Aivan eri­tyi­ses­ti labo­ra­to­rios­sa ei voi­da tut­kia, mitä ihmi­sen eli­mis­tös­sä tapah­tuu kun tuol­lais­ta ruo­kaa syö­dään. Käy­tän­nös­sä­hän vai­ku­tuk­set voi­vat näkyä vas­ta vuo­sien jäl­keen eri­lai­si­na tau­tien lisään­ty­nei­nä ris­kei­nä jne.

    Lii­san webi­si­vuil­ta löy­tyy link­ke­jä tut­ki­muk­siin, jois­sa on löy­det­ty eri­lai­sia mitat­ta­via muu­tok­sia eläi­mis­tä, jot­ka käyt­tä­vät gee­ni­muun­nel­tua ravin­toa. Ja on muis­tet­ta­va, että täl­lai­sen eläi­men käyt­tä­mi­nen ihmis­ra­vin­to­na voi taas puo­les­taan vai­kut­taa ihmi­seen jne. ad infi­ni­tum. Tämä maa­il­ma on moni­mut­kai­nen ja kaik­ki vai­kut­taa kaik­keen, vaik­ka gee­ni-insi­nöö­ri haluai­si väit­tää muuta.

    Kos­ka asioi­ta ei pys­ty­tä tes­taa­maan täy­del­li­ses­ti, käy­tän­nös­sä nyt on jo osit­tain käyn­nis­sä mas­sii­vi­nen ihmis­koe, jon­ka volyy­mia halu­taan kasvattaa.

    Olen sil­ti asian suh­teen aika prag­maat­ti­nen. Minus­ta gee­ni­muun­te­lun tut­ki­muk­seen tulee jat­kos­sa­kin panos­taa tutkimusmäärärahoja. 

    Minus­ta tämä ris­ki ei ole vält­tä­mät­tä edes syy kate­go­ri­ses­ti kiel­tää gee­ni­muun­nel­tua ruo­kaa. Ihmi­sil­le on sil­ti minus­ta taat­ta­va jat­kos­sa­kin halu­tes­saan oikeus olla osal­lis­tu­mat­ta tähän mas­sii­vi­seen ihmiskokeeseen.

    Sik­si kaik­ki gee­ni­muun­nel­tu ruo­ka on mer­kit­tä­vä. Kaik­kien uusien gee­ni­muun­te­lun käyt­töön­o­ton mukaa­naan tuo­mien kus­tan­nus­ten täy­tyy lan­ge­ta gee­ni­muun­te­lua har­joit­ta­vien yri­tys­ten mak­set­ta­vak­si. Jos ker­ran gee­ni­muun­te­lus­ta on mas­sii­vi­set talou­del­li­set edut, niin tämä ei ole mikään ongel­ma. Niin ei saa käy­dä, että gee­ni­muun­te­lua ruo­ka­tuo­tan­toa sub­ven­toi­daan lait­ta­mal­la kus­tan­nuk­set jon­kun muun mak­set­ta­vak­si, ja sit­ten tees­ken­nel­lään että on saa­vu­tet­tu kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti jotain etua.

    Ihmi­sil­lä on ruo­kaan erit­täin intii­mi ja emo­tio­naa­li­nen suh­de. Niin kau­an kuin ihmi­set yri­te­tään saat­taa väki­pa­kol­la ja salaa osal­lis­tu­maan tähän mas­sii­vi­seen ihmis­ko­kee­seen, vas­tus­tus tulee ole­maan niin anka­raa että gee­ni­muun­te­lua ei tul­la sal­li­maan. Sik­si gee­ni­muun­te­lun vas­tus­ta­mi­nen on niin help­poa, ihmi­siin on hir­veän help­po liet­soa pelkoa.

    Gee­ni­muun­te­lun kan­nat­ta­jien kan­nat­tai­si ottaa tämä huo­mioon ja lopet­taa kaik­ki tuol­lai­nen yli­mie­li­nen ja salai­le­va käh­min­tä, jota gee­ni­muun­te­lun ympä­ril­lä tun­tuu löy­ty­vän. Kan­nat­taa myön­tää avoi­mes­ti gee­ni­muun­te­lun ris­kit ja se, että gee­ni­muun­te­lua voi vas­tus­taa myös täy­sin prag­maat­ti­sis­ta syis­tä käsin.

    Eri­tyi­ses­ti kan­nat­taa yrit­tää eroon tek­no­kraat­ti­ses­ta asen­tees­ta jota esim. Rotwan­gin kom­ment­ti yllä osoit­taa. Asian­tun­ti­ja, joka yrit­tää päteä maal­lik­ko­kes­kus­te­lus­sa omal­la slan­gil­laan voi hämä­tä joi­ta­kin yksin­ker­tai­sem­pia ihmi­siä, mut­ta tus­kin täl­lai­sel­la foo­ru­mil­la ole­via älyk­käi­tä ihmi­siä, oli ala mikä tahansa.

  77. Sam­po Smolander:

    Jalos­te­tuil­le lajik­keil­le ei myön­ne­tä patent­tia, vaan kas­vin­ja­los­ta­ja­noi­keus joka ajaa olen­nai­ses­ti saman asian kuin patent­ti: Kas­vin­ja­los­ta­ja­noi­keus on yksi­noi­keus käyt­tää kas­vi­la­ji­ket­ta ammat­ti­mai­ses­ti hyväksi.

    Ok, täs­sä olin sel­väs­ti väärässä.

  78. ihmis­kun­nal­la tulee täl­lä vuo­si­sa­dal­la ole­maan kas­va­va näl­kä, ja esi­mer­kik­si jo nyt lähi­vuo­sil­le Itä-Afrik­kaan ennus­te­taan mah­dol­lis­ta krii­siä vesi­pu­lan ja kui­vu­mi­sen johdosta. ”

    Ymmär­tääk­se­ni aina­kaan vii­mei­seen pariin sataan vuo­teen ei ole ollut mis­sään ensim­mäis­tä­kään nälän­hä­tää mikä oli­si joh­tu­nut tuo­te­tun ruu­an mää­rän mer­kit­tä­väs­tä vähe­ne­mi­ses­tä (vii­te: Amar­tya Sen: Deve­lop­ment as Free­dom), joten olen kyl­lä vähän yllät­ty­nyt jos näin käy seu­raa­van sadan vuo­den aikana. 

    Edel­leen ymmär­tääk­se­ni täl­lä­kin het­kel­lä (vii­tet­tä ei ole) ruu­an glo­baa­li tuo­tan­to ylit­tää tar­peen, joten kysy­mys ei nyt eikä aina­kaan lähi­tu­le­vai­suu­des­sa ole ruu­an tuo­tan­nos­ta vaan tulon­jaos­ta ja köy­hien mai­den talou­del­li­ses­ta ja demo­kraat­ti­ses­ta kehityksetä.

  79. Huo­no Ekonomi:
    Eri­tyi­ses­ti kan­nat­taa yrit­tää eroon tek­no­kraat­ti­ses­ta asen­tees­ta jota esim. Rotwan­gin kom­ment­ti yllä osoit­taa. Asian­tun­ti­ja, joka yrit­tää päteä maal­lik­ko­kes­kus­te­lus­sa omal­la slan­gil­laan voi hämä­tä joi­ta­kin yksin­ker­tai­sem­pia ihmi­siä, mut­ta tus­kin täl­lai­sel­la foo­ru­mil­la ole­via älyk­käi­tä ihmi­siä, oli ala mikä tahansa.

    En ymmär­rä mitä tek­no­kraat­tis­ta sii­nä on, jos kom­men­toin pel­käs­tään sitä, että kes­kus­te­lus­sa on käy­tet­ty yksi­se­lit­tei­ses­ti vir­heel­lis­tä argu­ment­tia. Vas­ta­sit aika rai­lak­kaas­ti Mik­ko H:lle asi­aan liit­ty­mät­tö­mään viit­tee­seen nojau­tuen. Lie­nee kaik­kien etu, että kes­kus­te­lua käy­dään fak­ta­poh­jal­ta, niin väl­ty­tään tur­haan jau­ha­mas­ta puu­ta­hei­nää. Pahoit­te­len “slan­gin” käyt­töä, näis­tä asiois­ta on jos­kus vai­ke­aa puhua eksak­tis­ti käyt­tä­mät­tä spe­si­fi­siä ter­me­jä — tai en aina­kaan itse ole sii­nä kovin taitava. 

    Olen seu­ran­nut kes­kus­te­lua hie­man jäl­ki­ju­nas­sa, mut­ta mie­len­kiin­nol­la. En läh­te­nyt sii­hen itse sen enem­pää mukaan, kos­ka omat näkö­kul­ma­ni on esi­tet­ty pit­käl­ti jo mui­den kom­men­teis­sa (mm. Osmo, az ja Sam­po Smolander). 

    Gee­ni­muun­te­lun kan­nat­ta­jien kan­nat­tai­si ottaa tämä huo­mioon ja lopet­taa kaik­ki tuol­lai­nen yli­mie­li­nen ja salai­le­va käh­min­tä, jota gee­ni­muun­te­lun ympä­ril­lä tun­tuu löytyvän.

    Oma näkö­kan­ta­ni on se, että ris­ke­jä toki on, mut­ta suh­teu­tet­tu­na mui­hin ravit­se­muk­seen ja maa­ta­lou­teen sisäl­ty­viin ris­kei­hin, ne ovat toden­nä­köi­ses­ti pie­niä ja hal­lit­ta­vis­sa. Mie­les­tä­ni suu­rin osa gee­ni­muun­te­lun vas­tus­ta­jis­ta pai­sut­te­lee ris­ke­jä, tyy­pil­li­ses­ti kaik­kein äänek­käim­mil­la vas­tus­ta­jil­la ei ole asian­tun­te­mus­ta ris­kien todel­li­seen arvioin­tiin, mut­ta aat­teen palo on sitä­kin voi­mak­kaam­pi. Pitäi­sin toi­vot­ta­va­na, että aihees­ta nousi­si enem­män kriit­tis­tä, mut­ta asian­tun­te­vaa, kes­kus­te­lua. Vali­tet­ta­vas­ti aihe on niin vai­kea, että maal­lik­ko­poh­jal­ta kes­kus­te­lu on usein mel­ko hedel­mä­tön­tä, kos­ka sil­lä kes­kus­te­lul­la ei yksin­ker­tai­ses­ti ole mitään vas­ti­net­ta todel­li­suu­des­sa. Asian­tun­ti­joil­le tämä on suu­ri haas­te, jot­ta he löy­täi­si­vät tapo­ja selit­tää ja havain­nol­lis­taa näi­tä asioi­ta äänes­tä­jil­le, kos­ka asi­aan liit­ty­vät pää­tök­set tulee tie­tys­ti teh­dä par­la­men­ta­ris­ti­ses­ti. Oma tavoit­tee­ni ei ole loba­ta gee­ni­muun­te­lua, mut­ta toi­von kovas­ti, että kun asiois­ta pää­te­tään, pää­tök­set perus­tu­vat par­haa­seen mah­dol­li­seen tietoon. 

    Tämä on rehel­li­nen ja puo­lu­ee­ton (minul­la ei ole mitään hen­ki­lö­koh­tai­sia etu­ja pelis­sä) mie­li­pi­tee­ni. Olen pahoil­la­ni, jos se on sinus­ta yli­mie­li­nen tai muu­ten epämiellyttävä. 

    Sik­si gee­ni­muun­te­lun vas­tus­ta­mi­nen on niin help­poa, ihmi­siin on hir­veän help­po liet­soa pelkoa.

    Täs­tä ollaan har­vi­nai­sen samaa miel­tä. Tätä hal­pa­hin­tais­ta kik­kaa vali­tet­ta­van monet gee­ni­muun­te­lun vas­tus­ta­jat käyt­tä­vät ad nauseam.

  80. Ter­vey­sar­gu­ment­tiin tulee lisä­tä se, että “luon­non­mu­kai­sia” ruo­kia on “tes­tat­tu” jopa tuhan­sia vuosia.

    Ympä­ris­tö­ar­gu­men­tis­sa pitää vie­lä myös huo­mioi­da lajin gee­nis­tön köyh­ty­mi­nen. Myös Mon­san­to-doku­men­tis­sa esi­tet­ty GM-mais­sin kor­rup­toi­va vai­ku­tus Mek­si­kon “alku­pe­räi­seen” mais­si­kan­taan oli kau­hea­ta katsottavaa.

    Tie­tä­mät­tö­myy­sar­gu­ment­ti: Gee­ni­ma­ni­pu­loin­ti käy­tän­nös­sä on copy-pas­te-toi­min­taa itse­ke­hit­ty­väl­le ja ‑muok­kaa­val­le koneelle.
    Sitä joten­kin vas­taa tie­to­ko­neoh­jel­man binaa­rin leik­kaa-lii­maa­mi­nen toi­seen binää­riin jon­kin omi­nai­suu­den saa­mi­sek­si. Toi­saal­ta taas tämä ei pidä paik­kaan­sa, sil­lä tie­to­ko­neoh­jel­mat ovat tar­kem­pia toi­mi­vuu­ten­sa osal­ta eivät­kä myös­kään toi­mi samal­la taval­la spa­get­ti­mai­sen komplek­si­ses­ti kuin bio­lo­gia. Joten­kin tulee car­go-cult-ohjel­moin­ti mieleen.

    Lasten/ihmisten gee­ni­ma­ni­pu­loin­nis­ta. Hyväk­syn sen sii­nä vai­hees­sa, kun tek­no­lo­gia on todel­la­kin luo­tet­ta­vaa (kaik­ki ker­ran­nais­vai­ku­tuk­set tie­de­tään monia suku­pol­via eteen­päin, jne.) ja lap­si kyke­nee myö­hem­min täy­sin kumoa­maan ja teke­mään vas­taa­vat muu­tok­set itseensä.
    Toki tahal­li­set ja tahat­to­mat kär­si­myk­set jne. tulee sil­loin­kin huo­mioi­da ja tuomita.

  81. Huo­no Ekonomi:

    Minus­ta tämä ris­ki ei ole vält­tä­mät­tä edes syy kate­go­ri­ses­ti kiel­tää gee­ni­muun­nel­tua ruo­kaa. Ihmi­sil­le on sil­ti minus­ta taat­ta­va jat­kos­sa­kin halu­tes­saan oikeus olla osal­lis­tu­mat­ta tähän mas­sii­vi­seen ihmiskokeeseen.

    Joo. Tus­kin kukaan tääl­lä kan­nat­taa­kaan sitä, että gee­ni­muun­te­le­ma­ton­ta ruo­kaa ei sai­si mer­ki­tä. Muu­ta­han ei tar­vi­tak­kaan. Jos ihmi­set oikeas­ti välit­tä­vät gee­ni­muun­te­le­mat­to­mas­ta ruo­as­ta sen mer­kit­se­mi­nen pak­kauk­siin edis­tää myyn­tiä ja yri­tyk­set teke­vät sen ilman pakkoa.

  82. Tämä on rehel­li­nen ja puo­lu­ee­ton (minul­la ei ole mitään hen­ki­lö­koh­tai­sia etu­ja pelis­sä) mie­li­pi­tee­ni. Olen pahoil­la­ni, jos se on sinus­ta yli­mie­li­nen tai muu­ten epämiellyttävä.

    Tar­koi­tuk­se­ni ei ollut vii­ta­ta sinuun, vaan käyt­tää kom­ment­ti­si kiel­tä esi­merk­ki­nä asian­tun­ti­ja­val­las­ta. Tör­mään sii­hen usein omal­la alal­la­ni. En usko, että kovin moni luki­ja tääl­lä ymmär­si kom­men­tis­ta­si kovin mon­taa sanaa. En tie­dä maa­il­man­ku­vas­ta­si tai muus­ta sen tar­kem­min enkä haluai­si­kaan ottaa sii­hen kantaa.

    Täs­tä ollaan har­vi­nai­sen samaa miel­tä. Tätä hal­pa­hin­tais­ta kik­kaa vali­tet­ta­van monet gee­ni­muun­te­lun vas­tus­ta­jat käyt­tä­vät ad nauseam.

    En tie­dä sel­vi­si­kö yllä­ole­vas­ta kir­joi­tu­kes­ta­ni, mut­ta en puo­lus­te­le tuo­ta pelot­te­lua miten­kään. Minus­ta kai­ken­lai­nen pelot­te­lu vai­kut­taa yhteis­kun­taan tuhoisasti.

    Mut­ta epäi­len että se ei tule lop­pu­maan ennen­kuin esi­tet­ty kri­tiik­ki ote­taan vaka­vas­ti ja ris­keis­tä puhu­taan avoi­mes­ti. Kun vas­tus­ta­jil­le ainoa kei­no saa­da äänen­sä kuu­lu­viin on vas­ta­ta pro­pa­gan­daan vas­ta­pro­pa­gan­dal­la, pelot­te­lua myös käy­te­tään. Ja pelot­te­lu on tehok­kaam­paa pro­pa­gan­daa kuin vetoa­mi­nen abstrak­tiin kil­pai­lu­ky­kyyn tms. Se on kil­pai­lu, jota gee­ni­muun­te­lun kan­nat­ta­jat eivät tule voit­ta­maan, vaik­ka heil­lä on käy­tös­sään pal­jon suu­rem­mat resurssit.

    Sik­si minus­ta sivis­ty­nyt ja avoin kes­kus­te­lu ris­keis­tä on ainoa jär­ke­vä tapa ede­tä — molem­mil­le osa­puo­lil­le ja myös meil­le varo­vai­ses­ti asi­aan suh­tau­tu­neel­le suu­rel­le yleisölle.

    Se läh­ti­si sii­tä, että teh­dään ris­ki­kar­toi­tus, jon­ka teke­mi­seen osal­lis­tu­vat oikeas­ti kaik­ki osa­puo­let yhdes­sä. Mut­ta en pidä­tä hen­gi­tys­tä­ni tätä odotellessa.

  83. Tar­koi­tuk­se­ni ei ollut vii­ta­ta sinuun, vaan käyt­tää kom­ment­ti­si kiel­tä esi­merk­ki­nä asiantuntijavallasta.

    Heh, joo, ei ollut tar­koi­tus käyt­tää asian­tun­ti­ja­val­taa, pitä­nee siis har­joi­tel­la kielenkäyttöä 🙂

    Mut­ta epäi­len että se ei tule lop­pu­maan ennen­kuin esi­tet­ty kri­tiik­ki ote­taan vaka­vas­ti ja ris­keis­tä puhu­taan avoimesti.

    Tämä on peri­aat­tees­sa tot­ta, mut­ta jos­sain mää­rin vai­ke­aa toteut­taa käy­tän­nös­sä. GMO:hon koh­dis­tu­vas­ta kri­tii­kis­tä vali­tet­ta­van iso osa on sel­lais­ta, joka perus­tuu puh­taas­ti vir­heel­li­siin argu­ment­tei­hin tai ymmär­ryk­sen puut­tee­seen. Tämän tyyp­pi­sen kri­tii­kin esit­tä­jä on usein jo ennal­ta lukin­nut mie­li­pi­teen­sä, eikä aidos­ti edes pyri asia­poh­jai­seen argu­men­toin­tiin. Hän pyr­kii muo­dos­ta­maan vakuut­ta­val­ta kuu­los­ta­via pseu­doar­gu­ment­te­ja, jois­sa käy­te­tään ammat­ti­sa­nas­toa, mut­ta jois­sa ei aikuis­te­noi­keas­ti ole pää­tä eikä hän­tää. On hyvin han­ka­laa käy­dä raken­ta­vaa kes­kus­te­lua täl­lai­sel­ta poh­jal­ta. Usein käy niin, että ammat­ti-ihmi­nen lopul­ta tur­hau­tuu ja alkaa antaa hie­man tiuk­ka­sä­vyi­sem­piä kom­ment­te­ja, mikä sit­ten tul­ki­taan yli­mie­li­syy­dek­si tai tek­no­kra­tiak­si. Suo­mes­sa tilan­ne on se, että en ole kenen­kään kuul­lut esit­tä­vän voi­mak­kaan kriit­ti­siä ja subs­tans­sil­taan aidos­ti vakuut­ta­via näkö­kul­mia. Se oli­si kovin virkistävää.

    Oli­si var­maan­kin hyvä, että ris­kit kar­toi­tet­tai­siin sys­te­maat­ti­ses­ti jon­kin­lai­sen uskot­ta­van panee­lin toi­mes­ta. Ehkä se lie­ven­täi­si asi­aan liit­ty­vää tur­haa para­noi­aa. Paras­ta oli­si, jos panee­li oli­si riip­pu­ma­ton sekä oman edun tavoit­te­lus­ta että ideo­lo­gi­ses­ta pai­no­las­tis­ta. Panee­li, jos­sa “kaik­ki osa­puo­let” ovat edus­tet­tui­na oli­si ken­ties ongel­mal­li­nen, kos­ka se joh­tai­si aika­moi­siin kom­pro­mis­sei­hin sekä objek­tii­vi­suu­des­sa että asian­tun­te­muk­ses­sa. Ja kun näis­tä asiois­ta lii­kaa kom­pro­mis­sa­taan, ei panee­lin näke­myk­sil­lä ole enää arvoa. 

    En ole kovin opti­mis­ti­nen sen suh­teen, että hom­ma kehit­tyi­si ratio­naa­li­sem­paan suun­taan ja ymmär­rän oikein hyvin, että kes­kus­te­lua sivus­ta seu­raa­va maal­lik­ko on ihmeis­sään. Tämä Osmon avaus tosin oli aika­moi­nen valon­pil­kah­dus ja toi­vot­ta­vas­ti se sti­mu­loi lisää raken­ta­vaa keskustelua. 

    Käy­tän­nös­sä hom­ma tul­lee ete­ne­mään niin, että EU:ssa ede­tään GMO:n kans­sa hitaas­ti ja USA:ssa sekä Aasias­sa nopeam­min. Kun EU:ssa sit­ten huo­ma­taan, että kau­hus­ke­naa­riot eivät muu­al­la toteu­tu­neet­kaan, niin tääl­lä­kin asen­teet pik­ku­hil­jaa lientyvät.

  84. Art­tu:

    Joo. Tus­kin kukaan tääl­lä kan­nat­taa­kaan sitä, että gee­ni­muun­te­le­ma­ton­ta ruo­kaa ei sai­si mer­ki­tä. Muu­ta­han ei tar­vi­tak­kaan. Jos ihmi­set oikeas­ti välit­tä­vät gee­ni­muun­te­le­mat­to­mas­ta ruo­as­ta sen mer­kit­se­mi­nen pak­kauk­siin edis­tää myyn­tiä ja yri­tyk­set teke­vät sen ilman pakkoa.

    Olen kes­kus­tel­lut kau­pan ja maa­ta­lous­tuot­ta­jien edus­ta­jien kans­sa täs­tä, ja hei­dän mukaan­sa asia on monimutkaisempi.

    Ensik­si­kin on logis­tiik­ka­ket­jut. Kau­pan edus­ta­jat ovat sano­neet aika suo­raan, että kol­mea rin­nak­kais­ta logis­tiik­ka­ket­jua ei ole varaa yllä­pi­tää (luo­mu, gee­ni­muun­nel­tu ja taval­li­nen). Jos gee­ni­muun­te­lu sal­li­taan, käy­tän­nös­sä taval­li­sen ruu­an logis­tiik­ka­ket­ju kor­vaan­tuu gee­ni­muun­nel­lun ruu­an logistiikkaketjuksi.

    Toi­sek­si, pak­kaus­mer­kin­nät mak­sa­vat. Enkä nyt puhu mis­tään logon suun­nit­te­lus­ta, vaan jos halu­taan joku yhte­näi­nen merk­ki, täy­tyy neu­vo­tel­la eri­lai­sis­ta ehdois­ta jol­la perus­teel­la se myön­ne­tään, täy­tyy jär­jes­tää val­von­taa jne.

    Eli gee­ni­muun­nel­lun ruu­an sal­li­mi­nen tuot­tai­si suu­ret kus­tan­nuk­set taval­li­sel­le ruu­al­le. Jos ker­ran gee­ni­muun­nel­tu ruo­ka on kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti niin hyö­dyl­lis­tä, niin kyl­lä las­kel­miin täy­tyy ottaa mukaan myös muil­le aiheu­te­tut kohon­neet kus­tan­nuk­set. Hel­poi­ten tämä tapah­tuu, kun gee­ni­muun­nel­tuun ruo­kaan tulee merkintäpakko.

    Rotwang:

    Tämä on peri­aat­tees­sa tot­ta, mut­ta jos­sain mää­rin vai­ke­aa toteut­taa käy­tän­nös­sä. GMO:hon koh­dis­tu­vas­ta kri­tii­kis­tä vali­tet­ta­van iso osa on sel­lais­ta, joka perus­tuu puh­taas­ti vir­heel­li­siin argu­ment­tei­hin tai ymmär­ryk­sen puut­tee­seen. Tämän tyyp­pi­sen kri­tii­kin esit­tä­jä on usein jo ennal­ta lukin­nut mie­li­pi­teen­sä, eikä aidos­ti edes pyri asia­poh­jai­seen argu­men­toin­tiin. Hän pyr­kii muo­dos­ta­maan vakuut­ta­val­ta kuu­los­ta­via pseu­doar­gu­ment­te­ja, jois­sa käy­te­tään ammat­ti­sa­nas­toa, mut­ta jois­sa ei aikuis­te­noi­keas­ti ole pää­tä eikä hän­tää. On hyvin han­ka­laa käy­dä raken­ta­vaa kes­kus­te­lua täl­lai­sel­ta poh­jal­ta. Usein käy niin, että ammat­ti-ihmi­nen lopul­ta tur­hau­tuu ja alkaa antaa hie­man tiuk­ka­sä­vyi­sem­piä kom­ment­te­ja, mikä sit­ten tul­ki­taan yli­mie­li­syy­dek­si tai tek­no­kra­tiak­si. Suo­mes­sa tilan­ne on se, että en ole kenen­kään kuul­lut esit­tä­vän voi­mak­kaan kriit­ti­siä ja subs­tans­sil­taan aidos­ti vakuut­ta­via näkö­kul­mia. Se oli­si kovin virkistävää.

    Saman asen­teen kään­tö­puo­len näkee asian­tun­ti­joil­la. Aiheel­lis­ta­kaan kri­tiik­kiä ei hyväk­sy­tä, vaan käy­dään hyvin aggres­sii­vi­ses­ti maal­li­koi­den kimp­puun. Sik­si olin niin ärhäk­kä sii­tä asian­tun­ti­ja­val­las­ta, osui se oike­aan tai ei.

    En ole kovin opti­mis­ti­nen sen suh­teen, että hom­ma kehit­tyi­si ratio­naa­li­sem­paan suun­taan ja ymmär­rän oikein hyvin, että kes­kus­te­lua sivus­ta seu­raa­va maal­lik­ko on ihmeis­sään. Tämä Osmon avaus tosin oli aika­moi­nen valon­pil­kah­dus ja toi­vot­ta­vas­ti se sti­mu­loi lisää raken­ta­vaa keskustelua.

    Käy­tän­nös­sä hom­ma tul­lee ete­ne­mään niin, että EU:ssa ede­tään GMO:n kans­sa hitaas­ti ja USA:ssa sekä Aasias­sa nopeam­min. Kun EU:ssa sit­ten huo­ma­taan, että kau­hus­ke­naa­riot eivät muu­al­la toteu­tu­neet­kaan, niin tääl­lä­kin asen­teet pik­ku­hil­jaa lientyvät.

    Luu­len itse saman­suun­tai­ses­ti. Kes­kus­te­lun pola­ri­saa­tio­han nou­dat­taa kai useim­mi­ten samaa kaa­vaa, joka on näky­nyt muis­sa­kin ympä­ris­tö­asiois­sa. Jos­kus aikoi­naan met­sien suo­je­lua vas­tus­tet­tiin kovas­ti. Nyky­ään met­sän­suo­je­lun edut ymmär­re­tään ja se on ihan nor­maa­lia toi­min­taa. Samal­la vas­tak­kai­na­set­te­lut ovat vähen­ty­neet. Sama tulee var­mas­ti kos­ke­maan myös gee­ni­muun­te­lua. Gee­ni­muun­te­lu ei ole suo­raan itses­sään hyvä tai paha, vaan riip­puu aina tapauk­ses­ta onko joku kehi­tys hyväk­si vai ei. Täy­sin kri­tii­ki­tön tek­no­lo­gian sal­li­mi­nen ei ole kos­kaan hyväksi.

  85. Huo­no Eko­no­mi kirjoitti:

    Olen ollut raken­ta­mas­sa ja myös tes­taa­mas­sa komplek­si­sia ohjel­mis­to­ja. Alal­la on opit­tu kan­ta­pään kaut­ta aika pal­jon täl­lais­ten jär­jes­tel­mien tes­taa­mi­ses­ta ja minus­ta vai­kut­taa, että opit eivät ole vie­lä valu­neet tuon­ne gee­ni­muun­te­lun puo­lel­le. On ilmi­sel­vää, että kas­vi on moni­mut­kai­nen jär­jes­tel­mä, tuol­lai­seen teh­dyn muu­tok­sen kat­ta­va tes­taa­mi­nen on mahdotonta. 

    Sinul­le lie­nee kui­ten­kin sel­vää, että teke­mäl­lä satun­nai­sia muu­tok­sia ohjel­mis­toon, ohjel­mis­to tus­kin muut­tuu hir­viö­oh­jel­mis­tok­si, joka val­taa inter­ne­tin ja syr­jäyt­tää muut ohjelmistot?

    Kuin­ka kat­ta­vas­ti tes­taat­te ohjel­mis­to­jan­ne sen varal­ta, ettei­vät ne vaan pää­tä kara­ta ja val­loit­taa maailmaa?

  86. Huo­no ekonomi:

    Eli gee­ni­muun­nel­lun ruu­an sal­li­mi­nen tuot­tai­si suu­ret kus­tan­nuk­set taval­li­sel­le ruualle.

    Yleen­sä kun joku kehit­tää yli­ver­tai­sen tuot­teen sen kil­pai­li­joil­le tulee aika tuka­lat olta­vat. Tämä ei ole syy alkaa verot­ta­maan tätä yli­ver­tais­ta tuo­tet­ta. Kulut­ta­jil­le on saa­ta­va myy­dä sitä mitä he haluavat.

    Hel­poi­ten tämä tapah­tuu, kun gee­ni­muun­nel­tuun ruo­kaan tulee merkintäpakko.

    Tämä ver­tau­tuu hyvin tuo­hon luo­mu-merk­kiin. Jos halu­aa erot­tua kil­pai­li­jois­ta myy­mäl­lä jotain tuo­tet­ta, niin sen saa vapaas­ti mer­ki­tä, esim. gee­ni­muun­te­le­mat­to­man ruo­an, mut­ta ei se voi niin men­nä, että jos halu­aa myy­dä jotain, niin sit­ten vaa­di­taan, että kaik­ki kil­pai­li­jat jou­tu­vat merk­kaa­maan omat tuotteensa.

    Jos kus­tan­nuk­set kas­va­vat lii­an suu­rik­si saa­vu­tet­tui­hin hyö­tyi­hin näh­den, niin sit­ten se on merk­ki sii­tä, että toi­min­ta pitää lopettaa.

  87. Sinul­le lie­nee kui­ten­kin sel­vää, että teke­mäl­lä satun­nai­sia muu­tok­sia ohjel­mis­toon, ohjel­mis­to tus­kin muut­tuu hir­viö­oh­jel­mis­tok­si, joka val­taa inter­ne­tin ja syr­jäyt­tää muut ohjel­mis­tot?

    Tie­to­ko­neet ja bio­lo­gia eivät ole yhteis­mi­tal­li­sia. Jär­jes­tel­mäl­li­ses­ti ja kus­tan­nus­te­hok­kaas­ti suun­ni­tel­tu, kom­part­men­ta­li­soi­tu yksioi­koi­nen jär­jes­tel­mä ei juu­ri­kaan kes­tä mie­li­val­tais­ta muun­te­lua, mut­ta satun­nai­sen muun­te­lun kaut­ta kehit­ty­nyt itse­kas­va­va ja jos­sain mää­rin ‑kor­jaa­va­kin jär­jes­tel­mä voi kyl­lä kes­tää huo­noa­kin lop­pu­tu­los­ta aika kau­an ja voi var­sin hel­pos­ti kehit­tää satun­nai­sia sivu­vai­ku­tuk­sia. (Kas­vi­jär­jes­tel­män “teh­tä­vä” on elää tms. eikä pitää yllä sen hedel­mien tai osien omi­nai­suuk­siin perus­tu­via ravin­to­ket­ju­ja tai mui­den elä­män­muo­to­jen vastaavia.)

    Inter­net on ihmi­sen teke­mä var­sin yksioi­koi­nen jär­jes­tel­mä, joka on jo perus­tal­taan var­sin rajoit­tu­nut ja tie­tys­sä mie­les­sä täy­sin ihmi­sen hal­lin­nas­sa. Luon­to ei ole.
    Sii­nä mis­sä inter­ne­tis­sä kuka tahan­sa voi lät­kiä tar­vit­taes­sa palo­muu­re­ja ja IDS:ää (jne) hal­lin­noi­maan­sa infraan ja verk­koa­va­ruu­teen, ilma­pö­lyt­tei­sen kas­vin sii­te­pö­lyn estä­mi­nen tai vaa­ral­li­sen kas­vin havait­se­mi­nen ja tuhoa­mi­nen mil­tään neliö­ki­lo­met­riä suu­rem­mal­ta maa-alu­eel­ta on aika pit­käl­ti mah­do­ton­ta. Inter­net ei myös­kään muun­te­le itseään.

    Pahin­ta mitä inter­ne­tis­sä voi tapah­tua on se, että rotat otta­vat laby­rin­tin hal­lin­taan­sa. Gee­ni­muun­te­lus­ta puhut­taes­sa ympä­ril­lä ei ole labyrinttiä.

  88. Art­tu­rin sanomaa: 

    Sen sijaan van­hem­mat omis­ta­vat täy­sin pää­tök­sen­sä teh­dä lap­sia ja myös val­lan sii­hen mil­lai­sia lap­sia tekevät.

    Löy­sin­pä tähän hyvän vas­tauk­sen 60-luvun puolelta. 

    Toi­vot­ta­vas­ti Art­tu­ri löy­tää tämän, vaik­ka ket­ju on jo uurnassa. 

    http://www.youtube.com/watch?v=W4HSfuBscmo

  89. Kuu­lin että mie­li­pi­tei­sii­ni on tääl­lä vii­tat­tu, joten osal­lis­tun itse­kin kes­kus­te­luun. Kii­tok­set Osmo Soi­nin­vaa­ral­le kes­kus­te­lun avauk­ses­ta ja muil­le mie­len­kiin­toi­sis­ta mie­li­pi­teis­tä. Aihe on hyvin ajan­koh­tai­nen. Hal­li­tuk­sem­me val­mis­te­lee edus­kun­nal­le lakia sii­tä, mil­lä edel­ly­tyk­sil­lä gee­ni­tek­nii­kal­la muo­kat­tu­ja kas­ve­ja sai­si Suo­mes­sa viljellä.
    Olen bio­lo­gi ja väi­tel­lyt evo­lu­tii­vi­ses­ta gene­tii­kas­ta. Käy­tin itse gee­nien tut­ki­mus­me­ne­tel­miä väi­tös­kir­ja­työs­sä­ni. En saa talou­del­lis­ta hyö­tyä sii­tä, että kier­rän esit­tä­mäs­sä gee­ni­tek­nii­kan kri­tiik­kiä. Mut­ta itse­käs olen: olen äiti ja iso­äi­ti, ja toi­von että maa­il­ma säi­lyy myös heil­le. Ihmis­kun­nan näy­töt luon­non tuhoa­mi­ses­sa vakuut­ta­vat jo nyt varo­vai­suus­pe­ri­aat­teen tärkeydestä.
    Minus­ta kuu­lem­ma sano­taan että kier­te­len pelot­te­le­mas­sa ihmi­siä, mut­ta älkää peläs­ty­kö. Uskon suo­ma­lais­ten jär­keen, ja sii­hen että he osaa­vat käsi­tel­lä asi­aan liit­ty­viä fak­to­ja, myös tek­nii­kan puut­teel­li­suuk­sia. Nämä asiat löy­ty­vät läh­de­viit­tei­neen kotisivultani.
    Gee­ni­tek­niik­ka on aivan eri asia kuin jalos­tus, vaik­ka sätei­lyt­tä­mäl­lä­kin teh­ty­nä. Sätei­ly­tys tekee satun­nai­sia muu­tok­sia kas­vin omiin gee­nei­hin. Gee­ni­tek­nii­kas­sa kas­viin lai­te­taan itse­näi­nen, kei­no­te­koi­nen raken­ne, jos­sa lii­te­tään virus-DNA, bak­tee­ri-DNA ja kas­vi-DNA. Sii­tä nimi yhdis­tel­mä-DNA tek­niik­ka. Täl­lais­ta ei ole luon­nos­sa iki­nä ennen ollut. Tämä siir­to­gee­ni tun­ge­taan soluun väki­sin, ampu­mal­la tai tau­ti­bak­tee­rin avul­la, eikä sen paik­kaa käy­tän­nös­sä voi­da mää­rä­tä. Sitä ei myös­kään osa­ta ank­ku­roi­da pai­kal­leen. Se kiin­nit­tyy mihin sat­tuu, ja sot­kee näin enti­sen DNA:n jär­jes­tyk­sen. Gee­nin siir­to luon­nos­sa on hyvin har­vi­nais­ta, ja sitä teke­vät yleen­sä tau­di­nai­heut­ta­jat. Jot­ta siir­to­gee­ni voi­si kiin­nit­tyä ter­vee­seen soluun, raken­tees­sa mat­ki­taan viruk­sia ja bak­tee­re­ja. Yllät­täen tut­ki­muk­sis­sa on havait­tu, että siir­to­gee­ni­ses­tä kas­vis­ta siir­tyy näi­tä kei­no­te­koi­sia siir­to­gee­ne­jä maa­pe­rä­bak­tee­rei­hin, ja nämä gee­nit toi­mi­vat uudes­sa isän­näs­sään. Tämän ei pitä­nyt olla mah­dol­lis­ta, mut­ta tutun­lai­nen DNA siir­to­gee­nis­sä ilmei­ses­ti hel­pot­taa gee­nien siir­ty­mis­tä eliö­ryh­mäs­tä toiseen.
    Kun gee­nin­siir­to kek­sit­tiin, ole­tet­tiin että yhdel­lä gee­nil­lä on yksi teh­tä­vä. Etsit­tiin homous­geee­ne­jä jne. Nykyi­sin käsi­tys on van­hen­tu­nut, kos­ka yhdel­lä gee­nil­lä voi olla jopa 30.000 lop­pu­tuo­tet­ta. Gee­nin toi­min­taan vai­kut­taa myös se, mis­tä se on kotoi­sin. Gee­ni toi­mii yhdes­sä mui­den kans­sa, sen mukaan miten sitä säädellään.
    Käy­tän­nön kas­vin­ja­los­tuk­ses­sa on jo huo­mat­tu, ettei mene­tel­mä toi­mi niin kuin haa­veil­tiin. Gee­nin­siir­ros­ta seu­raa tyy­pil­li­ses­ti yllä­tyk­siä, eli muu­tok­sia aivan eri omi­nai­suuk­siin kuin oli tar­koi­tus. Se on hidas­ta ja kal­lis­ta, eivät­kä lajik­keet tah­do pysyä vakioi­na. Aivan taval­li­sel­la vali­koin­ti­ja­los­tuk­sel­la, jota vil­je­li­jät ovat aina käyt­tä­neet, on luo­tu juu­ri nii­tä kas­ve­ja, joi­ta gee­ni­tek­nii­kal­la on lupail­tu, mut­ta joi­ta ei ole mark­ki­noil­la näky­nyt. On kui­vuu­den ja suo­lan sie­toa ja tau­tien vastustuskykyä.
    On hyvä tie­tää, että gee­nin­siir­ron kek­si­neet oli­vat van­kas­ti sitä miel­tä, ettei muo­kat­tu­ja eliöi­tä saa­nut vapaut­taa luon­toon. Vaik­ka nii­tä teh­tiin labo­ra­to­rios­sa, ne tuli teh­dä sel­lai­sik­si, ettei­vät ne luon­nos­sa sel­viä. Tämä joh­tuu sii­tä että kaik­ki elol­li­nen käyt­tää gee­ne­jä aivan samal­la taval­la. Jos tähän sys­tee­miin aiheu­te­taan seka­sor­toa kyl­vä­mäl­lä syn­teet­ti­siä, itse­näi­siä, virus­mai­sia gee­ni­ra­ken­tei­ta ympä­riin­sä, ei kukaan voi kuvi­tel­la ris­kin suu­ruut­ta. Me kun olem­me kaik­ki osa samaa elä­män kier­to­kul­kua. Kaik­ki kyl­lä tie­tä­vät mikä rie­sa on tie­to­ko­ne­vi­ruk­sis­ta. Kuka voi­si arvioi­da mikä on ris­kin suu­ruus? Jos vaik­ka kas­vien hapen­tuo­tan­to tak­kui­lee, niin ois­ko se mil­joo­nan vai kak­si? Halu­taan­ko ottaa ris­ki joka saat­taa vaa­ran­taa koko elol­li­sen luon­non? Vaik­ka gee­ni­tek­niik­ka on vas­ta lap­sen­ken­gis­sään eikä toi­mi niin kuin ole­tet­tiin? Mik­si pitäisi? 

    Tähän men­nes­sä gee­ni­tek­nii­kal­la on kau­pal­li­ses­ti saa­tu aikaan vain kak­si sovel­lu­tus­ta: toi­nen tuot­taa hyön­teis­myrk­kyä kaik­kiin kas­vi­no­siin koko ajan, ja toi­nen aut­taa kas­via sie­tä­mään Roun­dUp-rik­ka­ruo­ho­myrk­kyä. Ja kau­pal­li­ses­ti käy­tös­sä on nel­jä lajia: mais­si, soi­ja, rap­si ja puu­vil­la. Mitään super­kas­ve­ja ne eivät ole. Esim. gm-soi­ja jota Suo­meen siko­jen rehuk­si rah­da­taan, on alt­tiim­pi sie­ni­tau­deil­le. Kulut­ta­ja saa siis gee­ni­kas­ve­ja syö­des­sään lau­ta­sel­leen enem­män myrk­ky­jää­miä. Tätä­kö täs­sä kaivattiin?
    Kas­vi­gee­ni­tek­niik­kaa ei kehi­tet­ty kulut­ta­jan etua aja­tel­len. Se ei perus­tu arvo­neut­raa­liin maa­il­maan, vaan ahneu­teen ja piit­taa­mat­to­muu­teen eko­lo­gias­ta ja tek­nii­kan kehit­tä­jien varoituksista.

    Kas­vit­kin nou­dat­ta­vat fysii­kan lake­ja, kuten kes­kus­te­lus­sa todet­tiin. Kun gm-soi­jaan lisät­tiin jat­ku­vas­ti toi­mi­maan gee­ni, joka tuot­taa hyön­teis­myrk­kyä ja toi­nen joka tuo myr­kyn­kes­tä­vyy­den, sen tuot­to alen­tui 13 %. Kas­va­tus on kui­ten­kin kan­nat­ta­vaa, kos­ka myr­kyn avul­la voi­daan vil­jel­lä suu­ria pin­ta-alo­ja hel­pos­ti. Roun­dUp on täys­tu­ho-myrk­ky, joka tap­paa kai­ken vih­reän. Taval­li­sel­le pel­lol­le sitä ei voi kas­vu­kau­te­na ruis­kut­taa, gm-pel­lol­le jopa 5 ker­taa sato­kau­te­na. Jää­mät ja ympä­ris­tö­vai­ku­tuk­set ovat sen mukai­set. Naa­pu­rin luo­mu­ti­lan sato­kin saat­taa kup­sah­taa sii­nä sivus­sa. USA:ssa ja Argen­tii­nas­sa tämä käy, mut­ta haluam­me­ko sitä tänne?
    Sano­taan kuu­lem­ma, että luen tut­ki­muk­sia kuin piru Raa­mat­tua. Tie­teel­li­sis­sä tut­ki­muk­sis­sa esi­te­tään ensin tulok­set ja sit­ten nii­den tar­kas­te­lu erik­seen. Tie­teel­li­ses­ti rapor­toi­tu­ja ruo­kin­ta­ko­kei­ta gmo-rehuil­la on vähän, ja pisim­mät ovat kes­tä­neet vain kol­me kuu­kaut­ta. Vai­ku­tuk­sia jäl­ke­läi­siin ei ole rapor­toi­tu. Muu­ta­man­kin kokeen teki­jät ovat saa­neet tulok­sia, jois­sa run­saan kuu­kau­den ruo­kin­nan jäl­keen eläin­ten lihas­ta, veres­tä ja ruu­an­su­la­tuse­li­mis­tä on löy­ty­nyt täy­sin tun­nis­tet­ta­via siir­to­gee­nien osia. Sen perus­teel­la he sano­vat, että tämä on täy­sin tur­val­lis­ta. En itse tul­kit­si­si tulok­sia näin. Jos sai­sin täl­lai­set tulok­set, kysyi­sin miten käy kun ruo­kin­taa jat­ke­taan, ja mil­lai­sia ovat jäl­ke­läi­set. Pelk­kä tii­vis­tel­mä tut­ki­muk­ses­ta voi näyt­tää aivan eri­lai­sel­ta kuin var­si­nai­set tulok­set. Ehkä piru tar­vit­si­si enem­män uskon hen­keä tyy­tyäk­seen tulkintoihin?
    Luon­no­ne­läi­met eivät valin­ta­ko­keis­sa syö touk­kia, jot­ka ovat syö­neet gm-kas­ve­ja. Leh­ti­tie­to­jen mukaan leh­mät eivät syö gm-rehua, jos saa­vat vali­ta, ja gm-rehua käyt­tä­vät far­ma­rit valit­ta­vat, ettei­vät elu­kat tii­neh­dy. Jos oli­sin lyhyt­nä­köi­nen, pitäi­sin tätä hyvä­nä uuti­se­na ja tuk­ki­sin suu­ni. Teen työk­se­ni koe­put­ki­lap­sia. Ympä­ris­tö­myr­kyt ja muo­vien pin­ta­kä­sit­te­ly­ai­neet toki lisää­vät jo hom­mia, mut­ta gm-kas­vit takai­si­vat ettei työ pää­se loppumaan.
    Kes­kus­te­lus­sa mie­tit­tiin, pitäi­si­kö sit­rus­he­del­miin mer­ki­tä, miten ne on jalos­tet­tu. Sinän­sä mer­kin­tä pitäi­si olla sii­nä tuot­tees­sa mis­sä on jota­kin poik­kea­vaa. Alko­ho­li­pro­sent­ti lukee kal­ja­pul­los­sa, sen sijaan että mai­dos­sa ja lim­sas­sa luki­si, että tämä tuo­te se ei sisäl­lä alko­ho­lia lain­kaan. Sit­ruk­siin voi­si tie­tys­ti mer­ki­tä jalos­tus­ta­van, kuten myös että ne on kas­va­tet­tu käyt­täen hyön­teis­myrk­ky­jä, rik­ka­ruo­ho­myrk­ky­jä, homee­nes­toai­nei­ta ja pääl­lys­tet­ty vahoil­la. Ai niin, mut­ta luo­mu-mer­kin­tä­hän on jo ole­mas­sa. Kaik­ki ne jois­sa ei ole luo­mu-merk­kiä, pitä­vät sisäl­lään näi­den myrk­ky­jen jää­mät. Tätä­hän Suo­mes­sa ei tie­tys­ti pitäi­si sanoa ääneen. Jos gm-vil­je­ly on niin kan­nat­ta­vaa, myös mer­kin­tä kan­nat­taa. Meil­lä­hän suo­ma­lai­set eivät gal­lup­pien ja EU-baro­met­rin perus­teel­la gm-ruo­kaa kai­paa. Näkee­hän sen jo mar­ke­teis­sa: jos kysyn­tää oli­si, niin eri­kois­hyl­lyt oli­si­vat jo pystyssä.
    Luo­mu­vil­je­ly on kiusal­lis­ta, kos­ka se osoit­taa, että myrk­ky­jen käyt­tö ei ole maa­ta­lou­des­sa pakol­lis­ta. Gee­ni­muun­te­lu on teho­maa­ta­lou­den ääri­muo­to. Se luo yhden lajin mono­kult­tuu­rei­ta, joi­ta hoi­de­taan jat­ku­vin myrk­ky­ruis­ku­tuk­sin. Onko teho­vil­je­ly teho­kas­ta, kun se perus­tuu kal­lii­siin myrk­kyi­hin ja lan­noit­tei­siin? Par­haim­mat luo­musa­dot ovat ns. teho­vil­je­lyn luok­kaa, vaik­ka myrk­ky­jä ja lan­noit­tei­ta ei oste­ta. Kum­pi siis onkaan tuottavampaa? 

    Mie­tit­tiin voi­ko gm-kas­vi levi­tä hal­lit­se­mat­to­mas­ti, vaik­ka se on jalos­tet­tu pel­to­kas­vik­si. Kana­das­sa gm-kas­ve­ja on käy­tet­ty kym­me­nen vuot­ta. Kana­das­sa gee­ni­muun­nel­tu rap­si levi­ää vie­rail­le pel­loil­le itsek­seen sii­te­pö­lyn muka­na, vaik­ka tie­teel­li­sis­sä kokeis­sa gm-sii­te­pö­lyn ei pitä­nyt kul­kea niin kau­as, var­sin­kin kuin rap­si on hyön­teis­pö­lyt­tei­nen. Käy­tän­nös­sä se levi­ää niin tehok­kaas­ti, että luo­mu-rap­sia ei voi enää Kana­das­sa tuot­taa. Gm-rap­si levi­ää itsek­seen pit­kin rato­jen ja tei­den var­sia, kos­ka sie­me­niä kul­je­te­taan jalos­tus­lai­tok­siin, ja nii­tä vari­see kyy­dis­tä. Tut­ki­muk­ses­sa jo kak­si kol­mas­osaa näil­lä pai­koil­la kas­va­vas­ta rap­sis­ta oli siir­to­gee­nis­tä. Taval­li­sel­le kana­da­lai­sel­le vil­je­li­jäl­le gm-rap­si on ikä­vä rik­ka­ruo­ho, sil­lä sii­hen ei enää tep­si ylei­nen Round Up-myrk­ky. Tämän sei­kan huo­maa tie­tys­ti vas­ta ensim­mäi­sen käsit­te­lyn jäl­keen, ja myr­ky­tyk­sen jou­tuu uusi­maan uudel­la aineella. 

    Ihmeel­li­sin­tä on se, että siir­to­gee­ni ei näkö­jään käyt­täy­dy kuin taval­li­nen luon­non­gee­ni. Maha­lau­kus­ta tai ulos­tees­ta ei taval­li­sen ruu­an gee­ne­jä oikein löy­dy, mut­ta siir­to­gee­ni löy­tyy. Hur­jin­ta on se, miten se kul­keu­tuu luon­nos­sa. Kana­das­sa löy­tyi joen poh­ja­mu­das­ta yli 80 km pääs­tä gm-mais­si­pel­lois­ta, joen ala­juok­sul­ta, täy­sin tun­nis­tet­ta­vaa siir­to­gee­nis­tä mais­sin DNA:ta. 2009 tam­mi­kuus­sa pel­to­jen lähel­lä kul­ke­van joen sim­pu­kois­ta löy­tyi myös siir­to­gee­nis­tä mais­sin DNA:ta. Sim­pu­kan kiduk­set ja ruu­an­su­la­tuse­li­mis­tön vie­lä joten­kin ymmär­täi­si, mut­ta mitä mais­sin siir­to­gee­ni­nen DNA tekee sim­pu­kan lisään­ty­mis­rau­ha­sis­sa? Sitä ei ole tut­kit­tu. Ehkä seli­tys siir­to­gee­nien outoon käy­tök­seen pii­lee nii­den tehok­kaas­sa pie­nuu­des­sa, sil­lä ne ovat vain mur­to-osan luon­non­gee­nin koos­ta. Luon­non­gee­ni on pie­ni­nä pala­si­na muun DNA:n seas­sa, kuin hel­mi­nau­has­sa. Näin äiti­nä ja iso­äi­ti­nä oli pelot­ta­va lukea tut­ki­mus Ita­lias­ta, jos­sa kau­pan mai­to­näyt­teis­tä pys­tyi sel­väs­ti sano­maan, oli­ko leh­mä syö­nyt gee­ni­muun­nel­tua mais­sia vai soi­jaa. Entäs mai­don juo­jas­ta? Eipä ole tutkittu.

    Kysel­tiin, että menem­me­kö mukaan gm-bis­nek­seen vai eläm­me­kö perin­ne­ruo­ka­museos­sa? Vai rupeam­me­ko koe-eläi­mik­si maa­il­man huo­noim­min suun­ni­tel­tuun ihmis­ko­kee­seen, jos­sa ei ole nol­la­ryh­mää tai ver­rok­ke­ja? Ihmis­kun­nan sato­ja tuhan­sia vuo­sia syö­mä luo­mu­ruo­ka on osoit­ta­nut suh­teel­li­sen tur­val­li­suu­ten­sa, ja perin­ne­ruo­ka tar­jo­aa moni­puo­li­sia makue­lä­myk­siä. Van­ha suo­ma­lai­nen maa­tiais­ruis on pie­ni­jy­väi­sem­pää kuin jalos­tet­tu ver­sio, kuu­los­taa tehot­to­mal­ta. Pie­ni­jy­väi­ses­sä rukiis­sa on enem­män kuor­ta, ja enem­män makua. Lei­pu­rit ja herk­kusuut rakas­ta­vat maatiaista.

    Luo­mu­tuo­tan­to tulee gm-vil­je­lyn alkaes­sa käy­mään mah­dot­to­mak­si, kos­ka gee­ni­kas­vit leviä­vät hal­lit­se­mat­to­mas­ti muil­le pel­loil­le ja pel­to­jen ulko­puo­lel­le, kuten Kana­dan koke­mus osoit­taa. Gee­ni­maa­ta­lou­des­ta ei siis tule kol­mat­ta tuo­tan­to­lin­jaa, vaan se lopet­taa kai­ken muun. Tätä­kö me tah­dom­me? Lain­sää­dän­tö voi taa­ta luo­mun tule­vai­suu­den, jos sen avul­la gm-vil­je­ly raja­taan sin­ne, mis­sä se on tur­val­lis­ta. Näi­tä paik­ko­ja ovat sul­je­tut labo­ra­to­riot, jois­ta yksi­kään muun­nel­tu solu ei pää­se ulko­maa­il­maan. Tämä on tiet­ty kal­lis­ta, joten pitää miet­tiä, tar­vi­taan­ko täl­lais­ta. Olet­te­ko muu­ten huo­man­neet, miten hal­po­ja vita­mii­ni­val­mis­teet ovat nykyi­sin? Ne teh­dään pal­jol­ti gee­ni­tek­nii­kal­la, vaik­ka pur­kin pääl­lä ei sitä lue. Syö­jä ottaa siis ris­kin. Ensim­mäi­nen maa­il­man­laa­jui­nen gee­ni­tek­niik­kaan liit­ty­vä skan­daa­li joh­tui gm-tek­nii­kal­la tuo­te­tus­ta ami­no­ha­pos­ta, tryp­to­faa­nis­ta. Tryp­to­faa­nia myy­tiin USA:n ter­veys­kau­pois­sa nukah­ta­mis­lääk­keek­si, se kun osal­lis­tuu aivo­jen sero­to­nii­ni­syn­tee­siin. Uusi muun­net­tu kan­ta tuot­ti tehok­kaas­ti tryp­to­faa­nia, mut­ta samal­la myös 0,01 pro­sent­tia ava­ruus­ra­ken­teel­taan poik­kea­vaa muo­toa. Se aiheut­ti uuden eosi­no­fi­lia-myal­gia-oireyh­ty­män, joka tap­poi 36 ja vam­maut­ti 1500 ihmis­tä. Kovia kipu­ja ja hal­vauk­sia aiheut­ta­neen tau­din syy alkoi sel­vi­tä, kun eräs lää­kä­ri kysyi: Syöt­te­kö sat­tu­moi­sin jotain ter­veys­kau­pan tuo­tet­ta? — Haluai­sit­ko tie­tää miten omat vita­mii­ni­si on valmistettu?

    Maa­il­man nälän pois­ta­mi­nen ei vaa­di gee­ni­tek­niik­kaa, vaan oikeu­den­mu­kai­suut­ta työ­oloi­hin ja maa­no­mis­tuk­seen. Tule­vai­suu­des­sa muut­tu­vat meil­lä niin ruu­an kuin tuot­tei­den­kin hin­nat, kun kehi­tys­mai­den orja­työ­voi­maa ei enää ole. Mari­me­kon hin­nat ovat ne oikeat kai­kil­le tuot­teil­le, kun teki­jöil­le mak­se­taan sosiaaliturvaa.

    Gee­ni­muun­nel­tu­jen pel­to­jen gee­ni­vir­ta on pal­jon suu­rem­pi kuin 10 met­riä, joka teo­reet­ti­ses­ti on eräis­sä kokeis­sa havait­tu. Gee­ni­muun­nel­tu mais­si on levin­nyt sii­te­pö­lyn väli­tyk­sel­lä Mek­si­koon ja saas­tut­ta­nut siel­lä mais­sin alku­pe­räi­sa­lu­eel­la maa­tiais­kan­nat, jot­ka oli­si­vat olleet jalos­tus­työl­le arvok­kai­ta. Hyväk­sy­mät­tö­mät gee­ni­kas­vit ovat luvat­to­mas­ti kas­va­neet ympä­ri maa­il­man jo lukui­sia ker­to­ja. Luvat­to­mia gm-kas­vien kas­vu­ta­pah­tu­mia on rapor­toi­tu myös Japa­nis­sa ja Uudes­sa See­lan­nis­sa, vaik­ka näil­lä luu­li­si ympä­röi­vän meria­lu­een eris­tys­kais­ta­lee­na riit­tä­vän. Meil­lä Suo­mes­sa maa- ja met­sä­ta­lous­mi­nis­te­riö esit­tää, että kun kas­va­te­taan gm-peru­naa, riit­tä­vä eris­tys­kais­ta­le on kol­me met­riä. Mah­ta­nee­ko riit­tää? Gm-kas­vien kas­va­tus­ta sää­te­le­vän ns. ’Rin­nak­kai­ne­lo’ ‑lakie­si­tyk­sen MMM-mie­tin­tö kyl­lä sanoo ihan sel­väl­lä suo­men kie­lel­lä, että gee­ni­muun­nel­tu vil­je­ly tulee vie­mään taval­li­sen ja luo­mu­tuo­tan­non puhtauden.

    Kana­das­sa gm-vil­je­ly on joh­ta­nut sii­hen, ettei puh­tai­ta sie­me­ne­riä enää saa niis­tä lajeis­ta joi­ta gemoi­na kas­va­te­taan. Ei tul­lut rin­nak­kai­ne­loa vaan invaasio.

    Gee­ni­kas­vit eivät pysy eril­lään muus­ta tuo­tan­nos­ta. Rehu­käyt­töön hyväk­syt­ty Star Link gm-mais­si sekoit­tui mais­si­nak­sui­hin, taco-kuo­riin ja hiu­ta­lei­siin ympä­ri maa­il­man, Gua­te­ma­las­ta Ete­lä-Kore­aan. Tämän te var­maan tie­sit­te­kin, sil­lä se oli suu­ri uuti­nen 2004 ja tuli kal­liik­si. Ja tryp­to­faa­ni-tari­na on var­maan myös tut­tu, vai onko meil­lä jokin sen­suu­ri näis­tä asiois­ta? Niin joo, suo­ma­lai­sia ei saa pelotella.
    Uusin kon­ta­mi­naa­tio rapor­toi­tiin aivan äsken Sak­sas­ta. Kana­das­sa hyväk­syt­ty, mut­ta tuot­ta­jien vaa­ti­muk­ses­ta 2001 mark­ki­noil­ta vedet­ty gm-pel­la­va on luvat­ta sekoit­tu­nut pel­la­van­sie­me­niin ympä­ri maa­il­maa. Euroo­pas­ta ja Suo­mes­ta Mau­ri­tiuk­sel­le ja Sin­ga­po­reen. Pel­la­van­sie­me­niä on mm. mys­leis­sä ja lei­vis­sä. Meil­lä tämä asia ei ole vie­lä ylit­tä­nyt uutis­kyn­nys­tä, eikä tie­toa löy­dy edes EVIRA:n sivuil­ta, vaik­ka se on rapor­toi­tu EU:n pika­hä­ly­tys­jär­jes­tel­mä RASFF:N kaut­ta 10.9.2009. Kos­ka tuot­teel­la ei ole hyväk­syn­tää eikä myyn­ti­lu­paa Suo­mes­sa tai EU:ssa, se pitää pois­taa kau­pois­ta. Pari vuot­ta sit­ten Pirk­ka-rii­seis­sä havait­tiin vain koe­käyt­töön hyväk­sy­tyn gm-rii­sin saas­tun­ta. Rii­sit vedet­tiin kyl­lä kau­pois­ta, mut­ta EVIRA:lla oli suu­rem­paa vii­saut­ta kuin kel­lään muul­la koko maa­il­mas­sa. Se sanoi että jos rii­sit on jo syö­ty, se ei hait­taa. Tätä gm-rii­siä ei ole mis­sään hyväk­syt­ty elintarvikkeeksi.

    Joku ajat­te­li että evo­luu­tiol­la on suun­ta, eikä Round Up myr­kyn sie­to­ky­ky toi­si kas­vil­le mitään etu­ja pel­to­jen ulko­puo­lel­la. Evo­luu­tiol­la ei ole suun­taa ennen kuin jäl­keen­päin kat­sot­taes­sa. Sik­si gee­ni­ma­ni­pu­loi­tu kas­vi, jon­ka aineen­vaih­dun­taa on muu­tet­tu, usein tahat­to­mas­ti­kin, voi uusi­ne omi­nai­suuk­si­neen pär­jä­tä parem­min. Kyl­lä­hän ihan taval­li­set­kin lajit ovat usein olleet pelot­ta­van tehok­kai­ta uudes­sa ympä­ris­tös­sä, kuten kani Austra­lias­sa tai rotat ja kis­sat Tyy­nen­me­ren saa­ril­la. Ja sil­mil­le näky­vä hir­vi­kär­pä­nen levi­ää, emme­kä mah­da sil­le mitään. Kei­no­te­kois­ta, virus­mais­ta siir­to­gee­niä ei näe.

    Gee­ni­tek­nii­kas­ta visioi­tiin tule­vai­suu­den Noki­aa ja sii­hen sijoi­tet­tiin mil­joo­na poi­ki­neen. Mikä on sen todel­li­suus nyt? Maa­il­man­mark­ki­noil­la gm-tuot­teet ovat hal­vem­pia mas­sa­tuot­tei­ta, joi­ta monet maat kar­sas­ta­vat. Jos hyviä mark­ki­na­vi­sioi­ta kai­paa, pitää sijoit­taa luo­muun. Min­kä tuot­teen myyn­ti kas­vaa jat­ku­vas­ti, vaik­ka sitä ei mai­nos­te­ta lain­kaan? ‑Luo­mu­mai­don. Tut­ki­muk­set ovat jo todis­ta­neet, että samal­la kun luo­mus­ta puut­tu­vat myrk­ky­jää­mät, ne sisäl­tä­vät enem­män hyviä ras­va­hap­po­ja, vita­mii­ne­ja, antiok­si­dant­te­ja ja kiven­näi­siä. Ja ovat muu­ten parem­pia mie­hil­le­kin: luo­mu­vil­je­li­jöil­lä on parem­pi sper­ma ja enem­män tes­tos­te­ro­nia veres­sä. Ja jo pie­nem­mäl­lä­kin puh­tau­del­la saa kau­pal­lis­ta etua. Suo­ma­lais­ta mai­toa ja ryp­siöl­jyä mark­ki­noi­daan nyt ulko­mai­hin gm-vapau­del­la, ja taval­li­nen maa­ta­lou­tem­me käyt­tää myrk­ky­jä jopa 15 ker­taa vähem­män kuin kes­kieu­roop­pa­lai­nen. Kii­tos tal­ven joka tap­paa tuholaiset.

    Maa­il­man maa­ta­lous­maas­ta on gm-kas­veil­la alle 3 %, lähes kaik­ki USA:ssa, Kana­das­sa ja Argen­tii­nas­sa. Juna ei ole siis vie­lä men­nyt, emme­kä ole mikään sää­lit­tä­vä taka­pa­ju­la, jos pidäm­me kiin­ni maa­ta­lou­tem­me puh­tau­des­ta ryh­ty­mät­tä koekaniineiksi.
    Gee­ni­tek­nii­kan vas­tus­tus on laa­jaa ruo­ka-skan­daa­lien vai­noa­mas­sa Euroo­pas­sa. Mil­joo­na alle­kir­joit­ta­jaa vaa­ti EU-komis­siol­ta gm-rehul­la tuo­te­tun lihan, kanan­mu­nien ja mai­don mer­kit­se­mis­tä, ja asia on val­mis­te­lus­sa. Itä­val­ta, Unka­ri, Rans­ka, Kreik­ka, Sak­sa, Luxem­burg, Lat­via ja Nor­ja ovat kiel­tä­neet gm-mais­sin kas­va­tuk­sen tai koko gm-vil­je­lyn. Jo tuhan­net alu­eet EU:ssa ovat julis­tau­tu­neet gm-vapaik­si, ja Suo­mes­sa tämän pää­tök­sen ovat teh­neet Kai­nuun, Uusi­maan, Poh­jois-Kar­ja­lan ja Kymen MTK:t. Myös lukui­sat kun­nat ovat kan­sa­lais­aloit­teen poh­jal­ta julis­ta­neet kun­nal­li­sen ruo­kan­sa gm-vapaak­si. Nyt se on vie­lä mah­dol­lis­ta, eikä lisää kulu­ja mitenkään.

    Vas­taus venäh­ti vähän pit­käk­si, mut­ta itse­pä­hän kysyit­te niin hyviä kysymyksiä.

    Ter­vei­sin Lii­sa Kuusipalo
    FT, solu­bio­lo­gi, Pol­vi­jär­vi ja Pohjois-Karjala
    http://www.telemail.fi/Liisa.Kuusipalo

  90. Hei, kaik­ki!

    Tie­teel­lis­tä tie­toa kas­vi­bio­lo­gias­ta ja kas­vin­ja­los­tuk­ses­ta saa par­hai­ten bio­lo­gian tut­ki­muk­sis­ta ja kongres­seis­ta. Ovat vain vali­tet­ta­vas­ti lii­an ras­kai­ta maallikoille.

    - Kas­vi­gee­ni­tek­nii­kas­ta ja sen sovel­luk­sis­ta on saa­ta­vil­la yleis­ta­jui­sia artik­ke­lei­ta esim. sivus­tol­la http://www.geenit.fi (vii­mei­sim­pä­nä tie­de­leh­ti Futu­ran juu­ri jul­kais­tu kat­saus: http://www.geenit.fi/Futura2_09.pdf ).

    - Jos suin­kin ennä­tän, kom­men­toin eräi­tä kes­kus­te­li­joi­den eo. väit­tei­tä hie­man tuonnempana.

    Par­hain ter­vei­sin 12.10.2009 Jus­si Tam­mi­so­la, kas­vi­bio­lo­gi (MMT FL, kas­vin­ja­los­tuk­sen dosent­ti — gene­tii­kan ope­tus­ta vuo­des­ta 1969, perin­tei­sen kas­vin­ja­los­tuk­sen ope­tus­ta vuo­des­ta 1971 alkaen yliopistoissa)

  91. Pik­ku tar­ken­tei­ta Osmo Soi­nin­vaa­ran löy­tä­miin argu­ment­tei­hin (muun­to­gee­ni­set elin­tar­vik­keet 26.9.)
    1. Uskon­nol­li­nen argumentti

    - ihmi­sen ei pidä sor­meil­la Luo­jan luo­maa, tai
    — on vää­rin puut­tua eliöi­den luon­nol­li­seen perimään.

    Loo­gi­nen tar­kas­te­lu lie­nee kyl­lä mah­dol­lis­ta sen suh­teen, nou­dat­taa­ko uskon­nol­li­se­na esi­tet­ty gee­ni­väi­te ao. uskon­non opil­li­sia perus­tei­ta (vai onko se nii­den kans­sa loo­gi­ses­sa ristiriidassa).
    Maa­il­man perin­tei­set suu­ret uskon­not, kuten kris­ti­nus­ko, islam, hin­du­lai­suus ja juu­ta­lai­suus, suh­tau­tu­vat kas­vien gee­ni­muun­te­luun hyväk­sy­väs­ti (kun­han uskon­non ruo­ka­mää­räyk­siä nou­da­te­taan: gee­niä ei tuo­da kiel­le­tys­tä eläimestä).
    Ks. Kato­li­sen kir­kon kas­vi­tie­de­kon­fe­rens­si ( http://www.geenit.fi/HS230609.pdf ) ja sen esi­tel­mien abstrak­tit (http://www.vatican.va/roman_curia/pontifical_academies/acdscien/2008/booklet_transgenic_09.pdf ).

    Gee­ni­tek­niik­kaa onkin ryh­dyt­ty käyt­tä­mään kas­vin­ja­los­tuk­ses­sa monien uskon­to­jen vai­ku­tus­pii­ris­sä, esi­mer­kik­si Intias­sa, Kii­nas­sa (joka juu­ri käyn­nis­ti 3 mrd euron ohjel­man muun­to­gee­nis­ten kas­vi­la­jik­kei­den kehit­tä­mi­sek­si), USA:ssa ja Kana­das­sa, Indo­ne­sias­sa, Male­sias­sa, Bra­si­lias­sa, Israe­lis­sa ja Japanissa. 

    Gee­ni­tek­nii­kan vas­tai­sia kam­pan­joi­ta orga­ni­soi­vat maa­il­mal­la uskon­nol­li­sin vai­kut­ti­min aina­kin kah­den New Age ‑uskon­to­kun­nan edus­ta­jat: ant­ro­po­so­fia (jon­ka maa­ta­lous­op­pi on ’bio­dy­na­miik­ka’) sekä Maha­ris­hi-kult­ti eli joo­ga­len­tä­jät (jota puo­lue­po­li­tii­kas­sa edus­ta­vat ”Luon­non­lain” puolueet).
    Näi­hin usko­nop­pei­hin nojau­tu­via kam­pan­joi­ta vede­tään jul­ki­suu­des­sa yleen­sä tiu­kas­ti sam­mu­te­tuin lyh­dyin, ikään kuin tie­teel­li­se­nä kri­tiik­ki­nä – sii­tä huo­li­mat­ta, että näi­den suun­taus­ten käsi­tyk­set luon­non­la­eis­ta eivät sovi yhteen luon­non­tie­tei­den kans­sa, vaan niis­sä nojau­du­taan ns. okkul­tis­min perus­tei­siin (http://fi.wikipedia.org/wiki/Okkultismi ) kuten astro­lo­gi­aan ja homeopatiaan. 

    - ihmi­sen peri­mää nyt ei aina­kaan saa sormeilla

    Tämä argu­ment­ti on sivu­juon­ne, kuten OS tote­aa­kin, eikä se kos­ke kas­vin­ja­los­tus­ta. Kas­vin­ja­los­tuk­ses­sa näet muu­te­taan kas­vien (eikä ihmi­sen) peri­mää ihmi­sen kan­nal­ta parem­mak­si. Sik­si kato­li­nen kirk­ko hyväk­syy kas­vin­ja­los­tuk­sen – myös uusim­mil­la gee­ni­tek­nii­koil­la – vaik­ka paa­vit ovat­kin tois­tu­vas­ti tor­ju­neet ihmi­sen peri­män muuttamisen. 

    Lyhyes­ti sil­ti sii­tä­kin: Onko tuo ihmis­tä kos­ke­va argu­ment­ti loo­gi­nen? Ehkä ei, sil­lä bio­lo­gia tie­tää, että jokai­nen meis­tä ihmi­sis­tä ”yrit­tää” vai­kut­taa myön­tei­ses­ti jäl­ke­läis­ten­sä peri­mään, sii­nä kuin muut­kin eläi­met. Tuli­si­ko siis ”puh­das­ta sat­tu­maa” ihan­noi­da – ja mik­si (ihmees­sä)?
    (Ant­ro­po­so­fian ”gene­tii­kas­sa” tosin syn­ty­mä­tön lap­si valit­see itse van­hem­pan­sa, mikä toki virit­tää kiin­toi­sia kysy­myk­siä esim. Men­de­lin perin­nöl­li­syys­la­ke­ja ajatellen). 

    Saa­ko geneet­ti­siä sai­rauk­sia hoi­taa ja gee­ni­vau­rioi­ta paran­taa (pysy­väs­ti, ken­ties jopa periy­ty­väs­ti)? Tämä liit­tyy kes­kus­te­luun ”yli-ihmi­sis­tä”, mikä tun­tuu viriä­vän aina, kun sci­fin tai­de käy tur­han todes­ta medias­sa, ks. esim. http://www.geenit.fi/Stt030703YliIhmKas.pdf .

    23.10.2009 ystä­väl­li­ses­ti Jus­si Tam­mi­so­la, kasvibiologi

  92. Tulee maal­lik­ko­na hel­pos­ti mie­leen yksi syy mik­si mais­sin siir­to­gee­nit löy­tyy sim­pu­kas­ta: jos on käy­tet­ty hau­lik­ko­me­ne­tel­mää gee­nies siirrossa… 

    Tar­koit­taa että mel­kein hau­li­kol­la ammut­tu gee­ni­ma­te­ri­aa­lia toi­seen ja ne jot­ka jää­vät eloon ja tuot­ta­vat toi­vot­tua lop­pu­tu­los­ta käytetään.

    Sel­lai­nen luon­non­va­lin­ta valit­see sel­lai­sia soluja/geenejä jot­ka sel­viä­vät rajus­ta­kin käsit­te­lys­tä ja siir­ty­vät hel­pos­ti lisään­ty­mään vaik­ka minne. 

    Loo­gis­ta?

  93. Mai­nio­ta Osmo! Toi­vot­ta­vas­ti saat ääne­si kuu­lu­viin myös edus­kun­nas­sa vel­lo­vas­sa peru­na­kes­kus­te­lus­sa, jos­sa käy­te­tään pää­asias­sa uskon­nol­lis­ta argumenttia.

  94. Lii­sa Kuusi­pa­lo esit­tää sivu­kau­pal­la eri­lai­sia pelot­ta­via väit­tei­tä ja väit­tää ole­van­sa alan asian­tun­ti­ja. Todel­li­suu­des­sa Lii­san väit­teet vai­kut­ta­vat moraa­li­sel­ta panii­kil­ta jot­ka yri­te­tään perus­tel­la tie­teel­li­sin ter­mein välit­tä­mät­tä sii­tä ovat­ko väit­teet totuudenmukaisia. 

    Itse en ole asian­tun­ti­ja, mut­ta tie­dän kui­ten­kin sen ver­ran että esim. Lii­san väi­te GM-kas­vien myö­tä lisään­ty­nees­tä tor­jun­ta-ainei­den käy­tös­tä on täy­sin vir­heel­li­nen. Todel­li­suu­des­sa GM-kas­vien myö­tä tor­jun­ta-ainei­den käyt­tö on vähen­ty­nyt oleel­li­ses­ti, mikä vai­kut­taa posi­tii­vi­ses­ti koko eko­sys­tee­miin. Tämä on näky­nyt tor­jun­ta-ainei­den hin­to­jen romah­duk­se­na ja aiheut­ta­nut tor­jun­ta-aine­val­mis­ta­jil­le talou­del­li­sia vaikeuksia. 

    Samoin GM-kas­vit vähen­tä­vät kyn­tä­mi­sen tar­vet­ta, mikä lisää bio­di­ver­si­teet­tia sekä eläin­ten että kas­vien osalta. 

    Toi­saal­ta kyn­tä­mi­sen vähe­ne­mi­nen estää tuhoi­saa eroo­sio­ta tehok­kaas­ti. GM:llä on siis laa­ja­mit­tai­nen posi­tii­vi­nen vai­ku­tus luon­toon ver­rat­tu­na esim. luomuviljelyyn. 

    Lii­san väit­teet kumo­taan tie­teel­li­sin perus­tein esim. täällä:
    http://www.agbioforum.org/v2n34/v2n34a04-mcgloughlin.htm

  95. Mie­len­kiin­tois­ta lukea PÄÄTTÄJÄN “mie­li­pi­de” jon­ka perus­teel­la vai­ku­te­taan koko kan­san ter­vey­teen. Mie­li­pi­de on muo­dos­tet­tu saa­ta­vis­sa ole­vien tie­to­jen perus­teel­la, tie­to­jen jot­ka ovat las­ket­tu jul­ki­suu­teen. Kukaan ei ymmär­rä vaa­tia lisää tie­toa. Nyt sitä taas tuli ja Soi­ni­vaa­ran mie­li­pi­teet ovat van­hen­tu­neet, vää­rien tie­to­jen poh­jal­ta muodostetut.
    verkkomedia.org/news.asp?mode=2&id=5106

    GMO ‑ruo­ka on todel­la arvaa­ma­ton­ta, sen pit­kä­ai­kai­sia ter­veys­vai­ku­tuk­sia ei voi tie­tää. Jokai­nen muun­nos on tes­tat­ta­va ennen kaup­poi­hin pääsyä!

  96. TV:ssä tuli äsket­täin doku­ment­ti, jos­sa ker­rot­tiin sai­raik­si jalos­te­tus­ta koi­ra­ro­duis­sa. Koi­rien jalos­tuk­ses­sa on tus­kin käy­tet­ty GMO:ta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.