Järjestin joskus ministeriaikanani avoimen seminaarin geenimanipuloinnista, koska asia kuului vastuualueeseeni. Valtioneuvoston kanslian turvayksikkö hankki minulle paikalle turvamiehet. Se oli ainoa kerta koko ministerikaudellani, kun minulla oli kotimaassa turvamiehet. Kysymys geenimanipuloinnista on tulehtunut.
Seuraavissa postauksissa käsittelen vain geenimanipulointia kasveja avoimessa viljelyksessä. Geenimanipuloinnin suljettu käyttö esimerkiksi lääkkeiden valmistuksessa lienee yleisesti hyväksyttyä. Eläinten perimään sormeiluun ei tässä puutu.
Miksi geenimanipulointia vastustetaan? Seuraava lista koostuu minun silmiini osuneista argumenteista. Joku alan harrastaja varmaankin jaottelisi argumentit toisin ja esittäisi liudan lisää.
Uskonnollinen argumentti: geenimanipulointi on eettisesti väärin, koska ihmisen ei pidä sormeilla Luojan luomaa.
Terveysargumentti: Geenimanipuloitu ruoka sisältää ennalta arvaamattomia terveysriskejä
Ympäristöargumentti: Geenimanipuloidut kasvit voivat tuottaa yllättäviä ympäristöongelmia ja ne voivat päästä ”karkuun” kuin kani tai kampamaneetti.
Omistusargumentti: GMO-lajikkeita jalostaneet yhtiöt omistavat kehitetyn geneettisen koodin. Maanviljelijällä ei ole oikeutta korvauksetta käyttää oman satonsa siemeniä siemenviljana.
Muut kasvinjalotuksen keinot
Jokseenkin kaikki syömämme kasvisruoka on kasvinjalostuksen tulosta. Tärkein kasvinjalostuksen keino on risteytys, mutta käytetäänpä jonkin verran jopa siementen säteilytystä tarkoituksena tuottaa satunnaisia mutaatioita, joista hyvällä onnella voi kehittyä jotain hyödyllistä.
Ilmaston nopea muuttuminen tuo uuden argumentin geenimanipuloinnin puolustajille. Olosuhteiden nopea muutos asettaa paineita jalostaa uudenlaisia kasveja. Se varmaankin onnistuu risteyttämälläkin, mutta tämä tie saattaa olla liian hidas.
Uskonnollinen argumentti
Lasken uskonnollisten argumenttien joukkoon ylipäänsä argumentit, jotka ovat muotoa geenimanipulointi on väärin, koska on väärin puuttua eliöiden luonnolliseen perimään. Väitteen voi esittää myös henkilö, joka ei pidä itseään lainkaan uskonnollisena. Uskonto on välittynyt arvoihimme kulttuurin kautta, vaikka emme olisi itse uskonnollisia. Uskonnosta riippumatta ihmiset ovat jokseenkin yksimielisiä siitä, ettei ihmisen perimää nyt ainakaan saa sormeilla. En käsittele uskonnollista argumenttia sen pidemmälle, koska sitä ei voi loogisesti käsitellä.
Terveysargumentti
GMO-väki korostaa, että heidän tuotteensa testataan paljon paremmin kuin mitkään luonnontuotteet tai muiden kasvinjalostuskeinojen tuottamat uudet lajikkeet. Kiwi-hedelmää esimerkiksi ei sen voimakkaan allergiaa aiheuttavan ominaisuutensa vuoksi olisi koskaan hyväksytty, jos se olisi synnytetty GMO:n tuloksena. Terveysargumenttia ei voi kumota, mutta se pitää asettaa mittasuhteisiinsa. Samalla tietysti pitäisi vähän miettiä, kuinka heppoisin perustein niitä muita tuotteita otetaan käyttöön. Selvä epäsuhta vallitsee muiden kasvinjalostuskeinojen ja GMO:n turvamääräyksissä. Erityisesti tuo säteilytys, josta ei tiedetä, mitä muutoksia se on kasviin aiheuttanut, on vähintään yhtä vaarallista kuin GMO. Myös risteytys tuotaa terveysriskejä, koska usein risteytetään keskenään myrkyllinen, mutta vastustuskykyinen luonnonlajike ja syötävä, mutta huonosti vastuskykyinen viljeltävä lajike. Lopputulos voi olla myrkyllinen.
Ruuan terveydellisyyttä voidaan testata eläimillä ja edelleen, jos jotain ikävää ilmenee, se havaitaan ennen kuin ongelma saavuttaa katastrofin mittakaavan. Lisäaineiden osalta otetaan vähintään yhtä suuria riskejä. Kyse on riskistä, mutta (ilmeisesti) ei pahimmillaankaan ei voi olla kyse katastrofista. Ruuan kanssa otamme koko ajan terveysriskejä, eivätkä ne pahimmat mitenkään liity kasvilajikkeisiin.
Ympäristöargumentti
Ympäristöargumentti on mielestäni terveysargumenttia pätevämpi. GMO-kasvin todistaminen ympäristölle haitattomaksi on paljon hankalampaa kuin sen todistaminen ihmiselle terveelliseksi, koska ei tiedetä, millaista ongelmaa pitäisi etsiä ja mitä kaikkea pitäisi tutkia. Alan itsesäätelyyn en tässä luottaisi, koska alan sisällä ollaan voimakkaasti motivoituneita edistämään GMO:ta, että läpi sormien katsomisen houkutus on liian suuri.
Sama ympäristöargumentti koskee mielestäni jopa pahempana säteilytettyjä siemeniä. Säteilytys voi synnyttää täsmälleen saman monsterin kuin geenien tietoinen siirtelykin, mutta sen lisäksi se voi tuottaa ominaisuuksia, joita ei tulla edes ajatelleeksi. Säteilytys tuottaa tuhansia eritavalla muuntuneita siemeniä, joiden kaikkien ominaisuuksia ei voida mitenkään testata.
Risteytystä pidetään yleensä melko turvallisena, koska kaikki tarjolla olevat ominaisuudet on jo luonnossa testattu.
Omistusargumentti
Omistusargumentti on samanaikaisesti sekä relevantti että ei. Sen osoittaminen epärelevantiksi menee näin: Vaihtoehtona on joko
a) GMO-tuote yhdistettynä taloudelliseen orjuuteen riippuvuuteen perimän omistamasta yhtiöstä tai
b) kieltäytyminen käyttämästä GMO:ta ja tyytyminen perinteiseen, vapaaseen lajikkeeseen.
Koska vaihtoehto b) on jopa tapauksessa olemassa, vaihtoehdon a) kieltäminen ei voi parantaa kenenkään asemaa. Jos katsoo vaihto0ehdon a) itselleen huonommaksi, tyytyy vaiuhtoehtoon b).
Aivan näin yksinkertaista se ei ole, koska viljelijä tuottaa markkinoille. Jos GMO on tuotteena parempi, perinteisiin lajikkeisiin tyytyvät menestyvät markkinoilla huonosti.
Olen keskustelussa myös nähnyt joidenkin esittävän GMO:ta vastaan sekä tämän omistusargumentin, että seuraavassa lauseessa väittävän, että GMO:t antavat myös huonomman sadon. Tämä argumenttiyhdistelmä ei tunnu loogiselta.
Minusta omistusoikeus kasvien perimään tulisi kumota, mikä samalla merkitsee, että GMO:n kehittäminen siirtyy veronmaksajien rahoitettavaksi. Omistusargumentti ei toimi argumenttina GMO-tuotteita vastaan, mutta se toimii kyllä argumenttina immateriaalioikeuksia vastaan.
Oma kantani – toistaiseksi
Minä en jaa uskonnollista argumenttia lainkaan; sallisin jopa perimän manipuloinnin silloin, kun lasta haluavat kantaa jotain hyvin tuhoisaa geeniä. Terveysargumentti on argumentti yleensä varovaisuusperiaatteen puolesta suhteessa kaikkeen uuteen, mitä suuhunsa pistää, mutta se ei koske mitenkään erityisesti vain GMO:ta, vaan kaikkien uusien kasvien käyttöönottoa ja koko kasvinjalostusta.
Ympäristöargumentti on relevantti. Minusta tämä argumentti jakautuu kahtia: jos pidämme risteytystä riittävän turvallisena, pitäisi yhtä turvallisena pitää sellaista geenin siirtoa, joka olisi voitu saada aikaan myös risteyttämällä.
Jos haluamme siirtää jonkin hyödyllisen ominaisuuden myrkyllisestä villiperunasta omaan perunaamme, voimme tehdä sen hyvin hitaasti risteyttämällä edestakaisin, jolloin lopulta saamme syömäkelpoisen perunan, joka on saanut tuon toivotun ominaisuuden villiperunasta, mutta samalla satoja muitakin geenejä. Minusta ei ole väärin oikaista ja siirtää vain tuo toivottu geeni. Se on nopeampaa ja myös selvästi turvallisempaa.
Suhtautuisin siis varsin vapaamielisesti geenien siirtoon saman kasvin eri lajikkeiden välillä, mutta kokonaan eri lajista toiseen siirtämiseen pidättyvämmin.
Tuulipölyttäjät ovat luontoon laskettuna paljon muita vaarallisempia ja siksi niihin tulee suhtautua erityisellä varovaisuudella.
Ihmisillä on oikeus tietää mitä syövät ja valita myös toisin kuin asiantuntijat neuvovat. Siksi GMO-ruoka tulee merkitä.
Hyvin pitkälti omia näkemyksiäni vastaava kirjoitus. Toivottavasti haastat myös puoluettasi GMO-keskusteluun. Vihreäthän (ja ympäristöliike laajemmin, erityisesti Greenpeace) ovat olleet GMO-ruoan suurimpia vastustajia, ja useimpa vielä tuon uskonnollisen argumentin pohjalta. Geenimuunnella ruoalla tulee olemaan keskeinen merkitys maailman ruokatalouden järjestämisessä viljelyalueiden kuivuessa vesipulan myötä ja väestön samanaikaisesti kasvaessa. Byrokratia on asettanut tuhottomasti esteitä GM:lle edellisten kahden vuosikymmenen aikana, ainakin Euroopassa.
Julkisuudessa taasen Vandana Shivan kaltaiset ideologisesti sokaistuneet valehtelijat ovat saaneet aivan liiaksi tilaa.
Geenimuunnellut energiakasvit voinee myös käsitellä samassa keskustelussa. Niissä uhkana lienee lähinnä tuo ympäröivään luontoon karkaaminen ja alkuperäislajiston syrjäyttäminen?
Oma suhtautumiseni geenimanipulaatioon on erittäin varauksellinen ja perustelu on vähän yhdistelmä kaikkia Osmon kategorioita.
Ymmärtääkseni eliöiden geenirakenne on muovautunut käsittämättömän pitkän ajan kuluessa hitaan evoluution tuloksena. Perinteinen risteytys on tämän rakenteen melko yksinkertaista ja luonnonmukaistakin muovaamista.
GMO:ssa sorkitaan tätä järjestelmää väkivaltaisesti eikä täydellisen aukotonta testausta terveysvaikutuksista tai muusta vahingollisuudesta voida järjestää. Edes muutaman vuoden testaukset eivät välttämättä riitä sulkemaan pois haittavaikutuksia, joita esim. nykytiede ei pysty todentamaan. Vai tiedämmekö jo kaiken kaikesta elollisesta ja sen käyttäytymisestä kaikissa mahdollisissa tilanteissa ja olosuhteissa?
Omassa maailmankatsomuksessani vedän rajan GMO:n kohdalle tämän “tuotekehityksen” kohdalla. GMO:n jonkinlainen rajaaminenkaan ei tule onnistumaan, sillä teollisuuden intressit operoida rajojen reunoilla ja harmailla alueilla tiedetään ja seuraukset tunnetaan.
Ruuan riittäminen kaikille meneillään olevan hallitsemattoman väestönkasvun olosuhteissa on iso ongelma. Kannattaako pallomme kuormitusta lisätä vielä moninkertaisella väestöllä GMO:n ruokkimana?
Jos ruoka on merkitty vain ”GMO-ruoaksi”, mitä hyötyä siitä on kuluttajalle? Pitäisi merkitä tarkemmin, onko kyseessä esim. Roundup Ready -kasvi tai rengaslaikkuvirusta sietämään manipuloitu papaija. Ensimmäinen voi sisältää jäämiä rikkaruohomyrkystä, joka saattaa olla ihmiselle vaarallista, toinen sisältää ihmiselle haitattoman viruksen pintaproteiinia.
Olisin toivonut, että olisit vielä tarkemmin perehtynyt GMO:n taloudellisiin merkitykseen ja myös muusta kuin pelkästä omistusargumentista. En ole kovin hyvin perillä siitä, millä argumenteilla GMO:sta nykyään keskustellaan, mutta mielestäni GMO:n merkittävimmät riskit liittyvät juuri sen yhteiskunnallisiin vaikutuksiin.
Juuri siksi, että GMO:ta tulisi tarkastella yhteiskunnallisesta näkökulmasta, sydämeni itkee aina, kun tiedotusvälineet raahaavat GMO:n ongelmattomuudesta puhumaan jonkin luonnontieteilijän.
Markkinoilla olevista gmokasveista pääosa on soijaa, maissia ja puuvillaa. Firma nimeltä Monsanto kehitti Round Uppia kestävän lajikkeen ja siitä sen maailmanvalloitus lähti.
Round Up tappaa pellolla kaikki vihreän, paitsi geenimuunnellut kasvit. Geenimuunnellut Round Uppia kestävät siemenet on patentoitu. Oletko Osmo tutustunut tähän patenttiongelmaan.
Olen itse myös GMO:n suhteen huomattavasti varauksellisemmilla linjoilla. Tämän kirjoituksen paras ehdotus oli immateriaalioikeuksien poisto ruokakasveilta. Nykyisellään niihin liittyy liikaa taloudelisia intressejä, ja etenkin GM-kasveilla oikeudet ovat tällä hetkellä hyvin vahvasti keskittyneet.
Katsoin juuri Food Inc -nimisen elokuvan, jossa mm. käytiin läpi GM-ruokaan liittyviä oikeustaisteluja. Elokuva oli toki vahvoilla mielikuvilla pelaava, mutta sen perusteesit vastaavat kyllä todellisuutta. Alan suurin peluri Monsanto käyttää vahvaa hajota ja hallitse -taktiikaa maanviljelijöiden kanssa: heidän lajikkeensa kontaminoivat helposti olemassaolevia peltoja, ja aina kun tällaista ilmenee, Monsanto lähettää laskun ja haastemiehet perään ”oikeuksien” rikkomisesta. Tämä osoittaa todeksi kaksi asiaa: nykyisellään GM-lajikkeiden turvamääräykset eivät ainakaan USA:ssa ole kohdallaan ja toisaalta sen, että lajikkeiden omistusoikeudet aiheuttavat vakavia ongelmia viljelijöille.
Kuten jo aiemmin kommenteissa todettiin, geenimuuntelulla tulee nopeampia ja odottamattomampia muunnoksia kuin tavanomaisella risteytyksellä. Olen ymmärtänyt, että nykyisellään lajikkeita testataan vähemmän kuin annetaan ymmärtää, ja suurin ongelma on siinä, että testaus tapahtuu pääosin lajeja kehittävien yhtiöiden toimesta, ei riippumattomien osapuolten.
Omalta osaltani näen suurimmat ongelmat geenimuuntelussa nimenomaan viljelyn poliittisessa, taloudellisessa ja ympäristönsuojelullisessa ulottuvuudessa. Toistaiseksi pääosa GM-tuotteista on kehitetty siksi, että kasvit olisivat resistantteja tietyille kasvi- ja tuholaismyrkyille. Tämä ei ole linjassa kestävän kehityksen kanssa: se tarjoaa mahdollisuuden olla edes harkitsematta kestävämpiä tapoja, kiertoviljelyä ja vastaavia tapoja. Toinen ongelma on nimenomaan patentit ja taloudelliset intressit, mitä niistä seuraa.
Mikäli GM-tutkimus olisi valtiorahoitteista, linjaukset olisivat kenties toiset. Nykyisellään en katso että tämänkaltaista maatalouspolitiikkaa olisi syytä kannustaa.
”Kuten jo aiemmin kommenteissa todettiin, geenimuuntelulla tulee nopeampia ja odottamattomampia muunnoksia kuin tavanomaisella risteytyksellä. Olen ymmärtänyt, että nykyisellään lajikkeita testataan vähemmän kuin annetaan ymmärtää, ja suurin ongelma on siinä, että testaus tapahtuu pääosin lajeja kehittävien yhtiöiden toimesta, ei riippumattomien osapuolten.
———————————————————————————————————————-
Tavannomaiset risteykset eivät ole enää toimivia. Ne kestävä AIVAN liian kauan että niistä saa haluttuja tuloksia. Sen lisäksi niistä saa asioita joita ei haluta.
————————————————————————————————————
Omalta osaltani näen suurimmat ongelmat geenimuuntelussa nimenomaan viljelyn poliittisessa, taloudellisessa ja ympäristönsuojelullisessa ulottuvuudessa. Toistaiseksi pääosa GM-tuotteista on kehitetty siksi, että kasvit olisivat resistantteja tietyille kasvi- ja tuholaismyrkyille. Tämä ei ole linjassa kestävän kehityksen kanssa: se tarjoaa mahdollisuuden olla edes harkitsematta kestävämpiä tapoja, kiertoviljelyä ja vastaavia tapoja. Toinen ongelma on nimenomaan patentit ja taloudelliset intressit, mitä niistä seuraa.”
————————————————————————————————————————————————-
Kestävä kehitys? Ihmisten on saatava ruokaa. Seuraavan 30 vuoden aikana maailmaan tulee ihmisiä niin paljon että 9 miljardia menee rikki. Sen lisäksi edes Suomessa kaikilla ei ole varaa ruokaan kun ruoka koko ajan kallistuu. Mutta samalla viljelijöilläkään ei ole rahaa. Eli ruoan tuotanto on liian kallista.
Kiertoviljely ei toimi. Se on vielä hitaampaa kuin tavallinen viljely. Ruokaa pitää saada huomattavasti enemmän, nopeammin ja halvemmalla.
Yksikään yritys ei panosta mihinkään ilman patentteja. Ainoastaan muutamalla valtiolla on resursseja itse ruveta kehittämään tuhansia eri ruokakasveja ja tekniikoita niihin. Ne ei niitä IKINÄ jaa muille.
”GMO:ssa sorkitaan tätä järjestelmää väkivaltaisesti eikä täydellisen aukotonta testausta terveysvaikutuksista tai muusta vahingollisuudesta voida järjestää. Edes muutaman vuoden testaukset eivät välttämättä riitä sulkemaan pois haittavaikutuksia, joita esim. nykytiede ei pysty todentamaan. Vai tiedämmekö jo kaiken kaikesta elollisesta ja sen käyttäytymisestä kaikissa mahdollisissa tilanteissa ja olosuhteissa?”
Aivan yhtä lailla monet täysin luonnonmukaiset asiat ovat haitallisia ihmiselle – toiset enemmän, toiset vähemmän. Täysin aukotonta testausta ei pystytä tekemään millekään. Sen sijaan jos tutkimus ei kykene löytämään haittavaikutuksia, on syytä olettaa, että huomaamatta jääneet vaikutukset ovat minimaalisen pieniä. Kuten Soininvaara mainitsee, ei jokaista ruokatuotettakaan tutkita täysin varmasti – silti voimme luottaa, että marketista ostamamme tuote hyvin pienellä todennäköisyydellä aiheuttaa meille haittaa. Kuten Soininvaara mainitsee, tämän hetkisen tutkimuksen tiukkojen laatuvaatimusten takia markkinoille ei päästettäisi lähellekään niin vaarallisia tuotteita, kuin sieltä jo löytyy. Itämeren kalojen myyntiä tuskin halutaan kieltää, vaikka usein käytettynä ne voivat aiheuttaa merkittäviä terveydellisiä haittoja (toki ihmisen aiheuttaman saastumisen johdosta tosin). Toisena esimerkkinä esimerkiksi peruna, joka voi väärin säilytettynä muuttua tappavan myrkylliseksi aivan oman luonnollisen ominaisuutensa ansiosta.
Myös esimerkiksi lääkkeissä on usein lista mahdollisia, toisissa jopa todennäköisiä haittavaikutuksia, mutta käytämme näitä lääkkeitä silti, sillä a) lääkkeestä saatu hyöty kumoaa muita (sairauden aiheuttamia) haittoja ja b) haittavaikutukset ovat suhteutettuna kovin pieniä. Jos siis nämä ”mahdolliset haittavaikutukset” ovat joko pieniä tai esimerkiksi vaikuttaisivat jatkuvasti käytettynä terveyteemme merkittävästi 260 elinvuoden kohdalla, en näkisi niissä (toistaiseksi) suurta ongelmaa. Sama koskee GM-ruokaa: Miksi kieltää monia hyötyjä tarjoava tekniikka vain siksi, että teoreettisesti se voi aiheuttaa haittoja, joita ei pystytä tietämään. Tällä logiikalla joutuisimme kieltämään suurimman osan ruoka-aineista, sillä emmehän me voi tietää… Ties vaikka yleisimmät vihanneksemme aiheuttaisivat vanhenemisen, jollain reaktiolla, jota emme pysty tämänhetkisellä tekniikalla vielä huomaamaan. Emme yksinkertaisesti voi kieltää tai vastustaa kaikkea uutta vain siksi, ettemme vielä tiedä.
Varovaisuutta ja tutkimusta sen sijaan tarvitaan, niin GM-ruoan, uusien ja vanhojenkin ruokatuotteiden sekä monen muunkin asian kanssa. Mitä valmiimpia kuluttajat ovat ottamaan vastaan uudet innovaatiot, sitä innokkaampia yritykset ovat niitä tutkimaan ja niihin rahallisesti panostamaan. Mitä pidemmälle tuotteita kehitetään, sitä enemmän tutkimustietoa saadaan ja sitä turvallisemmaksi niiden käyttö tulee.
Se, mikä suurimmaksi osaksi toistaiseksi vaikuttaa geenimanipulaation vastustukseen on erityisesti tiedon puute. Suurin osa tavallisen kansan argumenteista ja tiedosta perustuu lehtiartikkeleihin, jossa esitetään mahdollisia uhkia ja kritiikkiä. Tämä olisi tervetullutta, JOS ihmisillä olisi ensin perustieto alkuperäisestä tutkimuksesta. Lisäksi yllättävän monella ei edes ole tarkkaa kuvaa siitä, mitä geenimanipulaatio edes oikeastaan on… Tähän tuskin puolustelu auttaa, ellei ensin lisätä perustietoa asiasta ja vasta sen jälkeen keskustella mahdollisuuksista ja riskeistä.
Hyvä kirjoitus vaikeasta aiheesta, respect.
Osmo ”Minusta omistusoikeus kasvien perimään tulisi kumota, mikä samalla merkitsee, että GMO:n kehittäminen siirtyy veronmaksajien rahoitettavaksi.”
Minä olisin valmis maksamaan tästä. Ehkä irrationaalista pelkoa mutta olen hieman huolestunut että yksityissektorilla mopo voi keulia tyyliin Enron/Lehman Brothers.
Aapo Parviainen: ”Kannattaako pallomme kuormitusta lisätä vielä moninkertaisella väestöllä GMO:n ruokkimana?”
En moralisoi enkä ole eri mieltä mutta aika Linkolamainen kommentti. Milloinkahan joku rohkea uskaltaisi esittää puheenvuoron väestönkasvusta, se todennäköisesti synnyttää enemmän ennenaikaisesti kuolevia kuin ilmastonmuutos pystyy koskaan tappamaan. Ilmastonmuutoksesta jauhetaan (syystäkin) mutta vähintään samansuuruiseen ongelmaan suhtaudutaan kuin kolme apinaa.
Suomella ei ole rahaa eikä mitään kykyä tehdä itse tuollaisia tutkimuksia. Vaikka Suomi saisi jotain tuloksia niin se ei voisi niitä myydä ulkomaille koska se on valtion omistama.
Väestönkasvuun ei voi edes teoriassa puuttua. Ihmisillä on ihmisoikeuksiin perustuva oikeus lisääntyä ja se on ihmisen sisäänrakennettu halu.
Onhan niitä yrityksiä ollut. Googlaa esim. Yhdyvaltojen yritykset väestönkasvun hillitsemiseksi aasiassa.
Erittäin tuhoisat vaikutukset. Jonka takia lukematon märä ihmisiä kuoli. Ihmisten oikeuksia loukattiin ja naisten oikeudet tuhottiin. Lopulta luotiin tilanne mikä nyt on isossa osassa Aasiaa: Miehiä on paljon enemmän kuin naisia joka tietää suuria ongelmia tulevaisuudessa.
Onhan Kiinakin vähentänyt väestönkasvua. Mutta niitä keinoja ei voi ikinä käyttää kukaan joka sanoo ajavansa ihmisoikeuksia.
Geenimanipuloinnilla voidaan tuottaa myös ihmisravinnoksi soveltumatonta tuotetta – mikä lienee geenimanipuloinnin päätärkoistus.
Sitten kun Suomessakin viljellään viljaa polttoaineiden raaka-aineeksi, huomataankin ihmisravinnoksi soveltuvien peltoalojoen menneen piloille esim. lisäaineiden käytöstä johtuen.
Eikä kaurapuurokaan enää ole entisen veroista. Kaupoista saa enimmäkseen kaurapuuron aineksia, joista ei synny kuin ”liisterikaurapuuroa”. Kiitos mikroaaltouunien.
Toki iso-hiutaleista kaurapuuron valmistusaineita vielä löytyy – jos vaan osaa katsoa oikeasta paikasta kaupan hyllystä.
Luottamus geenitutkijoihin kannattaa olla yhtä vankka kuin luottamus taloustietei…asiantunti…syvästi uskoviin ihmisiin.
Itse olen aika lailla laissez-faire kannalla tässä suhteessa. Antaa mennä vaan. Ehkäpä Suomestakin tulee vielä vilja-aitta.
Hallan ja ruton kestävä peruna kyllä, mutta roundupin autioittamat pellot ei. Ekosysteemien perusmonimuotoisuus on säilytettävä.
Miksi GMO-ruoka pitää kieltää kaikilta jos ei itse halua syödä? Kai markkinoilta saa jatkossakin luomuruokaa? Vastavoimana köyhien maiden väestönkasvulle voi vaikka syödä tupla-annoksen possua lauantaisin.
Tunnetaanko tarpeeksi sitä luonnon mekanismia mikä estää ettei risteymiä tapahdu miten sattuu ja miksi se sen estää? Eikö siinä kuitenkin ole pitkä evoluution prosessi tapahtunut, jolloin on jalostunut meille tuntemattomienkin syiden takia nykyinen malli. Luonnossa on yleensä tapana, ettei asiat tapahdu turhaan, olosuhteet muokkaa. Geenitutkija Palotie kerran kertoi haastattelussa, kun häneltä kysyttiin geenivirheistä, ettei oikeastaan geenivirheitä ole. Niissä vaan luonto kokeilee mites tällaisella yhdistelmällä elävä olentao pärjäisi. Eli osaltaan siinä on kyse myös nopan heitosta, tosin ei täysin.
Hyvä kirjoitus ja hyviä kommentteja. Liityn immateriaalioikeuksien poistoa vaativien kuoroon, ja olisin valmis rahoittamaan vastaavaa tutkimusta verovaroin.
Tällä järjestelyllä vältyttäisiin mm. siltä uhkakuvalta (realistinen tai ei), että yritykset sortuvat manipuloimaan kasveja taloudellisten voittojen maksimoimiseksi eikä ainoastaan kasvilajikkeiden parantamiseksi kuluttajien näkökulmasta. Voin hyvin kuvitella, että vaikkapa jokin moraaliltaan arveluttava ja markkinapelurina aggressiivinen jenkkifirma (pahoittelut tästä ennakkoluulosta) keksisi pian tehdä kasveistaan mahdollisimman nopeasti leviäviä ja muita lajikkeita tuhoavia. Lopulta Osmon ehdottama vaihtoehto, GM-lajikkeista kieltäytyminen, kävisi mahdottomaksi näiden peittäessä luonnonmukaiset lajikkeet alleen. Maapallolla alkaisi uusi aluevaltauksien aikakausi: kasvilajikkeiden levinneisyyssodat. Mitä laajemmille alueille yritykset saisivat kasvinsa leviämään, sitä enemmän provisioita heille. Lopulta koko pallolta ei enää löytyisi muuta kuin homogeenisiä hyötykasviviljelmiä; GM-lajikkeita siellä, palmuöljyplantaaseja täällä, tuolla säännöllisesti avohakattavia ja säntillisesti harvennettavia havupuurivistöjä.
No, tämä on tietenkin aivan äärimmäinen ja naiivi dystopia, mutta minusta olisi kovasti vastenmielistä edetä tällä polulla edes hiukan pidemmälle kuin missä jo nyt olemme (oikeastaan nykytilannekin on aika vastenmielinen, mainittu Monsanto parhaana esimerkkinä siitä).
Informaatioteknologian alueella on jo nähty, miten likaisesti jotkut firmat alentuvat pelaamaan jos se suinkin sallitaan – tai joskus vaikka ei sallittaisikaan. Ilmeenkään värähtämättä esitetään pöyristyttäviä väitteitä ja korvausvaatimuksia ipr-oikeuksiin vedoten, kunhan vain lakimiehet keksivät jonkin keinon vääristellä asiat siten, että vaatimukset kehdataan saattaa kirjalliseen muotoon. Sitten asiasta tapellaan oikeudessa, ja taiston voittaa se, jolla on varaa syytää enemmän käteistä lakimiehille ja oikeudenkäyntikuluihin. Ei se, jonka keissi pitää paremmin.
Kasvien geenimuuntelun yhteiskunnallisia vaikutuksia selvittämään tulisi valtuuttaa jonkinlainen kansainvälinen asiantuntijaryhmä, jotta pahimpia katastrofeja voitaisiin ainakin yrittää ennaltaehkäistä.
Siitäkin olen samaa mieltä, että uskonnolliset ja terveyspelkoihin liittyvät argumentit eivät oikein riitä GMO:n kieltämiseen. Uskon lisäksi, ettei geenimuuntelua voi hävittää maailmasta kiellolla. Sitä – samoin kuin vaikkapa vääjäämätöntä globalisaatiota – ei pitäisi tarkastella vihollisena vaan arvoneutraalina tilana, johon tässä historian pisteessä on päädytty. Vaikka emme voikaan muuttaa historian kulkua, voimme kuitenkin valita, miten nykyisessä tilanteessa ja etenkin tulevaisuudessa toimimme.
Aapo Parviainen: “Kannattaako pallomme kuormitusta lisätä vielä moninkertaisella väestöllä GMO:n ruokkimana?”
Ihmisillä yltäkylläinen ravinnon saanti johtaa lihavuuteen ei populaation kasvuun. Tämä on hyvä muistaa. Väestönkasvun syyt ovat aivan muualla.
Hatunnostoni – jälleen kerran – Osmo Soininvaaralle.
Kun ei mennä yli kuntarajojen, eri lajien risteyttämistä vältetään* ja kuluttajien valinnanmahdollisuuksista pidetään kiinni, lienee jalostus turvallisilla vesillä maallikon näkökulmasta ja kenties myös kasvibiologin näkökulmasta. Vieläpä niin, että he voinevat olla hyödyksi haluamallaan tasolla ja tavalla.
(*Välttelyä olisi vaikka suurempi näyttötaakka turvallisuudesta.)
Hyvä konsensus, joka voitaneen hyväksyä eri suunnista argumentoivien keskuudesta.
Taloudellinen argumentti sisältää suojauksen, patentin tmv. Usein niiden alaa on liioiteltu. Nytkin saa suojata vain sen mikä on keksinnöllistä ja uutta. Ei voi patentoida sikaa, kuten Greenpeace väittää, ei voi patentoida neem-puuta tai basmati-riisiä, kuten Vandana Shivan oppilapset väittävät.
En silti olisi isommin pahoillani, vaikka Basf, Monsanto ja muut tuollaiset eivät voisi patentoida alalta yhtään mitään.
On vain käynyt niin, että liikkeellä ovat lähinnä nuo, koska gm-lajikkeen hyväksymisprosessi on raskas. Mahdollista vain agrijäteille ja valtioille.
Jos vieraita geenejä tuotaisiin vain samasta lajista (kauraan sen villistä kantamuodosta tms.) voisiko hyväksymistä keventää? En tiedä mutta maallikon tiedoin ja näkökulmasta voin esittää tuollaista.
Näin markkinoille pääsisi muitakin kuin agrijätit, viljelylajikkeiden kirjo ei yksipuolistuisi ja altistuisi kapean pohjan takia kasvitaudeille. Mikä parasta, jalostaminen kannattaisi aina vain pienemmälle markkinalle ja erilaisiin oloihin, vaikkapa Suomeen.
Ympäristöargumentista.
Kasvien kasvu tottelee fysiikan lakeja, eikä kasvia voi yleensä jalostaa olemaan parempi jossain asiassa, ilman että samalla tingitään jostain toisesta ominaisuudesta. Viljelykasvit on jalostettu tuottamaan suuri sato. Tämä onnistuu, koska jalostetut kasvit eivät kuluta resurssejaan esim. pahan päivän varalle varautumiseen — koska maajussi pitää huolen riittävästä lannoituksesta — tai vieraita laleja vastaan kilpailemiseen — koska maajussi pitää rikkaruohot poissa, kylvää pellolle vain yhtä lajia.
Tällainen kasvi on optimoitu pärjäämään maajussin pellolla, ja siinä se on hyvä. Vapaassa luonnossa se sen sijaan todennäköisesti pärjäisi hyvin huonosti, sillä villit kasvit evoluutio on optimoinut pärjäämään villissä luonnossa. Viljelykasvi on optimoitu pärjäämään pellolla, muualla se pärjäisi huonosti.
Ajatellaan samaa tilannetta eläimillä: Miksei kukaan pelkää että nopeakasvuisiksi ja lihaksikkaiksi jalostetut hormonihirviö-lehmät karkaisivat navetasta luontoon, syrjäyttäisivät luonnonvaraiset hirvet, ja antaisivat luonnonvaraisille karhuille turpaan?
Kuitenkin, jos olen oikein ymmärtänyt, tätä samaa ilmiötä pelätään kasvien tapauksessa(?).
Toinen ongelma on enemmän taloudellinen. Siementen hinta taisi jonkun tutkimuksen mukaan olla noin 10.000 kertaa suurempi kun ns luomu-siemenet.
Eikä sato ole kuin 40% parempi, parhaimmillaan.
Eli jos sato on mitään muuta kun erinomainen, romahtaa viljelijältä talous kokonaan. Siksi ne sadat tuhannet tapaukset joissa intialaiset jyväjemmarit päättävät juoda hyönteismyrkkyä.
(ja väestönkasvsta ei saa puhua koska huutava ja ulvova työvoimapula… ja joku tienaa taatusti miljoonia sillä että päättäjät on saatu uskomaan työvoimapulaan)
>Juuri siksi, että GMO:ta tulisi tarkastella yhteiskunnallisesta näkökulmasta, sydämeni itkee aina, kun tiedotusvälineet raahaavat GMO:n ongelmattomuudesta puhumaan jonkin luonnontieteilijän.>
”Yhteiskunnalliselta” näkökulmalta asioita tarkastelevilta olenkin jo oppinut odottamaan vaatimuksia siitä kuinka muita ei saisi päästä osallistumaan keskusteluun kun ”yhteiskunnalliset” ovat ainoita joilla on mielestään tähän oikeus, muita parempia niin moraaliltaan kuin harkintakyvyltään.
Geenimuuntelusta jotain ymmärtävien tulee vaieta kun täyskieltoa perustellaan jollain epämääräisellä ”luonnonmukaisuuden” käsitteellä, vaikka luonnossa tapahtuu odottamattomia mutaatioita sekä horisontaalista geeninsiirtoa niin lajien kuin kokonaisten taksonomisten kuntien välillä, viruksilla tai ilman.
http://www.scienceagogo.com/news/20080429222111data_trunc_sys.shtml
http://en.wikipedia.org/wiki/Provirus
Geenimanipulaatio on toki hyvä ilmiö, kunhan vain pidetään huoli tuosta omistusoikeusasiasta Osmon hahmottelemalla tavalla. Ihmisiä on niin paljon, että keinotekoiset, tehoa tuovat ravinnonvalmistusmenetelmät ovat tervetulleita.
Omistusargumentissa on kyse patentoinnin ongelmista, ei sinänsä GMO:sta. Sanotaan nyt vaikka niin että, ajatus omistusoikeudesta tietynlaisiin kasveihin on niin kertakaikkisen outo että raskas todistustaakka tällaisen järjestelyn hyöydyllisyydestä on patenttioikeuden puolustajilla. Tai vaikka niin, että haluammeko elintarvikemarkkinat jotka toimivat yhtä huonosti kuin lääkemarkkinat?
GMO on vaikea ja tunteita sekä voimakasta epäluottamusta herättävä aihepiiri.
Elintarviketuotanto on herkkä asia ja kuluttajien luottamus on alan teollisuudelle elintärkeä asia. Tietääkseni kuitenkaan mikään kauppaketju ei ole julistautunut GMO vapaaksi?
Nähdyt Monsanto-dokumentit tuovat hyvin esille aiheeseen liittyvät ongelmat.
”Edes muutaman vuoden testaukset eivät välttämättä riitä sulkemaan pois haittavaikutuksia, joita esim. nykytiede ei pysty todentamaan. Vai tiedämmekö jo kaiken kaikesta elollisesta ja sen käyttäytymisestä kaikissa mahdollisissa tilanteissa ja olosuhteissa?”
Kaikesta ei voi tietää kaikkea, elämmehän epävarmassa maailmassa. Hallittu GMO ei tätä epävarmuutta mielestäni lisää. Homma ei kuitenkaan vielä ole hallinnassa ja Osmon kanta edustaa ns. valistunutta suhtautumista asiaan. Tässäkin näyttä vihreiden parissa olevan erilaisia näkemyksiä. Ydinvoiman osalta erilaisia näkemyksiä ei vihreiltä julksiuuteen ole paljoa tullut, vaikka niitä varmasti on.
GMO:n osalta varovaisuusperiaate on hyvä periaate, mutta sen kaavamainen käyttö ei ole järkevää.
Omistuskysymys on GMO:ssa se ratkaisua odottava ongelma.
”Selvä epäsuhta vallitsee muiden kasvinjalostuskeinojen ja GMO:n turvamääräyksissä. Erityisesti tuo säteilytys, josta ei tiedetä, mitä muutoksia se on kasviin aiheuttanut, on vähintään yhtä vaarallista kuin GMO.”
Yksittäiset mutaatiot, luonnon aikaansaamina tai säteilytyksen tuloksena, eivät voi koskaan tuottaa valmista merkittävää muutosta eliöön, vaan tarvitaan mutaatioiden suunnaton sarja.
Kuvittellaanpa, että jossain ympäristössä jänis hyötyisi, jos mutaatio lisää sen jalkojen pituutta. Pitemmistä jaloista ei kuitenkaan ole kuin haitaa, ja sellaiset saanut yksilö ei kauan elä. Pitkien jalkojen kanssa samanaikaisesti yksilön olisi pitänyt saada pitkiä jalkoja palvelemaan tukirankaan muutoksia, verenkiertoelimistöön muutoksia, hermostoon muutoksia, perinnölliseen käyttäytymiskoodiinsa muutoksi – kannattaakin sännätä karkuun eikä pistää päätä pensaaseen jne. Ei sikainfluenssakaan syntynyt yhdestä mutaatiosta.
Evoluutio on aina äärettömän pienten muutosten vuorovaikutusta.Tarvitaan siis valintaa varten valtaisa määrä mutaatioita ja uusia geeniyhdistelmiä, jotta jokin niistä sattumalta parantaisi kokonaisuutta. Siksi tällainen mutaatio ei voi olla vaikutukseltaan kovin suuri jotta kokonaisuus pysyisi mukana.
Siitä seuraa – ja se on oleellista keskustelumme kannalta -, että tästä lajista riippuvaisten muiden eliöiden sopeutuminen pysyy myös mukana. Luonnon ehdoilla tai jalostuksessa säteilytyksen tuloksena on vaikea kuvitella mutaatiota, joka äkkiä mullistaisi koko ympäröivän luonnon.
Sen sijaan GMO jalostus ei perustu mutaatioihin vaan kokonaisiin luonnon tai risteytysjalostuksen muokkaamiin valmiisiin geenistöihin. Niissä suuri muutos voi toimia heti, ja muu luonto ympärillä on monta kierrosta jäljessä – sehän on tuholaiskestävyyden tarkoituskin.
Lähinnä vertailukohta on vieraslajit, joille ei ole vihollisia, ja ne vievät muilta elintilan tai tekevät suurta tuhoa – mäntyankeroinen, jos se joutuu Suomeen puutavaran mukana, saattaisi ola luontomme suurtuho.
Victor Bruun II: ”Siksi ne sadat tuhannet tapaukset joissa intialaiset jyväjemmarit päättävät juoda hyönteismyrkkyä.”
Geenimuuntelusta käytävä keskustelu ajautuu usein tuollaisten perättömyyksien kierrättämiseen. Ymmärrettävää toki, kun parempia argumetteja ei ole. Olisiko kuitenkin syytä pitäytyä tosiseikoissa ihan vaan kohteliaisuudesta kanssakeskustelijoita kohtaan.
Tässäpä YK:n alaisen IFPRI:n laaja selvitys, joka osoittaa itsemurhien vähentyneen ”GM-aikana”, olevan ylipäätään harvinaisia ja ne, joita on, johtuvat muista syistä.
http://www.ifpri.org/sites/default/files/publications/ifpridp00808.pdf
Jussi: ”Hallan ja ruton kestävä peruna kyllä, mutta roundupin autioittamat pellot ei. Ekosysteemien perusmonimuotoisuus on säilytettävä.”
Silloin pitää jättää kokonaan viljelemättä: Roundupia käytetään jo nyt ja paljon. Eräät GM-lajikkeet, joista puhutaan, että ne vaatisivat Roundupia enemmän, itse asiassa sitävät sitä enemmän mutta eivät vaadi. Sietävyyttä halutaan tietääkseni suuremman kerta-annoksen vuoksi. Sillä vältetään myöhempiä ruiskutuksia ja kokonaismäärä laskee.
Tämä on Monsanto-vihassa jätetty huomaamatta. Sekin, että glyfosaatin patentti on umpeutunut ja että Monsanto ei vaadi oman glysosaattinsa käyttöä siemenensä kanssa. Vaikka tietenkin mielellään niin näkee.
Monsantoa myös arvostellaan siemenmonopolina. Miksi kukaan ei näe ongelmia kotimaassa: Borealilla on joistakin simenistä 90% markkinaosuus ja siitä seuraa tällaista:
”Maanviljelijä NNN on tehnyt 26.2.2003 Kilpailuvirastolle toimenpidepyynnön koskien Boreal Kasvinjalostus Oy:n (Boreal) toimintaa kantasiementen toimituksissa tietyille alueille. Kilpailuvirastoon on puhelimitse tullut myös muita yhteydenottoja, jotka koskevat käytännössä samaa asiaa. Yhteydenottojen mukaan määräävässä markkina-asemassa oleva Borealin parhaiden uusien kantasiemenlajikkeiden toimituksiin liittyy Borealin osakkaita suosivia ja muita toimijoita syrjiviä piirteitä. Edelleen yhteydenotoissa on katsottu, että myös kantasiemenlajikkeita koskeviin rojaltimaksuihin liittyy Borealin osakkaita suosivia ja muita toimijoita syrjiviä piirteitä.”
http://www.kilpailuvirasto.fi/cgi-bin/tulosta.cgi?sivu=ratk/r-2005-61-0196
Monsanto oli peräti tervetullut Suomen kaltaisiin maihin ”vapauttamaan viljelijät siemenkauppiaiden maaorjuudesta”, vai mitä?
Kiitos hyvästä ja tasapainoisesta argumentoinnista. Haluaisin lisätä kaksi näkökohtaa:
-Se, että Monsanto riistää maanviljelijöitä, ei ole GMO-kasvien ominaisuus, vaan lainsäädännöllinen ongelma.
-Tuomme jatkuvasti kymmeniä tuhansia uusia geenejä ja geeniyhdistelmiä ympäristöihin, joissa niitä ei luontaisesti esiinny. Geenitekniikka ei millään lailla muuta vallitsevaa asiantilaa.
-Geenitekniikalla voidaan saada monia hyötyjä.
Sampo Smolanderin vertaus tuossa ylempänä on erittäin osuva.
Osoittaa mielestäni aikamoista ymmärtämättömyyttä ja hubrista ajatella, että kykenisimme tuosta vaan ylittämään kolme ja puoli miljardia vuotta evoluutiota.
Kaikki viljelykasvit ja erityisesti GM-kasvit ovat äärimmäisen erikoistuneita ja stabiilit olosuhteet vaativia biokoneita. Eivät ne kykene luonnossa selviämään.
Jos ”vieraiden” geenien siirtymistä lajista toiseen pelkää, niin sitten varmaan pitäisi julistaa RNA-virukset laittomiksi – aivan kuten H-baari kirjoitti, on se jännä miten ylipäätään tässäkin asiassa aiheesta jotain tietävät ovat yleensä vähemmän sitä pelkääviä.
Tämähän onkin sopiva paikka tehdä kansalaisaloite. Ohjelmani:
1- geenimuunnellut ruokakasvit ovat yksi erittäin merkittävistä tulevaisuuden trendeistä
2- heikosta maataloudesta kärsivänä maana voimme – panostamalla GMO:hon – lyödä 2 kärpästä yhdellä iskulla:
– kehittää omaa ruokatuotantoamme
– saada uusi kasvun moottori tulevaisuuden alasta, jonka hallitseminen vaatii korkeaa osaamista
3- saamme uuden kansantalouden moottorin kompastelevan metsäteollisuuden ja arvaamattoman nopealiikkeisen kännykkäteollisuuden rinnalle
Nyt siis vain äkkiä kunnon lainsäädännöllinen vapaus kehitykseen ja käyttöön, sekä omistussuojaa koskevien kysymysten ratkaisu yrittäjän näkökulmaa painottaen, niin kyllä se siitä…
Pelkään, että kaikki munat laitetaan samaan koriin, jokaisen yksittäisen viljelijän kannattaa valita johtava teholajike, ja lopulta uusi kasvitauti tai tuhohyönteisaalto aiheuttaa ruokakriisin. Yhteiskuntien täytyy huolehtia siitä, että monimuotoista kasvilajikkeistoa ylläpidetään.
Janne Korhonen: ”Osoittaa mielestäni aikamoista ymmärtämättömyyttä ja hubrista ajatella, että kykenisimme tuosta vaan ylittämään kolme ja puoli miljardia vuotta evoluutiota.”
Niin, valtaosa viljelykasveista on kaikessa ymmärtämättömyydessä jalostettu ilmeisesti viimeisen 20-30 vuoden aikana uudelleen.
Kasvijalostus alkoi n. 10 000 vuotta sitten valintajalostuksena. 3,5 miljardiin vuoteen nähden ei mitään. Pitäisikö valintajalostuskin kieltää, sillä sehän vaikuttaa perimään juuri kuten muukin geenimuuntelu? No, kukaan ei sitä vaadi.
Turkkalo: ”Pelkään, että kaikki munat laitetaan samaan koriin, jokaisen yksittäisen viljelijän kannattaa valita johtava teholajike, ja lopulta uusi kasvitauti tai tuhohyönteisaalto aiheuttaa ruokakriisin. Yhteiskuntien täytyy huolehtia siitä, että monimuotoista kasvilajikkeistoa ylläpidetään.”
Aiheellinen pelko. Yksi mahdollisuus olisi jalostaa maatiaislajikkeita satoisimmiksi. Geneettinen monimuotoisuus säilyisi ja satoisuus pitäisi nuo lajikkeet kilpailukykyisinä ja viljelyalan edes kohtalaisena.
BRG: ”Milloinkahan joku rohkea uskaltaisi esittää puheenvuoron väestönkasvusta, se todennäköisesti synnyttää enemmän ennenaikaisesti kuolevia kuin ilmastonmuutos pystyy koskaan tappamaan.”
OS on pitänyt tässä blogissa puheenvuoron väestönkasvusta. Olikos se niin, että Osmon lainaamien väestötieteilijöiden mukaan maailman nettouusiutumisluku osoittaa väestönkasvun olevan reilusti taittumassa Afrikkaa lukuun ottamatta.
Joten tuota hazardikorttia ei liene syytä heiluttaa enää samalla innolla, kuin oli hetki sitten tapana. Yksi ongelma on vielä käsillä mutta taipumassa tappiolle.
Tietyllä tavalla rohkaisevaa, kun maailma ei koko ajan lopu. Vai mitä?
Väestönkasvusta voi katsoa vaikka tätä.
Hyvä kirjoitus ja tarpeellinen avaus.
Puuttuisin itse tuohon, miten lopuksi vaaditaan GMO-ruokien merkitsemistä kuluttajalle. Soininvaara ei sano, mitä rajausta hän tähän kannattaa.
Vihreillähän on esillä ollut esimerkiksi vaatimus siitä, että GMO-rehulla ruokittu liha tulee merkitä. Tämä on kuitenkin asia, mitä on täysin mahdotonta esimerkiksi jälkikäteen testata, koska ravinnosta ei siirry mitään ”geeniä” sen syöjään. Tällöin ollaan siis kosher-tyyppisessä merkinnässä, jälleen lähellä sitä uskonnollista vakaumusta.
Jos tällä linjalla jatketaan, haluaisin myös tietää, mihin saakka GMO:n henkisesti saastuttava vaikutus ulottuu. Miten GMO-rehulla ruokitun lehmän maidosta tehdystä juustosta tehty pizza? Entä ko. lehmän vasikka? GMO-ruokitun kanan munat? Entä GMO-rehulla ruokitun naudan lannalla lannoitetut kasvit?
Selvyyden vuoksi todettakoon, etten vastusta varsinaisten GMO-elintarvikkeiden merkitsemistä. Samalla voisimme harkita esimerkiksi eräiden sitrushedelmien kylkeen merkintää ”lajike on kehitetty säteilyttämällä, terveysvaikutuksia ei ole järjestelmällisesti testattu, saattaa aiheuttaa allergiaa”. Tämä merkintä tulisi tietysti myös luomusti kasvatettujen, mutta säteilyttämällä kehitettyjen kasvien kylkeen.
Väestönräjähdys kyllä tapahtuu köyhissä maissa. Ruokatuotannon tehostamista on tapahduttava ja paljon. Muuten köyhät maat kaluavat viimeisetkin metsänsä ja tuhoavat pitemmällä tähtäimellä ekologiansa ja luultavasti koko maapallon ekologian. Köyhyyden riivaamat, tulevaisuudettomat nuoret miehet räjäyttävät koko pallon, jos joku vain antaa pommit. Siksi GMO tulee ihan satavarmasti. Suomen kannalta mielenkiintoinen kysymys on lähinnä se, onko maa mukana valtavassa bisneksessä — ja maailmanparantamisessa — vai jääkö perinneruokamuseoksi.
Muutama kirjoittaja sanoi, että gm-lajikkeiden on turha pelätä valtaavan elintilaa maatiaislajikkeilta. Oma asiantuntemukseni ei riitä arvioimaan, onko huomautus totuudenmukainen. Uskon, että tällä hetkellä näin voi pääasiassa ollakin. Toisaalta mitä suurempi bisnes geenimuuntelusta tulee, sitä enemmän siihen kohdistuu myös R&D-panostuksia. Mistä tiedetään, ettei tulevaisuudessa ole mahdollista kehittää aggressiivisesti leviäviä lajikkeita, jotka ovat samalla muilta ominaisuuksiltaan riittävän hyviä? Tarvitaan vain innovaatioita; teknologiaa jota ei vielä tunneta. Jo nykyisin esim. Monsanton kehittämässä maississa on tuhohyönteisten torjuntaan tarkoitettua myrkkyä, joka kuitenkin hankaloittaa myös kasvituholaisia ravinnokseen käyttävien muiden hyönteisten selvitytymistä viljelyalueilla. Tämä on vain yksi mahdollinen keino lisätä gm-lajikkeen ylivoimaa luonnonlajikkeeseen nähden – voisi kuvitella että asiaan paneutunut tutkija keksii lisää ja tehokkaampia tapoja.
Gm-lajikkeet myös tahattomasti risteytyvät alkuperäislajikkeiden kanssa. Muistaakseni juuri tuo mainittu Monsanton maissi oli aiheuttanut paljonkin tuhoa ja onnettomuutta jossakin päin maailmaa (olisiko ollut Meksikossa), koska suuri osa arvostetuista ja viljelijöille ilmaisista alkuperäislajikkeista oli saastunut gm-aineksella. Tällaisissa tapauksissa gm on osoittautunut uhkaksi geneettiselle monimuotoisuudelle.
Montako vuosikymmentä menee, ennen kuin Vihreä liitto käy näin järkiperäistä keskustelua tästä aiheesta? (Odotan Oden avausta ydinvoimasta samalla ennakkoluulottomuudella.)
Kritiikkinä kuitenkin se, että jo keskustelun ”freimaus” gmo vs. ei-gmo on minusta vinoutunut gmo-kriitikoiden eduksi. Kuten Osmo totesi moneen kertaan, säteilytysjalostukseen pätevät kaikki samat argumentit kuin gmo:honkin, paitsi kertaluokkaa voimakkaampina. Perinteiseen risteytykseen taas ehkä hieman kevyempinä. Pitäisi siis suhtautua tapauskohtaisesti kuhunkin jalostettuun lajikkeeseen ympäristöturvallisuutta ja terveellisyyttä arvioitaessa.
Mutta koska joillakin ihmisillä on kuitenkin tällainen kosher-vaatimus, miksipä me liberaalit sen heiltä kieltäisimme. Olkoon siis gmo-vapaiden elintarvikkeiden tuotantoketjulla oikeus rahoittaa ja ylläpitää sertifikaattijärjestelmää, joka takaa kuluttajalle mahdollisuuden ostaa GMO-FREE-leimattua ruokaa. Jos julkista valtaa tarvitaan tähän puolueettomaksi kolmanneksi osapuoleksi, sekin käy, jos gmo-f-tuottajat maksavat tuon järjestelmän eikä sitä rahasteta meiltä muilta.
Väestönkasvusta: syntyvyys on jo kääntynyt alas niin voimakkaasti, että ennusteiden mukaan väestö maailmassa piikkaa noin 10 miljardissa joskus 2070. Missään 1970-luvulla pelätyssä geometrisessä kasvussa (jossa meitä olisi kohta 50 miljardia) emme enää ole. Jos kasvua halutaan vielä tuosta nykyvauhdista hidastaa, tarvitaan linkolalaisia keinoja eli jo syntyneiden tappamista, ei pelkästään syntyvyyden hidastamista.
Odotellessasi voisit vaikka lueskella TÄTÄ
Datan tarvitsija: Taisin laittaa sanani vähän vaikeasti ymmärrettävässä muodossa. Tarkoitin siis sitä, etten todellakaan usko ihmisten kykenevän kehittämään minkäänlaista ”superlajiketta” joka valtaa tuosta vaan elintilaa luonnonvaraisilta kasveilta.
Ei ainakaan jos tavoitteena on myös hyödyllinen saanto eikä pelkästään leviäminen. Evoluutio on rikkakasvien muodossa optimoinut leviämistä melko tehokkaasti – en yksinkertaisesti näe miten paljolti ”tökkää tästä ja katso mitä tapahtuu”-tasolla vieläkin oleva geenitekniikka pystyisi pistämään paremmaksi.
Janne Korhonen: ”Taisin laittaa sanani vähän vaikeasti ymmärrettävässä muodossa. ”
Näkökulma jäi aavistuksen kirkastamatta ja lukeminen omalta puoleltani hataralle.
Tiedetään jo, ja myös Suomesta, että GM-peltojen geenivirta jää luokkaa 10 metriin.
Olen yllättynyt Osmon varsin myönteisen oloisesta kannasta ihmisten rodunjalostukseen.
Mikä on ”tuhoisa” geeni ja kuka sen määrittelisi?
Tuolla periaatteella varmasti mm. Stephen Hawking olisi jäänyt syntymättä.
(Ketju ei ole nyt tästä aiheesta, tiedän… pisti vain niin pahasti silmään, että tuli kommentoinnin pakko.)
Minäkään en jaksa pelätä, että geenimanipuloitu kasvilajike valtaisi äkkiä suomalaisen luonnon. Pahimmillaan sellainen voisi olla saman tason riesa kuin mitä vieraslajikkeista nykyäänkin aiheutuu.
GMO-lajikkeen leviäminen naapuripeltoihin on enemmän juridinen ongelma. Ainakin olisi pidettävä huolta siitä, että naapurin pellolle levinnyt GMO-lajike katsottaisiin GMO-viljelyksen syyksi. Ei siis niin, että naapurin GMO-pellolta levinnyt GMO-vilja olisi GMO-tehtaan patentin rikkomista josta viljelijä tahtomattaan joutuisi vastuuseen.
En kylläkään usko GMO-tuotteiden yleiseen vaarallisuuteen tai niiden itseisarvoiseen pahuuteen.
Silti pitäisin välttämättömänä, että kuluttajalle kerrotaan tuotteiden sisältö. Ongelma kasvaa hiljalleen tekniikan kehittyessä. Kun GMO-tekniikalla pystytään yksityiskohtaisiin muunnoksiin, tuoteselosteen pitäisi olla yhtä tarkka kuin nykyiset lisäaineluettelot.
Hankalaksi menee.
Elina:”Tuolla periaatteella varmasti mm. Stephen Hawking olisi jäänyt syntymättä.”
Ottamatta nyt kantaa mihinkään rodunjalostukseen yms. niin ei kannata ottaa huomioon pelkkiä kustannuksia ilman hyötyjä. Sen sijaan, että yhteiskunta käyttää varoja stephenhawkingsien hoitoon nämä varat voidaan käyttää muuten, mikä voi johtaa useampien stephenhawkingsien ”syntymiseen” ”normaalien” ihmisten parista.
Umm. En ole mikään GMO-asiantuntija, mutta olen ymmärtänyt, ettei luonnonsuojelullisen näkökulman varsinainen pelko ole se, että GMO-kasvit sellaisinaan syrjäyttäisivät nykykasvit. Olen ollut käsityksessä, että nimenomaan pelättäisiin niitä geenejä; kasviyksilöt kun risteytyvät keskenään ja ainoa tapa estää GMO-kasvien risteytyminen muiden kanssa olisi jotenkin tehdä niiden siitepölystä steriiliä. En tiedä, onko näin tehty tai onko tämä aikomuksena.
Datan tarvitsija: ”Tiedetään jo, ja myös Suomesta, että GM-peltojen geenivirta jää luokkaa 10 metriin.”
Ai? Minä olin ollut lukevinani, että esim. meksikossa GM-maissin geenivirta perusmaisiin on ollut huomattavasti pidemmältä matkalta ja että tavallisilta pelloilta on löytynyt maissia, jotka ovat risteytyneet GM-maissin kanssa ts. sisältävät muunneltuja geenejä.
Ja miten muunnellut geenit vaikuttavat ympäristöön, se on kyllä minusta aika iso kysymys.
Elina:
Soininvaaran ehdottaman geneettinen manipulointi ei olisi jättänyt Hawkingia syntymättä, vaan mahdollistanut hänen syntymisen ilman tuhoisaa geneettistä haittaa. Ideana on kai että geneettisellä manipuloinilla tehtäisiin geenikartoituksen pohjalta tehtävät abortit tarpeettomaksi; ne ovat kai se asia joka jättäisi Hakwingit syntymättä.
Elina: Hawking pääsee ALS-tautinsa kanssa aika helpolla. Voisit mennä kokeilemaan noita rodunjalostus-heittojasi ystävääni, jonka pikkupojalla todettiin juuri Duchennen tauti (pyöreästi 10-vuotiaana rullatuoliin ja 20-vuotiaana hautaan.) Haluaisivat toisen lapsen, mitäs siihen sanot?
Sairastan itsekin ”yksi miljoonasta” -tyyppistä periytyvää, mutta onneksi sentään lievempää lihastautia. Jos joku onnistuisi ”jalostamaan” geenejäni, niin kyllä kelpaisi. Lisääntyminen olisi paljon mukavampaa ilman tuota väijyvää geenimiinaa.
Olisin minäkin mielelläni kauniimpi ja pidempi…
Mihin raja vedetään ja kuka vetää? Kärsimystä on niin monenlaista, kärsimys on osin kulttuurinen asia, se on myös voimakkaan subjektiivinen asia yksilötasolla. Tuttuni (tavallisen näköinen nainen) kävi erilaisissa kauneusleikkauksissa ja terapiassa lyhyen ikänsä, päätyi silti itsemurhaan.
En tässä halua kuitenkaan vähätellä kenenkään sairauksia ja vammoja, älköön kukaan ymmärtäkö niin.
Monesti vammainen lapsi tuottaa lähipiirilleen huomattavasti enemmän kärsimystä kuin itse kokee. Kenen kärsimys on etusijalla, kun geenejä muokataan?
+++++++++
Artturi käsittelee asiaa puhtaasti kustannus-hyöty -suhteen kautta. Tämän paradigman valossa on toki ”oikein” manipuloida geenejä ihan minkä tahasa hyödyllisen ominaisuuden saavuttamiseksi: äly, suorat hampaat jne. En myöskään ymmärrä, mikä estäisi vammaisten lasten eliminoimaann myös synnytyksen jälkeen tämän ideologian vallitessa. Tai itse asiassa kaikki taloudellisesti hyödyttömät yksilöt…
Arawn kirjoitti:
”Olen ollut käsityksessä, että nimenomaan pelättäisiin niitä geenejä; kasviyksilöt kun risteytyvät keskenään”
(1) Jos nyt kävisikin niin että peltokasvista siirtyisi luonnonkasviin muunnettu geeni, joka antaa paremman vastustuskyvyn hyönteismyrkyille, niin mitä sitten? Sitten meillä olisi luonnonkasvi jolla on vastustuskyky hyönteismyrkylle. Mutta hyönteismyrkkyjä levitetään lähinnä vain pelloille, joten ei se luonnonkasvi tuolla ominaisuudella mitään luonnonoloissaan tekisi. (Oikeastaan sille aiheutuisi pieni energiataloudellinen rasite täysin turhan aineenvaihduntatuotteen tuottamisesta.)
(2) Jos taas viljelykasvi olisi muunnettu paremmin rikkaruohomyrkyille vastustuskykyiseksi, niin silloin siitä voisi karata tämä vastustuskyky rikkaruohoihin. Tällöin maajussin ongelmana olisi rikkaruohomyrkylle vastustuskykyinen rikkaruoho, ja maajussi joutuisi luopumaan kyseisen rikkaruohomyrkyn käytöstä. Mutta edelleen, tämä uusi rikkaruohomyrkylle vastustuskykyinen rikkaruoho menestyisi vain maajussin pelloilla, muualla luonnossa sille ei olisi mitään hyötyä uudesta vastustuskyvystään.
Tapaus 2 on kyllä mahdollinen riski maajussille itselleen, mutta kummassakaan tapauksessa on näe että muulle luonnolle olisi mitään varaa?
Ilkka,
Ei ole mitään tietoa, olisiko Stephen Hawking ilman ALS-tautia tämä Stephen Hawking, jonka tunnemme tieteellisistä saavutuksistaan.
Sairaus muokkaa aina ihmisen persoonallisuutta, noin vakava sairaus varmasti aivan ratkaisevasti. Ehkä terve Stephen olisikin diskotanssien kuningas, ja teoreettinen puoli olisi jäänyt vähemmälle.
Ihminen on niin paljon muuta kuin geenien summa. Vaikka jokainen geeni voitaisiin manipuloida suotuisaan suuntaan kauneuden, henkisten ja terveydellisten ominaisuuksien osalta, emme eläisi maailmassa, jossa ei olisi kärsimystä.
En usko, että kärsimys edes vähenisi. Mikäli kärsimystä tällaisena suureena voi käsitellä…
++++++
Käytännössähän vanhempien täytyy tutkituttaa geenikarttansa ennenkuin tehtäisiin manipulaatio. Ryhdyttäisiinkö manipulaatioon, kun vamman tai esim. nuorena kaljuuntumisen riski on 1 prosentti vai vasta, kun se on 50 prosenttia?
No, en odotakaan vastauksia, kunhan mietiskelen.
”Haluaisivat toisen lapsen, mitäs siihen sanot?”
Sanoisin, että se on ymmärrettävää. Mutta kaikkea tässä elämässä ei aina voi saada. Lapset eivät ole mikään jokahomon oikeus, vaikka nykyään sen kuvan julkisessa ”kaikki mulle heti nyt” -keskustelussa saakin.
Totean ehkä ärsyttävän vanhanaikaisesti, että lapsi on lahja.
Saara kirjoitti:
”Mistä tiedetään, ettei tulevaisuudessa ole mahdollista kehittää aggressiivisesti leviäviä lajikkeita, jotka ovat samalla muilta ominaisuuksiltaan riittävän hyviä?”
Tämä kysymys liittyy aika syvälle ihmisten maailmankuvaan, käsitykseen evoluution roolista luonnossa, ja ihmisen mahdollisuuksista.
Itse (olen biologi) näen asian niin, että kasvien (ja eliöiden yleensäkin) pääasiallinen tarkoitus on levitä ja lisääntyä, niin aggressiivisesti kuin mahdollista. Jokaisella lajilla on miljoonien vuosien evoluutiohistoria takanaan, ja evoluutio on yrittänyt optimoida ne, niin hyvin kuin mahdollista, menestymään ja leviämään ko. lajin elinympäristöissä. Epäilyttää, että tuosta vaan paria geenia sorkkimalla osaisimme luoda paremmin luonnonoloihin sopeutuneita kasveja, kuin mitä miljoonien vuosien mittainen luonnonvalinta on onnistunut hiomaan.
Mutta kenties, jos joku näkee evoluution ”tyhmänä” satunnaisprosessina, ja ihmisen lähes kaikkivoipana ja kaikkitietävänä nerokkaana suunnittelijana, silloin ehkä tuntuu realistiselta se mahdollisuus, että ihminen tuosta vaan onnistuu suunnittelemaan ominaisuuksia, jotka ovat ylivertaisia evoluution luonnossa tuottamiin verrattuna.
Minusta moni relevantein argumentti GMO:ta vastaan toistaiseksi puuttuu tästä ketjusta.
1) Ruokaturva. Jos siemenvilja on terminoitua ja sen valmistaja on ulkomainen yritys jonka tehtaat on ulkomailla, miten varmistamme että poikkeustilanteessa meillä on siemenviljaa. Jos näin ei tehdä, jatkossa ”sodat” ovat hyvin yksinkertaisia
– Antautukaa, tai kuolette nälkään
– Okei
2) Olen ollut puhumassa muutamissa ministeriön geenimuuntelua koskevissa tilaisuuksissa kansalaisjärjestön edustajana. Siellä on usein paikalla ollut kaupan edustajia, jotka ovat suoraan sanoneet, että rinnakkaiset logistiikkaketjut ovat liian kalliita. Eli sanotaan suoraan että mitään ”rinnakkaiseloa” ei tule tapahtumaan ja silti jatketaan sinisilmäisesti kuten kuluttajalla säilyisi valinnanvaihtoehdot myös jatkossa.
3) Kaikissa näkemissäni ehdotuksissa ruuan merkitsemistä pidetään kalliina, joten maksumieheksi esitetään luomu- ja geenimuuntelemattoman ruuan tuottajia. Eli uusien geenimuunneltujen tuotteiden tuomista markkinoille pidetään erittäin hyvänä ja ideana ja sitä perustellaan taloudellisella hyödyllä. Mutta siitä huolimatta ollaan sitä mieltä että olisi kohtuutonta että geenimuunnellut tuotteet joutuisivat vastaamaan edes lisääntyneistä tuotantokustannuksista! Joku tässä logiikassa mättää.
4) Mahdolliset voitot on tässä keräämässä yksityiset yritykset, kun taas me tavalliset kansalaiset olemme ottamassa kaiken riskin. Jos jotain ikävää tapahtuu, firma menee konkurssiin.
Sillävälin se käärii jättivoitot. Tulee ikävästi mieleen pankkimaailma.
5) Minkäänlaisia riskianalyysejä en ole vieläkään nähnyt erilaisten geenimuunneltujen lajikkeiden käyttöönotosta. Sellaisen tekeminen pitäisi olla itsestäänselvyys. Pitäisi laskea minkälainen todennäköisyys on minkäkin riskin toteutumiselle, mitkä ovat sen kustannukset, ja miten niitä voisi lievittää, ja kenelle kustannukset menisivät. Näiden laatimisen pitäisi olla avointa, ja siihen pitäisi ottaa mukaan kansalaisjärjestöjenkin panos.
6) Kaikki kriittiset äänet on jatkuvasti tukahdutettu tässä aiheessa. Muutama vuosi sitten Suomen Ympäristökeskus järjesti Biotekniikan neuvottelukunnan toimeksiannosta ”tutkimuksen” kansalaisjärjestöjen asenteista, jonka lähtökohdaksi paljastui jo kutsun perusteella, ettei geenimuuntelua voi vastustaa mistään muusta syystä kuin pelosta. Tutkimus julkistettiin salaiseksi, koska se sisälsi liikaa kriittistä aineistoa. Pelkästään tämä on jo riittävä syy minusta kieltää koko geenimuuntelu. Jos kritiikkiä ei voida näin tärkeässä asiassa sietää, niin jotain on todella pahasti pielessä.
Huono Ekonomi kirjoitti:
”Ruokaturva. Jos siemenvilja on terminoitua ja sen valmistaja on ulkomainen yritys jonka tehtaat on ulkomailla, miten varmistamme että poikkeustilanteessa meillä on siemenviljaa.”
(Terminoitu siemen siis tarkoittaa siementä joka kyllä kasvaa kasviksi ja tuottaa sadon, mutta sadon siemenet eivät enää ole itämiskykyisiä, eli sadosta ei saada uutta siementä.)
Ei kai tuo nyt voi olla argumentti koko geenimuuntelua vastaan? Eikö tuo ole vain argumentti terminointikäsittelyä vastaan.
Jos kaikesta uudesta kaivetaan esiin kaikki mahdolliset huonot puolet, niin varmaan pyöräkin olisi pitänyt jättää keksimättä, sillä liikenne saastuttaa ja tuottaa melua.
Osmo ja joku muukin veti ikäänkuin yhtäsuuruusmerkit säteilytyksen ja geenimanipulaation välille menetelmän aiheuttamien riskien suhteen. Kyseessä on kuitenkin kaksi aivan oleellisesti erilaista menetelmää, kuten yksi kommentoija yritti jo valaista.
Säteilytys aiheuttaa DNA:han, siis siementen sisältämään perimään, vikoja ja muutoksia sinne tänne umpimähkään. Geenitekniikan menetelmillä esimerkiksi kaupallisessa viljelyssä olevaan maissiin on siirretty bakteerien geenejä. Tämä on täysin ihmisen kontrolloima leikkaa-liimaa operaatio, jossa pätkä geneettistä informaatiota siirretään harkitusti lajista toiseen. Vaikka kaikkia maailman maissinsiemeniä paistettaisiin ties minkälaisten säteilylähteiden alla seuraavat sata vuotta, on käytännössä mahdotonta, että tempun tuloksena jossain maissinsiemenessä syntyisi kerralla bakteerin geeniä vastaava DNA-pätkä.
Kökkö vertaus: otetaan kaksi kappaletta Osmon teosta Minä ja ydinvoima. Toisesta repäistään sivu irti ja vaihdetaan tilalle Raamatusta sivu Ilmestyskirjasta (geenisiirto). Toista kappaletta pistellään harpilla ja sen eri sivuille roiskitaan mustetta hienoina pisaroina umpimähkään (säteilytys). Todennäköisyys, että jälkimmäisellä menetelmällä syntyy sivu, josta otetusta valokopiosta voi lukea ensin mainittuun kopioon siirretyn Ilmestyskirjan sivun tekstin, on häviävän pieni. Sivun pitäisi sitten syntyä vielä siten, että muu osa kirjaa ei ole totaalisen käyttökelvottomassa kunnossa (itämättömään tilaan säteilytetty siemen).
Siemenet altistuvat luonnossa auringonvalolle, muulle kosmiselle säteilylle, viruksille sun muille mutageenisille tekijöille. Oletettavasti kaikki säteilyttämällä aikaan saadut mutaatiot ovat jo ilmenneet luonnossa, mutta säteilyttämällä kasvinjalostaja saa aikaan ikään kuin tiivisteen, jossa erilaisia ominaisuuksia on tarjolla kerralla paljon samassa paikassa, ilman että erikoisuuksia tarvitsee metsästää luonnosta/pellolta. Valtaosa mutaatioista on haitallisia, mistä syystä useimmat katoavat luonnossa nopeasti. Säteilyttämällä saadussa mutanttipopulaatiosta jalostaja voi yrittää seuloa ja yhdistellä jotain käyttökelpoista.
Elina: ”Ei ole mitään tietoa, olisiko Stephen Hawking ilman ALS-tautia tämä Stephen Hawking, jonka tunnemme tieteellisistä saavutuksistaan.
Sairaus muokkaa aina ihmisen persoonallisuutta, noin vakava sairaus varmasti aivan ratkaisevasti. Ehkä terve Stephen olisikin diskotanssien kuningas, ja teoreettinen puoli olisi jäänyt vähemmälle.”
Samalla logiikalla pitäisi varmaan pommittaa ohjuksilla Lontoota, ettei uusien Hawkingien lapsuudesta jäisi puuttmuaan mitään oleellista (hän syntyi toisen maailmansodan aikana). Vakavammin, sairautensa toteamista ennen hän oli jo opiskellut/työskennellyt Oxfordin ja Cambridgin yliopistoissa. Varhaisen elämänkerran lukemisestani on jo aikaa, mutta muistaakseni hänen ensimmäinen reaktionsa oli jokin ryyppäämisen ja apatian välillä olevaa tilaa, joka muistaakseni kesti toista vuotta enen kuin hän tajuisi, etteihän ehkä olekaan sairaudestaan huolimatta kuolemassa ihan vielä. Parhaimmat teoreettiset fyysikot tapaavat tehdä tärkeimmät työnsä nuorena, joten menetetty vuosi tai pari saattoi olla hyvin merkittävä.
”Mihin raja vedetään ja kuka vetää?”
Viime kädessä näen että parempi, että päätöksen tekevät vanhemmat kuin jokin minsteri tai ”huolestuneet kansalaiset”
”
”“Haluaisivat toisen lapsen, mitäs siihen sanot?”
—
Totean ehkä ärsyttävän vanhanaikaisesti, että lapsi on lahja.”
Ehkä jollain metfyysisellä tasolla, mutta vastustan jyrkästi ajatusta, että hän olisi lahja sinulta tai sosiaali- ja terveysministeriöltä.
Elina:”Monesti vammainen lapsi tuottaa lähipiirilleen huomattavasti enemmän kärsimystä kuin itse kokee. Kenen kärsimys on etusijalla, kun geenejä muokataan?”
Meidän ei tarvitse päättää tätä poliittisesti, vaan voimme antaa jokaisen tehdä itse omat valintansa. Se joka tekee päätöksen geenien muokkaamisesta asettaa omansa ja muiden kärsimykset arvoasteikolle ja tekee päätöksen sen perusteella.
”Artturi käsittelee asiaa puhtaasti kustannus-hyöty -suhteen kautta.”
En käsittele, mutta huomautin, että ei ole kovin hedelmällistä käsitellä asiaa puhtaasti kustannuksien kautta.
”Käytännössähän vanhempien täytyy tutkituttaa geenikarttansa ennenkuin tehtäisiin manipulaatio. Ryhdyttäisiinkö manipulaatioon, kun vamman tai esim. nuorena kaljuuntumisen riski on 1 prosentti vai vasta, kun se on 50 prosenttia?”
No kai ne vanhemmat voi itse tehdä sen päätöksen, eikä sitä tartte sinun tehdä niiden puolesta?
Sampo Smolander:
Hmm. Jos näkisin ihmisen kaikkivoipana nerokkaana suunnittelijana, uskoisin varmasti myös, että hän kykenee suunnittelullaan korjaamaan kaikki mahdolliset aikaansaamansa vahingot ja virheet. Ennemminkin näen ihmisen kapeakatseisena ja kekseliäänä oman edun tavoittelijana, jolla ei missään tapauksessa ole ympäristöönsä niin suurta valtaa että hän voisi väittää hallitsevansa sitä.
Oman edun tavoittelussa ei mielestäni ole mitään vikaa silloin, kun se tapahtuu pitkäjänteisesti ja suuria kokonaisuuksia optimoivasti (itse asiassa kun tähtäintä venytetään riittävän pitkälle, uskon egoismin ja utilitarismin sulautuvan yhteen). Mutta nykyinen järjestelmämme kannustaa pikemminkin lyhytnäköiseen ja pieniä kokonaisuuksia optimoivaan toimintaan, mikä kertonee jotakin siitä, millaisia olemme.
Uskon lisäksi, että tiede ei ole kehittynyt meidän aikanamme absoluuttiseen huippuunsa sen enempää kuin se oli 1800-luvullakaan, vaan edistyaskeleita otetaan jatkossakin. Sellaisia askeleita, joita tässä ajassa elävä ihminen ei välttämättä voi kuvitella, keksiä tai uskoa. Jos 1800-luvulla eläneille ihmisille olisi kerrottu, että seuraavan vuosisadan aikana ihminen kykenee jalostamaan vaikkapa sellaisia orkidealajikkeita, joita ei luonnossa tavata lainkaan, reaktio olisi saattanut olla jotakin esittämäsi kaltaista. ”Ei ihminen voi ylittää luonnon omia mekanismeja, ihmisen kyvyt ovat paljon luontoa rajallisemmat”. Tämä väittämä pitää kyllä paikkansa, mutta sillä ei voi uskottavasti perustella että jonkin yksittäisen innovaation saavuttaminen olisi mahdotonta. Ihminen voi yksittäistapauksissa valjastaa luonnon mekanismit omiin tarkoitusperiinsä; saada luonnon tekemään puolestaan ne osat työstä, joihin hän itse ei kykene. Tästä on kysymys risteytysjalostuksessa, ja tästä tulee varmasti olemaan kysymys myös tulevaisuuden geeniteknologioissa. On virhe kuvitella, että ainoastaan ne teknologiat, jotka tällä hetkellä tunnemme, ovat mahdollisia.
No, myönnetään että ei tämä tuntemattomilla teknologioilla pelottelu ei ole kauhean rakentavaa. Kuten muutamat sanoivatkin, tässä on ensisijaisesti kysymys lainsäädännöllisestä ongelmasta/uhasta, mutta toisaalta mielestäni lainsäädäntöpuolta ei pidä irrottaa gm-keskustelusta, ikään kuin niillä ei olisi mitään vaikutusta toisiinsa. Jos lakeja ei onnistuta saamaan sellaiseen kuosiin, että yritykset eivät hyödy aggressiivisesti leviävistä lajikkeista ja/tai geenisaastutuksesta, tällä pitää olla vaikutusta siihen, miten GMO-viljelyyn suhtaudutaan.
Vielä tuohon heittoosi ”ominaisuuksista, jotka ovat ylivertaisia evoluution luonnossa tuottamiin verrattuna”. Minä en pitäisi esimerkiksi lähinnä yhden yrityksen omistajia hyödyttäviä ominaisuuksia lainkaan ylivertaisina evoluution tuottamiin nähden, vaan ennemminkin haitallisina, kun arvioidaan kokonaisuutta. Enkä tosiaan usko, että ihminen yhtäkkiä (tai koskaan) kykenisi tuottamaan kokonaisvaltaista ylivertaisuutta. Mutta kapeakatseisesti ylivertaisia keksintöjä me pystymme luomaan; ydinpommin esimerkiksi. Voitko kiistää sen ylivertaisuutta (käyttäjänsä näkökulmasta) mihin tahansa evoluution luomaan verrattuna?
Loppuun vielä disclaimer: yllä en väitä, että ihminen kykenisi yksinomaan haitallisiin innovaatioihin.
Saara: Miten sait lainauksen vasemmalle puolelle tuon viiva?
Artturi:
Sara käytti komentoa blockquote, joka pitää siis kirjoittaa erisuuruusmerkkien sisälle ja lopettaa samalla komennolla ja /-merkillä.
Geenimuuntelun suurimmaksi ongelmaksi näyttää jälleen kerran nousevan se, kuinka suuryritykset voivat ahneuksissaan käyttää valtaansa väärin ja haitallisesti.
Onko tämä kuitenkaan ongelma mikä suoranaisesti koskee geenimuuntelua?
Onko se validi argumentti itse geenimuuntelua vastaan vai rajapyykkien siirtämistä?
Eihän lääketeollisuudenkaan kohdalla vastusteta lääkkeiden kehittämistä vaan alaan liittyviä suhteettomia valta-asemia ja väärinkäytöksiä.
Luomuviljelijänä olen kiinnostuneena seurannut tätä keskustelua ja asetun kannattamaan ns. varovaisuusperiaatetta. En odota, että gm-tekniikalla ratkaistaan globaaleja ongelmia, mutta tekniikan itsensä tutkiminen, laboratorioissa vaan ei ekosysteemissä, on erittäin valaisevaa ja varmaan myös tuloksekasta. Lainaan tähän solubiologi Liisa Kuusipalon esitelmästä joitakin katkelmia.
”Kasvinjalostus on maapallon tulevaisuudelle tärkeää ja arvokasta työtä. Perinteinen, kaikkia
ominaisuuksia seuraava jalostus on hidasta ja vaivalloista, mutta oikotietä onneen ei ole. Geenin siirto bioteknisin keinoin ei tuo simsalabim-ratkaisua, sillä kasvibiotekniikka perustuu menneen ajan tieteeseen.
Vanha oppi on, että yhtä geeniä vastaa yksi tuote, yleensä proteiini. Tämä käsitys on vanhentunut, eikä pidä paikkaansa. Kun esimerkiksi ihmisen geenit luettiin, niitä löytyi 25.000, vaikka erilaisia proteiineja on
ihmisessä 100.000. Kasveilla ja eläimillä yksi geeni tuottaa eri tavoin säätelemällä useita eri tuotteita.
…
Itse geenin käsitekin on muuttunut. Se ei ole yksi suora pätkä DNA:ta, vaan eri pätkien yhdistelmä.
Yhden geenin pätkät voivat samaan aikaan olla osina muissa geeneissä. Kun tämän tietää on helppo
ymmärtää, miksi kasvibiotekniikka ei toimi.
…
Geenimuuntelussa siirretään eliöön keinotekoisia virusten, bakteerien ja kasvien geenien yhdistelmiä. Tässä on uuden menetelmän vallankumouksellisuus. Luonto ei tällaisia yhdistelmiä tee. Virusmainen geenipaketti siirretään soluun omana rakenteenaan, joten on mahdollista, että se myös poistuu solusta,ja alkaa toimia jossain muualla. Geenipakettia ei osata liimata vastaanottajaan, eikä etsiä sille sopivaa kohtaa. Se tungetaan soluun ja toivotaan että se toimii.
…
Geenikarttoja voi käyttää jalostuksen apuna, mutta vain yhteen geeniin tuijottaminen ei riitä. Geenin ilmeneminen ominaisuutena riippuu sen säätelystä ja muista geeneistä, ja niiden säätelystä. Esimerkiksi kahden linjan risteytyksenä syntyvä hybridi on usein molempia kantalajikkeita elinvoimaisempi,vaikkei sitä geeneistä voisi ennustaa.
…
On edesvastuutonta sallia gm-kasvien kasvattamista ulkoilmassa. Geenimuuntelun avoin levittäminen luontoon aiheuttaa arvaamattomia riskejä, sillä geneettinen systeemi on kaikille eläville yhteinen.
Tekniikalla on suuri potentiaali vahinkoihin. Tämän tiedostivat myös tekniikan keksijät, ja he
edellyttivät muuntogeenisten eliöiden tekemistä puutteellisiksi, niin etteivät ne selviäisi laboratorioiden ulkopuolella.”
Risto kirjoittaa:
Samalla logiikalla pitäisi varmaan pommittaa ohjuksilla Lontoota, ettei uusien Hawkingien lapsuudesta jäisi puuttmuaan mitään oleellista
Itse teen eron toisen ihmisen tahallisen vahingoittamisen ja synnynnäisen vamman välillä. Puhu siis vain omasta logiikastasi tässä yhteydessä äläkä minua siihen sekoita.
Viime kädessä näen että parempi, että päätöksen tekevät vanhemmat kuin jokin minsteri tai “huolestuneet kansalaiset”
Lapsi ei ole minun maailmassani vanhempiensa omaisuutta johon hankitaan ominaisuuksia kuin auton sisustukseen.
Eli näkemyksemme ovat täysin vastakkaiset. Hyväksykäämme se!
Saara kirjoitti:
”Jos lakeja ei onnistuta saamaan sellaiseen kuosiin, että yritykset eivät hyödy aggressiivisesti leviävistä lajikkeista”
Eivät kai yritykset pyri jalostamaan mahdollisimman tehokkaasti leviäviä lajikkeita, vaan mahdollisimman satoisia? Vaikuttaa siltä että pelätään että yritykset vahingossa onnistuisivat tuottamaan tehokkaasti luonnonoloissa leviävän lajikkeen, vaikka ne eivät edes yritä tuottaa luonnonoloihin — vaan pellolle — sopeutuvia lajikkeita, eivätkä yritä maksimoida leviämiskykyä — vaan satoisuutta.
Siis: yritykset eivät optimoi luonnonoloihin, eivätkä leviämiskykyä. Luonnonkasvit on evoluutio optimoinut luonnonoloihin, ja selviämis- ja leviämiskykyisiksi.
Ja nyt sitten pelätään että kasvinlajostaja onnistuisi lyömään evoluution saavutukset, vaikkei edes pyri samaan suuntaan kuin evoluutio.
Tottakai kasvinlajostaja onnistuu tuottamaan luonnonkantoja paremmin pelto-oloihin sopeutuneita kasveja. Mutta tämä johtuu siitä että luonnossa evoluutio ei ole kasveja tähän suuntaan edes yrittänyt sopeuttaa.
”Minä en pitäisi esimerkiksi lähinnä yhden yrityksen omistajia hyödyttäviä ominaisuuksia lainkaan ylivertaisina evoluution tuottamiin nähden”
Aivan, joten mistä tulee se pelko että muokatut lajikkeen voittaisivat luonnonkasvit niiden (siis luonnonkasvien) omissa kasvuympäristöissä? Tuskin ihmisen jalostamat kotieläimetkään pärjäisivät luonnonvaraisille eläimille luonnonoloissa, luonnoneläinten omassa ympäristössä. Ei vaikka niiden geenejä muokattaisiin raaskaammallakin kädellä.
az:
Minusta sen täytyy olla argumentti geenimuuntelua vastaan kunnes rajapyykit saadaan raahattua tasolle, jossa vahingon tekeminen (tai siihen pyrkiminen) ei ole taloudellisesti kannattavaa. Nykyinen tilanne ei ainakaan maailmalla ole tämä. Suomesta en tiedä, mutta vaikea uskoa että lainsäätäjämme olisivat noin paljon edellä aikaansa.
Vaikeita aiheita lienee kannattavinta lähestyä pragmaattisesti. Sen sijaan että mietitään, voiko geenimuuntelua osoittaa absoluuttisesti pahaksi tai tuomittavaksi (tai vastaavasti erinomaiseksi ja toivottavaksi), pitäisi miettiä mitkä sen sallimisen seuraukset käytännössä ovat – ottaen huomioon että maailma ja siinä elävät ihmiset ovat sellaisia kuin ovat – pidämmekö näistä seurauksista vai emme, ja mikä minkäkin skenaarion todennäköisyys voisi olla. Sitten asiassa voi edetä kustannus/hyöty -arvioiden pohjalta kulloisenkin tilanteen mukaan.
Nykyisessä tilanteessa en ensimmäisenä sallisi rajoituksetonta geenimuuntelua, vaan pyrkisin aluksi kehittämään lainsäädännön tasolle, jossa geenimuuntelun sallimisesta olisi vähemmän todennäköisesti haitallisia seurauksia. Onko tämä nyt sitten argumentointia geenimuuntelun puolesta vai sitä vastaan? Päätä itse.
Muuten, tuo jonkun aiemman keskustelijan (en enää löytänyt nopealla selaamisella, kuka se oli) antama linkki vertikaaliviljelystä ilahdutti ainakin itseäni kovasti. Systeemi (jos se joskus saadaan toimimaan) vaikuttaa sellaiselta, jota voisi hyödyntää gm-lainsäädännön suunnittelussa. Suljetussa systeemissä viljelemällä gm-aines ei saastuttaisi maatiaislajikkeita ja luonnonvaraisia kasveja, joten ainakin näistä huolista voisi päästää irti. Olisiko aivan liian rajua sallia gm-lajikkeiden viljely ainoastaan vf-systeemeissä? Silloin saataisiin vauhtia näiden systeemien kehittelyyn ja markkinoilletuloon. Se puolestaan olisi monella tavalla, eikä vähiten poliittisesti, mielenkiintoista aikaa. 😀
Artturi:
(kunhan ottaa nuo ylimääräiset välilyönnit pois)
^Jahas, välilyönnit eivät saattaneetkaan html-tageja näkyville. Yritetään vielä:
>blockquote> Lainattava teksti >/blockquote>
, jossa kummankin tagin ensimmäinen merkki on oikeasti <
@Anu:
Iso osa noista siteeraamistasi Liisa Kuusipalon esittämistä asioista (esim. yksi geeni voi tuottaa useita proteiineja, geeni koostuu useista pätkistä, geenin ilmeneminen riippuu muista geenituotteista ym.) on aivan peruskauraa kaikille asiaan yliopistotasolla perehtyneille ihmisille. Nämä faktat kuten sadat muut asiat tulee ottaa huomioon, kun geeniteknologiaa tehdään, oli sitten kyse kasvinjalostuksesta tai esim. lääkekehitykseen liittyvästä geeniteknologiasta. Nämä Kuusipalon luettelemat trivialiteetit eivät millään tavoin todista, että geeniteknologia soveltuisi jotenkin erityisen huonosti kasvinjalostukseen. Näistä sitaateista saa jotenkin sellaisen käsityksen, että geeniteknologiaa käyttävät kasvinjalostajat olisivat jotain idiootteja, jotka eivät ymmärrä alansa perusasioita. Asia ei tietenkään ole näin.
Sampo Smolander, olen töissä teknologia-alalla, enkä voisi pärjätä ammatissani jos vastustaisin uusia teknologioita. Minulla oli jopa iPhone kun niitä ei vielä saanut Suomesta :-).
Ei jokaiseen teknologiakiimaan ole silti pakko lähteä ensimmäisten joukossa mukaan, varsinkaan jos riski on olemassa ja riskin toteutumisen kustannukset ovat suuret. Esimerkiksi geenimuunteluun on otettu useimmissa Euroopan maissa paljon Suomea varovaisempi kanta. Suomen Euroopan linjasta poikkeava kanta johtuu lähinnä poliittisesta suhmuroinnista, josta saa makua seuraamalla nyt telkkaria.
Suosittelen tutustumista yllä mainitun Liisa Kuusipalon webisivuihin. Sieltä löytyy koulutetun tutkijan lähdeviitteillä varustettua tutkimusta aiheesta, josta on vaikeaa saada muuta kuin myönteistä propagandaa.
Verkosta löytyy kasapäin dokumentoituja tapauksia, joissa siemenvilja on levinnyt tuulen mukana luontoon. Lienee jopa kymmeniä ellei satoja tapauksia, joissa yksittäinen yritys, Monsanto, on haastanut tällaisessa tapauksessa viljelijän oikeuteen laittomasta siemenviljan käytöstä.
Jos väität, että tätä ns. kontaminaatiota ei tapahdu ollenkaan, taidat jäädä aika yksin. En ole kuullut että hurjimmatkaan geenimuuntelukiimaiset ihmiset väittäisivät ettei kontaminaatiota tapahdu lainkaan. Kyse on siitä, kuinka suurta kontaminaatio on, ja aiheuttaako se jonkinlaisen riskin, ja jos aiheuttaa, niin mitä sitten.
Jos tehtäisiin oikea riskikartoitus, paljastuisi heti että riski on todellinen. Siksi riskikartoitusta ei haluta tehdä. Uutta teknologiaa käyttöönotettaessa riskikartoitus on aina aivan normaali käytäntö.
Käytännön seuraus tulee olemaan, että useimmilla alueilla ei-geenimuunneltu ja luomuviljely tulee käytännössä mahdottomaksi. Geenimuuntelua väkisin Suomeen tuovat tietävät tämän todeksi. Heille se on yhdentekevää. Joka tapauksessa kyse on demokraattisen prosessin ohittamisesta.
Eduskunta on antanut samoille tahoille tehtäväksi huolehtia lainsäädännöllisesti siitä, että tavallinen ja luomuviljely voi jatkua entisellään. Tässä on siis suora ristiriita Eduskunnan antaman tehtävän ja todellisten toimien välillä.
Yhdyn Rotwangin kommenttiin Liisa Kuusipalon kritiikistä; siinä oli läjä kaikkien tiedossa olevia perusasioita ja osin vanhentuneita teknisiä seikkoja. Kuusipalon mainitsemat modulaariset ja osin päällekkäiset geenit on tunnettu 70-luvulta alkaen. Geenin käsitettä on sittemmin laajennettu perustavalla tavalla aivan viime vuosinakin (esim. RNA interference).
Anu lainasi Liisa Kuusipaloa:
”Geenipakettia ei osata liimata vastaanottajaan, eikä etsiä sille sopivaa kohtaa. Se tungetaan soluun ja toivotaan että se toimii.”
Tämä ei pidä paikkaansa. En tiedä kuinka vanha alkuperäinen teksti on, mutta monille lajeille on ollut jo pitkään olemassa menetelmät, joilla niiden perimään voidaan ohjatusti haluttuun kohtaan liittää DNA:ta. Monesti tutkimusssovelluksissa näin ei tehdä, koska helpommillakin keinoilla pärjätään, mutta mahdollisuus on olemassa. Esim. hiiren alkiosta voidaan mikä tahansa geeni ohjatusti inaktivoida ja tuottaa yksilö, jossa ko. geeni ei toimi. Maailmalla on kasvatettu laajoja hiirikantakokoelmia, joissa on yksi kerrallaan kukin geeni ’tärvelty’ (kaikki eivät tietysti ole elinkelpoisia).
Huono Ekonomi kirjoitti:
Olet toki oikeassa että vilja leviää lähialueille, mutta se leviää toisille viljapelloille, ei (juurikaan) villiin luontoon. Vilja ei muutu miksikään supervalloittajalajiksi joka valtaa maat ja mannut. Se pysyy kiltisti viljapelloilla, ja muu luonto jää rauhaan.
Kyseessä ei ole uhka luonnonvaraisille ekosysteemeille, kyseessä on uhka naapuripeltojen viljelijöille.
Ja tämäkin uhka on luonteeltaan juridinen. Wikipedia kertoo samaa kuin sinäkin, että Monsanto on onnistunut vaatimaan korvauksia viattomien viljelijöiden sadosta, kun viljelijöiden pelloille on lähialueilta levinnyt Monsanton kehittämiä lajikkeita.
http://en.wikipedia.org/wiki/Monsanto#As_plaintiff
Mutta tällä ei ole mitään tekemistä geenitekniikan kanssa. Ihan samalla lailla Monsaton voisi tehdä kiusaa, vaikka Monsanton lajikkeet olisi tuottettu perinteisin menetelmin risteyttämällä (ilman geenitekniikkaa). Monsanto voisi silloinkin vaatia yksinoikeuksia noihin lajikkeisiin, ja oikeusjärjestelmä olisi tällaiselle hyväksikäytölle ihan yhtä altis.
Monsanto näemmä myös lobbaa sellaisten lakien puolesta, että maahantuotaessa tulli tarkistaisi onko maantulevassa ruoassa/rehussa Monsanton soijalajikkeita. Ja myös, että Monsanto saisi nostaa viljelijöiltä ”tekijänoikeuskorvauksia” sadonkorjuun yhteydessä, eikä siemenkaupan.
Jos laki mahdollistaa tällaiset puuhat, vika on laissa, ja se on laki joka pitää korjata. Monsanto pystyisi varmasti harjoittamaan agressiivista liiketoimintamalliaan myös ilman geenitekniikka, perinteisempään kasvinjalostukseen perustuen. Geenitekniikan kieltäminen ei tähän ongelmaa auta.
Elina:
Kirjoitit käytännössä vamman/sairauden oletetusta jalostavasta vaikutuksesta käyttäen Hawkingia (huonona) esimerkkinä. Itse varhaislapsuudesta asti sanotaanko keskivaikeasti vammaisena minun täytyy todeta, etten pysty löytämään sanoja, joilla pystyisin viestittämään täysin kuinka pohjattoman typeränä tuota nimenomaista ajatusta pidän.
En ymmärrä miten vältettävissä olevan fataalin sairauden tai vaikean vamman välttäminen vertautuu nahkapäälysteisiin, mutta jos nyt välttämättä haluat käyttää ”omaisuus”-sanaa niin ennemmin sitten vanhempiensa kuin hallituksen ja sen virkamiesten omaisuutta. Jälkimmäinen on ollut perinteisesti pahimpien totalitaaristen diktatuurien tunnusmerkkejä.
(Kahteen viimeiseen lainattuun lauseeseen ei huomauttamista)
Mikko H: Miksi teidän geenimuuntelukiimaisten pitää muunnella totuutta tieteen etenemisestä?
Esimerkiksi ns. ”junk DNA”:ksi mainittujen alueiden vaikutus raportoitiin ensimmäisen kerran 2002, ja se levisi populaaritieteellisiin lehtiin vasta joskus 2000 luvun puolen välin jälkeen, ei 70-luvulla.
http://www.eurekalert.org/pub_releases/2002-05/uomh-pop051002.php
Eivät edes geenimuuntelua kannattavat tutkijat kehtaa enää väittää, etteikö esimerkiksi tuolla ”junk DNA”:lla olisi vaikutusta. Geenimuuntelua kannattavien uskottavuus tässä keskustelussa kärsii pahasti tuollaisesta totuuden muuntelusta.
Mutta se ei ole ihme, koska heti seuraavassa lauseessa kuitenkin osoitat, että tietosi on juurikin peräisin sieltä 70-luvulta, kun väität geenejä voisi siirtää tuosta vaan.
Juuri tuon ”junk DNA:n” vaikutus perimään ja geenien yhteisvaikutukset ovat syitä miksi yksittäisiä geenejä ei voi tuosta vaan siirtää eliöltä toiselle ilman ennustamattomia ja tuntemattomia sivuvaikutuksia. Totta kai itse siirtoteknologia on yhä olemassa. Mutta ei se ole pointti, jonka Liisa tuo ainakin esityksissään hyvin esille.
Sampo Smolander: Kyllä, mutta silti tuotakaan patentointiasiaa ei ole haluttu Suomen lakivalmistelussa ottaa huomioon, vaikka siitä ovat useat tahot maininneet.
Tämä on vain yksi lukuisista esimerkeistä miten totuutta muuntamalla ja muilla epädemokraattisilla keinoilla geenimuuntelua yritetään tuoda Suomeen keittiön kautta sisään. Luulisin, että jos kritiikki otettaisiin asiallisesti huomioon, vastustus olisi paljon vähäisempää.
Siinä olet kyllä vähän väärässä, etteikö ongelma koskisi nimenomaan geenimuunneltuja lajikkeita. Luonnossa kasvaneille ja jalostetuille lajikkeille ei nimittäin ole myönnetty patentteja. Tälle on ihan kaupalliset käytännön syyt.
En tiedä voiko Suomessa tai Euroopassa vielä geenimuunneltuja lajikkeita tuolla tavalla patentoida, mutta Euroopan linja patentointiin on ollut maailmanlaajuista patentointia edistävä, joten tämä varmasti liitetään erilaisiin kauppasopimuksiin.
Kysymys ei siis ole mitenkään irrallinen geenimuuntelusta. Jos tätä asiaa ei lukuisten muiden asioiden lisäksi oteta huomioon, vastustus geenimuuntelun osalta tulee olemaan niin kovaa ettei sitä tulla Suomessa laillistamaan kaikesta venkoilusta huolimatta.
Ei pidä paikkaansa, että geenimuunnellut lajikkeet leviävät vain ”viljapelloille”. Käytin sanaa viljapelto, joka on hieman harhaanjohtava. Esimerkiksi Suomeen haluttaisiin ensimmäisenä luvat geenimuunnellulle perunalle ja koivulle. Suomessa koivu kasvaa metsässä eikä viljapellolla.
Monien lajikkeiden on havaittu pölyttyneen kymmenien kilometrien päähän, joten edes sillä ei ole paljon merkitystä että lajikkeet leviävät vain ”pelloille”. Ei silläkään ole mitään merkitystä, että geenimuuntelussa ei pyritä maksimoimaan leviämistä. Ongelma on siinä, että leviämistä ei kyetä estämään, koska se on yksi lajin perusominaisuuksista. Kyllä sinun pitäisi biologina tämä tietää.
Kun soppaan lisätään kymmeniä vuosia aikaa, kontaminaatio leviää ja kasvaa hiljalleen yli koko Suomen, ellei sitä esettä. Geenimuuntelusta vapaa luomuviljely käy siten mahdottomaksi viimeistään kymmenien vuosien kuluessa vaikka meillä olisi kymmenien kilometrien levyiset varoalueet. Sinänsä geenimuuntelukiimaiset ministeriöt eivät ole halunneet edes puhua mistään varoalueista eikä luomulle keskitetyistä laajemmista alueista, jotka ovat molemmat riskienhallintamenettelyitä jotka ovat muualla maailmassa arkipäivää.
Tämähän oli kuitenkin vain yksi kuudesta esittämästäni kritiikistä, ja tästäkin joudut hammasta kiristäen myöntämään että olen oikeassa.
Jos suhtautuminen kritiikkiin olisi asiallisempaa eikä noin aggressiivista, meidän tavallisten kansalaisten olisi helpompi luottaa siihen, että tässä ajetaan heidän etuaan eikä vain teknologiakiimassa haluta tuoda väkisin uusinta teknologista innovaatiota jonka maksumiehiksi me veronmaksajat joudumme.
Onneksi länsimainen ihmiskunta on ollut teknologiakiimassa. Muutoin me yhä katselisimme tautisina ja lyhytikäisinä niitä varjoja Platonin luolan seinältä. Sinun kritiikkisi, niin paljon kuin siinä omassa merkitystyhjiössään valtavista liioitteluistaan huolimatta pointtia onkin, on muuten yhtä tyhjän kanssa sen rinnalla, että ihmiskunnalla tulee tällä vuosisadalla olemaan kasvava nälkä, ja esimerkiksi jo nyt lähivuosille Itä-Afrikkaan ennustetaan mahdollista kriisiä vesipulan ja kuivumisen johdosta. Siksi me emme toivottavasti rikkaiden länsimaalaisten maailmanhalaajien (missä maailma on yhtä kuin heidän rakkaat aatteensa) identiteetillisistä ja ideologisista syistä lähde entisestään suitsemaan sitä kehitystä, joka voisi muun ohessa tuottaa niitä kuivien alueiden runsassatoisia lajikkeita. Monsantoa voidaan kyllä rökittää myöhemminkin. Samassa hengessä kuin AIDS-patenteistakin on jo päästy aiempaa parempaan tilanteeseen.
Olet nyt irroittanut kritiikkisi laajemmista kokonaisuuksista. Vastaavalta pohjalta voisi argumentoida, ettei mätää hammasta kannata poistaa, koska poisto tekee kipeää.
Huonolle Ekonomille:
Tuo sinun linkkaamasi tutkimus LINE-elementeistä (Long interspersed repetitive elements) ei liity mitenkään siihen vuosikymmeniä tiedettyyn tosiasiaan, että geenit ovat modulaarisia. Ne koodaamattomat pätkät (intronit) jotka geenituotteesta silmukoidaan pois eivät ole mitään LINE-toistosekvenssiä.
Ruuan riittävyyden kannalta GMO ei ole Suomessa ollenkaan välttämätön. Koko maailman mittakaavassa asia voi olla toisin, kuten Nobel-palkittu Norman Borlaugkin on sanonut. Suomen ongelma on ruuan hinta. Jos kuluttajat siirtyvät ostamaan halpoja ulkomaisia GMO-tuotteita (GMO:n tarkoitushan on tuottaa tavalla tai toisella halvemmalla elintarvikkeita), niin ei ole paljon väliä, onko niitä Suomessa kasvussa tai ei. Eli kuluttaja on kuningas tässäkin asiassa. Toki myös oligopolistisilla kaupan keskusliikkeillä on vaikutusta asiaan.
Elina:”Lapsi ei ole minun maailmassani vanhempiensa omaisuutta johon hankitaan ominaisuuksia kuin auton sisustukseen.”
Ei se ole minustakaan vanhempien omaisuutta, mutta se on ihan yhtä vähän ministerien tai muiden kansalaisten omaisuutta.
Sen sijaan vanhemmat omistavat täysin päätöksensä tehdä lapsia ja myös vallan siihen millaisia lapsia tekevät.
Huonolle Ekonomille: En ole sanonut kannattavani ravintokasvien geenimanipulaatiota. Biotieteiden alalla työskentelevänä yritin puuttua epätarkkoihin tai suorastaan harhaanjohtaviin argumentteihin. Suhtaudun tekniikan käyttöön nykyisellään suurella varauksella. Geenitekniikalla varmaankin voitaisiin oikeasti parantaa ravinnon määrää ja laatua maailmassa, mutta käytännössä lopputulema Monsantojen ja kumppaneiden toiminnasta on jotain muuta.
Havainto, että eukaryoottigeenit koostuvat useista koodaavista (eksonit) ja ei-koodaavista (intronit) pätkistä ja että solu yhdistää koodaavat alueet jatkuvaksi sekvenssiksi RNA-tasolla, julkaistiin vuonna 1978 ja tekijät saivat työstään Nobel-palkinnon 90-luvun alussa. Ei-koodaavan sekvenssin määrää on arvioitu 70-luvulta alkaen sitä mukaa kun dataa, siis genomista DNA-sekvenssiä, on eri eliöistä julkaistu. ’Junk DNA’ on alusta asti ollut terminä harhaanjohtava, minkä kaikki mistään kärryillä olevat molekyylibiologit ovat kyllä aina tajunneet. Nimi ’junk’ (=roju) on alunperin annettu tietoisena siitä, että ei-koodaavan sekvenssin merkitystä ei yksinkertaisesti ymmärretty. DNA:n ylläpitäminen on eliölle energeettisesti kallista, eikä massiivinen määrä ei-koodaavaa DNA:ta olisi evoluutiossa säilynyt, ellei siitä olisi eliölle jotain valintaetua. Sittemmin ei-koodaavan DNA:n toiminnasta on opittu paljonkin, eivätkä nämäkään asiat kaikki ole mitään 2000-luvun uutuuksia.
Kun kun kirjoitin, että nykyään eri eliöiden perimään voidaan kohdistetusti liittää vierasta DNA:ta, tarkoitin puhtaasti DNA:n leikkaa-liimaa -operaatiota. Selvää on, että syntyneellä konstruktiolla voi olla odottamattomia ominaisuuksia ja että liitoskohdan lähimaaston ei-koodaavat alueet voivat vaikuttaa sen toimintaan ennakoimattomilla tavoilla. Tämän takiahan GMO-kasveja testaillaan ja niiden ominaisuuksia tutkitaan. Kuusipalon lainatussa tekstissä annettiin ymmärtää, että kaikki siirtogeenit ovat joko genomin ulkopuolisia epävakaita rakenteita tai liittyvät genomiin umpimähkään, mikä ei pidä paikkaansa.
Huono Ekonomi kirjoitti:
Jalostetuille lajikkeille ei myönnetä patenttia, vaan kasvinjalostajanoikeus joka ajaa olennaisesti saman asian kuin patentti: Kasvinjalostajanoikeus on yksinoikeus käyttää kasvilajiketta ammattimaisesti hyväksi.
http://www.laki24.fi/imma-toiminimi-yksinoikeus.html
http://en.wikipedia.org/wiki/Plant_breeders'_rights
TimoT:
Olen asunut kehitysmaassa. Siellä ero kehitysyhteistyön juhlapuheiden ja käytännön välillä tuli kivuliaan selväksi. Jatkuvasti hyvää tarkoittavat järjestöt saivat aikaan kaikenlaista tuhoa tuomalla sinne teknologiaa, joka toimi hyvin kotimaassa, mutta aiheutti paikalliseen ympäristöön tuotuna katastrofin.
Esimerkki: Köyhimmissä maissa energiankulutuksesta jopa 95% saattaa tulla puun polttamisesta. Monilla alueilla puuta hakataan liikaa polttopuuksi. Kun tätä jatketaan tarpeeksi pitkään, maa muuttuu aavikoksi ja metsäalueet vähenevät. Tällä on taas puolestaan erilaisia ikäviä kerrannaisvaikutuksia.
Siksi jotkut ovat saaneet hyvän idean istuttaa uutta puuta polttopuuksi. Lajikkeiksi on valittu sellaisia, jotka kasvavat nopeasti. Erityisesti eucalyptus on ollut suosittu. Eucalyptuksen ongelma on vain se, että nopea kasvu vaatii paljon vettä ja ravinteita alueilla joilla sitä ei ole. Joten eucalyptus imee itseensä kaikki resurssit, saaden aikaan lopulta suurempaa tuhoa kuin että niitä ei olisi edes istutettu.
Kaava on aina sama. Lauma hyvää tarkoittavia ihmisiä tulee jonkun uuden innovaation kanssa ja kuvittelee, että koko maailma on pelastettu kun vain tämä otettaisiin käyttöön. Kun kädessä on vasara, kaikki näyttää naulalta. It-alalla tätä ilmiötä kuvataan hype-käyrällä (Google: Gartner Hype Cycle).
Tästä on hieno sanontakin, joka ei oikein käänny suomeksi: ”When you want to do something for somebody, you usually end up doing it to them.”
On huvittavaa myös huomata, että ne ihmiset jotka yrittävät käyttää tätä kehitysmaa-argumenttia, eivät koskaan ole sellaisia ihmisiä, joita kehitysyhteistyö muuten oikeasti kiinnostaisi pätkääkään. Kyse onkin tunteisiin vetoavasta opportunismista, jolla yritetään manipuloida ihmisiä kannattamaan geenimuuntelua. Jos geenimuuntelua ei voida kannattaa tieteellisin asia-argumentein, niin jotain on pielessä.
Ja jos katsoo minkälaisia geenimuunnoksia Monsanton kaltaiset yritykset ovat todellisuudessa tehneet, niin melkein kaikki koskevat kasvismyrkkyjen sietokyvyn kasvattamista. Eli kasveja muunnellaan, jotta niihin voidaan pumpata yhä enemmän myrkkyjä, vaikka geenimuuntelua perusteltiin juuri päinvastaisilla seikoilla! On aikamoinen mentaalinen hyppy kuvitella Monsanton olevan ratkaisu maailman ruokapulaan.
Mikko H:
Juuri samaa tarkoitin itsekin: leikkaa ja liimaa päällisin puolin ”toimii”, mutta seuraukset voivat olla ennakoimattomia.
Olen keskustellut asiasta lyhyesti joskus myös Liisa Kuusipalon kanssa. Sen keskustelun pohjalta kuvittelisin Liisan ymmärtävän asian myös samalla tavalla. Lainattu teksti on kyllä hieman epäselvästi kirjoitettu. Saatan tietysti olla väärässäkin Liisan mielipiteen suhteen. Tuntuu vähän turhalta väitellä asiayhteydestään irrotettujen yksittäisten lauseiden merkityksestä.
Minäkään en kategorisesti vastusta geenimuuntelua. Esimerkiksi perimäkokeisiin perustuvaa jalostusta tehdään jo nyt, ja se on turvallisempi geenimuuntelun muoto ja se voidaan sallia jatkossakin. Ei sekään suinkaan riskitöntä ole.
Olen ollut rakentamassa ja myös testaamassa kompleksisia ohjelmistoja. Alalla on opittu kantapään kautta aika paljon tällaisten järjestelmien testaamisesta ja minusta vaikuttaa, että opit eivät ole vielä valuneet tuonne geenimuuntelun puolelle. On ilmiselvää, että kasvi on monimutkainen järjestelmä, tuollaiseen tehdyn muutoksen kattava testaaminen on mahdotonta.
Vaihtoehtoja on vain yksinkertaisesti liikaa, voidaan puhua kombinatorisesta räjähdyksestä. Vaikutukset voivat näkyä vasta jonkun muun geenimuutoksen kanssa paljon myöhemmin.
Aivan erityisesti laboratoriossa ei voida tutkia, mitä ihmisen elimistössä tapahtuu kun tuollaista ruokaa syödään. Käytännössähän vaikutukset voivat näkyä vasta vuosien jälkeen erilaisina tautien lisääntyneinä riskeinä jne.
Liisan webisivuilta löytyy linkkejä tutkimuksiin, joissa on löydetty erilaisia mitattavia muutoksia eläimistä, jotka käyttävät geenimuunneltua ravintoa. Ja on muistettava, että tällaisen eläimen käyttäminen ihmisravintona voi taas puolestaan vaikuttaa ihmiseen jne. ad infinitum. Tämä maailma on monimutkainen ja kaikki vaikuttaa kaikkeen, vaikka geeni-insinööri haluaisi väittää muuta.
Koska asioita ei pystytä testaamaan täydellisesti, käytännössä nyt on jo osittain käynnissä massiivinen ihmiskoe, jonka volyymia halutaan kasvattaa.
Olen silti asian suhteen aika pragmaattinen. Minusta geenimuuntelun tutkimukseen tulee jatkossakin panostaa tutkimusmäärärahoja.
Minusta tämä riski ei ole välttämättä edes syy kategorisesti kieltää geenimuunneltua ruokaa. Ihmisille on silti minusta taattava jatkossakin halutessaan oikeus olla osallistumatta tähän massiiviseen ihmiskokeeseen.
Siksi kaikki geenimuunneltu ruoka on merkittävä. Kaikkien uusien geenimuuntelun käyttöönoton mukaanaan tuomien kustannusten täytyy langeta geenimuuntelua harjoittavien yritysten maksettavaksi. Jos kerran geenimuuntelusta on massiiviset taloudelliset edut, niin tämä ei ole mikään ongelma. Niin ei saa käydä, että geenimuuntelua ruokatuotantoa subventoidaan laittamalla kustannukset jonkun muun maksettavaksi, ja sitten teeskennellään että on saavutettu kansantaloudellisesti jotain etua.
Ihmisillä on ruokaan erittäin intiimi ja emotionaalinen suhde. Niin kauan kuin ihmiset yritetään saattaa väkipakolla ja salaa osallistumaan tähän massiiviseen ihmiskokeeseen, vastustus tulee olemaan niin ankaraa että geenimuuntelua ei tulla sallimaan. Siksi geenimuuntelun vastustaminen on niin helppoa, ihmisiin on hirveän helppo lietsoa pelkoa.
Geenimuuntelun kannattajien kannattaisi ottaa tämä huomioon ja lopettaa kaikki tuollainen ylimielinen ja salaileva kähmintä, jota geenimuuntelun ympärillä tuntuu löytyvän. Kannattaa myöntää avoimesti geenimuuntelun riskit ja se, että geenimuuntelua voi vastustaa myös täysin pragmaattisista syistä käsin.
Erityisesti kannattaa yrittää eroon teknokraattisesta asenteesta jota esim. Rotwangin kommentti yllä osoittaa. Asiantuntija, joka yrittää päteä maallikkokeskustelussa omalla slangillaan voi hämätä joitakin yksinkertaisempia ihmisiä, mutta tuskin tällaisella foorumilla olevia älykkäitä ihmisiä, oli ala mikä tahansa.
Sampo Smolander:
Ok, tässä olin selvästi väärässä.
”ihmiskunnalla tulee tällä vuosisadalla olemaan kasvava nälkä, ja esimerkiksi jo nyt lähivuosille Itä-Afrikkaan ennustetaan mahdollista kriisiä vesipulan ja kuivumisen johdosta. ”
Ymmärtääkseni ainakaan viimeiseen pariin sataan vuoteen ei ole ollut missään ensimmäistäkään nälänhätää mikä olisi johtunut tuotetun ruuan määrän merkittävästä vähenemisestä (viite: Amartya Sen: Development as Freedom), joten olen kyllä vähän yllättynyt jos näin käy seuraavan sadan vuoden aikana.
Edelleen ymmärtääkseni tälläkin hetkellä (viitettä ei ole) ruuan globaali tuotanto ylittää tarpeen, joten kysymys ei nyt eikä ainakaan lähitulevaisuudessa ole ruuan tuotannosta vaan tulonjaosta ja köyhien maiden taloudellisesta ja demokraattisesta kehityksetä.
Huono Ekonomi:
Erityisesti kannattaa yrittää eroon teknokraattisesta asenteesta jota esim. Rotwangin kommentti yllä osoittaa. Asiantuntija, joka yrittää päteä maallikkokeskustelussa omalla slangillaan voi hämätä joitakin yksinkertaisempia ihmisiä, mutta tuskin tällaisella foorumilla olevia älykkäitä ihmisiä, oli ala mikä tahansa.
En ymmärrä mitä teknokraattista siinä on, jos kommentoin pelkästään sitä, että keskustelussa on käytetty yksiselitteisesti virheellistä argumenttia. Vastasit aika railakkaasti Mikko H:lle asiaan liittymättömään viitteeseen nojautuen. Lienee kaikkien etu, että keskustelua käydään faktapohjalta, niin vältytään turhaan jauhamasta puutaheinää. Pahoittelen ”slangin” käyttöä, näistä asioista on joskus vaikeaa puhua eksaktisti käyttämättä spesifisiä termejä – tai en ainakaan itse ole siinä kovin taitava.
Olen seurannut keskustelua hieman jälkijunassa, mutta mielenkiinnolla. En lähtenyt siihen itse sen enempää mukaan, koska omat näkökulmani on esitetty pitkälti jo muiden kommenteissa (mm. Osmo, az ja Sampo Smolander).
Geenimuuntelun kannattajien kannattaisi ottaa tämä huomioon ja lopettaa kaikki tuollainen ylimielinen ja salaileva kähmintä, jota geenimuuntelun ympärillä tuntuu löytyvän.
Oma näkökantani on se, että riskejä toki on, mutta suhteutettuna muihin ravitsemukseen ja maatalouteen sisältyviin riskeihin, ne ovat todennäköisesti pieniä ja hallittavissa. Mielestäni suurin osa geenimuuntelun vastustajista paisuttelee riskejä, tyypillisesti kaikkein äänekkäimmilla vastustajilla ei ole asiantuntemusta riskien todelliseen arviointiin, mutta aatteen palo on sitäkin voimakkaampi. Pitäisin toivottavana, että aiheesta nousisi enemmän kriittistä, mutta asiantuntevaa, keskustelua. Valitettavasti aihe on niin vaikea, että maallikkopohjalta keskustelu on usein melko hedelmätöntä, koska sillä keskustelulla ei yksinkertaisesti ole mitään vastinetta todellisuudessa. Asiantuntijoille tämä on suuri haaste, jotta he löytäisivät tapoja selittää ja havainnollistaa näitä asioita äänestäjille, koska asiaan liittyvät päätökset tulee tietysti tehdä parlamentaristisesti. Oma tavoitteeni ei ole lobata geenimuuntelua, mutta toivon kovasti, että kun asioista päätetään, päätökset perustuvat parhaaseen mahdolliseen tietoon.
Tämä on rehellinen ja puolueeton (minulla ei ole mitään henkilökohtaisia etuja pelissä) mielipiteeni. Olen pahoillani, jos se on sinusta ylimielinen tai muuten epämiellyttävä.
Siksi geenimuuntelun vastustaminen on niin helppoa, ihmisiin on hirveän helppo lietsoa pelkoa.
Tästä ollaan harvinaisen samaa mieltä. Tätä halpahintaista kikkaa valitettavan monet geenimuuntelun vastustajat käyttävät ad nauseam.
Terveysargumenttiin tulee lisätä se, että ”luonnonmukaisia” ruokia on ”testattu” jopa tuhansia vuosia.
Ympäristöargumentissa pitää vielä myös huomioida lajin geenistön köyhtyminen. Myös Monsanto-dokumentissa esitetty GM-maissin korruptoiva vaikutus Meksikon ”alkuperäiseen” maissikantaan oli kauheata katsottavaa.
Tietämättömyysargumentti: Geenimanipulointi käytännössä on copy-paste-toimintaa itsekehittyvälle ja -muokkaavalle koneelle.
Sitä jotenkin vastaa tietokoneohjelman binaarin leikkaa-liimaaminen toiseen binääriin jonkin ominaisuuden saamiseksi. Toisaalta taas tämä ei pidä paikkaansa, sillä tietokoneohjelmat ovat tarkempia toimivuutensa osalta eivätkä myöskään toimi samalla tavalla spagettimaisen kompleksisesti kuin biologia. Jotenkin tulee cargo-cult-ohjelmointi mieleen.
Lasten/ihmisten geenimanipuloinnista. Hyväksyn sen siinä vaiheessa, kun teknologia on todellakin luotettavaa (kaikki kerrannaisvaikutukset tiedetään monia sukupolvia eteenpäin, jne.) ja lapsi kykenee myöhemmin täysin kumoamaan ja tekemään vastaavat muutokset itseensä.
Toki tahalliset ja tahattomat kärsimykset jne. tulee silloinkin huomioida ja tuomita.
Huono Ekonomi:
Joo. Tuskin kukaan täällä kannattaakaan sitä, että geenimuuntelematonta ruokaa ei saisi merkitä. Muutahan ei tarvitakkaan. Jos ihmiset oikeasti välittävät geenimuuntelemattomasta ruoasta sen merkitseminen pakkauksiin edistää myyntiä ja yritykset tekevät sen ilman pakkoa.
Tämä on rehellinen ja puolueeton (minulla ei ole mitään henkilökohtaisia etuja pelissä) mielipiteeni. Olen pahoillani, jos se on sinusta ylimielinen tai muuten epämiellyttävä.
Tarkoitukseni ei ollut viitata sinuun, vaan käyttää kommenttisi kieltä esimerkkinä asiantuntijavallasta. Törmään siihen usein omalla alallani. En usko, että kovin moni lukija täällä ymmärsi kommentistasi kovin montaa sanaa. En tiedä maailmankuvastasi tai muusta sen tarkemmin enkä haluaisikaan ottaa siihen kantaa.
Tästä ollaan harvinaisen samaa mieltä. Tätä halpahintaista kikkaa valitettavan monet geenimuuntelun vastustajat käyttävät ad nauseam.
En tiedä selvisikö ylläolevasta kirjoitukestani, mutta en puolustele tuota pelottelua mitenkään. Minusta kaikenlainen pelottelu vaikuttaa yhteiskuntaan tuhoisasti.
Mutta epäilen että se ei tule loppumaan ennenkuin esitetty kritiikki otetaan vakavasti ja riskeistä puhutaan avoimesti. Kun vastustajille ainoa keino saada äänensä kuuluviin on vastata propagandaan vastapropagandalla, pelottelua myös käytetään. Ja pelottelu on tehokkaampaa propagandaa kuin vetoaminen abstraktiin kilpailukykyyn tms. Se on kilpailu, jota geenimuuntelun kannattajat eivät tule voittamaan, vaikka heillä on käytössään paljon suuremmat resurssit.
Siksi minusta sivistynyt ja avoin keskustelu riskeistä on ainoa järkevä tapa edetä — molemmille osapuolille ja myös meille varovaisesti asiaan suhtautuneelle suurelle yleisölle.
Se lähtisi siitä, että tehdään riskikartoitus, jonka tekemiseen osallistuvat oikeasti kaikki osapuolet yhdessä. Mutta en pidätä hengitystäni tätä odotellessa.
Tarkoitukseni ei ollut viitata sinuun, vaan käyttää kommenttisi kieltä esimerkkinä asiantuntijavallasta.
Heh, joo, ei ollut tarkoitus käyttää asiantuntijavaltaa, pitänee siis harjoitella kielenkäyttöä 🙂
Mutta epäilen että se ei tule loppumaan ennenkuin esitetty kritiikki otetaan vakavasti ja riskeistä puhutaan avoimesti.
Tämä on periaatteessa totta, mutta jossain määrin vaikeaa toteuttaa käytännössä. GMO:hon kohdistuvasta kritiikistä valitettavan iso osa on sellaista, joka perustuu puhtaasti virheellisiin argumentteihin tai ymmärryksen puutteeseen. Tämän tyyppisen kritiikin esittäjä on usein jo ennalta lukinnut mielipiteensä, eikä aidosti edes pyri asiapohjaiseen argumentointiin. Hän pyrkii muodostamaan vakuuttavalta kuulostavia pseudoargumentteja, joissa käytetään ammattisanastoa, mutta joissa ei aikuistenoikeasti ole päätä eikä häntää. On hyvin hankalaa käydä rakentavaa keskustelua tällaiselta pohjalta. Usein käy niin, että ammatti-ihminen lopulta turhautuu ja alkaa antaa hieman tiukkasävyisempiä kommentteja, mikä sitten tulkitaan ylimielisyydeksi tai teknokratiaksi. Suomessa tilanne on se, että en ole kenenkään kuullut esittävän voimakkaan kriittisiä ja substanssiltaan aidosti vakuuttavia näkökulmia. Se olisi kovin virkistävää.
Olisi varmaankin hyvä, että riskit kartoitettaisiin systemaattisesti jonkinlaisen uskottavan paneelin toimesta. Ehkä se lieventäisi asiaan liittyvää turhaa paranoiaa. Parasta olisi, jos paneeli olisi riippumaton sekä oman edun tavoittelusta että ideologisesta painolastista. Paneeli, jossa ”kaikki osapuolet” ovat edustettuina olisi kenties ongelmallinen, koska se johtaisi aikamoisiin kompromisseihin sekä objektiivisuudessa että asiantuntemuksessa. Ja kun näistä asioista liikaa kompromissataan, ei paneelin näkemyksillä ole enää arvoa.
En ole kovin optimistinen sen suhteen, että homma kehittyisi rationaalisempaan suuntaan ja ymmärrän oikein hyvin, että keskustelua sivusta seuraava maallikko on ihmeissään. Tämä Osmon avaus tosin oli aikamoinen valonpilkahdus ja toivottavasti se stimuloi lisää rakentavaa keskustelua.
Käytännössä homma tullee etenemään niin, että EU:ssa edetään GMO:n kanssa hitaasti ja USA:ssa sekä Aasiassa nopeammin. Kun EU:ssa sitten huomataan, että kauhuskenaariot eivät muualla toteutuneetkaan, niin täälläkin asenteet pikkuhiljaa lientyvät.
Arttu:
Olen keskustellut kaupan ja maataloustuottajien edustajien kanssa tästä, ja heidän mukaansa asia on monimutkaisempi.
Ensiksikin on logistiikkaketjut. Kaupan edustajat ovat sanoneet aika suoraan, että kolmea rinnakkaista logistiikkaketjua ei ole varaa ylläpitää (luomu, geenimuunneltu ja tavallinen). Jos geenimuuntelu sallitaan, käytännössä tavallisen ruuan logistiikkaketju korvaantuu geenimuunnellun ruuan logistiikkaketjuksi.
Toiseksi, pakkausmerkinnät maksavat. Enkä nyt puhu mistään logon suunnittelusta, vaan jos halutaan joku yhtenäinen merkki, täytyy neuvotella erilaisista ehdoista jolla perusteella se myönnetään, täytyy järjestää valvontaa jne.
Eli geenimuunnellun ruuan salliminen tuottaisi suuret kustannukset tavalliselle ruualle. Jos kerran geenimuunneltu ruoka on kansantaloudellisesti niin hyödyllistä, niin kyllä laskelmiin täytyy ottaa mukaan myös muille aiheutetut kohonneet kustannukset. Helpoiten tämä tapahtuu, kun geenimuunneltuun ruokaan tulee merkintäpakko.
Rotwang:
Saman asenteen kääntöpuolen näkee asiantuntijoilla. Aiheellistakaan kritiikkiä ei hyväksytä, vaan käydään hyvin aggressiivisesti maallikoiden kimppuun. Siksi olin niin ärhäkkä siitä asiantuntijavallasta, osui se oikeaan tai ei.
Luulen itse samansuuntaisesti. Keskustelun polarisaatiohan noudattaa kai useimmiten samaa kaavaa, joka on näkynyt muissakin ympäristöasioissa. Joskus aikoinaan metsien suojelua vastustettiin kovasti. Nykyään metsänsuojelun edut ymmärretään ja se on ihan normaalia toimintaa. Samalla vastakkainasettelut ovat vähentyneet. Sama tulee varmasti koskemaan myös geenimuuntelua. Geenimuuntelu ei ole suoraan itsessään hyvä tai paha, vaan riippuu aina tapauksesta onko joku kehitys hyväksi vai ei. Täysin kritiikitön teknologian salliminen ei ole koskaan hyväksi.
Huono Ekonomi kirjoitti:
Sinulle lienee kuitenkin selvää, että tekemällä satunnaisia muutoksia ohjelmistoon, ohjelmisto tuskin muuttuu hirviöohjelmistoksi, joka valtaa internetin ja syrjäyttää muut ohjelmistot?
Kuinka kattavasti testaatte ohjelmistojanne sen varalta, etteivät ne vaan päätä karata ja valloittaa maailmaa?
Huono ekonomi:
Yleensä kun joku kehittää ylivertaisen tuotteen sen kilpailijoille tulee aika tukalat oltavat. Tämä ei ole syy alkaa verottamaan tätä ylivertaista tuotetta. Kuluttajille on saatava myydä sitä mitä he haluavat.
Tämä vertautuu hyvin tuohon luomu-merkkiin. Jos haluaa erottua kilpailijoista myymällä jotain tuotetta, niin sen saa vapaasti merkitä, esim. geenimuuntelemattoman ruoan, mutta ei se voi niin mennä, että jos haluaa myydä jotain, niin sitten vaaditaan, että kaikki kilpailijat joutuvat merkkaamaan omat tuotteensa.
Jos kustannukset kasvavat liian suuriksi saavutettuihin hyötyihin nähden, niin sitten se on merkki siitä, että toiminta pitää lopettaa.
”Sinulle lienee kuitenkin selvää, että tekemällä satunnaisia muutoksia ohjelmistoon, ohjelmisto tuskin muuttuu hirviöohjelmistoksi, joka valtaa internetin ja syrjäyttää muut ohjelmistot?”
Tietokoneet ja biologia eivät ole yhteismitallisia. Järjestelmällisesti ja kustannustehokkaasti suunniteltu, kompartmentalisoitu yksioikoinen järjestelmä ei juurikaan kestä mielivaltaista muuntelua, mutta satunnaisen muuntelun kautta kehittynyt itsekasvava ja jossain määrin -korjaavakin järjestelmä voi kyllä kestää huonoakin lopputulosta aika kauan ja voi varsin helposti kehittää satunnaisia sivuvaikutuksia. (Kasvijärjestelmän ”tehtävä” on elää tms. eikä pitää yllä sen hedelmien tai osien ominaisuuksiin perustuvia ravintoketjuja tai muiden elämänmuotojen vastaavia.)
Internet on ihmisen tekemä varsin yksioikoinen järjestelmä, joka on jo perustaltaan varsin rajoittunut ja tietyssä mielessä täysin ihmisen hallinnassa. Luonto ei ole.
Siinä missä internetissä kuka tahansa voi lätkiä tarvittaessa palomuureja ja IDS:ää (jne) hallinnoimaansa infraan ja verkkoavaruuteen, ilmapölytteisen kasvin siitepölyn estäminen tai vaarallisen kasvin havaitseminen ja tuhoaminen miltään neliökilometriä suuremmalta maa-alueelta on aika pitkälti mahdotonta. Internet ei myöskään muuntele itseään.
Pahinta mitä internetissä voi tapahtua on se, että rotat ottavat labyrintin hallintaansa. Geenimuuntelusta puhuttaessa ympärillä ei ole labyrinttiä.
Artturin sanomaa:
Sen sijaan vanhemmat omistavat täysin päätöksensä tehdä lapsia ja myös vallan siihen millaisia lapsia tekevät.
Löysinpä tähän hyvän vastauksen 60-luvun puolelta.
Toivottavasti Artturi löytää tämän, vaikka ketju on jo uurnassa.
http://www.youtube.com/watch?v=W4HSfuBscmo
Kuulin että mielipiteisiini on täällä viitattu, joten osallistun itsekin keskusteluun. Kiitokset Osmo Soininvaaralle keskustelun avauksesta ja muille mielenkiintoisista mielipiteistä. Aihe on hyvin ajankohtainen. Hallituksemme valmistelee eduskunnalle lakia siitä, millä edellytyksillä geenitekniikalla muokattuja kasveja saisi Suomessa viljellä.
Olen biologi ja väitellyt evolutiivisesta genetiikasta. Käytin itse geenien tutkimusmenetelmiä väitöskirjatyössäni. En saa taloudellista hyötyä siitä, että kierrän esittämässä geenitekniikan kritiikkiä. Mutta itsekäs olen: olen äiti ja isoäiti, ja toivon että maailma säilyy myös heille. Ihmiskunnan näytöt luonnon tuhoamisessa vakuuttavat jo nyt varovaisuusperiaatteen tärkeydestä.
Minusta kuulemma sanotaan että kiertelen pelottelemassa ihmisiä, mutta älkää pelästykö. Uskon suomalaisten järkeen, ja siihen että he osaavat käsitellä asiaan liittyviä faktoja, myös tekniikan puutteellisuuksia. Nämä asiat löytyvät lähdeviitteineen kotisivultani.
Geenitekniikka on aivan eri asia kuin jalostus, vaikka säteilyttämälläkin tehtynä. Säteilytys tekee satunnaisia muutoksia kasvin omiin geeneihin. Geenitekniikassa kasviin laitetaan itsenäinen, keinotekoinen rakenne, jossa liitetään virus-DNA, bakteeri-DNA ja kasvi-DNA. Siitä nimi yhdistelmä-DNA tekniikka. Tällaista ei ole luonnossa ikinä ennen ollut. Tämä siirtogeeni tungetaan soluun väkisin, ampumalla tai tautibakteerin avulla, eikä sen paikkaa käytännössä voida määrätä. Sitä ei myöskään osata ankkuroida paikalleen. Se kiinnittyy mihin sattuu, ja sotkee näin entisen DNA:n järjestyksen. Geenin siirto luonnossa on hyvin harvinaista, ja sitä tekevät yleensä taudinaiheuttajat. Jotta siirtogeeni voisi kiinnittyä terveeseen soluun, rakenteessa matkitaan viruksia ja bakteereja. Yllättäen tutkimuksissa on havaittu, että siirtogeenisestä kasvista siirtyy näitä keinotekoisia siirtogeenejä maaperäbakteereihin, ja nämä geenit toimivat uudessa isännässään. Tämän ei pitänyt olla mahdollista, mutta tutunlainen DNA siirtogeenissä ilmeisesti helpottaa geenien siirtymistä eliöryhmästä toiseen.
Kun geeninsiirto keksittiin, oletettiin että yhdellä geenillä on yksi tehtävä. Etsittiin homousgeeenejä jne. Nykyisin käsitys on vanhentunut, koska yhdellä geenillä voi olla jopa 30.000 lopputuotetta. Geenin toimintaan vaikuttaa myös se, mistä se on kotoisin. Geeni toimii yhdessä muiden kanssa, sen mukaan miten sitä säädellään.
Käytännön kasvinjalostuksessa on jo huomattu, ettei menetelmä toimi niin kuin haaveiltiin. Geeninsiirrosta seuraa tyypillisesti yllätyksiä, eli muutoksia aivan eri ominaisuuksiin kuin oli tarkoitus. Se on hidasta ja kallista, eivätkä lajikkeet tahdo pysyä vakioina. Aivan tavallisella valikointijalostuksella, jota viljelijät ovat aina käyttäneet, on luotu juuri niitä kasveja, joita geenitekniikalla on lupailtu, mutta joita ei ole markkinoilla näkynyt. On kuivuuden ja suolan sietoa ja tautien vastustuskykyä.
On hyvä tietää, että geeninsiirron keksineet olivat vankasti sitä mieltä, ettei muokattuja eliöitä saanut vapauttaa luontoon. Vaikka niitä tehtiin laboratoriossa, ne tuli tehdä sellaisiksi, etteivät ne luonnossa selviä. Tämä johtuu siitä että kaikki elollinen käyttää geenejä aivan samalla tavalla. Jos tähän systeemiin aiheutetaan sekasortoa kylvämällä synteettisiä, itsenäisiä, virusmaisia geenirakenteita ympäriinsä, ei kukaan voi kuvitella riskin suuruutta. Me kun olemme kaikki osa samaa elämän kiertokulkua. Kaikki kyllä tietävät mikä riesa on tietokoneviruksista. Kuka voisi arvioida mikä on riskin suuruus? Jos vaikka kasvien hapentuotanto takkuilee, niin oisko se miljoonan vai kaksi? Halutaanko ottaa riski joka saattaa vaarantaa koko elollisen luonnon? Vaikka geenitekniikka on vasta lapsenkengissään eikä toimi niin kuin oletettiin? Miksi pitäisi?
Tähän mennessä geenitekniikalla on kaupallisesti saatu aikaan vain kaksi sovellutusta: toinen tuottaa hyönteismyrkkyä kaikkiin kasvinosiin koko ajan, ja toinen auttaa kasvia sietämään RoundUp-rikkaruohomyrkkyä. Ja kaupallisesti käytössä on neljä lajia: maissi, soija, rapsi ja puuvilla. Mitään superkasveja ne eivät ole. Esim. gm-soija jota Suomeen sikojen rehuksi rahdataan, on alttiimpi sienitaudeille. Kuluttaja saa siis geenikasveja syödessään lautaselleen enemmän myrkkyjäämiä. Tätäkö tässä kaivattiin?
Kasvigeenitekniikkaa ei kehitetty kuluttajan etua ajatellen. Se ei perustu arvoneutraaliin maailmaan, vaan ahneuteen ja piittaamattomuuteen ekologiasta ja tekniikan kehittäjien varoituksista.
Kasvitkin noudattavat fysiikan lakeja, kuten keskustelussa todettiin. Kun gm-soijaan lisättiin jatkuvasti toimimaan geeni, joka tuottaa hyönteismyrkkyä ja toinen joka tuo myrkynkestävyyden, sen tuotto alentui 13 %. Kasvatus on kuitenkin kannattavaa, koska myrkyn avulla voidaan viljellä suuria pinta-aloja helposti. RoundUp on täystuho-myrkky, joka tappaa kaiken vihreän. Tavalliselle pellolle sitä ei voi kasvukautena ruiskuttaa, gm-pellolle jopa 5 kertaa satokautena. Jäämät ja ympäristövaikutukset ovat sen mukaiset. Naapurin luomutilan satokin saattaa kupsahtaa siinä sivussa. USA:ssa ja Argentiinassa tämä käy, mutta haluammeko sitä tänne?
Sanotaan kuulemma, että luen tutkimuksia kuin piru Raamattua. Tieteellisissä tutkimuksissa esitetään ensin tulokset ja sitten niiden tarkastelu erikseen. Tieteellisesti raportoituja ruokintakokeita gmo-rehuilla on vähän, ja pisimmät ovat kestäneet vain kolme kuukautta. Vaikutuksia jälkeläisiin ei ole raportoitu. Muutamankin kokeen tekijät ovat saaneet tuloksia, joissa runsaan kuukauden ruokinnan jälkeen eläinten lihasta, verestä ja ruuansulatuselimistä on löytynyt täysin tunnistettavia siirtogeenien osia. Sen perusteella he sanovat, että tämä on täysin turvallista. En itse tulkitsisi tuloksia näin. Jos saisin tällaiset tulokset, kysyisin miten käy kun ruokintaa jatketaan, ja millaisia ovat jälkeläiset. Pelkkä tiivistelmä tutkimuksesta voi näyttää aivan erilaiselta kuin varsinaiset tulokset. Ehkä piru tarvitsisi enemmän uskon henkeä tyytyäkseen tulkintoihin?
Luonnoneläimet eivät valintakokeissa syö toukkia, jotka ovat syöneet gm-kasveja. Lehtitietojen mukaan lehmät eivät syö gm-rehua, jos saavat valita, ja gm-rehua käyttävät farmarit valittavat, etteivät elukat tiinehdy. Jos olisin lyhytnäköinen, pitäisin tätä hyvänä uutisena ja tukkisin suuni. Teen työkseni koeputkilapsia. Ympäristömyrkyt ja muovien pintakäsittelyaineet toki lisäävät jo hommia, mutta gm-kasvit takaisivat ettei työ pääse loppumaan.
Keskustelussa mietittiin, pitäisikö sitrushedelmiin merkitä, miten ne on jalostettu. Sinänsä merkintä pitäisi olla siinä tuotteessa missä on jotakin poikkeavaa. Alkoholiprosentti lukee kaljapullossa, sen sijaan että maidossa ja limsassa lukisi, että tämä tuote se ei sisällä alkoholia lainkaan. Sitruksiin voisi tietysti merkitä jalostustavan, kuten myös että ne on kasvatettu käyttäen hyönteismyrkkyjä, rikkaruohomyrkkyjä, homeenestoaineita ja päällystetty vahoilla. Ai niin, mutta luomu-merkintähän on jo olemassa. Kaikki ne joissa ei ole luomu-merkkiä, pitävät sisällään näiden myrkkyjen jäämät. Tätähän Suomessa ei tietysti pitäisi sanoa ääneen. Jos gm-viljely on niin kannattavaa, myös merkintä kannattaa. Meillähän suomalaiset eivät galluppien ja EU-barometrin perusteella gm-ruokaa kaipaa. Näkeehän sen jo marketeissa: jos kysyntää olisi, niin erikoishyllyt olisivat jo pystyssä.
Luomuviljely on kiusallista, koska se osoittaa, että myrkkyjen käyttö ei ole maataloudessa pakollista. Geenimuuntelu on tehomaatalouden äärimuoto. Se luo yhden lajin monokulttuureita, joita hoidetaan jatkuvin myrkkyruiskutuksin. Onko tehoviljely tehokasta, kun se perustuu kalliisiin myrkkyihin ja lannoitteisiin? Parhaimmat luomusadot ovat ns. tehoviljelyn luokkaa, vaikka myrkkyjä ja lannoitteita ei osteta. Kumpi siis onkaan tuottavampaa?
Mietittiin voiko gm-kasvi levitä hallitsemattomasti, vaikka se on jalostettu peltokasviksi. Kanadassa gm-kasveja on käytetty kymmenen vuotta. Kanadassa geenimuunneltu rapsi leviää vieraille pelloille itsekseen siitepölyn mukana, vaikka tieteellisissä kokeissa gm-siitepölyn ei pitänyt kulkea niin kauas, varsinkin kuin rapsi on hyönteispölytteinen. Käytännössä se leviää niin tehokkaasti, että luomu-rapsia ei voi enää Kanadassa tuottaa. Gm-rapsi leviää itsekseen pitkin ratojen ja teiden varsia, koska siemeniä kuljetetaan jalostuslaitoksiin, ja niitä varisee kyydistä. Tutkimuksessa jo kaksi kolmasosaa näillä paikoilla kasvavasta rapsista oli siirtogeenistä. Tavalliselle kanadalaiselle viljelijälle gm-rapsi on ikävä rikkaruoho, sillä siihen ei enää tepsi yleinen Round Up-myrkky. Tämän seikan huomaa tietysti vasta ensimmäisen käsittelyn jälkeen, ja myrkytyksen joutuu uusimaan uudella aineella.
Ihmeellisintä on se, että siirtogeeni ei näköjään käyttäydy kuin tavallinen luonnongeeni. Mahalaukusta tai ulosteesta ei tavallisen ruuan geenejä oikein löydy, mutta siirtogeeni löytyy. Hurjinta on se, miten se kulkeutuu luonnossa. Kanadassa löytyi joen pohjamudasta yli 80 km päästä gm-maissipelloista, joen alajuoksulta, täysin tunnistettavaa siirtogeenistä maissin DNA:ta. 2009 tammikuussa peltojen lähellä kulkevan joen simpukoista löytyi myös siirtogeenistä maissin DNA:ta. Simpukan kidukset ja ruuansulatuselimistön vielä jotenkin ymmärtäisi, mutta mitä maissin siirtogeeninen DNA tekee simpukan lisääntymisrauhasissa? Sitä ei ole tutkittu. Ehkä selitys siirtogeenien outoon käytökseen piilee niiden tehokkaassa pienuudessa, sillä ne ovat vain murto-osan luonnongeenin koosta. Luonnongeeni on pieninä palasina muun DNA:n seassa, kuin helminauhassa. Näin äitinä ja isoäitinä oli pelottava lukea tutkimus Italiasta, jossa kaupan maitonäytteistä pystyi selvästi sanomaan, oliko lehmä syönyt geenimuunneltua maissia vai soijaa. Entäs maidon juojasta? Eipä ole tutkittu.
Kyseltiin, että menemmekö mukaan gm-bisnekseen vai elämmekö perinneruokamuseossa? Vai rupeammeko koe-eläimiksi maailman huonoimmin suunniteltuun ihmiskokeeseen, jossa ei ole nollaryhmää tai verrokkeja? Ihmiskunnan satoja tuhansia vuosia syömä luomuruoka on osoittanut suhteellisen turvallisuutensa, ja perinneruoka tarjoaa monipuolisia makuelämyksiä. Vanha suomalainen maatiaisruis on pienijyväisempää kuin jalostettu versio, kuulostaa tehottomalta. Pienijyväisessä rukiissa on enemmän kuorta, ja enemmän makua. Leipurit ja herkkusuut rakastavat maatiaista.
Luomutuotanto tulee gm-viljelyn alkaessa käymään mahdottomaksi, koska geenikasvit leviävät hallitsemattomasti muille pelloille ja peltojen ulkopuolelle, kuten Kanadan kokemus osoittaa. Geenimaataloudesta ei siis tule kolmatta tuotantolinjaa, vaan se lopettaa kaiken muun. Tätäkö me tahdomme? Lainsäädäntö voi taata luomun tulevaisuuden, jos sen avulla gm-viljely rajataan sinne, missä se on turvallista. Näitä paikkoja ovat suljetut laboratoriot, joista yksikään muunneltu solu ei pääse ulkomaailmaan. Tämä on tietty kallista, joten pitää miettiä, tarvitaanko tällaista. Oletteko muuten huomanneet, miten halpoja vitamiinivalmisteet ovat nykyisin? Ne tehdään paljolti geenitekniikalla, vaikka purkin päällä ei sitä lue. Syöjä ottaa siis riskin. Ensimmäinen maailmanlaajuinen geenitekniikkaan liittyvä skandaali johtui gm-tekniikalla tuotetusta aminohaposta, tryptofaanista. Tryptofaania myytiin USA:n terveyskaupoissa nukahtamislääkkeeksi, se kun osallistuu aivojen serotoniinisynteesiin. Uusi muunnettu kanta tuotti tehokkaasti tryptofaania, mutta samalla myös 0,01 prosenttia avaruusrakenteeltaan poikkeavaa muotoa. Se aiheutti uuden eosinofilia-myalgia-oireyhtymän, joka tappoi 36 ja vammautti 1500 ihmistä. Kovia kipuja ja halvauksia aiheuttaneen taudin syy alkoi selvitä, kun eräs lääkäri kysyi: Syöttekö sattumoisin jotain terveyskaupan tuotetta? – Haluaisitko tietää miten omat vitamiinisi on valmistettu?
Maailman nälän poistaminen ei vaadi geenitekniikkaa, vaan oikeudenmukaisuutta työoloihin ja maanomistukseen. Tulevaisuudessa muuttuvat meillä niin ruuan kuin tuotteidenkin hinnat, kun kehitysmaiden orjatyövoimaa ei enää ole. Marimekon hinnat ovat ne oikeat kaikille tuotteille, kun tekijöille maksetaan sosiaaliturvaa.
Geenimuunneltujen peltojen geenivirta on paljon suurempi kuin 10 metriä, joka teoreettisesti on eräissä kokeissa havaittu. Geenimuunneltu maissi on levinnyt siitepölyn välityksellä Meksikoon ja saastuttanut siellä maissin alkuperäisalueella maatiaiskannat, jotka olisivat olleet jalostustyölle arvokkaita. Hyväksymättömät geenikasvit ovat luvattomasti kasvaneet ympäri maailman jo lukuisia kertoja. Luvattomia gm-kasvien kasvutapahtumia on raportoitu myös Japanissa ja Uudessa Seelannissa, vaikka näillä luulisi ympäröivän merialueen eristyskaistaleena riittävän. Meillä Suomessa maa- ja metsätalousministeriö esittää, että kun kasvatetaan gm-perunaa, riittävä eristyskaistale on kolme metriä. Mahtaneeko riittää? Gm-kasvien kasvatusta säätelevän ns. ’Rinnakkainelo’ -lakiesityksen MMM-mietintö kyllä sanoo ihan selvällä suomen kielellä, että geenimuunneltu viljely tulee viemään tavallisen ja luomutuotannon puhtauden.
Kanadassa gm-viljely on johtanut siihen, ettei puhtaita siemeneriä enää saa niistä lajeista joita gemoina kasvatetaan. Ei tullut rinnakkaineloa vaan invaasio.
Geenikasvit eivät pysy erillään muusta tuotannosta. Rehukäyttöön hyväksytty Star Link gm-maissi sekoittui maissinaksuihin, taco-kuoriin ja hiutaleisiin ympäri maailman, Guatemalasta Etelä-Koreaan. Tämän te varmaan tiesittekin, sillä se oli suuri uutinen 2004 ja tuli kalliiksi. Ja tryptofaani-tarina on varmaan myös tuttu, vai onko meillä jokin sensuuri näistä asioista? Niin joo, suomalaisia ei saa pelotella.
Uusin kontaminaatio raportoitiin aivan äsken Saksasta. Kanadassa hyväksytty, mutta tuottajien vaatimuksesta 2001 markkinoilta vedetty gm-pellava on luvatta sekoittunut pellavansiemeniin ympäri maailmaa. Euroopasta ja Suomesta Mauritiukselle ja Singaporeen. Pellavansiemeniä on mm. mysleissä ja leivissä. Meillä tämä asia ei ole vielä ylittänyt uutiskynnystä, eikä tietoa löydy edes EVIRA:n sivuilta, vaikka se on raportoitu EU:n pikahälytysjärjestelmä RASFF:N kautta 10.9.2009. Koska tuotteella ei ole hyväksyntää eikä myyntilupaa Suomessa tai EU:ssa, se pitää poistaa kaupoista. Pari vuotta sitten Pirkka-riiseissä havaittiin vain koekäyttöön hyväksytyn gm-riisin saastunta. Riisit vedettiin kyllä kaupoista, mutta EVIRA:lla oli suurempaa viisautta kuin kellään muulla koko maailmassa. Se sanoi että jos riisit on jo syöty, se ei haittaa. Tätä gm-riisiä ei ole missään hyväksytty elintarvikkeeksi.
Joku ajatteli että evoluutiolla on suunta, eikä Round Up myrkyn sietokyky toisi kasville mitään etuja peltojen ulkopuolella. Evoluutiolla ei ole suuntaa ennen kuin jälkeenpäin katsottaessa. Siksi geenimanipuloitu kasvi, jonka aineenvaihduntaa on muutettu, usein tahattomastikin, voi uusine ominaisuuksineen pärjätä paremmin. Kyllähän ihan tavallisetkin lajit ovat usein olleet pelottavan tehokkaita uudessa ympäristössä, kuten kani Australiassa tai rotat ja kissat Tyynenmeren saarilla. Ja silmille näkyvä hirvikärpänen leviää, emmekä mahda sille mitään. Keinotekoista, virusmaista siirtogeeniä ei näe.
Geenitekniikasta visioitiin tulevaisuuden Nokiaa ja siihen sijoitettiin miljoona poikineen. Mikä on sen todellisuus nyt? Maailmanmarkkinoilla gm-tuotteet ovat halvempia massatuotteita, joita monet maat karsastavat. Jos hyviä markkinavisioita kaipaa, pitää sijoittaa luomuun. Minkä tuotteen myynti kasvaa jatkuvasti, vaikka sitä ei mainosteta lainkaan? -Luomumaidon. Tutkimukset ovat jo todistaneet, että samalla kun luomusta puuttuvat myrkkyjäämät, ne sisältävät enemmän hyviä rasvahappoja, vitamiineja, antioksidantteja ja kivennäisiä. Ja ovat muuten parempia miehillekin: luomuviljelijöillä on parempi sperma ja enemmän testosteronia veressä. Ja jo pienemmälläkin puhtaudella saa kaupallista etua. Suomalaista maitoa ja rypsiöljyä markkinoidaan nyt ulkomaihin gm-vapaudella, ja tavallinen maataloutemme käyttää myrkkyjä jopa 15 kertaa vähemmän kuin keskieurooppalainen. Kiitos talven joka tappaa tuholaiset.
Maailman maatalousmaasta on gm-kasveilla alle 3 %, lähes kaikki USA:ssa, Kanadassa ja Argentiinassa. Juna ei ole siis vielä mennyt, emmekä ole mikään säälittävä takapajula, jos pidämme kiinni maataloutemme puhtaudesta ryhtymättä koekaniineiksi.
Geenitekniikan vastustus on laajaa ruoka-skandaalien vainoamassa Euroopassa. Miljoona allekirjoittajaa vaati EU-komissiolta gm-rehulla tuotetun lihan, kananmunien ja maidon merkitsemistä, ja asia on valmistelussa. Itävalta, Unkari, Ranska, Kreikka, Saksa, Luxemburg, Latvia ja Norja ovat kieltäneet gm-maissin kasvatuksen tai koko gm-viljelyn. Jo tuhannet alueet EU:ssa ovat julistautuneet gm-vapaiksi, ja Suomessa tämän päätöksen ovat tehneet Kainuun, Uusimaan, Pohjois-Karjalan ja Kymen MTK:t. Myös lukuisat kunnat ovat kansalaisaloitteen pohjalta julistaneet kunnallisen ruokansa gm-vapaaksi. Nyt se on vielä mahdollista, eikä lisää kuluja mitenkään.
Vastaus venähti vähän pitkäksi, mutta itsepähän kysyitte niin hyviä kysymyksiä.
Terveisin Liisa Kuusipalo
FT, solubiologi, Polvijärvi ja Pohjois-Karjala
http://www.telemail.fi/Liisa.Kuusipalo
Hei, kaikki!
Tieteellistä tietoa kasvibiologiasta ja kasvinjalostuksesta saa parhaiten biologian tutkimuksista ja kongresseista. Ovat vain valitettavasti liian raskaita maallikoille.
– Kasvigeenitekniikasta ja sen sovelluksista on saatavilla yleistajuisia artikkeleita esim. sivustolla http://www.geenit.fi (viimeisimpänä tiedelehti Futuran juuri julkaistu katsaus: http://www.geenit.fi/Futura2_09.pdf ).
– Jos suinkin ennätän, kommentoin eräitä keskustelijoiden eo. väitteitä hieman tuonnempana.
Parhain terveisin 12.10.2009 Jussi Tammisola, kasvibiologi (MMT FL, kasvinjalostuksen dosentti – genetiikan opetusta vuodesta 1969, perinteisen kasvinjalostuksen opetusta vuodesta 1971 alkaen yliopistoissa)
Pikku tarkenteita Osmo Soininvaaran löytämiin argumentteihin (muuntogeeniset elintarvikkeet 26.9.)
1. Uskonnollinen argumentti
– ihmisen ei pidä sormeilla Luojan luomaa, tai
– on väärin puuttua eliöiden luonnolliseen perimään.
Looginen tarkastelu lienee kyllä mahdollista sen suhteen, noudattaako uskonnollisena esitetty geeniväite ao. uskonnon opillisia perusteita (vai onko se niiden kanssa loogisessa ristiriidassa).
Maailman perinteiset suuret uskonnot, kuten kristinusko, islam, hindulaisuus ja juutalaisuus, suhtautuvat kasvien geenimuunteluun hyväksyvästi (kunhan uskonnon ruokamääräyksiä noudatetaan: geeniä ei tuoda kielletystä eläimestä).
Ks. Katolisen kirkon kasvitiedekonferenssi ( http://www.geenit.fi/HS230609.pdf ) ja sen esitelmien abstraktit (http://www.vatican.va/roman_curia/pontifical_academies/acdscien/2008/booklet_transgenic_09.pdf ).
Geenitekniikkaa onkin ryhdytty käyttämään kasvinjalostuksessa monien uskontojen vaikutuspiirissä, esimerkiksi Intiassa, Kiinassa (joka juuri käynnisti 3 mrd euron ohjelman muuntogeenisten kasvilajikkeiden kehittämiseksi), USA:ssa ja Kanadassa, Indonesiassa, Malesiassa, Brasiliassa, Israelissa ja Japanissa.
Geenitekniikan vastaisia kampanjoita organisoivat maailmalla uskonnollisin vaikuttimin ainakin kahden New Age -uskontokunnan edustajat: antroposofia (jonka maatalousoppi on ’biodynamiikka’) sekä Maharishi-kultti eli joogalentäjät (jota puoluepolitiikassa edustavat ”Luonnonlain” puolueet).
Näihin uskonoppeihin nojautuvia kampanjoita vedetään julkisuudessa yleensä tiukasti sammutetuin lyhdyin, ikään kuin tieteellisenä kritiikkinä – siitä huolimatta, että näiden suuntausten käsitykset luonnonlaeista eivät sovi yhteen luonnontieteiden kanssa, vaan niissä nojaudutaan ns. okkultismin perusteisiin (http://fi.wikipedia.org/wiki/Okkultismi ) kuten astrologiaan ja homeopatiaan.
– ihmisen perimää nyt ei ainakaan saa sormeilla
Tämä argumentti on sivujuonne, kuten OS toteaakin, eikä se koske kasvinjalostusta. Kasvinjalostuksessa näet muutetaan kasvien (eikä ihmisen) perimää ihmisen kannalta paremmaksi. Siksi katolinen kirkko hyväksyy kasvinjalostuksen – myös uusimmilla geenitekniikoilla – vaikka paavit ovatkin toistuvasti torjuneet ihmisen perimän muuttamisen.
Lyhyesti silti siitäkin: Onko tuo ihmistä koskeva argumentti looginen? Ehkä ei, sillä biologia tietää, että jokainen meistä ihmisistä ”yrittää” vaikuttaa myönteisesti jälkeläistensä perimään, siinä kuin muutkin eläimet. Tulisiko siis ”puhdasta sattumaa” ihannoida – ja miksi (ihmeessä)?
(Antroposofian ”genetiikassa” tosin syntymätön lapsi valitsee itse vanhempansa, mikä toki virittää kiintoisia kysymyksiä esim. Mendelin perinnöllisyyslakeja ajatellen).
Saako geneettisiä sairauksia hoitaa ja geenivaurioita parantaa (pysyvästi, kenties jopa periytyvästi)? Tämä liittyy keskusteluun ”yli-ihmisistä”, mikä tuntuu viriävän aina, kun scifin taide käy turhan todesta mediassa, ks. esim. http://www.geenit.fi/Stt030703YliIhmKas.pdf .
23.10.2009 ystävällisesti Jussi Tammisola, kasvibiologi
Tulee maallikkona helposti mieleen yksi syy miksi maissin siirtogeenit löytyy simpukasta: jos on käytetty haulikkomenetelmää geenies siirrossa…
Tarkoittaa että melkein haulikolla ammuttu geenimateriaalia toiseen ja ne jotka jäävät eloon ja tuottavat toivottua lopputulosta käytetään.
Sellainen luonnonvalinta valitsee sellaisia soluja/geenejä jotka selviävät rajustakin käsittelystä ja siirtyvät helposti lisääntymään vaikka minne.
Loogista?
Mainiota Osmo! Toivottavasti saat äänesi kuuluviin myös eduskunnassa vellovassa perunakeskustelussa, jossa käytetään pääasiassa uskonnollista argumenttia.
Liisa Kuusipalo esittää sivukaupalla erilaisia pelottavia väitteitä ja väittää olevansa alan asiantuntija. Todellisuudessa Liisan väitteet vaikuttavat moraaliselta paniikilta jotka yritetään perustella tieteellisin termein välittämättä siitä ovatko väitteet totuudenmukaisia.
Itse en ole asiantuntija, mutta tiedän kuitenkin sen verran että esim. Liisan väite GM-kasvien myötä lisääntyneestä torjunta-aineiden käytöstä on täysin virheellinen. Todellisuudessa GM-kasvien myötä torjunta-aineiden käyttö on vähentynyt oleellisesti, mikä vaikuttaa positiivisesti koko ekosysteemiin. Tämä on näkynyt torjunta-aineiden hintojen romahduksena ja aiheuttanut torjunta-ainevalmistajille taloudellisia vaikeuksia.
Samoin GM-kasvit vähentävät kyntämisen tarvetta, mikä lisää biodiversiteettia sekä eläinten että kasvien osalta.
Toisaalta kyntämisen väheneminen estää tuhoisaa eroosiota tehokkaasti. GM:llä on siis laajamittainen positiivinen vaikutus luontoon verrattuna esim. luomuviljelyyn.
Liisan väitteet kumotaan tieteellisin perustein esim. täällä:
http://www.agbioforum.org/v2n34/v2n34a04-mcgloughlin.htm
Mielenkiintoista lukea PÄÄTTÄJÄN ”mielipide” jonka perusteella vaikutetaan koko kansan terveyteen. Mielipide on muodostettu saatavissa olevien tietojen perusteella, tietojen jotka ovat laskettu julkisuuteen. Kukaan ei ymmärrä vaatia lisää tietoa. Nyt sitä taas tuli ja Soinivaaran mielipiteet ovat vanhentuneet, väärien tietojen pohjalta muodostetut.
verkkomedia.org/news.asp?mode=2&id=5106
GMO -ruoka on todella arvaamatonta, sen pitkäaikaisia terveysvaikutuksia ei voi tietää. Jokainen muunnos on testattava ennen kauppoihin pääsyä!
TV:ssä tuli äskettäin dokumentti, jossa kerrottiin sairaiksi jalostetusta koiraroduissa. Koirien jalostuksessa on tuskin käytetty GMO:ta.