Minä ja GMO-ruoka, alustava kantani

Jär­jestin joskus min­is­te­ri­aikanani avoimen sem­i­naarin geen­i­ma­nip­u­loin­nista, kos­ka asia kuu­lui vas­tu­ualueeseeni. Val­tioneu­vos­ton kanslian tur­vayk­sikkö han­k­ki min­ulle paikalle tur­vamiehet. Se oli ain­oa ker­ta koko min­is­terikaudel­lani, kun min­ul­la oli koti­maas­sa tur­vamiehet. Kysymys geen­i­ma­nip­u­loin­nista on tulehtunut.

Seu­raavis­sa postauk­sis­sa käsit­te­len vain geen­i­ma­nip­u­loin­tia kasve­ja avoimes­sa vil­je­lyk­sessä. Geen­i­ma­nip­u­loin­nin sul­jet­tu käyt­tö esimerkik­si lääkkei­den valmis­tuk­ses­sa lie­nee yleis­es­ti hyväksyt­tyä. Eläin­ten per­imään sormeilu­un ei tässä puutu.

Mik­si geen­i­ma­nip­u­loin­tia vas­tuste­taan? Seu­raa­va lista koos­t­uu min­un silmi­i­ni osuneista argu­menteista. Joku alan har­ras­ta­ja var­maankin jaot­telisi argu­men­tit toisin ja esit­täisi liu­dan lisää.

Uskon­nolli­nen argu­ment­ti: geen­i­ma­nip­u­loin­ti on eet­tis­es­ti väärin, kos­ka ihmisen ei pidä sormeil­la Luo­jan luomaa.

Ter­veysar­gu­ment­ti: Geen­i­ma­nip­u­loitu ruo­ka sisältää ennal­ta arvaa­mat­to­mia terveysriskejä

Ympäristöar­gu­ment­ti: Geen­i­ma­nip­u­loidut kasvit voivat tuot­taa yllät­täviä ympäristöon­gelmia ja ne voivat päästä ”karku­un” kuin kani tai kampamaneetti.

Omis­tusar­gu­ment­ti: GMO-lajikkei­ta jalosta­neet yhtiöt omis­ta­vat kehite­tyn geneet­tisen kood­in. Maanvil­jeli­jäl­lä ei ole oikeut­ta kor­vauk­set­ta käyt­tää oman saton­sa siemeniä siemenviljana.

Muut kasv­in­jalo­tuk­sen keinot

Jok­seenkin kaik­ki syömämme kasvis­ruo­ka on kasv­in­jalostuk­sen tulosta. Tärkein kasv­in­jalostuk­sen keino on ristey­tys, mut­ta käytetään­pä jonkin ver­ran jopa siementen säteily­tys­tä tarkoituk­se­na tuot­taa sat­un­naisia mutaa­tioi­ta, joista hyväl­lä onnel­la voi kehit­tyä jotain hyödyllistä.

Ilmas­ton nopea muut­tumi­nen tuo uuden argu­mentin geen­i­ma­nip­u­loin­nin puo­lus­ta­jille. Olo­suhtei­den nopea muu­tos aset­taa painei­ta jalostaa uuden­laisia kasve­ja. Se var­maankin onnis­tuu risteyt­tämäl­läkin, mut­ta tämä tie saat­taa olla liian hidas.

Uskon­nolli­nen argumentti

Lasken uskon­nol­lis­ten argu­ment­tien joukkoon ylipään­sä argu­men­tit, jot­ka ovat muo­toa geen­i­ma­nip­u­loin­ti on väärin, kos­ka on väärin puut­tua eliöi­den luon­nol­liseen per­imään. Väit­teen voi esit­tää myös henkilö, joka ei pidä itseään lainkaan uskon­nol­lise­na. Uskon­to on välit­tynyt arvoihimme kult­tuurin kaut­ta, vaik­ka emme olisi itse uskon­nol­lisia. Uskon­nos­ta riip­pumat­ta ihmiset ovat jok­seenkin yksimielisiä siitä, ettei ihmisen per­imää nyt ainakaan saa sormeil­la. En käsit­tele uskon­nol­lista argu­ment­tia sen pidem­mälle, kos­ka sitä ei voi loogis­es­ti käsitellä.

Ter­veysar­gu­ment­ti

GMO-väki korostaa, että hei­dän tuot­teen­sa tes­tataan paljon parem­min kuin mitkään luon­non­tuot­teet tai muiden kasv­in­jalostuskeino­jen tuot­ta­mat uudet lajik­keet. Kiwi-hedelmää esimerkik­si ei sen voimakkaan aller­giaa aiheut­ta­van omi­naisuuten­sa vuok­si olisi koskaan hyväksyt­ty, jos se olisi syn­nytet­ty GMO:n tulok­se­na. Ter­veysar­gu­ment­tia ei voi kumo­ta, mut­ta se pitää aset­taa mit­ta­suhteisi­in­sa. Samal­la tietysti pitäisi vähän miet­tiä, kuin­ka hep­poisin perustein niitä mui­ta tuot­tei­ta ote­taan käyt­töön. Selvä epä­suh­ta val­lit­see muiden kasv­in­jalostuskeino­jen ja GMO:n tur­vamääräyk­sis­sä. Eri­tyis­es­ti tuo säteily­tys, jos­ta ei tiede­tä, mitä muu­tok­sia se on kasvi­in aiheut­tanut, on vähin­tään yhtä vaar­al­lista kuin GMO. Myös ristey­tys tuo­taa ter­veysriske­jä, kos­ka usein risteytetään keskenään myrkylli­nen, mut­ta vas­tus­tuskykyi­nen luon­non­la­jike ja syötävä, mut­ta huonos­ti vas­tuskykyi­nen vil­jeltävä lajike. Lop­putu­los voi olla myrkyllinen.

Ruuan ter­vey­del­lisyyt­tä voidaan tes­ta­ta eläimil­lä ja edelleen, jos jotain ikävää ilme­nee, se havaitaan ennen kuin ongel­ma saavut­taa katas­trofin mit­takaa­van. Lisäainei­den osalta ote­taan vähin­tään yhtä suuria riske­jä. Kyse on riskistä, mut­ta (ilmeis­es­ti) ei pahim­mil­laankaan ei voi olla kyse katas­trofista. Ruuan kanssa otamme koko ajan ter­veysriske­jä, eivätkä ne pahim­mat mitenkään liity kasvilajikkeisiin.

Ympäristöar­gu­ment­ti

Ympäristöar­gu­ment­ti on mielestäni ter­veysar­gu­ment­tia pätevämpi. GMO-kasvin todis­t­a­mi­nen ympäristölle hai­tat­tomak­si on paljon han­kalam­paa kuin sen todis­t­a­mi­nen ihmiselle ter­veel­lisek­si, kos­ka ei tiede­tä, mil­laista ongel­maa pitäisi etsiä ja mitä kaikkea pitäisi tutkia. Alan itsesääte­lyyn en tässä luot­taisi, kos­ka alan sisäl­lä ollaan voimakkaasti motivoitunei­ta edis­tämään GMO:ta, että läpi sormien kat­somisen houku­tus on liian suuri.

Sama ympäristöar­gu­ment­ti kos­kee mielestäni jopa pahempana säteilytet­tyjä siemeniä. Säteily­tys voi syn­nyt­tää täs­mälleen saman mon­sterin kuin gee­nien tietoinen siirte­lykin, mut­ta sen lisäk­si se voi tuot­taa omi­naisuuk­sia, joi­ta ei tul­la edes ajatelleek­si. Säteily­tys tuot­taa tuhan­sia eri­taval­la muun­tunei­ta siemeniä, joiden kaikkien omi­naisuuk­sia ei voi­da mitenkään testata.

Ristey­tys­tä pide­tään yleen­sä melko tur­val­lise­na, kos­ka kaik­ki tar­jol­la ole­vat omi­naisu­udet on jo luon­nos­sa testattu.

Omis­tusar­gu­ment­ti

Omis­tusar­gu­ment­ti on samanaikaises­ti sekä rel­e­vant­ti että ei. Sen osoit­ta­mi­nen epärel­e­van­tik­si menee näin: Vai­h­toe­htona on joko

a)      GMO-tuote yhdis­tet­tynä taloudel­liseen orju­u­teen riip­pu­vu­u­teen per­imän omis­ta­mas­ta yhtiöstä tai

b)      kieltäy­tymi­nen käyt­tämästä GMO:ta ja tyy­tymi­nen per­in­teiseen, vapaaseen lajikkeeseen.

Kos­ka vai­h­toe­hto b) on jopa tapauk­ses­sa ole­mas­sa, vai­h­toe­hdon a) kieltämi­nen ei voi paran­taa kenenkään ase­maa. Jos kat­soo vaihto0ehdon a) itselleen huonom­mak­si, tyy­tyy vaiuh­toe­htoon b).

Aivan näin yksinker­taista se ei ole, kos­ka vil­jeli­jä tuot­taa markki­noille. Jos GMO on tuot­teena parem­pi, per­in­teisi­in lajikkeisi­in tyy­tyvät men­estyvät markki­noil­la huonosti.

Olen keskustelus­sa myös näh­nyt joidenkin esit­tävän GMO:ta vas­taan sekä tämän omis­tusar­gu­mentin, että seu­raavas­sa lauseessa väit­tävän, että GMO:t anta­vat myös huonom­man sadon. Tämä argu­ment­tiy­hdis­telmä ei tun­nu loogiselta.

Minus­ta omis­tu­soikeus kasvien per­imään tulisi kumo­ta, mikä samal­la merk­it­see, että GMO:n kehit­tämi­nen  siir­tyy veron­mak­sajien rahoitet­tavak­si. Omis­tusar­gu­ment­ti ei toi­mi argu­ment­ti­na GMO-tuot­tei­ta vas­taan, mut­ta se toimii kyl­lä argu­ment­ti­na imma­te­ri­aalioikeuk­sia vastaan.

Oma kan­tani – toistaiseksi

Minä en jaa uskon­nol­lista argu­ment­tia lainkaan; sal­lisin jopa per­imän manip­u­loin­nin sil­loin, kun las­ta halu­a­vat kan­taa jotain hyvin tuhoisaa geeniä. Ter­veysar­gu­ment­ti on argu­ment­ti yleen­sä varovaisu­us­pe­ri­aat­teen puoles­ta suh­teessa kaik­keen uuteen, mitä suuhun­sa pistää, mut­ta se ei koske mitenkään eri­tyis­es­ti vain GMO:ta, vaan kaikkien uusien kasvien käyt­töönot­toa ja koko kasvinjalostusta.

Ympäristöar­gu­ment­ti on rel­e­vant­ti. Minus­ta tämä argu­ment­ti jakau­tuu kah­tia: jos pidämme ristey­tys­tä riit­tävän tur­val­lise­na, pitäisi yhtä tur­val­lise­na pitää sel­l­aista geenin siir­toa, joka olisi voitu saa­da aikaan myös risteyttämällä.

Jos halu­amme siirtää jonkin hyödyl­lisen omi­naisu­u­den myrkyl­lis­es­tä vil­lipe­runas­ta omaan perunaamme, voimme tehdä sen hyvin hitaasti risteyt­tämäl­lä edestakaisin, jol­loin lop­ul­ta saamme syömäkelpoisen perunan, joka on saanut tuon toiv­o­tun omi­naisu­u­den vil­lipe­runas­ta, mut­ta samal­la sato­ja muitakin geene­jä. Minus­ta ei ole väärin oikaista ja siirtää vain tuo toiv­ot­tu geeni. Se on nopeam­paa ja myös selvästi turvallisempaa.

Suh­tau­tu­isin siis varsin vapaamielis­es­ti gee­nien siir­toon saman kasvin eri lajikkei­den välil­lä, mut­ta kokon­aan eri lajista toiseen siirtämiseen pidättyvämmin.

Tuulipö­lyt­täjät ovat luon­toon las­ket­tuna paljon mui­ta vaar­al­lisem­pia ja sik­si niihin tulee suh­tau­tua eri­tyisel­lä varovaisuudella.

Ihmisil­lä on oikeus tietää mitä syövät ja vali­ta myös toisin kuin asiantun­ti­jat neu­vo­vat. Sik­si GMO-ruo­ka tulee merkitä.

101 vastausta artikkeliin “Minä ja GMO-ruoka, alustava kantani”

  1. Hyvin pitkälti omia näke­myk­siäni vas­taa­va kir­joi­tus. Toiv­ot­tavasti haa­s­tat myös puoluet­tasi GMO-keskustelu­un. Vihreäthän (ja ympäristöli­ike laa­jem­min, eri­tyis­es­ti Green­peace) ovat olleet GMO-ruoan suurimpia vas­tus­ta­jia, ja useim­pa vielä tuon uskon­nol­lisen argu­mentin poh­jal­ta. Geen­imuun­nel­la ruoal­la tulee ole­maan keskeinen merk­i­tys maail­man ruokat­alouden jär­jestämisessä vil­jelyaluei­den kuiv­ues­sa vesip­u­lan myötä ja väestön samanaikaises­ti kas­vaes­sa. Byrokra­tia on aset­tanut tuhot­tomasti esteitä GM:lle edel­lis­ten kah­den vuosikymme­nen aikana, ainakin Euroopassa.
    Julk­isu­udessa taasen Van­dana Shiv­an kaltaiset ide­ol­o­gis­es­ti sokaistuneet vale­hteli­jat ovat saa­neet aivan liiak­si tilaa.

  2. Geen­imuun­nel­lut ener­giakasvit voinee myös käsitel­lä samas­sa keskustelus­sa. Niis­sä uhkana lie­nee lähin­nä tuo ympäröivään luon­toon karkaami­nen ja alku­peräis­la­jis­ton syrjäyttäminen?

  3. Oma suh­tau­tu­miseni geen­i­ma­nip­u­laa­tioon on erit­täin varauk­selli­nen ja perustelu on vähän yhdis­telmä kaikkia Osmon kategorioita.

    Ymmärtääk­seni eliöi­den geeni­rakenne on muo­vau­tunut käsit­tämät­tömän pitkän ajan kulues­sa hitaan evoluu­tion tulok­se­na. Per­in­teinen ristey­tys on tämän rak­en­teen melko yksinker­taista ja luon­non­mukaistakin muovaamista. 

    GMO:ssa sork­i­taan tätä jär­jestelmää väki­val­tais­es­ti eikä täy­del­lisen auko­ton­ta tes­taus­ta ter­veysvaiku­tuk­sista tai muus­ta vahin­gol­lisu­ud­es­ta voi­da jär­jestää. Edes muu­ta­man vuo­den tes­tauk­set eivät vält­tämät­tä riitä sulke­maan pois hait­tavaiku­tuk­sia, joi­ta esim. nykytiede ei pysty toden­ta­maan. Vai tiedäm­mekö jo kaiken kaikesta elol­lis­es­ta ja sen käyt­täy­tymis­es­tä kaikissa mah­dol­li­sis­sa tilanteis­sa ja olosuhteissa?

    Omas­sa maail­mankat­so­muk­ses­sani vedän rajan GMO:n kohdalle tämän “tuoteke­hi­tyk­sen” kohdal­la. GMO:n jonkin­lainen rajaami­nenkaan ei tule onnis­tu­maan, sil­lä teol­lisu­u­den intres­sit oper­oi­da rajo­jen reunoil­la ja har­mail­la alueil­la tiede­tään ja seu­rauk­set tunnetaan.

    Ruuan riit­tämi­nen kaikille meneil­lään ole­van hal­lit­se­mat­toman väestönkasvun olo­suhteis­sa on iso ongel­ma. Kan­nat­taako pal­lomme kuor­mi­tus­ta lisätä vielä moninker­taisel­la väestöl­lä GMO:n ruokkimana?

  4. Jos ruo­ka on merkit­ty vain “GMO-ruoak­si”, mitä hyö­tyä siitä on kulut­ta­jalle? Pitäisi merk­itä tarkem­min, onko kyseessä esim. Roundup Ready ‑kasvi tai ren­gaslaikku­virus­ta sietämään manip­u­loitu papai­ja. Ensim­mäi­nen voi sisältää jäämiä rikkaruo­homyrkys­tä, joka saat­taa olla ihmiselle vaar­al­lista, toinen sisältää ihmiselle hai­tat­toman viruk­sen pintaproteiinia.

  5. Olisin toivonut, että olisit vielä tarkem­min pere­htynyt GMO:n taloudel­lisi­in merk­i­tyk­seen ja myös muus­ta kuin pelkästä omis­tusar­gu­men­tista. En ole kovin hyvin per­il­lä siitä, mil­lä argu­menteil­la GMO:sta nykyään keskustel­laan, mut­ta mielestäni GMO:n merkit­tävim­mät riskit liit­tyvät juuri sen yhteiskun­nal­lisi­in vaikutuksiin.

    Juuri sik­si, että GMO:ta tulisi tarkastel­la yhteiskun­nal­lis­es­ta näkökul­mas­ta, sydä­meni itkee aina, kun tiedo­tusvä­li­neet raa­haa­vat GMO:n ongel­mat­to­muud­es­ta puhu­maan jonkin luonnontieteilijän.

  6. Markki­noil­la ole­vista gmokasveista pääosa on soi­jaa, mais­sia ja puuvil­laa. Fir­ma nimeltä Mon­san­to kehit­ti Round Uppia kestävän lajik­keen ja siitä sen maail­man­val­loi­tus lähti. 

    Round Up tap­paa pel­lol­la kaik­ki vihreän, pait­si geen­imuun­nel­lut kasvit. Geen­imuun­nel­lut Round Uppia kestävät siemenet on paten­toitu. Oletko Osmo tutus­tunut tähän patenttiongelmaan.

  7. Olen itse myös GMO:n suh­teen huo­mat­tavasti varauk­sel­lisem­mil­la lin­joil­la. Tämän kir­joituk­sen paras ehdo­tus oli imma­te­ri­aalioikeuk­sien pois­to ruokakasveil­ta. Nykyisel­lään niihin liit­tyy liikaa taloudelisia intresse­jä, ja etenkin GM-kasveil­la oikeudet ovat täl­lä het­kel­lä hyvin vah­vasti keskittyneet. 

    Kat­soin juuri Food Inc ‑nimisen eloku­van, jos­sa mm. käyti­in läpi GM-ruokaan liit­tyviä oikeustais­telu­ja. Eloku­va oli toki vahvoil­la mielikuvil­la pelaa­va, mut­ta sen perus­teesit vas­taa­vat kyl­lä todel­lisu­ut­ta. Alan suurin peluri Mon­san­to käyt­tää vah­vaa hajo­ta ja hal­litse ‑tak­ti­ikaa maanvil­jeli­jöi­den kanssa: hei­dän lajik­keen­sa kon­t­a­minoi­vat hel­posti ole­mas­saole­via pel­to­ja, ja aina kun täl­laista ilme­nee, Mon­san­to lähet­tää laskun ja haastemiehet perään “oikeuk­sien” rikkomis­es­ta. Tämä osoit­taa todek­si kak­si asi­aa: nykyisel­lään GM-lajikkei­den tur­vamääräyk­set eivät ainakaan USA:ssa ole kohdal­laan ja toisaal­ta sen, että lajikkei­den omis­tu­soikeudet aiheut­ta­vat vakavia ongelmia viljelijöille.

    Kuten jo aiem­min kom­menteis­sa todet­ti­in, geen­imuun­telul­la tulee nopeampia ja odot­ta­mat­tomampia muun­nok­sia kuin tavanomaisel­la ristey­tyk­sel­lä. Olen ymmärtänyt, että nykyisel­lään lajikkei­ta tes­tataan vähem­män kuin annetaan ymmärtää, ja suurin ongel­ma on siinä, että tes­taus tapah­tuu pääosin laje­ja kehit­tävien yhtiöi­den toimes­ta, ei riip­pumat­tomien osapuolten.

    Oma­l­ta osaltani näen suurim­mat ongel­mat geen­imuun­telus­sa nimeno­maan vil­je­lyn poli­it­tises­sa, taloudel­lises­sa ja ympäristön­suo­jelullises­sa ulot­tuvu­udessa. Tois­taisek­si pääosa GM-tuot­teista on kehitet­ty sik­si, että kasvit oli­si­vat resis­tant­te­ja tiety­ille kasvi- ja tuho­lais­myrky­ille. Tämä ei ole lin­jas­sa kestävän kehi­tyk­sen kanssa: se tar­joaa mah­dol­lisu­u­den olla edes hark­it­se­mat­ta kestävämpiä tapo­ja, kier­tovil­je­lyä ja vas­taavia tapo­ja. Toinen ongel­ma on nimeno­maan paten­tit ja taloudel­liset intres­sit, mitä niistä seuraa.

    Mikäli GM-tutkimus olisi val­tio­ra­hoit­teista, lin­jauk­set oli­si­vat ken­ties toiset. Nykyisel­lään en kat­so että tämänkaltaista maat­alous­poli­ti­ikkaa olisi syytä kannustaa.

    1. “Kuten jo aiem­min kom­menteis­sa todet­ti­in, geen­imuun­telul­la tulee nopeampia ja odot­ta­mat­tomampia muun­nok­sia kuin tavanomaisel­la ristey­tyk­sel­lä. Olen ymmärtänyt, että nykyisel­lään lajikkei­ta tes­tataan vähem­män kuin annetaan ymmärtää, ja suurin ongel­ma on siinä, että tes­taus tapah­tuu pääosin laje­ja kehit­tävien yhtiöi­den toimes­ta, ei riip­pumat­tomien osapuolten.
      ———————————————————————————————————————-
      Tavan­no­maiset risteyk­set eivät ole enää toimivia. Ne kestävä AIVAN liian kauan että niistä saa halut­tu­ja tulok­sia. Sen lisäk­si niistä saa asioi­ta joi­ta ei haluta.
      ————————————————————————————————————
      Oma­l­ta osaltani näen suurim­mat ongel­mat geen­imuun­telus­sa nimeno­maan vil­je­lyn poli­it­tises­sa, taloudel­lises­sa ja ympäristön­suo­jelullises­sa ulot­tuvu­udessa. Tois­taisek­si pääosa GM-tuot­teista on kehitet­ty sik­si, että kasvit oli­si­vat resis­tant­te­ja tiety­ille kasvi- ja tuho­lais­myrky­ille. Tämä ei ole lin­jas­sa kestävän kehi­tyk­sen kanssa: se tar­joaa mah­dol­lisu­u­den olla edes hark­it­se­mat­ta kestävämpiä tapo­ja, kier­tovil­je­lyä ja vas­taavia tapo­ja. Toinen ongel­ma on nimeno­maan paten­tit ja taloudel­liset intres­sit, mitä niistä seuraa.”
      ————————————————————————————————————————————————-
      Kestävä kehi­tys? Ihmis­ten on saata­va ruokaa. Seu­raa­van 30 vuo­den aikana maail­maan tulee ihmisiä niin paljon että 9 mil­jar­dia menee rik­ki. Sen lisäk­si edes Suomes­sa kaikil­la ei ole varaa ruokaan kun ruo­ka koko ajan kallis­tuu. Mut­ta samal­la vil­jeli­jöil­läkään ei ole rahaa. Eli ruoan tuotan­to on liian kallista.

      Kier­tovil­je­ly ei toi­mi. Se on vielä hitaam­paa kuin tavalli­nen vil­je­ly. Ruokaa pitää saa­da huo­mat­tavasti enem­män, nopeam­min ja halvemmalla.

      Yksikään yri­tys ei panos­ta mihinkään ilman patent­te­ja. Ain­oas­taan muu­ta­mal­la val­ti­ol­la on resursse­ja itse ruve­ta kehit­tämään tuhan­sia eri ruokakasve­ja ja tekni­ikoi­ta niihin. Ne ei niitä IKINÄ jaa muille.

  8. “GMO:ssa sork­i­taan tätä jär­jestelmää väki­val­tais­es­ti eikä täy­del­lisen auko­ton­ta tes­taus­ta ter­veysvaiku­tuk­sista tai muus­ta vahin­gol­lisu­ud­es­ta voi­da jär­jestää. Edes muu­ta­man vuo­den tes­tauk­set eivät vält­tämät­tä riitä sulke­maan pois hait­tavaiku­tuk­sia, joi­ta esim. nykytiede ei pysty toden­ta­maan. Vai tiedäm­mekö jo kaiken kaikesta elol­lis­es­ta ja sen käyt­täy­tymis­es­tä kaikissa mah­dol­li­sis­sa tilanteis­sa ja olosuhteissa?”

    Aivan yhtä lail­la mon­et täysin luon­non­mukaiset asi­at ovat haitallisia ihmiselle — toiset enem­män, toiset vähem­män. Täysin auko­ton­ta tes­taus­ta ei pystytä tekemään millekään. Sen sijaan jos tutkimus ei kykene löytämään hait­tavaiku­tuk­sia, on syytä olet­taa, että huo­maa­mat­ta jääneet vaiku­tuk­set ovat min­i­maalisen pieniä. Kuten Soin­in­vaara mainit­see, ei jokaista ruokatuotet­takaan tutki­ta täysin var­masti — silti voimme luot­taa, että mar­ketista osta­mamme tuote hyvin pienel­lä toden­näköisyy­del­lä aiheut­taa meille hait­taa. Kuten Soin­in­vaara mainit­see, tämän het­kisen tutkimuk­sen tiukko­jen laatu­vaa­timusten takia markki­noille ei päästet­täisi lähellekään niin vaar­al­lisia tuot­tei­ta, kuin sieltä jo löy­tyy. Itämeren kalo­jen myyn­tiä tuskin halu­taan kieltää, vaik­ka usein käytet­tynä ne voivat aiheut­taa merkit­täviä ter­vey­del­lisiä hait­to­ja (toki ihmisen aiheut­ta­man saas­tu­misen joh­dos­ta tosin). Toise­na esimerkkinä esimerkik­si peruna, joka voi väärin säi­lytet­tynä muut­tua tap­pa­van myrkyl­lisek­si aivan oman luon­nol­lisen omi­naisuuten­sa ansiosta.

    Myös esimerkik­si lääkkeis­sä on usein lista mah­dol­lisia, toi­sis­sa jopa toden­näköisiä hait­tavaiku­tuk­sia, mut­ta käytämme näitä lääkkeitä silti, sil­lä a) lääk­keestä saatu hyö­ty kumoaa mui­ta (sairau­den aiheut­tamia) hait­to­ja ja b) hait­tavaiku­tuk­set ovat suh­teutet­tuna kovin pieniä. Jos siis nämä “mah­dol­liset hait­tavaiku­tuk­set” ovat joko pieniä tai esimerkik­si vaikut­taisi­vat jatku­vasti käytet­tynä ter­vey­teemme merkit­tävästi 260 elin­vuo­den kohdal­la, en näk­isi niis­sä (tois­taisek­si) suur­ta ongel­maa. Sama kos­kee GM-ruokaa: Mik­si kieltää monia hyö­tyjä tar­joa­va tekni­ik­ka vain sik­si, että teo­reet­tis­es­ti se voi aiheut­taa hait­to­ja, joi­ta ei pystytä tietämään. Täl­lä logi­ikalla jou­tu­isimme kieltämään suurim­man osan ruo­ka-aineista, sil­lä emme­hän me voi tietää… Ties vaik­ka yleisim­mät vihan­nek­semme aiheut­taisi­vat van­hen­e­misen, jol­lain reak­ti­ol­la, jota emme pysty tämän­hetkisel­lä tekni­ikalla vielä huo­maa­maan. Emme yksinker­tais­es­ti voi kieltää tai vas­tus­taa kaikkea uut­ta vain sik­si, ettemme vielä tiedä.

    Varovaisu­ut­ta ja tutkimus­ta sen sijaan tarvi­taan, niin GM-ruoan, uusien ja van­ho­jenkin ruokatuot­tei­den sekä mon­en muunkin asian kanssa. Mitä valmi­impia kulut­ta­jat ovat otta­maan vas­taan uudet inno­vaa­tiot, sitä innokkaampia yri­tyk­set ovat niitä tutki­maan ja niihin rahal­lis­es­ti panos­ta­maan. Mitä pidem­mälle tuot­tei­ta kehitetään, sitä enem­män tutkimusti­etoa saadaan ja sitä tur­val­lisem­mak­si niiden käyt­tö tulee.

    Se, mikä suurim­mak­si osak­si tois­taisek­si vaikut­taa geen­i­ma­nip­u­laa­tion vas­tus­tuk­seen on eri­tyis­es­ti tiedon puute. Suurin osa taval­lisen kansan argu­menteista ja tiedos­ta perus­tuu lehtiar­tikkelei­hin, jos­sa esitetään mah­dol­lisia uhkia ja kri­ti­ikkiä. Tämä olisi ter­ve­tul­lut­ta, JOS ihmisil­lä olisi ensin perusti­eto alku­peräis­es­tä tutkimuk­ses­ta. Lisäk­si yllät­tävän monel­la ei edes ole tarkkaa kuvaa siitä, mitä geen­i­ma­nip­u­laa­tio edes oikeas­t­aan on… Tähän tuskin puo­lus­telu aut­taa, ellei ensin lisätä perusti­etoa asi­as­ta ja vas­ta sen jäl­keen keskustel­la mah­dol­lisuuk­sista ja riskeistä.

  9. Hyvä kir­joi­tus vaikeas­ta aiheesta, respect.

    Osmo “Minus­ta omis­tu­soikeus kasvien per­imään tulisi kumo­ta, mikä samal­la merk­it­see, että GMO:n kehit­tämi­nen siir­tyy veron­mak­sajien rahoitettavaksi.”

    Minä olisin valmis mak­samaan tästä. Ehkä irra­tionaal­ista pelkoa mut­ta olen hie­man huolestunut että yksi­tyis­sek­to­ril­la mopo voi keu­lia tyyli­in Enron/Lehman Brothers.

    Aapo Parvi­ainen: “Kan­nat­taako pal­lomme kuor­mi­tus­ta lisätä vielä moninker­taisel­la väestöl­lä GMO:n ruokkimana?”

    En moral­isoi enkä ole eri mieltä mut­ta aika Linko­la­mainen kom­ment­ti. Mil­loinka­han joku rohkea uskaltaisi esit­tää puheen­vuoron väestönkasvus­ta, se toden­näköis­es­ti syn­nyt­tää enem­män ennenaikaises­ti kuole­via kuin ilmas­ton­muu­tos pystyy koskaan tap­pa­maan. Ilmas­ton­muu­tok­ses­ta jauhetaan (syys­täkin) mut­ta vähin­tään saman­su­u­ruiseen ongel­maan suh­taudu­taan kuin kolme apinaa.

    1. Suomel­la ei ole rahaa eikä mitään kykyä tehdä itse tuol­laisia tutkimuk­sia. Vaik­ka Suo­mi saisi jotain tulok­sia niin se ei voisi niitä myy­dä ulko­maille kos­ka se on val­tion omistama. 

      Väestönkasvu­un ei voi edes teo­ri­as­sa puut­tua. Ihmisil­lä on ihmisoikeuk­si­in perus­tu­va oikeus lisään­tyä ja se on ihmisen sisään­raken­net­tu halu. 

      Onhan niitä yri­tyk­siä ollut. Googlaa esim. Yhdy­val­to­jen yri­tyk­set väestönkasvun hillit­semisek­si aasiassa. 

      Erit­täin tuhoisat vaiku­tuk­set. Jon­ka takia luke­ma­ton märä ihmisiä kuoli. Ihmis­ten oikeuk­sia loukat­ti­in ja nais­ten oikeudet tuhot­ti­in. Lop­ul­ta luoti­in tilanne mikä nyt on isos­sa osas­sa Aasi­aa: Miehiä on paljon enem­män kuin naisia joka tietää suuria ongelmia tulevaisuudessa.

      Onhan Kiinakin vähen­tänyt väestönkasvua. Mut­ta niitä keino­ja ei voi ikinä käyt­tää kukaan joka sanoo aja­vansa ihmisoikeuksia.

  10. Geen­i­ma­nip­u­loin­nil­la voidaan tuot­taa myös ihmis­ravin­nok­si sovel­tuma­ton­ta tuotet­ta — mikä lie­nee geen­i­ma­nip­u­loin­nin päätärkoistus.

    Sit­ten kun Suomes­sakin vil­jel­lään vil­jaa polt­toainei­den raa­ka-aineek­si, huo­mataankin ihmis­ravin­nok­si sovel­tuvien pel­toalo­joen men­neen piloille esim. lisäainei­den käytöstä johtuen. 

    Eikä kau­ra­pu­urokaan enää ole entisen veroista. Kaupoista saa enim­mäk­seen kau­ra­pu­uron ainek­sia, joista ei syn­ny kuin “liis­terikau­ra­pu­uroa”. Kiitos mikroaaltouunien. 

    Toki iso-hiu­taleista kau­ra­pu­uron valmis­tu­sainei­ta vielä löy­tyy — jos vaan osaa kat­soa oikeas­ta paikas­ta kau­pan hyllystä.

  11. Luot­ta­mus geen­i­tutk­i­joi­hin kan­nat­taa olla yhtä vank­ka kuin luot­ta­mus taloustietei…asiantunti…syvästi uskovi­in ihmisiin.

  12. Itse olen aika lail­la lais­sez-faire kan­nal­la tässä suh­teessa. Antaa men­nä vaan. Ehkäpä Suomes­takin tulee vielä vilja-aitta.

  13. Hal­lan ja ruton kestävä peruna kyl­lä, mut­ta roundupin autioit­ta­mat pel­lot ei. Ekosys­teemien perus­mon­imuo­toisu­us on säilytettävä.

  14. Mik­si GMO-ruo­ka pitää kieltää kaik­il­ta jos ei itse halua syödä? Kai markki­noil­ta saa jatkos­sakin luo­mu­ruokaa? Vas­tavoimana köy­hien maid­en väestönkasvulle voi vaik­ka syödä tupla-annok­sen pos­sua lauantaisin.

  15. Tun­netaanko tarpeek­si sitä luon­non mekanis­mia mikä estää ettei risteymiä tapah­du miten sat­tuu ja mik­si se sen estää? Eikö siinä kuitenkin ole pitkä evoluu­tion pros­es­si tapah­tunut, jol­loin on jalostunut meille tun­tem­at­tomienkin syi­den takia nykyi­nen malli. Luon­nos­sa on yleen­sä tapana, ettei asi­at tapah­du turhaan, olo­suh­teet muokkaa. Geen­i­tutk­i­ja Palotie ker­ran ker­toi haas­tat­telus­sa, kun häneltä kysyt­ti­in geenivirheistä, ettei oikeas­t­aan geenivirheitä ole. Niis­sä vaan luon­to kokeilee mites täl­laisel­la yhdis­telmäl­lä elävä olen­tao pär­jäisi. Eli osaltaan siinä on kyse myös nopan heitos­ta, tosin ei täysin.

  16. Hyvä kir­joi­tus ja hyviä kom­ment­te­ja. Liityn imma­te­ri­aalioikeuk­sien pois­toa vaa­tivien kuoroon, ja olisin valmis rahoit­ta­maan vas­taavaa tutkimus­ta verovaroin.

    Täl­lä jär­jeste­lyl­lä väl­tyt­täisi­in mm. siltä uhkaku­val­ta (real­isti­nen tai ei), että yri­tyk­set sor­tu­vat manip­u­loimaan kasve­ja taloudel­lis­ten voit­to­jen mak­si­moimisek­si eikä ain­oas­taan kasvi­la­jikkei­den paran­tamisek­si kulut­ta­jien näkökul­mas­ta. Voin hyvin kuvitel­la, että vaikka­pa jokin moraalil­taan arve­lut­ta­va ja markki­napelu­ri­na aggres­si­ivi­nen jenkki­fir­ma (pahoit­te­lut tästä ennakkolu­u­losta) kek­sisi pian tehdä kasveis­taan mah­dol­lisim­man nopeasti lev­iäviä ja mui­ta lajikkei­ta tuhoavia. Lop­ul­ta Osmon ehdot­ta­ma vai­h­toe­hto, GM-lajikkeista kieltäy­tymi­nen, kävisi mah­dot­tomak­si näi­den peit­täessä luon­non­mukaiset lajik­keet alleen. Maa­pal­lol­la alka­isi uusi alue­val­tauk­sien aikakausi: kasvi­la­jikkei­den levin­neisyys­so­dat. Mitä laa­jem­mille alueille yri­tyk­set saisi­vat kasvin­sa lev­iämään, sitä enem­män pro­vi­sioi­ta heille. Lop­ul­ta koko pal­lol­ta ei enää löy­ty­isi muu­ta kuin homogeenisiä hyö­tykas­vivil­jelmiä; GM-lajikkei­ta siel­lä, pal­muöljy­plan­taase­ja tääl­lä, tuol­la sään­nöl­lis­es­ti avo­hakat­tavia ja sän­til­lis­es­ti har­ven­net­tavia havupuurivistöjä.

    No, tämä on tietenkin aivan äärim­mäi­nen ja nai­ivi dystopia, mut­ta minus­ta olisi kovasti vas­ten­mielistä ede­tä täl­lä polul­la edes hiukan pidem­mälle kuin mis­sä jo nyt olemme (oikeas­t­aan nykyti­lan­nekin on aika vas­ten­mieli­nen, mainit­tu Mon­san­to parhaana esimerkkinä siitä).

    Infor­maa­tiote­knolo­gian alueel­la on jo nähty, miten likaises­ti jotkut fir­mat alen­tu­vat pelaa­maan jos se suinkin sal­li­taan — tai joskus vaik­ka ei sal­lit­taisikaan. Ilmeenkään värähtämät­tä esitetään pöyristyt­täviä väit­teitä ja kor­vaus­vaa­timuk­sia ipr-oikeuk­si­in vedoten, kun­han vain lakimiehet kek­sivät jonkin keinon vääris­tel­lä asi­at siten, että vaa­timuk­set kehdataan saat­taa kir­jal­liseen muo­toon. Sit­ten asi­as­ta tapel­laan oikeudessa, ja tais­ton voit­taa se, jol­la on varaa syytää enem­män käteistä lakimiehille ja oikeu­denkäyn­tiku­lui­hin. Ei se, jon­ka keis­si pitää paremmin.

    Kasvien geen­imuun­telun yhteiskun­nal­lisia vaiku­tuk­sia selvit­tämään tulisi val­tu­ut­taa jonkin­lainen kan­sain­vä­li­nen asiantun­ti­jaryh­mä, jot­ta pahimpia katas­tro­fe­ja voitaisi­in ainakin yrit­tää ennaltaehkäistä.

    Siitäkin olen samaa mieltä, että uskon­nol­liset ja ter­veyspelkoi­hin liit­tyvät argu­men­tit eivät oikein riitä GMO:n kieltämiseen. Uskon lisäk­si, ettei geen­imuun­telua voi hävit­tää maail­mas­ta kiel­lol­la. Sitä — samoin kuin vaikka­pa vääjäämätön­tä glob­al­isaa­tio­ta — ei pitäisi tarkastel­la vihol­lise­na vaan arvoneu­traali­na tilana, johon tässä his­to­ri­an pis­teessä on päädyt­ty. Vaik­ka emme voikaan muut­taa his­to­ri­an kulkua, voimme kuitenkin vali­ta, miten nykyisessä tilanteessa ja etenkin tule­vaisu­udessa toimimme.

  17. Aapo Parvi­ainen: “Kan­nat­taako pal­lomme kuor­mi­tus­ta lisätä vielä moninker­taisel­la väestöl­lä GMO:n ruokkimana?”

    Ihmisil­lä yltäkyl­läi­nen ravin­non saan­ti johtaa lihavu­u­teen ei pop­u­laa­tion kasvu­un. Tämä on hyvä muis­taa. Väestönkasvun syyt ovat aivan muualla.

  18. Hatun­nos­toni — jälleen ker­ran — Osmo Soininvaaralle.

    Kun ei men­nä yli kun­tara­jo­jen, eri lajien risteyt­tämistä väl­tetään* ja kulut­ta­jien valin­nan­mah­dol­lisuuk­sista pide­tään kiin­ni, lie­nee jalostus tur­val­lisil­la vesil­lä maal­likon näkökul­mas­ta ja ken­ties myös kasvibi­olo­gin näkökul­mas­ta. Vieläpä niin, että he voinevat olla hyödyk­si halu­a­mal­laan tasol­la ja tavalla.

    (*Vält­te­lyä olisi vaik­ka suurem­pi näyt­tö­taak­ka turvallisuudesta.)

    Hyvä kon­sen­sus, joka voita­neen hyväksyä eri suun­nista argu­men­toivien keskuudesta.

    Taloudelli­nen argu­ment­ti sisältää suo­jauk­sen, patentin tmv. Usein niiden alaa on liioitel­tu. Nytkin saa suo­ja­ta vain sen mikä on keksin­nöl­listä ja uut­ta. Ei voi paten­toi­da sikaa, kuten Green­peace väit­tää, ei voi paten­toi­da neem-puu­ta tai bas­mati-riisiä, kuten Van­dana Shiv­an oppi­lapset väittävät.

    En silti olisi isom­min pahoil­lani, vaik­ka Basf, Mon­san­to ja muut tuol­laiset eivät voisi paten­toi­da alal­ta yhtään mitään. 

    On vain käynyt niin, että liik­keel­lä ovat lähin­nä nuo, kos­ka gm-lajik­keen hyväksymis­pros­es­si on raskas. Mah­dol­lista vain agri­jäteille ja valtioille.

    Jos vierai­ta geene­jä tuo­taisi­in vain samas­ta lajista (kau­raan sen vil­listä kan­ta­muo­dos­ta tms.) voisiko hyväksymistä keven­tää? En tiedä mut­ta maal­likon tiedoin ja näkökul­mas­ta voin esit­tää tuollaista.

    Näin markki­noille pää­sisi muitakin kuin agri­jätit, vil­je­ly­la­jikkei­den kir­jo ei yksipuolis­tu­isi ja altis­tu­isi kapean poh­jan takia kasvi­taudeille. Mikä paras­ta, jalost­a­mi­nen kan­nat­taisi aina vain pienem­mälle markki­nalle ja eri­laisi­in oloi­hin, vaikka­pa Suomeen.

  19. Ympäristöar­gu­men­tista.

    Kasvien kasvu tot­telee fysi­ikan lake­ja, eikä kasvia voi yleen­sä jalostaa ole­maan parem­pi jos­sain asi­as­sa, ilman että samal­la tin­gitään jostain tois­es­ta omi­naisu­ud­es­ta. Vil­je­lykasvit on jalostet­tu tuot­ta­maan suuri sato. Tämä onnis­tuu, kos­ka jaloste­tut kasvit eivät kulu­ta resursse­jaan esim. pahan päivän var­alle varautu­miseen — kos­ka maa­jus­si pitää huolen riit­tävästä lan­noituk­ses­ta — tai vierai­ta lale­ja vas­taan kil­pailemiseen — kos­ka maa­jus­si pitää rikkaruo­hot pois­sa, kylvää pel­lolle vain yhtä lajia.

    Täl­lainen kasvi on opti­moitu pär­jäämään maa­jussin pel­lol­la, ja siinä se on hyvä. Vapaas­sa luon­nos­sa se sen sijaan toden­näköis­es­ti pär­jäisi hyvin huonos­ti, sil­lä vil­lit kasvit evoluu­tio on opti­moin­ut pär­jäämään vil­lis­sä luon­nos­sa. Vil­je­lykasvi on opti­moitu pär­jäämään pel­lol­la, muual­la se pär­jäisi huonosti.

    Ajatel­laan samaa tilan­net­ta eläimil­lä: Mik­sei kukaan pelkää että nopeakasvuisik­si ja lihak­sikkaik­si jaloste­tut hor­moni­hirviö-lehmät karkaisi­vat nave­tas­ta luon­toon, syr­jäyt­täi­sivät luon­non­va­raiset hirvet, ja antaisi­vat luon­non­va­raisille karhuille turpaan?

    Kuitenkin, jos olen oikein ymmärtänyt, tätä samaa ilmiötä pelätään kasvien tapauksessa(?).

  20. Toinen ongel­ma on enem­män taloudelli­nen. Siementen hin­ta taisi jonkun tutkimuk­sen mukaan olla noin 10.000 ker­taa suurem­pi kun ns luomu-siemenet.
    Eikä sato ole kuin 40% parem­pi, parhaimmillaan.

    Eli jos sato on mitään muu­ta kun eri­no­mainen, rom­ah­taa vil­jeli­jältä talous kokon­aan. Sik­si ne sadat tuhan­net tapauk­set jois­sa intialaiset jyvä­jem­mar­it päät­tävät juo­da hyönteismyrkkyä.

    (ja väestönkasvs­ta ei saa puhua kos­ka huu­ta­va ja ulvo­va työvoima­pu­la… ja joku tien­aa taa­tusti miljoo­nia sil­lä että päät­täjät on saatu usko­maan työvoimapulaan)

  21. >Juuri sik­si, että GMO:ta tulisi tarkastel­la yhteiskun­nal­lis­es­ta näkökul­mas­ta, sydä­meni itkee aina, kun tiedo­tusvä­li­neet raa­haa­vat GMO:n ongel­mat­to­muud­es­ta puhu­maan jonkin luonnontieteilijän.>

    “Yhteiskun­nal­liselta” näkökul­mal­ta asioi­ta tarkastelevil­ta olenkin jo oppin­ut odot­ta­maan vaa­timuk­sia siitä kuin­ka mui­ta ei saisi päästä osal­lis­tu­maan keskustelu­un kun “yhteiskun­nal­liset” ovat ain­oi­ta joil­la on mielestään tähän oikeus, mui­ta parem­pia niin moraalil­taan kuin harkintakyvyltään. 

    Geen­imuun­telus­ta jotain ymmärtävien tulee vai­eta kun täyskiel­toa perustel­laan jol­lain epämääräisel­lä “luon­non­mukaisu­u­den” käsit­teel­lä, vaik­ka luon­nos­sa tapah­tuu odot­ta­mat­to­mia mutaa­tioi­ta sekä horison­taal­ista geenin­si­ir­toa niin lajien kuin kokon­ais­ten tak­son­o­mis­ten kun­tien välil­lä, viruk­sil­la tai ilman.

    http://www.scienceagogo.com/news/20080429222111data_trunc_sys.shtml
    http://en.wikipedia.org/wiki/Provirus

  22. Geen­i­ma­nip­u­laa­tio on toki hyvä ilmiö, kun­han vain pide­tään huoli tuos­ta omis­tu­soikeusasi­as­ta Osmon hah­mot­tele­mal­la taval­la. Ihmisiä on niin paljon, että keinotekoiset, tehoa tuo­vat ravin­non­va­lmis­tus­menetelmät ovat tervetulleita.

  23. Omis­tusar­gu­men­tis­sa on kyse paten­toin­nin ongelmista, ei sinän­sä GMO:sta. San­o­taan nyt vaik­ka niin että, aja­tus omis­tu­soikeud­es­ta tietyn­laisi­in kasvei­hin on niin ker­takaikkisen outo että raskas todis­tus­taak­ka täl­laisen jär­jeste­lyn hyöy­dyl­lisyy­destä on patent­tioikeu­den puo­lus­ta­jil­la. Tai vaik­ka niin, että halu­am­meko elin­tarvike­markki­nat jot­ka toimi­vat yhtä huonos­ti kuin lääkemarkkinat?

  24. GMO on vaikea ja tun­tei­ta sekä voimakas­ta epälu­ot­ta­mus­ta herät­tävä aihepiiri.
    Elin­tarvike­tuotan­to on herkkä asia ja kulut­ta­jien luot­ta­mus on alan teol­lisu­udelle elin­tärkeä asia. Tietääk­seni kuitenkaan mikään kaup­paketju ei ole julis­tau­tunut GMO vapaaksi?

    Nähdyt Mon­san­to-doku­men­tit tuo­vat hyvin esille aiheeseen liit­tyvät ongelmat.

    “Edes muu­ta­man vuo­den tes­tauk­set eivät vält­tämät­tä riitä sulke­maan pois hait­tavaiku­tuk­sia, joi­ta esim. nykytiede ei pysty toden­ta­maan. Vai tiedäm­mekö jo kaiken kaikesta elol­lis­es­ta ja sen käyt­täy­tymis­es­tä kaikissa mah­dol­li­sis­sa tilanteis­sa ja olosuhteissa?”

    Kaikesta ei voi tietää kaikkea, eläm­me­hän epä­var­mas­sa maail­mas­sa. Hal­lit­tu GMO ei tätä epä­var­muut­ta mielestäni lisää. Hom­ma ei kuitenkaan vielä ole hallinnas­sa ja Osmon kan­ta edus­taa ns. val­is­tunut­ta suh­tau­tu­mista asi­aan. Tässäkin näyt­tä vihrei­den paris­sa ole­van eri­laisia näke­myk­siä. Ydin­voiman osalta eri­laisia näke­myk­siä ei vihreiltä julk­si­u­u­teen ole paljoa tul­lut, vaik­ka niitä var­masti on. 

    GMO:n osalta varovaisu­us­pe­ri­aate on hyvä peri­aate, mut­ta sen kaava­mainen käyt­tö ei ole järkevää. 

    Omis­tuskysymys on GMO:ssa se ratkaisua odot­ta­va ongelma.

  25. “Selvä epä­suh­ta val­lit­see muiden kasv­in­jalostuskeino­jen ja GMO:n tur­vamääräyk­sis­sä. Eri­tyis­es­ti tuo säteily­tys, jos­ta ei tiede­tä, mitä muu­tok­sia se on kasvi­in aiheut­tanut, on vähin­tään yhtä vaar­al­lista kuin GMO.”

    Yksit­täiset mutaa­tiot, luon­non aikaansaam­i­na tai säteily­tyk­sen tulok­se­na, eivät voi koskaan tuot­taa valmista merkit­tävää muu­tos­ta eliöön, vaan tarvi­taan mutaa­tioiden suun­na­ton sarja.

    Kuvit­tel­laan­pa, että jos­sain ympäristössä jänis hyö­ty­isi, jos mutaa­tio lisää sen jalko­jen pitu­ut­ta. Pitem­mistä jaloista ei kuitenkaan ole kuin haitaa, ja sel­l­aiset saanut yksilö ei kauan elä. Pitkien jalko­jen kanssa samanaikaises­ti yksilön olisi pitänyt saa­da pitk­iä jalko­ja palvele­maan tuki­rankaan muu­tok­sia, verenkier­toe­lim­istöön muu­tok­sia, her­mostoon muu­tok­sia, perin­nöl­liseen käyt­täy­tymiskood­i­in­sa muu­tok­si — kan­nat­taakin sän­nätä karku­un eikä pistää päätä pen­saaseen jne. Ei sikain­flu­enssakaan syn­tynyt yhdestä mutaatiosta.

    Evoluu­tio on aina ääret­tömän pien­ten muu­tosten vuorovaikutusta.Tarvitaan siis val­in­taa varten val­taisa määrä mutaa­tioi­ta ja uusia geeniy­hdis­telmiä, jot­ta jokin niistä sat­tumal­ta paran­taisi kokon­aisu­ut­ta. Sik­si täl­lainen mutaa­tio ei voi olla vaiku­tuk­seltaan kovin suuri jot­ta kokon­aisu­us pysy­isi mukana.

    Siitä seu­raa — ja se on oleel­lista keskustelumme kannal­ta -, että tästä lajista riip­pu­vais­ten muiden eliöi­den sopeu­tu­mi­nen pysyy myös mukana. Luon­non ehdoil­la tai jalostuk­ses­sa säteily­tyk­sen tulok­se­na on vaikea kuvitel­la mutaa­tio­ta, joka äkkiä mullis­taisi koko ympäröivän luonnon.

    Sen sijaan GMO jalostus ei perus­tu mutaa­tioi­hin vaan kokon­aisi­in luon­non tai ristey­tys­jalostuk­sen muokkaami­in valmi­isi­in geenistöi­hin. Niis­sä suuri muu­tos voi toimia heti, ja muu luon­to ympäril­lä on mon­ta kier­rosta jäl­jessä — sehän on tuho­laiskestävyy­den tarkoituskin.

    Lähin­nä ver­tailuko­h­ta on vierasla­jit, joille ei ole vihol­lisia, ja ne vievät muil­ta elin­ti­lan tai tekevät suur­ta tuhoa — mäntyan­keroinen, jos se joutuu Suomeen puu­tavaran mukana, saat­taisi ola luon­tomme suurtuho.

  26. Vic­tor Bru­un II: “Sik­si ne sadat tuhan­net tapauk­set jois­sa intialaiset jyvä­jem­mar­it päät­tävät juo­da hyönteismyrkkyä.”

    Geen­imuun­telus­ta käytävä keskustelu ajau­tuu usein tuol­lais­ten perät­tömyyk­sien kier­rät­tämiseen. Ymmär­ret­tävää toki, kun parem­pia argumet­te­ja ei ole. Olisiko kuitenkin syytä pitäy­tyä tosi­seikois­sa ihan vaan kohteliaisu­ud­es­ta kanssakeskustelijoi­ta kohtaan.

    Tässäpä YK:n alaisen IFPRI:n laa­ja selvi­tys, joka osoit­taa itse­murhien vähen­tyneen “GM-aikana”, ole­van ylipäätään harv­inaisia ja ne, joi­ta on, johtu­vat muista syistä.

    http://www.ifpri.org/sites/default/files/publications/ifpridp00808.pdf

  27. Jus­si: “Hal­lan ja ruton kestävä peruna kyl­lä, mut­ta roundupin autioit­ta­mat pel­lot ei. Ekosys­teemien perus­mon­imuo­toisu­us on säilytettävä.”

    Sil­loin pitää jät­tää kokon­aan vil­jelemät­tä: Roundu­pia käytetään jo nyt ja paljon. Eräät GM-lajik­keet, joista puhutaan, että ne vaati­si­vat Roundu­pia enem­män, itse asi­as­sa sitävät sitä enem­män mut­ta eivät vaa­di. Sietävyyt­tä halu­taan tietääk­seni suurem­man ker­ta-annok­sen vuok­si. Sil­lä väl­tetään myöhempiä ruisku­tuk­sia ja kokon­ais­määrä laskee.

    Tämä on Mon­san­to-vihas­sa jätet­ty huo­maa­mat­ta. Sekin, että gly­fos­aatin patent­ti on umpeu­tunut ja että Mon­san­to ei vaa­di oman glysosaat­tin­sa käyt­töä sieme­nen­sä kanssa. Vaik­ka tietenkin mielel­lään niin näkee.

    Mon­san­toa myös arvostel­laan siemen­mo­nop­o­li­na. Mik­si kukaan ei näe ongelmia koti­maas­sa: Bore­alil­la on jois­takin simenistä 90% markki­nao­su­us ja siitä seu­raa tällaista:

    “Maanvil­jeli­jä NNN on tehnyt 26.2.2003 Kil­pailu­vi­ras­tolle toimen­pide­pyyn­nön koskien Bore­al Kasv­in­jalostus Oy:n (Bore­al) toim­intaa kan­tasiementen toim­i­tuk­sis­sa tiety­ille alueille. Kil­pailu­vi­ras­toon on puhe­lim­itse tul­lut myös mui­ta yhtey­de­not­to­ja, jot­ka koske­vat käytän­nössä samaa asi­aa. Yhtey­de­not­to­jen mukaan määräävässä markki­na-ase­mas­sa ole­va Bore­alin parhaiden uusien kan­tasiemen­la­jikkei­den toim­i­tuk­si­in liit­tyy Bore­alin osakkai­ta suo­sivia ja mui­ta toim­i­joi­ta syr­jiviä piirteitä. Edelleen yhtey­de­no­tois­sa on kat­sot­tu, että myös kan­tasiemen­la­jikkei­ta koske­vi­in rojal­ti­mak­sui­hin liit­tyy Bore­alin osakkai­ta suo­sivia ja mui­ta toim­i­joi­ta syr­jiviä piirteitä.”

    http://www.kilpailuvirasto.fi/cgi-bin/tulosta.cgi?sivu=ratk/r‑2005–61-0196

    Mon­san­to oli peräti ter­ve­tul­lut Suomen kaltaisi­in mai­hin “vapaut­ta­maan vil­jeli­jät siemenkaup­pi­aiden maaor­ju­ud­es­ta”, vai mitä?

  28. Kiitos hyvästä ja tas­apain­ois­es­ta argu­men­toin­nista. Halu­aisin lisätä kak­si näkökohtaa:

    -Se, että Mon­san­to riistää maanvil­jeli­jöitä, ei ole GMO-kasvien omi­naisu­us, vaan lain­säädän­nölli­nen ongelma.

    -Tuomme jatku­vasti kym­meniä tuhan­sia uusia geene­jä ja geeniy­hdis­telmiä ympäristöi­hin, jois­sa niitä ei luon­tais­es­ti esi­in­ny. Geen­itekni­ik­ka ei mil­lään lail­la muu­ta val­lit­se­vaa asiantilaa.

    -Geen­itekni­ikalla voidaan saa­da monia hyötyjä.

  29. Sam­po Smolan­derin ver­taus tuos­sa ylem­pänä on erit­täin osuva.

    Osoit­taa mielestäni aikamoista ymmärtämät­tömyyt­tä ja hubrista ajatel­la, että kykenisimme tuos­ta vaan ylit­tämään kolme ja puoli mil­jar­dia vuot­ta evoluutiota. 

    Kaik­ki vil­je­lykasvit ja eri­tyis­es­ti GM-kasvit ovat äärim­mäisen erikois­tunei­ta ja stabi­ilit olo­suh­teet vaa­tivia biokonei­ta. Eivät ne kykene luon­nos­sa selviämään.

    Jos “vieraiden” gee­nien siir­tymistä lajista toiseen pelkää, niin sit­ten var­maan pitäisi julis­taa RNA-viruk­set lait­tomik­si — aivan kuten H‑baari kir­joit­ti, on se jän­nä miten ylipäätään tässäkin asi­as­sa aiheesta jotain tietävät ovat yleen­sä vähem­män sitä pelkääviä.

  30. Tämähän onkin sopi­va paik­ka tehdä kansalaisa­loite. Ohjelmani:

    1- geen­imuun­nel­lut ruokakasvit ovat yksi erit­täin merkit­tävistä tule­vaisu­u­den trendeistä
    2- heikos­ta maat­aloud­es­ta kär­sivänä maana voimme — panos­ta­mal­la GMO:hon — lyödä 2 kär­pästä yhdel­lä iskulla:
    — kehit­tää omaa ruokatuotantoamme
    — saa­da uusi kasvun moot­tori tule­vaisu­u­den alas­ta, jon­ka hal­lit­sem­i­nen vaatii korkeaa osaamista
    3- saamme uuden kansan­talouden moot­torin kom­pastel­e­van met­sä­te­ol­lisu­u­den ja arvaa­mat­toman nopeali­ikkeisen kän­nykkä­te­ol­lisu­u­den rinnalle

    Nyt siis vain äkkiä kun­non lain­säädän­nölli­nen vapaus kehi­tyk­seen ja käyt­töön, sekä omis­tus­suo­jaa koske­vien kysymys­ten ratkaisu yrit­täjän näkökul­maa pain­ot­taen, niin kyl­lä se siitä…

  31. Pelkään, että kaik­ki munat laite­taan samaan kori­in, jokaisen yksit­täisen vil­jeli­jän kan­nat­taa vali­ta johta­va teho­la­jike, ja lop­ul­ta uusi kasvi­tau­ti tai tuho­hyön­teisaal­to aiheut­taa ruokakri­isin. Yhteiskun­tien täy­tyy huole­htia siitä, että mon­imuo­toista kasvi­la­jikkeis­toa ylläpidetään.

  32. Janne Korho­nen: “Osoit­taa mielestäni aikamoista ymmärtämät­tömyyt­tä ja hubrista ajatel­la, että kykenisimme tuos­ta vaan ylit­tämään kolme ja puoli mil­jar­dia vuot­ta evoluutiota.”

    Niin, val­taosa vil­je­lykasveista on kaikessa ymmärtämät­tömyy­dessä jalostet­tu ilmeis­es­ti viimeisen 20–30 vuo­den aikana uudelleen.

    Kasvi­jalostus alkoi n. 10 000 vuot­ta sit­ten val­in­ta­jalostuk­se­na. 3,5 mil­jardi­in vuo­teen näh­den ei mitään. Pitäisikö val­in­ta­jalostuskin kieltää, sil­lä sehän vaikut­taa per­imään juuri kuten muukin geen­imuun­telu? No, kukaan ei sitä vaadi.

    Turkka­lo: “Pelkään, että kaik­ki munat laite­taan samaan kori­in, jokaisen yksit­täisen vil­jeli­jän kan­nat­taa vali­ta johta­va teho­la­jike, ja lop­ul­ta uusi kasvi­tau­ti tai tuho­hyön­teisaal­to aiheut­taa ruokakri­isin. Yhteiskun­tien täy­tyy huole­htia siitä, että mon­imuo­toista kasvi­la­jikkeis­toa ylläpidetään.”

    Aiheelli­nen pelko. Yksi mah­dol­lisu­us olisi jalostaa maa­ti­ais­la­jikkei­ta satoisim­mik­si. Geneet­ti­nen mon­imuo­toisu­us säi­ly­isi ja satoisu­us pitäisi nuo lajik­keet kil­pailukyky­is­inä ja vil­jelyalan edes kohtalaisena.

  33. BRG: “Mil­loinka­han joku rohkea uskaltaisi esit­tää puheen­vuoron väestönkasvus­ta, se toden­näköis­es­ti syn­nyt­tää enem­män ennenaikaises­ti kuole­via kuin ilmas­ton­muu­tos pystyy koskaan tappamaan.”

    OS on pitänyt tässä blo­gis­sa puheen­vuoron väestönkasvus­ta. Olikos se niin, että Osmon lainaamien väestöti­eteil­i­jöi­den mukaan maail­man net­tou­u­si­u­tu­mis­luku osoit­taa väestönkasvun ole­van reilusti tait­tumas­sa Afrikkaa luku­un ottamatta.

    Joten tuo­ta haz­ardiko­rt­tia ei liene syytä heilut­taa enää samal­la innol­la, kuin oli het­ki sit­ten tapana. Yksi ongel­ma on vielä käsil­lä mut­ta taipumas­sa tappiolle. 

    Tietyl­lä taval­la rohkai­se­vaa, kun maail­ma ei koko ajan lopu. Vai mitä?

  34. Hyvä kir­joi­tus ja tarpeelli­nen avaus. 

    Puut­tuisin itse tuo­hon, miten lopuk­si vaa­di­taan GMO-ruok­ien merk­it­semistä kulut­ta­jalle. Soin­in­vaara ei sano, mitä rajaus­ta hän tähän kannattaa. 

    Vihreil­lähän on esil­lä ollut esimerkik­si vaa­timus siitä, että GMO-rehul­la ruokit­tu liha tulee merk­itä. Tämä on kuitenkin asia, mitä on täysin mah­do­ton­ta esimerkik­si jälkikä­teen tes­ta­ta, kos­ka ravin­nos­ta ei siir­ry mitään “geeniä” sen syöjään. Täl­löin ollaan siis kosher-tyyp­pisessä merkin­nässä, jälleen lähel­lä sitä uskon­nol­lista vakaumusta.

    Jos täl­lä lin­jal­la jatke­taan, halu­aisin myös tietää, mihin saak­ka GMO:n henkises­ti saas­tut­ta­va vaiku­tus ulot­tuu. Miten GMO-rehul­la ruok­i­tun lehmän mai­d­os­ta tehdys­tä juus­tos­ta tehty piz­za? Entä ko. lehmän vasik­ka? GMO-ruok­i­tun kanan munat? Entä GMO-rehul­la ruok­i­tun nau­dan lan­nal­la lan­noite­tut kasvit?

    Selvyy­den vuok­si todet­takoon, etten vas­tus­ta varsi­nais­ten GMO-elin­tarvikkei­den merk­it­semistä. Samal­la voisimme harki­ta esimerkik­si eräi­den sitrushedelmien kyl­keen merk­in­tää “lajike on kehitet­ty säteilyt­tämäl­lä, ter­veysvaiku­tuk­sia ei ole jär­jestelmäl­lis­es­ti tes­tat­tu, saat­taa aiheut­taa aller­giaa”. Tämä merk­in­tä tulisi tietysti myös luo­musti kas­vatet­tu­jen, mut­ta säteilyt­tämäl­lä kehitet­ty­jen kasvien kylkeen.

  35. Väestön­räjähdys kyl­lä tapah­tuu köy­hissä mais­sa. Ruokatuotan­non tehostamista on tapah­dut­ta­va ja paljon. Muuten köy­hät maat kalu­a­vat viimeisetkin met­sän­sä ja tuhoa­vat pitem­mäl­lä tähtäimel­lä ekolo­giansa ja luul­tavasti koko maa­pal­lon ekolo­gian. Köy­hyy­den riivaa­mat, tule­vaisu­udet­tomat nuoret miehet räjäyt­tävät koko pal­lon, jos joku vain antaa pom­mit. Sik­si GMO tulee ihan satavar­masti. Suomen kannal­ta mie­lenki­in­toinen kysymys on lähin­nä se, onko maa mukana val­tavas­sa bis­nek­sessä — ja maail­man­paran­tamises­sa — vai jääkö perinneruokamuseoksi.

  36. Muu­ta­ma kir­joit­ta­ja sanoi, että gm-lajikkei­den on turha pelätä val­taa­van elin­ti­laa maa­ti­ais­la­jikkeil­ta. Oma asiantun­te­muk­seni ei riitä arvioimaan, onko huo­mau­tus totu­u­den­mukainen. Uskon, että täl­lä het­kel­lä näin voi pääasi­as­sa ollakin. Toisaal­ta mitä suurem­pi bisnes geen­imuun­telus­ta tulee, sitä enem­män siihen kohdis­tuu myös R&D‑panostuksia. Mis­tä tiede­tään, ettei tule­vaisu­udessa ole mah­dol­lista kehit­tää aggres­si­ivis­es­ti lev­iäviä lajikkei­ta, jot­ka ovat samal­la muil­ta omi­naisuuk­sil­taan riit­tävän hyviä? Tarvi­taan vain inno­vaa­tioi­ta; teknolo­giaa jota ei vielä tun­neta. Jo nyky­isin esim. Mon­san­ton kehit­tämässä mais­sis­sa on tuho­hyön­teis­ten tor­jun­taan tarkoitet­tua myrkkyä, joka kuitenkin han­kaloit­taa myös kasvi­tuho­laisia ravin­nok­seen käyt­tävien muiden hyön­teis­ten selvi­ty­tymistä vil­jelyalueil­la. Tämä on vain yksi mah­dolli­nen keino lisätä gm-lajik­keen ylivoimaa luon­non­la­jik­keeseen näh­den — voisi kuvitel­la että asi­aan paneu­tunut tutk­i­ja kek­sii lisää ja tehokkaampia tapoja.

    Gm-lajik­keet myös tahat­tomasti ristey­tyvät alku­peräis­la­jikkei­den kanssa. Muis­taak­seni juuri tuo mainit­tu Mon­san­ton mais­si oli aiheut­tanut paljonkin tuhoa ja onnet­to­muut­ta jos­sakin päin maail­maa (olisiko ollut Mek­sikos­sa), kos­ka suuri osa arvoste­tu­ista ja vil­jeli­jöille ilmai­sista alku­peräis­la­jikkeista oli saas­tunut gm-ainek­sel­la. Täl­lai­sis­sa tapauk­sis­sa gm on osoit­tau­tunut uhkak­si geneet­tiselle monimuotoisuudelle.

  37. Mon­tako vuosikym­men­tä menee, ennen kuin Vihreä liit­to käy näin järkiperäistä keskustelua tästä aiheesta? (Odotan Oden avaus­ta ydin­voimas­ta samal­la ennakkoluulottomuudella.)

    Kri­ti­ikkinä kuitenkin se, että jo keskustelun “freimaus” gmo vs. ei-gmo on minus­ta vinoutunut gmo-kri­itikoiden eduk­si. Kuten Osmo tote­si mon­een ker­taan, säteily­tys­jalostuk­seen pätevät kaik­ki samat argu­men­tit kuin gmo:honkin, pait­si ker­talu­okkaa voimakkaamp­ina. Per­in­teiseen ristey­tyk­seen taas ehkä hie­man kevyemp­inä. Pitäisi siis suh­tau­tua tapausko­htais­es­ti kuhunkin jalostet­tuun lajik­keeseen ympäristö­tur­val­lisu­ut­ta ja ter­veel­lisyyt­tä arvioitaessa.

    Mut­ta kos­ka joil­lakin ihmisil­lä on kuitenkin täl­lainen kosher-vaa­timus, mik­sipä me lib­er­aalit sen heiltä kieltäisimme. Olkoon siis gmo-vapaiden elin­tarvikkei­den tuotan­toketjul­la oikeus rahoit­taa ja ylläpitää ser­ti­fikaat­ti­jär­jestelmää, joka takaa kulut­ta­jalle mah­dol­lisu­u­den ostaa GMO-FREE-leimat­tua ruokaa. Jos julk­ista val­taa tarvi­taan tähän puolueet­tomak­si kol­man­nek­si osa­puolek­si, sekin käy, jos gmo-f-tuot­ta­jat mak­sa­vat tuon jär­jestelmän eikä sitä rahaste­ta meiltä muilta.

    Väestönkasvus­ta: syn­tyvyys on jo kään­tynyt alas niin voimakkaasti, että ennustei­den mukaan väestö maail­mas­sa piikkaa noin 10 mil­jardis­sa joskus 2070. Mis­sään 1970-luvul­la pelä­tyssä geometrisessä kasvus­sa (jos­sa meitä olisi koh­ta 50 mil­jar­dia) emme enää ole. Jos kasvua halu­taan vielä tuos­ta nyky­vauhdista hidas­taa, tarvi­taan linko­lalaisia keino­ja eli jo syn­tynei­den tap­pamista, ei pelkästään syn­tyvyy­den hidastamista.

  38. Datan tarvit­si­ja: Taisin lait­taa sanani vähän vaikeasti ymmär­ret­tävässä muo­dos­sa. Tarkoitin siis sitä, etten todel­lakaan usko ihmis­ten kykenevän kehit­tämään minkään­laista “super­la­jiket­ta” joka val­taa tuos­ta vaan elin­ti­laa luon­non­va­raisil­ta kasveilta. 

    Ei ainakaan jos tavoit­teena on myös hyödylli­nen saan­to eikä pelkästään lev­iämi­nen. Evoluu­tio on rikkakasvien muo­dos­sa opti­moin­ut lev­iämistä melko tehokkaasti — en yksinker­tais­es­ti näe miten paljolti “tökkää tästä ja kat­so mitä tapahtuu”-tasolla vieläkin ole­va geen­itekni­ik­ka pysty­isi pistämään paremmaksi.

  39. Janne Korho­nen: “Taisin lait­taa sanani vähän vaikeasti ymmär­ret­tävässä muodossa. ”

    Näkökul­ma jäi aav­is­tuk­sen kirkas­ta­mat­ta ja lukem­i­nen oma­l­ta puoleltani hataralle.

    Tiede­tään jo, ja myös Suomes­ta, että GM-pel­to­jen geenivir­ta jää luokkaa 10 metriin.

  40. Olen yllät­tynyt Osmon varsin myön­teisen olois­es­ta kan­nas­ta ihmis­ten rodunjalostukseen. 

    Mikä on “tuhoisa” geeni ja kuka sen määrittelisi?

    Tuol­la peri­aat­teel­la var­masti mm. Stephen Hawk­ing olisi jäänyt syntymättä. 

    (Ketju ei ole nyt tästä aiheesta, tiedän… pisti vain niin pahasti silmään, että tuli kom­men­toin­nin pakko.)

  41. Minäkään en jak­sa pelätä, että geen­i­ma­nip­u­loitu kasvi­la­jike val­taisi äkkiä suo­ma­laisen luon­non. Pahim­mil­laan sel­l­ainen voisi olla saman tason riesa kuin mitä vierasla­jikkeista nykyäänkin aiheutuu.

    GMO-lajik­keen lev­iämi­nen naa­puripel­toi­hin on enem­män juridi­nen ongel­ma. Ainakin olisi pidet­tävä huol­ta siitä, että naa­purin pel­lolle levin­nyt GMO-lajike kat­sot­taisi­in GMO-vil­je­lyk­sen syyk­si. Ei siis niin, että naa­purin GMO-pel­lol­ta levin­nyt GMO-vil­ja olisi GMO-tehtaan patentin rikkomista jos­ta vil­jeli­jä tah­tomat­taan jou­tu­isi vastuuseen.

    En kyl­läkään usko GMO-tuot­tei­den yleiseen vaar­al­lisu­u­teen tai niiden itseis­ar­voiseen pahuuteen. 

    Silti pitäisin vält­tämät­tömänä, että kulut­ta­jalle ker­ro­taan tuot­tei­den sisältö. Ongel­ma kas­vaa hil­jalleen tekni­ikan kehit­tyessä. Kun GMO-tekni­ikalla pystytään yksi­tyisko­htaisi­in muun­nok­si­in, tuote­selosteen pitäisi olla yhtä tark­ka kuin nykyiset lisäaineluettelot.

    Han­kalak­si menee.

  42. Elina:“Tuolla peri­aat­teel­la var­masti mm. Stephen Hawk­ing olisi jäänyt syntymättä.”

    Otta­mat­ta nyt kan­taa mihinkään rodun­jalostuk­seen yms. niin ei kan­na­ta ottaa huomioon pelkkiä kus­tan­nuk­sia ilman hyö­tyjä. Sen sijaan, että yhteiskun­ta käyt­tää varo­ja stephen­hawk­ingsien hoitoon nämä varat voidaan käyt­tää muuten, mikä voi johtaa use­ampi­en stephen­hawk­ingsien “syn­tymiseen” “nor­maalien” ihmis­ten parista.

  43. Umm. En ole mikään GMO-asiantun­ti­ja, mut­ta olen ymmärtänyt, ettei luon­non­suo­jelullisen näkökul­man varsi­nainen pelko ole se, että GMO-kasvit sel­l­aisi­naan syr­jäyt­täi­sivät nykykasvit. Olen ollut käsi­tyk­sessä, että nimeno­maan pelät­täisi­in niitä geene­jä; kasviyk­silöt kun ristey­tyvät keskenään ja ain­oa tapa estää GMO-kasvien ristey­tymi­nen muiden kanssa olisi jotenkin tehdä niiden siitepölystä steri­il­iä. En tiedä, onko näin tehty tai onko tämä aikomuksena.

    Datan tarvit­si­ja: “Tiede­tään jo, ja myös Suomes­ta, että GM-pel­to­jen geenivir­ta jää luokkaa 10 metriin.”

    Ai? Minä olin ollut lukev­inani, että esim. mek­sikos­sa GM-maissin geenivir­ta perus­maisi­in on ollut huo­mat­tavasti pidem­mältä matkalta ja että taval­lisil­ta pel­loil­ta on löy­tynyt mais­sia, jot­ka ovat ristey­tyneet GM-maissin kanssa ts. sisältävät muun­nel­tu­ja geenejä.

    Ja miten muun­nel­lut geen­it vaikut­ta­vat ympäristöön, se on kyl­lä minus­ta aika iso kysymys.

  44. Eli­na:
    Soin­in­vaaran ehdot­ta­man geneet­ti­nen manip­u­loin­ti ei olisi jät­tänyt Hawkingia syn­tymät­tä, vaan mah­dol­lis­tanut hänen syn­tymisen ilman tuhoisaa geneet­tistä hait­taa. Ideana on kai että geneet­tisel­lä manip­u­loinil­la tehtäisi­in geenikar­toituk­sen poh­jal­ta tehtävät abor­tit tarpeet­tomak­si; ne ovat kai se asia joka jät­täisi Hak­win­git syntymättä.

  45. Eli­na: Hawk­ing pääsee ALS-tautin­sa kanssa aika helpol­la. Voisit men­nä kokeile­maan noi­ta rodun­jalostus-heit­to­jasi ystävääni, jon­ka pikkupo­jal­la todet­ti­in juuri Duchen­nen tau­ti (pyöreästi 10-vuo­ti­aana rul­latuoli­in ja 20-vuo­ti­aana hau­taan.) Halu­aisi­vat toisen lapsen, mitäs siihen sanot?

    Sairas­tan itsekin “yksi miljoonas­ta” ‑tyyp­pistä periy­tyvää, mut­ta onnek­si sen­tään lievem­pää lihas­tau­tia. Jos joku onnis­tu­isi “jalosta­maan” geene­jäni, niin kyl­lä kel­paisi. Lisään­tymi­nen olisi paljon mukavam­paa ilman tuo­ta väi­jyvää geenimiinaa.

  46. Olisin minäkin mielel­läni kau­ni­impi ja pidempi…

    Mihin raja vede­tään ja kuka vetää? Kär­simys­tä on niin mon­en­laista, kär­simys on osin kult­tuuri­nen asia, se on myös voimakkaan sub­jek­ti­ivi­nen asia yksilö­ta­sol­la. Tut­tuni (taval­lisen näköi­nen nainen) kävi eri­lai­sis­sa kauneusleikkauk­sis­sa ja ter­api­as­sa lyhyen ikän­sä, pää­tyi silti itsemurhaan. 

    En tässä halua kuitenkaan vähätel­lä kenenkään sairauk­sia ja vam­mo­ja, älköön kukaan ymmärtäkö niin. 

    Mon­esti vam­mainen lap­si tuot­taa lähipi­ir­illeen huo­mat­tavasti enem­män kär­simys­tä kuin itse kokee. Kenen kär­simys on etusi­jal­la, kun geene­jä muokataan?

    +++++++++

    Art­turi käsit­telee asi­aa puh­taasti kus­tan­nus-hyö­ty ‑suh­teen kaut­ta. Tämän par­a­dig­man val­os­sa on toki “oikein” manip­u­loi­da geene­jä ihan minkä tahasa hyödyl­lisen omi­naisu­u­den saavut­tamisek­si: äly, suo­rat ham­paat jne. En myöskään ymmär­rä, mikä estäisi vam­mais­ten las­ten elim­i­noimaann myös syn­ny­tyk­sen jäl­keen tämän ide­olo­gian val­lites­sa. Tai itse asi­as­sa kaik­ki taloudel­lis­es­ti hyödyt­tömät yksilöt…

  47. Arawn kir­joit­ti:
    “Olen ollut käsi­tyk­sessä, että nimeno­maan pelät­täisi­in niitä geene­jä; kasviyk­silöt kun ristey­tyvät keskenään”

    (1) Jos nyt kävisikin niin että pel­tokasvista siir­ty­isi luon­nonkasvi­in muun­net­tu geeni, joka antaa parem­man vas­tus­tuskyvyn hyön­teis­myrky­ille, niin mitä sit­ten? Sit­ten meil­lä olisi luon­nonkasvi jol­la on vas­tus­tuskyky hyön­teis­myrkylle. Mut­ta hyön­teis­myrkkyjä levitetään lähin­nä vain pel­loille, joten ei se luon­nonkasvi tuol­la omi­naisu­udel­la mitään luon­nonolois­saan tek­isi. (Oikeas­t­aan sille aiheu­tu­isi pieni ener­giat­aloudelli­nen rasite täysin turhan aineen­vai­h­dun­tatuot­teen tuottamisesta.)

    (2) Jos taas vil­je­lykasvi olisi muun­net­tu parem­min rikkaruo­homyrky­ille vas­tus­tuskykyisek­si, niin sil­loin siitä voisi kara­ta tämä vas­tus­tuskyky rikkaruo­hoi­hin. Täl­löin maa­jussin ongel­mana olisi rikkaruo­homyrkylle vas­tus­tuskykyi­nen rikkaruo­ho, ja maa­jus­si jou­tu­isi luop­umaan kyseisen rikkaruo­homyrkyn käytöstä. Mut­ta edelleen, tämä uusi rikkaruo­homyrkylle vas­tus­tuskykyi­nen rikkaruo­ho men­esty­isi vain maa­jussin pel­loil­la, muual­la luon­nos­sa sille ei olisi mitään hyö­tyä uud­es­ta vastustuskyvystään.

    Tapaus 2 on kyl­lä mah­dolli­nen ris­ki maa­jus­sille itselleen, mut­ta kum­mas­sakaan tapauk­ses­sa on näe että muulle luon­nolle olisi mitään varaa?

  48. Ilk­ka,

    Ei ole mitään tietoa, olisiko Stephen Hawk­ing ilman ALS-tau­tia tämä Stephen Hawk­ing, jon­ka tun­nemme tieteel­li­sistä saavutuksistaan.

    Sairaus muokkaa aina ihmisen per­soon­al­lisu­ut­ta, noin vaka­va sairaus var­masti aivan ratkai­sev­asti. Ehkä ter­ve Stephen olisikin diskotanssien kuningas, ja teo­reet­ti­nen puoli olisi jäänyt vähemmälle.

    Ihmi­nen on niin paljon muu­ta kuin gee­nien sum­ma. Vaik­ka jokainen geeni voitaisi­in manip­u­loi­da suo­tu­isaan suun­taan kauneu­den, henkisten ja ter­vey­del­lis­ten omi­naisuuk­sien osalta, emme eläisi maail­mas­sa, jos­sa ei olisi kärsimystä. 

    En usko, että kär­simys edes vähenisi. Mikäli kär­simys­tä täl­laise­na suureena voi käsitellä…

    ++++++

    Käytän­nössähän van­hempi­en täy­tyy tutk­i­tut­taa geenikart­tansa ennenkuin tehtäisi­in manip­u­laa­tio. Ryhdyt­täisi­inkö manip­u­laa­tioon, kun vam­man tai esim. nuore­na kalju­un­tu­misen ris­ki on 1 pros­ent­ti vai vas­ta, kun se on 50 prosenttia? 

    No, en odotakaan vas­tauk­sia, kun­han mietiskelen.

  49. “Halu­aisi­vat toisen lapsen, mitäs siihen sanot?”

    Sanois­in, että se on ymmär­ret­tävää. Mut­ta kaikkea tässä elämässä ei aina voi saa­da. Lapset eivät ole mikään joka­homon oikeus, vaik­ka nykyään sen kuvan julkises­sa “kaik­ki mulle heti nyt” ‑keskustelus­sa saakin. 

    Totean ehkä ärsyt­tävän van­hanaikaises­ti, että lap­si on lahja.

  50. Saara kir­joit­ti:
    “Mis­tä tiede­tään, ettei tule­vaisu­udessa ole mah­dol­lista kehit­tää aggres­si­ivis­es­ti lev­iäviä lajikkei­ta, jot­ka ovat samal­la muil­ta omi­naisuuk­sil­taan riit­tävän hyviä?”

    Tämä kysymys liit­tyy aika syvälle ihmis­ten maail­manku­vaan, käsi­tyk­seen evoluu­tion roolista luon­nos­sa, ja ihmisen mahdollisuuksista.

    Itse (olen biolo­gi) näen asian niin, että kasvien (ja eliöi­den yleen­säkin) pääasialli­nen tarkoi­tus on lev­itä ja lisään­tyä, niin aggres­si­ivis­es­ti kuin mah­dol­lista. Jokaisel­la lajil­la on miljoonien vuosien evoluu­tio­his­to­ria takanaan, ja evoluu­tio on yrit­tänyt opti­moi­da ne, niin hyvin kuin mah­dol­lista, men­estymään ja lev­iämään ko. lajin elinympäristöis­sä. Epäi­lyt­tää, että tuos­ta vaan paria gee­nia sorkki­mal­la osaisimme luo­da parem­min luon­nonoloi­hin sopeu­tunei­ta kasve­ja, kuin mitä miljoonien vuosien mit­tainen luon­non­va­l­in­ta on onnis­tunut hiomaan.

    Mut­ta ken­ties, jos joku näkee evoluu­tion “tyh­mänä” sat­un­nais­pros­essi­na, ja ihmisen läh­es kaikkivoipana ja kaikki­ti­etävänä nerokkaana suun­nit­teli­jana, sil­loin ehkä tun­tuu real­is­tiselta se mah­dol­lisu­us, että ihmi­nen tuos­ta vaan onnis­tuu suun­nit­tele­maan omi­naisuuk­sia, jot­ka ovat yliv­er­taisia evoluu­tion luon­nos­sa tuot­tami­in verrattuna.

  51. Minus­ta moni rel­e­van­tein argu­ment­ti GMO:ta vas­taan tois­taisek­si puut­tuu tästä ketjusta.

    1) Ruokatur­va. Jos siemenvil­ja on ter­mi­noitua ja sen valmis­ta­ja on ulko­mainen yri­tys jon­ka tehtaat on ulko­mail­la, miten varmis­tamme että poikkeusti­lanteessa meil­lä on siemenvil­jaa. Jos näin ei tehdä, jatkos­sa “sodat” ovat hyvin yksinkertaisia
    — Antau­tukaa, tai kuo­lette nälkään
    — Okei

    2) Olen ollut puhu­mas­sa muu­tamis­sa min­is­ter­iön geen­imuun­telua koske­vis­sa tilaisuuk­sis­sa kansalaisjär­jestön edus­ta­jana. Siel­lä on usein paikalla ollut kau­pan edus­ta­jia, jot­ka ovat suo­raan sanoneet, että rin­nakkaiset logis­ti­ikkaketjut ovat liian kalli­ita. Eli san­o­taan suo­raan että mitään “rin­nakkaise­loa” ei tule tapah­tu­maan ja silti jatke­taan sin­isilmäis­es­ti kuten kulut­ta­jal­la säi­ly­isi valin­nan­vai­h­toe­hdot myös jatkossa.

    3) Kaikissa näke­mis­säni ehdo­tuk­sis­sa ruuan merk­it­semistä pide­tään kalli­ina, joten mak­sum­iehek­si esitetään luo­mu- ja geen­imuun­telemat­toman ruuan tuot­ta­jia. Eli uusien geen­imuun­nel­tu­jen tuot­tei­den tuomista markki­noille pide­tään erit­täin hyvänä ja ideana ja sitä perustel­laan taloudel­lisel­la hyödyl­lä. Mut­ta siitä huoli­mat­ta ollaan sitä mieltä että olisi kohtu­u­ton­ta että geen­imuun­nel­lut tuot­teet jou­tu­isi­vat vas­taa­maan edes lisään­tyneistä tuotan­tokus­tan­nuk­sista! Joku tässä logi­ikas­sa mättää.

    4) Mah­dol­liset voitot on tässä keräämässä yksi­tyiset yri­tyk­set, kun taas me taval­liset kansalaiset olemme otta­mas­sa kaiken riskin. Jos jotain ikävää tapah­tuu, fir­ma menee konkurssiin.
    Sil­lävälin se käärii jät­tivoitot. Tulee ikävästi mieleen pankkimaailma.

    5) Minkään­laisia riski­ana­lyy­se­jä en ole vieläkään näh­nyt eri­lais­ten geen­imuun­nel­tu­jen lajikkei­den käyt­tööno­to­s­ta. Sel­l­aisen tekem­i­nen pitäisi olla itses­tään­selvyys. Pitäisi laskea minkälainen toden­näköisyys on minkäkin riskin toteu­tu­miselle, mitkä ovat sen kus­tan­nuk­set, ja miten niitä voisi lievit­tää, ja kenelle kus­tan­nuk­set meni­sivät. Näi­den laa­timisen pitäisi olla avoin­ta, ja siihen pitäisi ottaa mukaan kansalaisjär­jestö­jenkin panos.

    6) Kaik­ki kri­it­tiset äänet on jatku­vasti tukah­dutet­tu tässä aiheessa. Muu­ta­ma vuosi sit­ten Suomen Ympäristökeskus jär­jesti Biotekni­ikan neu­vot­telukun­nan toimek­sian­nos­ta “tutkimuk­sen” kansalaisjär­jestö­jen asen­teista, jon­ka lähtöko­hdak­si pal­jas­tui jo kut­sun perus­teel­la, ettei geen­imuun­telua voi vas­tus­taa mis­tään muus­ta syys­tä kuin pelosta. Tutkimus julk­istet­ti­in salaisek­si, kos­ka se sisäl­si liikaa kri­it­tistä aineis­toa. Pelkästään tämä on jo riit­tävä syy minus­ta kieltää koko geen­imuun­telu. Jos kri­ti­ikkiä ei voi­da näin tärkeässä asi­as­sa sietää, niin jotain on todel­la pahasti pielessä.

  52. Huono Ekono­mi kirjoitti:
    “Ruokatur­va. Jos siemenvil­ja on ter­mi­noitua ja sen valmis­ta­ja on ulko­mainen yri­tys jon­ka tehtaat on ulko­mail­la, miten varmis­tamme että poikkeusti­lanteessa meil­lä on siemenviljaa.”

    (Ter­mi­noitu siemen siis tarkoit­taa siemen­tä joka kyl­lä kas­vaa kasviksi ja tuot­taa sadon, mut­ta sadon siemenet eivät enää ole itämiskyky­isiä, eli sados­ta ei saa­da uut­ta siementä.)

    Ei kai tuo nyt voi olla argu­ment­ti koko geen­imuun­telua vas­taan? Eikö tuo ole vain argu­ment­ti ter­mi­noin­tikäsit­te­lyä vastaan.

    Jos kaikesta uud­es­ta kaive­taan esi­in kaik­ki mah­dol­liset huonot puo­let, niin var­maan pyöräkin olisi pitänyt jät­tää kek­simät­tä, sil­lä liikenne saas­tut­taa ja tuot­taa melua.

  53. Osmo ja joku muukin veti ikäänkuin yhtä­su­u­ru­us­merk­it säteily­tyk­sen ja geen­i­ma­nip­u­laa­tion välille menetelmän aiheut­tamien riskien suh­teen. Kyseessä on kuitenkin kak­si aivan oleel­lis­es­ti eri­laista menetelmää, kuten yksi kom­men­toi­ja yrit­ti jo valaista. 

    Säteily­tys aiheut­taa DNA:han, siis siementen sisältämään per­imään, viko­ja ja muu­tok­sia sinne tänne umpimähkään. Geen­itekni­ikan menetelmil­lä esimerkik­si kau­pal­lises­sa vil­jelyssä ole­vaan mais­si­in on siir­ret­ty bak­tee­rien geene­jä. Tämä on täysin ihmisen kon­trol­loima leikkaa-liimaa oper­aa­tio, jos­sa pätkä geneet­tistä infor­maa­tio­ta siir­retään hark­i­tusti lajista toiseen. Vaik­ka kaikkia maail­man maissin­siemeniä pais­tet­taisi­in ties minkälais­ten säteilylähtei­den alla seu­raa­vat sata vuot­ta, on käytän­nössä mah­do­ton­ta, että tem­pun tulok­se­na jos­sain maissin­sieme­nessä syn­ty­isi ker­ral­la bak­teerin geeniä vas­taa­va DNA-pätkä. 

    Kökkö ver­taus: ote­taan kak­si kap­palet­ta Osmon teosta Minä ja ydin­voima. Tois­es­ta repäistään sivu irti ja vai­hde­taan tilalle Raa­ma­tus­ta sivu Ilmestyskir­jas­ta (geenisi­ir­to). Toista kap­palet­ta pis­tel­lään harpil­la ja sen eri sivuille roiski­taan mustet­ta hienoina pis­aroina umpimähkään (säteily­tys). Toden­näköisyys, että jälkim­mäisel­lä menetelmäl­lä syn­tyy sivu, jos­ta ote­tus­ta val­oko­pios­ta voi lukea ensin mainit­tuun kopi­oon siir­re­tyn Ilmestyskir­jan sivun tek­stin, on häviävän pieni. Sivun pitäisi sit­ten syn­tyä vielä siten, että muu osa kir­jaa ei ole totaalisen käyt­tökelvot­tomas­sa kun­nos­sa (itämät­tömään tilaan säteilytet­ty siemen).

    Siemenet altistu­vat luon­nos­sa auringonva­l­olle, muulle kos­miselle säteilylle, viruk­sille sun muille mutageenisille tek­i­jöille. Oletet­tavasti kaik­ki säteilyt­tämäl­lä aikaan saadut mutaa­tiot ovat jo ilmen­neet luon­nos­sa, mut­ta säteilyt­tämäl­lä kasv­in­jalosta­ja saa aikaan ikään kuin tiivis­teen, jos­sa eri­laisia omi­naisuuk­sia on tar­jol­la ker­ral­la paljon samas­sa paikas­sa, ilman että erikoisuuk­sia tarvit­see met­sästää luonnosta/pellolta. Val­taosa mutaa­tioista on haitallisia, mis­tä syys­tä useim­mat katoa­vat luon­nos­sa nopeasti. Säteilyt­tämäl­lä saadus­sa mutant­tipop­u­laa­tios­ta jalosta­ja voi yrit­tää seu­loa ja yhdis­tel­lä jotain käyttökelpoista.

  54. Eli­na: “Ei ole mitään tietoa, olisiko Stephen Hawk­ing ilman ALS-tau­tia tämä Stephen Hawk­ing, jon­ka tun­nemme tieteel­li­sistä saavutuksistaan.

    Sairaus muokkaa aina ihmisen per­soon­al­lisu­ut­ta, noin vaka­va sairaus var­masti aivan ratkai­sev­asti. Ehkä ter­ve Stephen olisikin diskotanssien kuningas, ja teo­reet­ti­nen puoli olisi jäänyt vähemmälle.”

    Samal­la logi­ikalla pitäisi var­maan pom­mit­taa ohjuk­sil­la Lon­too­ta, ettei uusien Hawkingien lap­su­ud­es­ta jäisi puuttmuaan mitään oleel­lista (hän syn­tyi toisen maail­man­so­dan aikana). Vakavam­min, sairaut­en­sa toteamista ennen hän oli jo opiskellut/työskennellyt Oxfordin ja Cam­brid­gin yliopis­tois­sa. Varhaisen elämänker­ran lukemis­es­tani on jo aikaa, mut­ta muis­taak­seni hänen ensim­mäi­nen reak­tion­sa oli jokin ryyp­päämisen ja apa­t­ian välil­lä ole­vaa tilaa, joka muis­taak­seni kesti toista vuot­ta enen kuin hän tajuisi, ettei­hän ehkä olekaan sairaud­estaan huoli­mat­ta kuole­mas­sa ihan vielä. Parhaim­mat teo­reet­tiset fyysikot tapaa­vat tehdä tärkeim­mät työn­sä nuore­na, joten menetet­ty vuosi tai pari saat­toi olla hyvin merkittävä.

    “Mihin raja vede­tään ja kuka vetää?”

    Viime kädessä näen että parem­pi, että päätök­sen tekevät van­hem­mat kuin jokin min­steri tai “huolestuneet kansalaiset”

    ““Halu­aisi­vat toisen lapsen, mitäs siihen sanot?”

    Totean ehkä ärsyt­tävän van­hanaikaises­ti, että lap­si on lahja.”

    Ehkä jol­lain met­fy­y­sisel­lä tasol­la, mut­ta vas­tus­tan jyrkästi aja­tus­ta, että hän olisi lah­ja sin­ul­ta tai sosi­aali- ja terveysministeriöltä.

  55. Elina:“Monesti vam­mainen lap­si tuot­taa lähipi­ir­illeen huo­mat­tavasti enem­män kär­simys­tä kuin itse kokee. Kenen kär­simys on etusi­jal­la, kun geene­jä muokataan?”

    Mei­dän ei tarvitse päät­tää tätä poli­it­tis­es­ti, vaan voimme antaa jokaisen tehdä itse omat val­in­tansa. Se joka tekee päätök­sen gee­nien muokkaamis­es­ta aset­taa omansa ja muiden kär­simyk­set arvoast­eikolle ja tekee päätök­sen sen perusteella.

    “Art­turi käsit­telee asi­aa puh­taasti kus­tan­nus-hyö­ty ‑suh­teen kautta.”

    En käsit­tele, mut­ta huo­mautin, että ei ole kovin hedelmäl­listä käsitel­lä asi­aa puh­taasti kus­tan­nuk­sien kautta.

    “Käytän­nössähän van­hempi­en täy­tyy tutk­i­tut­taa geenikart­tansa ennenkuin tehtäisi­in manip­u­laa­tio. Ryhdyt­täisi­inkö manip­u­laa­tioon, kun vam­man tai esim. nuore­na kalju­un­tu­misen ris­ki on 1 pros­ent­ti vai vas­ta, kun se on 50 prosenttia?”

    No kai ne van­hem­mat voi itse tehdä sen päätök­sen, eikä sitä tartte sin­un tehdä niiden puolesta?

  56. Sam­po Smolander: 

    Mut­ta ken­ties, jos joku näkee evoluu­tion “tyh­mänä” sat­un­nais­pros­essi­na, ja ihmisen läh­es kaikkivoipana ja kaikki­ti­etävänä nerokkaana suun­nit­teli­jana, sil­loin ehkä tun­tuu real­is­tiselta se mah­dol­lisu­us, että ihmi­nen tuos­ta vaan onnis­tuu suun­nit­tele­maan omi­naisuuk­sia, jot­ka ovat yliv­er­taisia evoluu­tion luon­nos­sa tuot­tami­in verrattuna.

    Hmm. Jos näk­isin ihmisen kaikkivoipana nerokkaana suun­nit­teli­jana, uskoisin var­masti myös, että hän kyke­nee suun­nit­telul­laan kor­jaa­maan kaik­ki mah­dol­liset aikaansaa­mansa vahin­got ja virheet. Ennem­minkin näen ihmisen kapeakat­seise­na ja kek­seliäänä oman edun tavoit­teli­jana, jol­la ei mis­sään tapauk­ses­sa ole ympäristöön­sä niin suur­ta val­taa että hän voisi väit­tää hal­lit­se­vansa sitä.

    Oman edun tavoit­telus­sa ei mielestäni ole mitään vikaa sil­loin, kun se tapah­tuu pitkäjän­teis­es­ti ja suuria kokon­aisuuk­sia opti­moivasti (itse asi­as­sa kun tähtäin­tä venytetään riit­tävän pitkälle, uskon ego­is­min ja util­i­taris­min sulau­tu­van yhteen). Mut­ta nykyi­nen jär­jestelmämme kan­nus­taa pikem­minkin lyhyt­näköiseen ja pieniä kokon­aisuuk­sia opti­moivaan toim­intaan, mikä ker­tonee jotakin siitä, mil­laisia olemme.

    Uskon lisäk­si, että tiede ei ole kehit­tynyt mei­dän aikanamme absolu­ut­tiseen huip­pu­un­sa sen enem­pää kuin se oli 1800-luvul­lakaan, vaan edistyaskelei­ta ote­taan jatkos­sakin. Sel­l­aisia askelei­ta, joi­ta tässä ajas­sa elävä ihmi­nen ei vält­tämät­tä voi kuvitel­la, kek­siä tai uskoa. Jos 1800-luvul­la eläneille ihmisille olisi ker­rot­tu, että seu­raa­van vuo­sisadan aikana ihmi­nen kyke­nee jalosta­maan vaikka­pa sel­l­aisia orkide­ala­jikkei­ta, joi­ta ei luon­nos­sa tava­ta lainkaan, reak­tio olisi saat­tanut olla jotakin esit­tämäsi kaltaista. “Ei ihmi­nen voi ylit­tää luon­non omia mekanis­me­ja, ihmisen kyvyt ovat paljon luon­toa rajal­lisem­mat”. Tämä väit­tämä pitää kyl­lä paikkansa, mut­ta sil­lä ei voi uskot­tavasti perustel­la että jonkin yksit­täisen inno­vaa­tion saavut­ta­mi­nen olisi mah­do­ton­ta. Ihmi­nen voi yksit­täistapauk­sis­sa val­jas­taa luon­non mekanis­mit omi­in tarkoi­tus­peri­in­sä; saa­da luon­non tekemään puolestaan ne osat työstä, joi­hin hän itse ei kykene. Tästä on kysymys ristey­tys­jalostuk­ses­sa, ja tästä tulee var­masti ole­maan kysymys myös tule­vaisu­u­den geen­ite­knolo­giois­sa. On virhe kuvitel­la, että ain­oas­taan ne teknolo­giat, jot­ka täl­lä het­kel­lä tun­nemme, ovat mahdollisia.

    No, myön­netään että ei tämä tun­tem­at­tomil­la teknolo­gioil­la pelot­telu ei ole kauhean rak­en­tavaa. Kuten muu­ta­mat sanoi­vatkin, tässä on ensisi­jais­es­ti kysymys lain­säädän­nöl­lis­es­tä ongelmasta/uhasta, mut­ta toisaal­ta mielestäni lain­säädän­töpuol­ta ei pidä irrot­taa gm-keskustelus­ta, ikään kuin niil­lä ei olisi mitään vaiku­tus­ta toisi­in­sa. Jos lake­ja ei onnis­tu­ta saa­maan sel­l­aiseen kuosi­in, että yri­tyk­set eivät hyödy aggres­si­ivis­es­ti lev­iävistä lajikkeista ja/tai geenisaas­tu­tuk­ses­ta, täl­lä pitää olla vaiku­tus­ta siihen, miten GMO-vil­je­lyyn suhtaudutaan.

    Vielä tuo­hon heit­toosi “omi­naisuuk­sista, jot­ka ovat yliv­er­taisia evoluu­tion luon­nos­sa tuot­tami­in ver­rat­tuna”. Minä en pitäisi esimerkik­si lähin­nä yhden yri­tyk­sen omis­ta­jia hyödyt­täviä omi­naisuuk­sia lainkaan yliv­er­taisi­na evoluu­tion tuot­tami­in näh­den, vaan ennem­minkin haitallisi­na, kun arvioidaan kokon­aisu­ut­ta. Enkä tosi­aan usko, että ihmi­nen yhtäkkiä (tai koskaan) kykenisi tuot­ta­maan kokon­ais­val­taista yliv­er­taisu­ut­ta. Mut­ta kapeakat­seis­es­ti yliv­er­taisia keksin­töjä me pystymme luo­maan; ydin­pom­min esimerkik­si. Voitko kiistää sen yliv­er­taisu­ut­ta (käyt­täjän­sä näkökul­mas­ta) mihin tahansa evoluu­tion luo­maan verrattuna?

    Lop­pu­un vielä dis­claimer: yllä en väitä, että ihmi­nen kykenisi yksi­no­maan haitallisi­in innovaatioihin.

  57. Saara: Miten sait lain­auk­sen vasem­malle puolelle tuon viiva?

    1. Art­turi:

      Saara: Miten sait lain­auk­sen vasem­malle puolelle tuon viiva?

      Sara käyt­ti komen­toa block­quote, joka pitää siis kir­joit­taa erisu­u­ru­us­merkkien sisälle ja lopet­taa samal­la komen­nol­la ja /-merkil­lä.

  58. Geen­imuun­telun suurim­mak­si ongel­mak­si näyt­tää jälleen ker­ran nou­se­van se, kuin­ka suuryri­tyk­set voivat ahneuk­sis­saan käyt­tää val­taansa väärin ja haitallisesti.

    Onko tämä kuitenkaan ongel­ma mikä suo­ranais­es­ti kos­kee geenimuuntelua?

    Onko se vali­di argu­ment­ti itse geen­imuun­telua vas­taan vai rajapyykkien siirtämistä?

    Eihän lääke­te­ol­lisu­u­denkaan kohdal­la vas­tuste­ta lääkkei­den kehit­tämistä vaan alaan liit­tyviä suh­teet­to­mia val­ta-asemia ja väärinkäytöksiä.

  59. Luo­muvil­jeli­jänä olen kiin­nos­tuneena seu­ran­nut tätä keskustelua ja ase­tun kan­nat­ta­maan ns. varovaisu­us­pe­ri­aatet­ta. En odota, että gm-tekni­ikalla ratkaistaan globaale­ja ongelmia, mut­ta tekni­ikan itsen­sä tutkimi­nen, lab­o­ra­to­ri­ois­sa vaan ei ekosys­tee­mis­sä, on erit­täin valai­se­vaa ja var­maan myös tulok­sekas­ta. Lainaan tähän sol­u­bi­olo­gi Liisa Kuusi­palon esitelmästä joitakin katkelmia.

    “Kasv­in­jalostus on maa­pal­lon tule­vaisu­udelle tärkeää ja arvokas­ta työtä. Per­in­teinen, kaikkia
    omi­naisuuk­sia seu­raa­va jalostus on hidas­ta ja vaival­loista, mut­ta oikoti­etä onneen ei ole. Geenin siir­to bioteknisin keinoin ei tuo sim­sal­abim-ratkaisua, sil­lä kasvibiotekni­ik­ka perus­tuu men­neen ajan tieteeseen.
    Van­ha oppi on, että yhtä geeniä vas­taa yksi tuote, yleen­sä pro­tei­i­ni. Tämä käsi­tys on van­hen­tunut, eikä pidä paikkaansa. Kun esimerkik­si ihmisen geen­it luet­ti­in, niitä löy­tyi 25.000, vaik­ka eri­laisia pro­tei­ine­ja on
    ihmisessä 100.000. Kasveil­la ja eläimil­lä yksi geeni tuot­taa eri tavoin säätelemäl­lä usei­ta eri tuotteita.

    Itse geenin käsitekin on muut­tunut. Se ei ole yksi suo­ra pätkä DNA:ta, vaan eri pätkien yhdistelmä.
    Yhden geenin pätkät voivat samaan aikaan olla osi­na muis­sa geeneis­sä. Kun tämän tietää on helppo
    ymmärtää, mik­si kasvibiotekni­ik­ka ei toimi.

    Geen­imuun­telus­sa siir­retään eliöön keinotekoisia virusten, bak­tee­rien ja kasvien gee­nien yhdis­telmiä. Tässä on uuden menetelmän val­lanku­mouk­sel­lisu­us. Luon­to ei täl­laisia yhdis­telmiä tee. Virus­mainen geeni­paket­ti siir­retään solu­un omana rak­en­teenaan, joten on mah­dol­lista, että se myös pois­tuu solusta,ja alkaa toimia jos­sain muual­la. Geeni­paket­tia ei osa­ta liima­ta vas­taan­ot­ta­jaan, eikä etsiä sille sopi­vaa kohtaa. Se tunge­taan solu­un ja toiv­otaan että se toimii.

    Geenikart­to­ja voi käyt­tää jalostuk­sen apuna, mut­ta vain yhteen geeni­in tui­jot­ta­mi­nen ei riitä. Geenin ilmen­e­m­i­nen omi­naisuute­na riip­puu sen säätelystä ja muista geeneistä, ja niiden säätelystä. Esimerkik­si kah­den lin­jan ristey­tyk­senä syn­tyvä hybri­di on usein molem­pia kan­ta­la­jikkei­ta elinvoimaisempi,vaikkei sitä geeneistä voisi ennustaa.

    On edesvas­tu­u­ton­ta sal­lia gm-kasvien kas­vat­tamista ulkoil­mas­sa. Geen­imuun­telun avoin levit­tämi­nen luon­toon aiheut­taa arvaa­mat­to­mia riske­jä, sil­lä geneet­ti­nen sys­tee­mi on kaikille eläville yhteinen.
    Tekni­ikalla on suuri poten­ti­aali vahinkoi­hin. Tämän tiedos­ti­vat myös tekni­ikan kek­si­jät, ja he
    edel­lyt­tivät muun­to­geenis­ten eliöi­den tekemistä puut­teel­lisik­si, niin etteivät ne selviäisi lab­o­ra­to­ri­oiden ulkopuolella.”

  60. Ris­to kirjoittaa: 

    Samal­la logi­ikalla pitäisi var­maan pom­mit­taa ohjuk­sil­la Lon­too­ta, ettei uusien Hawkingien lap­su­ud­es­ta jäisi puuttmuaan mitään oleellista

    Itse teen eron toisen ihmisen tahal­lisen vahin­goit­tamisen ja syn­nyn­näisen vam­man välil­lä. Puhu siis vain omas­ta logi­ikas­tasi tässä yhtey­dessä äläkä min­ua siihen sekoita. 

    Viime kädessä näen että parem­pi, että päätök­sen tekevät van­hem­mat kuin jokin min­steri tai “huolestuneet kansalaiset”

    Lap­si ei ole min­un maail­mas­sani van­hempi­en­sa omaisu­ut­ta johon han­ki­taan omi­naisuuk­sia kuin auton sisustukseen. 

    Eli näke­myk­semme ovat täysin vas­takkaiset. Hyväksykäämme se!

  61. Saara kir­joit­ti:
    “Jos lake­ja ei onnis­tu­ta saa­maan sel­l­aiseen kuosi­in, että yri­tyk­set eivät hyödy aggres­si­ivis­es­ti lev­iävistä lajikkeista”

    Eivät kai yri­tyk­set pyri jalosta­maan mah­dol­lisim­man tehokkaasti lev­iäviä lajikkei­ta, vaan mah­dol­lisim­man satoisia? Vaikut­taa siltä että pelätään että yri­tyk­set vahin­gos­sa onnis­tu­isi­vat tuot­ta­maan tehokkaasti luon­nonolois­sa lev­iävän lajik­keen, vaik­ka ne eivät edes yritä tuot­taa luon­nonoloi­hin — vaan pel­lolle — sopeu­tu­via lajikkei­ta, eivätkä yritä mak­si­moi­da lev­iämiskykyä — vaan satoisuutta.

    Siis: yri­tyk­set eivät opti­moi luon­nonoloi­hin, eivätkä lev­iämiskykyä. Luon­nonkasvit on evoluu­tio opti­moin­ut luon­nonoloi­hin, ja selviämis- ja leviämiskykyisiksi.

    Ja nyt sit­ten pelätään että kasvin­la­josta­ja onnis­tu­isi lyömään evoluu­tion saavu­tuk­set, vaikkei edes pyri samaan suun­taan kuin evoluutio.

    Tot­takai kasvin­la­josta­ja onnis­tuu tuot­ta­maan luon­nonkan­to­ja parem­min pel­to-oloi­hin sopeu­tunei­ta kasve­ja. Mut­ta tämä johtuu siitä että luon­nos­sa evoluu­tio ei ole kasve­ja tähän suun­taan edes yrit­tänyt sopeuttaa.

    “Minä en pitäisi esimerkik­si lähin­nä yhden yri­tyk­sen omis­ta­jia hyödyt­täviä omi­naisuuk­sia lainkaan yliv­er­taisi­na evoluu­tion tuot­tami­in nähden”

    Aivan, joten mis­tä tulee se pelko että muokatut lajik­keen voit­taisi­vat luon­nonkasvit niiden (siis luon­nonkasvien) omis­sa kasvuym­päristöis­sä? Tuskin ihmisen jalosta­mat kotieläimetkään pär­jäi­sivät luon­non­va­raisille eläimille luon­nonolois­sa, luon­noneläin­ten omas­sa ympäristössä. Ei vaik­ka niiden geene­jä muokat­taisi­in raaskaam­mal­lakin kädellä.

  62. az:

    Geen­imuun­telun suurim­mak­si ongel­mak­si näyt­tää jälleen ker­ran nou­se­van se, kuin­ka suuryri­tyk­set voivat ahneuk­sis­saan käyt­tää val­taansa väärin ja haitallisesti.

    Onko tämä kuitenkaan ongel­ma mikä suo­ranais­es­ti kos­kee geenimuuntelua?

    Onko se vali­di argu­ment­ti itse geen­imuun­telua vas­taan vai rajapyykkien siirtämistä?

    Minus­ta sen täy­tyy olla argu­ment­ti geen­imuun­telua vas­taan kunnes rajapyyk­it saadaan raa­hat­tua tasolle, jos­sa vahin­gon tekem­i­nen (tai siihen pyrkimi­nen) ei ole taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavaa. Nykyi­nen tilanne ei ainakaan maail­mal­la ole tämä. Suomes­ta en tiedä, mut­ta vaikea uskoa että lain­säätäjämme oli­si­vat noin paljon edel­lä aikaansa.

    Vaikei­ta aihei­ta lie­nee kan­nat­tavin­ta läh­estyä prag­maat­tis­es­ti. Sen sijaan että mietitään, voiko geen­imuun­telua osoit­taa absolu­ut­tis­es­ti pahak­si tai tuomit­tavak­si (tai vas­taavasti eri­no­maisek­si ja toiv­ot­tavak­si), pitäisi miet­tiä mitkä sen sal­limisen seu­rauk­set käytän­nössä ovat — ottaen huomioon että maail­ma ja siinä elävät ihmiset ovat sel­l­aisia kuin ovat — pidäm­mekö näistä seu­rauk­sista vai emme, ja mikä minkäkin ske­naar­i­on toden­näköisyys voisi olla. Sit­ten asi­as­sa voi ede­tä kustannus/hyöty ‑arvioiden poh­jal­ta kul­loisenkin tilanteen mukaan.

    Nykyisessä tilanteessa en ensim­mäisenä sal­lisi rajoituk­se­ton­ta geen­imuun­telua, vaan pyrk­isin aluk­si kehit­tämään lain­säädän­nön tasolle, jos­sa geen­imuun­telun sal­limis­es­ta olisi vähem­män toden­näköis­es­ti haitallisia seu­rauk­sia. Onko tämä nyt sit­ten argu­men­toin­tia geen­imuun­telun puoles­ta vai sitä vas­taan? Päätä itse.

    Muuten, tuo jonkun aiem­man keskusteli­jan (en enää löytänyt nopeal­la selaamisel­la, kuka se oli) anta­ma link­ki ver­tikaalivil­jelystä ilah­dut­ti ainakin itseäni kovasti. Sys­tee­mi (jos se joskus saadaan toim­i­maan) vaikut­taa sel­l­aiselta, jota voisi hyö­dyn­tää gm-lain­säädän­nön suun­nit­telus­sa. Sul­je­tus­sa sys­tee­mis­sä vil­jelemäl­lä gm-aines ei saas­tut­taisi maa­ti­ais­la­jikkei­ta ja luon­non­va­raisia kasve­ja, joten ainakin näistä huolista voisi päästää irti. Olisiko aivan liian rajua sal­lia gm-lajikkei­den vil­je­ly ain­oas­taan vf-sys­teemeis­sä? Sil­loin saataisi­in vauh­tia näi­den sys­teemien kehit­te­lyyn ja markki­noil­letu­loon. Se puolestaan olisi monel­la taval­la, eikä vähiten poli­it­tis­es­ti, mie­lenki­in­toista aikaa. 😀

    Art­turi:

    Täl­lais­ten tagien välis­sä ole­va tek­sti näkyy Word­Pres­sis­sa lainattuna 

    (kun­han ottaa nuo ylimääräiset välilyön­nit pois)

  63. ^Jahas, välilyön­nit eivät saat­ta­neetkaan html-tage­ja näkyville. Yritetään vielä: 

    >block­quote> Lainat­ta­va tek­sti >/blockquote>

    , jos­sa kum­mankin tagin ensim­mäi­nen merk­ki on oikeasti <

  64. @Anu:
    Iso osa noista siteer­aamis­tasi Liisa Kuusi­palon esit­tämistä asioista (esim. yksi geeni voi tuot­taa usei­ta pro­tei­ine­ja, geeni koos­t­uu useista pätk­istä, geenin ilmen­e­m­i­nen riip­puu muista geen­i­tuot­teista ym.) on aivan peruskau­raa kaikille asi­aan yliopis­to­ta­sol­la pere­htyneille ihmisille. Nämä fak­tat kuten sadat muut asi­at tulee ottaa huomioon, kun geen­ite­knolo­giaa tehdään, oli sit­ten kyse kasv­in­jalostuk­ses­ta tai esim. lääkeke­hi­tyk­seen liit­tyvästä geen­ite­knolo­gias­ta. Nämä Kuusi­palon luet­telemat triv­i­ali­teetit eivät mil­lään tavoin todista, että geen­ite­knolo­gia sovel­tu­isi jotenkin eri­tyisen huonos­ti kasv­in­jalostuk­seen. Näistä sitaateista saa jotenkin sel­l­aisen käsi­tyk­sen, että geen­ite­knolo­giaa käyt­tävät kasv­in­jalosta­jat oli­si­vat jotain idioot­te­ja, jot­ka eivät ymmär­rä alansa perusasioi­ta. Asia ei tietenkään ole näin.

  65. Sam­po Smolan­der, olen töis­sä teknolo­gia-alal­la, enkä voisi pär­jätä amma­tis­sani jos vas­tus­taisin uusia teknolo­gioi­ta. Min­ul­la oli jopa iPhone kun niitä ei vielä saanut Suomesta :-).

    Ei jokaiseen teknolo­giaki­imaan ole silti pakko lähteä ensim­mäis­ten joukos­sa mukaan, varsinkaan jos ris­ki on ole­mas­sa ja riskin toteu­tu­misen kus­tan­nuk­set ovat suuret. Esimerkik­si geen­imuun­telu­un on otet­tu useim­mis­sa Euroopan mais­sa paljon Suomea varovaisem­pi kan­ta. Suomen Euroopan lin­jas­ta poikkea­va kan­ta johtuu lähin­nä poli­it­tis­es­ta suh­muroin­nista, jos­ta saa makua seu­raa­mal­la nyt telkkaria.

    Suosit­te­len tutus­tu­mista yllä maini­tun Liisa Kuusi­palon webi­sivui­hin. Sieltä löy­tyy koulute­tun tutk­i­jan lähde­vi­it­teil­lä varustet­tua tutkimus­ta aiheesta, jos­ta on vaikeaa saa­da muu­ta kuin myön­teistä propagandaa.

    Verkos­ta löy­tyy kas­apäin doku­men­toitu­ja tapauk­sia, jois­sa siemenvil­ja on levin­nyt tuulen mukana luon­toon. Lie­nee jopa kym­meniä ellei sato­ja tapauk­sia, jois­sa yksit­täi­nen yri­tys, Mon­san­to, on haas­tanut täl­laises­sa tapauk­ses­sa vil­jeli­jän oikeu­teen lait­tomas­ta siemenvil­jan käytöstä.

    Jos väität, että tätä ns. kon­t­a­m­i­naa­tio­ta ei tapah­du ollenkaan, tai­dat jäädä aika yksin. En ole kuul­lut että hur­jim­matkaan geen­imuun­teluki­imaiset ihmiset väit­täi­sivät ettei kon­t­a­m­i­naa­tio­ta tapah­du lainkaan. Kyse on siitä, kuin­ka suur­ta kon­t­a­m­i­naa­tio on, ja aiheut­taako se jonkin­laisen riskin, ja jos aiheut­taa, niin mitä sitten.

    Jos tehtäisi­in oikea riskikar­toi­tus, pal­jas­tu­isi heti että ris­ki on todel­li­nen. Sik­si riskikar­toi­tus­ta ei halu­ta tehdä. Uut­ta teknolo­giaa käyt­töönotet­taes­sa riskikar­toi­tus on aina aivan nor­maali käytäntö.

    Käytän­nön seu­raus tulee ole­maan, että useim­mil­la alueil­la ei-geen­imuun­nel­tu ja luo­muvil­je­ly tulee käytän­nössä mah­dot­tomak­si. Geen­imuun­telua väk­isin Suomeen tuo­vat tietävät tämän todek­si. Heille se on yhden­tekevää. Joka tapauk­ses­sa kyse on demokraat­tisen pros­essin ohittamisesta.

    Eduskun­ta on antanut samoille tahoille tehtäväk­si huole­htia lain­säädän­nöl­lis­es­ti siitä, että tavalli­nen ja luo­muvil­je­ly voi jatkua entisel­lään. Tässä on siis suo­ra ris­tiri­ita Eduskun­nan anta­man tehtävän ja todel­lis­ten toimien välillä.

  66. Yhdyn Rot­wan­gin kom­ment­ti­in Liisa Kuusi­palon kri­ti­ik­istä; siinä oli läjä kaikkien tiedos­sa ole­via perusasioi­ta ja osin van­hen­tunei­ta teknisiä seikko­ja. Kuusi­palon mainit­se­mat mod­u­laariset ja osin päällekkäiset geen­it on tun­net­tu 70-luvul­ta alka­en. Geenin käsitet­tä on sit­tem­min laa­jen­net­tu perus­taval­la taval­la aivan viime vuosi­nakin (esim. RNA interference).

    Anu lainasi Liisa Kuusipaloa:
    “Geeni­paket­tia ei osa­ta liima­ta vas­taan­ot­ta­jaan, eikä etsiä sille sopi­vaa kohtaa. Se tunge­taan solu­un ja toiv­otaan että se toimii.”

    Tämä ei pidä paikkaansa. En tiedä kuin­ka van­ha alku­peräi­nen tek­sti on, mut­ta monille lajeille on ollut jo pitkään ole­mas­sa menetelmät, joil­la niiden per­imään voidaan ohja­tusti halut­tuun kohtaan liit­tää DNA:ta. Mon­esti tutkimusssovel­luk­sis­sa näin ei tehdä, kos­ka helpom­mil­lakin keinoil­la pär­jätään, mut­ta mah­dol­lisu­us on ole­mas­sa. Esim. hiiren alkios­ta voidaan mikä tahansa geeni ohja­tusti inak­tivoi­da ja tuot­taa yksilö, jos­sa ko. geeni ei toi­mi. Maail­mal­la on kas­vatet­tu laa­jo­ja hiirikan­takokoelmia, jois­sa on yksi ker­ral­laan kukin geeni ‘tärvel­ty’ (kaik­ki eivät tietysti ole elinkelpoisia).

  67. Huono Ekono­mi kirjoitti:

    Verkos­ta löy­tyy kas­apäin doku­men­toitu­ja tapauk­sia, jois­sa siemenvil­ja on levin­nyt tuulen mukana luon­toon. Lie­nee jopa kym­meniä ellei sato­ja tapauk­sia, jois­sa yksit­täi­nen yri­tys, Mon­san­to, on haas­tanut täl­laises­sa tapauk­ses­sa vil­jeli­jän oikeu­teen lait­tomas­ta siemenvil­jan käytöstä. 

    Olet toki oike­as­sa että vil­ja lev­iää lähialueille, mut­ta se lev­iää toisille vil­japel­loille, ei (juurikaan) vil­li­in luon­toon. Vil­ja ei muu­tu mik­sikään super­val­loit­ta­jala­jik­si joka val­taa maat ja man­nut. Se pysyy kiltisti vil­japel­loil­la, ja muu luon­to jää rauhaan.

    Kyseessä ei ole uhka luon­non­va­raisille ekosys­teemeille, kyseessä on uhka naa­puripel­to­jen viljelijöille.

    Ja tämäkin uhka on luon­teeltaan juridi­nen. Wikipedia ker­too samaa kuin sinäkin, että Mon­san­to on onnis­tunut vaa­ti­maan kor­vauk­sia viat­tomien vil­jeli­jöi­den sados­ta, kun vil­jeli­jöi­den pel­loille on lähialueil­ta levin­nyt Mon­san­ton kehit­tämiä lajikkeita.

    http://en.wikipedia.org/wiki/Monsanto#As_plaintiff

    Mut­ta täl­lä ei ole mitään tekemistä geen­itekni­ikan kanssa. Ihan samal­la lail­la Mon­saton voisi tehdä kiusaa, vaik­ka Mon­san­ton lajik­keet olisi tuot­tet­tu per­in­teisin menetelmin risteyt­tämäl­lä (ilman geen­itekni­ikkaa). Mon­san­to voisi sil­loinkin vaa­tia yksi­noikeuk­sia noi­hin lajikkeisi­in, ja oikeusjär­jestelmä olisi täl­laiselle hyväk­sikäytölle ihan yhtä altis.

    Mon­san­to näem­mä myös lob­baa sel­l­ais­ten lakien puoles­ta, että maa­han­tuo­taes­sa tul­li tark­istaisi onko maan­tulevas­sa ruoassa/rehussa Mon­san­ton soi­jala­jikkei­ta. Ja myös, että Mon­san­to saisi nos­taa vil­jeli­jöiltä “tek­i­jänoikeusko­r­vauk­sia” sadonko­r­ju­un yhtey­dessä, eikä siemenkaupan.

    Jos laki mah­dol­lis­taa täl­laiset puuhat, vika on lais­sa, ja se on laki joka pitää kor­ja­ta. Mon­san­to pysty­isi var­masti har­joit­ta­maan agres­si­ivista liike­toim­inta­malli­aan myös ilman geen­itekni­ik­ka, per­in­teisem­pään kasv­in­jalostuk­seen perustuen. Geen­itekni­ikan kieltämi­nen ei tähän ongel­maa auta.

  68. Eli­na:

    Itse teen eron toisen ihmisen tahal­lisen vahin­goit­tamisen ja syn­nyn­näisen vam­man välillä. 

    Kir­joitit käytän­nössä vamman/sairauden olete­tus­ta jalostavas­ta vaiku­tuk­ses­ta käyt­täen Hawkingia (huonona) esimerkkinä. Itse varhais­lap­su­ud­es­ta asti san­o­taanko keski­vaikeasti vam­maise­na min­un täy­tyy tode­ta, etten pysty löytämään sano­ja, joil­la pysty­isin viestit­tämään täysin kuin­ka poh­jat­toman type­r­änä tuo­ta nimeno­maista aja­tus­ta pidän.

    Lap­si ei ole min­un maail­mas­sani van­hempi­en­sa omaisu­ut­ta johon han­ki­taan omi­naisuuk­sia kuin auton sisustukseen. 

    Eli näke­myk­semme ovat täysin vas­takkaiset. Hyväksykäämme se! 

    En ymmär­rä miten väl­tet­tävis­sä ole­van fataalin sairau­den tai vaikean vam­man vält­tämi­nen ver­tau­tuu nahkapäälysteisi­in, mut­ta jos nyt vält­tämät­tä halu­at käyt­tää “omaisuus”-sanaa niin ennem­min sit­ten van­hempi­en­sa kuin hal­li­tuk­sen ja sen virkami­esten omaisu­ut­ta. Jälkim­mäi­nen on ollut per­in­teis­es­ti pahimpi­en total­i­taaris­ten dik­tatu­urien tunnusmerkkejä.

    (Kah­teen viimeiseen lainat­tuun lauseeseen ei huomauttamista)

  69. Mikko H: Mik­si tei­dän geen­imuun­teluki­imais­ten pitää muun­nel­la totu­ut­ta tieteen etenemisestä? 

    Esimerkik­si ns. “junk DNA”:ksi mainit­tu­jen aluei­den vaiku­tus rapor­toiti­in ensim­mäisen ker­ran 2002, ja se lev­isi pop­u­laar­i­ti­eteel­lisi­in lehti­in vas­ta joskus 2000 luvun puolen välin jäl­keen, ei 70-luvulla.

    http://www.eurekalert.org/pub_releases/2002–05/uomh-pop051002.php

    Eivät edes geen­imuun­telua kan­nat­ta­vat tutk­i­jat kehtaa enää väit­tää, etteikö esimerkik­si tuol­la “junk DNA”:lla olisi vaiku­tus­ta. Geen­imuun­telua kan­nat­tavien uskot­tavu­us tässä keskustelus­sa kär­sii pahasti tuol­lais­es­ta totu­u­den muuntelusta.

    Mut­ta se ei ole ihme, kos­ka heti seu­raavas­sa lauseessa kuitenkin osoi­tat, että tietosi on juurikin peräisin sieltä 70-luvul­ta, kun väität geene­jä voisi siirtää tuos­ta vaan.

    Juuri tuon “junk DNA:n” vaiku­tus per­imään ja gee­nien yhteis­vaiku­tuk­set ovat syitä mik­si yksit­täisiä geene­jä ei voi tuos­ta vaan siirtää eliöltä toiselle ilman ennus­ta­mat­to­mia ja tun­tem­at­to­mia sivu­vaiku­tuk­sia. Tot­ta kai itse siir­tote­knolo­gia on yhä ole­mas­sa. Mut­ta ei se ole point­ti, jon­ka Liisa tuo ainakin esi­tyk­sis­sään hyvin esille.

    Sam­po Smolan­der: Kyl­lä, mut­ta silti tuo­takaan paten­toin­ti­asi­aa ei ole halut­tu Suomen laki­valmis­telus­sa ottaa huomioon, vaik­ka siitä ovat use­at tahot maininneet.

    Tämä on vain yksi lukui­sista esimerkeistä miten totu­ut­ta muun­ta­mal­la ja muil­la epädemokraat­tisil­la keinoil­la geen­imuun­telua yritetään tuo­da Suomeen keit­tiön kaut­ta sisään. Luulisin, että jos kri­ti­ik­ki otet­taisi­in asial­lis­es­ti huomioon, vas­tus­tus olisi paljon vähäisempää.

    Siinä olet kyl­lä vähän väärässä, etteikö ongel­ma koskisi nimeno­maan geen­imuun­nel­tu­ja lajikkei­ta. Luon­nos­sa kas­vaneille ja jaloste­tu­ille lajikkeille ei nimit­täin ole myön­net­ty patent­te­ja. Tälle on ihan kau­pal­liset käytän­nön syyt.

    En tiedä voiko Suomes­sa tai Euroopas­sa vielä geen­imuun­nel­tu­ja lajikkei­ta tuol­la taval­la paten­toi­da, mut­ta Euroopan lin­ja paten­toin­ti­in on ollut maail­man­laa­juista paten­toin­tia edis­tävä, joten tämä var­masti liitetään eri­laisi­in kauppasopimuksiin.

    Kysymys ei siis ole mitenkään irralli­nen geen­imuun­telus­ta. Jos tätä asi­aa ei lukuis­ten muiden asioiden lisäk­si ote­ta huomioon, vas­tus­tus geen­imuun­telun osalta tulee ole­maan niin kovaa ettei sitä tul­la Suomes­sa lail­lis­ta­maan kaikesta venkoilus­ta huolimatta.

    Ei pidä paikkaansa, että geen­imuun­nel­lut lajik­keet lev­iävät vain “vil­japel­loille”. Käytin sanaa vil­japel­to, joka on hie­man harhaan­jo­hta­va. Esimerkik­si Suomeen halut­taisi­in ensim­mäisenä luvat geen­imuun­nel­lulle perunalle ja koivulle. Suomes­sa koivu kas­vaa met­sässä eikä viljapellolla.

    Monien lajikkei­den on havait­tu pölyt­tyneen kym­me­nien kilo­me­trien päähän, joten edes sil­lä ei ole paljon merk­i­tys­tä että lajik­keet lev­iävät vain “pel­loille”. Ei sil­läkään ole mitään merk­i­tys­tä, että geen­imuun­telus­sa ei pyritä mak­si­moimaan lev­iämistä. Ongel­ma on siinä, että lev­iämistä ei kyetä estämään, kos­ka se on yksi lajin peru­som­i­naisuuk­sista. Kyl­lä sin­un pitäisi biologi­na tämä tietää.

    Kun sop­paan lisätään kym­meniä vuosia aikaa, kon­t­a­m­i­naa­tio lev­iää ja kas­vaa hil­jalleen yli koko Suomen, ellei sitä eset­tä. Geen­imuun­telus­ta vapaa luo­muvil­je­ly käy siten mah­dot­tomak­si viimeistään kym­me­nien vuosien kulues­sa vaik­ka meil­lä olisi kym­me­nien kilo­me­trien levyiset varoalueet. Sinän­sä geen­imuun­teluki­imaiset min­is­ter­iöt eivät ole halun­neet edes puhua mis­tään varoalueista eikä luo­mulle keskite­ty­istä laa­jem­mista alueista, jot­ka ovat molem­mat riskien­hallintamenet­te­ly­itä jot­ka ovat muual­la maail­mas­sa arkipäivää.

    Tämähän oli kuitenkin vain yksi kuud­es­ta esit­tämästäni kri­ti­ik­istä, ja tästäkin joudut ham­mas­ta kiristäen myön­tämään että olen oikeassa.

    Jos suh­tau­tu­mi­nen kri­ti­ikki­in olisi asial­lisem­paa eikä noin aggres­si­ivista, mei­dän taval­lis­ten kansalais­ten olisi helpom­pi luot­taa siihen, että tässä aje­taan hei­dän etu­aan eikä vain teknolo­giaki­imas­sa halu­ta tuo­da väk­isin uus­in­ta tek­nol­o­gista inno­vaa­tio­ta jon­ka mak­sum­iehik­si me veron­mak­sa­jat joudumme.

  70. Onnek­si län­si­mainen ihmiskun­ta on ollut teknolo­giaki­imas­sa. Muu­toin me yhä kat­selisimme tautisi­na ja lyhytikäis­inä niitä var­jo­ja Pla­tonin luolan seinältä. Sin­un kri­ti­ikkisi, niin paljon kuin siinä omas­sa merk­i­tysty­hjiössään val­tavista liioit­teluis­taan huoli­mat­ta point­tia onkin, on muuten yhtä tyhjän kanssa sen rin­nal­la, että ihmiskun­nal­la tulee täl­lä vuo­sisadal­la ole­maan kas­va­va nälkä, ja esimerkik­si jo nyt lähivu­osille Itä-Afrikkaan ennuste­taan mah­dol­lista kri­isiä vesip­u­lan ja kuiv­u­misen joh­dos­ta. Sik­si me emme toiv­ot­tavasti rikkaiden län­si­maalais­ten maail­man­halaa­jien (mis­sä maail­ma on yhtä kuin hei­dän rakkaat aat­teen­sa) iden­ti­teetil­li­sistä ja ide­ol­o­gi­sista syistä lähde entis­es­tään suit­se­maan sitä kehi­tys­tä, joka voisi muun ohes­sa tuot­taa niitä kuiv­ien aluei­den run­sas­satoisia lajikkei­ta. Mon­san­toa voidaan kyl­lä rökit­tää myöhem­minkin. Samas­sa hengessä kuin AIDS-paten­teis­takin on jo päästy aiem­paa parem­paan tilanteeseen.

    Olet nyt irroit­tanut kri­ti­ikkisi laa­jem­mista kokon­aisuuk­sista. Vas­taaval­ta poh­jal­ta voisi argu­men­toi­da, ettei mätää ham­mas­ta kan­na­ta pois­taa, kos­ka pois­to tekee kipeää.

  71. Huonolle Ekonomille:
    Tuo sin­un linkkaa­masi tutkimus LINE-ele­menteistä (Long inter­spersed repet­i­tive ele­ments) ei liity mitenkään siihen vuosikym­meniä tiedet­tyyn tosi­asi­aan, että geen­it ovat mod­u­laarisia. Ne koodaa­mat­tomat pätkät (intron­it) jot­ka geen­i­tuot­teesta sil­mukoidaan pois eivät ole mitään LINE-toistosekvenssiä.

  72. Ruuan riit­tävyy­den kannal­ta GMO ei ole Suomes­sa ollenkaan vält­tämätön. Koko maail­man mit­takaavas­sa asia voi olla toisin, kuten Nobel-palkit­tu Nor­man Bor­laugkin on sanonut. Suomen ongel­ma on ruuan hin­ta. Jos kulut­ta­jat siir­tyvät osta­maan halpo­ja ulko­maisia GMO-tuot­tei­ta (GMO:n tarkoi­tushan on tuot­taa taval­la tai toisel­la halvem­mal­la elin­tarvikkei­ta), niin ei ole paljon väliä, onko niitä Suomes­sa kasvus­sa tai ei. Eli kulut­ta­ja on kuningas tässäkin asi­as­sa. Toki myös oli­gop­o­lis­tisil­la kau­pan keskus­li­ikkeil­lä on vaiku­tus­ta asiaan.

  73. Elina:“Lapsi ei ole min­un maail­mas­sani van­hempi­en­sa omaisu­ut­ta johon han­ki­taan omi­naisuuk­sia kuin auton sisustukseen.”

    Ei se ole minus­takaan van­hempi­en omaisu­ut­ta, mut­ta se on ihan yhtä vähän min­is­te­rien tai muiden kansalais­ten omaisuutta.

    Sen sijaan van­hem­mat omis­ta­vat täysin päätök­sen­sä tehdä lap­sia ja myös val­lan siihen mil­laisia lap­sia tekevät.

  74. Huonolle Ekonomille: En ole sanonut kan­nat­ta­vani rav­in­tokasvien geen­i­ma­nip­u­laa­tio­ta. Bioti­etei­den alal­la työsken­televänä yritin puut­tua epä­tarkkoi­hin tai suo­ras­taan harhaan­jo­htavi­in argu­ment­tei­hin. Suh­taudun tekni­ikan käyt­töön nykyisel­lään suurel­la varauk­sel­la. Geen­itekni­ikalla var­maankin voitaisi­in oikeasti paran­taa ravin­non määrää ja laat­ua maail­mas­sa, mut­ta käytän­nössä lop­putule­ma Mon­san­to­jen ja kump­panei­den toimin­nas­ta on jotain muuta.

    Havain­to, että eukary­oot­tigeen­it koos­t­u­vat useista koodaav­ista (eksonit) ja ei-koodaav­ista (intron­it) pätk­istä ja että solu yhdis­tää koodaa­vat alueet jatku­vak­si sekvenssik­si RNA-tasol­la, julka­isti­in vuon­na 1978 ja tek­i­jät sai­vat työstään Nobel-palkin­non 90-luvun alus­sa. Ei-koodaa­van sekvenssin määrää on arvioitu 70-luvul­ta alka­en sitä mukaa kun dataa, siis gen­o­mista DNA-sekvenssiä, on eri eliöistä julka­istu. ‘Junk DNA’ on alus­ta asti ollut ter­minä harhaan­jo­hta­va, minkä kaik­ki mis­tään kär­ry­il­lä ole­vat molekyyli­bi­olog­it ovat kyl­lä aina tajun­neet. Nimi ‘junk’ (=roju) on alun­perin annet­tu tietoise­na siitä, että ei-koodaa­van sekvenssin merk­i­tys­tä ei yksinker­tais­es­ti ymmär­ret­ty. DNA:n ylläpitämi­nen on eliölle energeet­tis­es­ti kallista, eikä mas­si­ivi­nen määrä ei-koodaavaa DNA:ta olisi evoluu­tios­sa säi­lynyt, ellei siitä olisi eliölle jotain val­in­tae­t­ua. Sit­tem­min ei-koodaa­van DNA:n toimin­nas­ta on opit­tu paljonkin, eivätkä nämäkään asi­at kaik­ki ole mitään 2000-luvun uutuuksia.

    Kun kun kir­joitin, että nykyään eri eliöi­den per­imään voidaan kohdis­te­tusti liit­tää vieras­ta DNA:ta, tarkoitin puh­taasti DNA:n leikkaa-liimaa ‑oper­aa­tio­ta. Selvää on, että syn­tyneel­lä kon­struk­ti­ol­la voi olla odot­ta­mat­to­mia omi­naisuuk­sia ja että liitosko­hdan lähi­maas­ton ei-koodaa­vat alueet voivat vaikut­taa sen toim­intaan ennakoimat­tomil­la tavoil­la. Tämän taki­a­han GMO-kasve­ja tes­tail­laan ja niiden omi­naisuuk­sia tutk­i­taan. Kuusi­palon laina­tus­sa tek­stis­sä annet­ti­in ymmärtää, että kaik­ki siir­to­geen­it ovat joko genomin ulkop­uolisia epä­vakai­ta rak­en­tei­ta tai liit­tyvät genomi­in umpimähkään, mikä ei pidä paikkaansa.

  75. Huono Ekono­mi kirjoitti:

    Luon­nos­sa kas­vaneille ja jaloste­tu­ille lajikkeille ei nimit­täin ole myön­net­ty patentteja. 

    Jaloste­tu­ille lajikkeille ei myön­netä patent­tia, vaan kasv­in­jalosta­janoikeus joka ajaa olen­nais­es­ti saman asian kuin patent­ti: Kasv­in­jalosta­janoikeus on yksi­noikeus käyt­tää kasvi­la­jiket­ta ammat­ti­mais­es­ti hyväksi.

    http://www.laki24.fi/imma-toiminimi-yksinoikeus.html
    http://en.wikipedia.org/wiki/Plant_breeders’_rights

  76. Tim­oT:

    Ruuan riit­tävyy­den kannal­ta GMO ei ole Suomes­sa ollenkaan vält­tämätön. Koko maail­man mit­takaavas­sa asia voi olla toisin, kuten Nobel-palkit­tu Nor­man Bor­laugkin on sanonut.

    Olen asunut kehi­tys­maas­sa. Siel­lä ero kehi­tysy­hteistyön juh­la­puhei­den ja käytän­nön välil­lä tuli kivu­li­aan selväk­si. Jatku­vasti hyvää tarkoit­ta­vat jär­jestöt sai­vat aikaan kaiken­laista tuhoa tuo­ma­l­la sinne teknolo­giaa, joka toi­mi hyvin koti­maas­sa, mut­ta aiheut­ti paikalliseen ympäristöön tuo­tu­na katastrofin.

    Esimerk­ki: Köy­him­mis­sä mais­sa ener­gianku­lu­tuk­ses­ta jopa 95% saat­taa tul­la puun polt­tamis­es­ta. Monil­la alueil­la puu­ta hakataan liikaa polt­top­uuk­si. Kun tätä jatke­taan tarpeek­si pitkään, maa muut­tuu aavikok­si ja met­säalueet vähenevät. Täl­lä on taas puolestaan eri­laisia ikäviä kerrannaisvaikutuksia.

    Sik­si jotkut ovat saa­neet hyvän idean istut­taa uut­ta puu­ta polt­top­uuk­si. Lajikkeik­si on valit­tu sel­l­aisia, jot­ka kas­va­vat nopeasti. Eri­tyis­es­ti euca­lyp­tus on ollut suosit­tu. Euca­lyp­tuk­sen ongel­ma on vain se, että nopea kasvu vaatii paljon vet­tä ja rav­in­tei­ta alueil­la joil­la sitä ei ole. Joten euca­lyp­tus imee itseen­sä kaik­ki resurssit, saaden aikaan lop­ul­ta suurem­paa tuhoa kuin että niitä ei olisi edes istutettu.

    Kaa­va on aina sama. Lau­ma hyvää tarkoit­tavia ihmisiä tulee jonkun uuden inno­vaa­tion kanssa ja kuvit­telee, että koko maail­ma on pelastet­tu kun vain tämä otet­taisi­in käyt­töön. Kun kädessä on vasara, kaik­ki näyt­tää naulal­ta. It-alal­la tätä ilmiötä kuvataan hype-käyräl­lä (Google: Gart­ner Hype Cycle).

    Tästä on hieno sanon­takin, joka ei oikein kään­ny suomek­si: “When you want to do some­thing for some­body, you usu­al­ly end up doing it to them.”

    On huvit­tavaa myös huo­ma­ta, että ne ihmiset jot­ka yrit­tävät käyt­tää tätä kehi­tys­maa-argu­ment­tia, eivät koskaan ole sel­l­aisia ihmisiä, joi­ta kehi­tysy­hteistyö muuten oikeasti kiin­nos­taisi pätkääkään. Kyse onkin tun­teisi­in vetoavas­ta oppor­tunis­mista, jol­la yritetään manip­u­loi­da ihmisiä kan­nat­ta­maan geen­imuun­telua. Jos geen­imuun­telua ei voi­da kan­nat­taa tieteel­lisin asia-argu­mentein, niin jotain on pielessä.

    Ja jos kat­soo minkälaisia geen­imuun­nok­sia Mon­san­ton kaltaiset yri­tyk­set ovat todel­lisu­udessa tehneet, niin melkein kaik­ki koske­vat kasvis­myrkky­jen sietokyvyn kas­vat­tamista. Eli kasve­ja muun­nel­laan, jot­ta niihin voidaan pumpa­ta yhä enem­män myrkkyjä, vaik­ka geen­imuun­telua perustelti­in juuri päin­vas­taisil­la seikoil­la! On aikamoinen men­taa­li­nen hyp­py kuvitel­la Mon­san­ton ole­van ratkaisu maail­man ruokapulaan.

    Mikko H:

    Kun kun kir­joitin, että nykyään eri eliöi­den per­imään voidaan kohdis­te­tusti liit­tää vieras­ta DNA:ta, tarkoitin puh­taasti DNA:n leikkaa-liimaa ‑oper­aa­tio­ta. Selvää on, että syn­tyneel­lä kon­struk­ti­ol­la voi olla odot­ta­mat­to­mia omi­naisuuk­sia ja että liitosko­hdan lähi­maas­ton ei-koodaa­vat alueet voivat vaikut­taa sen toim­intaan ennakoimat­tomil­la tavoil­la. Tämän taki­a­han GMO-kasve­ja tes­tail­laan ja niiden omi­naisuuk­sia tutk­i­taan. Kuusi­palon laina­tus­sa tek­stis­sä annet­ti­in ymmärtää, että kaik­ki siir­to­geen­it ovat joko genomin ulkop­uolisia epä­vakai­ta rak­en­tei­ta tai liit­tyvät genomi­in umpimähkään, mikä ei pidä paikkaansa.

    Juuri samaa tarkoitin itsekin: leikkaa ja liimaa pääl­lisin puolin “toimii”, mut­ta seu­rauk­set voivat olla ennakoimattomia. 

    Olen keskustel­lut asi­as­ta lyhyesti joskus myös Liisa Kuusi­palon kanssa. Sen keskustelun poh­jal­ta kuvit­telisin Liisan ymmärtävän asian myös samal­la taval­la. Lainat­tu tek­sti on kyl­lä hie­man epä­selvästi kir­joitet­tu. Saatan tietysti olla väärässäkin Liisan mielip­i­teen suh­teen. Tun­tuu vähän turhal­ta väitel­lä asi­ay­htey­destään irrotet­tu­jen yksit­täis­ten lau­sei­den merkityksestä.

    Minäkään en kat­e­goris­es­ti vas­tus­ta geen­imuun­telua. Esimerkik­si per­imäkokeisi­in perus­tu­vaa jalostus­ta tehdään jo nyt, ja se on tur­val­lisem­pi geen­imuun­telun muo­to ja se voidaan sal­lia jatkos­sakin. Ei sekään suinkaan riskitön­tä ole.

    Olen ollut rak­en­ta­mas­sa ja myös tes­taa­mas­sa kom­plek­sisia ohjelmis­to­ja. Alal­la on opit­tu kan­tapään kaut­ta aika paljon täl­lais­ten jär­jestelmien tes­taamis­es­ta ja minus­ta vaikut­taa, että opit eivät ole vielä val­uneet tuonne geen­imuun­telun puolelle. On ilmi­selvää, että kasvi on mon­imutkainen jär­jestelmä, tuol­laiseen teh­dyn muu­tok­sen kat­ta­va tes­taami­nen on mahdotonta.

    Vai­h­toe­hto­ja on vain yksinker­tais­es­ti liikaa, voidaan puhua kom­bi­na­toris­es­ta räjähdyk­ses­tä. Vaiku­tuk­set voivat näkyä vas­ta jonkun muun geen­imuu­tok­sen kanssa paljon myöhemmin.

    Aivan eri­tyis­es­ti lab­o­ra­to­rios­sa ei voi­da tutkia, mitä ihmisen elim­istössä tapah­tuu kun tuol­laista ruokaa syödään. Käytän­nössähän vaiku­tuk­set voivat näkyä vas­ta vuosien jäl­keen eri­laisi­na tau­tien lisään­tyneinä riskeinä jne.

    Liisan webi­sivuil­ta löy­tyy linkke­jä tutkimuk­si­in, jois­sa on löy­det­ty eri­laisia mitat­tavia muu­tok­sia eläimistä, jot­ka käyt­tävät geen­imuun­nel­tua rav­in­toa. Ja on muis­tet­ta­va, että täl­laisen eläi­men käyt­tämi­nen ihmis­rav­in­tona voi taas puolestaan vaikut­taa ihmiseen jne. ad infini­tum. Tämä maail­ma on mon­imutkainen ja kaik­ki vaikut­taa kaik­keen, vaik­ka geeni-insinööri halu­aisi väit­tää muuta.

    Kos­ka asioi­ta ei pystytä tes­taa­maan täy­del­lis­es­ti, käytän­nössä nyt on jo osit­tain käyn­nis­sä mas­si­ivi­nen ihmiskoe, jon­ka volyymia halu­taan kasvattaa.

    Olen silti asian suh­teen aika prag­maat­ti­nen. Minus­ta geen­imuun­telun tutkimuk­seen tulee jatkos­sakin panos­taa tutkimusmäärärahoja. 

    Minus­ta tämä ris­ki ei ole vält­tämät­tä edes syy kat­e­goris­es­ti kieltää geen­imuun­nel­tua ruokaa. Ihmisille on silti minus­ta taat­ta­va jatkos­sakin halutes­saan oikeus olla osal­lis­tu­mat­ta tähän mas­si­iviseen ihmiskokeeseen.

    Sik­si kaik­ki geen­imuun­nel­tu ruo­ka on merkit­tävä. Kaikkien uusien geen­imuun­telun käyt­tööno­ton mukaanaan tuomien kus­tan­nusten täy­tyy lange­ta geen­imuun­telua har­joit­tavien yri­tys­ten mak­set­tavak­si. Jos ker­ran geen­imuun­telus­ta on mas­si­iviset taloudel­liset edut, niin tämä ei ole mikään ongel­ma. Niin ei saa käy­dä, että geen­imuun­telua ruokatuotan­toa sub­ven­toidaan lait­ta­mal­la kus­tan­nuk­set jonkun muun mak­set­tavak­si, ja sit­ten teesken­nel­lään että on saavutet­tu kansan­taloudel­lis­es­ti jotain etua.

    Ihmisil­lä on ruokaan erit­täin inti­i­mi ja emo­tion­aa­li­nen suhde. Niin kauan kuin ihmiset yritetään saat­taa väkipakol­la ja salaa osal­lis­tu­maan tähän mas­si­iviseen ihmisko­keeseen, vas­tus­tus tulee ole­maan niin ankaraa että geen­imuun­telua ei tul­la sal­li­maan. Sik­si geen­imuun­telun vas­tus­t­a­mi­nen on niin help­poa, ihmisi­in on hirveän help­po liet­soa pelkoa.

    Geen­imuun­telun kan­nat­ta­jien kan­nat­taisi ottaa tämä huomioon ja lopet­taa kaik­ki tuol­lainen ylim­ieli­nen ja salail­e­va käh­mintä, jota geen­imuun­telun ympäril­lä tun­tuu löy­tyvän. Kan­nat­taa myön­tää avoimesti geen­imuun­telun riskit ja se, että geen­imuun­telua voi vas­tus­taa myös täysin prag­maat­ti­sista syistä käsin.

    Eri­tyis­es­ti kan­nat­taa yrit­tää eroon teknokraat­tis­es­ta asen­teesta jota esim. Rot­wan­gin kom­ment­ti yllä osoit­taa. Asiantun­ti­ja, joka yrit­tää päteä maal­likkokeskustelus­sa oma­l­la slangillaan voi hämätä joitakin yksinker­taisem­pia ihmisiä, mut­ta tuskin täl­laisel­la foo­ru­mil­la ole­via älykkäitä ihmisiä, oli ala mikä tahansa.

  77. Sam­po Smolander:

    Jaloste­tu­ille lajikkeille ei myön­netä patent­tia, vaan kasv­in­jalosta­janoikeus joka ajaa olen­nais­es­ti saman asian kuin patent­ti: Kasv­in­jalosta­janoikeus on yksi­noikeus käyt­tää kasvi­la­jiket­ta ammat­ti­mais­es­ti hyväksi.

    Ok, tässä olin selvästi väärässä.

  78. “ihmiskun­nal­la tulee täl­lä vuo­sisadal­la ole­maan kas­va­va nälkä, ja esimerkik­si jo nyt lähivu­osille Itä-Afrikkaan ennuste­taan mah­dol­lista kri­isiä vesip­u­lan ja kuiv­u­misen johdosta. ”

    Ymmärtääk­seni ainakaan viimeiseen pari­in sataan vuo­teen ei ole ollut mis­sään ensim­mäistäkään nälän­hätää mikä olisi johtunut tuote­tun ruuan määrän merkit­tävästä vähen­e­mis­es­tä (viite: Amartya Sen: Devel­op­ment as Free­dom), joten olen kyl­lä vähän yllät­tynyt jos näin käy seu­raa­van sadan vuo­den aikana. 

    Edelleen ymmärtääk­seni täl­läkin het­kel­lä (viitet­tä ei ole) ruuan globaali tuotan­to ylit­tää tarpeen, joten kysymys ei nyt eikä ainakaan lähi­t­ule­vaisu­udessa ole ruuan tuotan­nos­ta vaan tulon­jaos­ta ja köy­hien maid­en taloudel­lis­es­ta ja demokraat­tis­es­ta kehityksetä.

  79. Huono Ekono­mi:
    Eri­tyis­es­ti kan­nat­taa yrit­tää eroon teknokraat­tis­es­ta asen­teesta jota esim. Rot­wan­gin kom­ment­ti yllä osoit­taa. Asiantun­ti­ja, joka yrit­tää päteä maal­likkokeskustelus­sa oma­l­la slangillaan voi hämätä joitakin yksinker­taisem­pia ihmisiä, mut­ta tuskin täl­laisel­la foo­ru­mil­la ole­via älykkäitä ihmisiä, oli ala mikä tahansa.

    En ymmär­rä mitä teknokraat­tista siinä on, jos kom­men­toin pelkästään sitä, että keskustelus­sa on käytet­ty yksiselit­teis­es­ti virheel­listä argu­ment­tia. Vas­t­a­sit aika railakkaasti Mikko H:lle asi­aan liit­tymät­tömään viit­teeseen nojautuen. Lie­nee kaikkien etu, että keskustelua käy­dään fak­tapo­h­jal­ta, niin väl­tytään turhaan jauhamas­ta puu­ta­heinää. Pahoit­te­len “slan­gin” käyt­töä, näistä asioista on joskus vaikeaa puhua eksak­tisti käyt­tämät­tä spe­si­fisiä ter­me­jä — tai en ainakaan itse ole siinä kovin taitava. 

    Olen seu­ran­nut keskustelua hie­man jälk­i­ju­nas­sa, mut­ta mie­lenki­in­nol­la. En läht­enyt siihen itse sen enem­pää mukaan, kos­ka omat näkökul­mani on esitet­ty pitkälti jo muiden kom­menteis­sa (mm. Osmo, az ja Sam­po Smolander). 

    Geen­imuun­telun kan­nat­ta­jien kan­nat­taisi ottaa tämä huomioon ja lopet­taa kaik­ki tuol­lainen ylim­ieli­nen ja salail­e­va käh­mintä, jota geen­imuun­telun ympäril­lä tun­tuu löytyvän.

    Oma näkökan­tani on se, että riske­jä toki on, mut­ta suh­teutet­tuna mui­hin rav­it­se­muk­seen ja maat­alouteen sisäl­tyvi­in riskei­hin, ne ovat toden­näköis­es­ti pieniä ja hal­lit­tavis­sa. Mielestäni suurin osa geen­imuun­telun vas­tus­ta­jista paisut­telee riske­jä, tyyp­il­lis­es­ti kaikkein äänekkäim­mil­la vas­tus­ta­jil­la ei ole asiantun­te­mus­ta riskien todel­liseen arvioin­ti­in, mut­ta aat­teen palo on sitäkin voimakkaampi. Pitäisin toiv­ot­ta­vana, että aiheesta nousisi enem­män kri­it­tistä, mut­ta asiantun­te­vaa, keskustelua. Valitet­tavasti aihe on niin vaikea, että maal­likkopo­h­jal­ta keskustelu on usein melko hedelmätön­tä, kos­ka sil­lä keskustelul­la ei yksinker­tais­es­ti ole mitään vastinet­ta todel­lisu­udessa. Asiantun­ti­joille tämä on suuri haaste, jot­ta he löytäi­sivät tapo­ja selit­tää ja havain­nol­lis­taa näitä asioi­ta äänestäjille, kos­ka asi­aan liit­tyvät päätök­set tulee tietysti tehdä par­la­men­taris­tis­es­ti. Oma tavoit­teeni ei ole loba­ta geen­imuun­telua, mut­ta toivon kovasti, että kun asioista päätetään, päätök­set perus­tu­vat parhaaseen mah­dol­liseen tietoon. 

    Tämä on rehelli­nen ja puoluee­ton (min­ul­la ei ole mitään henkilöko­htaisia etu­ja pelis­sä) mielip­i­teeni. Olen pahoil­lani, jos se on sinus­ta ylim­ieli­nen tai muuten epämiellyttävä. 

    Sik­si geen­imuun­telun vas­tus­t­a­mi­nen on niin help­poa, ihmisi­in on hirveän help­po liet­soa pelkoa.

    Tästä ollaan harv­inaisen samaa mieltä. Tätä hal­pahin­taista kikkaa valitet­ta­van mon­et geen­imuun­telun vas­tus­ta­jat käyt­tävät ad nauseam.

  80. Ter­veysar­gu­ment­ti­in tulee lisätä se, että “luon­non­mukaisia” ruokia on “tes­tat­tu” jopa tuhan­sia vuosia.

    Ympäristöar­gu­men­tis­sa pitää vielä myös huomioi­da lajin geenistön köy­htymi­nen. Myös Mon­san­to-doku­men­tis­sa esitet­ty GM-maissin kor­rup­toi­va vaiku­tus Mek­sikon “alku­peräiseen” mais­sikan­taan oli kauhea­ta katsottavaa.

    Tietämät­tömyysar­gu­ment­ti: Geen­i­ma­nip­u­loin­ti käytän­nössä on copy-paste-toim­intaa itseke­hit­tyvälle ja ‑muokkaavalle koneelle.
    Sitä jotenkin vas­taa tietoko­neo­hjel­man binaarin leikkaa-liimaami­nen toiseen binääri­in jonkin omi­naisu­u­den saamisek­si. Toisaal­ta taas tämä ei pidä paikkaansa, sil­lä tietoko­neo­hjel­mat ovat tarkem­pia toimivuuten­sa osalta eivätkä myöskään toi­mi samal­la taval­la spaget­ti­maisen kom­plek­sis­es­ti kuin biolo­gia. Jotenkin tulee car­go-cult-ohjel­moin­ti mieleen.

    Lasten/ihmisten geen­i­ma­nip­u­loin­nista. Hyväksyn sen siinä vai­heessa, kun teknolo­gia on todel­lakin luotet­tavaa (kaik­ki ker­ran­nais­vaiku­tuk­set tiede­tään monia sukupolvia eteen­päin, jne.) ja lap­si kyke­nee myöhem­min täysin kumoa­maan ja tekemään vas­taa­vat muu­tok­set itseensä.
    Toki tahal­liset ja tahat­tomat kär­simyk­set jne. tulee sil­loinkin huomioi­da ja tuomita.

  81. Huono Ekono­mi:

    Minus­ta tämä ris­ki ei ole vält­tämät­tä edes syy kat­e­goris­es­ti kieltää geen­imuun­nel­tua ruokaa. Ihmisille on silti minus­ta taat­ta­va jatkos­sakin halutes­saan oikeus olla osal­lis­tu­mat­ta tähän mas­si­iviseen ihmiskokeeseen.

    Joo. Tuskin kukaan tääl­lä kan­nat­taakaan sitä, että geen­imuun­telema­ton­ta ruokaa ei saisi merk­itä. Muu­ta­han ei tarvi­takkaan. Jos ihmiset oikeasti välit­tävät geen­imuun­telemat­tomas­ta ruoas­ta sen merk­it­sem­i­nen pakkauk­si­in edis­tää myyn­tiä ja yri­tyk­set tekevät sen ilman pakkoa.

  82. Tämä on rehelli­nen ja puoluee­ton (min­ul­la ei ole mitään henkilöko­htaisia etu­ja pelis­sä) mielip­i­teeni. Olen pahoil­lani, jos se on sinus­ta ylim­ieli­nen tai muuten epämiellyttävä.

    Tarkoituk­seni ei ollut viita­ta sin­u­un, vaan käyt­tää kom­ment­tisi kieltä esimerkkinä asiantun­ti­javal­las­ta. Tör­mään siihen usein oma­l­la alal­lani. En usko, että kovin moni luk­i­ja tääl­lä ymmär­si kom­men­tis­tasi kovin mon­taa sanaa. En tiedä maail­manku­vas­tasi tai muus­ta sen tarkem­min enkä halu­aisikaan ottaa siihen kantaa.

    Tästä ollaan harv­inaisen samaa mieltä. Tätä hal­pahin­taista kikkaa valitet­ta­van mon­et geen­imuun­telun vas­tus­ta­jat käyt­tävät ad nauseam.

    En tiedä selvisikö ylläol­ev­as­ta kir­joitukestani, mut­ta en puo­lus­tele tuo­ta pelot­telua mitenkään. Minus­ta kaiken­lainen pelot­telu vaikut­taa yhteiskun­taan tuhoisasti.

    Mut­ta epäilen että se ei tule lop­pumaan ennenkuin esitet­ty kri­ti­ik­ki ote­taan vakavasti ja riskeistä puhutaan avoimesti. Kun vas­tus­ta­jille ain­oa keino saa­da äänen­sä kuu­lu­vi­in on vas­ta­ta pro­pa­gan­daan vastapro­pa­gan­dal­la, pelot­telua myös käytetään. Ja pelot­telu on tehokkaam­paa pro­pa­gan­daa kuin vetoami­nen abstrak­ti­in kil­pailukykyyn tms. Se on kil­pailu, jota geen­imuun­telun kan­nat­ta­jat eivät tule voit­ta­maan, vaik­ka heil­lä on käytössään paljon suurem­mat resurssit.

    Sik­si minus­ta sivistynyt ja avoin keskustelu riskeistä on ain­oa järkevä tapa ede­tä — molem­mille osa­puo­lille ja myös meille varovais­es­ti asi­aan suh­tau­tuneelle suurelle yleisölle.

    Se lähtisi siitä, että tehdään riskikar­toi­tus, jon­ka tekemiseen osal­lis­tu­vat oikeasti kaik­ki osa­puo­let yhdessä. Mut­ta en pidätä hen­gi­tys­täni tätä odotellessa.

  83. Tarkoituk­seni ei ollut viita­ta sin­u­un, vaan käyt­tää kom­ment­tisi kieltä esimerkkinä asiantuntijavallasta.

    Heh, joo, ei ollut tarkoi­tus käyt­tää asiantun­ti­javal­taa, pitänee siis har­joitel­la kielenkäyttöä 🙂

    Mut­ta epäilen että se ei tule lop­pumaan ennenkuin esitet­ty kri­ti­ik­ki ote­taan vakavasti ja riskeistä puhutaan avoimesti.

    Tämä on peri­aat­teessa tot­ta, mut­ta jos­sain määrin vaikeaa toteut­taa käytän­nössä. GMO:hon kohdis­tu­vas­ta kri­ti­ik­istä valitet­ta­van iso osa on sel­l­aista, joka perus­tuu puh­taasti virheel­lisi­in argu­ment­tei­hin tai ymmär­ryk­sen puut­teeseen. Tämän tyyp­pisen kri­ti­ikin esit­täjä on usein jo ennal­ta lukin­nut mielip­i­teen­sä, eikä aidosti edes pyri asi­apo­h­jaiseen argu­men­toin­ti­in. Hän pyrkii muo­dosta­maan vaku­ut­taval­ta kuu­lostavia pseudoar­gu­ment­te­ja, jois­sa käytetään ammat­ti­sanas­toa, mut­ta jois­sa ei aikuis­tenoikeasti ole päätä eikä hän­tää. On hyvin han­kalaa käy­dä rak­en­tavaa keskustelua täl­laiselta poh­jal­ta. Usein käy niin, että ammat­ti-ihmi­nen lop­ul­ta turhau­tuu ja alkaa antaa hie­man tiukkasävyisem­piä kom­ment­te­ja, mikä sit­ten tulk­i­taan ylim­ielisyy­dek­si tai teknokra­ti­ak­si. Suomes­sa tilanne on se, että en ole kenenkään kuul­lut esit­tävän voimakkaan kri­it­tisiä ja sub­stanssil­taan aidosti vaku­ut­tavia näkökul­mia. Se olisi kovin virkistävää.

    Olisi var­maankin hyvä, että riskit kar­toitet­taisi­in sys­temaat­tis­es­ti jonkin­laisen uskot­ta­van paneel­in toimes­ta. Ehkä se lieven­täisi asi­aan liit­tyvää turhaa para­noiaa. Paras­ta olisi, jos paneeli olisi riip­puma­ton sekä oman edun tavoit­telus­ta että ide­ol­o­gis­es­ta pain­o­lastista. Paneeli, jos­sa “kaik­ki osa­puo­let” ovat edustet­tuina olisi ken­ties ongel­malli­nen, kos­ka se johtaisi aikamoisi­in kom­pro­mis­sei­hin sekä objek­ti­ivi­su­udessa että asiantun­te­muk­ses­sa. Ja kun näistä asioista liikaa kom­pro­mis­sa­taan, ei paneel­in näke­myk­sil­lä ole enää arvoa. 

    En ole kovin opti­misti­nen sen suh­teen, että hom­ma kehit­ty­isi ratio­naalisem­paan suun­taan ja ymmär­rän oikein hyvin, että keskustelua sivus­ta seu­raa­va maal­likko on ihmeis­sään. Tämä Osmon avaus tosin oli aikamoinen val­on­pilka­h­dus ja toiv­ot­tavasti se stim­u­loi lisää rak­en­tavaa keskustelua. 

    Käytän­nössä hom­ma tullee eten­emään niin, että EU:ssa ede­tään GMO:n kanssa hitaasti ja USA:ssa sekä Aasi­as­sa nopeam­min. Kun EU:ssa sit­ten huo­mataan, että kauhuske­naar­i­ot eivät muual­la toteu­tuneetkaan, niin tääl­läkin asen­teet pikkuhil­jaa lientyvät.

  84. Art­tu:

    Joo. Tuskin kukaan tääl­lä kan­nat­taakaan sitä, että geen­imuun­telema­ton­ta ruokaa ei saisi merk­itä. Muu­ta­han ei tarvi­takkaan. Jos ihmiset oikeasti välit­tävät geen­imuun­telemat­tomas­ta ruoas­ta sen merk­it­sem­i­nen pakkauk­si­in edis­tää myyn­tiä ja yri­tyk­set tekevät sen ilman pakkoa.

    Olen keskustel­lut kau­pan ja maat­alous­tuot­ta­jien edus­ta­jien kanssa tästä, ja hei­dän mukaansa asia on monimutkaisempi.

    Ensik­sikin on logis­ti­ikkaketjut. Kau­pan edus­ta­jat ovat sanoneet aika suo­raan, että kolmea rin­nakkaista logis­ti­ikkaketjua ei ole varaa ylläpitää (luo­mu, geen­imuun­nel­tu ja tavalli­nen). Jos geen­imuun­telu sal­li­taan, käytän­nössä taval­lisen ruuan logis­ti­ikkaketju kor­vaan­tuu geen­imuun­nel­lun ruuan logistiikkaketjuksi.

    Toisek­si, pakkaus­merkin­nät mak­sa­vat. Enkä nyt puhu mis­tään logon suun­nit­telus­ta, vaan jos halu­taan joku yht­enäi­nen merk­ki, täy­tyy neu­votel­la eri­lai­sista ehdoista jol­la perus­teel­la se myön­netään, täy­tyy jär­jestää valvon­taa jne.

    Eli geen­imuun­nel­lun ruuan sal­lim­i­nen tuot­taisi suuret kus­tan­nuk­set taval­liselle ruualle. Jos ker­ran geen­imuun­nel­tu ruo­ka on kansan­taloudel­lis­es­ti niin hyödyl­listä, niin kyl­lä laskelmi­in täy­tyy ottaa mukaan myös muille aiheutetut kohon­neet kus­tan­nuk­set. Helpoiten tämä tapah­tuu, kun geen­imuun­nel­tu­un ruokaan tulee merkintäpakko.

    Rot­wang:

    Tämä on peri­aat­teessa tot­ta, mut­ta jos­sain määrin vaikeaa toteut­taa käytän­nössä. GMO:hon kohdis­tu­vas­ta kri­ti­ik­istä valitet­ta­van iso osa on sel­l­aista, joka perus­tuu puh­taasti virheel­lisi­in argu­ment­tei­hin tai ymmär­ryk­sen puut­teeseen. Tämän tyyp­pisen kri­ti­ikin esit­täjä on usein jo ennal­ta lukin­nut mielip­i­teen­sä, eikä aidosti edes pyri asi­apo­h­jaiseen argu­men­toin­ti­in. Hän pyrkii muo­dosta­maan vaku­ut­taval­ta kuu­lostavia pseudoar­gu­ment­te­ja, jois­sa käytetään ammat­ti­sanas­toa, mut­ta jois­sa ei aikuis­tenoikeasti ole päätä eikä hän­tää. On hyvin han­kalaa käy­dä rak­en­tavaa keskustelua täl­laiselta poh­jal­ta. Usein käy niin, että ammat­ti-ihmi­nen lop­ul­ta turhau­tuu ja alkaa antaa hie­man tiukkasävyisem­piä kom­ment­te­ja, mikä sit­ten tulk­i­taan ylim­ielisyy­dek­si tai teknokra­ti­ak­si. Suomes­sa tilanne on se, että en ole kenenkään kuul­lut esit­tävän voimakkaan kri­it­tisiä ja sub­stanssil­taan aidosti vaku­ut­tavia näkökul­mia. Se olisi kovin virkistävää.

    Saman asen­teen kään­töpuolen näkee asiantun­ti­joil­la. Aiheel­lis­takaan kri­ti­ikkiä ei hyväksytä, vaan käy­dään hyvin aggres­si­ivis­es­ti maal­likoiden kimp­pu­un. Sik­si olin niin ärhäkkä siitä asiantun­ti­javal­las­ta, osui se oikeaan tai ei.

    En ole kovin opti­misti­nen sen suh­teen, että hom­ma kehit­ty­isi ratio­naalisem­paan suun­taan ja ymmär­rän oikein hyvin, että keskustelua sivus­ta seu­raa­va maal­likko on ihmeis­sään. Tämä Osmon avaus tosin oli aikamoinen val­on­pilka­h­dus ja toiv­ot­tavasti se stim­u­loi lisää rak­en­tavaa keskustelua.

    Käytän­nössä hom­ma tullee eten­emään niin, että EU:ssa ede­tään GMO:n kanssa hitaasti ja USA:ssa sekä Aasi­as­sa nopeam­min. Kun EU:ssa sit­ten huo­mataan, että kauhuske­naar­i­ot eivät muual­la toteu­tuneetkaan, niin tääl­läkin asen­teet pikkuhil­jaa lientyvät.

    Luulen itse saman­su­un­tais­es­ti. Keskustelun polar­isaa­tio­han nou­dat­taa kai useim­miten samaa kaavaa, joka on näkynyt muis­sakin ympäristöa­siois­sa. Joskus aikoinaan met­sien suo­jelua vas­tustet­ti­in kovasti. Nykyään met­sän­suo­jelun edut ymmär­retään ja se on ihan nor­maalia toim­intaa. Samal­la vas­takkainaset­te­lut ovat vähen­tyneet. Sama tulee var­masti koske­maan myös geen­imuun­telua. Geen­imuun­telu ei ole suo­raan itsessään hyvä tai paha, vaan riip­puu aina tapauk­ses­ta onko joku kehi­tys hyväk­si vai ei. Täysin kri­ti­ik­itön teknolo­gian sal­lim­i­nen ei ole koskaan hyväksi.

  85. Huono Ekono­mi kirjoitti:

    Olen ollut rak­en­ta­mas­sa ja myös tes­taa­mas­sa kom­plek­sisia ohjelmis­to­ja. Alal­la on opit­tu kan­tapään kaut­ta aika paljon täl­lais­ten jär­jestelmien tes­taamis­es­ta ja minus­ta vaikut­taa, että opit eivät ole vielä val­uneet tuonne geen­imuun­telun puolelle. On ilmi­selvää, että kasvi on mon­imutkainen jär­jestelmä, tuol­laiseen teh­dyn muu­tok­sen kat­ta­va tes­taami­nen on mahdotonta. 

    Sin­ulle lie­nee kuitenkin selvää, että tekemäl­lä sat­un­naisia muu­tok­sia ohjelmis­toon, ohjelmis­to tuskin muut­tuu hirviöo­hjelmis­tok­si, joka val­taa inter­netin ja syr­jäyt­tää muut ohjelmistot?

    Kuin­ka kat­tavasti tes­taat­te ohjelmis­to­janne sen var­al­ta, etteivät ne vaan päätä kara­ta ja val­loit­taa maailmaa?

  86. Huono ekono­mi:

    Eli geen­imuun­nel­lun ruuan sal­lim­i­nen tuot­taisi suuret kus­tan­nuk­set taval­liselle ruualle.

    Yleen­sä kun joku kehit­tää yliv­er­taisen tuot­teen sen kil­pail­i­joille tulee aika tukalat olta­vat. Tämä ei ole syy alkaa verot­ta­maan tätä yliv­er­taista tuotet­ta. Kulut­ta­jille on saata­va myy­dä sitä mitä he haluavat.

    Helpoiten tämä tapah­tuu, kun geen­imuun­nel­tu­un ruokaan tulee merkintäpakko.

    Tämä ver­tau­tuu hyvin tuo­hon luo­mu-merkki­in. Jos halu­aa erot­tua kil­pail­i­joista myymäl­lä jotain tuotet­ta, niin sen saa vapaasti merk­itä, esim. geen­imuun­telemat­toman ruoan, mut­ta ei se voi niin men­nä, että jos halu­aa myy­dä jotain, niin sit­ten vaa­di­taan, että kaik­ki kil­pail­i­jat joutu­vat merkkaa­maan omat tuotteensa.

    Jos kus­tan­nuk­set kas­va­vat liian suurik­si saavutet­tui­hin hyö­ty­i­hin näh­den, niin sit­ten se on merk­ki siitä, että toim­inta pitää lopettaa.

  87. Sin­ulle lie­nee kuitenkin selvää, että tekemäl­lä sat­un­naisia muu­tok­sia ohjelmis­toon, ohjelmis­to tuskin muut­tuu hirviöo­hjelmis­tok­si, joka val­taa inter­netin ja syr­jäyt­tää muut ohjelmis­tot?

    Tietokoneet ja biolo­gia eivät ole yhteis­mi­tallisia. Jär­jestelmäl­lis­es­ti ja kus­tan­nuste­hokkaasti suun­nitel­tu, kom­part­men­tal­isoitu yksioikoinen jär­jestelmä ei juurikaan kestä mieli­v­al­taista muun­telua, mut­ta sat­un­naisen muun­telun kaut­ta kehit­tynyt itsekas­va­va ja jos­sain määrin ‑kor­jaavakin jär­jestelmä voi kyl­lä kestää huonoakin lop­putu­losta aika kauan ja voi varsin hel­posti kehit­tää sat­un­naisia sivu­vaiku­tuk­sia. (Kasvi­jär­jestelmän “tehtävä” on elää tms. eikä pitää yllä sen hedelmien tai osien omi­naisuuk­si­in perus­tu­via rav­in­toketju­ja tai muiden elämän­muo­to­jen vastaavia.)

    Inter­net on ihmisen tekemä varsin yksioikoinen jär­jestelmä, joka on jo perustal­taan varsin rajoit­tunut ja tietyssä mielessä täysin ihmisen hallinnas­sa. Luon­to ei ole.
    Siinä mis­sä inter­netis­sä kuka tahansa voi lätk­iä tarvit­taes­sa palo­muure­ja ja IDS:ää (jne) hallinnoimaansa infraan ja verkkoavaru­u­teen, ilmapö­lyt­teisen kasvin siitepö­lyn estämi­nen tai vaar­al­lisen kasvin havait­sem­i­nen ja tuhoami­nen miltään neliök­ilo­metriä suurem­mal­ta maa-alueelta on aika pitkälti mah­do­ton­ta. Inter­net ei myöskään muun­tele itseään.

    Pahin­ta mitä inter­netis­sä voi tapah­tua on se, että rotat otta­vat labyrintin hallintaansa. Geen­imuun­telus­ta puhut­taes­sa ympäril­lä ei ole labyrinttiä.

  88. Art­turin sanomaa: 

    Sen sijaan van­hem­mat omis­ta­vat täysin päätök­sen­sä tehdä lap­sia ja myös val­lan siihen mil­laisia lap­sia tekevät.

    Löys­in­pä tähän hyvän vas­tauk­sen 60-luvun puolelta. 

    Toiv­ot­tavasti Art­turi löytää tämän, vaik­ka ketju on jo uurnassa. 

    http://www.youtube.com/watch?v=W4HSfuBscmo

  89. Kuulin että mielip­iteisi­i­ni on tääl­lä viitat­tu, joten osal­lis­tun itsekin keskustelu­un. Kiitok­set Osmo Soin­in­vaar­alle keskustelun avauk­ses­ta ja muille mie­lenki­in­toi­sista mielip­iteistä. Aihe on hyvin ajanko­htainen. Hal­li­tuk­semme valmis­telee eduskun­nalle lakia siitä, mil­lä edel­ly­tyk­sil­lä geen­itekni­ikalla muokat­tu­ja kasve­ja saisi Suomes­sa viljellä.
    Olen biolo­gi ja väitel­lyt evo­lu­ti­ivis­es­ta geneti­ikas­ta. Käytin itse gee­nien tutkimus­menetelmiä väitöskir­jatyössäni. En saa taloudel­lista hyö­tyä siitä, että kier­rän esit­tämässä geen­itekni­ikan kri­ti­ikkiä. Mut­ta itsekäs olen: olen äiti ja isoäi­ti, ja toivon että maail­ma säi­lyy myös heille. Ihmiskun­nan näytöt luon­non tuhoamises­sa vaku­ut­ta­vat jo nyt varovaisu­us­pe­ri­aat­teen tärkeydestä.
    Minus­ta kuulem­ma san­o­taan että kierte­len pelot­tele­mas­sa ihmisiä, mut­ta älkää pelästykö. Uskon suo­ma­lais­ten jär­keen, ja siihen että he osaa­vat käsitel­lä asi­aan liit­tyviä fak­to­ja, myös tekni­ikan puut­teel­lisuuk­sia. Nämä asi­at löy­tyvät lähde­vi­it­tei­neen kotisivultani.
    Geen­itekni­ik­ka on aivan eri asia kuin jalostus, vaik­ka säteilyt­tämäl­läkin tehtynä. Säteily­tys tekee sat­un­naisia muu­tok­sia kasvin omi­in geenei­hin. Geen­itekni­ikas­sa kasvi­in laite­taan itsenäi­nen, keinotekoinen rakenne, jos­sa liitetään virus-DNA, bak­teeri-DNA ja kasvi-DNA. Siitä nimi yhdis­telmä-DNA tekni­ik­ka. Täl­laista ei ole luon­nos­sa ikinä ennen ollut. Tämä siir­to­geeni tunge­taan solu­un väk­isin, ampumal­la tai tautibak­teerin avul­la, eikä sen paikkaa käytän­nössä voi­da määrätä. Sitä ei myöskään osa­ta ankkuroi­da paikalleen. Se kiin­nit­tyy mihin sat­tuu, ja sot­kee näin entisen DNA:n järjestyk­sen. Geenin siir­to luon­nos­sa on hyvin harv­inaista, ja sitä tekevät yleen­sä tau­d­i­nai­heut­ta­jat. Jot­ta siir­to­geeni voisi kiin­nit­tyä ter­veeseen solu­un, rak­en­teessa matk­i­taan viruk­sia ja bak­teere­ja. Yllät­täen tutkimuk­sis­sa on havait­tu, että siir­to­geenis­es­tä kasvista siir­tyy näitä keinotekoisia siir­to­geene­jä maaperäbak­teerei­hin, ja nämä geen­it toimi­vat uudessa isän­nässään. Tämän ei pitänyt olla mah­dol­lista, mut­ta tutun­lainen DNA siir­to­geenis­sä ilmeis­es­ti helpot­taa gee­nien siir­tymistä eliöryh­mästä toiseen.
    Kun geenin­si­ir­to kek­sit­ti­in, oletet­ti­in että yhdel­lä gee­nil­lä on yksi tehtävä. Etsit­ti­in homous­geeene­jä jne. Nyky­isin käsi­tys on van­hen­tunut, kos­ka yhdel­lä gee­nil­lä voi olla jopa 30.000 lop­putuotet­ta. Geenin toim­intaan vaikut­taa myös se, mis­tä se on kotoisin. Geeni toimii yhdessä muiden kanssa, sen mukaan miten sitä säädellään.
    Käytän­nön kasv­in­jalostuk­ses­sa on jo huo­mat­tu, ettei menetelmä toi­mi niin kuin haaveilti­in. Geenin­si­ir­rosta seu­raa tyyp­il­lis­es­ti yllä­tyk­siä, eli muu­tok­sia aivan eri omi­naisuuk­si­in kuin oli tarkoi­tus. Se on hidas­ta ja kallista, eivätkä lajik­keet tah­do pysyä vakioina. Aivan taval­lisel­la valikoin­ti­jalostuk­sel­la, jota vil­jeli­jät ovat aina käyt­täneet, on luo­tu juuri niitä kasve­ja, joi­ta geen­itekni­ikalla on lupail­tu, mut­ta joi­ta ei ole markki­noil­la näkynyt. On kuiv­u­u­den ja suolan sietoa ja tau­tien vastustuskykyä.
    On hyvä tietää, että geenin­si­ir­ron keksi­neet oli­vat vankasti sitä mieltä, ettei muokat­tu­ja eliöitä saanut vapaut­taa luon­toon. Vaik­ka niitä tehti­in lab­o­ra­to­rios­sa, ne tuli tehdä sel­l­aisik­si, etteivät ne luon­nos­sa selviä. Tämä johtuu siitä että kaik­ki elolli­nen käyt­tää geene­jä aivan samal­la taval­la. Jos tähän sys­teemi­in aiheutetaan seka­sor­toa kylvämäl­lä syn­teet­tisiä, itsenäisiä, virus­maisia geeni­rak­en­tei­ta ympäri­in­sä, ei kukaan voi kuvitel­la riskin suu­ru­ut­ta. Me kun olemme kaik­ki osa samaa elämän kier­tokulkua. Kaik­ki kyl­lä tietävät mikä riesa on tietokoneviruk­sista. Kuka voisi arvioi­da mikä on riskin suu­ru­us? Jos vaik­ka kasvien hapen­tuotan­to takkuilee, niin oisko se miljoo­nan vai kak­si? Halu­taanko ottaa ris­ki joka saat­taa vaaran­taa koko elol­lisen luon­non? Vaik­ka geen­itekni­ik­ka on vas­ta lapsenkengis­sään eikä toi­mi niin kuin oletet­ti­in? Mik­si pitäisi? 

    Tähän men­nessä geen­itekni­ikalla on kau­pal­lis­es­ti saatu aikaan vain kak­si sovel­lu­tus­ta: toinen tuot­taa hyön­teis­myrkkyä kaikki­in kasvi­nosi­in koko ajan, ja toinen aut­taa kasvia sietämään RoundUp-rikkaruo­homyrkkyä. Ja kau­pal­lis­es­ti käytössä on neljä lajia: mais­si, soi­ja, rap­si ja puuvil­la. Mitään superkasve­ja ne eivät ole. Esim. gm-soi­ja jota Suomeen siko­jen rehuk­si rah­dataan, on alt­ti­impi sien­i­taudeille. Kulut­ta­ja saa siis geenikasve­ja syödessään lau­taselleen enem­män myrkkyjäämiä. Tätäkö tässä kaivattiin?
    Kasvigeen­itekni­ikkaa ei kehitet­ty kulut­ta­jan etua ajatellen. Se ei perus­tu arvoneu­traali­in maail­maan, vaan ahneu­teen ja piit­taa­mat­to­muu­teen ekolo­gias­ta ja tekni­ikan kehit­täjien varoituksista.

    Kasvitkin nou­dat­ta­vat fysi­ikan lake­ja, kuten keskustelus­sa todet­ti­in. Kun gm-soi­jaan lisät­ti­in jatku­vasti toim­i­maan geeni, joka tuot­taa hyön­teis­myrkkyä ja toinen joka tuo myrkynkestävyy­den, sen tuot­to alen­tui 13 %. Kas­va­tus on kuitenkin kan­nat­tavaa, kos­ka myrkyn avul­la voidaan vil­jel­lä suuria pin­ta-alo­ja hel­posti. RoundUp on täys­tuho-myrkky, joka tap­paa kaiken vihreän. Taval­liselle pel­lolle sitä ei voi kasvukaut­e­na ruiskut­taa, gm-pel­lolle jopa 5 ker­taa satokaut­e­na. Jäämät ja ympäristö­vaiku­tuk­set ovat sen mukaiset. Naa­purin luo­mu­ti­lan satokin saat­taa kup­sah­taa siinä sivus­sa. USA:ssa ja Argen­ti­inas­sa tämä käy, mut­ta halu­am­meko sitä tänne?
    San­o­taan kuulem­ma, että luen tutkimuk­sia kuin piru Raa­mat­tua. Tieteel­li­sis­sä tutkimuk­sis­sa esitetään ensin tulok­set ja sit­ten niiden tarkastelu erik­seen. Tieteel­lis­es­ti rapor­toitu­ja ruok­in­takokei­ta gmo-rehuil­la on vähän, ja pisim­mät ovat kestäneet vain kolme kuukaut­ta. Vaiku­tuk­sia jälkeläisi­in ei ole rapor­toitu. Muu­ta­mankin kokeen tek­i­jät ovat saa­neet tulok­sia, jois­sa run­saan kuukau­den ruokin­nan jäl­keen eläin­ten lihas­ta, ver­estä ja ruuan­su­la­tuse­lim­istä on löy­tynyt täysin tun­nis­tet­tavia siir­to­gee­nien osia. Sen perus­teel­la he sanovat, että tämä on täysin tur­val­lista. En itse tulk­it­sisi tulok­sia näin. Jos saisin täl­laiset tulok­set, kysy­isin miten käy kun ruok­in­taa jatke­taan, ja mil­laisia ovat jälkeläiset. Pelkkä tiivis­telmä tutkimuk­ses­ta voi näyt­tää aivan eri­laiselta kuin varsi­naiset tulok­set. Ehkä piru tarvit­sisi enem­män uskon henkeä tyy­tyäk­seen tulkintoihin?
    Luon­noneläimet eivät val­in­takokeis­sa syö toukkia, jot­ka ovat syöneet gm-kasve­ja. Lehti­ti­eto­jen mukaan lehmät eivät syö gm-rehua, jos saa­vat vali­ta, ja gm-rehua käyt­tävät far­mar­it valit­ta­vat, etteivät elukat tiine­hdy. Jos olisin lyhyt­näköi­nen, pitäisin tätä hyvänä uutise­na ja tukkisin suu­ni. Teen työk­seni koeputk­i­lap­sia. Ympäristömyrkyt ja muovien pin­takäsit­telyaineet toki lisäävät jo hom­mia, mut­ta gm-kasvit takaisi­vat ettei työ pääse loppumaan.
    Keskustelus­sa mietit­ti­in, pitäisikö sitrushedelmi­in merk­itä, miten ne on jalostet­tu. Sinän­sä merk­in­tä pitäisi olla siinä tuot­teessa mis­sä on jotakin poikkeavaa. Alko­holipros­ent­ti lukee kal­japul­los­sa, sen sijaan että mai­d­os­sa ja lim­sas­sa luk­isi, että tämä tuote se ei sisäl­lä alko­ho­lia lainkaan. Sitruk­si­in voisi tietysti merk­itä jalostus­ta­van, kuten myös että ne on kas­vatet­tu käyt­täen hyön­teis­myrkkyjä, rikkaruo­homyrkkyjä, home­en­estoainei­ta ja päällystet­ty vahoil­la. Ai niin, mut­ta luo­mu-merk­in­tähän on jo ole­mas­sa. Kaik­ki ne jois­sa ei ole luo­mu-merkkiä, pitävät sisäl­lään näi­den myrkky­jen jäämät. Tätähän Suomes­sa ei tietysti pitäisi sanoa ääneen. Jos gm-vil­je­ly on niin kan­nat­tavaa, myös merk­in­tä kan­nat­taa. Meil­lähän suo­ma­laiset eivät gallup­pi­en ja EU-barometrin perus­teel­la gm-ruokaa kaipaa. Näkee­hän sen jo mar­keteis­sa: jos kysyn­tää olisi, niin erikoishyl­lyt oli­si­vat jo pystyssä.
    Luo­muvil­je­ly on kiusal­lista, kos­ka se osoit­taa, että myrkky­jen käyt­tö ei ole maat­aloudessa pakol­lista. Geen­imuun­telu on tehomaat­alouden äärimuo­to. Se luo yhden lajin monokult­tuure­i­ta, joi­ta hoide­taan jatku­vin myrkkyruisku­tuksin. Onko tehovil­je­ly tehokas­ta, kun se perus­tuu kalli­isi­in myrkky­i­hin ja lan­noit­teisi­in? Parhaim­mat luo­mu­sadot ovat ns. tehovil­je­lyn luokkaa, vaik­ka myrkkyjä ja lan­noit­tei­ta ei oste­ta. Kumpi siis onkaan tuottavampaa? 

    Mietit­ti­in voiko gm-kasvi lev­itä hal­lit­se­mat­tomasti, vaik­ka se on jalostet­tu pel­tokasviksi. Kanadas­sa gm-kasve­ja on käytet­ty kymme­nen vuot­ta. Kanadas­sa geen­imuun­nel­tu rap­si lev­iää vieraille pel­loille itsek­seen siitepö­lyn mukana, vaik­ka tieteel­li­sis­sä kokeis­sa gm-siitepö­lyn ei pitänyt kulkea niin kauas, varsinkin kuin rap­si on hyön­teis­pö­lyt­teinen. Käytän­nössä se lev­iää niin tehokkaasti, että luo­mu-rap­sia ei voi enää Kanadas­sa tuot­taa. Gm-rap­si lev­iää itsek­seen pitkin rato­jen ja tei­den var­sia, kos­ka siemeniä kul­jete­taan jalostus­laitok­si­in, ja niitä varisee kyy­dis­tä. Tutkimuk­ses­sa jo kak­si kol­ma­sosaa näil­lä paikoil­la kas­vavas­ta rap­sista oli siir­to­geenistä. Taval­liselle kanadalaiselle vil­jeli­jälle gm-rap­si on ikävä rikkaruo­ho, sil­lä siihen ei enää tep­si yleinen Round Up-myrkky. Tämän seikan huo­maa tietysti vas­ta ensim­mäisen käsit­te­lyn jäl­keen, ja myrky­tyk­sen joutuu uusi­maan uudel­la aineella. 

    Ihmeel­lis­in­tä on se, että siir­to­geeni ei näköjään käyt­täy­dy kuin tavalli­nen luon­nongeeni. Maha­laukus­ta tai ulosteesta ei taval­lisen ruuan geene­jä oikein löy­dy, mut­ta siir­to­geeni löy­tyy. Hur­jin­ta on se, miten se kulkeu­tuu luon­nos­sa. Kanadas­sa löy­tyi joen poh­ja­mu­das­ta yli 80 km päästä gm-mais­sipel­loista, joen ala­juok­sul­ta, täysin tun­nis­tet­tavaa siir­to­geenistä maissin DNA:ta. 2009 tam­miku­us­sa pel­to­jen lähel­lä kulke­van joen sim­pukoista löy­tyi myös siir­to­geenistä maissin DNA:ta. Sim­pukan kiduk­set ja ruuan­su­la­tuse­lim­istön vielä jotenkin ymmärtäisi, mut­ta mitä maissin siir­to­geeni­nen DNA tekee sim­pukan lisään­tymis­rauha­sis­sa? Sitä ei ole tutkit­tu. Ehkä seli­tys siir­to­gee­nien out­oon käytök­seen piilee niiden tehokkaas­sa pienu­udessa, sil­lä ne ovat vain mur­to-osan luon­nongeenin koos­ta. Luon­nongeeni on pien­inä palasi­na muun DNA:n seassa, kuin helminauhas­sa. Näin äit­inä ja isoäit­inä oli pelot­ta­va lukea tutkimus Ital­ias­ta, jos­sa kau­pan maitonäyt­teistä pystyi selvästi sanomaan, oliko lehmä syönyt geen­imuun­nel­tua mais­sia vai soi­jaa. Entäs maid­on juo­jas­ta? Eipä ole tutkittu.

    Kyselti­in, että men­em­mekö mukaan gm-bis­nek­seen vai eläm­mekö perin­neruoka­museossa? Vai rupeam­meko koe-eläimik­si maail­man huonoim­min suun­nitel­tu­un ihmisko­keeseen, jos­sa ei ole nol­laryh­mää tai ver­rokke­ja? Ihmiskun­nan sato­ja tuhan­sia vuosia syömä luo­mu­ruo­ka on osoit­tanut suh­teel­lisen tur­val­lisuuten­sa, ja perin­neruo­ka tar­joaa monipuolisia makuelämyk­siä. Van­ha suo­ma­lainen maa­ti­ais­ruis on pieni­jyväisem­pää kuin jalostet­tu ver­sio, kuu­lostaa tehot­toma­l­ta. Pieni­jyväisessä ruki­is­sa on enem­män kuor­ta, ja enem­män makua. Leipu­rit ja herkkusu­ut rakas­ta­vat maatiaista.

    Luo­mu­tuotan­to tulee gm-vil­je­lyn alka­es­sa käymään mah­dot­tomak­si, kos­ka geenikasvit lev­iävät hal­lit­se­mat­tomasti muille pel­loille ja pel­to­jen ulkop­uolelle, kuten Kanadan koke­mus osoit­taa. Geen­i­maat­aloud­es­ta ei siis tule kol­mat­ta tuotan­tolin­jaa, vaan se lopet­taa kaiken muun. Tätäkö me tah­domme? Lain­säädän­tö voi taa­ta luo­mun tule­vaisu­u­den, jos sen avul­la gm-vil­je­ly rajataan sinne, mis­sä se on tur­val­lista. Näitä paikko­ja ovat sul­je­tut lab­o­ra­to­ri­ot, joista yksikään muun­nel­tu solu ei pääse ulko­maail­maan. Tämä on tiet­ty kallista, joten pitää miet­tiä, tarvi­taanko täl­laista. Olet­teko muuten huo­man­neet, miten halpo­ja vita­mi­ini­valmis­teet ovat nyky­isin? Ne tehdään paljolti geen­itekni­ikalla, vaik­ka purkin pääl­lä ei sitä lue. Syöjä ottaa siis riskin. Ensim­mäi­nen maail­man­laa­juinen geen­itekni­ikkaan liit­tyvä skan­daali joh­tui gm-tekni­ikalla tuote­tus­ta amino­ha­pos­ta, trypto­faanista. Trypto­faa­nia myyti­in USA:n ter­veyskaupois­sa nukah­tamis­lääk­keek­si, se kun osal­lis­tuu aivo­jen sero­toni­in­isyn­teesi­in. Uusi muun­net­tu kan­ta tuot­ti tehokkaasti trypto­faa­nia, mut­ta samal­la myös 0,01 pros­ent­tia avaru­us­rak­en­teeltaan poikkeavaa muo­toa. Se aiheut­ti uuden eosi­nofil­ia-myal­gia-oirey­htymän, joka tap­poi 36 ja vam­maut­ti 1500 ihmistä. Kovia kipu­ja ja hal­vauk­sia aiheut­ta­neen taudin syy alkoi selvitä, kun eräs lääkäri kysyi: Syöt­tekö sat­tumoisin jotain ter­veyskau­pan tuotet­ta? — Halu­aisitko tietää miten omat vita­mi­in­isi on valmistettu?

    Maail­man nälän pois­t­a­mi­nen ei vaa­di geen­itekni­ikkaa, vaan oikeu­den­mukaisu­ut­ta työoloi­hin ja maan­omis­tuk­seen. Tule­vaisu­udessa muut­tuvat meil­lä niin ruuan kuin tuot­tei­denkin hin­nat, kun kehi­tys­maid­en orjatyövoimaa ei enää ole. Marimekon hin­nat ovat ne oikeat kaikille tuot­teille, kun tek­i­jöille mak­se­taan sosiaaliturvaa.

    Geen­imuun­nel­tu­jen pel­to­jen geenivir­ta on paljon suurem­pi kuin 10 metriä, joka teo­reet­tis­es­ti on eräis­sä kokeis­sa havait­tu. Geen­imuun­nel­tu mais­si on levin­nyt siitepö­lyn väl­i­tyk­sel­lä Mek­sikoon ja saas­tut­tanut siel­lä maissin alku­peräisalueel­la maa­ti­aiskan­nat, jot­ka oli­si­vat olleet jalostustyölle arvokkai­ta. Hyväksymät­tömät geenikasvit ovat luvat­tomasti kas­va­neet ympäri maail­man jo lukuisia ker­to­ja. Luvat­to­mia gm-kasvien kasvu­ta­pah­tu­mia on rapor­toitu myös Japanis­sa ja Uudessa See­lan­nis­sa, vaik­ka näil­lä luulisi ympäröivän meri­alueen eristyskaistaleena riit­tävän. Meil­lä Suomes­sa maa- ja met­sä­talous­min­is­ter­iö esit­tää, että kun kas­vate­taan gm-perunaa, riit­tävä eristyskaistale on kolme metriä. Mah­ta­neeko riit­tää? Gm-kasvien kas­va­tus­ta säätelevän ns. ’Rin­nakkaine­lo’ ‑lakiesi­tyk­sen MMM-miet­intö kyl­lä sanoo ihan selväl­lä suomen kielel­lä, että geen­imuun­nel­tu vil­je­ly tulee viemään taval­lisen ja luo­mu­tuotan­non puhtauden.

    Kanadas­sa gm-vil­je­ly on johtanut siihen, ettei puh­tai­ta siemener­iä enää saa niistä lajeista joi­ta gemoina kas­vate­taan. Ei tul­lut rin­nakkaine­loa vaan invaasio.

    Geenikasvit eivät pysy eril­lään muus­ta tuotan­nos­ta. Rehukäyt­töön hyväksyt­ty Star Link gm-mais­si sekoit­tui maissi­naksui­hin, taco-kuori­in ja hiu­taleisi­in ympäri maail­man, Guatemalas­ta Etelä-Kore­aan. Tämän te var­maan tiesit­tekin, sil­lä se oli suuri uuti­nen 2004 ja tuli kalli­ik­si. Ja trypto­faani-tari­na on var­maan myös tut­tu, vai onko meil­lä jokin sen­su­uri näistä asioista? Niin joo, suo­ma­laisia ei saa pelotella.
    Uusin kon­t­a­m­i­naa­tio rapor­toiti­in aivan äsken Sak­sas­ta. Kanadas­sa hyväksyt­ty, mut­ta tuot­ta­jien vaa­timuk­ses­ta 2001 markki­noil­ta vedet­ty gm-pella­va on luvat­ta sekoit­tunut pella­van­siemeni­in ympäri maail­maa. Euroopas­ta ja Suomes­ta Mau­ri­tiuk­selle ja Sin­ga­poreen. Pella­van­siemeniä on mm. mysleis­sä ja leivis­sä. Meil­lä tämä asia ei ole vielä ylit­tänyt uutiskyn­nys­tä, eikä tietoa löy­dy edes EVIRA:n sivuil­ta, vaik­ka se on rapor­toitu EU:n pikahä­ly­tysjär­jestelmä RASFF:N kaut­ta 10.9.2009. Kos­ka tuot­teel­la ei ole hyväksyn­tää eikä myyn­tilu­paa Suomes­sa tai EU:ssa, se pitää pois­taa kaupoista. Pari vuot­ta sit­ten Pirk­ka-rii­seis­sä havait­ti­in vain koekäyt­töön hyväksy­tyn gm-riisin saas­tun­ta. Riisit vedet­ti­in kyl­lä kaupoista, mut­ta EVIRA:lla oli suurem­paa viisaut­ta kuin kel­lään muul­la koko maail­mas­sa. Se sanoi että jos riisit on jo syö­ty, se ei hait­taa. Tätä gm-riisiä ei ole mis­sään hyväksyt­ty elintarvikkeeksi.

    Joku ajat­teli että evoluu­ti­ol­la on suun­ta, eikä Round Up myrkyn sietokyky toisi kasville mitään etu­ja pel­to­jen ulkop­uolel­la. Evoluu­ti­ol­la ei ole suun­taa ennen kuin jäl­keen­päin kat­sot­taes­sa. Sik­si geen­i­ma­nip­u­loitu kasvi, jon­ka aineen­vai­h­dun­taa on muutet­tu, usein tahat­tomas­tikin, voi uusine omi­naisuuksi­neen pär­jätä parem­min. Kyl­lähän ihan taval­lisetkin lajit ovat usein olleet pelot­ta­van tehokkai­ta uudessa ympäristössä, kuten kani Aus­tralias­sa tai rotat ja kissat Tyy­nen­meren saar­il­la. Ja silmille näkyvä hirvikär­pä­nen lev­iää, emmekä mah­da sille mitään. Keinotekoista, virus­maista siir­to­geeniä ei näe.

    Geen­itekni­ikas­ta visioiti­in tule­vaisu­u­den Noki­aa ja siihen sijoitet­ti­in miljoona poiki­neen. Mikä on sen todel­lisu­us nyt? Maail­man­markki­noil­la gm-tuot­teet ovat halvem­pia mas­sat­uot­tei­ta, joi­ta mon­et maat karsas­ta­vat. Jos hyviä markki­nav­i­sioi­ta kaipaa, pitää sijoit­taa luo­muun. Minkä tuot­teen myyn­ti kas­vaa jatku­vasti, vaik­ka sitä ei main­os­te­ta lainkaan? ‑Luo­mu­maid­on. Tutkimuk­set ovat jo todis­ta­neet, että samal­la kun luo­mus­ta puut­tuvat myrkkyjäämät, ne sisältävät enem­män hyviä ras­va­hap­po­ja, vita­mi­ine­ja, antiok­si­dant­te­ja ja kiven­näisiä. Ja ovat muuten parem­pia miehillekin: luo­muvil­jeli­jöil­lä on parem­pi sper­ma ja enem­män testos­tero­nia ver­essä. Ja jo pienem­mäl­läkin puh­taudel­la saa kau­pal­lista etua. Suo­ma­laista maitoa ja ryp­siöljyä markki­noidaan nyt ulko­mai­hin gm-vapaudel­la, ja tavalli­nen maat­aloutemme käyt­tää myrkkyjä jopa 15 ker­taa vähem­män kuin keskieu­roop­palainen. Kiitos tal­ven joka tap­paa tuholaiset.

    Maail­man maat­alous­maas­ta on gm-kasveil­la alle 3 %, läh­es kaik­ki USA:ssa, Kanadas­sa ja Argen­ti­inas­sa. Juna ei ole siis vielä men­nyt, emmekä ole mikään säälit­tävä taka­pa­ju­la, jos pidämme kiin­ni maat­aloutemme puh­taud­es­ta ryhtymät­tä koekaniineiksi.
    Geen­itekni­ikan vas­tus­tus on laa­jaa ruo­ka-skan­daalien vain­oa­mas­sa Euroopas­sa. Miljoona allekir­joit­ta­jaa vaati EU-komis­si­ol­ta gm-rehul­la tuote­tun lihan, kanan­mu­nien ja maid­on merk­it­semistä, ja asia on valmis­telus­sa. Itä­val­ta, Unkari, Ran­s­ka, Kreik­ka, Sak­sa, Lux­em­burg, Latvia ja Nor­ja ovat kieltäneet gm-maissin kas­vatuk­sen tai koko gm-vil­je­lyn. Jo tuhan­net alueet EU:ssa ovat julis­tau­tuneet gm-vapaik­si, ja Suomes­sa tämän päätök­sen ovat tehneet Kain­u­un, Uusi­maan, Pohjois-Kar­jalan ja Kymen MTK:t. Myös lukuisat kun­nat ovat kansalaisa­loit­teen poh­jal­ta julis­ta­neet kun­nal­lisen ruokansa gm-vapaak­si. Nyt se on vielä mah­dol­lista, eikä lisää kulu­ja mitenkään.

    Vas­taus venähti vähän pitkäk­si, mut­ta itsepähän kysyitte niin hyviä kysymyksiä.

    Ter­veisin Liisa Kuusipalo
    FT, sol­u­bi­olo­gi, Polvi­järvi ja Pohjois-Karjala
    http://www.telemail.fi/Liisa.Kuusipalo

  90. Hei, kaik­ki!

    Tieteel­listä tietoa kasvibi­olo­gias­ta ja kasv­in­jalostuk­ses­ta saa parhait­en biolo­gian tutkimuk­sista ja kon­gres­seista. Ovat vain valitet­tavasti liian raskai­ta maallikoille.

    - Kasvigeen­itekni­ikas­ta ja sen sovel­luk­sista on saatavil­la yleis­ta­juisia artikkelei­ta esim. sivus­tol­la http://www.geenit.fi (viimeisim­pänä tiedele­hti Futu­ran juuri julka­istu kat­saus: http://www.geenit.fi/Futura2_09.pdf ).

    - Jos suinkin ennätän, kom­men­toin eräitä keskustelijoiden eo. väit­teitä hie­man tuonnempana.

    Parhain ter­veisin 12.10.2009 Jus­si Tam­miso­la, kasvibi­olo­gi (MMT FL, kasv­in­jalostuk­sen dosent­ti — geneti­ikan ope­tus­ta vuodes­ta 1969, per­in­teisen kasv­in­jalostuk­sen ope­tus­ta vuodes­ta 1971 alka­en yliopistoissa)

  91. Pikku tarken­tei­ta Osmo Soin­in­vaaran löytämi­in argu­ment­tei­hin (muun­to­geeniset elin­tarvikkeet 26.9.)
    1. Uskon­nolli­nen argumentti

    - ihmisen ei pidä sormeil­la Luo­jan luo­maa, tai
    — on väärin puut­tua eliöi­den luon­nol­liseen perimään.

    Loogi­nen tarkastelu lie­nee kyl­lä mah­dol­lista sen suh­teen, nou­dat­taako uskon­nol­lise­na esitet­ty geeniväite ao. uskon­non opil­lisia perustei­ta (vai onko se niiden kanssa loogises­sa ristiriidassa).
    Maail­man per­in­teiset suuret uskon­not, kuten kristi­nusko, islam, hin­du­laisu­us ja juu­ta­laisu­us, suh­tau­tu­vat kasvien geen­imuun­telu­un hyväksyvästi (kun­han uskon­non ruokamääräyk­siä nou­date­taan: geeniä ei tuo­da kiel­letys­tä eläimestä).
    Ks. Katolisen kirkon kasvi­tiedekon­fer­enssi ( http://www.geenit.fi/HS230609.pdf ) ja sen esitelmien abstrak­tit (http://www.vatican.va/roman_curia/pontifical_academies/acdscien/2008/booklet_transgenic_09.pdf ).

    Geen­itekni­ikkaa onkin ryhdyt­ty käyt­tämään kasv­in­jalostuk­ses­sa monien uskon­to­jen vaiku­tus­pi­iris­sä, esimerkik­si Inti­as­sa, Kiinas­sa (joka juuri käyn­nisti 3 mrd euron ohjel­man muun­to­geenis­ten kasvi­la­jikkei­den kehit­tämisek­si), USA:ssa ja Kanadas­sa, Indone­si­as­sa, Male­si­as­sa, Brasil­ias­sa, Israelis­sa ja Japanissa. 

    Geen­itekni­ikan vas­taisia kam­pan­joi­ta organ­isoi­vat maail­mal­la uskon­nol­lisin vaikut­timin ainakin kah­den New Age ‑uskon­tokun­nan edus­ta­jat: antro­posofia (jon­ka maat­alousop­pi on ’bio­dy­nami­ik­ka’) sekä Mahar­ishi-kult­ti eli jooga­len­täjät (jota puolue­poli­ti­ikas­sa edus­ta­vat ”Luon­non­lain” puolueet).
    Näi­hin uskonoppei­hin nojau­tu­via kam­pan­joi­ta vede­tään julk­isu­udessa yleen­sä tiukasti sam­mute­tu­in lyhdyin, ikään kuin tieteel­lisenä kri­ti­ikkinä – siitä huoli­mat­ta, että näi­den suun­tausten käsi­tyk­set luon­non­laeista eivät sovi yhteen luon­non­ti­etei­den kanssa, vaan niis­sä nojaudu­taan ns. okkul­tismin perusteisi­in (http://fi.wikipedia.org/wiki/Okkultismi ) kuten astrolo­giaan ja homeopatiaan. 

    - ihmisen per­imää nyt ei ainakaan saa sormeilla

    Tämä argu­ment­ti on sivu­juonne, kuten OS toteaakin, eikä se koske kasv­in­jalostus­ta. Kasv­in­jalostuk­ses­sa näet muute­taan kasvien (eikä ihmisen) per­imää ihmisen kannal­ta parem­mak­si. Sik­si kato­li­nen kirkko hyväksyy kasv­in­jalostuk­sen – myös uusim­mil­la geen­itekni­ikoil­la – vaik­ka paav­it ovatkin tois­tu­vasti tor­juneet ihmisen per­imän muuttamisen. 

    Lyhyesti silti siitäkin: Onko tuo ihmistä koske­va argu­ment­ti loogi­nen? Ehkä ei, sil­lä biolo­gia tietää, että jokainen meistä ihmi­sistä ”yrit­tää” vaikut­taa myön­teis­es­ti jälkeläis­ten­sä per­imään, siinä kuin muutkin eläimet. Tulisiko siis ”puh­das­ta sat­tumaa” ihan­noi­da – ja mik­si (ihmeessä)?
    (Antro­posofi­an ”geneti­ikas­sa” tosin syn­tymätön lap­si val­it­see itse van­hempansa, mikä toki virit­tää kiin­toisia kysymyk­siä esim. Mendelin perin­nöl­lisyys­lake­ja ajatellen). 

    Saako geneet­tisiä sairauk­sia hoitaa ja geeni­vau­ri­oi­ta paran­taa (pysyvästi, ken­ties jopa periy­tyvästi)? Tämä liit­tyy keskustelu­un ”yli-ihmi­sistä”, mikä tun­tuu vir­iävän aina, kun scifin taide käy turhan todes­ta medi­as­sa, ks. esim. http://www.geenit.fi/Stt030703YliIhmKas.pdf .

    23.10.2009 ystäväl­lis­es­ti Jus­si Tam­miso­la, kasvibiologi

  92. Tulee maal­likkona hel­posti mieleen yksi syy mik­si maissin siir­to­geen­it löy­tyy sim­pukas­ta: jos on käytet­ty haulikkomenetelmää gee­nies siirrossa… 

    Tarkoit­taa että melkein haulikol­la ammut­tu geen­i­ma­te­ri­aalia toiseen ja ne jot­ka jäävät eloon ja tuot­ta­vat toiv­ot­tua lop­putu­losta käytetään.

    Sel­l­ainen luon­non­va­l­in­ta val­it­see sel­l­aisia soluja/geenejä jot­ka selviävät rajus­takin käsit­telystä ja siir­tyvät hel­posti lisään­tymään vaik­ka minne. 

    Loogista?

  93. Main­io­ta Osmo! Toiv­ot­tavasti saat ääne­si kuu­lu­vi­in myös eduskun­nas­sa vellovas­sa perunakeskustelus­sa, jos­sa käytetään pääasi­as­sa uskon­nol­lista argumenttia.

  94. Liisa Kuusi­pa­lo esit­tää sivukau­pal­la eri­laisia pelot­tavia väit­teitä ja väit­tää ole­vansa alan asiantun­ti­ja. Todel­lisu­udessa Liisan väit­teet vaikut­ta­vat moraaliselta pani­ik­il­ta jot­ka yritetään perustel­la tieteel­lisin ter­mein välit­tämät­tä siitä ovatko väit­teet totuudenmukaisia. 

    Itse en ole asiantun­ti­ja, mut­ta tiedän kuitenkin sen ver­ran että esim. Liisan väite GM-kasvien myötä lisään­tyneestä tor­jun­ta-ainei­den käytöstä on täysin virheelli­nen. Todel­lisu­udessa GM-kasvien myötä tor­jun­ta-ainei­den käyt­tö on vähen­tynyt oleel­lis­es­ti, mikä vaikut­taa posi­ti­ivis­es­ti koko ekosys­teemi­in. Tämä on näkynyt tor­jun­ta-ainei­den hin­to­jen rom­ah­duk­se­na ja aiheut­tanut tor­jun­ta-ainevalmis­ta­jille taloudel­lisia vaikeuksia. 

    Samoin GM-kasvit vähen­tävät kyn­tämisen tarvet­ta, mikä lisää bio­di­ver­si­teet­tia sekä eläin­ten että kasvien osalta. 

    Toisaal­ta kyn­tämisen vähen­e­m­i­nen estää tuhoisaa eroosio­ta tehokkaasti. GM:llä on siis laa­jamit­tainen posi­ti­ivi­nen vaiku­tus luon­toon ver­rat­tuna esim. luomuviljelyyn. 

    Liisan väit­teet kumo­taan tieteel­lisin perustein esim. täällä:
    http://www.agbioforum.org/v2n34/v2n34a04-mcgloughlin.htm

  95. Mie­lenki­in­toista lukea PÄÄTTÄJÄN “mielipi­de” jon­ka perus­teel­la vaikute­taan koko kansan ter­vey­teen. Mielipi­de on muo­dostet­tu saatavis­sa ole­vien tieto­jen perus­teel­la, tieto­jen jot­ka ovat las­ket­tu julk­isu­u­teen. Kukaan ei ymmär­rä vaa­tia lisää tietoa. Nyt sitä taas tuli ja Soini­vaaran mielip­i­teet ovat van­hen­tuneet, väärien tieto­jen poh­jal­ta muodostetut.
    verkkomedia.org/news.asp?mode=2&id=5106

    GMO ‑ruo­ka on todel­la arvaam­a­ton­ta, sen pitkäaikaisia ter­veysvaiku­tuk­sia ei voi tietää. Jokainen muun­nos on tes­tat­ta­va ennen kaup­poi­hin pääsyä!

  96. TV:ssä tuli äsket­täin doku­ment­ti, jos­sa ker­rot­ti­in sairaik­si jaloste­tus­ta koirar­o­duis­sa. Koirien jalostuk­ses­sa on tuskin käytet­ty GMO:ta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.