Vaalirahoitussotkusta ei päästä kuin täydellisellä avoimuudella. Laissa on säädettävä ehdokkaille velvollisuus pitää netissä reaaliaikaista laskelmaa kaikista vaalikampanjan tuloista ja menoista.
Olen hyvin tyytyväinen vaalirahoituksesta käytävään keskusteluun. Siihen, että jätin eduskunnan, oli monia syitä, mutta tämä vaalirahoituksen muodossa ilmenevä doping oli merkittävän tekijänä siihen, että päätin vaihtaa ammattia. Eri puolilta virtaava vaalirahoitus teki vaalikampanjoista niin kalliita, ettei omilla rahoillaan kampanjointi enää lyönyt leiville.
Paljastukset eivät lopu tähän, sillä varsinainen ongelma piilee kunnallispolitiikassa, jossa käytetään lähes mielivaltaa kaavoituksessa. Kunnallispolitiikan ikävistä piirteistä ei päästä eroon kuin säätämällä, että kaavoitushyöty rahastetaan kunnalle, kuten tapahtuu esimerkiksi Sveitsissä ja kiinteistöveron kautta myös Yhdysvalloissa.
Vaalirahoitusta ei puhdisteta tekemällä siitä vähän avoimempaa. Siitä on tehtävä täysin avointa. Voi olla, että täysi avoimuus loukkaa jonkin lahjoittajan intimiteettiä, mutta tästä koituva haitta on pienempi kuin salailusta koituva. Säädettäköön siis jokaiselle ehdokkaalle ja hänen tukiyhdistykselleen velvollisuus pitää kotisivuillaan reaaliaikaista kirjanpitoa vaalikampanjansa tuloista ja menoista. Jokainen tulo kirjattakoon heti kun se saadaan ja jokainen meno silloin, kun toimenpide toteutetaan, esimerkiksi lehtimainos, julkaistaan tai tilaisuus järjestetään. Yksityisille kansalaisille voidaan säätää jokin matala raja, vaikkapa sata euroa, jota pienemmät lahjoitukset voidaan julkaista nimettöminä, mutta jokainen sentti on eriteltävä.
Menojen julkaisemista on vastustettu, koska siinä paljastuisi, millaisia alennuksia lehdet myöntävät joillekin ehdokkaille. Sekin on vaalitukea, joka kuuluukin julkistaa.
Minusta on oikein, että kansa tietää paitsi, mistä ehdokkaat ja puolueet saavat rahansa myös sen, mitä puolueita jotkin tahot tukevat. Loimaan kassan ja ammattijärjestön välillä harkitsevan on oikeus tietää, ketä hän tukee, jos liittyy ammattijärjestöön.
Menojen julkaisemista on vastustettu, koska siinä paljastuisi, millaisia alennuksia lehdet myöntävät joillekin ehdokkaille. Sekin on vaalitukea, joka kuuluukin julkistaa.
Näihin syytöksiin kyllä kaipaisin enemmän näyttöä. Ainakin isojen lehtien ja TV-kanavien kohdalla, nimellisesti sitoutumattomat maakuntalehdet voi olla eri asia.
Ilmoitusmyynti on kaupppaa siinä kuin muukin, eli isommalla summalla ilmoittavilla on toki paljousalennukset. Tuskin K‑ryhmä maksaa saman verran ilmoituksistaan per palstametri kuin Jaskan Kiska. Eli jos esimerkiksi Helsingin Kokoomus ostaa vaalien alla TV-mainoksia Maikkarilta 200 000 eurolla ja Helsingin Keskusta 10 000 eurolla niin on ihan luonnollista että Helsingin Kokoomus saa yli 20 kertaa enemmän mainosaikaa.
Kerrankin täysin samaa mieltä.
Olen ollut töissä sellaisissa maissa kuin Indonesia, Venäjä, Latvia ‚Viro, Pakistan, Malesia, Kenia ja nähnyt kaiken korruptiosta ja vallan väärinkäytöstä.
Olen ihmetellyt suomalaisten sinisilmäisyyttä suomalaisen korruption ja vallan väärinkäytön suhteen.
Ilmeisesti suomalaiset ovat tynnyrissä kasvatettuja ja toisaalta suomalainen lainsäädäntö ei takaakaan hallinnon avoimuutta eikä sanktioi korruptiota
Yksityishenkilöllä pitäisi olla oikeus tukea ehdokasta johonkin rajaan asti (vaikka tonniin) , siten ettei sitä tarvitse julkistaa, samalla tapaa kuin omaa ääntä ei tarvitse julkistaa.
Monissa maailmankolkissa on vieläkin vallassa ihmisiä, joiden tilalle vaihtoehtoa esittävät tekevät sen henkensä kaupalla. Mikäli heidän tukijoitaan julkistetaan, niin he ovat samassa sopassa mukana. Parhaat säännöt ovat sellaisia, jotka toimivat kaikissa olosuhteissa.
Kysymys kuitenkin kuuluu, onko matalapalkkainen ja multimiljonääri lähdössä eri viivalta jos kaikki julkistetaan?
Pitkät listat ovat paras ratkaisu.
Vaalirahoituksessa päästään varmaan pitkälle täydellisellä avoimmuudella, mutta poliitikkojen rahoittamisesta ei päästä mitenkään muuten kuin vähentämällä poliitikkojen valtaa.
Me ei pystytä mitenkään kieltämään poliitikoilta ottamasta uransa jälkeen vastaan hallituspaikkoja tai vaikka vain neuvonantajan (maksullista) roolia esim. kaasuputkihankkeessa tai ydinvoimateollisuudessa.
Niin kauan kuin poliitikoilla on valta vaikuttaa yksittäisten yritysten liiketoiminnan edellytyksiin, yrityksillä on kannustimet vaikuttaa poliitikkoihin. Valitettavasti poliitikoilla on voimakkaat kannustimet säilyttää (kasvattaa) valtaansa ja ottaa vastaan rahaa.
Ongelmat eivät lopu tilkitsemällä yksi rahan kulkemisen reiteistä.
Vaaliraha on kuin entinen tyttö, joka antoi ymmärtää, muttei ymmärtänyt antaa.
Eli kysymys kuuluu, pitääkö antamisen vai ottamisen olla julkista.
Mielestäni asia on selvä. Ken on uskossaan niin vahva, että haluaa tukea jotain niin tehköön sen sitten, kuten Ode sanoo, omalla nimellään ja julkisesti eli antaa voi vain jos tekee sen omissa nimissään oli sitten kyse luonnollissta henkilöstä tai juridisesta lahjoittajasta.
Televisiossa kun on joku hyväntekeväisyysohjelma, niin siinä ne rullaavat lahjoittajien nimet ajantasalla ruudussa. Miksi vaalilahjoitukset olisivat jotenkin salassa pidettäviä?
Äänestäjän pitää tietää lahjoitukset jo ennen vaaleja ja tuo realiaikaisuus internetissä on on ajantasainen kirjanpo — Obamallahan oli sellainen.
p.s. Olen sitä mieltä, että vaalit eivät olleet kelvolliset ja uudet vaalit ovat tarpeen. Mitähän ulkomaiset vaalitarkkailijat sanoisivat moisesta menosta.
Mitään ulkopuolista vaalirahaa ei tarvita. Jos puolueen kautta saatu tuki ei riitä (puolutukea ei silti pidä kasvattaa), jokainen rahoittaa kampanjansa lisävarat omasta pussistaan. Tämän pitäisi olla ihan itsestään selvää. Ja jos rahaa ei ole, niin sitten lainaa. Onko vaikeaa?
Tulojen ja menojen avoimuus ei ratkaise mitään pitkällä tähtäimellä. Se on vaan kapula poliitikkojen rattaisiin, heillä menee hetki keksiä miten se kierretään, mutta lopulta se on vain hidaste (ja käyttää politiikkojen aikaa sekundäärisiin asioihin). Tässä on kysymys koko edustuksellisen demokratian ydinosista. Pitää muuttaa koko systeemiä, jos haluaa saada pysyvän muutoksen aikaan.
En oikein edes ymmärrä logiikkaa miten tulojen ja menojen avoimuudella voitaisiin päästä hyvään lopputulokseen.
Jos oletetaan, että avoimuus muuttaa vallassa olevia politiikkoja toisenlaiseksi, niin se on kyllä valtavaa optimismia. Jos he ovat nyt vallassa niin ei heillä ole mitään insentiiviä muuttaa aidosti käyttäytymistään (päinvastoin avoimuuden pakko toimii insentiivinä piilottaa tuloja ja menoja) ja koska heillä on valtaa niin he keksivät kyllä keinot miten peliä pelataan niin, ettei se näy tiliotteessa.
Jos taas oletetaan, että avoimuus muuttaisi jatkossa erilaisten valtaa pitävien henkilöiden esiintyvyyttä (rehellisiä ja kunniallisia olisi enemmän) niin sekin on vähän kyseenalaista, koska epärehellisemmät saavat uuden pakotetun avoimuuden myötä uuden väylän näyttää paremmilta kuin rehelliset siirtämällä talouttaan sopivasti virallisen tilinsä ulkopuolelle.
Jos valtaa on harvoilla niin heille maksetaan tavalla tai toisella “sopivasta” vallankäytöstä, aina ja ikuisesti. Tähän ei ole mitään parantavaa kikkaa, ainoa oikea vaihtoehto on mennä kohti suoraa demokratiaa, jossa oman valtansa myynti voisi olla sallittuakin.
“…vaalirahoituksen muodossa ilmenevä doping oli merkittävän tekijänä siihen, että päätin vaihtaa ammattia.”
Olisiko kannattanut sillion kantaa oma kortensa kekoon demokratian puolesta ja kertoa avoimesti näistä epämääräisistä vaalirahoituskuvioista julkisuudessa?
Miksi pitää kulkea muun lauman mukana, kun voi tarjoutua tilanne jossa tekee pienellä teolla enemmän yhteiskunnan ja demokratian hyväksi?
Enemmän arvostetaan ihmisiä, joilla löytyy siviilirohkeutta tärkeissä asioissa.
Vihreät yrittivät vaikka kuinka huomautella lehdistölle, että katsokaa vähän mistä tuollaiset vaalibudjetit ovat peräisin. Silloin se ei lehdiswtöä kiinnostanut.
Tässä on erikoista, ettei verottaja ole kiinnostunut koko touhusta. Esim. Kanervan synttärien kustantaminen on lahja, josta pitäisi maksaa verot. Entäs noi taulukaupat, maksetaanko niissä verot kuten kuuluu? ym…
Korruptiolainsäädäntöön on selvästi kirjoitettu poliitikoiden halu kaikennäköisiin lahjoihin. Virkamies joutuu heti käpälälautaan jos se saa jonkun lahjan, poliitikkojen kohdalla asia on toinen. Poliitikko voi saada vaikka kuinka paljon lahjoja, kunhan ei pystytä näyttämään toteen, että poliitikko olisi luvannut vastineeksi jotain. Virkamiehen kohdalla tällaista toteennäyttökynnystä ei ole. Käytännössä siis poliitikkoa on hyvin vaikeaa saada lahjuksen ottamisesta vastuuseen elleivät jotkut kaverit petä. Sai Vanhanenkin jonkun kalliin vaasin lahjaksi.
OS:“Vihreät yrittivät vaikka kuinka huomautella lehdistölle”
Onko sinulla vihreää valkoisella tästä ? Webbilinkki? Lehtisivuvinkki ? Vai jäikö toimittajien nauhureihin?
(Puolueen vaihto mielessä)
“Vihreät yrittivät vaikka kuinka huomautella lehdistölle, että katsokaa vähän mistä tuollaiset vaalibudjetit ovat peräisin. Silloin se ei lehdiswtöä kiinnostanut.”
Jos poliitikko olisi sanonut mediassa, esim. jossain haastattelussa ettei pidä suomalaista vaalirahoitustouhua ihan rehellisenä ja homma haiskahtaa korruptiolta ja perustelee sitä. Olisiko se leikattu jutusta pois?
Avoimuutta vesitetään välikäsien avulla. Esimerkiksi Alexander Stubb sai eurovaalirahaa pieneltä pankkiiriliikkeeltä. Jokainen ymmärtää, että pankkiiriliike oli todennäköisesti vain välikäsi, mutta milläs sen todistat? Kampanjan tuloille ja menoille tarvitaan myös katto.
Ihmetyttää nuo uusien vaalien vaatijat. Jos eduskunta nyt hajotettaisiin, niin silloinhan ei saataisi uutta vaalirahalainsäädäntöä aikaan ennen vaaleja ja vaalit käytäisiin nykyisillä säännöillä. Silloinhan perusongelma säilyisi. Nyt täytyy saada aikaan lainsäädäntö, joka tuo kaiken rahoituksen avoimeksi vaikka 100 eurosta alkaen. Suunnitellut rajathan on aivan liian korkealla.Lisäksi täytyy olla yläraja paljonko yksittäinen lahjoittaja voi antaa.Sen täytyy koskea yksityishenkilöitä, yrityksia ‚ay-liikettä , säätiöitä ym organisaatioita yhtälailla.
Heikki on oikeassa vaalisalaisuuden suhteen. Ei tarvitse kuin mennä kepulaiseen maaseutukuntaan, niin on parempi paikallisen yrittäjän (esim. kauppias) olla visusti suu kiinni mahdollisesta tuestaan vaikkapa toiselle porvaripuolueelle. Boikottiuhka on aika kova. Pienissä kunnissa ja äänestyspaikoissa jo vaalisalaisuuskin on tiukilla.
Näillä lähtökohdilla seuraavissa vaaleissa Keskustan vaalikampanja on puolet edellisten vaalien vastaavista ja rahoitettu pelkästään puoluetuella. Sen sijaan voimakkaasti kampanjoi Maakuntien Kehityksen Puolesta ry, jossa toimii yksityishenkilöinä keskusta-aktiiveja. Ja kun kyseessä ei ole puolue, niin MKP:n ei tarvitse julkistaa rahoituslähteitään.
Eihän tällainen olisi lainkaan kummempaa kuin tapa, millä esimerkiksi Vihreät hoitavat tälläkin hetkellä ydinvoiman vastaisen kampanjointinsa. USA:ssa tämänsorttinen vaalikampanjointi on ollut muutenkin arkipäivää jo pitkään.
Kaavoituksen lisäksi on muitakin pimeitä kohtia puolueiden ja kansalaisjärjestöjen suhteista yrityksiin. Kuka esimerkiksi hyötyy Vihreiden voimakkaasti tukemasta maakaasuputkesta? Sillä on tarkoituksena korvata ydinvoima, ei hiilivoimaa… Ja näköjään Vihreitä palkitaan tuesta (Joschka Fischer Nabucco-maakaasuputken päälobbariksi).
Myös eräät poliittiset tahot hyötyvät ruuan hinnan pitämisestä korkealla, heikon kilpailutilanteen takia. Epäilen myös, että ruuan hinnan ainoaksi laskuksi jää arvonlisävero ja sekin lasku on tilapäinen. Muualla euroopassa hinnat ovat laskeneet kustannusten laskun myötä, sitä laskua meille tuskin tulee.
Voidaan kysyä, pitääkö ylipäänsä yritysten voida tukea poliittista toimintaa. Mielestäni voitaisiin hyvin harkita sitä, että puolueiden ja vaalien ehdokkaiden rahoittaminen kiellettäisiin yrityksiltä kokonaan. Jos yrittäjä haluaa tukea poliitikkoja, nostakoon lisää palkkaa yrityksestä ja tukekoon niillä rahoilla yksityishenkilönä, suoraan yrityksen vähennyskelpoisiin menoihin luettava tuki saa moninkertaisen veroedun tavallisen palkansaajan omista varoistaan tekemään lahjoitukseen nähden joka asettaa eri tulonsaajaryhmät erilaiseen asemaan.
Edelleen, myöskään julkisista varoista tukea saavien yhdistysten, säätiöiden jne. ei tulisi saada tukea ehdokkaita ja puolueita, koska syntyy vakava eturistiriita, jos nämä samat tahot ovat sitten jatkossa päättämässä tulevasta tuesta. Tietysti tulee jonkin verran rajanvetoa siitä, mikä luetaan tässä yhteiskunnan tueksi, esimerkiksi ammattiliittojen jäsenmaksujen veroetuus on tietyssä mielessä yhteiskunnan antama tuki vaikka liitto ei kuivaa käteistä valtiolta saakaan. Tavallaan läpinäkyvämpää olisikin, jos ammattiliitot perustaisivat erilliset tukiyhdistykset poliittisen toiminnan tukemiseen ja näille tehtävät lahjoitukset olisivat jäsenille vapaaehtoisia ja vailla veroetua, vaikka toki ne voisi yksinkertaisuuden vuoksi kerätä ay-maksujen yhteydessä jos jäsen on lahjoittajaksi ryhtynyt.
Yksityishenkilöiden kohdalla jonkin kohtuullisen summan anonyymi lahjoitusmahdollisuus olisi ihan perusteltua, juuri samasta syystä kuin vaalisalaisuuskin. Mutta muuten kaikkien lahjoitusten pitäisi olla julkisia summasta riippumatta. Jollain tapaa pitäisi myös saada estettyä se, että tätä kierretään tukiyhdistysten, taulukauppojen, seminaarien jne. kautta. Tukiyhdistyksissä mieleen tulee, että jos yhdistyksen poliittiseen toimintaan antamat lahjoitukset muodostavat yli tietyn prosentin sen vuosittaisesta budjetista, voitaisiin se katsoa automaattisesti tukiyhdistykseksi jonka rahoitus pitäisi avata samalla tarkkuudella kuin itse puolueidenkin. Lisäksi tarkoituksellinen rahoituksen lähteiden peittely esimerkiksi lahjoituksia ketjuttamalla ja pilkkomalla pitäisi kriminalisoida rikoslain alaiseksi lahjontaan verrattavaksi rikokseksi. Taulukauppaa ja seminaareja voisi suitsia niin, että myynneistä vähennettäisiin kustannukset ja erotus luettaisiin lahjoitukseksi, ts. jos tauluja myydään keskimäärin vaikka 80 % katteella niin taulukauppa katsotaan lahjoitukseksi jonka arvo on 80 % taulun hinnasta ja sovellettaisiin julkisuussäännöksiä tämän mukaan.
“Ihmetyttää nuo uusien vaalien vaatijat. Jos eduskunta nyt hajotettaisiin, niin silloinhan ei saataisi uutta vaalirahalainsäädäntöä aikaan ennen vaaleja ja vaalit käytäisiin nykyisillä säännöillä.”
Tässä vain on se ongelma, ettei hallitus kykene kohta toimimaan jos se vain joutuu selvittelemään vaalirahasotkuja. Hässäkkä vain paisuu paisumistaan. Kyse on hallituksen toimintakyvystä. Tekivät pakon sanelemana pahan virheen, kun lähtivät tielle, jossa paljastetaan vain niin vähän kuin suinkin on välttämätöntä. Tai sitten ehkä se ei virhe ollutkaan, ei ollut vain muuta vaihtoehtoa.
IiroJ vetää aika laajoja salaliittokaaria. Ensinnäkin Nabucco on Nordstreamin kilpailija. Toisekseen Nordstreamin tarkoitus ei kaiketi ole ensisijaisesti korvata sen enempää hiili- kuin ydinvoimaakaan, vaan turvata maakaasun, jota saksalaiset jo nykyisellään polttavat ihan kiitettäviä määriä, saanti ohi Ukrainan, jonka jatkuva kahinointi Venäjän kanssa aiheuttaa yhtenään toimituskatkoja.
Mutta sinänsä kyllä merkittävä pointti, että jollain pitäisi pystyä myös suitsimaan sitä, että polittisen uransa jälkeen poliitikot siirtyvät palkintovirkoihin yksityiselle puolelle. Tulee mieleen esim. 10 vuoden “kilpailukielto” jona aikana ei saa työskennellä sellaisen yrityksen palveluksessa jonka kannalta merkityksellisiä päätöksiä on ollut poliittisen toiminnan aikana tekemässä. Tätä pitäisi tietysti kompensoida sitten taloudellisesti jonkinlaisella osa-aikaeläkkeen tapaisella ratkaisulla.
Samoin hyvä havainto on tuo “Speedboat Veterans for Truth” ‑tyyppisen ohi virallisten puolueiden tulevan kampanjoinnin rooli. Kyllä sitäkin varmasti pystyy jotenkin suitsimaan vaikkei täydellistä ratkaisua keksisikään, Suomessa onneksi poliittinen kulttuuri on sellainen että äänestäjät suhtautuvat hyvin epäilevästi tuollaiseen massiiviseen vyörytykseen ohi puolueiden itsensä, mieleen tulee esim. case SAK:n ökyporvarimainokset.
Mielestäni ehdotus täysin avoimesta vaalirahoituksesta on hyvä muttei riittävä. Perustamalla uusia säätiöitä, yhdistyksiä ja yrityksiä rahan todellinen alkuperä voidaan häivyttää. Kun järjestelmää korjataan niin tehdään se sitten kunnolla ilman selviä porsaanreikiä. Ehdotus on hyvin yksinkertainen. Puolueet ja ehdokkaat saisivat ottaa rahaa vastaan vain yksityisiltä henkilöiltä ja valtion puoluetukena. Näin rahan alkuperä tulisi helposti selvitettyä eikä verorahoja pystyttäisi kierrättämään puolueille mutkien kautta. Samalla vahvistettaisiin kansanvallan perustaa, jossa valtaa käyttää kansa valitsemiensa edustajien välityksellä eikä yritykset,säätiöt jne rahoittamiensa edustajien kautta.
Eduskunnan keskustelupöytäkirjoista löytyy, mitä vihreät ovat eduskunnassa sanoneet vaalirahoituslaista jo ennen nykyistä kohua. Koska en osaa käyttää eduskunnan hakukonetta, voin liittää tähän vain yhden Googlen kautta löytämäni linkin:
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ptk_69_2004_ke_p_9.shtml
Vihreät ovat toki ottaneet asiaan kantaa myös eduskunnan ulkopuolella. Valitettavasti vuotta 2006 ja sitä aikaisempia kannanottoja ei nettisivu-uudistuksen takia ole helposti löydettävissä, mutta nämä on vielä ajalta ennen Kallia:
http://www.vihreat.fi/node/1981
http://komposti.vihrealiitto.fi/heidi2000/puhe0901.html
kaikki tuet julkisiksi, alkaen 5sentistä ylöspäin,niin kaikki on selvää ja avointa.
nythän puolueet vetelevät omia rajojaan 1000:een tai (vaikka)3000:een euroon.ei liene hirveän vaikeaa kiertää tämmöisiä rajoja jos niitä aletaan asettelemaan;
jos ilmoitusvelvollisuuden alarajaksi tulisi vaikka 1000euroa,niin voisi olla aika paljon 990:n euron lahjoittajia.…
Puoluerahoituksen ei tarvitse olla läpinäkyvää ollenkaan. Julkisen pitää olla kiellettyä, kriminalisoitua ja sanktioitua niin että tuntuu. http://hakki47.blogit.kauppalehti.fi/2009/08/21/katse-eteen-pain-oikeusministeri-brax/
Vaalirahoituksen hoitaminen edellyttää kaikissa tapauksissa raskaampaa koneistoa. http://kirkkovene.blogit.kauppalehti.fi/2009/08/12/uusi-vaali-ja-puoluerahoituslaki-rautalangasta/
Keep it simpel stupid.
Osmon ehdotus on erinomainen. Vaalirahoitus täysin julkiseksi ja rahoitus/kululaskurit esille ehdokkaiden kotisivuille. Pienen summan lahjoittaminen anonyymisti olisi oltava mahdollista, 100 euroa voi olla sopiva raja.
Luulen että “markkinat hoitavat” tämän asian. Seuraavissa vaaleissa fiksuimmat ehdokkaat laittavat rahoituksensa julkiseksi vapaaehtoisesti jos lainsäädäntöä ei tule. Tulemme näkemään erilaisia julkistamisen tapoja, joista äänestäjät palkitsevat oikeiksi kokemansa. Jo viime kunnallisvaaleissa muutamat ehdokkaat julkistivat vaalirahoituksensa jollakin tarkuudella jo ennen vaaleja.
Mitä tulee noihin vaalitukiin, niin aikoinaan Esko Ahon presidentin vaaliaikainen kuva havahdutti, kun Aho komeili vaalikuvassaan ilmeisesti Nokian kännykkä kädessään.
Eikä Jorma Ollillankaan mahdollista poliittista taustaa tarvitse paljoa Googletella.
Eli jos jollain puolueella ja puolueen ehdokkaalla on Nokia-konsernin tasoinen tuki takanaan, niin aivan varmasti politiikan rahoituspelissä alkaa muiden rahoittajien rahat olemaan aika vähäisiä.
Mutta eihän Nokian rahoitusta politiikkaan ole kukaan vielä mitenkään arvaillutkaan, eikä osoittanut, mutta arvata sopii, että kuinka oikeasti asianlaita on.
Ilmeisesti aikaisempi postaukseni tässä ketjussa ei oikein auennut, kun sanoin että ei ottamisen vaan antamisen pitää olla avointa ja julkista, kuten Amerikoissa.
Eli vaalituen antajan pitää kertoa keneltä lahjoitus tulee.
Tämä on aivan analoginen ALV:n kanssa. ALV:n valvontailmoituksen tekee arvonlisäveron maksaja.
Kokoomus vastustaa käänteistä arvonlisäveroa, ja on nyt ajamassa samaa logiikkaa vaalirahoitukseen. Ilmoituksen tekisi vaalien jälkeen maksun saaja — ei maksaja.
Kummallista kieroilua. En yhtään ihmettele vaikka tänne tulisi pian joukko ulkomaisia vaalitarkkailijoita tarkastamaan, olivatko vaalit rehelliset.
USA:n vaalirahoitus on näkyvissä reaaliajassa ja kaikki 200 taalaa ja suuremmat lahjoitukset pitää näkyä. Käytännössä kaikki 50 taalaa ja suuremmat lahjoittajat näkyvät.
Lahjoituksilla on myös katto eli yksi henkilö ei voi lahjoittaa suuria summia.
Yritysten lahjoituksia on rajoitettu.
Rahoitusta valvoo erityinen viranomainen ja kannatusyhdistyetn pitää rekisteröityä valvojalle. Rekisterimättömät yhdistyket eivät saa antaa tukea
Minua tässä kohussa kenkuttaa eniten se, että RAY on dumpannut vaalirahaa jonkun nuorisosäätiön poliitikoille, mutta Imetystukipuhelimelta ollaan viemässä rahoitusta (ks. http://www.imetys.fi/loppu/).
Erinomaista palvelua, kiitos sinulle Samuli !
Pekka Vaara: “Luulen että “markkinat hoitavat” tämän asian.”
Hyvä, että edes jollain on lapsen usko tallella… Täällä todellisuudessa kansalaisten poliittinen muisti on kaksi viikkoaa pitkä ja Suomen eduskuntaan on valittu edustajia uudelleen vaikka minkälaisten skandaalien jälkeen.
Poliitikothan vosivat alkaa myydä mainospaikkoja puvuistaaan. Silloin selviäsi kuka sponsoroi ketäkin ??
Ei jäsi äänestäjälle kuka on kenenkin ostama
Asialle on jälleen laitettu Batman-mies Tarasti. Lopputuloksena ei voi olla muuta kuin kaunis juoksijatar, jolla on piilokivekset.
Kannattaa muistaa että nykyinen vaalirahoituslaki säädettiin Irina Krohnin (vihr.) lakialoitteen herättämän julkisen keskustelun jälkeen. Muut puolueet yrittivät ensin vaientaa keskustelun, ja kun se ei onnistunut, säätivät lain jota on helppo kiertää.
Olen itse monien vaalien yhteydessä keskustellut Helsingin kuntatoimittajien kanssa vaalirahoituksesta ja sen uutisoinnista, mieluusti jo ennen vaaleja. Ei ole ottanut tulta. Joskus on kyselty ennen vaaleja paljonko rahaa kampanjaan aiotaan käyttää, muttei sitä mistä rahat ovat peräisin.
Jälkirahoituksen porsaanreikä on myös suljettava, vai mitä pidätte seuraavasta kommentista viime vuodelta:
“Vanhanen ei nähnyt suurta ongelmaa siinä, että vaikkapa liikemiesryhmä antaisi läpimenneelle kansanedustajalle vaalien jälkeen 20 000 euroa “vaalirahoitukseen”.”
Lähde: http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Vanhanen+Vaalituki+ei+korruptiota/1135236531890
Aamun Hesarista pisti silmään kaksi pätkää. Marko Junkkari raportoi Hesarin politiikan toimituksesta:
Toimitukseen tulee raivoisan kansalaispalautteen lisäksi nyt myös valtavasti vinkkejä vaalirahan väärinkäytöksistä. Ilmeisesti jokin Omertan laki on lopullisesti murtunut.
Eli ei tämä lopu. Jotain tarttis tehdä. Saman lehden mielipidesivulla Leena Ojanperä kysyy yksinkertaisen ja aiheellisen kysymyksen:
Onko Suomessa aivan mahdotonta, että johtavat poliitikot tekisivät “omat johtopäätöksensä”, toisin sanoen eroaisivat tehtävistään?
“Pekka Vaara: “Luulen että “markkinat hoitavat” tämän asian.”
Hyvä, että edes jollain on lapsen usko tallella”
Nythän tämä markkintalous toimii politiikassa:
Puolue/ministeri/kansanedustaja myy sielunsa eniten tarjoavalle
Imetystukipuhelin?
Anna mun kaikki kestää… mihin sellaista tarvitaan? Pitämään rintaa koholla asetettuna rinnan alle?
Miksi oppositio ei teetä kunnon galluppia siitä mitä mieltä ihmiset ovat hallituksen/eduskunnan uusimisesta? Nuo iltapäivälehtien webkyselyt kun ovat yhtä tyhjän kanssa. Demareilla nyt varmaan on omat syynsä pitää suu supussa, mutta luulisi nyt PerSujen budjetista tuon verran löytyvän?
Enkä osaa olla toistamatta ihmettelyäni siitä, että ulkoministeri painostetaan eroamaan kun ei välittömästi ymmärrä julistaa julkisuudessa lähetelleensä tekstiviestejä eroottiselle tanssijattarelle, mutta vaalirahoituksesta johdonmukainen valehteleminen saa aikaiseksi vain nuivan kommentin “ei aihetta toimenpiteisiin”. Jossain on nyt suhteellisuudentaju pahasti hukassa.
“Loimaan kassan ja ammattijärjestön välillä harkitsevan on oikeus tietää, ketä hän tukee, jos liittyy ammattijärjestöön.”
Tässä on aika paha asiavirhe. Verrataan keskenään aivan eri asioita, sama jos harkitsisi vakuutusyhtiön ja 4H-kerhon välillä.
Loimaan kassa eli YTK on työttömyyskassa, ammattijärjestö ei. Kassan jäsenyys on edellytyksenä ansiosidonnaiselle päivärahalle, kun taas ammattijärjestöstä saa lehtitilausalennuksia ja kerran viidessätoista vuodessa juridista apua.
Yleensä ammattijärjestöt tekevät yhteistyötä kassojen kanssa, mutta työttömyyskassat ovat kuitenkin juridisesti täysin itsenäisiä ja erillisiä yhteisöjä. Lain mukaan ammattijärjestön jäsenyys ei saa mitenkään vaikuttaa työttömyyskassan jäsenyyteen.
Duunarille:
Tiedän oikein hyvin, että zasia on muodollisesti noin, mutta käytännössä ay-jäsenys ja ansiosidonnainen on ainakin yritetty nivoa yhteen. Muodollisesti työttömyyskassaan saa liittyä ilman ay-jäsenyyttä, mutta käytännössä se on hyvin vaikeata.
Ymmärtääkseni Suomesta puuttuu vielä vaalirahan välistävetämisskandaali? Sellainen, jossa ehdokas ohjaa osan rahoista lähipiirilleen, esimerkiksi ostaa poikansa vaimolta graafista suunnittelua tai mainostenjakopalvelua absurdin kalliiseen hintaan. Näitä on ollut siellä Yhdysvalloissa ja ne tulevat tietysti taas lähemmäs lahjontaa.
Eduskuntatalon portailla illalla demokratian hautajaiset
http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Eduskuntatalon+portailla+illalla+demokratian+hautajaiset/1135249547616
tcrown: Kyse on harkintakyvystä.
Ilkka Kanervan olis pitäny tajuta julkistaa tekstiviestit, koska niissä ei oikeestaan ollu mitään erityisen salattavaa.
Sen sijaan hallitus osoittaa hyvää harkintakykyä jättäessään poliitikkojen rahoituksen julkistamatta, koska siinä on paljon salattavaa.
Ilkka Kanervan toimet saivat sen vaikuttamaan epärehelliseltä (ei yllätä ketään) ja hölmöltä. Puoluiden toimet saavat ne vaikuttamaan epärehelliseltä (ei yllätä ketään) ja fiksuilta.
😉
Elina, käys painamassa sitä edellisen viestini linkkiä, niin ei tarvitse arvailla. Periaatteessa neuvolan pitäisi imetyspulmissa auttaa, mutta käytännössä niin ei aina ole.
En ole tarkemmin asiaan perehtynyt, mutta olen antanut itselleni kertoa, että RAY olisi vetämässä rahoitusta pois monilta muiltakin kolmannen sektorin kansanterveystyötä tekeviltä yhdistyksiltä. Nyt sitten päästiin lukemaan, mihin sitä rahaa kyllä riittää.
Tässä on hyvä tilaisuus laajentaa veropohjaa poistamalla ay-maksujen verovapaus.
Mielenkiintoista toi, että Hesariin otetaan yhteyttä ja ilmiannetaan noita vaalirahasotkuja. Onkohan nyt käynyt niin, että osa puolueväestä on vetäissyt herneen nenään ja ilmiantavat toimittajille tapauksia, kun asiaa ei käydä kunnolla läpi, vaan salaillaan. Tämähän takaa, että asiaa pengotaan vielä pitkään ja juttuja tulee. Tämä on medialle hyvä bisnes näin, kun asioita tulee tipoittain ja yritellään peitellä niitä, se jo takaa medialle hommia pitkäksi aikaa ja saadaan lisää juttuja. Jos koko homma olisi julkistettu kokonaan häly olisi kestänyt aikansa ja asioita olisi laitettu kuntoon ja olisi tullut henkilövaihdoksia ja homma olisi ollut siinä. Tällä tavalla kun nyt on menetelty, on pelattu suoraan mediabisneksen pussiin. Tämähän on todellinen unelmajuttu medioille. Noudattaa täysin eräänlaista vaalirahoitus tosi-TV:n käsikirjoitusta. Jotta asia olisi kiinnostava ja homma kestäisi pitkään, valtapuolueiden päättäjien kannattaa menetellä juuri näin.
Tiedän oikein hyvin, että zasia on muodollisesti noin, mutta käytännössä ay-jäsenys ja ansiosidonnainen on ainakin yritetty nivoa yhteen. Muodollisesti työttömyyskassaan saa liittyä ilman ay-jäsenyyttä, mutta käytännössä se on hyvin vaikeata.
Suomessa yleissitovuuden raja on poikkeuksellisen korkea ja edellyttää korkeaa järjestäytymisastetta
Tällä palstalla useat ovat jo oivaltaneetkin, ettei lahjoitusten avoimmuutta voi lailla koskaan taata. Näyttää tuo hämäräperäisyys esiintyvän jo nimessä, esim “Kehittyvien sitä ja tätä..”
Rehellisesti toimien voisi olla vaikkapa “Kepun rahankeräysyhdistys”
Kiinnostavaa olisi jostakin kuulla selitys mitä eroa on yhdistyksellä, säätiöllä ja osakeyhtiöllä.
Onko olennaista mahdollisuus erilaisiin verokikkailuihin tai muuhun pimittelyyn ?
Kiinnostavaa olisi jostakin kuulla selitys mitä eroa on yhdistyksellä, säätiöllä ja osakeyhtiöllä.
Osakeyhtiön on (yleensä) tarkoitus tuottaa voittoa osakkeenomistajille. Päätösvalta kuuluu yhtiökokoukselle, jossa yksi osake vastaa yhtä ääntä eikä kaikilla osakkailla välttämättä ole samaa määrää osakkeita. Käytännössä isommissa yhtiöissä yhtiökokous delegoi valtansa hallitukselle joka sitten palkkaa toimitusjohtajan vetovastuuseen jokapäiväistä bisneksen pyörittämistä varten.
Yhdistys ei saa tuottaa voittoa. Päätösvalta on jäsenistöllä ja toimii samaan tapaan kuin osakeyhtiössä, mutta sillä erotuksella että yhdellä jäsenellä on aina yksi ääni vuosikokouksessa jossa hallituksen toimintaa arvioidaan.
Säätiöllä ei ole jäseniä tai osakkaita vaan sen toiminnan suuntaviivat on fiksattu jo säätiötä perustettaessa ja toimivan johdon on tarkoitus vain pyrkiä säätiön tavoitteita parhaimmalla mahdollisella tavalla edistämään. PRH sitten valvoo että näin myös tapahtuu.
Kaikki ovat erilaisessa verotuksellisessa asemassa, joten samaankin tarkoitukseen (vaikkapa se puolueen toiminnan rahoittaminen) voi olla mielekästä perustaa mikä hyvänsä näistä riippuen siitä miten toiminta on tarkoitus organisoida.
Ei kai kukaan voi kieltää yhdistystä tuottamasta voittoa. Joissakin tapauksissa voitto voidaan jopa jakaa jäsenille — ainakin kun yhdistys lakkautetaan tai muutetaan osakeyhtiöksi, kuten Helsingin Puhelinyhdistys, nyk. Elisa Oy.
Mikko: Täällä todellisuudessa kansalaisten poliittinen muisti on kaksi viikkoaa pitkä ja Suomen eduskuntaan on valittu edustajia uudelleen vaikka minkälaisten skandaalien jälkeen
Tähän muistiongelmaan purisi jatkuvan äänioikeuden periaate. Ensinnäkin kansanedustaja ei käyttäisi eduskunnan äänestyksissä yhtä ääntä, vaan niin montaa ääntä kuin hän on saanut kannattajiltaan. Toiseksi kansalaisella olisi oikeus milloin hyvänsä ottaa äänensä pois edustajaltaan ja siirtää se toiselle edustajalle, ei siis nykytapaan vain joka neljäs vuosi.
Yhtenä huonona puolena Neljännen Valtiomahdin voima kasvaisi entisestään, kun edustajien pitäisi “käydä vaalitaistelua” jatkuvasti. Mutta kävisikö jatkuva vaalitaistelu niin raskaaksi että suurimmatkaan mainosbudejtit eivät sitä kestäisi, ja vaikutusvallan saaminen palautuisi asiakysymyksiin sen jälkeen kun kaikki ovat imagomainontaan läkähtyneet?
Jos aikaisemmin voimakkaat tiedotusvälineet tulevaisuudessa kutistuvat ja tiedonvälitys hajautuu blogeihin, Wikipediaan ja alkuperäisdokumenttien lukemiseen (esim Eduskunnan pöytäkirjat), ehkä jonain päivänä asiat ovat siinäkin suhteessa toisin. Tiedonvälityksen tulevaisuudella on tässäkin blogissa aiemin spekuloitu.
Toinen huono puoli on kysymys kuinka jatkuvan vaalin järjestäisi luotettavalla ja läpinäkyvällä tavalla. Tämähän on kaikkien sähköisten vaalien riesana, ja samaa sukua kuin tämänkin blogin aikaisempi piratismikeskustelu. Jos musiikkikappaleen voi kopioida alkuperäisen katoamatta ja kappaleen omistajan huomaamatta, kuinka estetään että annettua ääntä ei muuteta tai monisteta äänen antajan huomaamatta.
Koponen
“Jos yrittäjä haluaa tukea poliitikkoja, nostakoon lisää palkkaa yrityksestä ja tukekoon niillä rahoilla yksityishenkilönä”
Sama juttu on sitten tehtävä ay-tuelle. Ei voi olla oikein, että veroedun saa kun tuet pyöräytetään ay-liikkeen kautta.
“suoraan yrityksen vähennyskelpoisiin menoihin luettava tuki saa moninkertaisen veroedun tavallisen palkansaajan omista varoistaan tekemään lahjoitukseen nähden joka asettaa eri tulonsaajaryhmät erilaiseen asemaan.”
Voiko tuollaisia tukia vähentää suoraan ja täysimääräisenä?
Ainakaan paljon parjattuja edustuskuluja ei voi vähentää täysimääräisesti ja muistaakseni niiden alveja ei voi vähentää ollenkaan.
Setä Arkadia heittää aika pahaa piikkiä vihreiden suuntaan
Ja keskiviikkoa odotellessa kuullaan viherhurskastelua enemmän kuin tarpeeksi, kun Vihreiden valtuuskunta kokoontuu Järvenpäässä. Puheita kannattaa seurata huumorimielellä, sillä jos hallituksesta vihreiden porukkaa ei saa ulos edes ydinvoimalla, niin eipä tälläkään; varsinkin, kun Kristilliset makaavat jo valmiiksi hallituksen kynnysmatolla jos sattuisi kutsu käymään.
http://blogit.mtv3.fi/setaarkadia/
Politiikkan on tullut uusi mielenkiitoinen piirre.
Hallitus kisritää nyt oppositiota vaikenemaan uhkaamalla ay.maksujen verovähennysten positamisella, jos se pitää liian suurta meteliä korruptiosta.
Moraalin ja yhetisten arvojen kuihtuminen on johtamssa demokratian katoamiseen.
Varmaan Suomeenkin ilmanatu Kauhajoen ja Jokelan lisäksi kotikutoinen terrorismi
Miksi jotain vaalirahoitetaan ja toista ei?
Varmaankin se johtuu siitä, että rahoittaja kokee rahoitettavan ajavan omalle toimainnalleen tärkeitä asioita. Kepulaiset suosii pientä- ja keskisuurta yritystoimintaa, kokoomus suuryrityksiä, vasenlaita Ay-toimintaa.…. Vihreiltä puuttuu suurempi taloudellinenn instanssi jonka etua se ajaisi, luonto, asuinympäristö ja ihmisten hyvinvointi ei ole rahoittajia, paremminkin muiden rahoittajien hankeitten kriitistä käsittelyä.
Juuri tästä syystä väitän kuitenkin , että vaalirahoitus ei kovin paljon vaikuta ehdokkaan mielipiteeseen, koska se mielipide on jo ollut olemassa. Rahoituksella ostetaan ääniä mieluisalle ehdokkaale, Sehän on fakta että suuret ja näyttävät vaalikampanjat vaikuttaa tulokseen. Toki rahoitus sitouttaa ehdokkann rahoitajaan ja vaikea on asettua rahoittajan hankkeitten tielle myöhemminkään.
Varmaan tämän jupakan jälkeen varsinainen rahoitus tulee julkisemmaksi. Ongelmaksi jää piilorahoitus, Ihmisillä on mielikuvitusta keksiä uusia konsteja. Tottakait rahoitus pitäisi olla täysin julkista ja näkyä jo vaalien aikana.
En vertaisi kuitenkaan Suomea oikeasti korruptoituneisiin maihin, Vaikea täällä on virainomaisilta ostaa itselleen mieluisia päätöksiä rahalla.
“En vertaisi kuitenkaan Suomea oikeasti korruptoituneisiin maihin, Vaikea täällä on virainomaisilta ostaa itselleen mieluisia päätöksiä rahalla.”
Kyllä varsinkin kuntaporras on korruptoitunut Suomessa
Suuret rakennsuliikkeet ostavat sopivat saavapäätökset puolueilta.
Urakoita et saa kunnalta ellet maksa tekniselle henkilökunnalle selvää rahaa tai esim lomamatkoja.
Vakuutusta et myy kunnalle ellet lahjoita rahaa puolueille etc
Suomalaiset ovat sinisilmäisiä ja vaikeneminen on ollut täydellistä kun laaja poliitikkojen, virkamiesten joukko on saanut osansa rahoista.
Suomesat puuttuu aleman virkamiehistön korruptio eli poliisille ei voi maksaa, mutta poliisijohdolle kyllä.
Samoin yrityksiisä rehottaa yksityinen korruptio eli yrityksen johto saa “konsulttipalkkion ” suurista kaupoista ja kauppa tietysti menee sinne joka maksaa suurimman palkkion
Ei kai kukaan voi kieltää yhdistystä tuottamasta voittoa.
Niin juu se taitaakin olla niin, että yhdisyksen tarkoituksena ei saa olla voiton tuottaminen.
Sama juttu on sitten tehtävä ay-tuelle. Ei voi olla oikein, että veroedun saa kun tuet pyöräytetään ay-liikkeen kautta.
Kannatan ajatusta. Myös työnantajajärjestöjen jäsenmaksut ovat yrittäjille verovapaita, joten toki saman logiikan tulee sitten koskea myös niitä.
Voiko tuollaisia tukia vähentää suoraan ja täysimääräisenä?
Hmm, näköjään itse asiassa verottaja on ainakin vuonna 2006 ohjeistanut: Lahjoitus poliittiseen tarkoitukseen ei ole kuitenkaan miltään osin vähennyskelpoinen verotuksessa. Jos näin on, niin veroetu jää aika vähäiseksi, kyse on siis lähinnä siitä että osakeyhtiössähän tuo katsotaan yrityksen tuloksi ja verotetaan 26 prosentin mukaan kun taas yrittäjän oma tuloveroprosentti on yleensä hieman suurempi.
Ainakaan paljon parjattuja edustuskuluja ei voi vähentää täysimääräisesti ja muistaakseni niiden alveja ei voi vähentää ollenkaan.
Edustusmenoista 50 % (tiettyyn ylärajaan, olikohan se 1 % liikevaihdosta, asti) on vähennyskelposia.
Osallistukaa mielenosoitukseen DEMOKRATIAN HAUTAJAISET OSA II
Hiljainen kynttilämielenosoitus uusien eduskuntavaalien puolesta
1. lokakuuta 2009
Ajankohta: 18:00 — 19:00
Paikka: Eduskuntatalon edusta
Kaupunki/Kunta: Helsinki, Finland
Facebook-ryhmä: http://www.facebook.com/event.php?eid=262905195503&ref=nf
Levittäkää sanaa, itse aion osallistua.
Onpa muuten taas älytön vähennys tuokin edustusmenojen kanssa. Ihan niinku yritykset eivät tajuaisi muuten kestittää sidosryhmiään tarpeeksi…
Tämän takia kaivataan sitä verouudistusta, että saadaan kaiken maailman työmarkkinajärjestövähennykset, asuntovähennykset yms. putsattua pois.
Osmo, sanoit
“Ei kai kukaan voi kieltää yhdistystä tuottamasta voittoa. Joissakin tapauksissa voitto voidaan jopa jakaa jäsenille – ainakin kun yhdistys lakkautetaan tai muutetaan osakeyhtiöksi, kuten Helsingin Puhelinyhdistys, nyk. Elisa Oy.”
Ei yhdistys voi tuottaa voittoa. Se voi tuottaa ylijäämää. Ja kun yhdistys, siis ry. on aina aatteellinen, se voi käyttää ylijäämänsä samaan aatteelliseen toimintaan, jota varten se on perustettu ja jota se muutenkin harrastaa.
Mainitsemassasi tapauksessa taidettiin yhdistys muuttaa ensin osuuskunaksi (taloudellinen yhdistys) joka sitten yhtiöitettiin?
Jos tuo liian vanhan kommentti:
“Hallitus kisritää nyt oppositiota vaikenemaan uhkaamalla ay.maksujen verovähennysten positamisella, jos se pitää liian suurta meteliä korruptiosta.
Moraalin ja yhetisten arvojen kuihtuminen on johtamssa demokratian katoamiseen.”
on osoitettavissa ja yksilöitävissä se on kyllä aika paksua ja hurja muutos näkyvissä olevassa politiikan tekemisen kulttuurissamme.
Edustusmenojen vähennys on perusteltu aivan samalla tavalla kun muutkin tulonhankkimiskulujen vähennykset. Tavoitteena on kai voiton verottaminen, ei liikevaihdon. Jos edustusmenot ovat edellytys liikevaihdon keräämiselle, niin ne on toki samanlaisia kuluja kun vaikkapa toimitilanvuokra. Noi rajaukset on toki tarpeen ettei vähennysoikeutta käytetä väärin, mutta ei sitä voi kokonaisuudessaan heittää menemään ilman että se aiheuttaa vääristymiä.
“Korhonen sanoi lisäksi, että tuki- ja kampanjarahoituksen tulisi olla reaaliaikaisesti kaikkien seurattavissa.”
http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2009/09/korhonen_vaalimainonnalle_hintakatto_1033421.html
Korhonen lainahöyhenissä (ja muovinen sädekehä päänsä päällä)?
Vasen laita sortunut hurskasteluun vaalirahajupakassa. Näyttää siltä että ovat korvia myöten samassa suossa, kepun ja kookomuksen kanssa. Rahaa tullut Tradekkalta ja AY;ltä .…..
Tässä nyt tulee se yhdistysten etu. (Myös Ammaattiyhdistykset). Tilinpäätöksiä ei tarvitse toimittaa Patenti ja Rekisterihallitukseen, niin kuin osakeyhtiöiden. Elikkä ne ei ole julkisesti nähtävillä. Vain yhdistysten säännöt on julkisia. Ja ainakin joissakin ammattiyhdistyksissä säännöt ei mahdollistaisi vaalirahoitusta, mutta silti sitä harjoitetaan. Rahaa ilmeisesti kierätetään ammattiosastojen tai kiertoa varten perustetuiden osastojen kautta, mutta niitä koskee samat säännöt kuin ammattiyhdistystäkin.
Tilintarkastus velvollisuus koskee myös yhdistyksiä. Tässä voi nousta haloo, kun tilintarkastajat ovat hyväksyneet tilit jotka ovat sääntöjen vastaisia.
Yhdistyksen talous voi olla tarkoituksella ylijäämäinen (voitollinen) niin kuin osakeyhtiössäkin, Yhdistys ei voi jakaa sitä jäsenille vaan se on käytettävä sääntöjen puitteissa.
Liian Vanhalle myönnytys; Piilokorruptiota ja ylemmän portaan lahjontaa on jossain määrin.
No edustusmenoja ei kuitenkaan saa täysimääräisenä vähentää. Firman menoista ne voi maksaa, mutta vähennyksiä ei saa samalla tavalla kuin suoraan firman toimintaan liittyvien asioiden ostaessa.
Em. asian takia tavalliselle pienyrittäjälle on halvempaa tarjota ravintolassa asiakkaalle olut omasta kuin firman pussista.
“Pekka Vaara: “Luulen että “markkinat hoitavat” tämän asian.” Hyvä, että edes jollain on lapsen usko tallella”.
Eipä tainnut mennä vertaukseni oikein perille. Tarkoitin sanoa, että tulipa uutta vaalirahoituslakia tai ei niin fiksuimmat ehdokkaat tulevat joka tapauksessa siirtymään täysin avoimeen ja realiaikaiseen julkistamiseen vaalirahoituksessaan jo seuraavissa vaaleissa. Ehdokkaat laskevat että avoimuus kannattaa. Luulen että äänestäjät tulevat palkitsemaan sellaiset ehdokkaat.
Näin toimivat äänten osto- ja myyntimarkkinat, tarjotaan sellaista tuotetta mitä uskotaan ostajien haluavan.
Olen itsekin sen verran maailmaa nähnyt ja jonkin verran politiikassakin mukana ollut että lapsen usko erilaisiin asioihin on kadonnut. Äänestäjien ja jopa joidenkin poliitikkojen rationaaliseen käyttäytymiseen kuitenkin haluan vielä hieman uskoa.
Yritysten, mukaan lukien myös mm. osuusliikkeet, työntekijä- ja työnantajajärjestöjen ja vastaavien antama vaalituki on kiellettävä. Puolueet ja muut vaaliorganisaatiot kerätköön kansalaisilta vaalitukea normaalilla julkisella ja avoimella rahankeräyksellä,jossa jokaiseen lahjoitukseen liittyy lahjoittajan nimi ja muut tunnistetiedot (kuten esim. Move On ‑liikkeen Obama-rahankeräyksessä) ja 5 (viisi) euroa ylittävät lahjoitukset ovat julkisia. Keräyksen etenemisestä (tuotosta)tiedottava vaalityön aikana, ei vasta vaalien jälkeen. Tämä on helppoa, kun rahat kerätään tietyille tileille, mm. verkkopankkien kautta. Muutaman sentin tai euron lahjoittajia ei tarvitse yksilöidä. Mitään ylärajaa ei tarvita. Äänestäjille riittää tieto siitä, mitkä suurlahjoittajat tukevat mitäkin puoluetta tai ehdokasta. Miksi Tarastin työryhmä ei ole julkistanut muiden demokratioiden vaalirahasäännöksiä ja kokemuksia. Jos olisi, olisi kotoperäinen keskustelumme saanut faktapohjaa ja järkeviäkin ideoita.
Jukka-Pekka Lappalainen, YTM
Kunnallispolitiikan ikävistä piirteistä ei päästä eroon kuin säätämällä, että kaavoitushyöty rahastetaan kunnalle, kuten tapahtuu esimerkiksi Sveitsissä
Tämä tuntuu toistuvan useassa kirjoituksessa. Mistä väite on peräisin, eri kanttoneiden lakeja selaamalla ei moisia veroja löydy.
Jos ehdotuksesi toteutuisi ei enää kaavotettaisi muita kuin yksityisten maita. Paljon parempi ratkaisu olisi jos kaavoituismonopoli otettaisiin poliitikoilta pois.