Kaupunkisuunnittelulautakunta 24.9.2009

Klu­u­vin kaup­pakeskuk­sen ehostaminen

Meni yksimielis­es­ti ja kiitoksin. Olisi hyvä, että Helsin­gin kau­palli­nen keskus­ta laa­jenisi väy­hän Man­ner­heim­intieltä ja Kamp­ista itään.

 Her­ne­saaren osayleiskaavaluonnos

Pan­ti­in pöy­dälle kahdek­si kuukaudek­si, jot­ta viras­to voisi vas­ta­ta esille nous­seisi­in kysymyk­si­in. Urpu­tus­ta on tul­lut mereen penger­ret­tävistä helikopteriken­tästä ja ris­teily­lai­tur­ista. Pur­je­hti­jat ovat keskenään täysin eri mieltä helikopteriken­tän penkereeseen liit­tyvän pur­je­hdussta­dion­in toimivuudesta.

Helikopteriken­tälle ei ole kun­nol­lista paikkaa mis­sään muual­la. Tässä tai ei mis­sään. Minä halu­aisin tähän taloudel­lisen tarkastelun: mitä tuol­lainen aika mas­si­ivi­nen han­ka mak­saa (mah­dol­lisia) matkus­ta­jia kohden? En ole lainkaan niin var­ma, että helikopter­ili­ikenne Tallinnaan on niin tärkeä, että tuol­lainen investoin­ti ja maise­man uhraus on paikallaan. Kysymys ei ole siitä, pitäisikö paik­ka etsiä muual­ta vaan siitä, tarvi­taanko sitä lainkaan.

Sata­ma on kovin var­ma siitä, että ris­teilyaluk­sille on kysyn­tää; oikeas­t­aan ne halu­aisi­vat vielä yhden lai­turin lisää. Matkailuelinkeinolle ris­teily­matkus­ta­jat ovat tietysti arvokas asia. Hei­dän ostovoimansa avul­la ylläpi­de­tyt palve­lut hyödyt­tävät myös helsinkiläisiä. Mut­ta ris­teily­matkus­t­a­mi­nen on paljon lentomatkus­tamis­takin turmi­ol­lisem­paa ympäristön kannalta.

Pitäisi myös kek­siä, mitä käyt­töä voisi olla sille vil­ja­makasi­inille. Aika paljon se nyt säätelee alueen rak­en­tamista. Minä en ole lainkaan var­ma, että raken­nus on suo­jelemisen arvoinen, jos suo­jelu on niin totaal­ista, ettei esimerkik­si ikkunoi­ta saa lait­taa. Minä halu­aisin suo­jel­la van­ho­ja miljöitä, eikä tämä ole tor­ni­talo­jen var­jos­sa enää mitään miljöötä.

Lau­takun­nas­sa oli jonkin ver­ran ymmär­rystä tehokku­u­den nos­tamiseen niemen tyviosas­sa, lähel­lä sitä makasi­inia. Kansalaisil­ta on tul­lut päin­vas­taista palautet­ta. Tässä kysymyk­sessä on selvä sukupolviero; nuorem­mat suh­tau­tu­vat korkeaan rak­en­tamiseen huo­mat­tavasti myönteisemmin.

Kovasti halut­ti­in lai­vat kytket­täväk­si sähköverkkoon, jot­ta ne eivät jou­tu­isi pitämään apukonei­ta päällä.

Her­ne­saaren osayleiskaavas­ta on tul­lut paljon palautet­ta kansalaisil­ta, niin kuin kuu­luu tul­lakin. Se vain ihme­tyt­tää, että kansalaisil­la on paljon väärää tietoa, joka ei näytä mitenkään kor­jau­tu­van. Se ris­teily­lai­turin penger esimerkik­si ei ole kuusi metriä korkea vaan 2½ metriä. Parem­paa keskusteluy­hteyt­tä toivoisi.

Asi­aan liit­tyen vas­tauk­seen Kim­mo Helistön aloit­teeseen tun­nelin rak­en­tamis­es­ta lisät­ti­in, että yhteyt­tä Jätkäsaaren ja Her­ne­saaren välil­lä vielä selvitetään. Se voi olla tun­neli, sil­ta laut­ta tai köysirata.

HOASille asun­to­ja

Vanki­lan alueesta lohkaistaan pala opiske­li­ja-asun­noille. Meni yksimielisesti.

Kon­tu­lan keskuk­sen asumakaavaluonnos

Yksimielis­es­ti eteenpäin

Lausun­to vähäpäästöis­ten ajoneu­vo­jen edistämisestä. 

Esi­tyk­seni, ettei hybridi­au­toille annet­taisi sen­tään oikeut­ta ilmaiseen pysäköin­ti­in, ei oikein saanut ymmär­rystä, mut­ta yleisen sovun nimis­sä lausun­nos­sa lukee nyt, että sen tarkoitukse4nmukaisuutta vielä tarkastellaan.

 

 

58 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 24.9.2009”

  1. Talot pyritään rak­en­ta­maan ainakin 50–100 vuodek­si. Kan­nat­taisi ehkä mielu­um­min lait­taa ker­roksia vähän liikaa kuin liian vähän, kos­ka asun­to­jen tarve kaiketi vain jatkaa kasvuaan — mut­ta matalia talo­ja on vaikea korot­taa jälkikä­teen. Asukkaatkin sitä vas­tus­ta­vat, ettei tule uusia naapureita.

  2. Keksin sille helikopteriken­tälle tältä istu­mal­ta pari parem­paa paikkaa. Ole­tuk­sel­la että speksit on alue jos­sa meluhai­tat on mah­dol­lisim­man pienet, mah­dol­lisim­man vähän asu­tus­ta hait­taa­va reit­ti Tallinnaan eli käytän­nössä meren ran­nal­la, ja mielel­lään hyvät liikenneyhteydet:

    - Karhusaaren ja Koivusaaren väli­in Län­siväylän eteläpuolelle. Se on niin toiv­otan­ta melu­aluet­ta ettei siinä yksi kopteri paljon tun­nu. Moot­tori­tie, bus­sipysäk­ki ja metroase­makin koh­ta aika lähellä.

    - Kata­janokan kär­keen sen suun­nitel­lun varikon tilalle.

    - Lento­ken­tälle.

    - Pasi­laan sille kalli­olle Areenan vieressä.

    - Hert­toniemen teollisuusalueelle.

    Ja niin edelleen.

    1. Tuo Karhusaaren ja Koivusaaren väli­nen alue kan­nat­taa tutkia. Kata­janokalle se ei voi tul­la, kos­ka asu­tus on liian lähel­lä. Häörväke pitää root­torin päälle matkus­ta­jia vai­h­taes­saan ja sik­si etäisyyt­tä tarvi­taan. Hert­tonie­mi on kovin kaukana Kol­men sepän pat­saal­ta samoin kun lento­kent­tä ja Pasila.

  3. “Sata­ma on kovin var­ma siitä, että ris­teilyaluk­sille on kysyn­tää; oikeas­t­aan ne halu­aisi­vat vielä yhden lai­turin lisää.”

    Täl­lä kon­sep­til­la voisi onnis­tua. Kovasti vaatii ruop­paus­ta, ja Pih­la­jasaari saat­taa sit­tenkin tul­la liian lähelle.

    “Lau­takun­nas­sa oli jonkin ver­ran ymmär­rystä tehokku­u­den nos­tamiseen niemen tyviosas­sa, lähel­lä sitä makasiinia.”

    Korkeat talot tarkoit­ta­vat suurem­paa tilaa talo­jen väli­in jos ne ovat asuin­talo­ja. Toimis­toghetossa pimeys on ok, kos­ka alueel­la ei ole tarkoi­tuskaan viihtyä. Korkei­den talo­jen var­josta­ma pohjois­puoli on aina kuol­lut­ta aluetta.

    1. Täl­laiset vai­h­toe­hto­su­un­nitel­mat ovat juuri nyt erit­täin tervetulleita.
      Noin lonkalta sanois­in tästä, että

      1) Täytöt on tehty kovin syvään veteen, Kai­jansinkon viral­lises­sa suun­nitel­mas­sa täyt­tö on tehty matalikolle;
      2) Lai­vat eivät tai­da mah­tua kääntymään;
      3) Helikopterikent­tä puuttuu
      4) Venere­it­ti kape­nee kovin kapeak­si ja tulee vaar­al­lisek­si ris­teävän laivali­iken­teen takia. 

      Mut­ta jos helikopteriken­tästä luovu­taan, lai­turi voidaan ehkä kään­tää noin päin, jol­loin näkymät eivät pettyisi.

  4. Vaik­ka ne lai­vat ottaisi sähkön­sä maaverkos­ta niin koneis­sa tai kat­tilois­sa palaisi öljy edelleen läm­mön tuot­tamisek­si. Toisek­seen, ei tai­da verkot olla suun­nitel­tu niin että muu­ta­ma Megawat­ti kytketään irti tai kiin­ni aina parik­si tun­niksi ker­ral­laan, ja muis­te­taan vielä että “kaik­ki watit tehdään hiilisähköllä”.

    1. Sil­lä sähköl­lä voi myös läm­mit­tää sitä laivaa. Kyl­lä se laivan moot­tori on hiilivoimalaakin pahempi. Verkkoin­vestoin­ti ei ole aivan hal­pa juuri sik­si, että tehoa vaa­di­taan aika paljon. Mut­ta jhopa ruot­salaiset osaa­vat sen Tukholmassa.

  5. Osmo: “Vanki­lan alueesta lohkaistaan pala opiske­li­ja-asun­noille. Meni yksimielisesti.”

    En ihan ymmär­rä, miten tämä edis­tää tiivistä cam­pus­rak­en­tamista kan­sain­väliseen, hyväk­si todet­tuun tapaan?

    Her­ne­saari on mah­dol­lisu­us ja sitä ei saa tyriä. Her­ne­saares­ta tulee tehdä kaupunkia, ei mitään Munkkivuoren tapaista maaseutuidylliä.

  6. “Talot pyritään rak­en­ta­maan ainakin 50–100 vuodek­si. Kan­nat­taisi ehkä mielu­um­min lait­taa ker­roksia vähän liikaa kuin liian vähän, kos­ka asun­to­jen tarve kaiketi vain jatkaa kasvuaan – mut­ta matalia talo­ja on vaikea korot­taa jälkikäteen.”

    Korkeam­mat talot aiheut­ta­vat var­jos­tus­ta ja lisäävät merkit­tävästi tuul­ta katu­ta­sos­sa. Ei Helsingis­sä tila niin tiukoil­la ole, että mitään pil­ven­pi­irtäjiä kan­nat­taisi alkaa rak­en­ta­maan. Ja sitä­pait­si: kyl­lä lisäk­er­rosten tekem­i­nen on aina helpom­paa kuin ker­rosten otta­mi­nen pois jälkikäteen.

    Ei nyt pila­ta Helsin­gin kau­nista, kohtu­ullisen mata­laa, profi­il­ia pelkil­lä tehokkuusargumenteilla!

    Kari

  7. Oliko kyse hybridi­au­to­jen suosimis­es­ta vai vähäpäästöis­ten auto­jen suosimis­es­ta pysäköin­nis­sä? Sähköau­to on kaikkein vähäpäästöisin (muis­tan näh­neenin luvun 11 g/km), mut­ta jot­ka eivät ole hybridejä. 

    Muuten olen samoil­la lin­joil­la. Ei ole mitään järkeä ryhtyä tuke­maan vähäpäästöis­ten auto­jen pysäköin­tiä keskus­tois­sa. Auto­te­ol­lisu­udelta meni pari vuot­ta tuo­da marki­noille usei­ta auto­ja, joiden päästöt ovat alle 100 g/km. Täl­lä het­kel­lä autotalli.comista löy­tyy 16 autoa (eri vari­ant­te­ja viidestä eri autos­ta), joiden päästöt on alle tuon arvon. Vuo­den päästä niitä on toden­näköis­es­ti vähin­tään kaksinker­tainen määrä ja muu­ta­man vuo­den kulut­tua niistä on tul­lut niin yleisiä, että helpo­tus ei helpota ketään. Samas­ta läh­teestä kat­so­ma­l­la alle 110 g/km auto­ja löy­tyykin jo toista sataa. 

    Autovero­tuk­sen uud­is­tus edisti asi­aa ensim­mäisen viikon aikana merkit­tävästi enem­män, kuin mitä muu­ta­mal­la kymmenel­lä parkkipaikalla tul­laan koskaan saavuttamaan.

  8. “Lau­takun­nas­sa oli jonkin ver­ran ymmär­rystä tehokku­u­den nos­tamiseen niemen tyviosas­sa, lähel­lä sitä makasi­inia. Kansalaisil­ta on tul­lut päin­vas­taista palautet­ta. Tässä kysymyk­sessä on selvä sukupolviero; nuorem­mat suh­tau­tu­vat korkeaan rak­en­tamiseen huo­mat­tavasti myönteisemmin.”

    Jos halu­aisi sanoa ilkeästi, niin voisi väit­tää, että van­hem­mat, jot­ka jo asu­vat kan­takaupungis­sa ja ovat asun­ton­sa mak­sa­neet (sil­loin kun hin­tata­so oli suh­teel­lis­es­ti nyky­istä huo­mat­tavasti alem­pi) vas­tus­ta­vat korkeaa rak­en­tamista. Nuoret, jot­ka halu­aisi­vat asua kan­takaupungis­sa, mut­ta joil­la ei tähän ole varaa, halu­a­vat kan­takaupunki­in mah­dol­lisim­man paljon lisärak­en­tamista, jot­ta olisi toivoa siitä, että tule­vaisu­udessa keskus­taan olisi varaa muuttaa.

  9. “Toisek­seen, ei tai­da verkot olla suun­nitel­tu niin että muu­ta­ma Megawat­ti kytketään irti tai kiin­ni aina parik­si tun­niksi kerrallaan,”

    Isom­mas­sa mit­takaavas­sa on, ja vähän use­am­malekin megawatille, ks Fin­gridin sähkön kulu­tus- ja tuotan­tograafit. Maasähkön niukku­us Helsingis­sä lie­nee paikalli­nen kaivinkoneella/kaapelilaivalla ja muun­ta­mol­la tarvit­taes­sa ratkaista­va ongelma.

    1. Joo, ja sähköverkon on pysyt­tävä pystyssähuoli­mat­ta kaivinkoneen mah­dol­li­sista toilailuista. 

  10. Kari,

    Kan­nat­taa men­nä kat­so­maan vaikka­pa sitä Munkkiniemeä, tai niitä osia keskus­tas­ta, jos­sa on kapei­ta katu­ja ja tiivistä rak­en­tamista. Kahdek­san tai kymme­nen ker­rosta saaren alueel­la ei ole vielä pil­ven­pi­irtäjä vaan suur­in­pi­irtein samaa tasoa kuin Ruo­ho­lah­den raken­nuk­set (tai matalampaa). 

    Kukaan ei käsit­tääk­seni ole ehdot­tanut alueelle 40-ker­roksisia pilvenpiirtäjiä.

  11. Onko jotain selvi­tys­tä kuin­ka suuri osu­us ihmi­sistä halu­aisi asua pil­ven­pi­irtäjis­sä mielum­min kuin matalis­sa talois­sa? Tai edes yhtä mielellään. 

    Vai onko tuo Osmon mainit­se­ma sukupolviero vain näppituntuma? 

    Cir­ruk­sen ylim­mät ker­rokset menivät aikoinaan huonos­ti kau­pak­si ja hin­to­ja joudut­ti­in käsit­tääk­seni pudot­ta­maan paljon lähem­mäk­si samaa tasoa kuin alem­mis­sa kerroksissa.

    1. Kyl­lä sisiuk­ses­sa ylim­mär ker­rokset oli­vat halu­tu­impia. Niin oli­vat Toron­tossakin 40-ker­roksisen asuin­talon ylim­mät kerrokset.

  12. Jotenkin sinne helikopteriken­tälle ja sieltä pois pitää päästäkin. Uudet liiken­nejär­jeste­lyt aut­ta­vat, mut­ta Her­ne­saa­reen kär­ki on edelleenkin liiken­teel­lis­es­ti kan­takaupun­gin huonoin paik­ka. Esimerkik­si Pasi­la on ker­talu­okkaa parem­pi, siinä tosin olisi sit­ten ongel­mana että kopterire­it­ti menee kaupun­gin yli.

    Täl­lä kon­sep­til­la voisi onnis­tua. Kovasti vaatii ruop­paus­ta, ja Pih­la­jasaari saat­taa sit­tenkin tul­la liian lähelle

    Mik­si se että kär­ki läh­estyy Pih­la­jasaar­ta on huono eikä hyvä asia? Laut­ta­mat­ka olisi lyhyem­pi, ja jos lai­vat kulk­i­si­vat Pih­la­jasaaren lön­sipuol­ta niin voitaisi­in tehdä vaik­ka kävelysil­ta. Her­ne­saarel­la ei ole mitään luon­nol­lista rantavi­ivaa, minus­ta täyt­töä voi tehdä rohkeasti.

  13. Soin­in­vaara: “Sil­lä sähköl­lä voi myös läm­mit­tää sitä laivaa.”

    Tarkoit­taako tuo siis, että lai­vat ovat kokon­aan sähköläm­mit­teisiä, eli moot­torin hukkaläm­pöä ei hyö­dyn­netä? Siinä tapauk­ses­sa voisi kuvitel­la suurem­man säästön tule­van siitä, että sitä laivan dieselin läm­pöä alet­taisi­inkin hyö­dyn­tämään. Voisi kuvitel­la, että laivadiesel on yhteis­tuotan­nos­sa kuitenkin tehokkaampi kuin hiilivoimala sähköntuotannossa.

    Vielä parem­pi olisi tietysti liit­tää lai­va sata­mas­sa kaukoläm­pöverkkoon, mut­ta se olisi var­maankin liian vaikeaa.

  14. “Tuo Karhusaaren ja Koivusaaren väli­nen alue kan­nat­taa tutkia.”

    Niin, ja jos kaupunkien väli­nen imagok­il­pailu ei olisi ongel­ma, kent­tä voisi sijoit­tua Espooseen Län­siväylän eteläpuolelle Karhusaar­en­tien rampin kohdalle. Kent­tä saat­taisi näin olla jopa lähempänä matko­jen todel­lisia päätepisteitä.

  15. “Mik­si se että kär­ki läh­estyy Pih­la­jasaar­ta on huono eikä hyvä asia?”

    Ris­teil­i­jät ovat tolkut­toman kokoisia. Jos kär­ki on U jon­ka sisäl­lä on toinen lai­turi, tai peräti kak­si, pitää mah­tua kään­tämään ilman että tulee Pih­la­jasaari liian aikaisin vastaan.

    Merenkulku­laitos pitää itä-län­sisu­un­taista väylää tarpeel­lise­na, en tiedä ihan tarkkaan miksi.

  16. “Kan­nat­taa men­nä kat­so­maan vaikka­pa sitä Munkkiniemeä, tai niitä osia keskus­tas­ta, jos­sa on kapei­ta katu­ja ja tiivistä rak­en­tamista. Kahdek­san tai kymme­nen ker­rosta saaren alueel­la ei ole vielä pil­ven­pi­irtäjä vaan suur­in­pi­irtein samaa tasoa kuin Ruo­ho­lah­den raken­nuk­set (tai matalampaa).”

    Min­ul­la ei sinän­sä ole mitään kohtu­ullisen tiivistä rak­en­tamista vas­taan. On kuitenkin selvää, että korkeampi talokan­ta tekee ympäristöstä helpom­min kol­hon ja pimeän oloisen. Mielestäni tämä on osit­tain Ruo­ho­lahdessakin ongel­ma (mitä tulee niihin Nokian talo­jen ympäristöön). Myös Tukhol­ma on mielestäni osin vähem­män miel­lyt­tävä ympäristö kuin Helsin­ki johtuen juuri korkeam­mas­ta rakennuskannasta.

    Mitä taas tulee Munkkiniemeen, niin se on olen­nais­es­ti suo­jaisem­mas­sa paikas­sa Her­nes­saa­reen ver­rat­tuna (viitat­en tuulioloihin).

    Kari

  17. Eli­na, juurikin noin. Nyky­isin laivo­jen diesel­gen­er­aat­torit tekevät laivasähkön, ja moot­tor­ei­den jäähdy­tyvesil­lä läm­mitetään laivaa.

    KSV halu­aa että lai­vat lyödään töspeli­in kiin­ni, ja jos­sain jyrähtää diesel­gen­er­aat­tori käyn­ti­in tekemään äkkiä lisää sähköä, vieläpä tuplas­ti mitä laivagen­er­aat­tor­ei­den teho olisi että saadaan läm­pöäkin laivaan.

  18. “KSV halu­aa että lai­vat lyödään töspeli­in kiin­ni, ja jos­sain jyrähtää diesel­gen­er­aat­tori käyn­ti­in tekemään äkkiä lisää sähköä, vieläpä tuplas­ti mitä laivagen­er­aat­tor­ei­den teho olisi että saadaan läm­pöäkin laivaan.”

    Maasähköin­vestoin­nin tarkoituk­sen­mukaisu­us ratkeaa excelil­l­lä, mut­ta vähän liioit­telua on väit­tää että 2–3,5 MW äkilli­nen kuor­man lisäys olisi sähköverkolle jokin onge­ma kun päivit­täin suun­nilleen samal­la het­kel­lä 23:00 paikkeil­la kytkey­tyy päälle satak­er­tainen kuor­ma lämminvesivaraajia.

  19. Tuos­ta Karhusaaren ja Koivusaaren eteläpuolis­es­ta alueesta. Siel­lä on vain Hanasaari, ja NJKn pur­sisa­ta­ma. Ellei ne kahjot suun­nitel­mat rak­en­taa uut­ta maa­ta Koivusaa­reen edelleen elä.

    Kun tääl­lä Munkkiniemessä asuste­len, ja lähin­nä Medi­he­li ja Rajavar­tios­ton hyrrät aika ajoin yli joskus hyvinkin mata­lal­la lentävät, en voi kuin ihme­tel­lä ketä nuo häiritsevät?

    Jos nyt jostain sel­l­aiselta alueelta, mis­sä asu­tus­ta ei ole, eikä tule paikkana voisi olla vaik­ka Maali­iken­nekeskuk­sen alue. Eikä siinä kaupun­gin ylilen­to ongel­mak­si muo­dos­tu. STAR­it ja SID­it kuntoon.

  20. Ei kai olisi kauheasti tolkkua lait­taa helikopterikent­tää Helsin­ki-Van­taalle, saman tien­hän voisi lentää halvem­mal­la lentokoneel­la. Eikö helikopterin idea ole nimeno­maan tar­jo­ta nopeam­paa ja suorem­paa keskus­tas­ta-keskus­taan ‑reit­tiä mak­sukyky­isille? Äkkiseltään tosi­aan luulisi Helsingistä löy­tyvän meluisia val­taväylien laita­mai­ta helikopteriken­tik­si ilman enem­pää meren täyttöä.

  21. “Kun tääl­lä Munkkiniemessä asuste­len, ja lähin­nä Medi­he­li ja Rajavar­tios­ton hyrrät aika ajoin yli joskus hyvinkin mata­lal­la lentävät, en voi kuin ihme­tel­lä ketä nuo häiritsevät?”

    Pysyvä melu aiheutuu maas­sa, ei ilmas­sa. Häir­it­sevyys on help­po ymmärtää ken­tän laidal­la vaik­ka Copter­li­nen Augu­s­tat hil­jaisia ovatkin. Melukar­tat löy­tyvät osayleiskaa­van selostuk­ses­ta sivul­ta 29, ja ne on ainakin tilat­tu oikeille konetyypeille.

  22. Melukar­tat löy­tyvät osayleiskaa­van selostuk­ses­ta sivul­ta 29, ja ne on ainakin tilat­tu oikeille konetyypeille.

    Ei voi vält­tää aja­tus­ta, että alue on kaavoitet­tu kopteriken­tän ja laivalai­turin ehdoil­la. Kaavoitus taitaa aika pitkälle men­nä sen mukaan, mil­laisia ideoita tai fix-ideoita kaavoitusvirkamiehen päähän juo­lah­taa, ei juurikaan Osmon peräänku­u­lut­ta­man ana­lyyt­tis­es­ti. Vielä se, että kaavoitus­päätösten rahalli­nen arvo on kansan­taloudel­lis­es­tikin erit­täin suuri. Jos Helsinki­in seu­raavien vuosien aikana kaavoite­taan tehokku­udel­la 1 tai tehokku­udel­la 3, vaik­ka hin­ta­jous­toa olisi, ero raken­nu­soikeu­den arvos­sa on huo­mat­ta­va. Ja tämä arvo johtuu siitä, että ihmiset halu­aisi­vat asua keskite­t­ym­min, mut­ta ovat pakote­tut muut­ta­maan kauem­mas ja kulke­maan töi­hin pitkät matkat. Sil­lä ei ole oikeas­t­aan niin paljon merk­i­tys­tä, matkuste­taanko henkilöau­tol­la, bus­sil­la tai junalla.

  23. Her­ne­saaren yleiskaavaa arvioitaes­sa pitää muis­taa, että kyse ei ole ase­makaavas­ta, ja suun­nitel­mat siis tarken­tu­vat vielä.

    Suun­nitel­man poh­jak­si (siltä ainakin näyt­tää) on valit­tu lähin­nä se ide­alu­on­nok­sista, joka vaikut­ti alun­perinkin toteut­tamiskelpoisim­mal­ta ja paikkaan sopivim­mal­ta (Antti­la & co). Ehkä tähän paikkaan, Eiran viereen ja meren­ran­nalle sopi­ikin parhait­en suh­teel­lisen klassi­nen kaavoitustapa. Vielä huonom­min­han revit­te­ly sopii Eteläsa­ta­man arvokkaaseen miljööseen, mut­ta Kalasa­ta­mas­sa tai varsinkin Pasi­las­sa sitä ehkä pitääkin harrastaa.

    Joku lie­nee poht­in­ut asi­aa jos­sain ja pää­tynyt siihen, että täl­lainen määrä lisäa­su­tus­ta sopii tähän paikkaan. Minus­ta on tässäkin yhtey­dessä paikallaan kysyä, pitääkö Helsinkiä vält­tämät­tä laa­jen­taa Har­ma­jan eikä Kehäkol­mosen suun­taan: eikö Helsin­gin keskus­tan liiken­neti­lanne ole jo nyt riit­tävän vaikea? Eikä tilanne parane siitä, että raken­netaan talo­ja mut­ta ei liikku­miseen tarvit­tavia väyliä. Minus­ta Helsin­gin pitäisi uno­htaa Espoo, Nur­mi­järvi ja Sipoo ja kohdis­taa kaik­ki voimat Van­taan suun­taan, tavoit­teena pohjoiseen laa­jen­tu­va kun­nolli­nen pieni suurkaupunki.

    Liiken­nesu­un­nit­telus­sa on päädyt­ty raitio­vau­nun viemiseen Bule­vardin kaut­ta keskus­taan, vaik­ka alun perin Bule­vardin lop­ullis­es­ta tukkeu­tu­mis­es­ta olti­in huolestunei­ta ja reiti­tys­tä Tehtaankadun kaut­ta harkit­ti­in. Mut­ta mihin HKL:n kaavailut trol­likoista unohtuivat? 

    Her­ne­saares­ta kul­kee täl­lä het­kel­lä 2 bus­sil­in­jaa, joiden viimeistä kilo­metriä on hie­man vaikeaa mieltää aiheel­lisek­si tässä tilanteessa. Kun Her­ne­saari on raken­net­tu, niille olisi hyvinkin tarvet­ta, mut­ta suun­nitel­mas­sa niitä ei näy. Eteläis­ten kaupungi­nosien bus­sili­iken­ney­hteyk­siä on jo tähänkin men­nessä huonon­net­tu (lin­ja 17) ja suun­taus näyt­tää jatkuvan.

    Kaupun­gin uuden pyörä­su­un­nit­telupomon lin­jaus on, että pyöräti­et ovat osa ajo­rataa. Havain­neku­van mukaan tämä lin­jaus ei näytä ainakaan tässä yhtey­dessä men­neen per­ille, kuten olisi mitä toivottavinta.

    Tämä on var­maan toivea­jat­telua suun­nit­telun tässä vai­heessa, mut­ta edelleenkin olen sitä mieltä, että kaupun­ki olisi voin­ut tin­kiä rak­en­tamis­tavoit­teis­taan kär­jen osalta. Kokon­ais­tavoit­teista ei ehkä vält­tämät­tä olisi paljonkaan tarvin­nut tin­kiä korot­ta­mal­la raken­nusko­rkeut­ta ensim­mäi­sis­sä viidessä neliöko­rt­telis­sa ja sulke­mal­la myös kort­telial­taat raken­nuksin meren suuntaan.

    Minus­ta edel­lä ole­vat ratkaisut paran­taisi­vat kort­telip­i­ho­jen käytet­tävyyt­tä näin tuulises­sa paikas­sa ja kort­telial­taat voisi­vat olla vieläkin mie­lenki­in­toisem­pi suun­nit­teluele­ment­ti kokon­aan raken­nusten ympäröiminä.

    Jos jokin osa kaavas­ta kaipaa uudelleen miet­timistä niin pääkatu ja sen var­rel­la ole­vat kort­telit. Pääväylä ei var­maankaan ole se kaikkein tärkein suun­nit­telukri­teeri täl­lä alueel­la, mut­ta ankean ensi­vaikutel­man se alueelle saa­pu­valle antaa. Viisi ahdas­ta ja toisi­aan muis­tut­tavaa pihaa kort­telia kohden (yhteen­sä siis kymme­nen) ovat jo asukkaankin kannal­ta liikaa.

    Her­ne­saaren lähel­lä on kak­sikin selkeää osa-aluet­ta, joi­hin sitä tekee mieli ver­ra­ta. Minus­ta Jätkäsaares­ta, lähin­nä selkei­den näkymien puuttues­sa ja kaare­vien pääväylien­sä ansios­ta, on tulos­sa vaikealukuinen. Kun vier­essä on niinkin onnis­tunut kaavalli­nen kokon­aisu­us kuin Ruo­ho­lahti, yksinker­tai­sine kort­te­limuo­toi­neen ja jän­nit­tävine aukio­som­mitelm­i­neen, Jätkäsaaren puut­teet käyvät aina vain ilmeisimmiksi.

    Her­ne­saari väistää Jätkäsaaren pahim­mat karikot, mut­ta ei siitä täl­laise­naan Ruo­ho­lah­denkaan veroinen tule. Kun olemme näh­neet kil­pailu- ja viras­tove­toisen kaava­su­un­nit­telun tulok­set näin rin­nakkain (Ruo­ho­lah­den poh­jana on voit­tanut kil­pailue­hdo­tus), eikö olisi parem­pi, että kaupun­gin arvokkaim­mista alueista jär­jestet­täisi­in aina suunnittelukilpailu?

    Her­ne­saaren kär­jen suun­nit­telua on sanel­lut paljolti helikopterikent­tä, jota ei saa rak­en­taa 500 metriä lähem­mäk­si asuin­raken­nuk­sia. Ehdot­tamil­lani muu­tok­sil­la mui­hin kort­telei­hin, kärkeä ei olisi tarvet­ta viedä aivan niin ulos kuin tämän­hetkisessä suun­nitel­mas­sa. Ehkä kokon­aisu­us sil­loin sopisi ole­mas­sa ole­vaan mer­i­maise­maan vielä parem­min kuin tämä nykyinen.

    Kär­jen pur­sisa­tamia pidän paremp­ina kuin aikaisem­pia ver­sioi­ta, mut­ta hie­man ihmette­len, jos asiano­saiset pur­siseu­rat eivät ole huo­mautelleet satamille varat­tu­jen maa-aluei­den riit­tämät­tömyy­destä; ainakin minus­ta ne tun­tu­vat toiv­ot­toman alimitoitetuilta.

  24. Antti: “Eli­na, juurikin noin. Nyky­isin laivo­jen diesel­gen­er­aat­torit tekevät laivasähkön, ja moot­tor­ei­den jäähdy­tyvesil­lä läm­mitetään laivaa.”

    Tarkoit­tanet kuitenkin minua?

    spot­tu: “vähän liioit­telua on väit­tää että 2–3,5 MW äkilli­nen kuor­man lisäys olisi sähköverkolle jokin ongelma”

    Tämä lie­nee tot­ta. Pen­dolinonkin mak­simite­ho on jo 4 MW, ja eiköhän se sen koko tehon aina höräytä käyt­töön Tikkuri­lan pohjois­puolel­la kiihdyttäessä.

  25. Gryn­deriv­e­toisen kaupunki­rak­en­tamisen tulok­sil­la pelotel­laan aina, mut­ta ei nykyi­nen käytän­tökään ongel­ma­ton ole. Kaa­van laati­ja suun­nit­telee näke­myk­sen­sä mukaista ympäristöä, mut­ta kun raken­nut­ta­ja opti­moi kaa­van mukaisen raken­nu­soikeu­den mah­dol­lisim­man tuot­tavasti, lop­putu­los voi olla ihan muu­ta. Raken­nut­ta­ja sinän­sä toimii ratio­naalis­es­ti annet­tu­jen ehto­jen sisäl­lä. Kaavoit­ta­jan tehtävää han­kaloit­taa sekin, että kaa­van laa­timis­es­ta toteu­tuk­seen kuluu pitkä aika, jol­loin tarpeet ja näke­myk­set ovat muuttuneet.

    Ongel­maa on ratkot­tu niin, että norme­ja ja määräyk­siä on lisät­ty, kaa­va määrää esim. talon korkeu­den, värin ja mate­ri­aalit ja käyt­tö­tarkoituk­set. “Mitä siitä tulisi, jos raken­nut­ta­ja saisi tehdä mitä halu­aa” (eli mille ajat­telee ole­van kysyn­tää)? Vai­h­toe­htoinen tapa olisi tehdä kaavoista entistä jous­tavampia, mut­ta tehdä raken­nuslu­pa­pros­es­sista neu­vot­telupo­h­jaisem­pi (näin jois­sain mais­sa toim­i­taan). Eli rak­enut­ta­ja voi ehdot­taa jotain, vaik­ka 100-ker­roksista pil­ven­pi­irtäjää, sit­ten neu­votel­laan mil­lä ehdoil­la tämä voitaisi­in toteut­taa (vähen­netään ker­roksia tai siir­retään tont­ti kauem­mas his­to­ri­al­lis­es­ta keskus­tas­ta, jota halu­taan suo­jel­la tms.) Nykyi­nen jär­jestelmähän on, että jos suun­nitel­ma on kaa­van ja lakien mukainen, oikeudessa lupa heltiää vaik­ka lupavi­ra­nomaiset hang­oit­telisi­vat vastaan.

    Kyl­lä kai nyky­lain­säädän­nöl­läkin kaavamääräyk­set voitaisi­in sor­va­ta niin, että uuden­lainen menet­te­ly­ta­pa olisi mah­dolli­nen? Her­ne­saares­ta voisi tehdä kokeilualueen.

  26. Jos halu­taan tehokku­us x, muu­ta­mal­la 40-ker­roksisel­la con­dol­la saa vai­h­tokau­pan, jos­sa muu raken­nus­mas­sa voi olla vähän mata­lam­paa. Esimerkik­si Laut­tasaaren puu­tarhamaisu­us tulee paljolti siitä että talot eivät nouse pui­ta korkeam­malle. Pari ker­rosta lisää ja se olisi menetetty.

    Minkä profi­ilin pari tor­nia pilaa? Tietenkään keskus­taan ei pidä lähteä rak­en­ta­maan nyky­isiä räys­täitä hie­man korkeam­paa, mut­ta mitä vikaa on maamerkeis­sä keskus­tan ulkopuolella.

    Siro torni ei juuri edes tuo­ta varjoalueita.

  27. Ville, samaan hen­gen­ve­toon voitaisi­in kaupungis­sa ottaa kaupungi­nosien wik­isu­un­nit­telu kokeilukäyt­töön. Ideana siis se, että laite­taan 4–5 joukkoa taval­lisia ihmisiä alueen kimp­pu­un, kukin oma­l­la isol­la pöytäkar­tal­la, legopa­likoil­la ja muo­vailu­va­hal­la (yms). Lyhyt aika alueen som­mit­telua ja sit­ten vai­hde­taan ringis­sä seu­raa­van porukan alueeseen, jon­ka kanssa jatke­taan työtä. 

    Ideaa esitelti­in viime vuo­den Megapo­lik­ses­sa ja sil­lä on kuulem­ma saatu varsin hyvän oloisia kokon­aisuuk­sia (jot­ka toki täy­tyy vielä tämän jäl­keen työstää kaik­il­ta osil­taan kuntoon).

  28. Ville: “… kaavoista entistä jous­tavampia, mut­ta tehdä raken­nuslu­pa­pros­es­sista neuvottelupohjaisempi…”

    Kun raken­netaan kaupunki­maista keskus­taa, jous­to voidaan tehdä myös van­hal­la, hyväk­sikoe­tul­la taval­la. Kaa­va määrää räys­täsko­rkeu­den ja ruu­tukaa­van. Ton­tin omis­ta­ja rak­en­taa saa­maansa laatikkoon mitä sit­ten rak­en­taakin. Täl­lä taval­la parhaat asuin ja toimis­toalueet ovat syntyneet.

    Heikkous tavas­sa aikoinaan on ollut kun­nal­lis­tekni­ikan vetämi­nen katu­ja pitkin, jol­loin ne ovat ensim­mäisen parinkymme­nen vuo­den jäl­keen aina auki. Yhteiskun­nan kehi­tys on lisäk­si vähitellen aiheut­tanut parkkipaikkapulman.

    Parkkipaikka­pul­ma on oma lukun­sa ja jos joku on niin tyh­mä, että ostaa asun­non ilman auto­tal­liosaket­ta, on se hänen ongel­mansa. Rak­en­ta­ja voi ratkaista ongel­man edullis­es­ti rak­en­ta­mal­la pihan täy­teen paikko­ja ja nos­ta­mal­la oleskelupi­han niiden katolle, jos halua on eivätkä kaa­vat haittaa.

    Kun­nal­lis­tekni­ik­ka voidaan tun­neloi­da kaavaan kaupun­gin kannal­ta edullis­es­ti, jos halu­taan. Kukin rak­en­ta­ja on vas­tu­us­sa omas­ta pätkästään. Kaupungille jää vain puis­tot ja katu­jen alitukset.

  29. “Minus­ta on tässäkin yhtey­dessä paikallaan kysyä, pitääkö Helsinkiä vält­tämät­tä laa­jen­taa Har­ma­jan eikä Kehäkol­mosen suun­taan: eikö Helsin­gin keskus­tan liiken­neti­lanne ole jo nyt riit­tävän vaikea? Eikä tilanne parane siitä, että raken­netaan talo­ja mut­ta ei liikku­miseen tarvit­tavia väyliä.”

    Asun­to­jen hin­tata­sos­ta päätellen kan­takaupun­ki on se mitä halu­taan lisää, ja kun se on kohtu­ullisen hel­posti mah­dol­lista, en ymmär­rä mik­si mah­dol­lisu­us pitäisi jät­tää käyttämättä.

    Jos ajatel­laan kan­takaupun­ki asuinalueena eikä pelkkänä sijainti­na, herää kysymys mik­si sitä laa­jen­netaan nyt niin vähän, eli parin kort­telin ver­ran Her­ne­saaren itälaidas­ta län­teen eli siihen ankeaan pääkatu­un saak­ka. Lop­pu on toimis­toa ja erinäisiä teknisiä aluei­ta. On vaikea ymmärtää mik­si Her­ne­saa­reen kaavail­laan niin paljon työ­paik­ka- ja palveluk­er­rosalaa (80000 k‑m2) samanaikaises­ti kun muual­la kan­takaupungis­sa, lähim­mil­lään Telakkakadun ja Munkkisaarenkadun kul­mas­sa muute­taan toimis­totilo­ja asuinkäyttöön. 

    Kos­ka kyseessä on puss­in­perä, liiken­nejär­jeste­lyjä pitäisi suun­nitel­la toisin kuin nyt on on tehty rak­en­ta­mal­la yksi­ty­isautove­toinen alue jon­ka liiken­nevir­rat pulaute­taan ole­mas­saol­e­vaan katuverkkoon. 

    Yksi­ty­isautove­toisu­ud­es­ta ei päästä eroon niin pitkään kun joukkoli­iken­teen suun­nit­telukri­teerei­hin ei sisäl­lytetä saman­laista asi­akaslähtöisyyt­tä kuin yksi­ty­isautoilus­sa on ollut kaut­ta lin­jan jo vuosikym­meniä. Her­ne­saa­reen muut­ta­nee aikanaan ihmisiä joille auton­pito on taloudel­lis­es­ti mah­dol­lista, vaik­ka autopaikan hin­ta­lap­pu olisikin se 30000 euroa, ja työ­matkan kulku­muodon valin­nan kri­teer­inä on mukavu­us ja lisään­tynyt vapaa-aika. Jos näille asukkaille ei tar­jo­ta autoilulle järkevää vai­h­toe­htoa, on vai­h­toe­hto joko hyväksyä lisään­tyvä yksi­ty­isautoli­ikenne tai vali­ta alueelle niin köy­hiä asukkai­ta joil­la ei autoon ole varaa. Sil­loin kan­nat­taisi tietysti rak­en­taa uusi tiivis Mer­i­ha­ka, kos­ka köy­hillä ei varaa valit­taa myöskään esteet­ti­sistä arvoista.

    Osayleiskaavae­hdo­tuk­ses­sa Her­ne­saaren liiken­nejär­jeste­lyt näyt­tävät nyt opti­moidun siihen että alueelta pääsee autol­la mah­dol­lisim­man nopeasti ulos, eli ruuh­ka-aikaan jonot­ta­maan Telakkakadulle.

  30. spot­tun kysymys tuos­ta toim­i­ti­la­rak­en­tamis­es­ta on kyl­lä aiheelli­nen. Asi­aa ei yhtään auta se että KSV las­kee väärin: keskiar­vona 20 neliötä per työ­paik­ka saat­taa pitää paikkansa, mut­ta uusis­sa toimis­tois­sa se voi olla alle 10. Yri­tyk­set on tehostanut toim­i­ti­lan käyt­töä ja arkkite­hdit ei oikein pysy mukana. Tosin nyt tren­di on taas ilmeis­es­ti pois avo­toimis­toista joka saat­taa hie­man nos­taa tilan­tarvet­ta. Eli tuo 80 000 km² voi olla 8 000 työ­paikkaa… Ei sinän­sä että lisä­työ­paikat kan­takaupungis­sa olisi huono asia, päin­vas­toin, mut­tei vält­tämät­tä juuri tuos­sa nurkassa.

  31. tpyy­lu­o­ma: “…tuo 80 000 km² voi olla 8 000 työ­paikkaa… Ei sinän­sä että lisä­työ­paikat kan­takaupungis­sa olisi huono asia, päinvastoin…”

    Peri­aatt­teessa keskikaupun­gin työ­paikat ovat hyvä asia. Ihan tuo­hon tehokku­u­teen en usko, kos­ka se tarkoit­taisi perus toimis­to­ja ilman mitään oheis­tilo­ja. Ne menevät nykyään “kemi­järvelle”, jos­sa on halvem­paa työvoimaa.

    Haaste muo­dos­tuu siitä, että euroop­palaisit­tain nor­maalin pend­laus­li­iken­teen toinen pää puut­tuu. Nykyisel­lä yhdyskun­tarak­en­teel­la ain­oat järkevät liiken­nemuodot pääkaupunkiseudul­la ovat henkilöau­to ja polkupyörä.

    Kan­nat­taa ajaa junal­la ker­ran Kirkkon­um­melle, niin ymmärtää ongel­man. Vain Grani on euroop­palaisit­tain kelvolli­nen keskit­tymä. Muut mah­dol­lisu­udet on radan var­rel­la tyrit­ty taval­la tai toisel­la. Ei ole pikkukaupunke­ja, joista nuo 8 000 ihmistä voisi­vat pend­la­ta Helsinki­in junalla.

    Espoon keskuk­ses­ta (on sekin nimi slum­mille) kaupunki­in päin on muut ase­mat Lep­pä­vaaraa (varauksin) ja Gra­nia luku­unot­ta­mat­ta jo menetet­ty huonol­la suun­nit­telul­la. Nyt pitää pelas­taa se, mikä on pelastet­tavis­sa. Seu­raavak­si Luo­mas­ta, Mankista ja Masalas­ta itsenäiset kun­nat, joille kun­nolli­nen kaava:
    — 10 000 ihmistä,
    — pien­taloi­hin ja
    — käve­lyetäisyy­delle asemasta.

    1. Espoos­sa on ollut peri­aat­teena kai­h­taa kaavoitus­ta, joka voisi johtaa julkisen liiken­teen käyt­töön, jot­tei kun­taan muut­taisi ihmisiä, joil­la ei ole varaa autoon. Se, että kaavoit­ta­ja on kaikin tavoin vält­tänyt ase­man seu­tu­ja, on suo­ras­taan silmi­in­pistävää, Mank­ki nyt esimerkik­si, joka olisi paljon lähempänä kuin kaavail­tu rataverkon ulot­tumat­tomi­in sijoit­tu­va Hista. Suurpel­lon alue sijoitet­ti­in pääradan ja metron väli­in tur­val­lisen kauas molemmista. 

      Toisin on pääradan var­rel­la. Pasi­la, Oulunkylä, Mal­mi, Puis­to­la, Tikkuri­la, Koivukylä, Kor­so, Ker­a­va, Jär­ven­pää. Vain yksi on joukos­ta pois­sa, Ker­a­van ja Jär­ven­pään välistä puut­tuu Ristinum­men 30 000 asukkaan kaupun­ki — mut­ta alue kuu­luukin Tuusulalle.

  32. “Peri­aat­teessa keskikaupun­gin työ­paikat ovat hyvä asia.”

    Yri­tyk­set sijoit­tuvat minne katso­vat tarkoituk­sen­mukaisek­si, viimeisim­män ei-niin-tieteel­lisen Catel­lan raportin mukaan vajaakäyt­tö väheni Q2/2009 vain Län­siväylän vaiku­tusalueel­la (Ruo­ho­lahti, Keilanie­mi, län­ti­nen Länsiväylä). 

    Itse pidän Keilanie­mi-Otanie­mi ‑aluet­ta aika lail­la opti­maalise­na työ­paik­ka-alueena, suuri tiheys ja jatkos­sa raskas­raide kilowattitunnin/matkustaja päässä Helsin­gin keskus­tas­ta. Alueen nykyiset suuret parkkipaikat kan­nat­taa ajatel­la tilava­rauksi­na. Puh­das työ­paik­ka-alue mah­dol­lis­taa asuinalueeseen ver­rat­tuna pos­ket­toman tihey­den kos­ka valo ja tuulisu­us ei ole saman­lainen ongelma. 

    Täl­lä het­kel­lä Espoo-Helsin­ki ‑pen­delöin­tisuhde on 2:1, eli jokaista Espoos­sa työssäväyvää helsinkiläistä kohden kak­si espoolaista käy töis­sä Helsingis­sä. Vuon­na 1970 suhde oli 5,6 (lähde). On vain ajan kysymys kun suhde kään­tyy toisin päin, ja tätä on turha yrit­tää keinotekois­es­ti jar­rut­taa. Asun­not kan­takaupungis­sa, työ­paik­ka-alueet sen ulkop­uolel­la on kestävä ratkaisu johon markki­nat muutenkin ohjaavat.

    Noin silmämääräis­es­ti, eteläiseen kan­takaupunki­in jäävät viras­to­jen ohel­la B2C (yri­tyk­seltä kulut­ta­jalle) ‑palvelu­jen lisäk­si vain ne yri­tyk­set joil­la siihen on mah­dol­lisu­us, ts. pienet asiantun­ti­jayri­tyk­set. Näille kaikille on omi­naista etteivät ne tarvitse dedikoitua toimis­torak­en­tamista, ihan nor­maali asuin­huoneis­to riit­tää kun­han huoneti­la on sen ver­ran korkea että se mah­dol­lis­taa ylimääräisen valais­tus- iv- yms tekni­ikan sijoit­tamisen kattoon.

  33. Pyöränie­mi, 10 neliötä työn­tek­i­jä on ihan nor­maali mitoi­tus vaik­ka IT-fir­malle. Avo­toimis­tossa työpiste on viitisen neliötä tai alle. Ehkä yksi neu­vot­teluhuone (20 m²) per kymme­nen työn­tek­i­jää. Ves­sat, keit­tiö, aula, tms. vielä kau­pan päälle, niin ei tuo edelleenkään mene yli 10 neliön per työntekijä.

    Lisäk­si yksi yleistyvä käytän­tö on että henkilöko­htaisia työpis­tei­ta ei ole, mikä tarkoit­taa käytän­nössä isom­mas­sa fir­mas­sa ehkä noin kol­mannes vähem­män työpis­teitä kuin työn­tek­i­jöitä, riip­puu ihan tapauk­ses­ta. Jois­sain yrityksissä/osastoissa taas on men­ty siihen että on vain yksi iso pöytä jon­ka ympäril­lä tehdään töitä. Ja niin edelleen. Toim­i­ti­la on tyyp­il­lis­es­ti palkko­jen jäl­keen isoin kus­tan­nuserä, varsinkin hyvil­lä paikoil­la kuten Helsin­gin keskus­ta, ja sitä käytetään yhä tehokkaammin.

    Jos­sain Kemi­järvel­lä tila on hal­paa ja tyyp­illi­nen elinkeino­toim­inta ei ole jonkin­laisia asiantuntijapalveluja.

  34. Spot­tu, mie­lenki­in­toinen rap­pari, kiitos linkistä. Tietenkin jos kat­soo niitä varsi­naisia käyt­töastei­ta, niin tilanne näyt­tää aika eril­laiselta kuin noiden muu­tosten mukaan. Etelä-Espoo on var­masti ihan houkut­tel­e­va sijain­ti jatkos­sakin, mut­ta sen houkut­tele­vu­ut­ta kyl­lä vähen­tää se että kaupunki­rakenne lev­iää pohjoiseen ja itään, metro tai ei niin sen saavutet­tavu­us niistä suun­nista ei ole kovin hyvä. Sama tois­in­päin kos­kee Aviapolista.

    Jos pitäisi veika­ta voit­ta­jaa toimis­toalueek­si niin pistäisin rahat Kes­ki-Pasi­lalle. Sijain­ti on vaan henkilöli­iken­nel­o­gis­tis­es­ti niin hyvä. Ris­ki on siinä että uud­is­rak­en­tamisel­lakaan ei päästä har­maa­betonivi­ras­tom­ais­es­ta ilmeestä. 

    Tähänkin aut­taisi se että siitä tehtäisi­in ihan oikeaa kaupunkia. Koke­mus­po­h­jais­es­ti, lasitorni jos­sain kehä­tien var­rel­la ei ole houkut­tel­e­va paik­ka käy­dä töis­sä. En näe mitään syytä jäljitel­lä niitä keskel­lä Helsinkiä.

  35. Osmo: “…puut­tuu Ristinum­men 30 000 asukkaan kaupun­ki – mut­ta alue kuu­luukin Tuusulalle…”

    Osmo on oike­as­sa. Sen sijaan, että puuhastel­laan muu­ta­man sadan tai tuhan­nen asukkaan kun­tien liitok­sia, jot­ka tapah­tu­vat automaat­tis­es­ti kun turhat tuet pois­te­taan, pitää keskit­tyä suurem­pi­en kun­tien jakamiseen kehit­tyviksi yksiköiksi.

    Sen sijaan että keskisel­lä Uudel­la­maal­la ollaan puuhastele­mas­sa kun­tali­itos­ta, jos­ta muo­dos­tuu täysin elinkelvo­ton moni­taa­ja­mainen rypäs, pitää kun­nat jakaa toimiviksi yksiköik­si. Ristinum­men kun­ta on ihan hyvä työn­i­mi uudelle kaupungille. Samoin nuo neljä mainit­se­maani asemanseutua.

    Spot­tu voisi ajatel­la tuon toisinkin päin. Kan­takaupun­ki on vih­doin lev­iämässä. Tosin Otaniemen suun­ta on ongel­malli­nen, kos­ka yri­tyk­set kil­pail­e­vat Aal­toyliopis­ton kanssa samoista ton­teista. Tämä voi johtaa nopeasti siihen, että koko yliopis­to on järkevää siirtää uudelle cam­pusalueelle johonkin kauemmas.

    Tpyy­lu­o­ma on oike­as­sa noil­la lasku­pe­rusteil­la. Toisaal­ta tele­op­er­aat­tor­ei­den bulkkipalvelu­ja­han on siir­ret­ty juuri mm. Kemi­järvelle hal­van työvoiman perässä.

  36. Visa Hieta­lahti: “Liiken­nesu­un­nit­telus­sa on päädyt­ty raitio­vau­nun viemiseen Bule­vardin kaut­ta keskus­taan, vaik­ka alun perin Bule­vardin lop­ullis­es­ta tukkeu­tu­mis­es­ta olti­in huolestunei­ta ja reiti­tys­tä Tehtaankadun kaut­ta harkit­ti­in. Mut­ta mihin HKL:n kaavailut trol­likoista unohtuivat?”

    Miten tukkeu­tu­misongel­maan muka aut­taisi, jos isom­mat raitio­vaunut kor­vat­taisi­in pienem­mil­lä bus­seil­la? Johd­in­au­to on bus­si eikä muuk­si muu­tu. Vain raitio­vaunul­la voidaan kap­a­siteet­tia nos­taa ja vält­tää tukkeutumisongelmat.

    Eikä Bule­var­dia mil­lään voi­da saa­da kolmel­la ratikkalin­jal­la tukkoon, kun Kai­vokatukin vetää kevyesti neljä. Ja helpoin ratkaisuhan olisi estää henkilöau­to­jen läpi­a­jo. Niille­hän on jo molem­min puolin kadut sitä varten.

    Toiv­ot­tavasti trol­likat kan­takaupunki­in uno­hde­taankin. Ne eivät ole yhtään niin hyviä kuin HKL:n huonos­ti tehty selvi­tys antaisi ymmärtää. Bus­sikadun ylläpi­to on vähän kalli­im­paa kuin ratikkaradan (kun se vain ymmär­retään laskea kuluk­si), johd­in­au­tot tarvit­se­vat varikkoti­laa ihan yhtä paljon kuin ratikatkin ja ovat ihan yhtä pieniä kuin diesel­bus­sitkin. Ne saadaan toki näyt­tämään kan­nat­taval­ta, jos eletään siinä uskos­sa, että ne voisi­vat ajaa nopeam­min. Mut­ta ei trol­lik­ka samas­sa liiken­neym­päristössä ole yhtään ratikkaa nopeampi.

    “Eteläis­ten kaupungi­nosien bus­sili­iken­ney­hteyk­siä on jo tähänkin men­nessä huonon­net­tu (lin­ja 17) ja suun­taus näyt­tää jatkuvan.”

    Onnek­si 9 toden­näköis­es­ti sinne koh­ta jatke­taan, kuten alun perin oli tarkoi­tuskin. Jos sen suo­sio jatkuu samana kuin muul­la lin­jan osal­la, se kerää Ullan­lin­nas­takin kak­si ker­taa enem­män matkus­ta­jia kuin 17 aikanaan.

  37. EA: “…Eikä Bule­var­dia mil­lään voi­da saa­da kolmel­la ratikkalin­jal­la tukkoon, kun Kai­vokatukin vetää kevyesti neljä…”

    Mut­ta muu­ta­mal­la bus­sil­la saadaan kyl­lä katu kuin katu tukkoon 🙁 Kenen älyn­väläys oli Seu­rahuoneen ja Sokok­sen väli­nen jär­jeste­ly? Ei keskus­tas­sa tarvi­ta busse­ja, siel­lä on raitiovaunuja.

    Keskus­tatun­neli aut­taa tässäkin, kun bus­sil­in­jat saadaan pois osit­tain pois kaduil­ta häir­it­semästä liiken­net­tä. Kun­han se rak­en­tamis­päätös nyt vaan saadaan aikaiseksi 😉

  38. Visa Hieta­lahti: “Joku lie­nee poht­in­ut asi­aa jos­sain ja pää­tynyt siihen, että täl­lainen määrä lisäa­su­tus­ta sopii tähän paikkaan.”

    Tämä on epäolen­naisen sat­un­nainen huomio, mut­ta silmään tart­tui, että joku on poht­in­ut asi­aa. Kon­sult­ti­selvi­tys­ten kohdal­la kyl­lä maini­taan, kuka ne on tehnyt, mut­ta virkami­estyön kohdal­la tek­i­jöi­den nim­iä ei kovin akti­ivis­es­ti tuo­da esi­in (ja sit­ten kun ne kaivaa esi­in — epäe­dus­ta­van otok­sen perus­teel­la tosin — palaut­teen anta­mi­nen on aika turhaa.) Tämä on omi­aan tekemään kaupunkisu­un­nit­telus­ta kasvot­toman ja ylhäältä annetun oloista. 

    Ja vielä lisää ohi aiheesta: tapasin takavu­osi­na pis­ara-tun­nelia suun­nitelleen liiken­nesu­un­nit­teli­jan. Tuli vah­vasti se vaikutel­ma, että suun­nit­teli­ja ja suun­nitel­ma oli uno­hdet­tu yksin omi­in oloi­hin­sa Senaat­in­torin var­res­sa ole­vaan työhuoneeseen, joka näyt­ti siltä, ettei 50 vuo­teen mitään ollut tapah­tunut. Onnek­si sit­tem­min muun muas­sa tämän blo­gin pitäjä on nos­tanut suun­nitel­man takaisin päivänvaloon.

  39. Tpyy­lu­o­ma­lle käyt­töasteista: Catel­lan raport­ti ei todel­lakaan ole mikään tieteelli­nen, esimerkik­si län­si-län­siväylältä näyt­tää kadon­neen 100000 m² edel­lis­es­tä raportista. Mut­ta — jos Keilaniemen 30000 m² lisäys Q4/08 jäl­keen pitää paikkansa, ja vajaatäyt­töaste on samal­la vielä laskenut se tarkoit­taa että melkein kaik­ki 30000 m² on men­nyt kau­pak­si keskel­lä syv­in­tä lamaa. Tämä indikoisi vah­vaa ja halut­tua aluet­ta, ja korkea absolu­ut­ti­nen vajaakäyt­töaste rak­en­ta­jien otta­maa etukenoa.

    “Etelä-Espoo on var­masti ihan houkut­tel­e­va sijain­ti jatkos­sakin, mut­ta sen houkut­tele­vu­ut­ta kyl­lä vähen­tää se että kaupunki­rakenne lev­iää pohjoiseen ja itään, metro tai ei niin sen saavutet­tavu­us niistä suun­nista ei ole kovin hyvä.”

    Etelä-Espoon saavutet­tavu­us Etelä- ja Län­si-Helsingistä on jatkos­sa eri­no­mainen, “van­has­ta” Itä-Helsingistä kohtu­ulli­nen, Pohjois-Helsin­gin yhtey­det riip­pu­vat raide­jok­erista ja pis­aras­ta. Kyl­lä minus­ta alueen työssäkäyviä kan­nat­taisi hyvinkin houkutel­la asumaan Helsingis­sä, vaik­ka Keilaniemen pohjois­puolelle ne Toron­to-tyyliset tor­nit ehkä tule­vatkin. Helsingis­sä nyt kuitenkin on paljon sel­l­aista jota Espoos­ta puuttuu.

  40. Pyöränie­mi, keskus­tatun­neli­in ei voisi bus­sil­la ajaa. Lisäk­si maanalaisel­la bus­sil­la ei tee juuri mitään kun pysäk­it on maan pinnalla.

    Spot­tu, vaikea ottaa kan­taa yhteen kaup­paan yhdelle kvart­ter­il­la, ei laskukausi sinän­sä kaup­po­ja vält­tämät­tä vähen­nä vaan las­kee hin­to­ja. Ei min­ul­la ole mitään Keilaniemeä vas­taan, ei se juuri sen syr­jem­pänä ole kuin Kalasa­ta­ma. Ylipään­sä vaan eril­liset toimis­toalueet tympii, vaik­ka Keilanie­mi on parem­mas­ta päästä. Lisäk­si, viimek­si kun menin sinne Pohjois-Helsingistä niin aikaa meni tun­ti tak­sil­la ja saman ver­ran toise­na päivänä julk­isil­la, eikä se metro tässä suh­teessa mitään muu­ta, Pis­ara + metro aut­taisi vähän kun vai­h­to olisi toimiva.

    En nyt oikein ymmär­rä mitä tarkoi­tat houkut­telul­la? Kroon­ista yli­tar­jon­taa toim­i­ti­las­ta kun kaupun­git halu­aa haalia työ­paikko­ja (mik­si?) ja arkkite­htien tapaa käyt­tää niitä meluesteinä motarin varressa?

  41. tpyy­lu­o­ma: “Pyöränie­mi, keskus­tatun­neli­in ei voisi bus­sil­la ajaa. Lisäk­si maanalaisel­la bus­sil­la ei tee juuri mitään kun pysäk­it on maan pinnalla…”

    Mik­si keskus­tatun­nelia ei voisi ajaa lin­ja-autol­la? Kun niin kallis han­ke toteutetaan, on sen palvelta­va kaikkia liiken­nemuo­to­ja. Tässä­ta­pauk­ses­sa spåria ja henkilöau­to­ja, joi­ta nykyiset bus­sil­in­jo­jen alut keskus­tas­sa eniten haittaavat. 😉

  42. “En nyt oikein ymmär­rä mitä tarkoi­tat houkut­telul­la? Kroon­ista yli­tar­jon­taa toim­i­ti­las­ta kun kaupun­git halu­aa haalia työ­paikko­ja (mik­si?) ja arkkite­htien tapaa käyt­tää niitä meluesteinä motarin varressa?”

    Houkut­telul­la asumaan tarkoi­tan että keski­tytään rak­en­ta­maan hyvää asumiseen ja työ­matkapen­delöin­ti­in opti­moitua kaupunkia toim­i­ti­lan ja asioin­tili­iken­teen sijaan, juurikin sik­si että toim­i­ti­las­ta on krooni­nen yli­tar­jon­ta. Tähän on Helsingis­sä ympäristökun­tia parem­mat edel­ly­tyk­set, kun taas hyvien veron­mak­sajien toim­i­ti­la-aluei­den suh­teen Espool­la on selkeä etulyöntiasema.

  43. Pyöränie­mi se suun­nitel­tu keskus­tatun­neli on tarkoitet­tu yksi­ty­isautoille, eli sinne ei voi ajaa rekalla tai bus­sil­la. Tai näin minä se olen ainakin ymmärtänyt. Kysymys lie­nee kus­tan­nuk­sista, raskas liikenne edel­lyt­täisi isom­paa tunnelia.

    Lisäk­si, mitä ihmeen järkeä vaik­ka lin­jan 66 viemisessä tun­neli­in olisi? Sinne pitäisi sit­ten rak­en­taa pysäk­it, niille hissit/liukuportaat, jne. Käve­ly­matkat piteni­sivät joten net­to­vaiku­tus mat­ka-aikaan olisi luul­tavasti negati­ivi­nen vaik­ka bussin kulku nopeu­tu­isikin. Meil­lä on jo joukkoli­iken­netun­neli, metro, pin­tali­ikenne on aivan eri palvelu.

  44. Houkut­telul­la asumaan tarkoi­tan että keski­tytään rak­en­ta­maan hyvää asumiseen ja työ­matkapen­delöin­ti­in opti­moitua kaupunkia toim­i­ti­lan ja asioin­tili­iken­teen sijaan, juurikin sik­si että toim­i­ti­las­ta on krooni­nen ylitarjonta.
    Käytän­nössä kai samaa mieltä asi­as­ta, eli tehdään ihan nor­maalia kaupunkia. Toki siihen kuu­luu toim­i­ti­laakin, mut­tei pääsään­töis­es­ti eril­lisiä toimistokortteleita.

    Tähän on Helsingis­sä ympäristökun­tia parem­mat edel­ly­tyk­set, kun taas hyvien veron­mak­sajien toim­i­ti­la-aluei­den suh­teen Espool­la on selkeä etulyöntiasema.
    Seudun jakaan­tu­mi­nen tulo­jen perus­teel­la, elinkeino­jen perus­teel­la, tms. on hyvin paljon hieno­jakoisem­paa kuin Etelä-Espoo kon­tra muut. Ja Etelä-Espoo on edeleen liiken­teel­lis­es­ti yhden­lainen puss­in­perä. Keilaniemessä on puolen­sa, kuten vaik­ka Ruo­ho­lahdessakin, mut­ta ei nyt vaik­ka joku Perkkaa ole mitenkään eri­tyisen houkut­tel­e­va sijain­ti yri­tyk­selle. Lisäk­si toim­i­ti­lan val­in­taan vaikut­taa hyvin mon­et tek­i­jät, usein tup­paa uno­h­tu­maan esimerkik­si se että uusille toimis­toille melkein mis­sä tahansa on tiet­ty osta­jakun­ta ihan vaan sen takia että niis­sä on hyvät tietoverkot, ilmas­toin­ti ja muun­telukelpoista avotilaa.

    70-luvun asuin­rak­en­tamista kiro­taan ja syys­täkin, mut­ta nuo nauhakont­torit on vielä surkeampia. Kaikkien muiden ongelmien ohel­la ne ovat matalia kapei­ta putkia joiden kaapeloin­ti, ilmas­toin­ti on työlästä ja kallista, ja muun­t­a­mi­nen asun­noik­si tai avokont­torik­si hyvin han­kalaa. Suosit­te­len räjäy­tyshoitoa, aloit­taa voi vaik­ka Pasi­lan viras­to­talosta, ja onhan niitä muu­ta­ma Hernesaaressakin.

  45. “Käytän­nössä kai samaa mieltä asi­as­ta, eli tehdään ihan nor­maalia kaupunkia.”

    No ei ainakaan epänor­maalia. Eril­liset toim­i­ti­la-alueet on ihan samaa logis­ti­ikkaperäistä kehi­tys­tä joka on ajanut ensin teol­lisu­u­den, sit­ten tukkukau­pan ja nyt­tem­min suuret toim­i­ti­lan tarvit­si­jat kan­takaupun­gin ulkop­uolelle. Alueen toimis­tot jäävät pien­imuo­toisille tieto­työkäsi­työläisille kuten arkkitehti‑, suunnittelu‑, lakiasiain‑, isännöitsijän‑, main­os- jne toimis­toille jot­ka mielel­lään sijoit­tuvat kivi­jalka­an tai ker­rostalo­jen alimpi­in ker­roksi­in. Eivät nämä käyt­täjät tarvitse tai halua eril­listä toimis­to­taloa vaan kolmimetriset huoneet, kun­non ilmas­toin­nin ja ovipuhelimen.

    “Seudun jakaan­tu­mi­nen tulo­jen perus­teel­la, elinkeino­jen perus­teel­la, tms. on hyvin paljon hieno­jakoisem­paa kuin Etelä-Espoo kon­tra muut.”

    Noin karkeasti: Alek­sil­ta Pohjoiselle Makasi­ininkadulle on val­takun­nan his­to­ri­alli­nen ykkösalue (imagomielessä), kakkos­alue syn­tyy Keilanie­mi-Otanie­mi-Spek­tri ‑välille kun Ruo­ho­lahti ei pääse laa­jen­e­maan eikä merkit­tävästi tiivistymään. Jos vielä Lep­pä­vaaraa pide­tään jonkin­laise­na työn­tek­i­jä-veron­mak­sa­jamielessä mie­lenki­in­toise­na keskit­tymänä, on näille kaikille yhteistä hyvät yhtey­det Helsingistä ja Helsingis­sä. Ulkoiset edel­ly­tyk­set sille että keskeisimpi­en toimis­tokeskit­tymien työvoima halu­aisi asua Helsin­gin puolel­la ovat siis ole­mas­sa, asuinaluei­den vaan täy­tyy olla vai­h­toe­htoina parem­pia kuin omakoti­ta­lo, far­mari­v­o­l­vo ja labradorin­nouta­ja jos­sain huitsinkuusessa.

  46. spot­tu, pitäisi var­maan kaivaa tilas­to­ja, mut­ta min­un mieliku­vani on että tyyp­il­lisessä yri­tyk­sessä esim. IT-alal­la on sata työn­tek­i­jää tai vähem­män, ja veikkaisin samaa muil­lakin asiantun­ti­ja-aloil­la. Ei tuom­moinen määrä nyt mitään omaa taloa tarvitse, ker­ros tai kak­si riittää.

  47. Point­ti­ni on oikeas­t­aan se että jos on yhtään seu­ran­nut Tapi­olan suu­ralueen ja Keilaniemen kehit­tämis­hankkei­ta, ymmärtää ettei tuon keskit­tymän kanssa pysty toimis­toalueena Suomes­sa kil­paile­maan mikään. Toim­i­ti­laskaalan toises­sa päässä dynami­it­ti tulee ole­maan ihan real­isti­nen ratkaisu.

    Alueen kehit­tymi­nen on hyvä asia, pääkaupunkiseudulle saadaan oma raskas­raiteen päässä ole­va Défence. Tiivis toimis­toalue on (Helsin­gin) keskus­tan suun­nas­ta kat­sot­tuna suo­ranaista eko­rak­en­tamista ver­rat­tuna käytän­töön jos­sa ripotel­laan toimis­to­talo­ja melu­valleik­si sinne tänne kehien ja sisään­tu­lotei­den var­relle paikkoi­hin joi­hin on käytän­nössä pakko men­nä autolla.

    Nyt jos vielä Pasi­laan suun­nitel­laan toimis­toaluekeskit­tymää, näyt­täy­tyy tämä Her­ne­saaren toimis­to­talo­hanke entistä kum­mallisem­mas­sa valossa.

  48. Point­ti­ni on oikeas­t­aan se että jos on yhtään seu­ran­nut Tapi­olan suu­ralueen ja Keilaniemen kehit­tämis­hankkei­ta, ymmärtää ettei tuon keskit­tymän kanssa pysty toimis­toalueena Suomes­sa kil­paile­maan mikään.

    Olen eri mieltä, ei sinän­sä että min­ul­la olisi asi­as­ta sen kum­mem­paa mielipi­det­tä. En löytänyt mitään selkeää ker­rosneliölukua, mut­ta suu­ru­us­lu­okkaa uudelle toimis­toti­lalle lie­nee 100 000 — 200 000 välil­lä, tuos­sa linkkaa­mas­sasi maini­taan Kehä I kat­tamisen osalta 90 000 km². Ei tuo nyt kuitenkaan niin hirveän paljon ole.

    Jos pitäisi rahaa pistää johonkin kiin­ni niin veikkaisin edelleen Kes­ki-Pasi­laa (n. 200 000 — 300 000 km² toim­i­ti­laa), liiken­teellses­ti sijain­ti on vaan niin eri­no­mainen. Esimerkik­si Pääradan var­res­ta kas­vav­il­ta asuinalueil­ta pääsee junal­la nopeasti ja vai­h­ta­mat­ta aivan työ­paikan viereen, ylipään­sä Pasi­laan pääsee melkein mis­tä tahansa seudul­ta puo­lessa tun­nis­sa, sekä autol­la että julkisilla.

    Veikkaan kuitenkin keskeisen työ­paikkakeskit­tymän pysyvän edelleen keskus­tas­sa. Asi­aa voi toki ajatel­la, ja mielestäni tulisi ajatel­la niin että kan­takaupun­ki levit­tyy län­teen Tapi­olan alueelle ja pohjoiseen Pasi­laan, mikä on hyvä jut­tu. KSV, Osmo, ja muut voisi­vat aut­taa asi­aa, esimerkik­si seu­raav­il­la hankkeilla:
    — Län­siväylän kattaminen/varteen rak­en­t­a­mi­nen Pohjois-Laut­tasaa­res­sa. Jotain vas­taavaa voisi miet­tiä myös esimerkik­si Nordenskjiöldinkadulla.
    — Pis­ara. Paran­taisi sekä Pasi­lan yhteyk­siä että met­ro­su­un­tien yhteyk­siä (toimi­va vai­h­to Hakaniemessä).
    — Pelkkä raskas­raideli­ikenne ei riitä, Raide­jok­eri ja sen jatkona poikit­tais­lin­ja Tapi­o­la — Otanie­mi — Munkkinie­mi — Pasi­la — Kalasa­ta­ma, kiitos.

  49. “En löytänyt mitään selkeää ker­rosneliölukua, mut­ta suu­ru­us­lu­okkaa uudelle toimis­toti­lalle lie­nee 100 000 – 200 000 välillä”

    Speku­laa­tio­ta ilman lähdet­tä, mut­ta en usko että jää tuo­hon huomioiden että Spek­tri laa­je­nee, Keilaniemeen tulee vähin­tään muu­ta­ma torni lisää, ja Niit­tykumpu­un (kuu­luu Tapi­olan suu­ralueeseen) raken­netaan vielä yksi toimis­toalue. Silmämääräis­es­ti alueel­la on tilaa vielä runsaasti.

    Yhtä kaik­ki, toim­i­ti­la­rak­en­tamisen suh­teen Tapi­olan suu­ralue on saman­lainen no-brain­er kuten Kes­ki-Pasi­la ja työ­paikko­jen keskit­tymi­nen pitäisikin huomioi­da laa­jem­min koko pääkaupunkiseudun suunnittelussa. 

    Mitä Pis­araan tulee, toimi­va vai­h­to metroon saisi olla myös Kamp­is­sa tai Rauta­tien­to­ril­la. Län­sisu­un­nas­ta junal­la tul­lessa tun­tu­isi has­sul­ta kiertää Hakaniemen kaut­ta yhden vai­h­don takia.

  50. Joo, pitäisi kaivaa luvut.

    Pis­aras­ta sen ver­ran että Hakaniemessä saat­taisi jopa onnis­tua lai­turin yli vai­h­to, eli että toisel­la puolel­la lai­turia pysähtyy lähi­ju­na ja toisel­la puolel­la metro. Tuo on suju­va vaihto.

    Jos pitää tehdä kak­si tason­va­i­h­toa, ensin ylös lip­puhal­li­in ja sit­ten alas lai­turille, niin se kestää yllät­tävän kauan. Esimerkik­si Pasi­las­sa vai­h­t­a­mi­nen K/I‑junasta M/A‑junaan kestää vajaa viisi min­u­ut­tia nor­maali käve­ly­vauh­tia. Jos­sain päin maail­maa tätä on hoidet­tu lait­ta­mal­la radat ris­ti­in, esimerkik­si Pasi­las­sa tämä hoi­tu­isi niin että Pääradal­ta pohjois­es­ta tule­va kaupunki­rataraide ohjat­taisi­in (käytän­nössä vaatisi luul­tavasti tun­nelin) samaan lai­turi­in kuin Rantaradan etelästä tule­va, ja tois­in­päin. Siis sel­l­ai­sis­sa kaupungeis­sa jois­sa matkus­tus­mukavu­u­teen kiin­nitetään huomiota.

  51. Jos pitää tehdä kak­si tason­va­i­h­toa, ensin ylös lip­puhal­li­in ja sit­ten alas lai­turille, niin se kestää yllät­tävän kauan. 

    Joo, jos vai­h­toe­htoina on kiivetä ensin ylös ja sit­ten takaisin alas, kan­nat­taa var­mas­tikin kiertää Hakaniemen kautta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.