Helsingin ei ehkä pitäisi antaa aravatontteja muille

Joskus 1990-luvul­la olin Helsin­gin asun­to-ohjel­mas­sa junaile­mas­sa jonkin ver­ran aravalain­oitet­tavia tont­te­ja yleishyödyl­lisille raken­nut­ta­jille. Ajatuk­se­na oli, että myös työssä käyvät pien­i­t­u­loiset voisi­vat asun­to­ja saa­da. Omia vuokra-asun­to­jaan Helsin­ki jakoi tuol­loin tiukasti sosi­aal­isin perustein, eikä perushoita­ja ollut riit­tävän hädä­nalainen. Tulin hui­jatuk­si, ja häpeän sinisilmäisyyttäni.

Nuo val­takun­nal­liset yleishyödyl­liset yhtiöt otti­vat nimit­täin aivan sikavuokraa, kos­ka asun­not sai Helsingis­sä vuokratuk­si kalli­im­mal­lakin. Ne har­joit­ti­vat val­takun­nal­lista ”vuokri­en­tasaus­ta” ja käyt­tivät Helsin­gin ylivuokria alen­ta­maan vuokria muut­to­tap­pioalueil­la, joil­la oli vaikea per­iä asukkail­ta edes kus­tan­nuk­sia vas­taavia vuokria. Minus­ta noiden vuokrat­alo­jen pelas­t­a­mi­nen kuu­lui val­ti­olle, ei ainakaan helsinkiläiselle perushoitajalle.

Olen aina vähän epäil­lyt Helsin­gin kiin­teistöy­htiöi­den toimin­nal­lista tehokku­ut­ta; siis onko toim­inta riit­tävän ammat­ti­taitoista ja jous­tavaa, vai syn­tyykö jon­nekin ylimääräisiä kulu­ja. Kuitenkin Helsin­ki saa neliövuokran paljon alem­mak­si kuin kepu­lais­ten Nuorisosäätiö, vaik­ka säätiön kohtei­ta on tuet­tu val­tion ja RAY:n avokätisil­lä investoin­ti­avus­tuk­sil­la. Taloy­htiöt kuulem­ma mak­sa­vat säätiölle osinko­ja, eli ylivuokraa on siis otet­tu. Minä halu­an tietää tuos­ta rahas­ta enem­män ennen kuin hyväksyn yhdenkään ton­tin antamista säätiölle.

Ehkä keinot­telu Helsin­gin asun­top­u­lal­la on liian houkut­tel­e­vaa siihen, että kaupun­ki ylipään­sä antaa sosi­aaliseen asun­to­tuotan­toon tarkoitet­tu­ja tont­te­ja ulkop­uolis­ten rakennettavaksi.

27 vastausta artikkeliin “Helsingin ei ehkä pitäisi antaa aravatontteja muille”

  1. Jeps. Koko sosi­aalis­es­ta asun­to­tuotan­nos­ta on luovut­ta­va, kos­ka ei asun­to­jen välil­lä voi tehdä ero­ja, että hei tämä on sosi­aa­li­nen asun­to ja tämä ei. Kaik­ki Helsinki­in raken­netut asun­not ovat asun­to­ja ja kaik­ki ne jot­ka halu­a­vat asua Helsingis­sä kil­pail­e­vat niistä. Kenel­läkään ei pitäisi olla sen suurem­paa oikeut­ta asua Helsingis­sä kuin muillakaan.

    Jos nyt jostain kum­man syys­tä olemme huolis­samme siitä, että Helsingis­sä ei asu riit­tävästi huono-osaisia, niin järkev­in­tä on mak­saa heille toimeen­tu­lo­tu­keen Helsinkil­isää kuin rak­en­taa heille tarkoitet­tu­ja asun­to­ja tai mak­saa korkeam­paa asumislisää.

  2. “Olen aina vähän epäil­lyt Helsin­gin kiin­teistöy­htiöi­den toimin­nal­lista tehokku­ut­ta; siis onko toim­inta riit­tävän ammat­ti­taitoista ja jous­tavaa, vai syn­tyykö jon­nekin ylimääräisiä kuluja.”

    Mik­si ei selvitetä vaik­ka val­tu­us­ton tai kaupung­in­hal­li­tuk­sen toimi­es­ta kiin­teistöy­htiöid­den tehokku­ut­ta ja sitäkaut­ta puu­tu­ta asiaan?

    Jos Soin­in­vaara epäilee, niin istuu oikein aitiopaikalla, jos­sa voi tätä epäi­lyä muut­taa tiedoksi.

  3. Kum­mas­tut­taa Soini­vaaran ja muiden hesalais­ten kri­ti­ik­itön suh­tau­tu­mi­nen tuet­tuun asumiseen kaupungeissa.

    Maaseudulle menevät tuet ovat epäter­veitä, mut­ta kua­punkei­hin tule­vat ovat oikeutet­tu­ja tukia. Aina vouhkataan maaseudun saamista tuista, mut­ta kaupunkien luke­mat­tomat eri tukimuodot vai­etaan visusti.

    Helsin­gin päät­täjille on kaupun­gin hal­lit­tu joht­a­mi­nen osoit­tau­tunut ylivoimaisek­si tehtäväk­si. Siinä ei ole onnis­tut­tu vaik­ka kaupun­ki saa veron­mak­sajien rahaa tolkuttomasti.

    Onnek­si Soini­vaara löytää syyn Helsin­gin asun­to­jen korkeisi­in vuokri­in :kepu.

    Kyläpoli­ti­ikkaa ????

  4. Mites HOAS? Pitäisikö siltäkin ottaa käm­pät pois 🙂

  5. Antti: “Mites HOAS? Pitäisikö siltäkin ottaa käm­pät pois”

    Julki­nen asun­to­tuotan­to on puh­das markki­nahäir­iö, joka vain nos­taa hin­to­ja. HOAS on itseai­heutet­tu pään­särky, joka on muo­dos­tunut heikon tont­tipoli­ti­ikan ja yliopis­to­jen köy­hyy­den takia.

    Nyt kun puhutaan huip­puyliopis­tos­ta, niin on samal­la kyet­tävä ratkaise­maan asun­tokysymys toimi­val­la taval­la. Täl­lä het­kel­lä kan­sain­väliset mitat täyt­täviä cam­puk­sia, jois­sa tutkimus, ope­tus ja asum­i­nen on kyet­ty yhdis­tämään taitaa olla vain TKK:lla Otaniemessä ja MPKK:lla San­ta­ham­i­nas­sa. Viikkikään ei ole oikein onnis­tunut. Se on liikaa kaupungi­nosa, eikä aluet­ta ole kehitet­ty puh­taasti yliopis­ton tarpeista.

    Eli vas­tauk­se­na kysymyk­seen: kyl­lä, mut­ta edel­ly­tyk­senä on korkeak­oulu­jen asun­toloiden saami­nen cam­puk­sille kan­sain­välisen mallin mukaan ja riit­tävä tont­ti­maa vapaara­hoit­teisille vuokra-asun­noille, joiden omis­tus vielä olisi toiv­ot­tavaa hajaut­taa use­am­malle kil­pail­e­valle omis­ta­jalle. Nykyi­nen keskitet­ty vuokra-asun­to­jen omis­tamis­malli ei ole kulut­ta­jan kannal­ta hyvä ja asun­to­lat taas kuu­luisi­vat yliopis­to­jen omis­tuk­seen suoraan.

    Väitän, ettei edel­ly­tyk­siä HOAS’n purkamiseen kyetä saa­maan aikaan ihan lähivu­osikym­meninä 😀 Toiv­ot­tavaa on kuitenkin saa­da opiske­li­ja-asun­to­lat kan­sain­väliselle tasolle ainakin Aal­to-yliopis­ton osalta.

  6. Van­ha HOAS oli hyvä esimerk­ki siitä, mitenkä holtit­tomak­si opiske­li­jakämp­pi­en vuokraus meni. Sil­loin kun HOAS sai rahoi­tus­ta opiske­li­joiden päälu­vun mukaises­ti, niin tuol­loin HOASin edun mukaista oli pitää vuokralais­ten pääluku maksimissaan.

    Sit­ten kun HOAS ei enää saanut rahoi­tus­ta päälu­vun mukaises­ti, syn­tyikin kova säpinä ryhtyä kar­toit­ta­maan, että mon­tako viral­lista vuokral­la-asu­jaa HOASin kämp­is­sä asui (viralli­nen HOASin kir­jan­pito oli “sekaisin”). Eli talkkari kier­si kaik­ki asun­not, että kenel­lä on voimas­sa ole­va vuokra­sopimus, niin täl­löin sai jäädä asuntoon.

    Mut­ta tarkas­tuk­ses­ta­han seurasi se, että esim. Van­taal­la ole­va iso HOASin vuokrayk­sikkö jäi liki ilman opiskele­via vuokralaisia. Sit­ten vuokralais­va­jau­den jäl­keen vuokrayk­sikköön hom­mat­ti­in laita­puolen eläjiä, että ker­rankin laita­puolen eläjiä saati­in asutet­tua asumaan kohta­laisi­in asum­isolo­suhteisi­in. Toki tästä on aikaa, kun HOAS keinot­teli vuokalais­ten pääluvulla.

  7. Aikoinaan VVO:lla asues­sani meno pöyristyt­ti, sosi­aaliseen asun­to­tuotan­toon raken­net­tu­ja vuokrakämp­piä jaet­ti­in jonon ohi työn­tek­i­jöille, tutu­ille ja liikekump­paneille ja melko lep­sut tulo­ra­jat tarkastet­ti­in vain asumisen alus­sa. Sen jäl­keen sai alkaa vaik­ka min­is­terik­si, eikä ulos lentänyt.

    Yhteiskun­nan ei toki pitäisi ran­gaista asukas­ta taloudel­lis­es­ta men­estyk­ses­tä, mut­ta joku parem­pi sys­tee­mi näis­sä soisi olevan.

  8. Ilpo Per­naalle:
    Voidaan aidosti kysyä, onko sosi­aalises­sa asun­to­tuotan­nos­sa mitään järkeä, vai riit­täisikö, että meil­lä on asum­is­tuk­i­jär­jestelmä. Helsin­ki tukee sosi­aal­ista asum­ista kuitenkin omil­la rahoil­laan anta­mal­la maa­ta alle tori­hin­to­jen. Kun näin tehdään, tarkoi­tus on, että etu siir­retään asukkaalle eikä sitä pan­na omi­in taskui­hin tai siir­retä jon­nekin muualle.

  9. Osmo: “…vai riit­täisikö, että meil­lä on asumistukijärjestelmä…”

    Mik­si edes tuk­i­jär­jestelmää? Tuki tun­netusti val­uu suo­raan hintoihin.

    Ymmär­rän eri­ty­is­ryh­mien, kuten vam­mais­ten tukemisen, mut­ta muu onkin sit­ten hyödyltään kyseenalaista.

  10. Raiv­io:
    “Aikoinaan VVO:lla asues­sani meno pöyristyt­ti, sosi­aaliseen asun­to­tuotan­toon raken­net­tu­ja vuokrakämp­piä jaet­ti­in jonon ohi työn­tek­i­jöille, tutu­ille ja liikekumppaneille”

    Tuliko mus­tan prössin syn­tymi­nen hin­tasään­nöstel­ly­ille markki­noille muka yllä­tyk­senä? Noin­han maail­ma toimii, ihan samal­la taval­la korkosään­nöste­lyn aikaan lainaa sai helpom­min, jos oli pank­in­jo­hta­jan kaveri tai liiketuttu.

    Eilen tuli viimeinen osa doku­men­tista “Sak­sa sodan jäl­keen”. Voit­ta­jien soti­lashallinto tuhosi Sak­saa riivan­neen mus­tan pörssin yhdessä yössä yksinker­tais­es­ti lakkaut­ta­mal­la hintasäännöstelyn.

  11. Soinivaara:“Helsinki tukee sosi­aal­ista asum­ista kuitenkin omil­la rahoil­laan anta­mal­la maa­ta alle torihintojen. ”

    Mitäs tämä sit­ten on ?

    Asun­topoli­it­tis­es­ta ohjelmasta:“Kasvukeskusten eri­tyis­es­ti Helsin­gin seudun vuokra-asun­to­tuotan­toa pyritään lisäämään suju­voit­ta­mal­la kaavoitus­ta ja lisäämäl­lä muutenkin tont­ti­maan tar­jon­taa asun­to­tuotan­toon. Vuokra-asun­tuotan­toa elvytetään uudel­la val­tion täyte­takausjär­jestelmäl­lä ja val­tion korko­tu­keen liit­tyväl­lä käyn­nistysavus­tuk­sel­la. Yhteis­toim­inta­sopimuk­ses­sa allekir­joit­ta­jakun­nat sitoutu­vat 12 000–13 000 asun­non vuosit­taiseen tuotan­toon vuosi­na 2008–2017. Tuotan­nos­ta 20 pros­ent­tia on val­tion tuke­maa vuokra-asuntotuotantoa.”

    Voidaan myös kysyä kuka mak­saa “sosi­aalipe­rusteis­ten” vuokra-asun­to­jen vuokrat. Eiköhän suurin mak­sa­ja ole KELA ? Tätä kaut­ta mm. Helsin­ki saa yhteiskun­nan rahaa asun­to­tuotan­toon­sa val­tion mak­samien rak­en­tamis­tukien lisäk­si. Ter­mit eivät ole 100 pros­ent­tis­es­ti oikein, mut­ta aja­tus on.

    Muutenkin Helsin­gin hal­lit­se­ma­ton kasvu nos­taa hin­to­ja ja sen seu­rauk­se­na val­tion mak­samia eri­laisia toimeen­tu­lo­tukia tarvi­taan laske­ma­ton määrä. Kaupungis­sa asum­i­nen on niin kallista, että pien­i­t­u­loiset tarvit­se­vat jatku­vaa tukea.

    Mut­ta niitä tuki­ra­ho­ja­han ei kuu­lute­ta turuil­la eikä tor­eil­la toisin kuin maaaseudun ja maat­alouden saamia tukia.

    1. Tuo ker­talu­on­teinen vuokrat­alo­jen tuk­i­jär­f­jestelmä on suh­dan­nepoli­ti­ikkaa. Köy­hien vukrat mak­saa fat­ta eli siis kun­ta. Val­tion asum­is­tu­ki ei Helsingis­sä riitä mihinkään.

  12. Jos puolue saa jonkin jär­jeste­lyn kaut­ta rahaa jostain bis­nek­ses­tä, niin vah­vasti ja suo­raan poli­it­tisi­in päätök­si­in sidok­sis­sa ole­va bisnes ei ole hyvä val­in­ta. Kuten tämä. Vielä vähem­män, jos bisnestä hoitel­e­va taho saa RAY:n ym. rahaa. 

    Lait­takaa hyvät puolueet ne massinne hajaute­tusti osakkeisi­in tai ostakaa vaik­ka kiv­i­talo­ja, mut­ta älkää alka­ko rak­en­tele­maan, älkää varsinkaan aravatonteille.

  13. Asum­isoikeusasun­nois­sakin taitaa olla selvä ero asumiskus­tan­nusero kaupun­gin ATT:n ja toisaal­ta VVO:n ja SATO:n Asoko­tien välil­lä. Syyt ovat ehkä saman tyyp­pisiä kuin ara­va-asun­nois­sa. On kus­tan­nusten val­takun­nal­lista tasaus­ta yms.

  14. Minus­ta Helsin­gin kaupun­gin kiin­teistöy­htiöi­den toimin­nal­lista tehokku­ut­ta ei tarvitse ihan liikaa pohtia, kos­ka stadin vuokra-asun­not ovat muutenkin pääkaupunkiseudun halvimpia. Jos pien­tä toimin­nal­lista “tehot­to­muut­ta” ilme­nee esimerkik­si siivoo­jien kokoaikaisi­na työ­suhteina tai muu­na pieni­palkkaisten, kiin­teistöy­htiöi­den henkilöstön inhimil­lisenä kohtelu­na, on se vain ihan hyvä asia. 

    Ainakaan asukkaat eivät min­un oikeusta­ju­ni mukaan ole oikeutet­tu­ja vaa­ti­maan tämän kaltaista toimin­nal­lista tehot­to­muut­ta pois ja ulos­mit­taa­maan sitäkin hyö­tyä omi­in taskui­hin­sa. Jos jotain jär­jet­tömyyt­tä esi­in­tyy, se on eri asia. 

    Toki se lait­taa ajat­tele­maan, että miten muut “yleishyödyl­liset” toim­i­jat ovatkaan saa­neet asumis­es­ta niin kallista kuin ovat. Veris­es­ti kil­paile­tu­ista palveluista hyö­ty ei ole ainakaan val­unut asukkaille asti. Min­neköhän lie­nee: vaalitukiin?

  15. Pitäsi var­maan olla kir­joit­ta­mat­ta, kun ei aiheesta mitään tiedä.

    Jostakin olen saanut ajatuk­sen, jon­ka mukaan kaupun­gin kan­nat­taisi jatku­vasti raken­nut­taa ja myy­dä vuokra-asun­to­ja. Jonkin ajan päästä vuokralainen voisi lunas­taa asun­non itselleen tai jos vuokralainen muut­taa, niin asun­to menisi ikän­sä perus­teel­la joko vuokrat­tavak­si, myytäväk­si tai molempia.

    Käsit­tääk­seni omis­tusasumis­es­ta aiheutuu merkit­tävästi pienem­mät asumisku­lut, kuin vuokra-asumisesta.

  16. Omis­sa pohdiskeluis­sani olen tulos­sa siihen johtopäätök­seen että kaik­ki asun­torak­en­tamiseen suun­nat­tu tuki on yhteiskun­nan kannal­ta lop­pu­pelis­sä negatiivista.

    Haitalliset vaiku­tuk­set väheni­sivät, jos vuokrat­alon rak­en­t­a­mi­nen annet­taisi­in avoimeen tar­jouskil­pailu­un. — Näin esim varakkaat yksi­tyiset tai henkilöi­den muo­dosta­mat osakey­htiöt voisi­vat pienel­lä rahal­la tur­va­ta per­il­lisilleen omaisuuten­sa ker­rostalona kun vuokrasään­te­ly / kun­nalli­nen asukkaiden val­in­ta vapau­tuu 30 vuo­den päästä. (Moni voisi mak­saa hin­tana moninker­tais­es­ti sen perus­pääo­man mitä nyt vuokrat­aloy­htiöt lait­ta­vat uuden rakentamiseen.)

    Kun­nis­sa ja val­ti­ol­la “sosi­aa­li­nen asun­to­tuotan­to” pitää nähdä sijoitustoimintana.
    Mik­si nyt tätä sijoi­tus­toim­intaa säädel­lään siten että vain kolossien (kokon­ais­ten vuokrat­alo­jen) rak­en­t­a­mi­nen on mah­dol­lista; ehkä sik­si että halu­amme köy­hät slummeihin.

    Jos yleishyödylli­nen yhteisö halu­aa esim 100 uut­ta asun­toa niin sen on ostet­ta­va ne vapail­ta markki­noil­ta; sitä kaut­ta raha ohjau­tuu uuteen tuotan­toon. (Har­voin­pa juuri asun­ton­sa myynyt on ensim­mäisenä sosi­aaliluukul­la hake­mas­sa tätä vapau­tu­vaa asun­toa.) Täl­lä taval­la kun­nal­lis­es­ti omis­te­tut asun­not sijoit­tuvat tasais­es­ti ympäri kaupunkia eikä slum­mi-ilmiötä tule. (Kova poru tulee siitä mik­si köy­hiä sijoite­taan mei­dän rikkaiden asuinalueelle.) — Hyvä sijoi­tus säi­lyt­tää arvon­sa myös 30 vuo­den jälkeen.

  17. Ker­talu­on­toinen hmmm… Käyn­nis­sä on jatku­vasti mon­en­laisia han­kkei­ta , joiden osara­hoit­ta­jana toimii val­tio. Se on tukea kaupunkei­hin, joi­hin rahavir­rat suun­tau­tu­vat muutenkin. Jos jotakin tukea suun­nataan takaisin maakun­ti­in, niin siitä nousee jatku­va haloo.

    Esim. opskelu, kaup­pa, rahoi­tus, val­tion viras­tot keskitetään suuri­in kaupunkei­hin , varsinkin Helsinki­in. Mik­si niitä pitää vielä tukea ? Esimerkkinä eri­lai­sista tukimuodoista on seu­raa­va, yksi tuhan­sien joukossa:

    “HOAS han­kkii ja rak­en­taa omis­ta­mansa kohteet luo­toin, joi­ta se saa raha­laitok­sil­ta ja pääosin Val­tion asun­tora­has­tol­ta. HOAS mak­saa saa­mansa lainat korkoi­neen takaisin raha­laitok­sille ja Val­tion asun­tora­has­tolle vuokratuo­tois­taan saamis­taan varoista. HOAS on rahoit­tanut kysymyk­sessä ole­van kohteen Val­tion asun­tora­has­ton myön­tämäl­lä luotolla.

    Val­tion tulo- ja menoarvios­sa on vuosit­tain ollut ns. omapääo­ma-avus­tus­ta opiske­li­ja-asun­to­hankkei­den rahoituk­seen. Tämä on val­tion suo­ranaista avus­tus­ta, jos­ta ei per­itä korkoa ja jota ei tarvitse lyhen­tää. Tarkoituk­se­na on pitää opiske­li­ja-asun­to­jen vuokrat kohtu­ullisi­na. Avus­tuk­sen osu­us on ollut 2–3 pros­entin luokkaa. Val­tion asun­tora­has­ton 19.5.2003 anta­man lausun­non mukaan asun­tora­has­to on 20.11.2001 tekemäl­lään päätök­sel­lä myön­tänyt kysymyk­sessä ole­van kohteen rak­en­tamiseen opiske­li­ja-asun­to­jen omapääo­mao­su­u­teen annet­tavaa avus­tus­ta 260.943,57 euroa.”

    Opin­to- asum­is- ja muil­la sosi­aal­isil­la tukimuodoil­la mak­se­taan Helsinginkin raken­nut­tamien asun­to­jen vuokrat. Näin pitääkin tehdä . Se on yhtä oikein kuin maaseudun kehit­tämiseen tarkoitet­tu tukirahakin.

    On puhut­tu siitä , että kah­ti­a­jaon aika olisi ohi. Min­un mielestäni myös kaupunki­lais­ten olisi tun­nustet­ta­va tosi­asi­at ja tul­ta­va asen­teis­saan tälle vuosituhannelle.

    Tämä kos­kee vihre­itä sen vuok­si, että juuri he vas­tus­ta­vat lähtöko­htais­es­ti haja-asu­tus­ta ja maaseudun elinkeino­ja demarei­den ohella.

  18. Helsin­gin kaupun­gin omis­tamien vuokrat­aloy­htiöi­den hallintoa voidaan tehostaa yhtiöitä fuu­sioimal­la ja yhtiöi­den kokoa kas­vat­ta­mal­la. Kaiken kaikki­aan yhtiöt toimi­vat kohtu­ullis­es­ti elleivät jopa hyvin.
    Vuokrat­aloy­htiöt ovat täysin omavaraisia ja kaik­ki niiden toim­intaan — myös uud­is­rak­en­tamiseen — käytet­tävä raha tulee vuokralaisil­ta. Kaupun­ki ei raken­na “oma­l­la rahal­laan” mitään, vaan rak­en­t­a­mi­nen rahoite­taan asukkaiden mak­samista vuokrista — toki lainara­hal­la, joiden korko­ja ja lyhen­nyk­siä mak­se­taan vuosikymmenet ja sit­ten jatke­taan perusko­r­jaus­lainal­la. Ruot­sis­sa vuokrat­aloy­htiöil­lä on omaa rahaa, jol­loin ei ole suur­ta lainataakkaa ja siitä johtu­vaa hin­to­jen nousua.
    En ota kan­taa siihen, kuin­ka suuri osa vuokrista mak­saa jonkun tuen kaut­ta — näp­pitun­tu­ma on, ettei niin kauhean suur­ta osaa.
    Suomes­sa ei ole kun­non asum­is­poli­ti­ikkaa, on vain raken­nut­tamis­poli­ti­ik­ka, jota gryn­der­it ohjaa­vat. Sik­si kaik­ki asum­i­nen on saatu niin pei­jakkaan kalliiksi.
    Helsin­gin kaavoit­ta­mi­nen on hidas­ta ja pikku­tarkkaa näperte­lyä. Kaavoit­ta­ja halu­aa määrätä tule­van alueen ulkoisen ilmeen viimeistä tiilen­päätä myöten. Tämän suun­nitel­man tekem­i­nen vie kohtu­ut­tomasti aikaa ja uuden rak­en­t­a­mi­nen viivästyy. Kos­ka joka paikkaan halu­taan rak­en­taa eri­laisia omis­tus­muo­to­ja, vääjäämät­tä kohteista tulee pieniä ja kus­tan­nuk­set jälleen nousee. Suurem­pi­en kokon­aisuuk­sien aikaan saami­nen ja syn­er­giae­dun saami­nen rak­en­tamiseen + huo­mat­tavasti nopeampi kaavoit­ta­mi­nen olisi ensim­mäisiä tavoit­tei­ta. Ja sit­ten se asum­is­poli­ti­ikan luominen.

  19. “Jos yleishyödylli­nen yhteisö halu­aa esim 100 uut­ta asun­toa niin sen on ostet­ta­va ne vapail­ta markki­noil­ta; sitä kaut­ta raha ohjau­tuu uuteen tuotantoon.”

    Kokon­ais­ten kohtei­den hallinnoin­ti lie­nee niin paljon yksinker­taisem­paa, että haulikol­la ostelu ei ole taloudel­lis­es­ti mielekästä. 

    Yksinker­taisem­pi tapa olisi, jos kokon­aiset kohteet vapau­tu­isi­vat vuokraus­tarkoituk­ses­ta n. 20–30 vuo­den jäl­keen rak­en­tamis­es­ta, joil­loin ne myytäisi­in. Vuokralaisel­la olisi luon­nol­lis­es­ti etu­os­to-oikeus. Jos vuokralainen ei kykene asun­toaan lunas­ta­maan, hänelle tar­jo­taan kaupun­gin muus­ta vuokra-asun­tokan­nas­ta toista asun­toa. Myyn­neistä saadut rahat ohjat­taisi­in uuteen vuokra-asuntotuotantoon.

  20. Iri:“Helsingin kaupun­gin omis­tamien vuokrat­aloy­htiöi­den hallintoa voidaan tehostaa yhtiöitä fuu­sioimal­la ja yhtiöi­den kokoa kasvattamalla.”

    Onko tämä vaan sokeaa uskoa suu­ru­u­den ekono­mi­aan, vai onko sin­ul­la joku peruste uskoa, että vuokrat­aloy­htiöt toimi­vat parem­min suu­ri­na kuin pien­inä yksiköinä?

    “Ruot­sis­sa vuokrat­aloy­htiöil­lä on omaa rahaa, jol­loin ei ole suur­ta lainataakkaa ja siitä johtu­vaa hin­to­jen nousua.”

    Hin­nat nou­se­vat kun kysyn­tä kas­vaa tai tar­jon­ta piene­nee, ei sik­si, että joku päät­tää nos­taa hintoja.

  21. Iri:“En ota kan­taa siihen, kuin­ka suuri osa vuokrista mak­saa jonkun tuen kaut­ta – näp­pitun­tu­ma on, ettei niin kauhean suur­ta osaa.”

    Kaupunkien vuokra-asun­to­jen vuokrista suurin osa mak­se­taan eri­lais­ten tukien avul­la. Tämä ilmiö on piilo­tukea kaupungeille , raken­nusy­htiöille ‚pankeille jne. Ja tuki on niin avokätistä, että se on tuonut mukanaan keinottelun.

    Ko. jär­jestelmässä olisi todel­la perkaamista, joka on aivan eri kokolu­okkaa kuin puoluerahoitukset.

  22. Taas eräs esimerk­ki kaupunkiseu­tu­jen saamista val­tion tuista: “SATO kas­vat­ti vuokra-asun­tokan­taansa osta­mal­la Tapi­o­las­sa sijait­se­van asuinker­rostalon tont­tei­neen. Raken­nus on valmis­tunut vuon­na 1958. Kohteeseen kuu­luu 61 asuin­huoneis­toa keskip­in­ta-alal­taan 41 neliömetriä sekä 330 neliömetrin liik­er­aken­nus. SATO han­k­ki kohteen pitkäaikaiseen vuokra-asun­tokäyt­töön. Myyjä­ta­ho oli Julk­isten ja hyv­in­voin­tialo­jen liit­to JHL ry., Paper­ili­it­to ry. ja Paper­i­työväen Työttömyyskassa.”

    Miten ko. ry:llä voi olla omis­tuk­ses­saan kiin­teistöjä ? Ne saa­vat varansa työ­nan­ta­jien mak­samista ammat­tili­it­to­jen jäsen­mak­su­ista, jot­ka ovat verovähen­nyskelpoisia. Siis verorahaa !

    Samoin voidaan kysyä miten verora­hoil­la voidaan tukea vasem­mis­ton edus­ta­jien vaalityötä ?

    Tuo ylläol­e­va on vain yksit­täi­nen esimerk­ki mit­taa­mat­tomas­ta veron­mak­sajien tues­ta kaupunkiseuduille.

  23. Onko Helsingis­sä asun­top­u­la? Kun hakee oikotieltä Helsingis­sä myytäviä asun­to­ja, näyt­tää ohjel­ma vain “ensim­mäiset 500 halv­in­ta”. Jos olisi pula, eikö myytäviä olisi noin 0? Raha­pu­la Helsingis­sä on. Osta­jil­la. Fan­tasi­ahin­to­ja ei reaal­i­talous pysty maksamaan.
    Yksit­täisiä raken­nusko­htei­ta on hyö­dyn­tön­tä sub­ven­toi­da. Kaikelle maankäytölle pitäisi lait­taa 5% kiin­teistövero ja alen­taa kulutus‑, ansio­tu­lo- ja yhteisövero­ja. Näin asun­to­jen hin­nat lask­i­si­vat, kun asun­to­jen tar­jon­ta lisään­ty­isi. Vuokra-asum­ista ei pitäisi tukea. Se johtaa vain tulo­ero­jen kasvu­un, uuteen torp­pariy­hteiskun­taan ja köy­hyy­teen. Sitä tuskin kukaan haluaa.

  24. Lisään edel­liseen, että asum­ista pitää tietenkin tukea, koskaa maas­sa on niin paljon maat­to­mia. Mut­ta varsi­naista vuokrarak­en­tamista ei siinä mielessä, että asun­topoli­ti­ikkaa alet­taisi­in ohjaa­maan vuokra-asumisen suuntaan.
    “Maa kuu­luu kaikille!”, niin kuin Arvid Järne­felt aikoinaan kirjoitti.

  25. Kun ei jak­sa lukea kaikkea, on vain otet­ta­va kantaa. 

    Yllä K‑Veikko sanoi fik­susti: enää ei pitäisi rak­en­taa (kun­nan sosi­aal­isia) vuokra-asun­to­ja, vaan kaik­ki sosi­aaliseen asumiseen tarkoite­tut asun­not olisi ostet­ta­va vapail­ta markki­noil­ta — ja uud­is­tuotanos­sa pitäisi olla raken­nuslu­pae­hto, että uuden kovan­ra­han ker­rostalosta olisi asun­to tai pari luovutet­ta­va kun­nalle — osamak­suk­si esim. kunnallistekniikasta. 

    Pait­si tietysti jos joku halu­aa edelleen rak­en­taa Myl­ly­puron tai Laus­teen kaltaisia slummeja.

    Touko Met­ti­nen

  26. Yllä K‑Veikko sanoi fik­susti: enää ei pitäisi rak­en­taa (kun­nan sosi­aal­isia) vuokra-asun­to­ja, vaan kaik­ki sosi­aaliseen asumiseen tarkoite­tut asun­not olisi ostet­ta­va vapail­ta markki­noil­ta – ja uud­is­tuotanos­sa pitäisi olla raken­nuslu­pae­hto, että uuden kovan­ra­han ker­rostalosta olisi asun­to tai pari luovutet­ta­va kun­nalle – osamak­suk­si esim. kunnallistekniikasta.

    Vähän täl­laista on kai Jätkäsaa­res­sa luvas­sa. Kaupun­ki on saamieni tieto­jen mukaan sopin­ut että raken­nus­li­ike mak­saa ton­tista kor­vaus­ta 30% (?) asun­to­jen myyn­ti­hin­nas­ta, luon­te­va jatko tuolle olisi että kaupun­ki saisi 30% asun­noista. Eril­lis­ten sosi­aalis­es­ti tuet­tu­jen talo­jen tekem­i­nen on kieltämät­tä hölmöä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.