Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 8.10.2009

Viras­tossa on näköjään laiskotel­tu, kun päätet­täviä asioi­ta ei oikein oli. Tämä tietää lau­takun­nalle rankkaa marraskuuta.

 Ruot­salainen teatteri

Teat­teri laa­je­nee 600 neliön ver­ran maan alle. Listal­ta ei nopeasti  luke­mal­la käynyt ilmi, mik­si. Samal­la teat­teri määrätään rahoit­ta­maan jotain ympäristön pysäköintilaitosta.

 Karhusaari

Ohi liitos­alueen muiden maankäyt­töratkaisu­jen lyödään lukkoon Karhusaaren suun­nit­telu­pe­ri­aat­teet, jot­ta tont­tiko­htaisia ase­makaa­van­muu­toshake­muk­sia voitaisi­in käsitel­lä. Alueelle kaavail­laan 2500–4000 asukas­ta (nyt 380). Tiet­tyä slum­mi­u­tu­misen vaaraa on ilmas­sa, kun ole­mas­sa ole­via raken­nu­soikeuk­sia voidaan jakaa kah­den asun­non kesken, siis yhdestä 600 neliön per­hea­sun­nos­ta kak­si 300 neliön pien­asun­toa.  (Sipoo sen­tään yrit­ti ylläpitää jotain tasoa!) Tavoit­teena on noin 0,4:n tont­tite­hokku­us, eli alue tulee muut­tumaan melkois­es­ti. Rantavi­ivas­ta 50 % yritetään saa­da julkiseen käyttöön.

Alueelle kulke­va Karhusaar­en­tie kaavoite­taan kaupun­gin omis­ta­mak­si kaduk­si. Onko niin, että maalaiskun­nis­sa val­tio mak­saa nämäkin? Tästä tuli yksi vas­tus­ta­va mielipi­de: lev­eää kevyen­li­iken­teen väylää pidet­ti­in turhana sen vähäisen käytön takia.

Lausun­to val­tu­us­toaloit­teesta koskien Vallilan ratikkavarikkoa

Ensin ker­ro­taan, kuin­ka har­mi­ton se olisi ja että aloit­teessa esite­tyt uhat ovat tuules­ta tem­mat­tu­ja ja lopuik­si maini­taan, että Koske­lan varikon laa­jen­nus on osoit­tau­tunut paljon edullisemmaksi.

Lausun­to val­tu­us­toaloit­teesta kehit­tää Kallah­den luon­non­suo­jelu­aluet­ta autottomana

Ei kuulem­ma kehitetä.

Kata­jamäen­tiel­lä  Tapan­in­vain­ios­sa kiel­letään läpi­a­jo, ensi alku­un kokeeksi.

4 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 8.10.2009”

  1. “Lausun­to val­tu­us­toaloit­teesta kehit­tää Kallah­den luon­non­suo­jelu­aluet­ta autottomana

    Ei kuulem­ma kehitetä.”

    Aika mah­do­ton tehtävä valitet­tavasti. Alueel­la on kuitenkin vak­i­tu­ista asu­tus­ta (läh­es 50 asukas­ta), kesämökke­jä, edus­tushuviloi­ta (Esim. Vil­la Anda­nia), kulttuurikeskus/hotelli Sofia, mel­on­takeskus ja eri­tyis­es­ti autoile­vien lap­siper­hei­den suo­sios­sa ole­va ranta. Ran­nalle tul­laan koomista kyl­lä aina “merel­lis­es­tä ja lap­siys­täväl­lis­es­tä Sipoos­ta” saak­ka, kun siel­lä ran­nat ovat yksi­tyisessä omis­tuk­ses­sa tai heinittyneitä.

    Vastaa

  2. Kallah­den­nie­mi on hieno paik­ka, mut­ta min­ul­la ei ole ihan selvää mikä se ongel­ma autois­sa on, liikenne on omien koke­muk­seni mukaan hyvin vähäistä. Kulu­mi­nen? Se niemen läpi kulke­va tie on niin kuop­painen että se toimii ihan tehokkaana rajoit­ti­me­na. Jos HKL:ltä löy­tyy maas­turikalus­toa niin voisi­han sinne ajaa vaik­ka 97J Jouko-lin­ja. Itse en tosin ole vielä Joukon kyyti­in uskaltau­tunut, onko siihen joku ikäraja?

    Vastaa

  3. “Alueelle kulke­va Karhusaar­en­tie kaavoite­taan kaupun­gin omis­ta­mak­si kaduk­si. Onko niin, että maalaiskun­nis­sa val­tio mak­saa nämäkin?”

    Kyseessä lie­nee nyky­is­ten kiinet­siön­o­mis­ta­jien omis­tA­ma ja hallinnoima tiekun­ta. Masut mak­se­taan käytön suh­teessa. Kun­ta ja (ja jois­sain tpauk­sis­sa myös val­tio) voi avus­taa tiekun­taa.) Kun­nan ja val­tion­avun ehtona on, että tie on auki yleiselle liiken­teelle, kuten Karhusaar­en­tie on.

    On help­po tark­istaa mis­tä on kyse. Samal­la voi­is luk­i­joi­ta muutenkin val­is­taa yksi­ty­is­ten tei­den hallinnosta.

    Vastaa

  4. “Tiet­tyä slum­mi­u­tu­misen vaaraa on ilmas­sa, kun ole­mas­sa ole­via raken­nu­soikeuk­sia voidaan jakaa kah­den asun­non kesken, siis yhdestä 600 neliön per­hea­sun­nos­ta kak­si 300 neliön pien­asun­toa. (Sipoo sen­tään yrit­ti ylläpitää jotain tasoa!)”

    Niin joo, eivätkö Karhusaaren asun­not oikeasti ole suo­ma­laista unique-luokkaa? Huumoria.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *