Jos pelkäät kännykkäsäteilyä, varo omaa kännykkääsi, älä tukiasemaa

Koke­muk­ses­ta tiede­tään, ettei kän­nykkäsäteily aiheuta syöpää lyhyel­lä aikavälil­lä, mut­ta ei voi­da kokon­aan sulkea pois sitä, että säteily tuot­taisi pitkä­vaikut­teisia muu­tok­sia, jot­ka näky­i­sivät sairauk­sien yleistymisenä kym­me­nien vuosien kulut­tua. Jos kän­nykkäsäteilyä pelkää, kan­nat­taa varoa omaa kän­nykkään­sä. Tuki­asemista ei kan­na­ta huol­ta kantaa. 

 Kun kän­nykät otet­ti­in laa­jamit­tais­es­ti käyt­töön, se tapah­tui ilman kat­tavia tutkimuk­sia, joi­ta olisi vaa­dit­tu, jos kyse olisi ollut lääk­keestä. Puhe­lim­ista aiheutuu sen taa­juista ja niin voimakas­ta säteilyä, ettei siitä ollut laa­jaa aiem­paa koke­mus­ta. Otet­ti­in ris­ki.  Nyt kän­nykän käyt­täjiä on mil­jar­di. Jos kän­nykät aiheut­taisi­vat esimerkik­si merkit­tävän aivosyövän riskin­tämä näky­isi aivosyöpi­en määrän selvänä nousuna koko maail­mas­sa. Tätä ei ole tapah­tunut, joten se tiede­tään tuon laa­jan ihmisko­keen tulok­se­na, etteivät kän­nykät aiheuta nopeasti kehit­tyviä terveysongelmia.

 Kokon­aan ei voi­da sulkea pois sitä, ettei kän­nykkäsäteily voisi tuot­taa hitaasti vaikut­tavia muu­tok­sia, jot­ka näky­i­sivät sairas­tavuute­na kym­me­nien vuosien kulut­tua. Niin­pä Säteily­tur­vakeskus (STUK) antoi suosi­tuk­sen, että pien­ten las­ten kan­nat­taisi var­muu­den vuok­si vält­tää kän­nykän käyt­töä. Perus­teena tähän oli se, että lapsen solukko on haavoit­tuvampi kuin aikuisen. Sitä pait­si lapsel­la on enem­män aikaa kär­siä hitaasti kehit­tyvistä ongelmista. Puhe­li­nala on ollut STUK:in suosi­tuk­ses­ta raivois­saan, kos­ka STUK:illa ei ole osoit­taa ensim­mäistäkään tutkimus­tu­losta, jon­ka mukaan kän­nyköistä olisi lap­sille hait­taa. Ei olekaan, mut­ta ei ole osoit­taa myöskään päin­vas­taisia tulok­sia. Kyse on varovaisu­us­pe­ri­aat­teesta: kun tulet autol­la kadunkul­maan, kan­nat­taa jar­rut­taa, vaik­ka et voikaan tietää, että kul­man takaa olisi tulos­sa auto.

 Kän­nykkä ja tuki­ase­ma tuot­ta­vat saman­laista säteilyä. Lin­nun saa­makän­nykkäsäteilystä onperäisin läh­es kokon­aan tuki­asemista, kos­ka tuki­asemien teho on val­tavasti kän­nykkää suurem­pi. Ihmisen kannal­ta asia on päin­vas­toin. Omas­ta kän­nykästä saata­va säteilyan­nos on tuhan­sia ellei miljoo­nia ker­to­ja suurem­pi kuin tuki­ase­mas­ta, kos­ka kän­nykkä säteilee aivan kor­van juures­sa. Tuki­ase­ma on metrin etäisyy­del­lä vaar­alli­nen, mut­ta jo kymme­nen metrin päässä säteily­ta­so on laskenut sada­sosaan ja sadan metrin päässä kymmenestuhannesosaan.

 Ital­ias­sa ja Sveit­sis­sä on rajoitet­tu tuki­asemien teho­ja. Ital­i­aan matkus­ta­van kan­nat­taa ottaa vara-akku mukaan. Kent­tä on paikoin niin heikko, että kän­nykkä kään­tää lisäte­hot päälle ja akku purkau­tuu nopeasti. Tuon varovaisu­u­den vuok­si ei vain puhe­lin­li­ikenne takkuile Ital­ias­sa, vaan ennen kaikkea ital­ialaiset saa­vat paljon enem­män säteilyä. Onhan se oma kän­nykkä paljon tuki­ase­maa vaar­al­lisem­pi. Heikos­sa ken­tässä oma kän­nykkä lisää teho­ja siinä kor­van juuressa.

 Suomes­sa on vaa­dit­tu, ettei tuki­asemia saisi asen­taa lähelle päiväkote­ja ja koulu­ja. Tämä peri­aate lisää las­ten altistu­mista säteilylle, jos näil­lä on omia kännyköitä.

 Tuki­ase­maa ei kan­na­ta pelätä, ellei se ole suo­ras­taan olo­huoneessa. Jos halu­aa olla varovainen, kan­nat­taa käyt­tää kän­nykkää hands free ‑lait­teil­la, eikä pitää kän­nykkää aivan kor­van juures­sa. Näin kan­nat­taa tehdä eri­tyis­es­ti, jos kent­tä on heikko.

28 vastausta artikkeliin “Jos pelkäät kännykkäsäteilyä, varo omaa kännykkääsi, älä tukiasemaa”

  1. “Kun kän­nykät otet­ti­in laa­jamit­tais­es­ti käyt­töön, se tapah­tui ilman kat­tavia tutkimuk­sia, joi­ta olisi vaa­dit­tu, jos kyse olisi ollut lääkkeestä.”

    Osmol­la on väärää tietoa. Kat­ta­va tutkimus on kokoa­jan ollut käyn­nis­sä siitä asti kun ensim­mäiset kän­nykät tuli­vat. Tutkimuk­seen ovat osal­lis­tuneet kaik­ki kän­nyköi­den omis­ta­jat osta­mal­la kännykän 😉

    Varsi­naiset tulostenkeru­upro­jek­tit sit­ten aina käyn­nis­tetään erik­seen. Tutkimuk­sen ensim­mäi­nen vai­he on kent­tä­tutkimus, jos­sa koe­henkilöitä altiste­taan vaikut­tavalle tek­i­jälle. Kent­tä­tutkimus­vai­he alkoi heti kun ihmiset osti­vat kännyköitä.

    1. Ei lääkkeitäkään tutki­ta niin, että ne ote­taan tutki­mat­ta käyt­töön ja sit­ten kat­so­taan, miten kävi. Koko ajan on tutkit­tu, mut­ta käyt­tööno­ton het­kel­lä ei ollut luotet­tavia tutkimus­tu­lok­sia, vaan luotet­ti­in tuuri­in. Ris­ki ei näytä toteutuneen.

  2. Tuskin Ital­ias­sakaan päät­täjät halu­a­vat keit­tää las­ten­sa aiv­ot ihan vaan tyh­myyk­sis­sään, vaan siinä on vis­si tarkoi­tus: kun kent­tä on tarpeek­si huono, ihmiset eivät han­ki ja käytä kän­nyköitä, jol­loin sikäläiset tehot­tomat mut­ta paljon työl­listävät lanka­puhe­liny­htiöt saa­vat vielä lisäaikaa bisnekselleen.

  3. “Kent­tä on paikoin niin heikko, että kän­nykkä kään­tää lisäte­hot päälle ja akku purkau­tuu nopeasti”

    Mitä lisäte­ho­ja kän­nykkä kään­tää päälle kun kent­tä on heikko? Ken­tän­voimakku­us mitataan tuki­ase­mal­ta vas­taan­ote­tus­ta sig­naal­ista, sen vahvis­tamisek­si ei mitään ihme lisäte­ho­ja tarvi­ta, eikä ne siihen auta.

  4. “Kun ken­tän voimakku­ut­ta osoit­ta­va palk­ki kän­nykässä on alhaal­la, kän­nykkä lisää tehoja”

    Jos kent­tä on heikko sen takia että tuki­ase­man tehot ovat pienet ei kän­nykkä lisää tehoa. Mut­ta jos tuki­ase­ma on kaukana tai käyt­täjä on sisätilois­sa kän­nykkä lisää teho­ja. Nor­maal­isti radioverkot suun­nitel­laan niin että sekä uplink että down­link suun­nis­sa tehot ja herkkyy­det ovat jotakuinkin tas­apain­os­sa. Ei oikein tun­nu uskot­taval­ta Osmon väite Ital­ialais­ten tukarite­ho­ra­joituk­sista, mut­ta kait siihen joku viite sit­ten löytyy.

  5. En minäkään usko tuki­asemien säteilyn vaikut­ta­van ihmiseen mil­lään tavalla.

    Antti on kuitenkin oike­as­sa, että tuo­hon Ital­ian esimerkkissä on virhe. Tuki­ase­man lähetys­te­ho­jen laskem­i­nen ei nimit­täin lisää kän­nykän lähetys­te­ho­ja. Tehon­säätö puhe­limes­sa perus­tuu tuki­ase­man lähet­tämi­in para­me­trei­hin, jot­ka se las­kee kän­nykästä vas­taan­ote­tun sig­naalin perus­teel­la. Sen sijaan pidem­pi etäisyys tuki­ase­maan toki vaatii lisää teho­ja myös puhe­limes­sa. Sitä en tiedä, näyt­tääkö puhe­li­men ken­tän­voimakku­us­palk­ki lähete­tyn vai vas­taan­ote­tun sig­naalin voimakkuutta.

    Säteily­tur­vakeskuk­sen esite aiheesta: http://tinyurl.com/ydqmyr6

    1. Myön­nän. Min­ul­la on tässä logi­ikkavirhe. Heikko lähetys­te­ho ei lisää kän­nykän tehoa, mut­ta lähet­ti­men viem­i­nen kauas lisää. Tätäkin on vaadittu.

  6. “Kyse on varovaisu­us­pe­ri­aat­teesta: kun tulet autol­la kadunkul­maan, kan­nat­taa jar­rut­taa, vaik­ka et voikaan tietää, että kul­man takaa olisi tulos­sa auto.”

    Kyse on varovaisu­us­pe­ri­aat­teesta: kun tulet autol­la kadunkul­maan, kan­nat­taa jar­rut­taa, vaik­ka et voikaan tietää, että kul­man takaa olisi tulos­sa lapsi.

  7. “Kun kän­nykät otet­ti­in laa­jamit­tais­es­ti käyt­töön, se tapah­tui ilman kat­tavia tutkimuk­sia, joi­ta olisi vaa­dit­tu, jos kyse olisi ollut lääkkeestä.”

    Radi­olähetyk­sitä on tietoa jo 100 vuo­den ajalta.
    Näitä pään lähel­lä oper­oivia jär­jestelmiä on ollut käytössä jo 50 vuot­ta ja tehot oli­vat jopa sato­ja wat­te­ja kun kän­nykässä oper­oidaan mil­li­wa­teil­la, kym­me­nil­lä milliwateilla

  8. En tiedä miten hom­ma toi­mi ital­ias­sa, mut­ta vaik­ka siel­lä tuki­ase­man lähetys­te­ho olisi säädet­ty alas, eihän sen takia kän­nykän lähetys­te­hoa tarvitse lisätä. Tuki­asema­han vas­taan­ot­taa kän­nykän sig­naalia Ital­ias­sakin sit­ten aivan yhtä hyvin kuin Suomes­sa. Ja jos tuki­ase­mat ovat heikko­ja, niitä pitää olla enem­män pienem­mäl­lä solukool­la, joten kän­nykkä käyt­tää harvem­min täyt­tä lähetys­te­hoa kuin jos­sain Suomen maaseudul­la. Vai?

  9. “Kän­nykkä lisää teho­ja” ‑En tiedä mitä tuo tieteel­lis­es­ti tai teknis­es­ti ilmais­tu­na olisi, mut­ta ilmeis­es­ti puhe­lin hakee verkkoa tehokkaam­min, inten­si­ivisem­min… tms. Olen huo­man­nut saman juuri käytän­nössä: Puhe­li­men akku tyh­je­nee todel­lakin nopeam­min heikon tai olemat­toman verkon alueella.

  10. Öö. Siis inziröörinä on pakko ker­toa, mik­si heikko tuki­ase­ma kulut­taa kän­nykän bat­te­ria enem­män. No sik­si siis, kos­ka tulee enem­män virheitä ja kän­ny joutuu vaa­ti­maan uudelleen lähetyk­siä. SiiS etenkin tietysti paket­tiverkos­sa, kuten 3G. Ilmeis­es­ti heikos­sa ken­tässä paketit on myös pienem­piä ja niitä lähetetään synkro­nis­es­ti, niin että joka paketille tulee kuitti.

    Toki tehokas lähetin kaukana tarkoit­taa sitä, että kän­nyn on vas­tat­ta­va samal­la mitalla.
    Toisaal­ta taas esmes pohjois­nor­jas­sa, mis­sä on superte­hokkaat lähet­timet 30 kil­san välein, kandee yleen­sä vena­ta jonkin aikaa ennenkuin ryhtyy kom­mu­nikoimaan, sil­lä tuki­ase­mis­sa on kään­tyviä ja viritet­täviä anten­ne­ja, jot­ka toimi­vat kuitenkin vas­ta, kun puhe­lin tun­tuu aset­tuneen paikalleen.

  11. Kyl­lä kän­nykän tehoa sääde­tään. Kun tuki­ase­ma vas­taan­ot­taa siganaalin heikkona eikä parem­paa ase­maa löy­dy niin verkko ohjaa kän­nykän lähetyte­hon suuremmaksi.

    Kän­nykän teho ei ole kovin yksiselit­teinen. Puhe­li­men keskimääräi­nen lähetys­te­ho riip­puu yhtey­den laadus­ta tuki­ase­maan ja käyt­töti­lanteesta eli puhutaanko,
    kuun­nel­laanko vai onko puhe­lin vain valmiustilassa.
    Lisäk­si lähetetäänkö puhet­ta vai dataa jälkim­mäisessä tapauk­ses­sa keskimääräi­nen teho on huo­mat­tavasti suurempi .
    GSM-puhe­lin voi käyt­tää 11 eri tehoase­tus­ta ja pien­im­mil­lään sen teho on sada­sosa maksimitehosta.
    GSM 900 alueel­la kän­nykän mak­simite­ho on 0,25 W ja GSM 1800 ja ylem­mil­lä taa­juuk­sil­la 0,125 W

    Kän­nykän ja tuki­ase­man tehot eivät ole tas­apain­os­sa vaan tuki­ase­man anten­ni­in lähtevä teho on 900 alueel­la 20 W, 1800 alueel­la 15 W ja 2100 aluel­l­la 10 W.
    Anten­nite­hot ja ken­tän­voimakku­us ovat sit­ten toinen juttu.

    Nämä ovat siis mak­simei­ta eikä niitä aina käytetä, etenkään kaupungeis­sa, jois­sa halu­taan taa­juuk­sia käyt­tää uudelleen taajaan

  12. Tuki­ase­man peit­to ei ole suo­raan sidok­sis­sa tuki­aem­na tehoon vaan sig­naalin viiveeseen eli radio­kent­tä ei sanele mak­si­mi yhety­den­pitu­ut­ta vaan siganaalin viive.
    Tosin syr­jäseu­tu­ja ja saaris­toa varten on tehty erityisratkaisuja,siis sal­li­taan suurem­pi viive ja tuki­ase­mas­sa suurem­pi teho,jotka mah­doll­si­ta­vat pitem­piä yhteyk­siä, mut­ta sil­loin ongel­mak­si muo­dos­tuu kän­nykän pieni teho ja sil­loin tarvi­taan suu­rite­hoisem­pia kiin­teitä päätelaitteita

  13. Olisi mie­lenki­in­toista tietää, aivosyövän tai muiden pään alueen syöpi­en esi­in­tymi­nen lisään­tynyt suh­teel­lis­es­ti oikeal­la puolel­la päätä, jos­sa kän­nykkää pidetään.

  14. Kän­nykkä läm­mit­tää päätä, 30 min­uutin puhe n 0,15 astetta.Sen jäl­keen läm­pöti­la vakiintuu
    Jos puheai­ka on max 10 min­u­ut­tia niin läm­pen­e­m­i­nen alle 0,05 astetta.

  15. Se mitä pitäsi pelätä ovat tv-lähet­timet. Ne toimi­vat suurin piirtein samoil­la taa­ju­usalueil­la kuin tukiasemtakin,mutta lähetyte­hot ovat kW ‑kym­meiniä kilo­wat­te­ja eli moninker­taiset tuki­ase­maan verrattuna.

    Tosin etäisyy­det ovat suuret, sil­lä radioase­mat ovat syr­jässä ja mas­tot korkeita.

    Tuki­ase­man säteily on jo 2 metrin päässä jo muun ympäristössä ole­van radiosäteilyn tasolla .

    Pien­soluis­t­a­mi­nen on johtanut siihen, että tuki­asemien antet­nit ovat ensim­mäisen ker­roksen korkeudella.
    Sisäpeit­toa tehdään toimis­tosoluil­la eli kont­toris­takin löy­tyy tukiasemia.
    Met­rossa peit­to on tehty vuo­taval­la kaapelil­la, joka on asen­nt­tu tun­nelin seinään.
    Luolis­sa on omat tuki­ase­mansa etc 

    Eli tuki­asemi­akin löy­tyy sieltä, mis­sä on ihmisiä

  16. Mis­tä Mat­ti arvelet, että kän­nyä pide­tään enem­män oikeal­la korvalla? 

    Minä ainakin oikeakä­tisenä jätän oikean käden vapaak­si tekemään muu­ta ja pidän puhe­lin­ta vasem­mal­la puolella..

    Ja meitä oikeakätisiähän on paljon enemmän.

  17. Ran­skas­sa on kän­nykkä­mas­to­jen tur­vaetäisyys lähimpi­in asun­toi­hin 500 m mik­si ei suomes­sa lähim­mät mas­tot ovat jopa 20m ker­rostalo­jen­seinästä .niis­sä asun­nois­sa ei kun­nol­la nuku­ta ja on ole­masa suuri ter­veys riski.

  18. Läm­pe­nee se pää saunas­sa paljoen­em­pi mut­ta siinä on aikaiso­ero kän­nykkä pukkaa mikroaal­toa pään­läpi Miet­tikää tätä tietoa on kyl­lä saatavilla

  19. “Tuki­ase­maa ei kan­na­ta pelätä, ellei se ole suo­ras­taan olo­huoneessa” Suurin ongel­ma tässä on se, että Suomes­sa tuki­ase­mat sal­li­taan ker­rostalo­jen ja esim koulu­jen seinil­lä ja katoil­la. Näin ne ovat aivan muu­ta­man metrin päässä huono-onni­sista ylimpi­en ker­roksien asukkaista tai koul­u­lai­sista. Ja tuki­ase­mat säteilevät ympärilleen, eivät vain eteen­päin. Kan­nat­taa mita­ta tehot, niin näkee, että esim ker­rostalon eri osis­sa voi olla esim 1000-ker­taiset erot säteily­ta­sos­sa. Tuki­ase­mariskeistä on tutkimus­tu­lok­sia, joi­ta on koon­nut esim tam­pere­lainen tutk­i­ja Mikko Aho­nen sivuilleen. Kan­nat­taa tutus­tua, ja tul­la vas­ta sit­ten julkisuuteen.

  20. Osmo Soin­in­vaaran johdol­la on hyväksyt­ty nykyiset ICNIRP:n raja-arvot (STM ase­tus 294/2002)ja Soin­in­vaara on toimin­ut STUK:n neu­vot­telukun­nas­sa. Ydin­voimakysymyk­sessä STUK on valin­nut puolen­sa eikä siis kän­nykkä­te­ol­lisu­u­den edun ajami­nen olekaan mikään poikkeus. Soin­in­vaaran ajatuk­set eroa­vat muiden maid­en Vihrei­den ajatuk­sista. Nykyiset raja-arvot perus­tu­vat lämpövaikutukseen,vaikka tutkimuk­sia biol­o­gi­sista vasteista on run­saasti. Europar­la­men­tis­sa varovaisu­us­pe­ri­aatet­ta ja uuden teknolo­gian riske­jä ovat tuoneet esille mm.Ison-Britannian ja Hol­lan­nin Vihreät mepit perustuen nykyti­eteeseen. Pulssat­ul­la, dig­i­taalisel­la säteilyl­lä on solu­ta­son vaiku­tuk­sia jo hyvinkin heikoil­la tehoil­la (mm.Adey, Kacz­marek etc.)

    Mitä tulee pitkäaikaiskäytön riskei­hin, niistä oli kuulem­i­nen USA:n senaatis­sa 14.–15.9. Yli 10 v käyt­tö lisää gliooman, sylki­rauhas­syövän ja kuu­lo­hermokas­vaimen riskiä. Amerikkalais-kore­alainen Seung-Kwon Myung meta-ana­lyysin mukaan yli 10 v käyt­tö jopa teol­lisu­u­den rahoit­tamis­sa tutkimushankkeis­sa toi esille kasvainriskin.Riippumattomien tutkimusten lop­pupäätelmät osoit­ti­vat sen selkeäm­min. Mis­sähän viipyy muuten INTER­PHONE-tutkimuk­sen tulok­set? Teol­lisu­us on rahoit­tanut tätä WHO:n koordi­noimaa han­ket­ta (ja rahoit­tanut esim. v. 2005 WHO:n EMF-pro­jek­tia 45%). 

    The Patho­phys­i­ol­o­gy-tiedele­hdessä julka­isti­in viime vuon­na merkit­tävä tee­manu­mero kän­nykkäsäteilyn biol­o­gi­sista vaiku­tuk­sista. Suosit­te­len tutustumista.

    STUK:n tutkimus­pro­fes­sori Dar­iusz Leszczyn­skin ja kiinalaisen prof. XU:n kom­ment­ti koskien nyky­isiä tur­vanorme­ja julka­isti­in juuri (Health Research Pol­i­cy and Sys­tems). Siinä kyseenalais­te­taan nykyiset turvanormit. 

    Vielä ihme­tyt­tää sekin, että miten Vihrei­den edus­ta­ja voi ilmas­to­muu­tok­sen aikakaudel­la tukea täl­laista kestämätön­tä teknolo­giaa? Anten­nithan ovat varsi­naisia energiasyöppöjä.

    Myös anten­nien ter­veysvaiku­tuk­sista on yli 10 kyselytutkimusta,joissa on myös mitat­tu lisäk­si säteilyte­ho­ja. Tavanomaisia oire­i­ta lähim­pänä anten­ne­ja asuvil­la ovat unet­to­muus, neu­rol­o­giset häir­iöt, sydä­men rytmihäiriöt,voimattomuus, ihon polt­telu, pis­te­ly ja kuumo­tus etc. 

    Suosit­te­len Vihre­itä seu­raa­maan kan­sain­välistä keskustelua ja muis­tu­tan Hei­di Hau­ta­lan kannanotosta,jossa hän kehot­ti nou­dat­ta­maan varovaisuutta.

  21. Nim­imerk­ki Mikro Aal­to kiitos asiantun­tev­as­ta kom­men­tis­tasi. Min­ul­la on henkilöko­htaista koke­mus­ta tuki­asemien aiheut­tamista terveysriskeistä. 

    Muutin syksyl­lä 2008 asumaan korkeaan tor­ni­taloon erään etelä­suo­ma­laisen kaupun­gin ydinkeskus­taan. Asuin ylim­mässä kat­to­huoneis­tossa, joka oli tismall­een samal­la korkeudel­la kun ympäril­lä sijain­neet yhdek­sän eri oper­aat­to­rien kännykkätukiasemaa. 

    Vähän ker­ras­saan aloin saa­da iho-oire­i­ta, joista en ollut koskaan ennen kärsinyt. Kotona ollessani ihoani polt­ti, kuumot­ti ja sär­ki. Lop­ul­ta koko ihoni hehkui kun olisin ollut kuumeessa. Minus­ta tun­tui siltä, kun olisin ollut “vah­van lam­pun val­okeilas­sa”. Kun en ollut koto­nani, oireeni kato­si­vat täysin ja taas koti­in palates­sani särky alkoi uudelleen. 

    Lop­ul­ta koto­nani teki kent­tävoimakkuuk­sien mit­tauk­sia eräs radiotekni­ikan ammat­ti­lainen, jon­ka viesti oli selvä: muu­ta pois ja pian! Tuki­ase­mat aiheut­ti­vat koti­i­ni niin karmeat kent­tävoimakku­udet että puhuin ikään kuin jatku­vaa kännykkäpuhelua.

    Muutin pois kevääl­lä 2009 ja oireeni helpot­tui­v­at. MIn­ulle jäi kuitenkin jäl­jelle vaikea säteilylle altistu­mi­nen, jon­ka vuok­si aloin reagoi­da myös yksit­täisi­in kän­nyköi­hin, wlanei­hin ja tietokoneisiin. 

    Olen suorit­tanut usei­ta mais­terin tutk­in­to­ja ja olen vielä nuori. Ihoni paloi kuitenkin niin pahasti tuki­asemista, että en ole voin­ut enää hakeu­tua työelämään, kos­ka ihoni reagoi edelleenkin voimakkaasti työ­paikoil­la käytet­tävään lan­gat­tomaan tekni­ikkaan. Toden­näköisin tule­vaisu­u­den näkymäni on siir­tymi­nen työkyvyt­tömyy­seläk­keelle. Se tulee varsin kalli­ik­si yhteiskunnalle. 

    Minä en ole ain­ut sairas­tunut, vaan meitä tuki­asemista palanei­ta on Suomes­sa kym­meniä. Näin ollen Soin­in­vaaran kan­nat­taisi tutus­tua val­lit­se­vaan tosielämään ennen kuin laukoo kom­ment­te­jaan. Mieli muut­tuu kum­masti siinä vai­heessa, kun joku läheinen sairas­tuu vakavasti säteilyn takia.

  22. Kat­sauk­seni matka­puhe­lin­tuki­asemien ja muiden mikroaal­tolähet­inten terveysvaikutuksista:

    http://www.chronicexposure.org

    Ymmärtääk­seni se on kat­tavin ainakin Euroopas­sa ko. aihealueesta. 

    Blo­sis­sani (koti­sivul­lani yllä) on myös jut­tu “Mik­si sähkö­mag­neet­tis­ten kent­tien ICNIRP-raja-arvo ei suo­jaa Suomen yleisöä”. Selostan siinä, mik­si Salzbur­gin osaval­tios­sa suosi­tusar­vo on 1 uW/m2 ja mihin perus­tuu superko­rkea ICNIRP-ker­hon 10.000.000 uW/m2.

    Koska­han her­ra Soin­in­vaara ottaisi vas­tu­un tekemi­sistään ja ehtisi toimia asi­as­sa kansan­ter­vey­den hyväksi?

  23. Kän­nykkä­mas­to­jen haitallisu­ud­es­ta on Youtubessa aika paljon tietoa kaikille niille jot­ka vaivau­tu­vat etsimään asi­as­ta lisäin­for­maa­tioi­ta. Eli kyse ei ole ain­oas­taan kän­nyköistä ja niistä tule­vista mikroaal­loista, vaan myös niiden tuki­asemista joi­ta on mas­tois­sa tätä nykyä kaikkial­la ympäril­lämme ja yhä enenivin määrin kunnes kuu­lu­vusalue kat­taa 100% ympäristöstä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.