Kokemuksesta tiedetään, ettei kännykkäsäteily aiheuta syöpää lyhyellä aikavälillä, mutta ei voida kokonaan sulkea pois sitä, että säteily tuottaisi pitkävaikutteisia muutoksia, jotka näkyisivät sairauksien yleistymisenä kymmenien vuosien kuluttua. Jos kännykkäsäteilyä pelkää, kannattaa varoa omaa kännykkäänsä. Tukiasemista ei kannata huolta kantaa.
Kun kännykät otettiin laajamittaisesti käyttöön, se tapahtui ilman kattavia tutkimuksia, joita olisi vaadittu, jos kyse olisi ollut lääkkeestä. Puhelimista aiheutuu sen taajuista ja niin voimakasta säteilyä, ettei siitä ollut laajaa aiempaa kokemusta. Otettiin riski. Nyt kännykän käyttäjiä on miljardi. Jos kännykät aiheuttaisivat esimerkiksi merkittävän aivosyövän riskintämä näkyisi aivosyöpien määrän selvänä nousuna koko maailmassa. Tätä ei ole tapahtunut, joten se tiedetään tuon laajan ihmiskokeen tuloksena, etteivät kännykät aiheuta nopeasti kehittyviä terveysongelmia.
Kokonaan ei voida sulkea pois sitä, ettei kännykkäsäteily voisi tuottaa hitaasti vaikuttavia muutoksia, jotka näkyisivät sairastavuutena kymmenien vuosien kuluttua. Niinpä Säteilyturvakeskus (STUK) antoi suosituksen, että pienten lasten kannattaisi varmuuden vuoksi välttää kännykän käyttöä. Perusteena tähän oli se, että lapsen solukko on haavoittuvampi kuin aikuisen. Sitä paitsi lapsella on enemmän aikaa kärsiä hitaasti kehittyvistä ongelmista. Puhelinala on ollut STUK:in suosituksesta raivoissaan, koska STUK:illa ei ole osoittaa ensimmäistäkään tutkimustulosta, jonka mukaan kännyköistä olisi lapsille haittaa. Ei olekaan, mutta ei ole osoittaa myöskään päinvastaisia tuloksia. Kyse on varovaisuusperiaatteesta: kun tulet autolla kadunkulmaan, kannattaa jarruttaa, vaikka et voikaan tietää, että kulman takaa olisi tulossa auto.
Kännykkä ja tukiasema tuottavat samanlaista säteilyä. Linnun saamakännykkäsäteilystä onperäisin lähes kokonaan tukiasemista, koska tukiasemien teho on valtavasti kännykkää suurempi. Ihmisen kannalta asia on päinvastoin. Omasta kännykästä saatava säteilyannos on tuhansia ellei miljoonia kertoja suurempi kuin tukiasemasta, koska kännykkä säteilee aivan korvan juuressa. Tukiasema on metrin etäisyydellä vaarallinen, mutta jo kymmenen metrin päässä säteilytaso on laskenut sadasosaan ja sadan metrin päässä kymmenestuhannesosaan.
Italiassa ja Sveitsissä on rajoitettu tukiasemien tehoja. Italiaan matkustavan kannattaa ottaa vara-akku mukaan. Kenttä on paikoin niin heikko, että kännykkä kääntää lisätehot päälle ja akku purkautuu nopeasti. Tuon varovaisuuden vuoksi ei vain puhelinliikenne takkuile Italiassa, vaan ennen kaikkea italialaiset saavat paljon enemmän säteilyä. Onhan se oma kännykkä paljon tukiasemaa vaarallisempi. Heikossa kentässä oma kännykkä lisää tehoja siinä korvan juuressa.
Suomessa on vaadittu, ettei tukiasemia saisi asentaa lähelle päiväkoteja ja kouluja. Tämä periaate lisää lasten altistumista säteilylle, jos näillä on omia kännyköitä.
Tukiasemaa ei kannata pelätä, ellei se ole suorastaan olohuoneessa. Jos haluaa olla varovainen, kannattaa käyttää kännykkää hands free ‑laitteilla, eikä pitää kännykkää aivan korvan juuressa. Näin kannattaa tehdä erityisesti, jos kenttä on heikko.
“Kun kännykät otettiin laajamittaisesti käyttöön, se tapahtui ilman kattavia tutkimuksia, joita olisi vaadittu, jos kyse olisi ollut lääkkeestä.”
Osmolla on väärää tietoa. Kattava tutkimus on kokoajan ollut käynnissä siitä asti kun ensimmäiset kännykät tulivat. Tutkimukseen ovat osallistuneet kaikki kännyköiden omistajat ostamalla kännykän 😉
Varsinaiset tulostenkeruuprojektit sitten aina käynnistetään erikseen. Tutkimuksen ensimmäinen vaihe on kenttätutkimus, jossa koehenkilöitä altistetaan vaikuttavalle tekijälle. Kenttätutkimusvaihe alkoi heti kun ihmiset ostivat kännyköitä.
Ei lääkkeitäkään tutkita niin, että ne otetaan tutkimatta käyttöön ja sitten katsotaan, miten kävi. Koko ajan on tutkittu, mutta käyttöönoton hetkellä ei ollut luotettavia tutkimustuloksia, vaan luotettiin tuuriin. Riski ei näytä toteutuneen.
Tuskin Italiassakaan päättäjät haluavat keittää lastensa aivot ihan vaan tyhmyyksissään, vaan siinä on vissi tarkoitus: kun kenttä on tarpeeksi huono, ihmiset eivät hanki ja käytä kännyköitä, jolloin sikäläiset tehottomat mutta paljon työllistävät lankapuhelinyhtiöt saavat vielä lisäaikaa bisnekselleen.
“Kenttä on paikoin niin heikko, että kännykkä kääntää lisätehot päälle ja akku purkautuu nopeasti”
Mitä lisätehoja kännykkä kääntää päälle kun kenttä on heikko? Kentänvoimakkuus mitataan tukiasemalta vastaanotetusta signaalista, sen vahvistamiseksi ei mitään ihme lisätehoja tarvita, eikä ne siihen auta.
Kun kentän voimakkuutta osoittava palkki kännykässä on alhaalla, kännykkä lisää tehoja.
“Kun kentän voimakkuutta osoittava palkki kännykässä on alhaalla, kännykkä lisää tehoja”
Jos kenttä on heikko sen takia että tukiaseman tehot ovat pienet ei kännykkä lisää tehoa. Mutta jos tukiasema on kaukana tai käyttäjä on sisätiloissa kännykkä lisää tehoja. Normaalisti radioverkot suunnitellaan niin että sekä uplink että downlink suunnissa tehot ja herkkyydet ovat jotakuinkin tasapainossa. Ei oikein tunnu uskottavalta Osmon väite Italialaisten tukaritehorajoituksista, mutta kait siihen joku viite sitten löytyy.
En minäkään usko tukiasemien säteilyn vaikuttavan ihmiseen millään tavalla.
Antti on kuitenkin oikeassa, että tuohon Italian esimerkkissä on virhe. Tukiaseman lähetystehojen laskeminen ei nimittäin lisää kännykän lähetystehoja. Tehonsäätö puhelimessa perustuu tukiaseman lähettämiin parametreihin, jotka se laskee kännykästä vastaanotetun signaalin perusteella. Sen sijaan pidempi etäisyys tukiasemaan toki vaatii lisää tehoja myös puhelimessa. Sitä en tiedä, näyttääkö puhelimen kentänvoimakkuuspalkki lähetetyn vai vastaanotetun signaalin voimakkuutta.
Säteilyturvakeskuksen esite aiheesta: http://tinyurl.com/ydqmyr6
Myönnän. Minulla on tässä logiikkavirhe. Heikko lähetysteho ei lisää kännykän tehoa, mutta lähettimen vieminen kauas lisää. Tätäkin on vaadittu.
“Kyse on varovaisuusperiaatteesta: kun tulet autolla kadunkulmaan, kannattaa jarruttaa, vaikka et voikaan tietää, että kulman takaa olisi tulossa auto.”
Kyse on varovaisuusperiaatteesta: kun tulet autolla kadunkulmaan, kannattaa jarruttaa, vaikka et voikaan tietää, että kulman takaa olisi tulossa lapsi.
“Kun kännykät otettiin laajamittaisesti käyttöön, se tapahtui ilman kattavia tutkimuksia, joita olisi vaadittu, jos kyse olisi ollut lääkkeestä.”
Radiolähetyksitä on tietoa jo 100 vuoden ajalta.
Näitä pään lähellä operoivia järjestelmiä on ollut käytössä jo 50 vuotta ja tehot olivat jopa satoja watteja kun kännykässä operoidaan milliwateilla, kymmenillä milliwateilla
En tiedä miten homma toimi italiassa, mutta vaikka siellä tukiaseman lähetysteho olisi säädetty alas, eihän sen takia kännykän lähetystehoa tarvitse lisätä. Tukiasemahan vastaanottaa kännykän signaalia Italiassakin sitten aivan yhtä hyvin kuin Suomessa. Ja jos tukiasemat ovat heikkoja, niitä pitää olla enemmän pienemmällä solukoolla, joten kännykkä käyttää harvemmin täyttä lähetystehoa kuin jossain Suomen maaseudulla. Vai?
“Kännykkä lisää tehoja” ‑En tiedä mitä tuo tieteellisesti tai teknisesti ilmaistuna olisi, mutta ilmeisesti puhelin hakee verkkoa tehokkaammin, intensiivisemmin… tms. Olen huomannut saman juuri käytännössä: Puhelimen akku tyhjenee todellakin nopeammin heikon tai olemattoman verkon alueella.
Öö. Siis inziröörinä on pakko kertoa, miksi heikko tukiasema kuluttaa kännykän batteria enemmän. No siksi siis, koska tulee enemmän virheitä ja känny joutuu vaatimaan uudelleen lähetyksiä. SiiS etenkin tietysti pakettiverkossa, kuten 3G. Ilmeisesti heikossa kentässä paketit on myös pienempiä ja niitä lähetetään synkronisesti, niin että joka paketille tulee kuitti.
Toki tehokas lähetin kaukana tarkoittaa sitä, että kännyn on vastattava samalla mitalla.
Toisaalta taas esmes pohjoisnorjassa, missä on supertehokkaat lähettimet 30 kilsan välein, kandee yleensä venata jonkin aikaa ennenkuin ryhtyy kommunikoimaan, sillä tukiasemissa on kääntyviä ja viritettäviä antenneja, jotka toimivat kuitenkin vasta, kun puhelin tuntuu asettuneen paikalleen.
Osmo myönsi virheensä! Pulla pöytään.
Kyllä kännykän tehoa säädetään. Kun tukiasema vastaanottaa siganaalin heikkona eikä parempaa asemaa löydy niin verkko ohjaa kännykän lähetytehon suuremmaksi.
Kännykän teho ei ole kovin yksiselitteinen. Puhelimen keskimääräinen lähetysteho riippuu yhteyden laadusta tukiasemaan ja käyttötilanteesta eli puhutaanko,
kuunnellaanko vai onko puhelin vain valmiustilassa.
Lisäksi lähetetäänkö puhetta vai dataa jälkimmäisessä tapauksessa keskimääräinen teho on huomattavasti suurempi .
GSM-puhelin voi käyttää 11 eri tehoasetusta ja pienimmillään sen teho on sadasosa maksimitehosta.
GSM 900 alueella kännykän maksimiteho on 0,25 W ja GSM 1800 ja ylemmillä taajuuksilla 0,125 W
Kännykän ja tukiaseman tehot eivät ole tasapainossa vaan tukiaseman antenniin lähtevä teho on 900 alueella 20 W, 1800 alueella 15 W ja 2100 aluellla 10 W.
Antennitehot ja kentänvoimakkuus ovat sitten toinen juttu.
Nämä ovat siis maksimeita eikä niitä aina käytetä, etenkään kaupungeissa, joissa halutaan taajuuksia käyttää uudelleen taajaan
Tukiaseman peitto ei ole suoraan sidoksissa tukiaemna tehoon vaan signaalin viiveeseen eli radiokenttä ei sanele maksimi yhetydenpituutta vaan siganaalin viive.
Tosin syrjäseutuja ja saaristoa varten on tehty erityisratkaisuja,siis sallitaan suurempi viive ja tukiasemassa suurempi teho,jotka mahdollsitavat pitempiä yhteyksiä, mutta silloin ongelmaksi muodostuu kännykän pieni teho ja silloin tarvitaan suuritehoisempia kiinteitä päätelaitteita
Olisi mielenkiintoista tietää, aivosyövän tai muiden pään alueen syöpien esiintyminen lisääntynyt suhteellisesti oikealla puolella päätä, jossa kännykkää pidetään.
Kännykkä lämmittää päätä, 30 minuutin puhe n 0,15 astetta.Sen jälkeen lämpötila vakiintuu
Jos puheaika on max 10 minuuttia niin lämpeneminen alle 0,05 astetta.
Se mitä pitäsi pelätä ovat tv-lähettimet. Ne toimivat suurin piirtein samoilla taajuusalueilla kuin tukiasemtakin,mutta lähetytehot ovat kW ‑kymmeiniä kilowatteja eli moninkertaiset tukiasemaan verrattuna.
Tosin etäisyydet ovat suuret, sillä radioasemat ovat syrjässä ja mastot korkeita.
Tukiaseman säteily on jo 2 metrin päässä jo muun ympäristössä olevan radiosäteilyn tasolla .
Piensoluistaminen on johtanut siihen, että tukiasemien antetnit ovat ensimmäisen kerroksen korkeudella.
Sisäpeittoa tehdään toimistosoluilla eli konttoristakin löytyy tukiasemia.
Metrossa peitto on tehty vuotavalla kaapelilla, joka on asennttu tunnelin seinään.
Luolissa on omat tukiasemansa etc
Eli tukiasemiakin löytyy sieltä, missä on ihmisiä
Mistä Matti arvelet, että kännyä pidetään enemmän oikealla korvalla?
Minä ainakin oikeakätisenä jätän oikean käden vapaaksi tekemään muuta ja pidän puhelinta vasemmalla puolella..
Ja meitä oikeakätisiähän on paljon enemmän.
Ranskassa on kännykkämastojen turvaetäisyys lähimpiin asuntoihin 500 m miksi ei suomessa lähimmät mastot ovat jopa 20m kerrostalojenseinästä .niissä asunnoissa ei kunnolla nukuta ja on olemasa suuri terveys riski.
Lämpenee se pää saunassa paljoenempi mutta siinä on aikaisoero kännykkä pukkaa mikroaaltoa päänläpi Miettikää tätä tietoa on kyllä saatavilla
“Tukiasemaa ei kannata pelätä, ellei se ole suorastaan olohuoneessa” Suurin ongelma tässä on se, että Suomessa tukiasemat sallitaan kerrostalojen ja esim koulujen seinillä ja katoilla. Näin ne ovat aivan muutaman metrin päässä huono-onnisista ylimpien kerroksien asukkaista tai koululaisista. Ja tukiasemat säteilevät ympärilleen, eivät vain eteenpäin. Kannattaa mitata tehot, niin näkee, että esim kerrostalon eri osissa voi olla esim 1000-kertaiset erot säteilytasossa. Tukiasemariskeistä on tutkimustuloksia, joita on koonnut esim tamperelainen tutkija Mikko Ahonen sivuilleen. Kannattaa tutustua, ja tulla vasta sitten julkisuuteen.
Osmo Soininvaaran johdolla on hyväksytty nykyiset ICNIRP:n raja-arvot (STM asetus 294/2002)ja Soininvaara on toiminut STUK:n neuvottelukunnassa. Ydinvoimakysymyksessä STUK on valinnut puolensa eikä siis kännykkäteollisuuden edun ajaminen olekaan mikään poikkeus. Soininvaaran ajatukset eroavat muiden maiden Vihreiden ajatuksista. Nykyiset raja-arvot perustuvat lämpövaikutukseen,vaikka tutkimuksia biologisista vasteista on runsaasti. Europarlamentissa varovaisuusperiaatetta ja uuden teknologian riskejä ovat tuoneet esille mm.Ison-Britannian ja Hollannin Vihreät mepit perustuen nykytieteeseen. Pulssatulla, digitaalisella säteilyllä on solutason vaikutuksia jo hyvinkin heikoilla tehoilla (mm.Adey, Kaczmarek etc.)
Mitä tulee pitkäaikaiskäytön riskeihin, niistä oli kuuleminen USA:n senaatissa 14.–15.9. Yli 10 v käyttö lisää gliooman, sylkirauhassyövän ja kuulohermokasvaimen riskiä. Amerikkalais-korealainen Seung-Kwon Myung meta-analyysin mukaan yli 10 v käyttö jopa teollisuuden rahoittamissa tutkimushankkeissa toi esille kasvainriskin.Riippumattomien tutkimusten loppupäätelmät osoittivat sen selkeämmin. Missähän viipyy muuten INTERPHONE-tutkimuksen tulokset? Teollisuus on rahoittanut tätä WHO:n koordinoimaa hanketta (ja rahoittanut esim. v. 2005 WHO:n EMF-projektia 45%).
The Pathophysiology-tiedelehdessä julkaistiin viime vuonna merkittävä teemanumero kännykkäsäteilyn biologisista vaikutuksista. Suosittelen tutustumista.
STUK:n tutkimusprofessori Dariusz Leszczynskin ja kiinalaisen prof. XU:n kommentti koskien nykyisiä turvanormeja julkaistiin juuri (Health Research Policy and Systems). Siinä kyseenalaistetaan nykyiset turvanormit.
Vielä ihmetyttää sekin, että miten Vihreiden edustaja voi ilmastomuutoksen aikakaudella tukea tällaista kestämätöntä teknologiaa? Antennithan ovat varsinaisia energiasyöppöjä.
Myös antennien terveysvaikutuksista on yli 10 kyselytutkimusta,joissa on myös mitattu lisäksi säteilytehoja. Tavanomaisia oireita lähimpänä antenneja asuvilla ovat unettomuus, neurologiset häiriöt, sydämen rytmihäiriöt,voimattomuus, ihon polttelu, pistely ja kuumotus etc.
Suosittelen Vihreitä seuraamaan kansainvälistä keskustelua ja muistutan Heidi Hautalan kannanotosta,jossa hän kehotti noudattamaan varovaisuutta.
Nimimerkki Mikro Aalto kiitos asiantuntevasta kommentistasi. Minulla on henkilökohtaista kokemusta tukiasemien aiheuttamista terveysriskeistä.
Muutin syksyllä 2008 asumaan korkeaan tornitaloon erään eteläsuomalaisen kaupungin ydinkeskustaan. Asuin ylimmässä kattohuoneistossa, joka oli tismalleen samalla korkeudella kun ympärillä sijainneet yhdeksän eri operaattorien kännykkätukiasemaa.
Vähän kerrassaan aloin saada iho-oireita, joista en ollut koskaan ennen kärsinyt. Kotona ollessani ihoani poltti, kuumotti ja särki. Lopulta koko ihoni hehkui kun olisin ollut kuumeessa. Minusta tuntui siltä, kun olisin ollut “vahvan lampun valokeilassa”. Kun en ollut kotonani, oireeni katosivat täysin ja taas kotiin palatessani särky alkoi uudelleen.
Lopulta kotonani teki kenttävoimakkuuksien mittauksia eräs radiotekniikan ammattilainen, jonka viesti oli selvä: muuta pois ja pian! Tukiasemat aiheuttivat kotiini niin karmeat kenttävoimakkuudet että puhuin ikään kuin jatkuvaa kännykkäpuhelua.
Muutin pois keväällä 2009 ja oireeni helpottuivat. MInulle jäi kuitenkin jäljelle vaikea säteilylle altistuminen, jonka vuoksi aloin reagoida myös yksittäisiin kännyköihin, wlaneihin ja tietokoneisiin.
Olen suorittanut useita maisterin tutkintoja ja olen vielä nuori. Ihoni paloi kuitenkin niin pahasti tukiasemista, että en ole voinut enää hakeutua työelämään, koska ihoni reagoi edelleenkin voimakkaasti työpaikoilla käytettävään langattomaan tekniikkaan. Todennäköisin tulevaisuuden näkymäni on siirtyminen työkyvyttömyyseläkkeelle. Se tulee varsin kalliiksi yhteiskunnalle.
Minä en ole ainut sairastunut, vaan meitä tukiasemista palaneita on Suomessa kymmeniä. Näin ollen Soininvaaran kannattaisi tutustua vallitsevaan tosielämään ennen kuin laukoo kommenttejaan. Mieli muuttuu kummasti siinä vaiheessa, kun joku läheinen sairastuu vakavasti säteilyn takia.
Katsaukseni matkapuhelintukiasemien ja muiden mikroaaltolähetinten terveysvaikutuksista:
http://www.chronicexposure.org
Ymmärtääkseni se on kattavin ainakin Euroopassa ko. aihealueesta.
Blosissani (kotisivullani yllä) on myös juttu “Miksi sähkömagneettisten kenttien ICNIRP-raja-arvo ei suojaa Suomen yleisöä”. Selostan siinä, miksi Salzburgin osavaltiossa suositusarvo on 1 uW/m2 ja mihin perustuu superkorkea ICNIRP-kerhon 10.000.000 uW/m2.
Koskahan herra Soininvaara ottaisi vastuun tekemisistään ja ehtisi toimia asiassa kansanterveyden hyväksi?
Kännykkämastojen haitallisuudesta on Youtubessa aika paljon tietoa kaikille niille jotka vaivautuvat etsimään asiasta lisäinformaatioita. Eli kyse ei ole ainoastaan kännyköistä ja niistä tulevista mikroaalloista, vaan myös niiden tukiasemista joita on mastoissa tätä nykyä kaikkialla ympärillämme ja yhä enenivin määrin kunnes kuuluvusalue kattaa 100% ympäristöstä.