Työnantajan vastuuttaminen ja syrjintä työhönotossa

(Olen kir­joit­tanut tämän muistin­varais­es­ti ilman mah­dol­lisu­ut­ta tark­istaa tieto­ja. Sik­si tek­sis­sä saat­taa olla asi­avirheitä, joi­ta kor­jaan sitä mukaa kun niitä löytyy)

Lap­sil­isäjär­jestelmä kehit­tyi Suomes­sa per­hep­alkka­jär­jestelmästä. Osa työ­nan­ta­jista mak­soi (miespuolisille!) työn­tek­i­jöille korotet­tua palkkaa, jos näil­lä oli huol­let­tavia lap­sia. Kun per­hep­alkka­jär­jestelmä halut­ti­in ulot­taa kaikki­in palka­nsaa­ji­in, oli pakko ottaa käyt­töön työ­nan­ta­jien väli­nen lap­sil­isä­meno­jen tasaus, jot­ta lap­sil­isän mak­su­velvol­lisu­us ei johtaisi moni­lap­sis­ten per­hei­den elät­täjien syr­jin­tään työhöno­to­ssa. Jat­ka lukemista “Työ­nan­ta­jan vas­tu­ut­ta­mi­nen ja syr­jin­tä työhönotossa”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.2.2010

Päämääränä on muut­taas asikaupunkialuei­ta selvästi urbaaneim­mik­si. Puis­toista tehdään urbaan­impia, liiken­neväylät ter­istä kaduik­si, laa­jat pysäköin­tiken­tät pois lait­ta­mal­la autot pysäköin­ti­taloi­hin tai maan alle. Tämä tuo mukanaan myös merkit­tävästi täy­den­nys­rak­en­tamista. Tämä mak­saa, mut­ta vaiku­tus kaupun­gin vero­tu­loi­hin voi olla myös merkittävä.

Joku kysyi, kuin­ka paljon Helsingis­sä on autoil­i­joi­ta ja paljonko autot­to­mia. Yritän selvit­tää koko kaupun­gin luvut, mut­ta Kan­nelmä­ki-Las­si­la-Pohjoishaa­ga-alueel­la autot­to­mia koti­talouk­sia on 52%, yhden auton koti­talouk­sia 40% jas 2+ auton koti­talouk­sia 8%. Itä-Helsingis­sä ja kan­takaupungis­sa autot­to­mia on selvästi enem­män. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 25.2.2010”

Avainryhmän etuilun oikeutus

Jos jol­lakin ammat­tiryh­mäl­lä on avainase­ma, jos­sa se voi lakol­la uhkaa­mal­la saat­taa itselleen etu­ja, joi­ta muut eivät voi tavoitel­la, onko tämä hyvä vai huono asia? Ensin pitää ratkaista mil­laises­sa maail­mas­sa elämme.

a) Säälimätön luokkayhteiskunta

Yhteiskun­ta on jakau­tunut jyrkästi riistäji­in ja riis­tet­ty­i­hin. Riis­te­tyt syövät pet­tua ja riistäjät huna­jaa. Avain ryh­mämme pystyy kiristämään riistäjiltä vähän huna­jaa pet­tuleipän­sä painikkeek­si. Var­maankin kaik­ki riis­te­tyt taput­ta­vat käsiään, että edes jotkut heistä saa­vat riistäjiltä ulos­mi­tatuk­si jotain.

b) Palka­nsaa­jien nollasummapeli

Palka­nsaa­jien palkka­sum­ma on kiin­teä osu­us kansan­tuot­teesta niin, että yhden ryh­män men­estys on pois muil­ta palka­nsaa­jil­ta.  Sil­loin avain­ryh­män etu­ilu on kiis­tat­ta eri­ar­voisu­ut­ta lisäävää.

Nyt pitäisi enää päät­tää, kumpaa yhteiskun­ta­mallia olemme lähempänä, jot­ta voisimme ottaa kan­taa AKT:n vaa­timuk­si­in saa­da selvästi mui­ta suurem­pia palkanko­ro­tuk­sia ja työsuhde-etuja.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 25.2.2010

Esikaupunkien renes­sanssi

Esikaupunkia pan­naan kun­toon. Erään­lainen mod­ernisoi­va perusko­r­jaus. Oikein hyviä kohtia, mut­ta mikä tässä on konkreet­tista. Tästä tulee vielä puhetta:

7.1 Tutk­i­taan moot­tori­tiealuei­den kehit­tämistä katu­ti­lak­si, yht­enä tavoit­teena ajonopeuk­sien alentaminen.

Kun kuulemme esit­te­lyn, tiedän enem­män, mitä oikeasti aio­taan tehdä. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 25.2.2010”

Yliarvostetun euron kallis hinta

Tääl­lä on käy­ty perin vilka­s­ta keskustelua rahapoli­ti­ikas­ta artikke­lin ”Pelas­taako Kreik­ka euro­maat” poh­jal­ta. Työki­irei­den vuok­si en ole ehtinyt itse osal­lis­tua keskustelu­un, joten kom­men­toin keskustelua uudel­la postauksella.

Euro on kil­pail­i­javal­u­ut­toi­hin näh­den selvästi yliar­vostet­tu, kun tarkoituk­se­na on tasa­ta tuotan­tokus­tan­nuk­set ulko­maankau­pan kannal­ta rel­e­van­teil­la talouden sek­tor­eil­la. Tämä yliar­vos­tus on siirtänyt jonkin ver­ran met­sä­te­ol­lisu­ut­ta Suomes­ta Ruot­si­in. Se ei ole kovin tuhoisaan, kos­ka tilanne kor­jau­tuu, kun  Ruotsin kru­u­nun ja euron hin­ta nor­mal­isoituu – siis jos se joskus nor­mal­isoituu. Ruotsin auto­te­ol­lisu­u­den katas­trofi voi painaa kru­unua alas pitkään. Met­sä­te­ol­lisu­u­den volyy­mi Suomes­sa tulee joka tapauk­ses­sa vähen­emään markki­noiden muuttues­sa. Jat­ka lukemista “Yliar­voste­tun euron kallis hinta”

Helsingin keskushallinto toimii huonosti

Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta antoi Helsin­gin ener­gian suun­nitelmista varsin tiukkasanaisen lausun­non. Nokit­telun keskiössä on Hanasaaren alue. Yleiskaa­van mukaan Ener­gialaitos vetäy­tyy alueelta osit­tain niin, että van­han ja jo pure­tun Hansasaari A‑voimalan ja hiilika­so­jen alueelle on määrä tul­la asun­to­ja. Hiilikasa siir­retään voimalaitok­sen ja Kulosaaren sil­lan välil­lä maan alle kuten tehti­in myös Salmisaaressa.

Helsin­gin ener­gialaitok­sen suun­nitelmis­sa on kuitenkin jäädä alueel­la ja lait­taa bio­mas­san kaa­su­tus­laitok­sen alueelle, jolle piti tehdä niitä huikei­ta moniker­roksis­sia ja aika erikoisen näköisiä asuin­talo­ja. Lisäk­si savukaa­su­jen tiuken­tunut puhdis­t­a­mi­nen toisi alueelle merkit­tävää ammo­ni­akki­in perus­tu­vaa toim­intaa, jon­ka takia ihan viereen ei voisi asun­to­ja tul­lakaan. Jat­ka lukemista “Helsin­gin keskushallinto toimii huonosti”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 18.2.2010

Karhusaaren suun­nit­telu­pe­ri­aat­teet

Hyväksyt­ti­in esit­telijän ehdo­tus pienel­lä kielel­lisel­lä kor­jauk­sel­la. Jouduimme äänestämään tehokku­us­tavoit­teesta, kun kokoomuk­sen Eli­na Palm­roth-Leino ja RKP:n Ste­fan Johans­son oli­si­vat halun­neet alen­taa tehokku­us­tavoitet­teen min­im­iä uusien aluei­den osalta Päätet­ti­in 0,4, hei­dän mielestään olisi riit­tänyt vähin­tään 0,3. Äänestys siis 7–2.

Lausun­to Helsin­gin ener­gian kehi­tyso­hjel­mas­ta ”Kohti hiilineu­traalia tulevaisuutta”

Hanasaaren voimalaitos­alueen on yleiskaavas­sa ollut määrä antaa tilaa asuin­rak­en­tamiselle. Ener­gialaitos taas on suun­nitel­lut jäävän­sä paikalle ilman, että antaa tilaa neliötäkään. En tiedä, kumpi on oike­as­sa, mut­ta kovin huolestut­tavaa on, että kak­si hallinnon­alaa voivat Helsingis­sä toimia toisi­in­sa näh­den näin. Meil­lä on syvälli­nen ongel­ma hallinnon rak­en­teessa. Tämä ansait­see oman postauksensa.

Tapani­lan kaava

Suo­jelu ja tiivistyskaa­va (liiken­nevihreää asuin­rak­en­tamiseen) kiitok­sen läpi sellaisenaan.

Lidl:n kaa­va Vuosaaren Kalvikintiellä

Poh­javesi­aalueela kenkää saa­neen huoltoase­man ton­tille pysäköimistä, kaup­pa ja auto­ja. Risteyk­seen laitet­ti­in kier­toli­it­tymä. Kier­toli­it­tymi­in liit­tyy pieni tur­val­lisu­us­ris­ki, kun kier­toli­it­tymän läpi suo­raan aja­va auto luulee aja­vansa suo­raan, eikä ymmär­rä kään­tyvän­sä oikealle eikä sik­si ymmär­rä, että liit­tymästä ulos ajaes­saan on väistövelvolli­nen fil­lari­in. Kysyin liiken­nesu­un­nit­telupääl­liköltä, voisiko hän hark­in­ta kolmio­ta ulos kään­tyville autoille ja hän lupasi harkita.

Vasem­mis­toli­iton Sam­po Vil­ja­nen teki hyvän kysymyk­sen, olisiko yksimnker­roksisen kau­pan päälle voitu rak­en­taa ker­rosta­lo. Olisi, mut­ta pysäköin­tipaikat eivät olisi mah­tuneet mihinkään. Eivätkö auto­tomat voisi asua siinä? Tuol­lainen laatikon näköi­nen myymälä ei ole mikään maise­mankau­nis­tus. Rak­en­taisin asun­not mielu­um­min tuo­hon kuin johonkin puis­toon. Lisäk­si kiin­ter­istölau­takun­ta oli varan­nut ton­tin yksik­er­roksise­na kaup­pana Lidl:lle. (Höh!)

Tämän jäl­keen 72 % vuosaare­lai­sista asuu alle 500 metrin päässä ruokakaupasta.

Lausun­to ratikkali­iken­teen kokonaiskehittämisselvityksestä

Hyväksyt­ti­in esi­tyk­sen mukaan, kun esit­telijä oli ensin lisän­nyt tek­sti­in esi­tyk­sen Munkkivuoren ratikkay­htey­den selivt­tämisen kiirehtimisestä.

Hista ja rata

Espoo halu­aa rak­en­taa 20 000 asukkaan pien­talokaupun­gin His­taan Ihamuoti­lan perikun­nan maille. Uuden­maan liit­to on maakun­takaa­van osalta pan­nut His­tan ehdok­si rautatiey­htey­den, kos­ka 20 000 asukkaan autokaupun­gin rak­en­t­a­mi­nen on kaikkien hyväksyt­ty­jen peri­aat­tei­den vas­taista. Uuden­maan­li­iton hal­li­tuk­sen oli määrä , äänestet­ti­in, äänet menivät tasan 9–9 ja puheen­jo­hta­jan äänin asia päätet­ti­in palautet­tavak­si niin, ettei rautatiey­hteyt­tä vaa­di­ta vaan tyy­dytään toivo­maan, että val­tio rak­en­taisi His­taan radan jos­sakin aikataulus­sa. Yksi demari oli kok­ouk­ses­ta pois­sa, joten ensi ker­ral­la äänestetään uud­estaan, elleivät demar­it tässä välis­sä sovi asi­as­ta kokoomuk­sen kanssa jotain. Jat­ka lukemista “Hista ja rata”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 18.2.2010

Karhusaaren suun­nit­telun periaatteet

Tämä on lau­takun­nan käsit­te­lylssä tois­tamiseen. Peri­aat­teista on pois­tet­tu asukasluku­tavoite, kun sen kuulem­ma vaikut­ti epäi­lyt­tävältä. (2500 – 4000 asukas­ta) Tehokku­us­lu­vut pysyvät ennal­laan, tont­tite­hokku­us vähin­tään 0,3:na, joten todel­lista muu­tos­ta ei tai­da olla. Alueelle tulee pien­talo­ja, joiden ker­rosluku on 1 – 3. Tärkeä peri­aate on, että rantavi­ivas­ta vähin­tään 50 % on julkises­sa käytössä. Ranto­ja vähän ruopataan. Kasaber­getiä kehitetään näköalapaikkana.

Lausun­to Helsin­gin ener­gian kehi­tyso­hjel­mas­ta ”Kohti hiilineu­traalia tulevaisuutta”

Helsin­ki aikoo tur­vau­tua toisaal­ta jos­sain maakaa­suputken var­rel­la kaa­sutet­tuun hak­keeseen ja toisaal­ta mer­itu­ulivoimaan. Lausun­nos­sa har­mitel­laan sitä, että näitä han­kkei­ta odoteltaes­sa hanasaaren voimala hiilika­soi­neen jököt­tää tule­van asu­tuk­sen tiel­lä, mikä pakot­taa suun­nit­tele­maan alueen uud­estaan. Alun perin tarkoituk­se­na oli lait­taa hiilikasa maan alle, kuten on tehty Salmisaaressa.

Minä olen alka­nut arvel­la tuo­ta jät­timäistä mer­itu­ulipuis­toa. Joidenkin laskelmien mukaan sähkön hin­naksi niistä tulisi 130 €/WMh. Toivon, että tämä laskel­ma on väärin, mut­ta jos se on tot­ta, on pakko tode­ta, että on paljon tehokkaampia tapo­ja vähen­tää hiilid­iok­sidipäästöjä. Hiilid­iok­si­di pitää arvot­taa noin sadak­si euroksi ton­nil­ta, ennen kuin tuos­sa on järkeä.

Tapani­lan Kan­er­vantien alueen asemakaava

Suo­jeluhenk­i­nen kaa­van mod­ernisoin­ti ja tiivistämi­nen, jos­sa  jonkin ver­ran virk­istysaluet­ta menee asuin­rak­en­tamisen alle. Uut­ta raken­nusalaa tulee noin 4900 k‑m2, eli asukkai­ta noin sata. Pitäisi käy­dä kat­so­mas­sa, mut­ta pyöräi­lyke­lit eivät ole parhaim­mil­laan. Suuri joukko van­ho­ja raken­nuk­sia suo­jel­laan. Kuvien perus­teel­la ne ovatkin upeita.

Lidlille myymälä Vuosaareen

Kallvikin­tien ja Rasti­lantien risteyk­sessä huoltoase­ma­tont­ti pois­te­taan ja tilalle tulee myymäläraken­nus ja asun­to­ja ja tietysti pysäköin­tipaikko­ja. Huoltoase­ma on puret­tu, kos­ka se ei saanut poh­javesialueelle ympäristölupaa.

Pöy­dältä lausun­to ratikkali­iken­teen kehittämisselvityksestä

Esit­telijä on lisän­nyt tek­sti­in ”Alus­tavien selvi­tys­ten mukaan Munkkivuoren suun­nan bus­sili­iken­teen kor­vaami­nen raiti­otiey­htey­del­lä näyt­täisi kan­nat­taval­ta. Tämän vuok­si asian jatko­selvi­tyk­siä tulisi kiirehtiä.”

Kiitos tpyy­lu­o­ma­lle liit­tei­den ahk­eras­ta lukemisesta.

Hoidokista asiakkaaksi

Suo­mi poikkeaa useim­mista maista siinä, ettei meil­lä vas­tuu van­hus­ten­hoi­dos­ta ole lap­sil­la vaan yhteiskun­nal­la. Maail­mas­sa taval­lisin tapa jär­jestää van­hus­ten hoito on velvoit­taa lapset – joko lain tai per­in­teen voimal­la – huole­hti­maan van­hem­mis­taan. Lail­la asia on jär­jestet­ty näin esimerkik­si Virossa. Japanis­sa van­hus­ten hoi­dos­ta on vas­tu­us­sa van­him­man poh­jan vaimo; jostain syys­tä per­hei­den esikois­po­jat jäävät usein naimat­tomik­si. Kansan­taloudel­lis­es­ti aja­tus, että joku lap­sista tai hei­dän puolisois­taan jää koti­in hoita­maan van­huk­sia, on teho­ton, kos­ka se vie yhden ihmisen koko työ­panok­sen. Velvol­lisu­u­den voi kui­tata myös osta­mal­la rahal­la hoito van­hainkodista. Tämä vai­h­toe­hto on taloudel­lis­es­ti tehokas, mut­ta monis­sa tapauk­sis­sa kovin epäoikeu­den­mukainen. Jotkut van­huk­sista elävät van­huuten­sa ter­veinä ja toimeli­aina ja kaatu­vat saap­paat jalas­sa, toiset taas elävät demen­toitunei­ta kokoaikaisen hoidon varas­sa parikym­men­tä vuot­ta. Jat­ka lukemista “Hoidok­ista asiakkaaksi”