Helsingin keskushallinto toimii huonosti

Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­ta antoi Hel­sin­gin ener­gian suun­ni­tel­mis­ta var­sin tiuk­ka­sa­nai­sen lausun­non. Nokit­te­lun kes­kiös­sä on Hana­saa­ren alue. Yleis­kaa­van mukaan Ener­gia­lai­tos vetäy­tyy alu­eel­ta osit­tain niin, että van­han ja jo pure­tun Han­sa­saa­ri A‑voimalan ja hii­li­ka­so­jen alu­eel­le on mää­rä tul­la asun­to­ja. Hii­li­ka­sa siir­re­tään voi­ma­lai­tok­sen ja Kulos­aa­ren sil­lan välil­lä maan alle kuten teh­tiin myös Salmisaaressa.

Hel­sin­gin ener­gia­lai­tok­sen suun­ni­tel­mis­sa on kui­ten­kin jää­dä alu­eel­la ja lait­taa bio­mas­san kaa­su­tus­lai­tok­sen alu­eel­le, jol­le piti teh­dä nii­tä hui­kei­ta moni­ker­rok­sis­sia ja aika eri­koi­sen näköi­siä asuin­ta­lo­ja. Lisäk­si savu­kaa­su­jen tiu­ken­tu­nut puh­dis­ta­mi­nen toi­si alu­eel­le mer­kit­tä­vää ammo­niak­kiin perus­tu­vaa toi­min­taa, jon­ka takia ihan vie­reen ei voi­si asun­to­ja tullakaan.

En tie­dä, kum­pi on oikeas­sa, mut­ta on ennen kuu­lu­ma­ton­ta, että kak­si kau­pun­gin hal­lin­to­kun­taa tekee ris­ti­rii­tai­sia suun­ni­tel­mia samas­ta alu­ees­ta.  Tutus­tut­tua­ni työn puo­les­ta monen muun kun­nan hal­lin­toon, olen tul­lut vakuut­tu­neek­si sii­tä, että Hel­sin­gin hal­lin­to­mal­li on van­han­ai­kai­nen ja toi­mii perin huo­nos­ti. Sik­si täl­lais­ta pää­see tapahtumaan.

Hel­sin­ki poik­ke­aa useim­mis­ta muis­ta kau­pun­geis­ta sii­nä, että meil­lä on kau­pun­gin­joh­ta­ja ja jouk­ko apu­lais­kau­pun­gin­joh­ta­jia. Apu­lais­kau­pun­gin­joh­ta­jat eivät toi­mi kau­pun­gin­joh­ta­jan alai­si­na vaan ovat itse­näi­siä esit­te­li­jöi­tä omil­la hal­lin­no­na­loil­laan. Sik­si nämä hal­lin­no­na­lat elä­vät omaa elä­mään­sä. Kau­pun­gin­suun­nit­te­lu kuu­luu Han­nu Pent­ti­läl­le (sdp) ja ener­gia­lai­tos Jus­si Pajusel­le (kok). Ei ole pal­jon koordinoitu.

Muis­sa kau­pun­geis­sa on yksi kau­pun­gin­joh­ta­ja ja hänen alai­se­naan mon­ta toi­mia­la­joh­ta­jaa. Kau­pun­gin­joh­ta­ja esit­te­lee asiat kaupunginhallitukselle.

Toi­nen ero on se, että kun muu­al­la kau­pun­gin joh­ta­jat ja toi­mia­la­joh­ta­jat vali­taan enem­män tai vähem­män ammat­ti­lais­ten kes­kuu­des­ta. On kun­nan­joh­ta­jien ammat­ti­kun­ta, joka siir­tyy kun­nas­ta toi­seen. Sama kos­kee toi­mia­la­joh­ta­jia. Kun­nan joh­ta­mi­seen voi saa­da ihan eri­tyis­tä koulutusta.

Hel­sin­gis­sä kau­pun­gin­joh­ta­jat ja apu­lais­kau­pun­gin­joh­ta­jat vali­taan val­tuu­tet­tu­jen tai hel­sin­ki­läis­ten kan­san­edus­ta­jien kes­kuu­des­ta.  Poik­keuk­sen täs­tä ovat muo­dos­ta­neet vain dema­rien kiin­teis­tö­toi­men apu­lais­kau­pun­gin­joh­ta­jat Pek­ka Kor­pi­nen ja Han­nu Pent­ti­lä. Val­tuus­to on rek­ry­toin­ti­poh­ja­na perin kapea eikä aina kovin ammattitaitoinen.

Taval­laan Hel­sin­ki on sovel­ta­nut por­mes­ta­ri­mal­lia kau­an ennen kuin se kek­sit­tiin. Oikeas­sa por­mes­ta­ri­mal­lis­sa val­tuus­ton kes­kuu­des­taan valit­se­ma por­mes­ta­ri joh­taa poliit­tis­ta puol­ta ja tilaa­jaor­ga­ni­saa­tio­ta, mut­ta hei­dän rin­nal­laan toi­mii ammat­ti­joh­ta­jia joh­ta­mas­sa tuot­ta­ja­puol­ta. Tämä ammat­ti­joh­ta­jien puo­li meil­tä puuttuu.

Kun viras­to­pääl­li­köi­den ylä­puo­lel­la ei ole ammat­ti­mais­ta toi­mia­la­joh­ta­jaa, viras­tot ovat aivan lii­an itse­näi­siä. Sik­si kiin­teis­tö- ja kau­pun­ki­suun­nit­te­lu toi­mii kovin toi­sis­taan eril­lään eikä ter­vey­den­huol­toa ja sosi­aa­li­toin­ta onnis­tut­tu yhdis­tä­mään saa­ti edes saa­tu toi­mi­maan hedel­mäl­li­ses­sä yhteis­työs­sä keskenään.

11 vastausta artikkeliin “Helsingin keskushallinto toimii huonosti”

  1. Hel­sin­ki on lii­an iso yksik­kö hal­li­ta­vak­si jär­ke­väs­ti. Lon­too­kin oli saman­lai­nen mam­mut­ti, mut­ta bri­tit ymmär­si­vät tehos­taa toi­min­to­ja ja nyt se on rypäs itse­näi­siä kuntia. 😉 

    Kos­ka me opim­me tämän? 🙂 Ei tar­vit­se men­nä kuin Tuk­hol­maan, niin hal­lin­to­mal­li on fiksumpi.

  2. Nyt täy­tyy olla Pyö­rä­nie­men kans­sa samaa miel­tä: Tuk­hol­man mal­li toi­mii parem­min. Ei niin­kään sik­si, että kun­tia on enem­män, vaan kos­ka ne eivät ole mei­kä­läi­sit­täin kat­sot­tu­na itse­näi­siä: esi­mer­kik­si ter­vey­den­huol­to ja jul­ki­nen lii­ken­ne ovat demo­kraat­ti­ses­ti vali­tun lää­nin­hal­lin­non vas­tuul­la, eivät kun­tayh­ty­mil­lä niin kuin Suomessa.

    Tämä tar­koit­taa, että polii­ti­kot lää­nin­val­tuus­tos­sa (lands­ting) ovat suo­raan vas­tuus­sa äänes­tä­jil­le, eivät­kä koti­kun­nal­leen. Tämä tekee koko­nai­suu­den ajat­te­lun edes joten­kin mah­dol­li­sek­si; suo­ma­lai­ses­sa sys­tee­mis­sä polii­ti­kol­la kun­tayh­ty­män hal­lin­nos­sa on insen­tii­vit vain aja­tel­la omaa kun­taan­sa, vähät kokonaisuudesta.

  3. Eikö ole­kin has­sua kun mei­dän ainoas­sa, jopa 0,5 mil­joo­nan asuk­kaan met­ro­bo­lis­sa on joh­dos­sa älyk­käi­den, ahke­rien ja tai­ta­vien ihmis­ten kokoo­mus ja vie­lä­kin lah­jak­kaam­pien ihmis­ten vih­reät de gröö­na niin sii­tä­kin huo­li­mat­ta suu­rin piir­tein kaik­ki asiat mene­vät koko ajan käteen.

    Ei toi­mi ter­vey­den­hoi­to mit­ta­vis­ta resurs­seis­ta huo­li­mat­ta, jät­tei­tä ei saa­da hävi­tet­tyä, ei edes katu­ja aurat­tua vaik­kei nykyis­ten lumet­to­mien ja pak­ka­set­to­mien tal­vien Suo­mes­sa sitä juu­ri edes tar­vit­si tehdä.

    Jos­pa annet­tai­siin ken­kää niil­le kai­kil­le tuhan­sil­le yli- ja ali­joh­ta­jil­le joi­ta sil­lä hesas­sa pyö­rii veroe­lät­tei­nä ja pal­kat­tai­siin tilal­le nii­tä uus­suo­ma­lai­sia. Pää­ry­nä­li­ha­vat tai­ki­na­naa­mat ulos ja värik­käät monio­saa­jat tilal­le! Jokai­nen var­maan myön­tää ettei asiat siel­lä aina­kaan huo­nom­min tuli­si hoi­det­tua, se rasis­mi­kin var­mas­ti vähenisi.

  4. En tie­dä, kum­pi on oikeas­sa, mut­ta on ennen kuu­lu­ma­ton­ta, että kak­si kau­pun­gin hal­lin­to­kun­taa tekee ris­ti­rii­tai­sia suun­ni­tel­mia samas­ta alu­ees­ta. Tutus­tut­tua­ni työn puo­les­ta monen muun kun­nan hal­lin­toon, olen tul­lut vakuut­tu­neek­si sii­tä, että Hel­sin­gin hal­lin­to­mal­li on van­han­ai­kai­nen ja toi­mii perin huo­nos­ti. Sik­si täl­lais­ta pää­see tapahtumaan.”

    Täm­mö­nen toi­min­ta oli­si yri­tyk­sis­sä nor­maa­lis­ti vain orga­ni­saa­tion ruk­kaa­mi­sen paik­ka. Orga­ni­saa­tio­ra­ken­tei­ta sää­del­lään yri­tyk­sis­sä sään­nöl­li­ses­ti. Joten­kin nää teh­dään niin vai­kees­ti jul­kis­hal­lin­nos­sa ja pol­te­taan tur­haan yli­mää­räis­tä rahaa. Yri­tyk­sis­sä kun ei ole saa­ta­vis­sa mitään rahaa auto­maat­ti­ses­ti (vrt. veron­mak­sa­jat), niin toi­min­ta on sil­tä osin toi­sen­lais­ta. Hom­man täy­tyy toimia.

  5. Oslos­sa, jon­ka tun­nen, kau­pun­ki jakau­tuu 27 semi-itse­näi­seen kau­pun­gin­osaan. Siel­lä kau­pun­gin­osa­val­tuus­tot vali­taan erik­seen mut­ta samois­sa vaa­leis­sa kuin kau­pun­gin­val­tuus­to, ja niil­lä on itse­näis­tä pää­tös­val­taa, tosin kau­pun­gin anta­mis­sa puit­teis­sa. Esi­mer­kik­si kau­pun­gin­osa ei voi suun­ni­tel­la alu­eel­leen ratik­ka­lin­jaa, jos kau­pun­ki ei myön­nä tähän rahaa tai jos kau­pun­gin­osaan ei kul­je ratik­ka­kis­ko­ja. Kau­pun­gin­osan pää­tök­set eivät myös­kään saa olla ris­ti­rii­das­sa kau­pun­gin “koko­nai­se­dun” kans­sa; jos esi­mer­kik­si kau­pun­gis­sa pää­te­tään raken­taa jal­ka­pal­los­ta­dion, joka sijoi­te­taan kau­pun­gin­osaan A, kysei­nen kau­pun­gin­osa voi toki vas­tus­taa sitä, mut­ta sii­nä vai­hees­sa kun pää­tös on teh­ty, ja pää­tös sta­dio­nin lii­ken­neyh­teyk­sis­tä, kau­pun­gin­osa ei voi esi­mer­kik­si itse­näi­ses­ti päät­tää kaa­voit­taa sta­dio­nin park­ki­pai­kak­si suun­ni­tel­tua aluet­ta puistoksi.

    Kau­pun­gin­osat vas­taa­vat asuk­kai­den­sa jul­ki­ses­ta pal­ve­lu­tuo­tan­nos­ta, mut­ta tämä ei tar­koi­ta, että pal­ve­lut sijait­si­si­vat kau­pun­gin­osan alu­eel­la. Lap­si voi­daan sijoit­taa naa­pu­ri­kau­pun­gin­osaan, jos siel­lä on tilaa (jos omas­sa kau­pun­gin­osas­sa ei ole), ja kun jokai­nen kau­pun­gin­osan lap­si on sijoi­tet­tu jon­ne­kin, kau­pun­gin­osa voi mer­ki­tä ras­tin ruu­tuun koh­taan “jär­jes­tet­ty”.

  6. Ei toi­mi ter­vey­den­hoi­to mit­ta­vis­ta resurs­seis­ta huo­li­mat­ta, jät­tei­tä ei saa­da hävi­tet­tyä, ei edes katu­ja aurat­tua vaik­kei nykyis­ten lumet­to­mien ja pak­ka­set­to­mien tal­vien Suo­mes­sa sitä juu­ri edes tar­vit­si tehdä.

    Nois­ta “mit­ta­vis­ta resurs­seis­ta” tulee mie­leen Hel­sin­gin sil­loi­sen yli­por­mes­ta­rin Eeva-Riit­ta Sii­to­sen van­ha mielipidekirjoits:

    HS — Mie­li­pi­de — 3.10.2002 — 1946 merk­kiä — 1. painos

    Hel­sin­gin tilan­net­ta ei kan­na­ta kadehtia

    Arvos­ta­ma­ni kol­le­ga, Juu­an kun­nan­joh­ta­ja Ahti Puu­ma­lai­nen kiin­nit­ti kir­joi­tuk­ses­saan (HS 1. 10.) huo­mio­ta maan tasa­pai­noi­seen kehit­tä­mi­seen. Hänen kir­joi­tuk­sen­sa antoi kui­ten­kin vali­tet­ta­vas­ti vir­heel­li­sen kuvan Hel­sin­gin tulo­poh­jas­ta vuonna

    Puu­ma­lai­nen kir­joit­ti, että “jos esi­mer­kik­si Juu­ka sai­si asu­kas­ta koh­ti vero­tu­lo­jen ja val­tio­no­suuk­sien yhteis­sum­ma­na sen, min­kä Hel­sin­ki saa edel­leen tuloi­naan tasauk­ses­ta huo­li­mat­ta, me kyl­pi­sim­me rahas­sa”. Vuo­den 2002 talous­ar­vion vero­tu­lo­jen ja val­tio­no­suuk­sien sum­ma on Juu­as­sa 3559 euroa asu­kas­ta koh­ti. Hel­sin­gis­sä vas­taa­va luku on 3316 euroa.

    Hel­sin­gin talou­den ymmär­tä­mis­tä vai­keut­taa ylei­nen mie­li­ku­va rik­kaas­ta Hel­sin­gis­tä. Suu­ret luvut saat­ta­vat sokais­ta, mit­ta­suh­teet vää­ris­tyä ja vii­me vuo­sien suu­ret muu­tok­set jää­dä huomioimatta. 

  7. Otso: “…vaan kos­ka ne eivät ole mei­kä­läi­sit­täin kat­sot­tu­na itsenäisiä…”

    Itse­näi­nen rahoi­tus mah­dol­lis­taa ter­veen kil­pai­lun kun­tien välil­lä. Pää­kau­pun­ki­seu­tu on hyvä esi­merk­ki täs­tä. Eihän kukaan jär­ke­vä mene asu­maan Van­taal­le. Kun­ta on tahal­laan ajet­tu kon­kurs­sin partaalle.

    Kyse on kui­ten­kin alue­hal­lin­non ja kun­nal­lis­ha­lin­non työn­jaos­ta. Alue­hal­lin­non teh­tä­vä on kaa­voi­tuk­sel­la ohja­ta suu­ris­sa kysy­myk­sis­sä. Kun­tien teh­tä­vä on olla jar­rui­na ja estää len­nok­kaim­mat ideat, kuten Län­si­met­ro, joka ei kos­kaan tule ole­maan kan­nat­ta­va hanke.

  8. Olen lähel­tä kat­so­nut erään kun­ta­lii­tos­kun­nan mam­mut­ti­hal­lin­non ensi aske­lia ja toi­von, että sel­lai­nen din­osau­rus ei syn­ny aina­kaan Päijäthämeeseen.

    Mei­dän kun­taa kut­su­taan ylei­ses­ti kou­vos­to­lii­tok­si ja tai­taa sil­lä olla uusi mos­ko­va nimi­nen kes­kus­ta­kin. Kun kuu­den kun­nan byro­kra­tia yri­te­tään lii­ma­ta vii­dek­si vuo­dek­si yhteen, niin eihän sii­tä mitään tule. Hal­lin­non nimi on tilaa­ja­tuot­ta­ja­mal­li. Sen isät ja äidit ovat jo nyt alka­neet epäil­lä sen järkevyyttä.

    Sel­lai­nen nor­maa­li kun­ta­ra­ken­ne on hyvä, jos­sa on val­tuus­to, hal­li­tus, puo­li­tusi­naa lau­ta­kun­tia, muu­ta­ma joh­to­kun­ta jne. Bis­nes­puo­lel­le jon­kin­lai­nen oma systeemi.

    Kun­nan hal­lin­non on olta­va kevyt, pää­pai­no on pal­ve­luis­sa. Jol­la­kin tilast­kaa­val­la voi­si luo­da ker­toi­men, jol­la tie­tyn asu­kas­lu­vun ja pal­ve­lu­ra­ken­teen avul­la näh­dään sopi­va byro­kra­tian koko. Kun sääs­tö­jä teh­dään, ensin iske­tään pal­ve­lui­hin ja byro­kra­tia saa olla rau­has­sa. Hom­man pitäi­si olla juu­ri päin vas­toin tai yhtä aikaa.

    Kun­ta­lii­tok­sis­ta on näh­tä­vis­sä se, että mitä isom­pi kun­ta, sitä suu­rem­pi val­ta vir­ka­mie­hil­lä on.

  9. Kun­tien toi­min­ta­kent­tä on se ongel­ma, ei kun­tien maan­tie­teel­li­nen laa­juus. Kun­ta pitäi­si mää­ri­tel­lä aivan uusik­si. Hel­sin­ki ei enää ole se kun­ta jota perus­tus­lais­sa tar­koi­te­taan, eikä myös­kään muut kun­ta­lii­tok­sil­la syn­ny­te­tyt jät­ti­kun­nat. Niis­sä asiat mene­vät lii­an kau­ak­si ihmisestä.

    Ongel­ma syn­tyi kai alun perin sii­tä, kun val­tio on työn­tä­nyt kun­nil­le vel­voit­tei­ta, joi­den hoi­ta­mi­nen alun perin­kään ei oli­si ollut jär­ke­vää hoi­taa kun­tayk­si­kön tai ‑yksi­köi­den toimesta.

    Nyt ollaan sit­ten tilan­tees­sa, jos­sa ihme­tel­lään näi­den pal­ve­lui­den rik­ko­nai­suut­ta ja pal­ve­lu­ta­so­jen hajaannusta.

    Kun­ta­ta­so ei ole kun­ta­lää­kä­ri­ta­sos­ta eteen­päin ollut kos­kaan jär­ke­vää jär­jes­tää kun­ta­koh­tai­ses­ti. Ei edes niin, että se oli­si kun­tien yhteen­liit­ty­män vastuulla.

    Kaik­ki tuol­lai­set toi­min­not pitäi­si olla joko yksi­tyi­siä tai sit­ten jär­jes­tet­ty jon­kin val­ta­kun­nal­li­sen toi­mi­jan puo­les­ta samal­la tasol­la kai­kil­le kansalaisille.

    Kun­tien roo­li pitäi­si sel­vit­tää ja jät­tää kun­tien teh­tä­väk­si ne asiat, jot­ka oikeas­ti ovat arvo­va­lin­to­ja ko alueella.

    Täl­lai­sia asioi­ta ovat esim. Kou­lut, maa­po­li­tiik­ka, kaa­voi­tus, sivis­tys­puo­li, likun­ta ym. 

    Nyt kun­nat käyt­tä­vät kaik­ki varan­sa ja yli­kin vää­rin alun raken­net­tuun sairaanhoitoon.

  10. Kal­le: toki pien­kun­nat ovat tuos­sa Tuk­hol­man (ym) mal­lis­sa itse­näi­siä niis­sä asiois­sa, jois­sa niil­lä on pää­tös­val­ta. Mut­ta se ala on sel­väs­ti suo­ma­lais­ta kun­ta­mal­lia pie­nem­pi, kuten itse­kin totesit. 

    Län­si­met­ron osal­ta väi­tän, että jos Hel­sin­gin seu­dul­la oli­si ollut Tuk­hol­man kun­ta­mal­li vaik­ka­pa 60-luvul­ta eteen­päin, se met­ro oli­si raken­net­tu jo vuos­kym­me­niä sit­ten, ja kau­pun­ki­ra­ken­ne sen ympä­ril­lä oli­si teh­ty sen mukai­sek­si. Se ei vält­tä­mät­tä oli­si ollut paras mah­dol­li­nen lii­ken­ne­po­liit­ti­nen rat­kai­su, mut­ta met­ro oli sil­loin “sta­te of the art” lii­ken­ne­suun­nit­te­lus­sa, ja sil­le oli Hel­sin­gis­sä vah­va tuki. Jos kaa­voi­tus ja jouk­ko­lii­ken­ne oli­si ollut seu­tu­hal­lin­non käsis­sä, kyl­lä se met­ro oli­si raken­net­tu. Seu­tu­hal­lin­nos­sa­kin oli­si ollut sil­le vah­va tuki. 

    Nyt­hän sitä pit­kään vii­väs­tyt­ti­vät ne samat kau­pun­gis­tu­mis­ta vas­tus­ta­vat voi­mat Espoos­sa, jot­ka myös vas­tus­ti­vat aikoi­naan Län­si­väy­lää. Kek­sus­te­lu rati­koi­den ja met­ron sovel­tu­vuu­des­ta on uudem­paa perua, met­ro oli­si raken­net­tu jo ennen sen käyn­nis­ty­mis­tä. Koros­tan, että puhun täs­sä nyt kun­nal­li­sen pää­tök­sen­teon his­to­rias­ta, en sii­tä miten lii­ken­ne­suun­nit­te­lua pitäi­si tehdä.

    On Tuk­hol­mas­sa­kin saa­tu useam­pia met­ro­ja raken­net­tua (yli kun­ta­ra­jo­jen) kun­ta­mal­lis­ta huo­li­mat­ta, tai luul­ta­vas­ti juu­ri sen takia. Nyt­tem­min toki uudet lin­jat ovat ratikoita.

    Pala­ten Osmon alku­pe­räi­seen aihee­seen: Aja­tus on epäi­le­mät­tä hyvä, mut­ta se tai­taa olla poliit­ti­ses­ti vähän vai­kea toteut­taa? Ei ole min­kään puo­lu­een etu­jen mukais­ta luo­pua lää­ni­tyk­sis­tään. Vih­rei­den ehkä, kun noi­ta apu­lais­kau­pun­gin­joh­ta­jan paik­ko­ja ei ole mon­taa siu­naan­tu­nut, mut­ta tuon taak­se pitäi­si saa­da myös kok­ka­rit tai dema­rit. Mie­lum­min molem­mat, kun iso­ja pää­tök­siä on kun­nis­sa tapa­na yrit­tää teh­dä kon­sen­suk­sel­la. Se ei lie­ne help­po tehtävä?

  11. Vuo­den 2002 talous­ar­vion vero­tu­lo­jen ja val­tio­no­suuk­sien sum­ma on Juu­as­sa 3559 euroa asu­kas­ta koh­ti. Hel­sin­gis­sä vas­taa­va luku on 3316 euroa.

    Huo­mau­tet­ta­koon että vaik­ka tämä noin kir­jai­mel­li­ses­ti oli oikein, niin Sii­to­nen on jät­tä­nyt las­kel­mas­ta ilmei­sen tar­koi­tuk­sel­la pois yhtei­sö­ve­ro­tuo­tot, jot­ka tuol­loin edel­li­se­nä vuon­na oli­vat hel­sin­gis­sä 672 mil­joo­na; noin 1200 euroa/asukas, ja Juu­an osal­ta noin 200 / asukas.

    Jos sen oli­si las­ke­nut mukaan lukui­hin, hel­sin­ki­läis­tä koh­ti oli­si rahaa ollut käy­tet­tä­vis­sä noin 4500 euroa ja juu­ka­lais­ta 3800 euroa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.