Helsingin keskushallinto toimii huonosti

11 vastausta artikkeliin “Helsingin keskushallinto toimii huonosti”

1. Helsin­ki on liian iso yksikkö hal­li­tavak­si järkevästi. Lon­tookin oli saman­lainen mam­mut­ti, mut­ta britit ymmär­sivät tehostaa toim­into­ja ja nyt se on rypäs itsenäisiä kuntia. 😉 

   Kos­ka me opimme tämän? 🙂 Ei tarvitse men­nä kuin Tukhol­maan, niin hallintoma­lli on fiksumpi.

   Vastaa

2. Nyt täy­tyy olla Pyöräniemen kanssa samaa mieltä: Tukhol­man malli toimii parem­min. Ei niinkään sik­si, että kun­tia on enem­män, vaan kos­ka ne eivät ole meikäläisit­täin kat­sot­tuna itsenäisiä: esimerkik­si ter­vey­den­huolto ja julki­nen liikenne ovat demokraat­tis­es­ti val­i­tun lään­in­hallinnon vas­tu­ul­la, eivät kun­tay­htymil­lä niin kuin Suomessa.

   Tämä tarkoit­taa, että poli­itikot lään­in­val­tu­us­tossa (land­st­ing) ovat suo­raan vas­tu­us­sa äänestäjille, eivätkä kotikun­nalleen. Tämä tekee kokon­aisu­u­den ajat­telun edes jotenkin mah­dol­lisek­si; suo­ma­laises­sa sys­tee­mis­sä poli­itikol­la kun­tay­htymän hallinnos­sa on insen­ti­iv­it vain ajatel­la omaa kun­taansa, vähät kokonaisuudesta.

   Vastaa

3. Eikö olekin has­sua kun mei­dän ain­oas­sa, jopa 0,5 miljoo­nan asukkaan metrobolis­sa on joh­dos­sa älykkäi­den, ahk­e­rien ja taitavien ihmis­ten kokoomus ja vieläkin lah­jakkaampi­en ihmis­ten vihreät de gröö­na niin siitäkin huoli­mat­ta suurin piirtein kaik­ki asi­at menevät koko ajan käteen.

   Ei toi­mi ter­vey­den­hoito mit­tavista resurs­seista huoli­mat­ta, jät­teitä ei saa­da hävitet­tyä, ei edes katu­ja aurat­tua vaikkei nyky­is­ten lumet­tomien ja pakkaset­tomien talvien Suomes­sa sitä juuri edes tarvit­si tehdä.

   Jospa annet­taisi­in kenkää niille kaikille tuhan­sille yli- ja ali­jo­hta­jille joi­ta sil­lä hesas­sa pyörii veroelät­teinä ja palkat­taisi­in tilalle niitä uus­suo­ma­laisia. Päärynäli­ha­vat taik­i­nanaa­mat ulos ja värikkäät moniosaa­jat tilalle! Jokainen var­maan myön­tää ettei asi­at siel­lä ainakaan huonom­min tulisi hoidet­tua, se rasis­mikin var­masti vähenisi.

   Vastaa

4. “En tiedä, kumpi on oike­as­sa, mut­ta on ennen kuu­luma­ton­ta, että kak­si kaupun­gin hallintokun­taa tekee ris­tiri­itaisia suun­nitelmia samas­ta alueesta. Tutus­tut­tuani työn puoles­ta mon­en muun kun­nan hallintoon, olen tul­lut vaku­ut­tuneek­si siitä, että Helsin­gin hallintoma­lli on van­hanaikainen ja toimii perin huonos­ti. Sik­si täl­laista pääsee tapahtumaan.”

   Täm­mö­nen toim­inta olisi yri­tyk­sis­sä nor­maal­isti vain organ­isaa­tion rukkaamisen paik­ka. Organ­isaa­tio­rak­en­tei­ta säädel­lään yri­tyk­sis­sä sään­nöl­lis­es­ti. Jotenkin nää tehdään niin vaikeesti julk­ishallinnos­sa ja polte­taan turhaan ylimääräistä rahaa. Yri­tyk­sis­sä kun ei ole saatavis­sa mitään rahaa automaat­tis­es­ti (vrt. veron­mak­sa­jat), niin toim­inta on siltä osin toisen­laista. Hom­man täy­tyy toimia.

   Vastaa

5. Oslos­sa, jon­ka tun­nen, kaupun­ki jakau­tuu 27 semi-itsenäiseen kaupungi­nosaan. Siel­lä kaupungi­nosaval­tu­us­tot val­i­taan erik­seen mut­ta samoissa vaaleis­sa kuin kaupung­in­val­tu­us­to, ja niil­lä on itsenäistä päätös­val­taa, tosin kaupun­gin antamis­sa puit­teis­sa. Esimerkik­si kaupungi­nosa ei voi suun­nitel­la alueelleen ratikkalin­jaa, jos kaupun­ki ei myön­nä tähän rahaa tai jos kaupungi­nosaan ei kul­je ratikkakisko­ja. Kaupungi­nosan päätök­set eivät myöskään saa olla ris­tiri­idas­sa kaupun­gin “kokon­aise­dun” kanssa; jos esimerkik­si kaupungis­sa päätetään rak­en­taa jalka­pal­losta­dion, joka sijoite­taan kaupungi­nosaan A, kyseinen kaupungi­nosa voi toki vas­tus­taa sitä, mut­ta siinä vai­heessa kun päätös on tehty, ja päätös sta­dion­in liiken­ney­hteyk­sistä, kaupungi­nosa ei voi esimerkik­si itsenäis­es­ti päät­tää kaavoit­taa sta­dion­in parkkipaikak­si suun­nitel­tua aluet­ta puistoksi.

   Kaupungi­nosat vas­taa­vat asukkaiden­sa julkises­ta palve­lu­tuotan­nos­ta, mut­ta tämä ei tarkoi­ta, että palve­lut sijait­si­si­vat kaupungi­nosan alueel­la. Lap­si voidaan sijoit­taa naa­purikaupungi­nosaan, jos siel­lä on tilaa (jos omas­sa kaupungi­nosas­sa ei ole), ja kun jokainen kaupungi­nosan lap­si on sijoitet­tu jon­nekin, kaupungi­nosa voi merk­itä rastin ruu­tu­un kohtaan “jär­jestet­ty”.

   Vastaa

6. Ei toi­mi ter­vey­den­hoito mit­tavista resurs­seista huoli­mat­ta, jät­teitä ei saa­da hävitet­tyä, ei edes katu­ja aurat­tua vaikkei nyky­is­ten lumet­tomien ja pakkaset­tomien talvien Suomes­sa sitä juuri edes tarvit­si tehdä.

   Noista “mit­tavista resurs­seista” tulee mieleen Helsin­gin sil­loisen yli­pormes­tarin Eeva-Riit­ta Siitosen van­ha mielipidekirjoits:

   HS — Mielipi­de — 3.10.2002 — 1946 merkkiä — 1. painos

   Helsin­gin tilan­net­ta ei kan­na­ta kadehtia

   Arvosta­mani kol­le­ga, Juuan kun­nan­jo­hta­ja Ahti Puumalainen kiin­nit­ti kir­joituk­ses­saan (HS 1. 10.) huomio­ta maan tas­apain­oiseen kehit­tämiseen. Hänen kir­joituk­sen­sa antoi kuitenkin valitet­tavasti virheel­lisen kuvan Helsin­gin tulopo­h­jas­ta vuonna

   Puumalainen kir­joit­ti, että “jos esimerkik­si Juu­ka saisi asukas­ta kohti vero­tu­lo­jen ja val­tiono­suuk­sien yhteis­sum­mana sen, minkä Helsin­ki saa edelleen tuloinaan tasauk­ses­ta huoli­mat­ta, me kylpisimme rahas­sa”. Vuo­den 2002 talousarvion vero­tu­lo­jen ja val­tiono­suuk­sien sum­ma on Juuas­sa 3559 euroa asukas­ta kohti. Helsingis­sä vas­taa­va luku on 3316 euroa.

   …

   Helsin­gin talouden ymmärtämistä vaikeut­taa yleinen mieliku­va rikkaas­ta Helsingistä. Suuret luvut saat­ta­vat sokaista, mit­ta­suh­teet vääristyä ja viime vuosien suuret muu­tok­set jäädä huomioimatta. 

   Vastaa

7. Otso: “…vaan kos­ka ne eivät ole meikäläisit­täin kat­sot­tuna itsenäisiä…”

   Itsenäi­nen rahoi­tus mah­dol­lis­taa ter­veen kil­pailun kun­tien välil­lä. Pääkaupunkiseu­tu on hyvä esimerk­ki tästä. Eihän kukaan järkevä mene asumaan Van­taalle. Kun­ta on tahal­laan ajet­tu konkurssin partaalle.

   Kyse on kuitenkin alue­hallinnon ja kun­nall­ishalin­non työn­jaos­ta. Alue­hallinnon tehtävä on kaavoituk­sel­la ohja­ta suuris­sa kysymyk­sis­sä. Kun­tien tehtävä on olla jar­ru­ina ja estää lennokkaim­mat ideat, kuten Län­simetro, joka ei koskaan tule ole­maan kan­nat­ta­va hanke.

   Vastaa

8. Olen läheltä kat­sonut erään kun­tali­itoskun­nan mam­mut­ti­hallinnon ensi aske­lia ja toivon, että sel­l­ainen dinosaurus ei syn­ny ainakaan Päijäthämeeseen.

   Mei­dän kun­taa kut­su­taan yleis­es­ti kou­vos­toli­itok­si ja taitaa sil­lä olla uusi mosko­va nimi­nen keskus­takin. Kun kuu­den kun­nan byrokra­tia yritetään liima­ta viidek­si vuodek­si yhteen, niin eihän siitä mitään tule. Hallinnon nimi on tilaa­jatuot­ta­ja­malli. Sen isät ja äid­it ovat jo nyt alka­neet epäil­lä sen järkevyyttä.

   Sel­l­ainen nor­maali kun­tarakenne on hyvä, jos­sa on val­tu­us­to, hal­li­tus, puoli­tusi­naa lau­takun­tia, muu­ta­ma johtokun­ta jne. Bisne­spuolelle jonkin­lainen oma systeemi.

   Kun­nan hallinnon on olta­va kevyt, pää­paino on palveluis­sa. Jol­lakin tilastkaaval­la voisi luo­da ker­toimen, jol­la tietyn asukaslu­vun ja palvelu­rak­en­teen avul­la nähdään sopi­va byrokra­t­ian koko. Kun säästöjä tehdään, ensin isketään palvelui­hin ja byrokra­tia saa olla rauhas­sa. Hom­man pitäisi olla juuri päin vas­toin tai yhtä aikaa.

   Kun­tali­itok­sista on nähtävis­sä se, että mitä isom­pi kun­ta, sitä suurem­pi val­ta virkamiehillä on.

   Vastaa

9. Kun­tien toim­intak­ent­tä on se ongel­ma, ei kun­tien maanti­eteelli­nen laa­ju­us. Kun­ta pitäisi määritel­lä aivan uusik­si. Helsin­ki ei enää ole se kun­ta jota perus­tus­lais­sa tarkoite­taan, eikä myöskään muut kun­tali­itok­sil­la syn­nyte­tyt jät­tikun­nat. Niis­sä asi­at menevät liian kauak­si ihmisestä.

   Ongel­ma syn­tyi kai alun perin siitä, kun val­tio on työn­tänyt kun­nille velvoit­tei­ta, joiden hoit­a­mi­nen alun perinkään ei olisi ollut järkevää hoitaa kun­tayk­sikön tai ‑yksiköi­den toimesta.

   Nyt ollaan sit­ten tilanteessa, jos­sa ihme­tel­lään näi­den palvelu­iden rikkon­aisu­ut­ta ja palve­lu­ta­so­jen hajaannusta.

   Kun­tata­so ei ole kun­talääkäri­ta­sos­ta eteen­päin ollut koskaan järkevää jär­jestää kun­tako­htais­es­ti. Ei edes niin, että se olisi kun­tien yhteen­li­it­tymän vastuulla.

   Kaik­ki tuol­laiset toimin­not pitäisi olla joko yksi­ty­isiä tai sit­ten jär­jestet­ty jonkin val­takun­nal­lisen toim­i­jan puoles­ta samal­la tasol­la kaikille kansalaisille.

   Kun­tien rooli pitäisi selvit­tää ja jät­tää kun­tien tehtäväk­si ne asi­at, jot­ka oikeasti ovat arvo­val­in­to­ja ko alueella.

   Täl­laisia asioi­ta ovat esim. Koulut, maapoli­ti­ik­ka, kaavoitus, sivistyspuoli, likun­ta ym. 

   Nyt kun­nat käyt­tävät kaik­ki varansa ja ylikin väärin alun raken­net­tuun sairaanhoitoon.

   Vastaa

10. Kalle: toki pienkun­nat ovat tuos­sa Tukhol­man (ym) mallis­sa itsenäisiä niis­sä asiois­sa, jois­sa niil­lä on päätös­val­ta. Mut­ta se ala on selvästi suo­ma­laista kun­ta­mallia pienem­pi, kuten itsekin totesit. 

    Län­simetron osalta väitän, että jos Helsin­gin seudul­la olisi ollut Tukhol­man kun­ta­malli vaikka­pa 60-luvul­ta eteen­päin, se metro olisi raken­net­tu jo vuoskym­meniä sit­ten, ja kaupunki­rakenne sen ympäril­lä olisi tehty sen mukaisek­si. Se ei vält­tämät­tä olisi ollut paras mah­dolli­nen liiken­nepoli­it­ti­nen ratkaisu, mut­ta metro oli sil­loin “state of the art” liiken­nesu­un­nit­telus­sa, ja sille oli Helsingis­sä vah­va tuki. Jos kaavoitus ja joukkoli­ikenne olisi ollut seu­tuhallinnon käsis­sä, kyl­lä se metro olisi raken­net­tu. Seu­tuhallinnos­sakin olisi ollut sille vah­va tuki. 

    Nythän sitä pitkään viivästyt­tivät ne samat kaupungis­tu­mista vas­tus­ta­vat voimat Espoos­sa, jot­ka myös vas­tus­ti­vat aikoinaan Län­siväylää. Kek­sustelu ratikoiden ja metron sovel­tuvu­ud­es­ta on uudem­paa perua, metro olisi raken­net­tu jo ennen sen käyn­nistymistä. Korostan, että puhun tässä nyt kun­nal­lisen päätök­sen­teon his­to­ri­as­ta, en siitä miten liiken­nesu­un­nit­telua pitäisi tehdä.

    On Tukhol­mas­sakin saatu use­ampia metro­ja raken­net­tua (yli kun­tara­jo­jen) kun­ta­mallista huoli­mat­ta, tai luul­tavasti juuri sen takia. Nyt­tem­min toki uudet lin­jat ovat ratikoita.

    Palat­en Osmon alku­peräiseen aiheeseen: Aja­tus on epäilemät­tä hyvä, mut­ta se taitaa olla poli­it­tis­es­ti vähän vaikea toteut­taa? Ei ole minkään puolueen etu­jen mukaista luop­ua lääni­tyk­sistään. Vihrei­den ehkä, kun noi­ta apu­laiskaupung­in­jo­hta­jan paikko­ja ei ole mon­taa siu­naan­tunut, mut­ta tuon taakse pitäisi saa­da myös kokkar­it tai demar­it. Mielum­min molem­mat, kun iso­ja päätök­siä on kun­nis­sa tapana yrit­tää tehdä kon­sen­suk­sel­la. Se ei liene help­po tehtävä?

    Vastaa

11. Vuo­den 2002 talousarvion vero­tu­lo­jen ja val­tiono­suuk­sien sum­ma on Juuas­sa 3559 euroa asukas­ta kohti. Helsingis­sä vas­taa­va luku on 3316 euroa.

    Huo­mautet­takoon että vaik­ka tämä noin kir­jaimel­lis­es­ti oli oikein, niin Siito­nen on jät­tänyt laskel­mas­ta ilmeisen tarkoituk­sel­la pois yhteisövero­tuo­tot, jot­ka tuol­loin edel­lisenä vuon­na oli­vat helsingis­sä 672 miljoona; noin 1200 euroa/asukas, ja Juuan osalta noin 200 / asukas.

    Jos sen olisi laskenut mukaan lukui­hin, helsinkiläistä kohti olisi rahaa ollut käytet­tävis­sä noin 4500 euroa ja juukalaista 3800 euroa.

    Vastaa