Hista ja rata

Espoo halu­aa raken­taa 20 000 asuk­kaan pien­ta­lo­kau­pun­gin His­taan Iha­muo­ti­lan peri­kun­nan mail­le. Uuden­maan liit­to on maa­kun­ta­kaa­van osal­ta pan­nut His­tan ehdok­si rau­ta­tie­yh­tey­den, kos­ka 20 000 asuk­kaan auto­kau­pun­gin raken­ta­mi­nen on kaik­kien hyväk­syt­ty­jen peri­aat­tei­den vas­tais­ta. Uuden­maan­lii­ton hal­li­tuk­sen oli mää­rä , äänes­tet­tiin, äänet meni­vät tasan 9–9 ja puheen­joh­ta­jan äänin asia pää­tet­tiin palau­tet­ta­vak­si niin, ettei rau­ta­tie­yh­teyt­tä vaa­di­ta vaan tyy­dy­tään toi­vo­maan, että val­tio raken­tai­si His­taan radan jos­sa­kin aika­tau­lus­sa. Yksi dema­ri oli kokouk­ses­ta pois­sa, joten ensi ker­ral­la äänes­te­tään uudes­taan, ellei­vät dema­rit täs­sä välis­sä sovi asias­ta kokoo­muk­sen kans­sa jotain.

Myös Espoon ympä­ris­tö­lau­ta­kun­ta aset­tui vas­tus­ta­maan auto­kau­pun­gin raken­ta­mis­ta Histaan.

Espoo esit­tää, ettei rataa tar­vi­ta, vaan jouk­ko­lii­ken­ne on jär­jes­tet­tä­vis­sä bus­seil­la. Koke­muk­ses­ta tie­däm­me, että bus­si­lii­ken­ne kau­ka­na kai­kes­ta ole­val­la oma­ko­tia­lu­eel­la saa­vu­ta kuin mar­gi­naa­li­sen osuu­den lii­ken­tees­tä. Niin­pä His­ta ilman rataa oli­si pelk­kä autokaupunki.

Rata His­taan mak­saa jon­kin ver­ran, mut­ta vähem­män kuin se Turun­väy­län leven­nys, jon­ka pelk­kiin hen­ki­lö­au­toi­hin perus­tu­va His­ta vaa­ti­si. Jos­tain syys­tä val­tio mak­saa moot­to­ri­tiein­ves­toin­nit mukisematta.

On tur­ha kuvi­tel­la, että val­tio raken­taa His­taan radan ilman, että Espoo osal­lis­tuu hank­kee­seen. Ei val­tio mak­sa Hel­sin­gin ratik­ka­kis­ko­ja­kaan.  Tähän var­maan espoo­lai­set vas­taa­vat, että rai­deyh­teys His­taan on pal­jon kal­liim­pi, kos­ka His­ta on niin kau­ka­na. Niin­pä. Jos kaa­voi­te­taan kau­as, se tulee kalliiksi.

His­tan radan kus­tan­nuk­set on katet­ta­va alu­een kaa­voi­tus­hyö­dyl­lä. Jos kaa­voi­tus­hyö­ty ei pei­tä infran raken­ta­mis­kus­tan­nuk­sia, koko han­ke on jär­je­tön.  Jos peri­kun­ta ei ole tähän halu­kas, vil­jel­köön His­tas­sa vaik­ka veh­nää. En ymmär­rä, mik­si veron­mak­sa­jien pitäi­si lah­joit­taa maa­no­mis­ta­jal­le infrain­ves­toin­nit joi­den tur­vin maa­no­mis­ta­ja sit­ten voi pan­na maan­sa lihoiksi.

His­tan radan on tar­koi­tus on jat­kua Loh­jal­le asti. Loh­jan enti­nen kau­pun­gin­joh­ta­ja Eli­na Leh­to aika­naan sanoin Loh­jan ole­van val­mis osal­lis­tu­maan rakentamiskustannuksiin.

Asiat sujui­si­vat yksin­ker­tai­sem­min, jos val­tio vetäy­tyi­si kau­pun­kia­luei­den sisäis­ten lii­ken­neyh­teyk­sien rahoi­tuk­ses­ta koko­naan – ja kor­vai­si tämän tas­a­puo­li­suu­den nimis­sä kiin­teäl­lä euro­mää­räi­sel­lä sum­mal­la. Kun­nat kaa­voit­tai­si­vat aivan toi­sel­la taval­la, jos jou­tui­si­vat rahoit­ta­maan itse lii­ken­nein­ves­toin­nit – His­tan osal­ta joko sen radan tai Turun väy­län lisäkaistat.

Skep­ti­ses­ti voi tie­tys­ti kysyä, aut­taa­ko His­tan osal­ta edes ratayh­teys. Pel­kään pahoin, että noin syr­jäi­nen asui­na­lue noin väl­jäs­ti raken­net­tu­na tulee perus­tu­maan autoil­le joka tapauksessa.

26 vastausta artikkeliin “Hista ja rata”

  1. Muis­taak­se­ni His­ta oli kila­pi­le­vas­sa rai­tio­tie­suun­ni­tel­mas­sa, joka jyrät­tiin met­ro­vaih­toeh­dol­la. Met­ro­vaih­toeh­dol­la, joka ei kos­kaan tule ole­maan kan­nat­ta­va talou­del­li­ses­ti. Eli His­ta raken­ne­taan ja ne jot­ka äänes­ti­vät met­ron puo­les­ta käy­tän­nös­sä esti­vät sen liit­tä­mi­sen rai­de­lii­ken­teen pii­riin. 😉 (Oli­ko riit­tä­vän pro­vo­ka­tii­vi­ses­ti sanot­tu? Täl­lä ker­taa myön­nän, että oli ihan pakko… 😀 )

    Muu­al­la Euroo­pas­sa uusia kau­pun­ke­ja raken­ne­taan ole­mas­sa ole­van ratain­fran var­teen. Ne irro­te­taan emo­kun­nas­ta, jol­loin asuk­kaat saa­vat tar­vit­se­man­sa palvelut.

    Olen Osmon kans­sa samaa miel­tä, ettei val­tio saa olla muka­na rahoit­ta­mas­sa kan­nat­ta­ma­ton­ta jul­kis­ta lii­ken­net­tä. Se pakot­taa pit­kän pääl­le har­kit­se­maan myös kaavoitusta.

  2. Onko se His­ta nyt niin kau­ka­na? Vein Kau­niai­sis­ta romu­ja Ämmäs­suol­le, eikä mat­ka kes­tä­nyt kuin muu­ta­man minuu­tin ja His­ta­han on Turun­väy­län toi­sel­la puolella.

    Onko parem­pi raken­taa pal­jon pitem­män mat­kan pää­hän Veik­ko­laan, Num­me­laan tai Loh­jal­le kuin heti Kehä III:n poh­jois­puo­lel­la ole­vaan Histaan?

  3. Eihän tätä pää­tös­tä teh­täes­sä radan hin­ta­lap­pu­na pide­tä ELSAn hin­taa, eihän? Kus­tan­nuk­sil­taan sem­moi­nen luo­ti­ju­na­ra­ta ja pai­kal­lis­ju­na­ra­ta on eri asia. Espoon kes­kus — His­ta Radan pituus on jotain 8 km, ase­mia kai kol­me. Yksik­kö­kus­tan­nus kilo­met­ril­le rataa 11,8Me ja pin­ta-ase­ma on 6,8Me kpl (Läh­de: Por­voon rai­de­lii­ken­ne­sel­vi­tys). Eli n. 120Me. Eli noin 6000 euroa per asukas.

    Turun­väy­läl­le ei muu­ten yhdet lisä­kais­tat rii­tä: 20 000 asu­kas­ta ilman toi­mi­vaa jouk­ko­lii­ken­net­tä on noin 2 000 autoa ruuh­ka­tun­nis­sa käy­tän­nös­sä yhteen suun­taan, ja tuo­ta ei yksi kais­ta vedä.

    Asiat sujui­si­vat yksin­ker­tai­sem­min, jos val­tio vetäy­tyi­si kau­pun­kia­luei­den sisäis­ten lii­ken­neyh­teyk­sien rahoi­tuk­ses­ta koko­naan – ja kor­vai­si tämän tas­a­puo­li­suu­den nimis­sä kiin­teäl­lä euro­mää­räi­sel­lä summalla.

    Oikein hyvä ajatus.

  4. LRa
    “Onko se His­ta nyt niin kau­ka­na? Vein Kau­niai­sis­ta romu­ja Ämmäs­suol­le, eikä mat­ka kes­tä­nyt kuin muu­ta­man minuu­tin ja His­ta­han on Turun­väy­län toi­sel­la puolella.”

    Van­han vii­sau­den mukaan kau­as on pit­kä mat­ka. On toden­nä­köis­tä että suu­ri osa His­tas­sa asu­vis­ta halu­aa käy­dä muu­al­la­kin kuin Ämmän­suol­la, jon­ne mat­ka eit­tä­mät­tä on lyhyt.

  5. Osmo, nopean vil­kai­sun perus­teel­la His­taan on Hel­sin­gin kes­kus­tas­ta n. 27 kilo­met­riä ja Hel­sin­gin Sipool­ta val­la­tuil­le asui­na­lueil­le n. 22 kilo­met­riä. Käy­tän­nös­sä etäi­syy­des­sä ei täs­sä suh­tees­sa ole eroa. 

    Lie­nee­kö pääs­syt aja­tuk­siin pien­tä Hel­sin­ki-sokeut­ta? Paik­ka joka on Hel­sin­gis­sä ei voi olla kau­ka­na, vaik­ka se oli­si kehä III:n ulkopuolella…

    ps. Kan­na­tan ehdot­to­mas­ti tuo­ta infra­ra­ken­ta­mi­sen ajatusta.

  6. Onko parem­pi raken­taa pal­jon pitem­män mat­kan pää­hän”, on, jos halu­taan että Hel­sin­ki-van­taa-espoo met­ro­po­li pysyy muka­va­na kau­pun­ki­na asua jota ympä­röi edes jon­kin ver­ran nopeas­ti saa­vu­tet­ta­via viheralueita. 

    Niin sanot­tu “leap frog” deve­lop­ment ole­mas­sa ole­vien his­to­rial­lis­ten pien­kes­kus­to­jen lähel­le kuten Loh­jal­le on mie­les­tä­ni parem­pi aja­tus kuin kaik­kien hel­sin­gin lähi­pel­to­jen ja met­sien oma­ko­ti­ta­loil­la täyt­tä­ma­mi­nen sen­kin takia että Loh­jal­la suht ehjäs­sä pien­kes­kas­tas­sa toteu­te­taan omia pal­ve­lu­ja, kun taas His­tal­taan tyy­pil­li­ses­ti ajel­tai­siiin ympä­ri pää­kau­pun­ki­seu­tua ham­mas­lää­kä­riin, jää­kiek­ko­har­joi­tuk­siin ja pahim­mas­sa tapauk­ses­sa jopa kauppaan. 

    Loh­jal­ta ja kau­em­paa teh­dään myös toden­nä­köi­sem­min etä­töi­tä, kuin juu­ri autoil­ta­van lähel­lä ole­vas­ta autolähiöstä.

    Paras­ta on raken­taa sel­väs­ti eri­tyyp­pis­tä asu­tus­ta eri alueil­le, kor­kea­ta kes­kus­taa kes­kus­taan, maa­seu­tua maa­seu­dul­le ja pik­ku­kau­pun­kei­hin rivi­ta­lo­ja ja tii­vi­tä pien­ta­lo aluei­ta yms, ja antaa sit­ten ihmis­ten vali­ta nois­ta eri­tyyp­pi­sis­tä asu­mis­muo­dois­ta. Täl­läi­set his­tat eivät ole oikein mitään noista.
    http://en.wikipedia.org/wiki/New_Urbanism

  7. mut­ta sit­ten taas lähiöi­den raken­ta­mi­nen neit­seel­li­sel­le alu­eel­le Sipoon Natu­ra-aluei­ta hyö­dyn­täen ja met­ron vie­mi­nen val­tion rahoil­la sin­ne on jär­ke­vää ja suo­ras­taan ehdo­ton edel­ly­tys met­ro­po­lin rakentumiselle?

    1. Öster­sun­do­min met­ron rahoi­tuk­ses­ta ei vie­loä ole sovit­tu, mut­ta tähän asti val­tio on mak­sa­nut sii­tä 30 %.

  8. Kal­le, muis­taak­se­ni TramWes­tis­sä ei ollut His­tan ratik­kaa. Eli ei täs­tä kyl­lä voi met­ro­toi­mis­toa syyttää.

  9. En ymmär­rä, mik­si veron­mak­sa­jien pitäi­si lah­joit­taa maa­no­mis­ta­jal­le infrain­ves­toin­nit joi­den tur­vin maa­no­mis­ta­ja sit­ten voi pan­na maan­sa lihoiksi.”

    Espoo­han voi ostaa tai pak­ko­lu­nas­taa maan raa­ka­maan hin­nal­la, kaa­voit­taa ja myy­dä markkinahintaan.
    Näin teh­dään rahaa rataa varten

  10. Minun oikeus­ta­ju­ni ei ymmär­rä, mik­si Por­voo ei saa raken­taa auto­mar­ket­tia, mut­ta Espoos­sa saa­daan asut­taa 20000 ihmis­tä kes­kel­le ei-mitään. Tai no onhan siel­lä nyt erit­täin vie­hät­tä­vä maalaisidylli.

    Mik­si ei voi­si raken­taa ole­mas­sao­le­vien ratayh­teyk­sien tai tule­van met­ron varteen?

  11. Tpyy­luo­ma on oikeas­sa poh­ties­saan radan hin­taa. Ei His­taan tar­vit­se raken­taa jat­koa Espoon met­rol­le tai Lah­den oiko­ra­dan tapaan vähin­tään Loh­jal­le yltä­vää nopei­den junien rataa. His­taa var­ten riit­tää yksi­rai­tei­nen haa­ra Espoon ase­mal­ta kuten nyt on Kera­val­ta Nik­ki­lään. Ase­mik­si käy­vät pysä­kit, ei monu­ment­te­ja sil­toi­neen, liu­ku­por­tai­neen ja his­sei­neen. Ja näi­tä pysäk­ke­jä voi olla His­tan alu­eel­la vaik­ka kol­me paran­ta­mas­sa palvelua.

    Täl­lai­sen radan voi lin­ja­ta maas­toon niin, että sii­hen voi jos­kus 30 vuo­den kulut­tua raken­taa toi­sen rai­teen vie­reen ja teh­dä siten ELSA-rataa. Mut­ta nopeat junat jää­köön moot­to­ri­tien vie­reen, kun lop­pu­pää van­has­ta haa­ras­ta vie peril­le His­tan sisään.

    Olen ollut poru­kal­la teke­mäs­sä täl­lä aja­tuk­sel­la yleis­kaa­vaa His­taan opin­to­jen yhtey­des­sä. ( http://alkutieto.fi/ltyot.htm#hista ) Tuol­le radal­le annan hin­ta­la­puk­si noin 35 milj. euroa. Minus­ta Iha­muo­ti­loi­den kan­nat­tai­si mak­saa se itse tie­na­tak­seen huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­pia raho­ja mai­den­sa rakentamisesta.

    Muu­ten His­tan kans­sa on minus­ta rat­kai­se­vaa se, teh­dään­kö sii­tä nuk­ku­ma­lä­hiö ilman pal­ve­lui­ta ja työ­paik­ko­ja vai elin­voi­mai­nen pik­ku­kau­pun­ki. Lähiön raken­ta­mi­nen kaa­to­pai­kal­le sopi­vaan sijain­tiin irral­laan ja kau­ka­na kai­kes­ta ei ole kes­tä­vän kehi­tyk­sen mukais­ta. Edes juna­ra­dan päässä.

    Ante­ro

  12. Kale­vi: “…Mik­si ei voi­si raken­taa ole­mas­sao­le­vien ratayhteyksien …”

    Näin raken­ne­taan muu­al­la Euroo­pas­sa. Kun kat­soo kart­taa, niin pal­jon jär­ke­väm­pää kuin Sipoon par­hai­den veron­mak­sa­jien ros­voa­mi­nen Hel­sin­kiin, oli­si ollut jakaa Sipoo kah­teen osaan ja alkaa raken­taa Por­voon radan vart­ta. Uuden met­ro­lin­jan vie­mi­nen kes­kel­le kor­pea ei ole ihan täys­jär­ki­sen puuhaa.

    Muu­al­la Euroo­pas­sa uudet kes­kuk­set vie­lä ymmär­re­tään pilk­koa omik­si kun­nik­seen. His­tas­ta tulee jär­ke­vä kau­pun­ki vain, jos se ero­te­taan Espoosta.

    1. Alue voi­daan jakaa pie­nem­mik­si kun­nik­si mais­sa, jois­sa kun­nat eivät kerää vero­ja eivät­kä ole vas­tuus­sa ter­veys­pal­ve­luis­ta. Meil­lä kun­nal­la tar­koi­te­taan aivan eri asi­aa kuin Keski-Euroopassa.

  13. Onko niil­lä peri­kun­nan vei­ja­reil­la noin pal­jon vai­ku­tus­ta kun­ta­po­lii­tik­ko­jen mie­li­pi­tei­siin, vai ovat­ko polii­ti­kot vain yksin­ker­tai­sia. Veik­kaan molempia.

  14. Oli­ko kysees­sä tosi­aan maa­no­mis­ta­jan pro­jek­ti? Luen­ko huo­nos­ti leh­tiä, vai eikö näis­tä uutisoida?

    Vero­tusoi­keu­den ja muu­ta­kin val­taa voi­si siir­tää maa­kun­nil­le, niin ei tar­vit­si­si tura­ta kun­tien yhdis­tä­mi­sen kans­sa. (Jos siis asian voi­si hoi­taa ilman kak­sin­ker­tais­ta byrokratiaa).

    1. Täl­lai­nen aja­tus kun­tien teh­tä­vien siir­tä­mi­ses­tä maa­kun­nil­le oli PARAS-hank­keen yhtey­des­sä alue­kun­nan nimis­sä, mut­ta se hylät­tiin. Sil­loin toi­mi­vak­si vaih­toeh­dok­si jäl­jel­le jäi­vät vain suu­ret kunnat.

  15. Osmo: “…mut­ta se hylät­tiin. Sil­loin toi­mi­vak­si vaih­toeh­dok­si jäl­jel­le jäi­vät vain suu­ret kunnat.”

    Ainoa toi­mi­va rat­kai­su ovat sopi­van kokoi­set kun­nat. Lii­an suu­ret yksi­köt ovat tehot­to­mia, min­kä näkee esi­mer­kik­si pää­kau­pun­ki­seu­dun kol­mes­sa suu­ress­sa kunnassa.

    Jos pää­kau­pun­ki­seu­dul­la halu­taan tehot irti hal­lin­nos­ta, pure­taan lii­an suu­ret yksi­köt. Kan­nat­taa ver­ra­ta vaik­ka­pa Parii­siin tai Lon­too­seen. Kun­tayk­si­köt ovat pal­jon pie­nem­piä kuin täällä.

    Enti­se­nä espoo­lai­se­na tun­nen tuon kon­kurs­si­pe­sän par­hai­ten. Jos espoo­lai­set halua­vat toi­mi­vat pal­ve­lut, on Espoo pil­kot­ta­va use­aan pie­nem­pään kun­tayk­sik­köön. Se hävit­tää moni­ker­rok­si­sen orga­ni­saa­tion ja tuo pää­tök­sen­teon lähel­le kuntalaista.

    Kysy­mys on enem­män sii­tä, onko nykyi­sel­lä Espoon alu­eel­la tule­vai­suu­des­sa vii­si vai­ko kak­si­kym­men­tä kun­taa. Ole­tet­ta­vas­ti jos­tain tuos­ta välis­tä, kos­ka pak­ko mei­dän on puut­tua raken­tei­siin ja pilk­koa teho­to­mat yksiköt.

  16. Van­taa­lai­se­na muis­tut­tai­sin hel­sin­ki­läi­siä ja espoo­lai­sia erääs­tä kau­pun­kim­me enti­ses­tä luot­ta­mus­mie­hes­tä, joka muis­ti­ni mukaan pää­tyi kal­te­rei­den taak­se lah­juk­sen ottamisesta :

    http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto/9608/960807/9608070104.html

    Tosin en var­muu­del­la muis­ta, mikä luot­ta­mus­mie­hen lopul­li­nen tuo­mio hovis­sa oli.

  17. Raken­ne­taan nyt ihmees­sä jo se Elsa-rata. Näi­nä kaik­ki­na vuo­si­na ei nykyi­sen Tur­ku-Hel­sin­ki radan var­rel­le ole syn­ty­nyt muu­ta kas­vu­kes­kus­ta kuin Salo. Esi­mer­kik­si Kar­jaa (ase­ma, jol­la juna pysäh­tyy) ei ole miten­kään hyö­dyn­tä­nyt yhteyt­tä. Elsa-radan var­teen syn­tyi­si uusi nau­ha Hel­sin­gis­tä Loh­jal­le saak­ka, ja moni palik­ka (vaik­ka­pa Espoos­sa) aset­tui­si kohdalleen. 

    Aina jos­kus ihmet­te­len Itä-Suo­men levei­tä ja tyh­jiä tei­tä (esi­mer­kik­si Kuo­pion seu­dul­la). Ja sit­ten ovat nämä uudet radat, joi­ta raken­ne­taan yhdek­säl­le junal­le tähän saak­ka (Piek­sa­mäen suun­nal­la) — vai mikä se uusi yhteys nyt oli. Koko rataa käyt­tää siis vuo­si­ta­sol­la yhtä mon­ta junaa kuin kul­kee Pasi­lan ase­man läpi about tun­nis­sa parissa.

    Koko Län­si­ran­ni­kon logis­tiik­ka on liik­kes­sä muu­ten­kin. Rau­ma suun­tau­tuu Tur­kuun (sai­raan­hoi­to­pii­ris­tä alkaen), Poril­le jää Tam­pe­reen suun­ta, Sata­kun­ta hävi­ää hal­lin­nol­li­ses­ti. Usein kun puhu­taan Län­si-Suo­mes­ta, lii­te­tään vaik­ka­pa Tur­ku, Rau­ma, Pori ja Vaa­sa yhteen. Tur­ku on kui­ten­kin lähem­pä­nä (alle 2h) Hel­sin­kiä kuin vaik­ka­pa Poria (3h) ja Vaa­saa (—). Raken­ne­taan nyt jo se Elsa-rata.

  18. Täl­lai­nen aja­tus kun­tien teh­tä­vien siir­tä­mi­ses­tä maa­kun­nil­le oli PARAS-hank­keen yhtey­des­sä alue­kun­nan nimis­sä, mut­ta se hylät­tiin. Sil­loin toi­mi­vak­si vaih­toeh­dok­si jäl­jel­le jäi­vät vain suu­ret kunnat.”

    Mik­si se alue­kun­ta-aja­tus hylät­tiin? Ruot­sis­sa aina­kin tun­tu­vat toi­mi­van ihan hyvin.

  19. His­tan raken­ta­mi­nen on jär­je­tön­tä jo sen aiheut­ta­mien kus­tan­nus­ten takia. Rata Espoon kes­kuk­ses­ta mak­sai­si 200–300 milj. euroa, moot­to­ri­tien ja Nupu­ri­lan­tien levi­tys 60–70 milj., alu­eel­li­nen kun­nal­lis­tek­niik­ka 130 milj. ja kun­nal­li­set pal­ve­lut vähin­tään 170 milj. eli yhteen­sä yli 600 milj. euroa.
    Kun osay­leis­kaa­van raken­nusoi­keu­den arvo on kor­kein­taan 300 milj., on yhtä­lö sel­lai­nen, että edes rik­kaan Espoon kau­pun­gin ei kan­na­ta sat­sa­ta syr­jäi­seen alu­ee­seen sato­ja mil­joo­nia euroja.

  20. Epäi­le­mät­tä mon­taa har­mit­ta­va päätös.

    Mut­ta onko ratayh­teys oleel­li­nen alu­een jouk­ko­lii­ke­ne­nyh­teyk­sien kan­nal­ta? Taas — nuo­re­na muka­vil­la Hel­mi­sen lin­jan bus­seil­la­kul­ke­nee­na — toe­tan, että lin­ja-autol­la saa­daan samoin nopeat jouk­ko­lii­ken­ney­he­ty­det (Klauk­ka­la on esimerkki.)Se mah­dol­lis­tai­si myös suo­ran bus­siyh­tey­den His­tas­ta pit­kin Kehä III:sta

    Käsit­tääk­se­ni His­tan ratayh­tey­del­lä on miel­tä vain, jos se on osa laa­jem­paa His­ta-Num­me­la. Loh­ja yhteyt­tä. Ja sil­loin on paras­ta kat­soa, mitä lys­ti koko­nai­suu­te­na mak­saa. Ja mitä sil­lä voi­te­taan, ja mitä menetetään.

    Täl­lä radal­la­han ei sit­ten enää oli­si mitään teke­mis­tä suo­ran Elsa-yhtey­den kans­sa. Sen mie­lek­kyyt­tä epäi­len. Tur­ku on euroop­pa­lai­es­sa mitas­sa pikkukaupunki.

    En ole seruan­nut yhtään His­tan kaa­voi­tus­ta. 20.000 asu­kas­ta on jo koh­ta­lai­sen kokoi­nen kau­pun­ki (suu­rem­pi kuin Tam­mi­saa­ri.) Onko alu­eel­la tar­koi­tus kaa­voit­taa myös (pien)kerrostaloja? Mitä pal­ve­lui­ta, esim. perus­kou­lun lisäk­si oma lukio? Mitä kaup­pa­pal­ve­lui­ta? Nyt Lom­mi­lan kol­mioon Kehä III:n ja Turun­tien ris­teyk­seen ei ehkä kaa­voi­te­ta­kaan päi­vit­tä­si­ta­va­ra­myy­mä­löi­tä. Sil­loin His­tas­sa­kin voi­si kaup­pa­kes­kuk­sel­la olla elinmahdollisuuksia.

  21. OS: “Koke­muk­ses­ta tie­däm­me, että bus­si­lii­ken­ne kau­ka­na kai­kes­ta ole­val­la oma­ko­tia­lu­eel­la saa­vu­ta kuin mar­gi­naa­li­sen osuu­den lii­ken­tees­tä. Niin­pä His­ta ilman rataa oli­si pelk­kä autokaupunki.”

    Num­me­la on aina­kin hel­sin­ki­läi­sen mie­les­tä kau­ka­na kai­kes­ta, 45 km Hel­sin­gis­tä. En las­ke­nut kuin­ka mon­ta la-vuo­roa läh­tee päi­väss­sä Hel­sin­gin suun­taan, mut­ta mon­ta nii­tä oli. Kuin­ka moni kul­kee autol­la ja kuin­ka moni bus­sil­la ja min­ne? Toi­mis­to yms alka­vat siir­tyä Kehä I:n ja Kehä III:n var­teen- — Onhan Kirk­koum­mel­le­kin junayh­teys. ja sil­ti raken­ne­taan vie­lä lisäk­si moottoritie.

  22. Kysyit Osmo tämän­päi­väi­ses­sä Hesa­ris­sa mik­sei VR han­ki vuo­kra­fir­moil­ta lisää lapio­mie­hiä sii­voa­maan vaih­tei­ta rata­pi­hal­la. Syy voi toki olla ammat­ti­lii­tois­sa, niin­kuin vih­ja­sit, mut­ta mah­dol­li­ses­ti myös tur­val­li­suu­des­sa. Rata­pi­ha ei ole tur­val­li­nen työym­pä­ris­tö, vaan laa­ja alue jos­sa kul­kee ris­tiin ras­tiin junia. Eikös joku­nen vuo­si sit­ten kak­si vaih­teen­kor­jaa­jaa kuol­lut junan alle Hel­sin­gis­sä? Samoin Joen­suus­sa jäi junan alle VR:n pai­kal­li­nen työn­joh­ta­ja vuon­na 2007.

  23. Tot­ta­kai His­ta näyt­tää ole­van syr­jäs­sä jos kat­so­taan vain Espoon kart­taa. Nyt asu­tus laa­je­nee Veik­ko­laan ja Num­me­laan, jopa Loh­jal­ta asti aje­taan joka päi­vä pk-seu­dul­le. His­ta oli­si pal­jon lähem­pä­nä. Espoos­sa on vaik­ka kuin­ka pal­jon lähes yhtä kau­ka­na ole­via asui­na­luei­ta (Niip­pe­ri, Jär­ven­pe­rä, Kalajärvi…)jonne ei ole rai­dey­teyt­tä. Mik­si His­tas­sa sen puut­tu­mi­nen on niin suu­ri asia? Alue voi­tai­siin suun­ni­tel­la puh­taal­ta pöy­däl­tä niin että jouk­ko­lii­ken­ne saa­tai­siin toi­mi­vak­si. Soi­nin­vaa­ra käyt­tää type­räs­ti hyväk­si ihmis­ten kateut­ta (Iha­muo­ti­lan peri­kun­nan hyöty)Histaa vas­tus­taes­saan. Hel­sin­kiin lii­te­tyt Sipoon alu­eet­kin joku omis­taa ja saa hyö­tyä maan arvonnoususta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.