Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.2.2010

Pää­mää­rä­nä on muut­taas asi­kau­pun­kia­luei­ta sel­väs­ti urbaa­neim­mik­si. Puis­tois­ta teh­dään urbaa­nim­pia, lii­ken­ne­väy­lät teris­tä kaduik­si, laa­jat pysä­köin­ti­ken­tät pois lait­ta­mal­la autot pysä­köin­ti­ta­loi­hin tai maan alle. Tämä tuo muka­naan myös mer­kit­tä­väs­ti täy­den­nys­ra­ken­ta­mis­ta. Tämä mak­saa, mut­ta vai­ku­tus kau­pun­gin vero­tu­loi­hin voi olla myös merkittävä.

Joku kysyi, kuin­ka pal­jon Hel­sin­gis­sä on autoi­li­joi­ta ja pal­jon­ko autot­to­mia. Yri­tän sel­vit­tää koko kau­pun­gin luvut, mut­ta Kan­nel­mä­ki-Las­si­la-Poh­jois­haa­ga-alu­eel­la autot­to­mia koti­ta­louk­sia on 52%, yhden auton koti­ta­louk­sia 40% jas 2+ auton koti­ta­louk­sia 8%. Itä-Hel­sin­gis­sä ja kan­ta­kau­pun­gis­sa autot­to­mia on sel­väs­ti enemmän.

Lasu­ta­kun­ta hyväk­syi esi­tyk­set swuu­rin kii­tok­sin sel­lai­se­naan yksimielisesti.

Tul­va­stra­te­gia

Pöy­däl­le viikoksi.

Stra­te­gia kos­kaa vain tul­vi­vaa meri­vet­tä. Pari vuot­ta sit­ten meri­ve­den pin­tya nousi 1,5 met­riä nor­maa­lin ylä­puo­lel­le, joka peläs­tyt­ti kau­pun­gin. Nyt varau­du­taan sii­hen, että meren pin­ta voi tul­va­huio­pun aika­na olla 2,3 met­riä nykyis­tä kor­keam­mal­la. Maa­na­lais­ten tilo­jen sisään­köyn­nin on olta­va vähin­tään tasol­la +3 met­riä. Jot­kut ilmas­to­asian­tun­ti­jat ovat varoit­ta­neet, ettei kol­me met­riä riitä.

Tam­mi­tien kaava.

Hyväk­syt­tiin.

Tori­kort­te­lei­den liikennesuunnitelma

Lasu­ta­kun­ta hyväk­syi kasu­pun­gin­hasl­li­tuk­sen käs­ke­män muu­tok­sen, mut­ta ilmoit­ti yksi­mie­li­ses­ti kan­ta­naan, että van­ha suun­ni­tel­ma, jos­sa Alek­sia ei tar­vin­nut raken­taa uudes­taan, oli parem­pi, vaik­ka sii­nä kis­kot mene­vät­kin pie­nel­lä mat­kal­la lomittain.

Man­ner­hei­mi­nei­ten pyörätie

Hyväk­syt­tiin yksi­mie­li­ses­ti. En nyt kui­ten­kaan ehd­sot­ta­nut nii­tä pik­ke­jä, vaan tolp­pia. Tol­pat lai­te­taan, jos käy­tän­tö osoit­taa, että nii­tä tarvitaan.

Uutuu­te­na pyö­rä­tie las­ke­taan kadun tasol­le suo­ja­tei­den koh­dal­la, jot­ta jalan­kul­ki­jat eivät pysäh­tyi­si pyörätielle.

Haka­mäen­tien lähi­ver­kon kehit­tä­mi­nen jsa Huo­pa­lah­den­tien lisäkaista

Esi­tyk­sen mukaan. Kysyin Turin­väy­län muut­ta­mi­ses­ta Bule­var­dik­si Munk­ki­vuo­ren koh­dal­la ja tun­ne­lis­ta haka­mäen­tiel­le. Tun­ne­lia suun­ni­tel­laan, mut­ta sil­le ei ole aika­tau­lua eikä siis rahoi­tus­ta. Sii­nä yhtey­des­sä moot­to­ri­tie katet­tai­siin Munk­ki­vuo­ren koh­dal­la ja pääl­le raken­net­tai­siin mel­ko pal­jon asun­to­ja. Raken­nusoi­keiu­den hin­nal­la teki­si paljon.

62 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.2.2010”

  1. Munk­ki­vuo­res­sa Turun­väy­län lyhyt tun­ne­loin­ti voi­si kyl­lä olla avain kaik­keen. Tar­vit­see­ko edes kat­taa? Kuin­ka “vuo­ri” Munk­ki­vuo­ri on, eli voi­si­ko men­nä kal­lio­tun­ne­liin Val­li­kal­lion ja Ota­nie­men tapaan?

    Ja jos mil­lään tahol­la on vie­lä yhtään epäi­lyk­siä Munk­ki­vuo­ren rati­kan kan­nat­ta­vuu­des­ta, tuol­lai­sel­la 10 heh­taa­rin lisä­ra­ken­ta­mi­sel­la (mitä se tekee asuk­kai­na? ~2000–3000?) sel­lai­nen saa­daan var­mas­ti aikaan.

  2. Uutuu­te­na pyö­rä­tie las­ke­taan kadun tasol­le suo­ja­tei­den koh­dal­la, jot­ta jalan­kul­ki­jat eivät pysäh­tyi­si pyörätielle. 

    Voi­ko täs­tä vetää loo­gi­sen joh­to­pää­tel­män, että muu­al­la jalan­kul­ki­joi­ta kut­su­taan hen­gai­le­maan pyö­rä­tiel­lä? Jos las­ke­mi­sen ker­ran aja­tel­laan pitä­vän jalan­ku­ki­jat pois­sa, niin mik­si ei las­ke­ta koko mat­kal­ta? Pyö­rä­kais­tan voi sil­ti erot­taa autois­ta kiveyk­sel­lä (vrt. Kööpenhamina).

  3. Kuin­ka pal­jon Munk­ki­vuo­reen kaa­vail­laan lisää raken­nusoi­keut­ta Turun väy­län pääl­le? Juu­ri muu­ta­ma viik­ko taka­pe­rin Turun väy­lää ajel­les­sa­ni kat­se­lin sitä, että Munk­ki­vuo­ren ja Munk­ki­nie­men välin voi­si raken­taa tii­viis­ti Munk­ki­nie­men tyy­liin. Yhdis­täi­si kivas­ti kau­pun­gin­osat toi­siin­sa, jos Turun­väy­lä oli­si maan alla. 

    Nelo­nen voi­tai­siin muu­ten lait­taa kul­ke­maan Munkkiniemi/Munkkivuori seu­dul­la kah­teen suun­taan lenk­ki joka kier­täi­si: huo­pa­lah­den­tie — Ulvi­lan­tie — Tai­teen­te­ki­jän­tie ja täs­tä puis­ton läpi Munk­ki­nie­men ran­taan ja takai­sin nykyi­sil­le kiskoille. 

    Samal­la voi­si toki tii­vis­tää asui­na­luet­ta jot­ta saa­daan parem­pi väes­tö­poh­ja palveluille.

  4. Ulvi­lan­tien voi­si kau­pun­ki­kort­te­loi­da molem­min puo­lin katua (siis teh­dä tien puo­lel­le suh­teel­li­sen umpi­nais­ta ker­ros­ta­lo­kort­te­lia. Ulvi­lan­tien sisäl­le jää­vä alue jäi­si muka­vas­ti suu­rek­si puis­tok­si kort­te­lin sisäpuolelle.

  5. Tori­kort­te­lei­den liikennesuunnitelma

    Lasu­ta­kun­ta hyväk­syi kasu­pun­gin­hasl­li­tuk­sen käs­ke­män muu­tok­sen, mut­ta ilmoit­ti yksi­mie­li­ses­ti kan­ta­naan, että van­ha suun­ni­tel­ma, jos­sa Alek­sia ei tar­vin­nut raken­taa uudes­taan, oli parem­pi, vaik­ka sii­nä kis­kot mene­vät­kin pie­nel­lä mat­kal­la lomittain. 

    Antek­si nyt vaan, mut­ta olit­te kyl­lä täs­sä yksi­mie­li­ses­ti vää­räs­sä. Uusi­kin suun­ni­tel­ma on Alek­sin osal­ta huo­no, mut­ta van­ha suun­ni­tel­ma uhka­si ram­paut­taa Alek­sin ratik­ka­lii­ken­teen kun sii­hen on lähi­vuo­si­na tulos­sa Laa­ja­sa­lon­kin rati­kat. Se oli lähes rikol­li­sen huono.

    Itse näki­sin jär­ke­vi­nä rat­kai­sui­na joko
    1) Pide­tään suo­siol­la ne Kata­rii­nan­ka­dun kis­kot, jää enem­män vapauk­sia sää­tää muu­al­la, tai
    2) Mie­ti­tään vähän laa­jem­mal­la pers­pek­tii­vil­lä koko alue uusik­si. Pyy­luo­ma jo ehdot­te­li edel­li­ses­sä ket­jus­sa jotain ajatuksia.

  6. Pää­mää­rä­nä on muut­taas asi­kau­pun­kia­luei­ta sel­väs­ti urbaaneimmiksi.”

    Her­van­nas­sa on täl­lais­ta vii­me vuo­si­na teh­ty ja tulos on var­sin miellyttävä.

  7. Piti­pä heti sit­ten tse­ka­ta Her­van­ta, var­sin­kin kun Osmo mie­lip­de vai­kut­ti heti sel­väl­tä, ei todel­la­kaan kan­na­ta kopioi­da Her­van­taa, sel­väs­ti juu­ri sitä mitä on raken­net­tu ihan lii­kaa vii­me vuo­si­kym­me­net, eli park­ki­paik­ko­ja metsään:
    http://maps.google.com/maps?q=Hervanta,finland&ie=UTF8&hq=&hnear=Hervanta,+Tampere,+Finland&gl=us&ei=p0WHS76WO9WUtgfE5tGgDw&ved=0CAgQ8gEwAA&ll=61.451794,23.846083&spn=0.002589,0.010428&t=h&z=17

    1. Tuo “park­ki­paik­ko­ja met­sään” oli juu­ri se, mitä ajat­te­lin sanoa suu­rim­mak­si erok­si. Hel­sin­ki pyr­kii vapaut­ta­maan maa­ta pysä­köin­ti­ken­til­tä pane­mal­la autot moni­ker­rok­si­siin rat­kai­sui­hin. Olen käy­nyt Her­van­nas­sa vain luen­noi­mas­sa, mut­ta sil­mään pis­ti, että’ tuo työ­paik­ka­laue koos­tui har­vak­sel­taan sin­ne tän­ne pysä­köin­ti­paik­ko­jen kes­kel­le raken­ne­tuis­ta taloista.

  8. Ne limi­te­tyt­kin kis­kot voi­si ehkä käy­dä jos Unio­nin­ka­dul­la ei tuli­si auto­lii­ken­net­tä poh­joi­seen päin. Se nyt ei vaan toi­mi että sekä autot että rati­kat kum­paan­kin suun­taan tun­ge­taan samal­la kapeal­le kadul­le, eikä tämä ole edes mikään auto vas­taan ratik­ka jut­tu kos­ka tuo ei ole kum­man­kaan etu.

    Kaup­su ehdot­taa ilmei­ses­ti taas sitä alku­pe­räis­tä jär­jes­te­lyä, jon­ka HKL hauk­kui aihees­ta täy­sin pys­tyyn, ja jota KH sit­ten aivan oikein yrit­ti kor­ja­ta. Unio­nin­ka­dun ja Alek­sin ris­teyk­ses­tä kul­kee nyt nel­jä ratik­ka­lin­jaa, jat­kos­sa ehkä vii­si-kuusi, ei tuo voi olla mikään purk­ka­vi­ri­tys. Tuol­la on hei­jas­tus­vai­ku­tuk­sia aina Laa­ja­sa­loon saak­ka. Yli­pään­sä asi­aa aut­ta­si jos oli­si kol­mas ratik­ka­väy­lä kes­kus­tan läpi. Espa, tupla­kis­kot Kai­vo­ka­dul­la, tun­ne­li radan ali… Tai jotain.

  9. Jos se tun­ne­li Turun­väy­län pääs­tä Lapin­mäen­tin tilal­le teh­dään, niin kai nyt Huo­pa­lah­den­tien lii­ken­ne vähe­nee rajus­to eli sitä voi­si kaven­taa ja teh­dä sii­tä sen puis­to­tien mal­liin Munk­ki­nie­mi. Tuol­la raken­nusoi­keu­del­la jo rahoit­taa var­maan tun­ne­lin ja ratikan.

  10. Osmo, onko mitään käsi­tys­tä kuin­ka pal­jon lisää asun­to­ja esim. tuon­ne Haa­gaan on tulossa?

    1. En todel­la tie­dä, suun­ni­tel­mat eivät ole lain­kaan niin pit­käl­lä. Ete­lä-Haa­gaan tulee pari tuhat­ta asu­kas­ta, mut­ta se ei kuu­lu tuo­hon alkueeseen.

  11. Olen käy­nyt Her­van­nas­sa vain luen­noi­mas­sa, mut­ta sil­mään pis­ti, että’ tuo työ­paik­ka­laue koos­tui har­vak­sel­taan sin­ne tän­ne pysä­köin­ti­paik­ko­jen kes­kel­le raken­ne­tuis­ta taloista.”

    Näin­hän se on, mut­ta tuo on sitä “van­haa” raken­ta­mis­ta. Aikai­sem­min Her­van­nan läpi meni kol­me saman­suun­tais­ta leve­ää tie­tä, jois­ta kak­si TTKK:n lii­ke­kes­kuk­sen välis­sä (ja nii­den välis­sä vie­lä met­sää). Nyt tei­tä menee enää kak­si; kes­kim­mäi­sen tien ja met­sän pääl­le on raken­net­tu lii­ke­kes­kus ja pal­jon taloja. 

    Park­ki­pai­kat ovat tosi­aan vie­lä enim­mäk­seen ympä­ril­lä, mut­ta lii­ke­kes­kuk­sen park­ki­pai­kois­ta osa on pis­tet­ty maan alle. Samoin TTY:n kam­puk­sel­la on park­ki­paik­ko­ja pis­tet­ty kol­meen ker­rok­seen ja yhden isois­ta park­ki­pai­kois­ta tilal­le on raken­net­tu Tietotalo. 

    Hyvään suun­taan ollaan siis menos­sa: Her­van­nan kes­kus­ta on vii­me vuo­si­na tii­vis­ty­nyt kovas­ti ja sin­ne on tul­lut lisää liik­kei­tä. En usko, että Hel­sin­gis­sä­kään näin isoa muu­tos­ta teh­dään kerralla.

  12. Mikäs jut­tu tämä “poh­ja­ve­sien yksi­tyis­tä­mi­nen” muu­ten oikein on?

  13. Se nyt ei vaan toi­mi että sekä autot että rati­kat kum­paan­kin suun­taan tun­ge­taan samal­la kapeal­le kadul­le, eikä tämä ole edes mikään auto vas­taan ratik­ka jut­tu kos­ka tuo ei ole kum­man­kaan etu.

    Eipä täs­sä auto­saa­ta­nan etua kysel­lä. Autot siir­ty­vät, ratik­ka tulee! 🙂 Eikö?

  14. On se muu­ten kum­maa, ettei ihmi­sen ajal­la ole mitään hintaa? 

    Eri­tyi­ses­ti nyt hyvää vauh­tia kes­ki-ikäis­tyes­sään taju­aa elä­män lyhyy­den. Haluan­ko viet­tää aikaa las­ten kans­sa vai haluan­ko istua jouk­ko­lii­ken­ne­vä­li­nees­sä? Jos työ­päi­vän jäl­keen voi­si olla vaik­ka 3 tun­tia vapaa­ta, niin käy­tän­kö täs­tä puo­let mat­koi­hin — vai ainoas­taan puo­li tuntia?

    Entä jos sii­tä puo­len tun­nin mat­kas­ta teh­dään lii­ken­ne­po­liit­ti­sin pää­tök­sin kol­me ker­taa pidem­pi? Loh­dut­taa­ko minua tämä tie­to? Tie­to, että enää en voi minä­kään kul­kea töis­tä kotiin nopeammin?

    Näi­tä pää­tök­siä tääl­lä on moni val­mis teke­mään. Teh­dään pie­nes­tä mat­kas­ta iso mat­ka. Ja kateut­ta ja kii­ma hel­pot­taa. Elä­köön Enem­mis­tö ry!

  15. Ensim­mäi­nen kap­pa­le unohtui: 

    Tuli­pa muu­ten taas eilen ratik­ka­kiin­tiö­tä ker­rak­seen; tiis­tai­na päi­väl­lä myö­häs­tyin (odo­tin pysä­kil­lä ratik­kaa) yli puo­li tun­tia ja sit­ten illal­la rei­lut 20 minuut­tia lisää, kun met­ro hajo­si pysä­kil­le. Molem­mil­la ker­roil­la peruun­tui työ­ta­paa­mi­nen. Eilen kai­voin­kin sit­ten auton hangesta.

  16. Eikö Her­van­ta ole jokin kau­hea slummi?

    Sel­lai­nen mai­ne sil­lä aina­kin on. En ole tain­nut itse käy­dä, en aina­kaan muista. 

    Toi­von mukaan Riit­ta ei nyt asu Her­van­nas­sa. Jot­kut otta­vat oman asui­na­lu­een osak­si iden­ti­teet­tiä ja louk­kaan­tu­vat kovas­ti, jos paik­kaa moi­ti­taan. Ehkä itse­kin olen sii­hen hie­man taipuvainen.

    Toi­saal­ta, kun asuin Kan­nel­mäes­sä pidin sitä kyl­lä syvim­pä­nä pers­lä­pe­nä maan pääl­lä. Onnek­si oles­ke­lu oli hyvin väliai­kais­ta. Juna oli kyl­lä toi­mi­va, muis­taak­se­ni 13 minuut­tia keskustaan.

  17. Eli­na: “Eikö Her­van­ta ole jokin kau­hea slummi?”

    Mä asuin Her­van­nas­sa aikoi­naan 16 vuot­ta. Kau­ka­na slum­mis­ta se oli, vaik­ka lama­vuo­si­na työt­tö­myys­pro­sent­ti tai­si olla jotain 30, ja jos jon­kin­lais­ta hiih­tä­jää tuli kadul­la vas­taan, ja pai­kal­li­suu­ti­sis­ta sai lukea pai­kal­lis­ten pik­ku­ri­kol­lis­ten ede­sot­ta­muk­sis­ta. Lep­poi­sa lähiö se on.

    Muis­tan kyl­lä, kun Her­van­ta-vuo­si­na kaik­ki aina pelot­te­li­vat, kuin­ka kama­lia paik­ko­ja Hel­sin­gis­tä löy­tyy, niinq joku KONTULA tai JAKOMÄKI. Piti­hän nois­sa läh­teä käy­mään, kun olin tän­ne ete­lään muut­ta­nut, eikä siel­lä­kään kyl­lä mitään kovin eri­kois­ta näky­nyt. Kes­ki­luok­ka pujot­te­lee osta­ril­la juop­po­jen lomas­sa, ei mitään uutta. 

    Jos Itä-Hel­sin­gin lähiöi­den ja Her­van­nan välil­lä jotain oleel­lis­ta eroa pitää miet­tiä, niin Her­van­taa rau­hoit­taa jon­kin ver­ran se, ettei paik­ka ole (jouk­ko-) lii­ken­ne­vir­to­jen sol­mu­koh­ta, vaan siel­lä ollaan pus­sin peräl­lä mel­ko­lail­la omis­sa oloissaan.

  18. Kim­mo, sekin on ilmei­ses­ti lii­ken­ne­po­li­tii­kan vika että lun­ta saa­taa kuu­kausi­tol­kul­la ennä­tyk­sel­li­sen pal­jon? Täl­lä het­kel­lä isoh­ko­ja vai­keuk­sia liik­kua on junil­la, rati­koil­la, met­rol­la, bus­seil­la (istuin vii­mek­si eilen jumis­sa Hämeen­tiel­lä kun bus­si ei pääs­syt pysä­köi­dyn auton ohi) sekä hen­ki­lö­au­toil­la. Itsea­sias­sa ainoa lii­ken­ne­vä­li­ne jol­la ei tie­tääk­se­ni ole ollut ongel­mia on Suo­men­lin­nan lautta.

  19. Kim­mo:

    On se muu­ten kum­maa, ettei ihmi­sen ajal­la ole mitään hintaa? 

    Miten­kä niin ihmi­sen ajal­la ei ole hin­taa? Jokai­nen­han hin­noit­te­lee oman aikan­sa monel­la­kin eri taval­la päi­vit­täin. Aika­sääs­töt ovat myös domi­noi­va kom­po­nent­ti, kun esi­mer­kik­si lii­ken­ne­hank­keis­ta teh­dään kannattavuusarviointeja.

    Mari­na­si mat­ko­jen ajal­li­ses­ta piden­ty­mi­ses­tä ei oikein vas­taa todel­li­suut­ta, kos­ka ihmis­ten kul­ke­mat mat­kat ovat Suo­mes­sa (ja myös PK-sudul­la) kas­va­neet jat­ku­vas­ti samaan aikaan kuin nii­hin käy­tet­ty aika on pysy­nyt jota­kuin­kin vakio­na (=kes­ki­no­peus on noussut).

    Kari

  20. Poh­ja­ve­sien yksi­tyis­tä­mi­nen vii­tan­ne tuon yhden kave­rin näl­kä­lak­ko­pro­jek­tiin edus­kun­ta­ta­lol­la, http://www.supportmarkosihvonen.com/

    Täy­tyy kyl­lä myön­tää, että en ole ihan peril­lä mitä tuon hom­man taka­na oikeas­ti on. Tavoit­teet ja vas­tus­tuk­sen tar­kat koh­teet eivät tuol­ta­kaan sivul­ta suo­raan aukea.

  21. Minä käyn vain töis­sä Her­van­nas­sa. Nyky­ään se on pal­jon 70-luvul­ta periy­ty­vää mai­net­taan parem­pi asu­ma­paik­ka, kama­lim­pia aluei­ta on uudis­tet­tu, uusi kes­kus­ta on tosi kiva, pal­ve­lut hyvät ja lähes kaik­kial­ta käve­ly­mat­kan pääs­sä, mut­ta itse en sil­ti Her­van­taan iki­nä muuta. 

    Se kun on sil­ti Hervanta.

  22. Aika­sääs­töt ovat myös domi­noi­va kom­po­nent­ti, kun esi­mer­kik­si lii­ken­ne­hank­keis­ta teh­dään kannattavuusarviointeja

    Aika­sääs­töä tosi­aan käy­tet­tiin yhte­nä pun­ta­ri­na, kun oltiin päät­tä­mäs­sä Hel­sin­gin jouk­ko­lii­ken­ne­kais­to­jen muut­ta­mis­ta ympä­ri vuo­ro­kau­den voi­mas­sa ole­vik­si. Eli kotoi­sas­ti sii­tä, pal­jon­ko aikaa sääs­tyy, kun bus­si­kais­tal­la ei ole mui­ta kul­ki­joi­ta yöl­lä — ok, ei ole bus­se­ja­kaan. Hank­keen mer­kit­tä­vä puo­les­ta-argu­ment­ti näyt­ti ole­van muul­le lii­ken­teel­le aiheu­tet­tu haitta.

    Ai niin unoh­din; kun tur­ha lii­ken­ne kar­siu­tuu, niin muut pää­se­vät kul­ke­maan pie­nem­mäs­sä jonos­sa sii­nä ainoas­sa pik­ku­put­kes­sa mikä jää jäl­jel­le. Olin­pas taas tyh­mä, kun en ymmär­tä­nyt omaa parastani…

    Osmo tuos­sa ylhääl­lä perus­te­li toi­saal­ta ihan fak­toin, että min­kä takia vain Enem­mis­töä tulee suo­sia. Eihän 48% Hel­sin­ki­läi­nen vähem­mis­tö voi olla lii­ken­ne­suun­nit­te­lun edun­saa­ja, kun 52& Enem­mis­tö vaa­ti täl­le vähem­mis­töl­le sel­viä haittoja. 

    Toi­saal­ta, mikä­li sta­di­lai­nen bus­si­kus­ki halu­aa ajaa omal­la yksi­tyi­sau­tol­la töi­hin, niin hänel­le pitää sitä var­ten vara­ta ilmais­ta pysä­köin­ti­ti­laa Rus­kea­suol­ta. Tätä tilaa on siel­lä aika paljon.

  23. En ymmär­rä näi­tä VR:n moit­ti­jia. Maa­il­ma ei ole vie­lä val­mis. Emme ole saa­neet luon­toa vie­lä täy­del­li­ses­ti kah­li­tuk­si. Ennem­min ihmet­te­len insi­nöö­re­jä, että onko nii­den vaih­tei­den suun­nit­te­lu ja raken­ta­mi­nen säis­tä riip­pu­mat­to­mak­si niin ihmeen vai­ke­aa? Kun kat­se­lee uuti­sis­ta näi­tä hakku‑, lapio- ja har­ja­par­tioi­ta Ilma­lan vari­kol­la tai jos­sain sii­nä lähel­lä, tun­tuu kuin pät­kä oli­si jos­ta­kin 70-luvun Neu­vos­to­lii­tos­ta. Ei kai mikään tänä päi­vä­nä ole noin alkeellista?
    Nämä lii­ken­teen vii­väs­ty­mi­set ovat myös ihan hyvä muis­tu­tus meil­le kai­kil­le. Maa­il­ma pyö­rii ihan hyvin myö­häs­ty­mi­sis­tä riip­pu­mat­ta. Ja ihmi­set ovat enem­män myö­tä­tuon­toi­sem­pia toi­si­aan koh­taan, mikä lisää työs­sä jak­sa­mis­ta. Sen min­kä ajas­sa hävi­ää, sen työil­ma­pii­ris­sä voit­taa. Jos ymmär­tää kään­tää vas­toin­käy­mi­set hyödyksi. 

    Ns. urbaa­nit alu­eet Suo­mes­sa ovat tosi har­vas­sa. Her­van­ta on kuin Varis­suo, lähiö. Vii­den kilo­met­rin säde Hel­sin­gin rau­ta­tie­a­se­mal­ta, sii­nä mel­kein se maam­me urbaa­ni alue.

  24. Kim­mo:

    Aika­sääs­töä tosi­aan käy­tet­tiin yhte­nä pun­ta­ri­na, kun oltiin päät­tä­mäs­sä Hel­sin­gin jouk­ko­lii­ken­ne­kais­to­jen muut­ta­mis­ta ympä­ri vuo­ro­kau­den voi­mas­sa oleviksi. 

    Käy­tet­tiin­kö? Minä haluai­sin tämän perus­te­lun näh­dä, kos­ka en usko tuol­lai­sen mah­dol­li­suu­teen — mones­ta­kaan syystä.

    Joten­kin tun­tuu kau­hean han­ka­lal­ta kes­kus­tel­la sinun, Jua­ni­ton ja mui­den kom­mu­nis­tien kans­sa, joi­den mie­les­tä mitään muu­ta ongel­maa ei ole kuin kapitalistien/valtaapitäjien kor­rup­toi­tu­nuus, joka oli­si rat­kais­ta­vis­sa muka joil­lain kei­noin, joi­ta ei kui­ten­kaan esitetä.

    Kari

  25. Joten­kin tun­tuu kau­hean han­ka­lal­ta kes­kus­tel­la sinun, Jua­ni­ton ja mui­den kom­mu­nis­tien kans­sa, joi­den mie­les­tä mitään muu­ta ongel­maa ei ole kuin kapitalistien/valtaapitäjien kor­rup­toi­tu­nuus, joka oli­si rat­kais­ta­vis­sa muka joil­lain kei­noin, joi­ta ei kui­ten­kaan esitetä.

    Olkoon siis kom­mu­nis­ti, mut­ta Hel­sin­gin hal­lin­toa ei tai­de­ta vali­ta vaa­leis­sa, joten minun tai Osmon suun­tau­tu­mi­nen ei tai­da juu­ri kiinnostaa. 

    Laa­jem­mas­sa kaa­vas­sa on tie­ten­kin vähän tur­haut­ta­vaa, kun 60-luvun lopun tais­to­lai­set auton­vi­haa­jat istu­vat nyt Hel­sin­gin hal­lin­nos­sa suun­nit­te­le­mas­sa “yhteis­tä” ympä­ris­töä. Hei­tä komp­paa kaik­ki, jot­ka vas­tus­ta­vat Kokoo­mus­ta, joka ei sinäl­lään edis­tä yhtään mitään asi­aa. Ainoa tun­net­tu toi­mi­ja, Auto­liit­to, on täy­si vit­si — ham­paa­ton ukko­seu­ra, joka kuis­kai­lee hil­jaa omis­sa nur­kis­saan, ettei avus­tuk­set läh­ti­si. Sum­ma­sum­ma­ru­ma, Enem­mis­tö voit­taa aina, kun mitään jär­jel­lis­tä debat­tia ei kye­tä edes käymään.

  26. Kari: en itse ole saa­nut mis­tään vai­ku­tel­maa, että Kim­mo oli­si kom­mu­nis­ti. Han­ka­laa kes­kus­te­lu toki jos­kus on, mut­ta se ei vie­lä tee kenes­tä­kään kommunistia.

    Kim­mo: tuon autoi­le­van vähem­mis­tön liik­kum­si­tar­poei­siin vaan käy­te­tään enem­män rahaa ja anen­nen kaik­kea tilaa, kuin sen autoi­le­mat­to­man vähem­mis­tön. Kyl­lä näh­däk­se­ni on aivan perus­tel­tua, että _myös_ enem­mis­tön liik­ku­mis­tar­peet ote­taan kau­pun­gin suun­nit­te­lus­sa huomioon.

    Sinän­sä kau­pun­kia ei tie­tys­ti voi eikä pidä suun­ni­tel­la vain nykyi­sil­le liik­ku­jil­le, vaan pitää miet­tiä mil­lä tavoin on mah­dol­lis­ta myös nii­den ihmis­ten asua ja liik­kua tääl­lä, jot­ka haluai­si­vat muut­taa Hel­sin­kiin. Ja jo nykyi­sil­lä asu­kas­mää­ril­lä auto- sii­nä kuin muun­kin lii­ken­teen suju­vuus edel­lyt­tää, että mah­dol­li­sim­man moni valit­see jon­kin muun kul­ku­ta­van kuin yksityisauton.

    Autol­la kul­ke­va vaa­tii noin 5 ker­taa sen mää­rään katu­ti­laa kuin jul­ki­sil­la tai pyö­räl­lä kul­ke­va, ja yli 10 ker­taa sen mitä käve­li­jä. Eikä sitä tilaa ole rajat­ta (luvut muis­ti­va­rai­sia, täy­ty­nee etsiä huo­men­na läh­teet täl­le, ellei Karil­la sat­tui­si ole­maan val­mii­na käsil­lä joku tutkimus).

  27. Kim­mo:

    Laa­jem­mas­sa kaa­vas­sa on tie­ten­kin vähän tur­haut­ta­vaa, kun 60-luvun lopun tais­to­lai­set auton­vi­haa­jat istu­vat nyt Hel­sin­gin hal­lin­nos­sa suun­nit­te­le­mas­sa “yhteis­tä” ympä­ris­töä. Hei­tä komp­paa kaik­ki, jot­ka vas­tus­ta­vat Kokoo­mus­ta, joka ei sinäl­lään edis­tä yhtään mitään asi­aa. Ainoa tun­net­tu toi­mi­ja, Auto­liit­to, on täy­si vit­si – ham­paa­ton ukko­seu­ra, joka kuis­kai­lee hil­jaa omis­sa nur­kis­saan, ettei avus­tuk­set läh­ti­si. Sum­ma­sum­ma­ru­ma, Enem­mis­tö voit­taa aina, kun mitään jär­jel­lis­tä debat­tia ei kye­tä edes käymään. 

    Niin, ensim­mäi­nen askel oli­si var­maan­kin kai­vau­tua juok­su­hau­dois­ta pin­nal­le. Tuo “kom­mu­nis­mi” oli tie­ten­kin pro­vo­kaa­tio 🙂 Mut­ta minul­la on sil­le perustelutkin.

    Kim­mok­kee­na (no pun inten­ded) tuol­le oli se, että minä olen muu­al­la­kin tör­män­nyt tuo­hon Kim­mon esit­tä­mään “tais­to­lai­set auton­vi­haa­jat” ‑argu­ment­tiin, ja minus­ta se on vähän häm­men­tä­vä. En itse ole tuo­ta “iloi­sen” 60-luvun mei­nin­kiä jou­tu­nut seu­raa­maan muu­al­ta kuin doku­ment­tie­lo­ku­vis­ta — luo­jan kii­tos -, mut­ta minä en sil­ti oikein ymmär­rä, mitä teke­mis­tä Marxi­lai­sel­la ideo­lo­gial­la on autoi­lun vas­tus­ta­mi­sen kans­sa? Ehkä joku muu voi tämän minul­le selittää.

    Sen sijaan esi­mer­kik­si monien kokoo­mus­lais­ten ja “auto­puo­luu­en” näkö­kan­to­ja minä pidän koh­tuul­li­sen sel­väs­ti kom­mu­nis­ti­si­na: halu­taan yhteis­kun­nan raken­ta­van tiet, pysä­köin­ti­pai­kat ja muu infra­struk­tuu­ri, joka sit­ten luo­vu­te­taan ilmai­sek­si kaik­kien käyt­töön. Minus­ta pitäi­si pikem­min­kin pyr­kiä sii­hen, että hin­nat mää­rä­tään mark­ki­noil­la, ja jos se ei onnis­tu, niin vähin­tään käyt­tä­jien tuli­si mak­saa kus­tan­nus­pe­rus­tei­ses­ti. Täl­löin ei tar­vit­si­si veron­mak­sa­jien rahaa has­sa­ta jouk­ko­lii­ken­teen tuke­mi­seen­kaan sii­nä mää­rin kuin nykyisin.

    Mai­ni­tun toi­min­nan seu­rauk­set­kin ovat var­sin saman­tyyp­pi­siä kuin Neu­vos­to­lii­ton kokei­lus­sa: mas­sii­vi­nen tehot­to­muus ja jonottaminen.

    Mut­ta toi­saal­ta, siel­lä “kyky­puo­luu­ees­sa” nyt tun­tuu Marxi­lai­nen talous­teo­ria muu­ten­kin ole­van taas kovas­sa kurs­sis­sa aina­kin, jos Jyr­ki “hyvin­voin­ti syn­tyy vain työn­teos­ta” Katais­ta on uskominen 🙂

    Ja kos­ka arvaan ensim­mäi­sen vas­ta-argu­men­tin ole­van nuri­na sii­tä, että autoi­li­jat mak­sa­mat vero­ja vaik­ka kuin­ka hur­jas­ti, niin vas­taan sii­hen jo täs­sä vai­hees­sa, että sil­lä ei tämän kan­nal­ta ole pal­jon­kaan mer­ki­tys­tä, kos­ka se ei (pää­osin) koh­dis­tu käyt­töön vaan on luon­teel­taan fis­kaa­lis­ta. Minus­ta autoi­lun vero­tus noin koko­nai­suu­te­na on suh­teel­li­sen oikeal­la tasol­la. Auto- ja ajo­neu­vo­ve­rois­ta voi­tai­siin luo­pua minun puo­les­ta­ni kokonaan.

    Otso Kive­käs:

    Autol­la kul­ke­va vaa­tii noin 5 ker­taa sen mää­rään katu­ti­laa kuin jul­ki­sil­la tai pyö­räl­lä kul­ke­va, ja yli 10 ker­taa sen mitä käve­li­jä. Eikä sitä tilaa ole rajat­ta (luvut muis­ti­va­rai­sia, täy­ty­nee etsiä huo­men­na läh­teet täl­le, ellei Karil­la sat­tui­si ole­maan val­mii­na käsil­lä joku tutkimus). 

    Eipä ole mitään sovel­tu­vaa läh­det­tä käsil­lä, enkä usko, että tuo­ta miten­kään yksi­se­lit­tei­ses­ti voi­daan edes mää­ri­tel­lä. Ensin pitäi­si esi­mer­kik­si päät­tää puhu­taan­ko neliöis­tä per mat­kus­tus­ki­lo­met­ri, per mat­ka, per asu­kas — vai joku muu.

    Ero nyt on kui­ten­kin var­sin selvä:
    http://kwout.com/cutout/s/us/tz/8pm_bor_rou_sha.jpg

    Kari

  28. Kari: onko vas­tus­ta­jan argu­men­toin­ti aina nuri­naa, mar­ma­tus­ta ja vali­tus­ta, mis­sä oma, mis­tä tahan­sa yhtey­des­tä repäis­ty mie­li­pi­de on objek­tii­vis­ta ja pyy­tee­tön­tä faktaa?

    Tois­te­taan siis vie­lä ker­ran, että Hel­sin­gin nie­men auto­lii­ken­ne ei ole kas­va­nut lain­kaan 30 vuo­den aika­na. Suo­mi maa­na on yksi kaik­kein väl­jim­min asus­tet­tu­ja, eikä meil­lä ole min­kään ahtaan suur­kau­pun­gin reaa­lion­gel­mia jär­jes­tää yhteis­kun­nan liik­ku­mi­sen tarpeet. 

    Samaan aikaan sen osan tie- ja katu­ver­kos­ta, jota ei ole pyhi­tet­ty jouk­ko­lii­ken­teel­le, väli­tys­ky­kyä ja kapa­si­teet­tia on las­ket­tu jat­ku­vas­ti. Hel­sin­kiin mah­tui­si erit­täin hyvin kehit­ty­nyt pyö­rä­tei­den ver­kos­to, teho­kas jul­ki­nen jouk­ko­lii­ken­ne ja itse­sää­ty­vä autoliikenne. 

    Joten mitä täl­lä on teke­mis­tä Hel­sin­gin kanssa?

    Ja kun nyt löy­tyi muu­ta­kin aihee­seen liit­ty­vää, niin lin­ka­taan nyt tämäkin:
    http://frumin.net/ation/2009/08/whats_capacity_go_to_do_with_m.html

    Emme siis tar­vit­se Hel­sin­kiin kyl­mään poh­jo­laan ava­ria vii­mai­sia tore­ja ja plazo­ja paik­koi­hin, jois­sa niil­lä ei ole muu­ta funk­tio­ta kuin syö­dä katu- ja pysä­köin­ti­ti­laa. Emme tar­vit­se 10 met­riä levei­tä jal­ka­käy­tä­viä paik­koi­hin, jois­sa kul­kee kou­ral­li­nen ihmi­siä. Emme tar­vit­se jäl­ki­kä­teen jät­ti­mäi­siä meluai­to­ja tai lii­ken­teen rajoit­ta­mis­ta paik­koi­hin, jos­sa ehdon tah­doin on raken­net­tu asu­tus­ta epä­so­pi­viin paik­koi­hin, ja jos maal­ta muut­taa kau­pun­kiin, niin pitää halu­ta elää kaupungissa.

  29. Oli­si muu­ten kiva poh­tia mis­tä val­tion vero­poh­ja kerät­täi­siin ilman nyky­muo­tois­ta tieliikennettä?

    Miten oli­si hen­gi­ty­sil­man kulu­tus­mak­su, rai­de­lii­ken­teen lisä­ar­vo­mak­su tai pyö­rä­lii­ken­teen kehittämismaksu? 

    Nämä lähin­nä fis­kaa­li­set mak­sut voi­si­vat olla vaik­ka 20% jokai­sen suo­ma­lai­sen net­to­tu­lois­ta. Vas­ta­vuo­roi­ses­ti ratik­ka­li­puis­ta sai­si alen­nus­ta, pyö­rä­teil­lä sai­si pyö­räil­lä ja jul­ki­sel­la toril­la hen­gail­la — vai kuinka?

    Kos­ka sum­mat ovat todel­la suu­ria, niin odo­tan­kin kii­vaas­ti las­kel­maa, jos­sa Suo­men kaik­ki ter­vey­den­hoi­to­ku­lut on ynnät­ty muu­ta­mal­la abstrak­til­la mie­li­pa­ha-arvol­la, kuten melu- ja saastehaitalla(unohtaen tava­ra- ja jul­ki­sen lii­ken­teen hai­tat) todis­taen, että auto­lii­ken­teen vero­tuo­tot eivät rii­tä kat­ta­maan 300 lii­ken­neuh­rin vuo­tuis­ta kulua…

  30. Kari nos­ti esiin hyvän poin­tin, jota olen itse­kin ihme­tel­lyt: Mik­si tun­tuu, että kaik­kein eni­ten yhteis­kun­nan yleis­tä mark­ki­naeh­toi­suut­ta puo­lus­ta­vat hen­ki­löt vaa­ti­vat kaduil­le täy­sin kom­mu­nis­tis­ta jär­jes­tel­mää? Mik­sei katu­jen käyt­töä saa mää­rä­tä mark­ki­naeh­toi­ses­ti? Ruuh­ka­han on vain seu­raus­ta sii­tä, että kysyn­tä aset­tuu vas­taa­maan tar­jon­taa vas­ta, kun lii­ken­ne on niin hidas­ta, ettei mat­kan­te­ko kan­na­ta enää ollen­kaan. Mik­sei tätä hidas­tu­mi­sen ohjaus­vai­ku­tus­ta saa muut­taa euromääräiseksi?

    Tosin olen huo­man­nut ruuh­ka­mak­su­kes­kus­te­lun yhtey­des­sä, että sil­le mark­ki­naeh­toi­suu­del­le­kin alkaa löy­tyä kan­nat­ta­jia nime­no­maan yksi­tyi­sau­toi­li­jois­ta. Vain hie­man pro­vo­soi­den voi­si­kin sanoa, että vapaa autoi­lu on nyky­ään nime­no­maan sosi­aa­li­de­mo­kraat­ti­nen ilmiö: kaik­ki pal­ve­lut tulee yhteis­kun­nan jär­jes­tää samaan hin­taan kai­kil­le. Hin­taoh­jaus sal­li­taan vain kau­pan­käyn­nis­sä, ei mis­sään yhteis­kun­nan pal­ve­lus­sa (vali­di point­ti toki ter­vey­den­huol­los­sa, mut­tei työn­teon ja lii­ke­toi­min­nan tuki­toi­min­nos­sa, jota lii­ken­ne­verk­ko on). Ei sovi, että rahal­la voi­si ostaa itsel­leen vähem­män ruuh­kia. Ennen työ­läis­luo­kal­la ei ollut varaa autoi­luun. Nyt kun on, se kokee sen saa­vu­te­tuk­si eduk­si, jol­la se on vih­doin pääs­syt “her­ra­ker­hon” tasol­le, ja sii­tä pide­tään kyn­sin ham­pain kiinni.

    Toi­mi­hen­ki­lö­luok­ka taas jakau­tuu sekä jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­jiin että nii­hin autoi­li­joi­hin, jot­ka toi­voi­si­vat mui­den autoi­li­joi­den pois­tu­van tiel­tään. Tuo­ta jäl­kim­mäis­tä poruk­kaa vas­taan minul­la ei ole mitään, kun­han lii­ken­teen ohjaus teh­dään sel­lai­sek­si, ettei pois tiel­tä ‑asen­ne jat­ku myös kevyeen lii­ken­tee­seen ja joukkoliikenteeseen.

    Otson kans­sa olen samaa miel­tä, että lii­ken­teen suun­nit­te­lun ei tule olla ihmis­ten halui­hin mukau­tu­vaa ajo­puusuun­nit­te­lua (esim. että lii­ken­ne­mää­rät kas­va­vat väis­tä­mät­tä, raken­ne­taan siis tei­tä nii­tä var­ten), vaan luon­teel­taan ohjaa­vaa. Täl­le on ihan yksin­ker­tai­nen seli­tys: yksit­täis­ten ihmis­ten tah­to­ti­la ei ota huo­mioon ulkois­vai­ku­tuk­sia, jot­ka hen­ki­lö­au­tol­la ovat erit­täin suu­ret ja negatiiviset.

    Jokai­sen kan­nat­taa yksi­lö­nä toki vali­ta hen­ki­lö­au­to erit­täin usein, mut­ta ei jou­du välit­tä­mään sii­tä hai­tas­ta, jon­ka samal­la aiheut­taa muul­le lii­ken­teel­le (kai­kil­le sen muo­doil­le). Lii­ken­ne­suun­nit­te­lus­sa tulee ottaa huo­mioon vain koko­nai­suu­den opti­moin­ti, ei yksit­täis­ten ihmis­ten tah­don toteut­ta­mi­nen. Sik­si Kim­mon pau­haa­maa “mui­den lii­ken­ne­muo­to­jen hait­taa­mis­ta­kin” tulee jos­kus teh­dä. Sii­nä ei ole kyse kah­den eri ryh­män tah­to­jen poliit­ti­ses­ta toteut­ta­mi­ses­ta, vaan molem­pien ryh­mien opti­maa­li­sen tasa­pai­non löy­tä­mi­ses­tä käyt­täen sel­lai­sia hyvin poliit­ti­ses­ti neut­raa­le­ja asioi­ta kuten kan­san­ta­lou­den kas­vat­ta­mi­nen, lii­ken­teen nopeus ja ruuh­kau­tu­mi­sen mini­moin­ti. Se kun vain on fysi­kaa­li­nen ja verk­ko­ma­te­maat­ti­nen fak­ta, että hen­ki­lö­au­toi­lu­ryh­män koon täy­tyy olla rei­lus­ti pie­nem­pi kuin jouk­ko­lii­ken­ne­ryh­män, jot­ta lii­ken­ne toimii.

    Sii­nä ei ole mitään teke­mis­tä Enem­mis­tö ry:n poliit­tis­ten eli arvo­ta­voit­tei­den kans­sa. Viih­ty­vyys­te­ki­jöis­tä ja vaik­ka­pa tasa-arvo­te­ki­jöis­tä voi­daan sit­ten kes­kus­tel­la erik­seen poliit­ti­ses­ti­kin, mut­ta niil­lä­kin on sel­viä lii­ke­ta­lou­del­li­sia hyö­ty­jä, joi­ta monet hen­ki­lö­au­toi­lun puo­lus­ta­jat eivät vain osaa las­kea. Kes­kus­te­lu lii­ken­tees­tä­kin oli­si siis pal­jon hedel­mäl­li­sem­pää, jos hen­ki­lö­au­toi­lun puo­lus­ta­jil­la oli­si vähän vakuut­ta­vam­pia las­kel­mia hen­ki­lö­au­toi­lun todel­li­sis­ta hyö­dyis­tä. Nykyi­set argu­men­tit perus­tu­vat mones­ti sen­kal­tai­seen mutu-tie­toon, kuten että jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­jät ovat köy­hiä ja siten osta­vat vähemmän.

  31. Kau­pun­ki­ti­lan jaka­mi­nen eri tar­koi­tuk­siin on mut­kis­tu­nut auto­lii­ken­teen tilan­tar­peen suu­ren kas­vun vuok­si. Tääl­lä nyt käy­ty kes­kus­te­lu muis­tut­taa kovin 60- ja 70-luvun rei­pas­ta väit­te­lyä lii­ken­ne­po­li­tii­kan suun­nas­ta Helsingissä.

    Sil­loin rin­ta­ma­lin­jat poli­tiik­ko­jen tasol­la syn­tyi­vät puo­lue­ken­tän pää­jaon mukaan ja pamflet­te­ja, semi­naa­re­ja ja kiis­ta­kir­joi­tuk­sia len­te­li vilkk­kaas­ti. 80- ja 90-luvuil­la tais­te­lu hii­pui ja kon­sen­sus niin asian­tun­ti­joi­den kuin puo­luei­den välil­lä syn­tyi sii­tä, että kau­pun­gin lii­ken­ne hoi­de­taan jouk­ko­lii­ken­ne- ja kevyt liikenne-painotteisesti.

    Niin­pä kes­kus­te­lu täs­sä vai­kut­taa jäl­ki­jät­töi­sel­tä. Ter­ve lin­jaus on, että kau­pun­ki­lii­ken­tees­sä var­mis­te­taan toi­mi­vuus jouk­ko­lii­ken­teen, käve­lyn ja pyö­räi­lyn voi­mak­kaal­la kehit­tä­mi­sel­lä ja auto­lii­ken­teen osa­na on tul­la toi­meen jat­kos­sa­kin tila­vaa­ti­muk­si­neen sii­vos­ti ja ryn­täi­le­mät­tä. Näin tilaa jää muil­le toi­min­noil­le eikä niuk­kaa kau­pun­ki­ti­la tuhlata.

  32. Mut­ta toi­saal­ta, siel­lä “kyky­puo­luu­ees­sa” nyt tun­tuu Marxi­lai­nen talous­teo­ria muu­ten­kin ole­van taas kovas­sa kurs­sis­sa aina­kin, jos Jyr­ki “hyvin­voin­ti syn­tyy vain työn­teos­ta” Katais­ta on uskominen 🙂
    Tot­ta. Lisä­tään vie­lä per­hear­vo­ja ja kou­lu­tus­ta sekä yleis­tä myö­tä­tun­toon, niin täs­sä oli­si hyvä tunnuslaulu:
    Rak­kaus on näke­mis­tä, ajat­te­le­mis­ta, ymmär­tä­mis­tä. Rak­kaus on keh­don ripus­ta­mis­ta täh­tiin. Rak­kaus on teräk­sen vala­mi­sen vai­van näköä.
    http://www.youtube.com/watch?v=f2gOA1UZPSQ

  33. Kim­mo: “Suo­mi maa­na on yksi kaik­kein väl­jim­min asustettuja”

    Mitä täl­lä on mer­ki­tys­tä? Ainoas­taan Hel­sin­gin kau­pun­kia­lu­ees­ta täs­sä on puhut­tu, ja sen väes­tön­ti­heys on ihan kes­kieu­roop­pa­lai­sel­la tasol­la, jos­kin hal­lit­se­mat­to­man kaa­voi­tuk­sen seu­rauk­se­na Espoo ja Van­taa ovat sit­ten “leväh­tä­neet” lii­ken­teel­li­ses­ti aika sur­keik­si ratkaisuiksi.

    eikä meil­lä ole min­kään ahtaan suur­kau­pun­gin reaa­lion­gel­mia jär­jes­tää yhteis­kun­nan liik­ku­mi­sen tarpeet.”

    On meil­lä nii­tä ihan yhtä pal­jon kuin muis­sa­kin vas­taa­van kokoi­sis­sa kau­pun­geis­sa. Ei Hel­sin­ki vie­lä 5–10 mil­joo­nan asuk­kaan met­ro­po­li ole, mut­ta lii­ken­neon­gel­mia saa aikaan jo 200 000 asuk­kaan kau­pun­geis­sa­kin, jol­lei jouk­ko­lii­ken­net­tä perus­te­ta lainkaan.

    Samaan aikaan sen osan tie- ja katu­ver­kos­ta, jota ei ole pyhi­tet­ty jouk­ko­lii­ken­teel­le, väli­tys­ky­kyä ja kapa­si­teet­tia on las­ket­tu jatkuvasti.”

    Mitä täs­tä on esi­merk­ke­jä? Ja onko sinul­la näyt­tää tilas­toa, jos­sa kes­kus­taan tule­va hen­ki­lö­mää­rä oli­si tämän seu­rauk­se­na las­ke­nut? Jos mat­kus­ta­ja­mää­rä on kas­va­nut sen seu­rauk­se­na, että suu­rem­pi osa mat­kus­ta­jis­ta tulee nyt jouk­ko­lii­ken­teel­lä, sil­loin­han koko­nai­suus on voittanut.

    Hel­sin­kiin mah­tui­si erit­täin hyvin kehit­ty­nyt pyö­rä­tei­den ver­kos­to, teho­kas jul­ki­nen jouk­ko­lii­ken­ne ja itse­sää­ty­vä autoliikenne.”

    Itse­sää­ty­vä auto­lii­ken­ne syö aina kai­ken sil­le osoi­te­tun tilan, aina­kin Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa, jos­sa kysyn­tä ylit­tää vapaan kapa­si­teet­ti­tar­jon­nan. Sik­si ainoa kei­no on ero­tel­la jouk­ko­lii­ken­ne täy­sin hen­ki­lö­au­toi­lun ruuh­kau­tu­mi­ses­ta, jol­loin autoi­lu saa vapaas­ti sää­del­lä itse itse­ään ja kaik­kien sii­hen tyy­ty­mät­tö­mien on mah­dol­lis­ta vaih­taa jouk­ko­lii­ken­tee­seen. Mut­ta täl­lai­sia kehi­tys­toi­men­pi­tei­tä­hän sinä juu­ri vastusta.

    Emme tar­vit­se 10 met­riä levei­tä jal­ka­käy­tä­viä paik­koi­hin, jois­sa kul­kee kou­ral­li­nen ihmisiä.”

    Kovas­ti se jouk­ko­lii­ken­ne­ka­tu Alek­si tun­tuu vetä­vän ihmi­siä kesät talvet.

    jos maal­ta muut­taa kau­pun­kiin, niin pitää halu­ta elää kaupungissa.”

    Se ei kui­ten­kaan pois­ta sitä seik­kaa, että hen­ki­lö­au­toi­lun vali­tes­saan autoi­li­ja aiheut­taa liik­ku­mis- ja ympä­ris­tö­hait­to­ja yhteen­sä enem­män muil­le kuin itse edes sii­tä hyö­tyy. Onko sinun mie­les­tä­si indi­vi­dua­lis­ti­nen valin­ta siis niin tär­keä, että koko­nai­suus saa sii­tä kär­siä? Vaik­ka kak­ku pie­ne­ni­si, on tär­kein­tä, että minä saan sen isoim­man palan?

  34. Tääl­lä nyt käy­ty kes­kus­te­lu muis­tut­taa kovin 60- ja 70-luvun rei­pas­ta väit­te­lyä lii­ken­ne­po­li­tii­kan suun­nas­ta Helsingissä.

    Sep­po Vep­sä­läi­nen. Te ette hal­vek­si vää­riä kes­kus­te­li­joi­ta, vaan haluat­te ainoas­taan kiel­tää vää­rän ja lii­an äänek­kään ajattelun?

    Uudet ajat, uudet rea­li­tee­tit. Ehkä Kek­ko­sen ajan poliit­ti­set leh­män­kau­pat jo ava­ta uuteen tarkasteluun?

    Kat­so­kaas, olen kes­kus­tas­sa syn­ty­nyt, mut­ta pit­kään myös lähiös­sä asu­nut, poliit­ti­ses­ti tai ideo­lo­gi­ses­ti riip­pu­ma­ton kul­ki­ja. Minua ei kiin­nos­ta aat­teel­li­set heh­ku­tuk­set auton pak­ko­val­las­ta sen enem­pää kuin auto­kaup­pi­aan yri­tyk­set myy­dä oma­tun­toa vih­reik­si maa­la­tuil­la taka­luu­kun mallikirjaimilla.

    Sen sijaan, minua kyl­lä kiin­nos­ta kovas­ti­kin, miten Mar­ja­nie­mes­tä saat­toi kul­kea bus­sil­la kes­kus­taan kel­lo­na­jas­ta riip­puen 10–20 minuu­tis­sa. Nyt sama mat­ka kes­tää 30 minuu­tis­ta ylös­päin. Aiem­min jokai­nen saat­toi lisäk­si vali­ta tapan­sa liik­kua, nyky­ään ei. Täs­sä on upea­ta kehi­tys­tä yhdek­si elämäntyöksi!

  35. Ei Hel­sin­ki vie­lä 5–10 mil­joo­nan asuk­kaan met­ro­po­li ole, mut­ta lii­ken­neon­gel­mia saa aikaan jo 200 000 asuk­kaan kau­pun­geis­sa­kin, jol­lei jouk­ko­lii­ken­net­tä perus­te­ta lainkaan.

    Hel­sin­kiin on kyl­lä syn­ny­tet­ty käsit­tä­mä­tön upeat ruuh­kat ennä­tys­vä­häi­sel­lä lii­ken­ne­mää­räl­lä. Sii­tä olen ihan samaa miel­tä. Ison maa­il­man meininkiä!

  36. Kyl­lä tämän päi­vän Hel­sin­gis­sä pys­tyy valit­se­maan kul­ku­ta­pan­sa yhtä vapaas­ti kuin aiem­pi­na vuo­si­kym­me­ni­nä. Hin­noit­te­lus­sa on muu­tok­sia ja nopeu­det ovat jon­kin ver­ran muut­tu­neet — molem­piin suun­tiin — mut­ta jokai­nen voi vali­ta edel­leen kul­ku­ta­pan­sa vapaasti.

    Jouk­ko­lii­ken­teen pal­ve­lu­ta­so on nous­sut hil­jak­seen vuo­si­kym­me­nien kulues­sa ja pyö­räil­lä voi nyt pal­jon hel­pom­min kuin vaik­ka 70-luvulla.

    Auto­liit­to jul­kis­ti tuo­reen kan­sain­vä­li­sen tut­ki­muk­sen jouk­ko­lii­ken­ne­pal­ve­lu­jen tasos­ta euroop­pa­lai­sis­sa kau­pun­geis­sa. Hel­sin­ki on ver­tai­lus­sa toi­se­na noin 15 vali­tus­ta kau­pun­gis­ta. Tut­ki­mus teh­tiin asian­tun­ti­joi­den mit­taus­ten ja havain­noin­nin meto­dil­la. Auto­liit­to­kin ymmär­tää, että on autoi­li­joi­den etu, että jouk­ko­lii­ken­teen pal­ve­lut toimivat.

  37. Auto­liit­to­kin ymmär­tää, että on autoi­li­joi­den etu, että jouk­ko­lii­ken­teen pal­ve­lut toimivat.

    Jos lie­nee edes kos­kaan ollut, niin eihän Auto­liit­to ole tänä päi­vä­nä mikään auton­käyt­tä­jien edun­val­von­ta­jär­jes­tö. Tuo mai­nit­se­man­ne tut­ki­mus tai­si olla hei­dän ainoa jul­kai­su­kyn­nyk­sen ylit­tä­nyt leh­dis­tö­tie­do­te vii­mei­seen kol­meen vuo­teen. Mis­tä tämä sit­ten ker­too? Ei aina­kaan poliit­ti­sen toi­mi­jan tai yhteis­kun­nan mie­li­pi­de­vai­kut­ta­jan roolista.

  38. Auton­käyt­tä­jien edun­val­von­ta­jär­jes­tö on oival­ta­nut, miten kau­pun­ki­lii­ken­tees­tä saa­daan toi­mi­va. Kun val­tao­sa kau­pun­ki­lai­sis­ta kul­kee bus­sil­la, junal­la, met­rol­la, rati­kal­la, pyö­räl­lä tai jal­kai­sin, autoi­li­jal­le jää tilaa myös parhaiten. 

    Pai­kat on tukos­sa, jos itse kukin ratin taak­se pys­ty­vä varaa usein tilaa aina ahtaam­mik­si väy­lil­tä ja pysäk­kia­lueil­ta. Väy­lien leven­tä­mi­nen ja pysäk­ki­paik­ko­jen lisää­mi­nen tar­koin kysyn­nän mukaan joh­taa huo­noon kier­tee­seen. Het­ken on hyvä olo ja koh­ta taas ruuh­ka tulee vastaan.

    Hel­sin­gis­sä on help­po autoil­la, kos­ka jouk­ko­lii­ken­ne toi­mii ja pyö­räi­li­jä saa tilaa.

  39. Sep­po Vep­sä­läi­nen: “Jouk­ko­lii­ken­teen pal­ve­lu­ta­so on nous­sut hil­jak­seen vuo­si­kym­me­nien kulues­sa ja pyö­räil­lä voi nyt pal­jon hel­pom­min kuin vaik­ka 70-luvulla.”

    Jep. Monin pai­koin pysä­keil­le on saa­tu katok­set ja oikein asvalt­ti 70-luvun lank­ku­lai­tu­rei­den sijaan. Kum­ma jut­tu miten sisään­tu­lo­tiet ja kehät täyt­ty­vät hen­ki­lö­au­tois­ta vuo­si­kym­me­nes­tä toi­seen vaik­ka asian­tun­ti­jat jäl­leen ker­ran käy­neet mit­taa­mas­sa ettei tähän ole mitään syy­tä kun Hel­sin­gin jouk­ko­lii­ken­ne on niin laadukasta.

  40. spot­tu, poi­kit­tais­lii­ken­teen ongel­mat joh­tuu sii­tä että poi­kit­tai­nen jouk­ko­lii­ken­ne­tar­jon­ta on sur­ke­aa. Eli käy­tän­nös­sä kaik­ki poi­kit­tai­set auto­väy­lät on tukos­sa, kun vaih­toeh­to­ja ei oikein ole jos pitää pääs­tä vaik­ka Ola­ris­ta Len­to­ken­täl­le. Ja kun se poi­kit­tai­nen jouk­ko­lii­ken­ne on bus­se­ja, niin ne jää nii­hin samoi­hin ruuh­kin kuin autot, eli ei kerää mat­kus­ta­jia autois­ta, mikä tar­koit­taa enem­män autoja…

    Mat­kus­ta­ja­vir­to­jen voi aja­tel­la syn­ty­vän kaa­val­la asuin­pai­kat x työ­paik­ko­jen sijain­nit, ja kun tuo jäl­kim­mäi­nen kas­vaa niin ne vir­rat ohe­nee. Eli poi­kit­tai­set jouk­ko­lii­ken­ne­vir­rat on niin ohui­ta että niil­lä ei toi­saal­ta ole oikein mat­kus­ta­jia rai­de­lii­ken­teel­le, Joke­ria lukuu­not­ta­mat­ta. Näin sik­si että jos työ­paik­ka ei sijait­se kan­ta­kau­pun­gis­sa niin se ei sijait­se pai­kas­sa nimel­tä joku muu, vaan ihan mis­sä sat­tuu. Tämän(kin) takia se toi­mis­to­kort­te­lien ripot­te­le­mi­nen pit­kin mota­rin var­sia melues­teik­si on niin tavat­to­man typerää.

    Toi­saal­ta se hyvä puo­li tuos­sa kehien ruuh­kau­tu­nees­sa lii­ken­tees­sä on että se ehkäi­see työ­paik­ko­jen hajau­tu­mis­ta. Hel­sin­gin seu­dun työ­paik­ka­ra­ken­ne on (vie­lä?) kui­ten­kin aika hyvin kes­kit­ty­nyt kan­ta­kau­pun­kiin ja sen lähia­lueil­le kuten Pitä­jän­mä­ki tai Keilaniemi.

  41. Ei jouk­ko­lii­ken­teen pal­ve­lu ole vie­lä sil­lä tasol­la, jol­la nykyi­sis­tä autoi­li­jois­ta mer­kit­tä­vä osa luo­pui­si päi­vit­täi­sis­tä mat­kois­taan ratin taka­na. Niin hyvää se kui­ten­kin on, että nykyi­sis­tä vakio­käyt­tä­jis­tä val­tao­sa pysyy asiak­kai­na ja suu­ri osa niis­tä­kin, joil­la oli­si mah­dol­li­suus ajaa autol­laan mat­kan­sa, käyt­tää vaki­tui­ses­ti joukkoliikennettä.

    Rai­de­lii­ken­teen, var­sin­kin nopean rai­de­lii­ken­teen voi­ma­kas lisää­mi­nen toi­si uusia käyt­tä­jiä. Vuo­sit­tain tuli­si saa­da 150 — 200 M€ rai­dein­ves­toin­tei­hin seu­raa­vien 30 vuo­den aika­na. Hank­kei­ta on riit­tä­väs­ti tiedossa.

    Toi­vot­ta­vas­ti väy­lä­mak­su­jen käyt­töön­ot­to ohjaa lisä­ra­haa rai­dein­ves­toin­tei­hin ja pal­ve­lun kai­kin­puo­li­seen parantamiseen. 

    Poi­kit­tais­lii­ken­net­tä on toki lisät­ty talou­del­lis­ten mah­dol­li­suuk­sien mukaan joka vuo­si, mut­ta run­saam­mat panos­tuk­set ovat tarpeen.

  42. Sep­po Vep­sä­läi­nen: “Ei jouk­ko­lii­ken­teen pal­ve­lu ole vie­lä sil­lä tasol­la, jol­la nykyi­sis­tä autoi­li­jois­ta mer­kit­tä­vä osa luo­pui­si päi­vit­täi­sis­tä mat­kois­taan ratin takana.”

    Tuli­han se siel­tä. Tämä on se mer­kit­tä­vin asia­kas­tyy­ty­väi­syys­mit­ta­ri. Kovin mie­le­käs­tä ei ole mita­ta sel­lais­ten asiak­kai­den pysy­vyyt­tä joil­la ei ole vaihtehtoja.

    Pala­sin muu­ten juu­ri Barce­lo­nas­ta jos­sa ongel­ma­na on lähin­nä se että lii­ken­ne vetää lii­an­kin hyvin (myös ruuh­ka-aikaan) aiheut­taen koh­tuut­to­man melu­ta­son. Rati­kat aja­vat peri­fe­ri­aan kes­kus­tan sijaan (koh­tuul­li­sen lujaa), vaa­ka­his­si­käy­tös­tä ei ollut tie­toa­kaan, met­ro on jär­ke­vän kokoi­nen, lähel­lä pin­taa, ja pysäk­ke­jä luul­ta­vas­ti tuplas­ti tiheäm­min kuin Hel­sin­gis­sä. Samaan pal­ve­lu­ta­soon ei iki­nä pääs­tä tääl­lä ellei ajat­te­lu muu­tu asiakaslähtöisemmäksi.

    Vähän OT: mis­sä­kö­hän vai­hees­sa Espoos­sa kek­si­tään yhdis­tää Lep­pä­vaa­ran ase­ma nopeal­la vir­ka-aikaan kul­ke­val­la kehän­var­si­ra­ti­kal­la Kei­la­lah­teen integroi­tu­na jokai­seen kehän­var­ren busi­ness par­kiin sen sijaan että rai­de­jo­ke­ria kier­rä­te­tään pit­kin ja poi­kin oma­ko­tia­luei­ta. Tämä muut­tai­si kehän­var­ren pait­sio­alu­eet toi­mi­vik­si toi­mis­toa­lueik­si ja oli­si ker­ran­kin jär­ke­vää meluvallirakentamista.

  43. Toi­vot­ta­vas­ti väy­lä­mak­su­jen käyt­töön­ot­to ohjaa lisä­ra­haa rai­dein­ves­toin­tei­hin ja pal­ve­lun kai­kin­puo­li­seen parantamiseen.

    Tar­koi­tit­te­ko kehä­tei­den tie­tul­le­ja? Ruot­sis­sa­han tämä jär­jes­tel­mä mak­saa enem­män kuin tuot­taa. Sehän ei tei­tä var­maan hait­taa, mut­ta ei sil­lä mitään uut­ta jouk­ko­lii­ken­ne­sub­ven­tio­ta rahoi­te­ta. Ellei sit­ten tul­li­mak­su­ja ulo­te­ta jo ennes­tään 50% tuet­tuun joukkoliikenteeseen..

  44. Kim­mo:

    Tar­koi­tit­te­ko kehä­tei­den tie­tul­le­ja? Ruot­sis­sa­han tämä jär­jes­tel­mä mak­saa enem­män kuin tuot­taa. Sehän ei tei­tä var­maan hait­taa, mut­ta ei sil­lä mitään uut­ta jouk­ko­lii­ken­ne­sub­ven­tio­ta rahoiteta. 

    Ruot­sis­sa hom­ma todet­tiin yhteis­kun­ta­ta­lou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­vak­si, sii­tä huo­li­mat­ta, että jär­jes­tel­mä oli pal­jon kal­liim­pi kuin arvel­tiin (monis­ta syis­tä joh­tuen, joi­hin en täs­sä mene).

    Ennen kuin asias­ta jat­ke­taan kes­kus­te­lua, ehdoi­tan, että luet kom­ment­ti­ni tuolta:
    http://www.soininvaara.fi/2008/06/20/kuorma-autoilijat-nopeuttivat-juhannusliikennetta/

    Minä en jak­sa nii­tä enää uudes­taan kirjoittaa.

    Kari

  45. Sep­po Vep­sä­läi­nen: “Ei jouk­ko­lii­ken­teen pal­ve­lu ole vie­lä sil­lä tasol­la, jol­la nykyi­sis­tä autoi­li­jois­ta mer­kit­tä­vä osa luo­pui­si päi­vit­täi­sis­tä mat­kois­taan ratin takana.”

    Spot­tu: Tuli­han se siel­tä. Tämä on se mer­kit­tä­vin asia­kas­tyy­ty­väi­syys­mit­ta­ri. Kovin mie­le­käs­tä ei ole mita­ta sel­lais­ten asiak­kai­den pysy­vyyt­tä joil­la ei ole vaihtoehtoja.

    Juu­ri näin. 

    Omas­ta elä­mäs­tä. Äiti­ni luok­se Poh­jois-Haa­gaan kul­jen aina junal­la, ellei ole isoa kul­je­tu­tet­ta­vaa. Juna on täl­lä mat­kal­la hal­pa, nopea ja muka­va. Täs­mäl­leen samois­ta läh­tö­koh­dis­ta en kos­kaan käy­tä tähän mat­kaan bus­sia, vaik­ka kävel­tä­vää jää vain muu­ta­ma kym­me­nen met­riä. Bus­si Poh­jois-Haa­gaan on kal­lis (ajan­käy­tön takia), hidas ja epämukava.

  46. Ruot­sis­sa hom­ma todet­tiin yhteis­kun­ta­ta­lou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­vak­si, sii­tä huo­li­mat­ta, että jär­jes­tel­mä oli pal­jon kal­liim­pi kuin arvel­tiin (monis­ta syis­tä joh­tuen, joi­hin en täs­sä mene).

    Sekä Tuk­hol­mas­sa että Lon­toos­sa ongel­ma­na ovat olleet todel­li­set ruuh­kat kau­pun­kien keskustoissa. 

    Hel­sin­gis­sä ainoa ruuh­ka sijait­see kehil­lä, jos­sa lii­ken­ne­mää­rät ovat olleet tasai­ses­sa nousus­sa koko ajan (eikä lop­pua näy). Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa ei ole todel­li­sia ruuh­kia kos­kaan ollutkaan. 

    Jos koko Suo­mi asu­te­taan Hel­sin­gin ympä­rys­kun­tiin ja näi­den ihmis­ten työ­pai­kat sijoi­te­taan johon­kin Kehä 1/II/III ympä­ri, niin kyl­lä lii­ken­ne­vir­taa syn­tyy. Lisä­tään sop­paan samal­le alu­eel­le kaa­voi­tet­tua “tuhat hyper­mar­ket­tia”, niin en vaan ymmär­rä, mik­si kaik­kia pitää kurit­taa kol­lek­tii­vi­ses­ti — mah­dol­li­nen vika on
    yhdys­kun­ta­ra­ken­tees­sa eikä autosaatanassa.

    Ehkä täs­sä Enem­mis­tö Ry:n kuvas­sa on rat­kai­su: http://taivaanalla.lasipalatsi.fi/kuvax/11/110327.jpg

  47. Mikä asia­kas­tyy­ty­väi­syys­mit­ta­ri on mita­ta ei-asiak­kai­den tyy­ty­väi­syyt­tä pal­ve­luun, jota he eivät käy­tä ? Vaki­tui­set asiak­kaat ovat tyy­ty­väi­sim­piä käyt­tä­jiä, kos­ka he osaa­vat käyt­tää pal­ve­lu­ja ja ymmär­tä­vät pal­ve­lun arvon kau­pun­gin toi­mi­vuu­den takaajana.

  48. Mikä asia­kas­tyy­ty­väi­syys­mit­ta­ri on mita­ta ei-asiak­kai­den tyy­ty­väi­syyt­tä pal­ve­luun, jota he eivät käytä ?”

    Jos on vie­rek­käin kak­si baa­ria, toi­ses­sa jono kadul­le ja toi­ses­sa pari kan­tis­ta nuok­ku­mas­sa hal­vois­ta tuo­peis­ta huo­li­mat­ta, saa­ko rea­lis­ti­sem­man käsi­tyk­sen jäl­kim­mäi­sen baa­rin keh­non menes­tyk­sen syis­tä a) herät­te­le­mäl­lä kan­tik­set vai b) kysy­mäl­lä naa­pu­ri­baa­rin jonos­ta mik­sei­vät mene sin­ne mis­sä oli­si val­miik­si tilaa ja edul­li­sem­mat hinnat ?

  49. Mikä asia­kas­tyy­ty­väi­syys­mit­ta­ri on mita­ta ei-asiak­kai­den tyy­ty­väi­syyt­tä pal­ve­luun, jota he eivät käytä ?

    Täl­lä tavoin kau­pun­ki mit­taa esi­mer­kik­si autoi­luun liit­ty­viä mie­li­pi­tei­tä: pitäi­si­kö kieltää/rajoittaa/sakottaa/kurittaa…? Kun kysy­mys esi­te­tään vas­tauk­sen kan­nal­ta oikeal­ta koh­de­ryh­mäl­tä, niin vas­taus on Enem­mis­tön kan­nal­ta var­muu­del­la oikea.

    Mik­si paran­taa jouk­ko­lii­ken­teen laa­tua, kun saman suo­sion voi saa­vut­taa (pal­jon hal­vem­mal­la ja hel­pom­mal­la) hait­taa­mal­la kil­pai­le­via liikennemuotoja??

  50. Täy­tyy sel­ven­tää vie­lä. Ei Hel­sin­gis­sä, eikä var­maan muis­sa­kaan kau­pun­geis­sa voi­da aja­tel­la jouk­ko­lii­ken­teen pal­ve­lu­jen tason nouse­van niin kor­keak­si, että pint­ty­neet auton­käyt­tä­jät muut­tai­si­vat sen vuok­si tapo­jaan ja tottumuksiaan. 

    Kun auton käyt­töä on kui­ten­kin kai­kil­le tun­ne­tuis­ta syis­tä pys­tyt­tä­vä pitä­mään hil­lit­ty­nä ja kaik­kien etu on, että muut kul­ku­ta­vat pysy­vät hou­kut­te­le­vi­na, kei­not hil­lin­tään on valit­ta­va sen mukaan.

    Autoi­li­ja perus­te­lee kul­ku­ta­van valin­taan­sa ns. sosi­aa­li­ses­ti hyväk­sy­tyil­lä syil­lä ja huo­no jouk­ko­lii­ken­teen pal­ve­lu­ta­so on kir­jat­tu jo kau­an täl­lai­sek­si syyk­si. Sil­ti taso kel­paa hyvin monel­le tääl­lä­kin päi­vit­täin liik­ku­val­le. Tar­peet ja odo­tuk­set on niin monet.

  51. Sep­po Vep­sä­läi­nen: “Ei Hel­sin­gis­sä, eikä var­maan muis­sa­kaan kau­pun­geis­sa voi­da aja­tel­la jouk­ko­lii­ken­teen pal­ve­lu­jen tason nouse­van niin kor­keak­si, että pint­ty­neet auton­käyt­tä­jät muut­tai­si­vat sen vuok­si tapo­jaan ja tottumuksiaan.”

    Ja mik­sei muka ? Sitä saa mitä mit­taa, ja jos autoi­li­joi­den ja/tai seka­käyt­tä­jien pre­fe­rens­se­jä ei huo­mioi­da, ei var­maan muu­tu kulkumuoto-osuudetkaan.

  52. Kun auton käyt­töä on kui­ten­kin kai­kil­le tun­ne­tuis­ta syis­tä pys­tyt­tä­vä pitä­mään hil­lit­ty­nä ja kaik­kien etu on, että muut kul­ku­ta­vat pysy­vät hou­kut­te­le­vi­na, kei­not hil­lin­tään on valit­ta­va sen mukaan.

    Kal­liit on sub­ven­tiot, kun kau­pun­ki pitää kuris­sa mai­toau­ton, tava­ra­lä­he­tin, omais­hoi­ta­jan, put­ki­mie­hen, palo­tar­kas­ta­jan, myyn­tie­dus­ta­jan, lii­ken­ne­lai­tok­sen suun­nit­te­li­jan sekä bus­si­kus­kin tur­haa auton­käyt­töä. Aika ei ole rahaa, aina­kaan kau­pun­gin hommissa!?

    Ei tar­vit­se paran­taa jouk­ko­lii­ken­teen pal­ve­lu­ta­soa, kun umpi­mäh­kään hait­taa kaik­kea, mis­sä ei ole nume­ro- tai taksikylttiä. 

    Ja jos ei tämä kaik­ki vie­lä rii­tä, niin lät­käis­tään pääl­le tie­tul­lit ja kan­sa­lais­ten satel­liit­ti­seu­ran­ta — eihän rehel­lis­tä pitäi­si hai­ta­ta, että iso­ve­li seu­raa, kuten mat­ka­lip­pu­tie­to­ja ennen meta­kan nousua?

  53. Kim­mo, auton käyt­töä hil­li­tään sik­si että autoa voi yli­pään­sä käyt­tää. Itsea­sias­sa jos tui­jot­taa tavoit­tee­na ihan vaan jouk­ko- ja kevyen lii­ken­teen osuut­ta, niin ruuh­ka­mak­sut, pysä­köin­ti­mak­sut, kään­ty­mis­ra­joi­tuk­set, jne. ovat huo­no asia. Näin sik­si että vapaa autoi­lu tuk­kii tiet tehok­kaam­min kuin mikään muu. Hel­sin­gis­sä toteu­te­taan­kin, kuten aivan oikein toteat, Enem­mis­tön kata­laa sala­juon­ta tuho­ta autoi­lu, esi­mer­kik­si pysä­köin­nin­val­von­taan solu­te­tut agentit.

  54. Kim­mo:

    Aika ei ole rahaa, aina­kaan kau­pun­gin hommissa!? 

    Ja jos ei tämä kaik­ki vie­lä rii­tä, niin lät­käis­tään pääl­le tie­tul­lit ja kan­sa­lais­ten satelliittiseuranta 

    Jos nyt täl­lä viit­ta­sit ruuh­ka­mak­sui­hin, niin sii­tä­hän niis­sä juu­ri­kin on kyse: aika on rahaa!

    On täy­sin oikein, että se joka menee sin­ne tiel­le aiheut­ta­maan kai­kil­le muil­le mas­sii­vi­sia aika­me­ne­tyk­siä (=ruuh­kat), myös mak­saa siitä.

    Ja jos nyt et jak­sa­nut noi­ta aiem­paan ket­juun kir­joit­ta­mia­ni sepus­tuk­sia lukea, niin kir­joi­te­taan­pa tähän aina­kin yksi olen­nai­nen point­ti: ruuh­ka­mak­su­jen tar­koi­tus on nopeut­taa auto­lii­ken­net­tä. Oikein toteu­tet­tu­na ne myös toi­mi­vat näin val­lan hyvin, kuten Tuk­hol­man esi­merk­ki osoittaa.

    Mitä tulee tuo­hon sate­liit­ti­seu­ran­taan, niin minus­ta­kin yksi­tyi­syy­den suo­ja on ihan rele­vant­ti argu­ment­ti vas­tus­taa tuon tyyp­pis­tä jär­jes­tel­mää. Kui­ten­kin se on toteu­tet­ta­vis­sa siten, että yksi­tyi­syy­den suo­jaa ei riko­ta. Rehel­li­syy­den nimis­sä samal­la argu­men­til­la pitäi­si toki vas­tus­taa myös bonus- ja luot­to­kort­te­ja sekä aivan eri­tyi­ses­ti kännyköitä.

    Auto­lii­ken­teen koh­dal­la ollaan, öljyn kal­lis­tu­mi­ses­ta ja “lop­pu­mi­ses­ta” joh­tuen, muu­ten­kin tilan­tees­sa, jos­sa nykyi­nen hin­noit­te­lu­käy­tän­tö on tulos­sa tien­sä pää­hän. On perus­tel­tua ja oikein, että autoi­li­jat mak­sa­vat tiein­fran kus­tan­nuk­set ja liik­ku­mi­ses­taan aiheu­tu­vat ulkois­hai­tat (jot­ka sinäl­lään ovat mittavia). 

    Jos tule­vai­suu­des­sa siir­ry­tään esi­mer­kik­si säh­kö­au­to­jen käyt­töön, hin­noit­te­lu ei enää toi­mi, kos­ka ei ole uskot­ta­vaa, että autoon lada­tus­ta säh­kös­tä mak­set­tai­siin enem­pää kuin muus­ta­kaan säh­kös­tä. Ei myös­kään ole jär­ke­vää nos­taa auto- ja ajo­neu­vo­ve­ro­ja, kos­ka ne koh­dis­tu­vat polt­tai­ne­ve­ro­ja­kin huo­nom­min nii­hin var­si­nai­siin hait­toi­hin (tila, onnet­to­muu­det, pääs­töt, jne.) ja kus­tan­nuk­siin (tiet). Tämän vuok­si näi­tä uusia hin­noit­te­lu­mal­le­ja täl­lä het­kel­lä niin aktii­vi­ses­ti mietitään.

    Kari

  55. Ehkä ajat­te­lu muut­tuu kun mit­ta­rit muut­tu­vat. Talous­ar­vioon 2010 on kirjattu:

    Arviointikriteeri/mittari: Hel­sin­ki­läis­ten jalankulku‑, pyö­räi­ly- ja jouk­ko­lii­ken­ne­mat­ko­jen yhteen­las­ket­tu osuus kai­kis­ta mat­kois­ta kas­vaa kol­me pro­sent­tiyk­sik­köä vuo­den 2012 lop­puun mennessä.”

    Sii­tä vaan miet­ti­mään miten ne “pint­ty­neet auton­käyt­tä­jät” saa­daan omik­si asiak­kaik­si. Vuon­na 2013 pala­taan sit­ten tähän mit­ta­riin bia­soi­tu­nei­den asia­kas­tyy­ty­väi­syys- ja asian­tun­ti­ja­mit­taus­ten sijaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.