Työnantajan vastuuttaminen ja syrjintä työhönotossa

(Olen kir­joit­ta­nut tämän muis­tin­va­rai­ses­ti ilman mah­dol­li­suut­ta tar­kis­taa tie­to­ja. Sik­si tek­sis­sä saat­taa olla asia­vir­hei­tä, joi­ta kor­jaan sitä mukaa kun nii­tä löytyy)

Lap­si­li­sä­jär­jes­tel­mä kehit­tyi Suo­mes­sa per­he­palk­ka­jär­jes­tel­mäs­tä. Osa työ­nan­ta­jis­ta mak­soi (mies­puo­li­sil­le!) työn­te­ki­jöil­le koro­tet­tua palk­kaa, jos näil­lä oli huol­let­ta­via lap­sia. Kun per­he­palk­ka­jär­jes­tel­mä halut­tiin ulot­taa kaik­kiin pal­kan­saa­jiin, oli pak­ko ottaa käyt­töön työ­nan­ta­jien väli­nen lap­si­li­sä­me­no­jen tasaus, jot­ta lap­si­li­sän mak­su­vel­vol­li­suus ei joh­tai­si moni­lap­sis­ten per­hei­den elät­tä­jien syr­jin­tään työhönotossa.

His­to­rian peru­na meil­lä on säly­tet­ty työ­nan­ta­jil­le run­saas­ti eri­lai­sia sosi­aa­li­sia vel­voit­tei­ta. Sai­rausa­jal­ta pitää mak­saa palk­kaa, pien­ten las­ten van­hem­mil­la on oikeus jää­dä hoi­ta­maan sai­ras­tu­nut­ta las­ta ja saa­da näil­tä­kin päi­vil­tä täy­si palk­ka. Äitiys­lo­mal­la ansait­see kesä­lo­maa, vaik­ka ei tee työ­tä. Jos työn­te­ki­jä jou­tuu työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keel­le, työ­nan­ta­ja mak­saa käy­tän­nös­sä eläk­keen omas­ta pus­sis­taan. Tämän käy­tän­nön var­jo­puo­le­na on ris­ki, että työ­nan­ta­jat syr­ji­vät työ­hö­no­tos­sa nii­tä, joi­den osal­ta ris­ki yli­mää­räi­sis­tä kus­tan­nuk­sis­ta on kovin ilmei­nen; nuo­ria syn­ny­ty­si­käi­siä nai­sia, mie­len­ter­vey­del­tään hata­ria, iäk­käi­tä työn­ha­ki­joi­ta ja niin edelleen.

Äitiys

Yrit­tä­jä­nai­set ovat las­ke­neet, että työn­te­ki­jän äitiy­des­tä aiheu­tuu työ­nan­ta­jal­le kes­ki­mää­rin kym­me­nen tuhan­nen euron yli­mää­räi­set kus­tan­nuk­set. Pie­nel­le kam­paa­mo­y­rit­tä­jäl­le rasi­tus voi olla koh­tuu­ton. Kus­tan­nuk­set aiheu­tu­vat sii­tä, että useim­pien työ­eh­to­so­pi­mus­ten mukaan työ­nan­ta­jan pitää mak­saa äitiys­päi­vä­ra­han ja pal­kan ero aina­kin kol­men ensim­mäi­sen kuu­kau­den ajal­ta. Töi­hin palaa­va voi jat­kaa van­hem­pain­lo­maan­sa vii­den vii­kon kesä­lo­mal­la, jon­ka hän on ansain­nut hoi­to­va­paan­sa aika­na. Suu­re­na paran­nuk­se­na on pidet­ty, että val­tio nykyi­sin kor­vaa 60 pro­sent­tia täs­tä loma-ajan pal­kas­ta. Suu­rin kus­tan­nus työ­nan­ta­jal­le aiheu­tuu kui­ten­kin sii­tä, että äitiys­lo­mal­le läh­te­väl­le on pal­kat­ta­va sijai­nen, joka on pereh­dy­tet­tä­vä työ­hön. Elin­kei­noe­lä­män kes­kus­liit­to ei hyväk­sy las­kel­mas­sa ole­via sijai­sen kou­lu­tus­kus­tan­nuk­sia äitiy­des­tä aiheu­tu­vik­si, mitä on vähän vai­kea ymmär­tää. Ilman muu­ta sijai­sen kou­lu­tusa­jan palk­ka on yri­tyk­sel­le yli­mää­räi­nen kus­tan­nus, jol­ta vält­tyy, kun ei palk­kaa hedel­mäl­li­ses­sä iäs­sä ole­vaa nais­ta. Las­kel­mas­ta puut­tu­vat koko­naan kus­tan­nuk­set niis­tä pal­kal­li­sis­ta päi­vis­tä, jol­loin äiti tai isä on jää­nyt hoi­ta­maan sai­ras­tu­nut­ta lasta.

Pal­jon on vaa­dit­tu van­hem­muu­den kus­tan­nus­ten tasaa­mis­ta isän ja äidin työ­nan­ta­jien kes­ken. Mik­si näi­den kus­tan­nus­ten pitäi­si yli­pään­sä koh­dis­taa nuo­ria palk­kaa­vil­le yri­tyk­sil­le? Jos näh­dään se vai­va, että kus­tan­nuk­sia yli­pään­sä kor­va­taan, eikö se pitäi­si jakaa kaik­kien työ­nan­ta­jien eikä vain nuo­ria palk­kaa­vien työ­nan­ta­jien kes­ken – tai mak­saa suo­raan vero­ra­hois­ta. Entä jos isää ei ole tai hän on työ­tön tai opiskelee?

Kus­tan­nuk­sia ei voi kor­va­ta las­kun mukaan, kos­ka se vää­ris­täi­si käyt­täy­ty­mis­tä. Sijai­sen pereh­dyt­tä­mi­seen kulu­va aika voi­si venäh­tää kovin pit­käk­si, jos pereh­dyt­tä­mi­sa­jan palk­ka sel­lai­se­naan mak­set­tai­siin työ­nan­ta­jal­le. Jos val­tio mak­sai­si pal­kan niil­tä päi­vil­tä, jol­loin äiti tai isä on koto­na hoi­ta­mas­sa sai­ras­tu­nut­ta las­ta, huo­noi­na aikoi­na työ­nan­ta­ja voi­si suo­ras­taan pyy­tää työn­te­ki­jöi­tä jää­mään kotiin. Yksin­ker­tai­sin­ta oli­si mak­saa työ­nan­ta­jal­le könt­tä­kor­vaus, vaik­ka­pa tuo 10 000 euroa, vaki­tui­ses­sa työ­suh­tees­sa ole­van työn­te­ki­jän jää­des­sä äitiys­lo­mal­le. Lap­sen sai­ras­ta­mi­ses­ta aiheu­tu­vat kus­tan­nuk­set voi­tai­siin kor­va­ta myös las­ken­nal­li­ses­ti, vaik­ka­pa kym­me­nen päi­vän palk­ka vuo­des­sa sen van­hem­pien työ­nan­ta­jal­le sii­nä suh­tees­sa, miten van­hem­mat olet­ta­vat hoi­to­vas­tuun sai­raas­ta lap­ses­ta per­heen sisäl­lä jakautuvan.

Aivan pie­nis­tä rahois­ta ei ole kyse. Jos lap­sia syn­tyy työs­sä ole­vil­le vaik­ka­pa 40 000 vuo­des­sa, kus­tan­nuk­set täs­tä oli­si­vat 400 mil­joo­naa euroa. Tämä on iso raha, mikä vain osoit­taa, että kyse on isos­ta ongel­mas­ta nuor­ten nais­ten työ­nan­ta­jil­le. Se, että kus­tan­nus tasa­taan, ei tee sii­tä kal­liim­paa. Kal­liim­mak­si itse asias­sa tulee nyky­käy­tän­tö, joka pitää tuhan­sia nuo­ria nai­sia työt­tö­mi­nä tai keik­ka­hom­mis­sa, kos­ka työ­nan­ta­jat eivät uskal­la hei­tä palkata.

Mies­val­tai­set alat kui­ten­kin vas­tus­ta­vat kus­tan­nus­ten tasaa­mis­ta ylei­ses­ti ja teol­li­suus eri­tyi­ses­ti. Teol­li­sis­sa amma­teis­sa ikä­ja­kau­ma on sel­lai­nen, että niin isyy­den kuin äitiy­den­kin ris­ki on pal­jon vähäi­sem­pi kuin vaik­ka­pa kampaamoyrityksissä.

Sai­raus­va­kuu­tuk­sen 300 päivää

Suo­mes­sa mak­se­taan sai­raus­va­kuu­tus­kor­vaus­ta vain 300 päi­vää eli noin vuo­si. (Sai­raus­päi­vä­ra­ha­vii­kos­sa on kuusi päi­vää.) Jos sai­rau­den aiheut­ta­ma työ­ky­vyt­tö­myys jat­kuu yli vuo­den, hen­ki­lön pitäi­si hakeu­tua eläk­keel­le. Tämä tuot­taa suu­ren mää­rän väliin­pu­toa­jia, kun elä­ke­jär­jes­tel­män mie­les­tä hen­ki­lö ei ole riit­tä­vän sai­ras kuu­luak­seen eläk­keel­le ja työ­elä­män mie­les­tä taas ei riit­tä­vän ter­ve, jot­ta voi­si pala­ta töi­hin. Jot­ta väliin­pu­toa­mi­sia ei tuli­si, sai­raus­päi­vä­ra­han päät­ty­mi­sen jäl­keen voi nos­taa työt­tö­myys­kor­vaus­ta, jos ei pää­se eläk­keel­le. En tie­dä, kuka täl­lai­sen epä­or­to­dok­si­suu­den on kek­si­nyt, sil­lä peri­aat­tees­sa työt­tö­myys­kor­vaus­ta ei pitäi­si mak­saa hen­ki­löl­le, joka ei ole työ­mark­ki­noi­den käy­tet­tä­vis­sä. Perus­tur­van osal­ta työ­mark­ki­na­tu­ki ja alin sai­raus­päi­vä­ra­ha ovat yhtä suu­ria, mut­ta ansio­si­don­nai­nen työt­tö­myys­kor­vaus on ansio­si­don­nais­ta sai­raus­päi­vä­ra­haa pienempi.

Ruot­sis­sa sai­raus­päi­vä­ra­han mak­sua­jal­le ei ole ylä­ra­jaa, vaan sai­raus­päi­vä­ra­haa voi nos­taa vuo­sia. Tämä on hyvä tie­tää, kun ver­taa toi­siin­sa Suo­men ja Ruot­sin siirtymisikiä.

Ongel­man Suo­men jär­jes­tel­mä aiheut­taa, kun 300 päi­vän sään­nön pii­ris­sä ollut para­nee ja pyr­kii töi­hin. Jos sai­raus uusii vuo­den sisäl­lä, työ­nan­ta­ja on vel­vol­li­nen mak­sa­maan sai­rau­den ajal­ta palk­kaa, kuten muil­le­kin työn­te­ki­jöil­leen, mut­ta hän ei saa sii­tä mitään kor­vaus­ta Kelal­ta. Sai­ras­tu­mi­sen ris­ki pit­kään sai­ras­ta­neel­la on muu­ten­kin kor­kea, kos­ka pit­kiä työ­ky­vyt­tö­myyk­siä aiheut­ta­vil­la sai­rauk­sil­la on tai­pu­mus uusia. Kohon­nut sai­ras­tu­mis­ris­ki saa työ­nan­ta­jat muu­ten­kin kavah­ta­maan työ­hö­no­tos­sa. Vakuu­tuk­sen epää­mi­nen estää työ­hön­o­ton koko­naan. Ei ihme, että mie­len­ter­veys­kun­tou­tu­jien on vai­kea pääs­tä Suo­mes­sa töihin!

Vas­tuu työkyvyttömyydestä

Jos työn­te­ki­jä jou­tuu työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keel­le, las­ku täs­tä tulee työ­nan­ta­jal­le. Pie­net työ­an­ta­jat jaka­vat mak­sut kes­ke­nään, mut­ta suu­ret jou­tu­vat mak­sa­maan jokai­ses­ta yri­tyk­ses­sä tapah­tu­nees­ta sai­rause­lä­ke­ta­pauk­ses­ta osa­puil­leen todel­li­sen kus­tan­nuk­sen ver­ran.[1] Mak­su 30-vuo­ti­aa­na eläk­keel­le jou­tu­vas­ta on sato­ja tuhan­sia euro­ja. Raja on liu­ku­va, jot­ta työ­ky­vyt­tö­myys­vas­tuun pel­ko ei estäi­si yri­tys­tä kas­va­mas­ta. Aiem­min alle 50 hen­gen yri­tyk­set jakoi­vat sai­rause­lä­ke­vas­tuun koko­naan kes­ke­nään ja yli 800 hen­gen yri­tyk­set mak­soi­vat ne koko­naan itse, mut­ta nyt rajat on muu­tet­tu euro­mää­räi­sik­si palk­ka­sum­maan perustuviksi.

Työ­nan­ta­jan kan­nat­taa huo­leh­tia työn­te­ki­jöi­den­sä ter­vey­des­tä, jot­ta ei jou­tui­si mak­sa­maan työ­ky­vyt­tö­myy­des­tä. Täl­tä osin työ­nan­ta­jan vas­tuu tuot­taa oikean­suun­tai­set kan­nus­ti­met. Se toi­mi­si, jos oli­si tapa­na men­nä nuo­re­na töi­hin ja pysyä saman työ­nan­ta­jan pal­ve­luk­ses­sa koko ikän­sä. Nyt vii­mei­sen työ­nan­ta­jan vas­tuu työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keis­tä tuot­taa ilmeis­tä syr­jin­tää työhönotossa.

Vajaa­kun­toi­sen palk­kaa­mi­seen liit­tyy ilmei­nen ris­ki työ­ky­vyt­tö­myy­des­tä. Tämä ris­ki on niin suu­ri, että se ehkäi­see tehok­kaas­ti ter­vey­del­tään hor­ju­vien työ­hön pää­syn. Tämä joh­taa eri­tyi­ses­ti mie­len­ter­veys­kun­tou­tu­jien syr­jin­tään työ­mark­ki­noil­la.  Ongel­maan on havah­dut­tu. Niin­pä työ­nan­ta­ja ei jou­du vas­tuuseen sel­lai­sen hen­ki­lön työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­kees­tä, joka työ­suh­teen alkaes­sa on mer­kit­ty vajaa­kun­toi­sek­si työn­ha­ki­jak­si työ- ja elin­kei­no­hal­lin­non yllä­pi­tä­mään rekis­te­riin.  Tämä pois­taa sel­keim­mät tapauk­set, mut­ta niin kuin kai­kis­sa täl­lai­sis­sa on/off ‑sään­nöis­sä, täs­sä­kin on se vika, että väli­maas­toon jää run­saas­ti lie­väs­ti vajaa­kun­toi­sia. Ete­ne­vät tau­dit, kuten ms-tau­ti, eivät aiheu­ta vajaa­kun­toi­suut­ta heti, mut­ta on help­po ennus­taa, että ne aiheut­ta­vat sitä myöhemmin.

Suu­rin tap­pio työ­nan­ta­jan sai­rause­lä­ke­vas­tuu aiheu­tuu ikään­ty­vien työn­te­ki­jöi­den koh­dal­la. Enem­mis­tö työn­te­ki­jöis­tä siir­tyy van­huuse­läk­keel­le sai­rause­läk­keen kaut­ta. Lähes jokai­seen siis liit­tyy työ­nan­ta­jal­le ris­ki. Jos 30-vuo­tias on saman työ­nan­ta­jan pal­ve­luk­ses­sa 58-vuo­ti­aak­si ja jää sit­ten sai­rause­läk­keel­le, se mak­saa euro­mää­räi­ses­ti työ­nan­ta­jal­le yhtä pal­jon kuin jos 52-vuo­ti­aa­na pal­kat­tu jää sai­rause­läk­keel­le 58-vuo­ti­aa­na. Suh­tees­sa hen­ki­löl­le työ­ai­ka­na mak­set­ta­vaan palk­kaan 52-vuo­ti­aan ris­ki on pal­jon suu­rem­pi. Sik­si vii­sas työ­nan­ta­ja vält­tää ikään­ty­vän työn­te­ki­jän palk­kaa­mi­sen. Vii­sai­ta työ­nan­ta­jia näyt­tää ole­van paljon.

Työl­li­syy­sas­tet­ta Suo­mes­sa alen­taa huo­mat­ta­vas­ti se, että työ­nan­ta­jam­me ovat kovin vali­koi­via. Töi­hin kel­paa vain prii­ma­vä­ki. Jos hen­ki­lön ter­vey­teen tai elä­män­ta­poi­hin liit­tyy min­kään­lais­ta ris­kiä, töi­hin pää­sy on vai­kea­ta. On sanot­tu, että suo­ma­lai­set työ­nan­ta­jat ovat huo­no­ja sopeut­ta­maan työ­olo­ja vajaa­kun­toi­sil­le sopi­vik­si. Näin voi olla, mut­ta kyl­lä sosi­aa­li­po­li­tii­kan huo­noil­la peli­sään­nöil­lä­kin on asi­aan vaikutusta.


[1] Muo­dol­li­ses­ti tämä vas­tuu toteu­te­taan siten, että työ­nan­ta­jan elä­ke­mak­sut riip­pu­vat tilas­toi­dus­ta työ­elä­ke­ris­kis­tä, mut­ta kun las­ku­kaa­van pur­kaa, sään­tö mer­kit­see käy­tän­nös­sä, että työ­nan­ta­ja jou­tuu mak­sa­maan työn­te­ki­jöi­den­sä sairauseläkkeet.

===========

Tämä artik­ke­li on osaa luon­nos­ta kir­jak­si, jon­ka aion jul­kais­ta SATA-komi­tean työn poh­jal­ta. Nämä artik­ke­lit eivät ole lähel­lä­kään lopul­lis­ta teks­tiä, vaan olen koon­nut nii­hin vas­ta suo­ra­sa­nai­seen muo­toon kir­joi­tet­tua mate­ri­aa­lia. Toi­von luki­joil­ta asia­si­säl­töön liit­ty­viä kom­ment­te­ja, joi­ta tulen käyt­tä­mään (kor­vauk­set­ta) kir­jas­sa. Kos­ka teks­ti on hio­ma­ton­ta, sti­lis­ti­siä kom­ment­te­ja ei kan­na­ta esit­tää, mut­ta jos teks­tiä on joil­ta­kin pai­koin vai­kea ymmär­tää, sii­tä toi­von mainittavan.

63 vastausta artikkeliin “Työnantajan vastuuttaminen ja syrjintä työhönotossa”

  1. Eri­tyi­sen hyvin van­hem­muu­den kus­tan­nus­ten jaka­mi­nen sopi­si suo­ma­lai­sen teol­li­suu­den ulko­mai­sil­le kilpailijoille.

  2. Sai­rausa­jal­ta pitää mak­saa palk­kaa, pien­ten las­ten van­hem­mil­la on oikeus jää­dä hoi­ta­maan sai­ras­tu­nut­ta las­ta ja saa­da näil­tä­kin päi­vil­tä täy­si palkka.

    Eips!

    Tämä on työ­eh­to­so­pi­mus­ten alais­ta hom­maa. Van­hem­mil­la on laki­sää­tei­nen oikeus ottaa pal­ka­ton­ta vapaa­ta nel­jä päi­vää alle 10-vuo­ti­aan lap­sen hoi­toon, mut­ta ei palkallisena.

    1. Työ­eh­to­so­pi­muks­dil­le on yleis­si­to­vuu­den kaut­ta annet­tu lain­voi­ma. On sxa­ma onko asias­ta pää­tet­ty lail­la vain työ­eh­to­so­pi­muk­sil­la, kos­ka lain mukaan työ­eh­to­so­pi­muks­dia pitää noudattaa.

  3. kesä­lo­mal­la, jon­ka hän on ansain­nut hoi­to­va­paan­sa aikana”

    Tuos­ta saat­taa saa­da sel­lai­sen käsi­tyk­sen, että myös hoi­to­va­paal­la lomat ker­tyi­si­vät. Näin­hän ei ole, vaan lomat ker­ty­vät vain äitiys- ja van­hem­pain­va­paal­la (ml. isä­kuu­kausi). Yhteis­ni­mi­tyk­se­nä näil­le vapail­le yleen­sä käy­te­tään “per­he­va­pai­ta”.

    Äitiys­päi­vä­ra­ha nos­tet­tiin äsket­täin 90 pro­sent­tiin pal­kas­ta äitiys­lo­man ekoil­ta kuu­kausil­ta juu­ri­kin sik­si, että kus­tan­nus niil­le työ­nan­ta­jil­le, jot­ka mak­sa­vat noil­ta kuu­kausil­ta pal­kan, oli­si pie­nem­pi. En ole kovin laa­jas­ti asi­aa set­vi­nyt, mut­ta monil­la nais­val­tai­sil­la aloil­la työ­nan­ta­ja ei mak­sa äitiys­lo­man ekoil­ta kuu­kausil­ta palkkaa.

    Yksi pie­nem­pi äitiy­den kus­tan­nus on äitien oikeus käy­dä ras­kau­a­jan vält­tä­mät­tö­mis­sä tut­ki­muk­sis­sa työ­ajal­la, jos se ei muu­ten onnis­tu. Täs­tä on sää­det­ty lail­la ja monien nais­val­tais­ten alo­jen TESeis­sä on hyvin­kin tark­kaan sovit­tu mitä tuo “vält­tä­mä­tön” ja “jos se ei muu­ten onnis­tu” tarkoittaa.

  4. Osmo, ei lähes­kään kai­kis­sa TESeis­sä ole sovit­tu tila­päi­sen hoi­to­va­paan (eli jää­mi­sen kotiin hoi­ta­maan sai­ras­ta las­ta) ole­van pal­kal­li­nen. Lisäk­si TESeis­sä on kai­ken­lai­sia lisäeh­to­ja sii­tä, onko esi­mer­kik­si etäi­sän, isä­puo­len tai opis­ke­li­jan puo­li­son tila­päi­nen hoi­to­va­paa pal­kal­li­nen vai pal­ka­ton. Täl­tä poh­jal­ta tila­päi­sen hoi­to­va­paan kus­tan­nus­ten kor­vaa­mi­nen työ­nan­ta­jil­le ei ole miten­kään ongelmatonta.

  5. Työ­eh­to­so­pi­muks­dil­le on yleis­si­to­vuu­den kaut­ta annet­tu lain­voi­ma. On sxa­ma onko asias­ta pää­tet­ty lail­la vain työ­eh­to­so­pi­muk­sil­la, kos­ka lain mukaan työ­eh­to­so­pi­muks­dia pitää noudattaa.”

    Kun lain­sää­dän­tö­val­taa on annet­tu työ­mark­ki­na­jär­jes­töil­le pitäi­si näi­den ase­maa tar­kas­tel­la samal­ta pohjalta.

    Val­lan kol­mi­ja­ko-opin poh­jal­ta on erit­täin kysee­na­lais­ta että lain sää­tä­jä osal­lis­tuu omien lakien­sa toi­meen­pa­noon ja val­von­taan. Monil­la ammat­ti­lii­toil­la on esim omat “polii­si­jou­kot”, jot­ka kier­tä­vät työ­mail­la val­vo­mas­sa sää­det­ty­jen lakien nou­dat­ta­mis­ta. Muu­ta­kin ris­ti­rii­tais­ta toi­min­taa on.

    Toi­min­ta on ris­ti­rii­das­sa perus­tus­lain kans­sa ja siten suo­ra uhka demokratialle.

  6. Rat­kai­su äitiy­den aiheut­ta­miin ongel­miin pitem­mäl­lä täh­täi­mel­lä on kui­ten­kin äitiys­lo­man lyhen­tä­mi­nen. Eikös mones­sa maaas­sa äitiys­lo­ma ole 2 vkoa?

  7. Lap­sen hoitamisesta:

    Pitää muis­taa myös, että työ­eh­to­so­pi­muk­sis­sa lukee myös se, että toi­sen van­hem­man tulee olla pal­kan­mak­sua­jal­la ansiotyössä.

    Käy­tän­nös­sä tämä pois­taa suu­rim­man osan kustannuksista.

  8. huo­men­ta!
    nyt “osui“omaan nilkkaan;olin yli3vuotta sairaslomalla(vuosi sai­ras­päi­vä­ra­haa ja sen jäl­keen mää­rä­ai­kai­sel­la kuntoutustuella)masennuksen takia.

    onnek­si “palaset“omalla koh­dal­la aset­tui­vat uomiin­sa ja töi­hin paluu alkoi kiinnostaa:

    yhteys elä­keyh­ti­öön ja työnantajaan.
    alkuun työ­nan­ta­ja suh­tau­tui asi­aan hiu­kan kiel­tei­ses­ti mut­ta kun ilmoi­tin että kun työ­so­pi­mus­ta ei ole puret­tu niin palaan töi­hin se ja se päivämäärä.

    pää­sim­me sit­ten pala­ve­riin ta:n kans­sa ja yhtey­sym­mär­rys löy­tyi nopeas­ti ja apu­na täs­sä oli myös elä­keyh­tiö joka myön­si minul­le muu­ta­man kk:n työkokeilu-kuntoutusrahan.

    rää­tä­löim­me hyväs­sä yhtei­sym­mär­ryk­ses­sä ta:n sekä työ­ter­veys­huol­lon kans­sa hen­ki­lö­koh­tai­sen työ­ko­kei­lu­mal­lin joka ede­saut­toi palaa­mis­ta töihin.

    eli ta:n (aiheellinen)pelko muut­tui uudek­si mah­dol­li­suu­dek­si kun heil­le­kin sel­vi­si ettei ta jou­du alkuun “maksumieheksi“vaan elä­keyh­tiö kus­tan­taa työkokeilun.

    nyt voi sanoa että kaik­ki voittivat:
    ‑itse pala­sin työelämään
    ‑elä­keyh­tiö sai yhden ter­veh­ty­neen sai­ra­se­lä­ke­läi­sen takai­sin työelämään
    ‑työ­nan­ta­ja sai ter­veen työn­te­ki­jän takai­sin ja samal­la myös var­mas­ti arvo­kas­ta oppia uudes­ta asiasta.

    että poik­keuk­sia­kin löytyy.

  9. Surul­lis­ta luet­ta­vaa. Se että työ­nan­ta­ja on rahal­li­ses­sa vas­tuus­ta esi­mer­kik­si työn­te­ki­jän mie­len­ter­vey­son­gel­mis­ta on ihan sama asia kuin että kai­kin puo­lin ter­vei­den kil­pai­lu­ky­kyä työ­pai­kois­ta vie­lä sub­ven­toi­tai­siin! Niin kuin lii­kun­ta­po­li­tii­kas­sa, rahat menee esi­mer­kik­si hiih­to­put­kiin eli käy­tän­nös­sä nii­den lii­kun­nan tuke­mi­seen jot­ka liik­ku­vat joka tapauk­ses­sa, saa­daan Mai­ja puru­ra­dal­ta ladul­le ja Erk­ki istuu edel­leen sohvalla.

    Sai­rau­den, las­ten teon ja mui­den työn­te­koa estä­vien elä­mään kuu­lu­vien asioi­den las­kut­ta­mi­ses­sa työ­nan­ta­jal­ta on ole­mas­sa kak­si perus­te­lua, ja kum­mat­kaan eivät minus­ta kes­tä kriit­tis­tä tarkastelua:

    Ensim­mäi­nen on se että työ­nan­ta­ja­lal­le muo­dos­tuu insen­tii­vi huo­leh­tia työn­te­ki­jöi­den ter­vey­des­tä. Ensin­nä­kin tuo insen­tii­vi on joka tapauk­ses­sa ole­mas­sa, esi­mer­kik­si sai­ras­pois­sa­lot aiheut­ta­vat töi­den uudel­leen jär­jes­te­lyä joka on hait­ta eli kus­tan­nus, eli se insen­tii­vi on ole­mas­sa joka tapauk­ses­sa. Toi­sek­si, työ­nan­ta­jan mah­dol­li­suu­det vai­kut­taa työn­te­ki­jään ter­vey­teen ovat hyvin rahal­li­set, miten työ­nan­ta­ja ihan oikeas­ti voi­si ehkäis­tä vaik­ka­pa dia­be­tes­ta tai masennusta?

    Toi­nen on muut vää­rin­käyt­tö­mah­dol­li­suu­det, Osmo esimerkki:
    Jos val­tio mak­sai­si pal­kan niil­tä päi­vil­tä, jol­loin äiti tai isä on koto­na hoi­ta­mas­sa sai­ras­tu­nut­ta las­ta, huo­noi­na aikoi­na työ­nan­ta­ja voi­si suo­ras­taan pyy­tää työn­te­ki­jöi­tä jää­mään kotiin.
    Tot­ta, mut­ta miten tämä ero­aa lomau­tuk­sis­ta? Nii­den­kin kus­tan­nuk­set mak­se­taan käy­tän­nös­sä vero­va­rois­ta. Ja lomau­tus­jär­jes­tel­mää pide­tään hyvä­nä asia­na, kos­ka näin väl­ty­tään irtisanomisilta.

  10. Niin se on kuten Osmo sanoo: “Vii­sas työ­nan­ta­ja vält­tää ikään­ty­neen työn­te­ki­jän palkkaamisen.”

    No, entäs jos EK:n vaa­ti­muk­ses­ta hal­li­tus nos­taa elä­kei­kä­ra­jaa ja pois­taa elä­ke­put­ken? Tus­kin ne työ­nan­ta­jat tyh­mik­si muut­tu­vat. Ikä­syr­jin­tä jatkuu. 

    Mitään syr­jin­tää pois­ta­via ehdo­tuk­sia ei ole kuu­lu­nut, ei edes hal­li­tuk­sen tahol­ta, vaik­ka luu­li­si syr­jin­tä­syi­den pois­ta­mi­sel­la ole­van myön­tei­nen vai­ku­tus työ­urien pitenemiseen. 

    Mik­si toi­set toi­men­pi­teet kel­paa­vat, mut­ta toi­set eivät? Jos logiik­ka ei ole sel­keä, herää kysy­mys, että tar­koi­tuk­se­na on ajaa myös mui­ta tavoitteita.

  11. No mitä­pä on päät­tä­jät saa­neet aikaan että täl­läi­set raken­teet mit­kä hait­taa ihms­ten elä­mää saa­daan puret­tua?. Sys­tee­mit toi­mii aikan­sa ja nii­tä pitäi­si pys­tyä päi­vit­tä­mään­kin oikeanlaiseksi.

  12. Pek­ka
    “No mitä­pä on päät­tä­jät saa­neet aikaan että täl­läi­set raken­teet mit­kä hait­taa ihms­ten elä­mää saa­daan purettua?.”

    Ei mitään tie­ten­kään, kos­ka raken­tei­den hyö­dyt ja hai­tat jakau­tu­vat pää­asias­sa sil­lä­ta­val­la, että ne hyö­dyt­tä­vät val­las­sa ole­via ja hait­taa­vat val­lat­to­mia. Enkä nyt tar­koi­ta pelk­kää hal­li­tus­val­taa, vaan kol­mi­kan­taa koko­nai­suu­des­sa. Siel­lä­hän näis­tä päätetään.

    Sep­pos S
    “Mitään syr­jin­tää pois­ta­via ehdo­tuk­sia ei ole kuu­lu­nut, ei edes hal­li­tuk­sen taholta”

    Hal­li­tus ei var­maan halua pääl­le yleis­lak­kouh­kaa eikä kyl­lä teol­li­suu­den­kaan vihoja.

  13. Meil­lä raken­nusa­lal­la on vie­lä lisä­on­gel­ma­na se , ettei­vät vii­si­kymp­pi­set mie­het suos­tu mil­lään käyt­tä­mään kuulo‑,silmä- ja hen­gi­tys­suo­jai­mia. Täs­sä­kin tapauk­ses­sa vas­tuu esim. sil­mä­vam­mas­ta tai pöly­sai­rau­des­ta kuu­luu työnantajalle.

    Itse poten­ti­aa­li­se­na pien­työ­nan­ta­ja­na näen työ­nan­ta­mi­sen suun­nil­leen lot­toa­mi­se­na, jos­sa rivi­hin­ta on 30000€. Iso jat­ko­seu­raus jota ei usein näh­dä on se , että työ­nan­ta­jan on ris­kin kat­ta­mi­sek­si hin­noi­tel­ta­va ne tuot­tei­siin. Kuin­ka pal­jon kulut­ta­ja­hin­to­ja nos­taa työ­nan­ta­mi­sen vai­keas­ti hin­noi­tel­ta­vat ris­kit? Lisäk­si on pak­ko ostaa vakuu­tuk­sia , jol­loin osa kan­san­tuot­tees­ta valuu vakuu­tus­yh­tiöi­den “hallinto“kulujen kaut­ta maa­il­man pörsseihin.

    Vie­lä vih­jee­nä Sin­ne­mäel­le, jos näi­tä lukee, että uudel­le pien­työ­nan­ta­jal­le tie­toa työ­nan­ta­mi­sen vel­voit­teis­ta ja ris­keis­tä ei saa koo­tus­ti ja kan­san­ta­jui­ses­ti oikein mis­tään. Var­sin­kaan ikä­vis­tä asiois­ta ja epä­joh­don­mu­kai­sis­ta vel­vol­li­suuk­sis­ta viran­omai­set ja vakuu­tus­yh­tiöt eivät vapaa­eh­toi­ses­ti ker­ro. Vero­hal­lin­non esit­teet ovat todel­la moni­mut­kai­sia ja epä­joh­don­mu­kai­sia , muil­la viran­omai­sil­la on vain kaa­vak­kei­den täyt­tö­oh­jei­ta. Nyt siis pys­tyyn net­ti­si­vu jos­sa ker­ro­taan miten palk­ka , loma­ra­hat jne. las­ke­taan, miten toi­mi­taan sai­ras­lo­ma­ti­lan­tees­sa, mis­tä kor­vaus työ­ta­pa­tur­man sat­tues­sa jne. Tämän avul­la työn­te­ki­jän palk­kaa­mis­ta har­kit­se­va voi­si arvioi­da euro­mää­räi­se­nä riskejään.

  14. las­se,

    Työ­suo­je­lu­hal­lin­non sivuil­la pitäi­si olla hyvin tie­toa mai­nit­se­mis­ta­si asioista.

  15. Eikös mones­sa maaas­sa äitiys­lo­ma ole 2 vkoa?

    No, ei nyt sentään!

    Täs­sä on äitiys­lo­man pituu­det kan­sain­vä­li­ses­sä ver­tai­lus­sa. Luvut eivät käy­tän­nös­sä ole aivan ver­tai­lu­kel­poi­sia, kos­ka muut­kin per­he­va­paat pitäi­si ottaa huo­mioon, jot­ta sai­si jär­jes­tel­mäs­tä koko­nais­ku­van joka val­tion kohdalla. 

    http://www.forbes.com/2009/05/04/maternity-leave-laws-forbes-woman-wellbeing-pregnancy_3.html

  16. las­se: työ­suo­je­lu­asiois­ta hyvin peril­lä ole­va ihmi­nen ker­toi, että Suo­mes­sa­kin suo­jai­mia käy­te­tään eni­ten ame­rik­ka­lai­so­mis­tuk­ses­sa ole­vis­sa yhtiöis­sä. Niis­sä lin­ja on hyvin sel­keä: jos ei käy­tä suo­jai­mia, ei tar­vit­se töi­hin­kään tulla.

  17. Mie­tis­ke­lin tuo­ta tila­päi­sen hoi­to­va­paan kus­tan­nus­ten siir­tä­mis­tä työ­an­ta­jil­ta val­tiol­le. Kun asia on työ­nan­ta­jan ja ‑teki­jän väli­nen, niin usein riit­tää pelk­kä teks­ti­vies­ti esi­mie­hel­le, että lap­si on kipeä­nä. Jos työ­nan­ta­jan sijaan mak­su­mie­hek­si pis­te­tään val­tio, niin val­tiol­le tus­kin tämä riit­tää. Lää­kä­rin­to­dis­tuk­sen vaa­ti­mi­nen joka iki­ses­tä fluns­sas­ta ja maha­tau­dis­ta kuor­mit­tai­si ihan suot­ta jul­kis­ta terveydenhoitoa.

    Jos taas men­nään johon­kin “kor­va­taan työ­nan­ta­jil­le kym­me­nen sai­ras­tu­mis­ta /lapsi” — mal­liin, niin jon­kun kor­va­kier­re­lap­sen vuo­sit­tai­siin sai­ras­te­lui­hin se ei rii­tä, jon­kun toi­sen taas riit­tää hyvin­kin. Iso­jen työ­nan­ta­jien koh­dal­la ris­ki tasoit­tuu, mut­ta pien­työ­an­ta­jien koh­dal­la ei. Eikä kyse ole pel­käs­tään rahas­ta. Jos vaik­ka jol­lain kos­me­to­lo­gil­la(*) on täs­mäl­leen yksi työn­te­ki­jä, joka osaa tiet­ty­jä hoi­to­ja, niin hänen jää­des­sä kotiin las­taan hoi­ta­maan asiak­kai­den ajat täy­tyy perua. Jos näi­tä peru­mi­sia tulee kovin taa­jaan, niin asiak­kaat kaikkoavat.

    (*)esi­merk­ki tuli vas­taan erääl­lä netin vau­va­pals­tal­la en tark­kaan enää muis­ta oli­ko kyse kos­me­to­lo­gis­ta, jal­ka­hoi­to­las­ta vai mis­tä; kes­kus­te­lus­sa vaih­det­tiin koke­muk­sia työ­nan­ta­jien suh­tau­tu­mi­ses­ta sii­hen, että jää kotiin sai­ras­ta las­ta hoitamaan

  18. Jos äitiys­lo­mal­la ja van­hem­pain­va­paal­la kesä­lo­ma pidet­täi­siin aina heti per­he­va­paan peräs­sä, asia oli­si hel­pos­ti rat­kais­tu: piden­ne­tään vapaa­ta kuu­kau­del­la ja pois­te­taan kaik­ki lomien kertymiset.

    Se ei kui­ten­kaan ole näin yksin­ker­tais­ta. Useim­mat sääs­tä­vät osan lomas­ta pidet­tä­väk­si myö­hem­min: minä pidin vii­mek­si kol­me viik­koa ja sääs­tin pari viik­koa tal­vi­lo­mak­si. Var­sin­kin lap­sen kan­nal­ta on tosi kur­jaa, jos eka­na vuon­na päi­vä­hoi­dos­ta ei ole ollen­kaan lomia.

    Lisäk­si, jos per­hees­sä teh­dään “vuo­ron­vaih­to” ja isä pitää osan van­hem­pain­va­paas­ta, lap­sen kan­nal­ta on hyvä, että äiti on vii­kon, pari, kol­me lomal­la, jot­ta ensi­si­jais­ta hoi­ta­jaa voi­daan vaih­taa piden­tä­mäl­lä vähä vähäl­tä aiko­ja, jol­loin isä ja lap­si ovat kahden.

  19. jos minä sai­sin päättää,niin ras­kau­den aiheut­ta­mat kulut(äitiysloma)jaettaisiin kaik­kien työ­nan­ta­jien kesken,jolloin nais­val­tais­ten yrit­tä­jien ase­ma hel­pot­tui­si huomattavasti.

    tähän ei käsit­tääk­se­ni mies­val­tai­set teol­li­suusa­lat ole suostuneet.

    tämä asia ei nyky-yhteis­kun­nas­sa pitäi­si olla kol­mi­kan­ta asia vaan hal­li­tus voi­si yksi­puo­li­ses­ti päät­tää asiasta(mikäli kol­mi­kan­ta ei asias­ta pys­ty sopimaan).

    jokai­nen työ­nan­ta­ja mak­sai­si yhtei­seen “pooliin“tietyn summan/prosentin niin asia oli­si sil­lä selvä.
    käsit­tääk­se­ni sum­ma ei ole suu­ri (jotain pro­sen­tin kymmenyksiä).

    se oli­si tasa-arvoa.

  20. Kor­vaus­ten mak­sa­mi­nen KUMMANKIN VANHEMMAN työ­nan­ta­jien pus­sis­ta, tas­a­puo­lis­tai­si koko sys­tee­min. Toki sii­nä on pal­jon käy­tän­nö­non­gel­mia jär­jes­te­lys­sä, mut­ta hei mei­dän sys­tee­mit on jo nyt niin hit­sin moni­mut­kai­sia, että ei ne enää moni­mut­kai­sim­mik­si voi tulla.
    Kiitos.

    1. Jos kulut mak­set­tai­siin kum­man­kin van­hem­man työ­nan­ta­jan pus­sis­ta, kuka ottai­si töi­hin yksi­huol­ta­jaa tai nuor­ta nais­ta, jon­ka mies on intis­sä tai opiskelemassa.

  21. Uusi kas­vo tääl­lä: “jos minä sai­sin päättää,niin ras­kau­den aiheut­ta­mat kulut(äitiysloma)jaettaisiin kaik­kien työ­nan­ta­jien kesken,jolloin nais­val­tais­ten yrit­tä­jien ase­ma hel­pot­tui­si huomattavasti.
    tähän ei käsit­tääk­se­ni mies­val­tai­set teol­li­suusa­lat ole suostuneet.”

    Näin­hän se käsit­tääk­se­ni on.
    Käy­tän­nös­sä yksin­ker­tai­nen rat­kai­su oli­si se, että Kela mak­sai­si päi­vä­ra­haa, joka oli­si hie­man nykyis­tä kor­keam­pi ja työ­nan­ta­jan pal­kan­mak­su­vel­vol­li­suus pois­tet­tai­siin. Voi­pi olla, että sv-mak­su hie­man nousi­si, mut­ta so what.

  22. Eilen tuli mie­len­kiin­toi­nen doku­ment­ti­pät­kä TV:stä, sii­nä oli ame­rik­ka­lai­nen fir­ma, jos­sa oli lähes kaik­ki työn­te­ki­jät ikäih­mi­siä. Eli siis oli­vat eri­kois­tu­neet palk­kaa­maan hei­tä. Sii­nä haas­ta­tel­tiin työn­te­ki­jöi­tä, oli­vat tyy­ty­väi­siä, kun ei tar­vin­nut olla koto­na tyh­jän pant­ti­na ja kui­ten­kin kun­to riit­ti työn­te­koon. Tie­ten­kään työ­tah­ti ei ollut sama kuin nuo­rem­mil­la, mut­ta tämä oli kor­vat­tu sil­lä, että oli otet­tu enem­män työntekijöitä.

    Teki­jät oli­vat koke­nei­ta ja monel­ta eri alal­ta ja heil­lä oli eri­lai­nen koulutustausta. 

    Ohjel­mas­sa eräs työn­te­ki­jä ker­toi, että oli nuo­rem­pa­na seu­ran­nut miten omal­la van­hem­mal­la oli eläk­keel­le jää­ty­ään elä­mä muut­tu­nut tyl­säk­si, joten ei halun­nut samaa ja tuli töihin.

    Suo­mes­sa täl­lai­nen toi­min­ta oli­si kuin aivan toi­sel­ta pla­nee­tal­ta, tus­kin edes on meil­lä mahdollista.

    Moni eläk­keel­lä ole­va säi­lyt­täi­si virey­ten­sä ja var­mas­ti lai­tos­hoi­don tar­ve siir­tyy, tai jää jopa koko­naan pois, kun arjes­sa on mie­le­käs­tä teke­mis­tä niin pit­kään kun vain suin­kin kun­to riittää.

    Täl­lai­nen työn­te­ko lisää myös elä­ke­läis­ten osto­voi­maa, mikä taas näkyy talou­des­sa yleensä.

  23. tpyy­luo­ma:

    Ensin­nä­kin tuo insen­tii­vi on joka tapauk­ses­sa ole­mas­sa, esi­mer­kik­si sai­ras­pois­sa­lot aiheut­ta­vat töi­den uudel­leen jär­jes­te­lyä joka on hait­ta eli kus­tan­nus, eli se insen­tii­vi on ole­mas­sa joka tapauksessa. 

    hei se ei mene sil­leen, että kun­han on min­kä­lai­nen tahan­sa kan­nus­tin, niin se riit­tää. Sen kan­nus­ti­men pitää olla suun­nil­leen sen suu­rui­nen, että se jol­la on val­ta päät­tää kan­taa myös pää­tök­sen­sä kus­tan­nuk­set. Eli jos vaik­ka olis niin, että työ­nan­ta­ja jou­tuu kor­vaa­maan sai­ras­tu­mi­ses­ta aiheu­tu­vis­ta kus­tan­nuk­sis­ta 1/100, niin toki sil­lä on kan­nus­tin, mut­ta se kan­nus­tin ei oo mis­sään suh­tees­sa haittaan.

    Toi point­ti sii­tä, että työ­nan­ta­ja ei voi juu­ri vai­kut­taa hait­taan onkin sit taas hyvä. Sik­si pitäs­kin olla sil­leen, että jokai­nen ihmi­nen olis itse vas­tuus­sa omis­ta sairauksistaan.

    uusi kas­vo täällä:

    se oli­si tasa-arvoa.

    miten se on tasa-arvoa, että jot­kut pako­te­taan mak­sa­maan mui­den aiheut­ta­mat menot? Olis­ko sekin tasa-arvoa, että mak­set­tais yhdes­sä poo­liin rahaa, jos­ta sit­ten ostet­tai­siin ruo­at kaikille?

    Eikö­hän se oo parem­pi, että nais­ten työ­nan­ta­jat mak­sa­vat hei­dän työn­te­ki­jöi­den­sä aiheut­ta­mis­ta tap­pios­ta ihan itse. Nämä tap­piot ovat kui­ten­kin todel­li­sia ja jos niis­tä vas­tuus­sa ole­vat eivät jou­du mak­sa­maan kus­tan­nuk­sia, niin heil­lä ei ole kan­nus­ti­mia pal­ka­ta työn­te­ki­jöi­tä jois­ta näi­tä kus­tan­nuk­sia ei aiheudu.

  24. Osmo, ne lap­set, joi­den isä ei ole tie­dos­sa tai elos­sa tai­ta­vat kum­min­kin olla pie­ni vähem­mis­tö. Sil­loin “isän osuus” kuu­luu val­tiol­le. Eikös se ela­tusa­vun­kin kans­sa men niin, vai muis­te­len­ko omia­ni? Moni­mut­kai­sem­mak­si menee sil­loin, kun “isiä” on usei­ta. Nyky­lain mukaan sai­ras­ta las­ta voi jää­dä hoi­ta­maan myös esi­mer­kik­si isä­puo­li tai etäi­sä (ja sama toi­sin­päin, jos isä on lähi­van­hem­pi). Riit­tä­vän moni­mut­kai­sis­sa uus­per­he­ku­viois­sa kus­tan­nus­ten kor­vaa­mi­sen jyvit­tä­mi­nen par­haas­sa tapauk­ses­sa nel­jän työ­nan­ta­jan kes­ken ei ole miten­kään triviaalia.

    1. Isät­tö­miä” lap­sia sybn­tyy vuo­des­sa 900. Isien jou­kos­sa on mylös ase­vel­vol­li­sia, opis­ke­li­joi­ta ja työttömiä.

  25. Ker­to­kaa minul­le nyt, miten käy­tän­nös­sä mus­tan pekan saa­nut työ­nan­ta­ja omas­ta pus­sis­taan mak­saa sairaseläkkeen?

  26. Hyvä — aihee­seen osit­tain liit­ty­vä — kysy­mys tosin on, halu­aa­ko yhteis­kun­ta kan­nus­taa yksin­huol­ta­juu­teen anta­mal­la heil­le talou­del­li­sia kannustimia?

    Yksi­lön elä­män­ti­lan­tee­seen saat­taa hyvin­kin tul­la yllät­tä­viä ei-suun­ni­tel­tu­ja muu­tok­sia, tot­ta, mut­ta yksin­huol­ta­juu­teen liit­tyy monen­lai­sia sosi­aa­li­sia ongel­mia ja tie­toi­ses­ti valit­tu­na (yksit­täi­sen nai­sen) rat­kai­su­na kysees­sä on yhteis­kun­nan kan­nal­ta ongelma.

  27. lisäyk­se­nä tohon äitiysp­vä­ra­ha ehdotukseen;tosiaan ettei kaik­kia kaa­de­ta ta:n nis­kaan niin myös työn­te­ki­jäl­tä perit­tä­vä sv-mak­su sai­si nousta.

    ja olen mies ja työs­ken­te­len sil­lä mies­val­tai­sel­la teol­li­suusa­lal­la työntekijänä.

    täs­sä oli­si seu­raa­viin edus­kun­ta­vaa­lei­hin erin­omai­nen vaali“valtti”.

    kuka/mikä työ­nan­ta­ja tai työn­te­ki­jä vas­tus­tai­si aina­kaan jul­ki­ses­ti yo.ehdotusta,kun kui­ten­kin puhu­taan pro­sen­tin kymmenyksistä(sata-komiteassa var­maan löy­tyy tar­kat luvut tästäkin?)

    tulok­se­na oli­si tasa-arvoi­sem­pi yhteis­kun­ta jos­sa nais­ten työt­tö­myys las­ki­si mutu-tun­tu­mal­la kun kulut eivät kaa­tui­si ainoas­taan sin­ne nais­ten niskaan.

    -ja lap­sen tekoon tar­vi­taan kui­ten­kin se mies

  28. Minus­ta mies­ten ei kan­nat­tai­si suos­tua huo­non­ta­maan ase­maan­sa täs­sä hoi­to­va­paa-asias­sa nais­ten eduk­si. Se on nii­tä har­vo­ja asioi­ta, jois­sa mie­hil­lä on jotain etua nai­siin näh­den, kun mies­ten ase­ma on jää­nyt jäl­keen esi­mer­kik­si kes­ki­mää­räi­ses­sä kou­lu­tus­ta­sos­sa tai sii­nä, että työ­nan­ta­ja ei halua pal­ka­ta mies­tä, jol­la on ase­vel­vol­li­suus vie­lä suorittamatta.

    On syy­tä muis­taa, että nai­set­kin ovat voi­mak­kaas­ti vas­tus­ta­neet ase­vel­vol­li­suu­den ulot­ta­mis­ta nai­sia­kin kos­ke­vak­si, vaik­kei­vat kus­tan­nuk­set juu­ri nousi­si jos esi­mer­kik­si halut­tu mää­rä ase­vel­vol­li­sia valit­tai­siin vaik­ka­pa arpo­mal­la kus­ta­kin ikäluokasta.

  29. tpyy­luo­ma kir­joit­ti las­ten sai­rau­den vuok­si kotiin­jää­mi­sen kus­tan­nuk­sien siir­tä­mi­ses­tä val­tiol­le ja täs­tä seu­raa­vis­ta väärinkäytöksistä:“Totta, mut­ta miten tämä ero­aa lomau­tuk­sis­ta? Nii­den­kin kus­tan­nuk­set mak­se­taan käy­tän­nös­sä verovaroista”

    Käsit­tääk­se­ni kyl­lä lomau­tus­ten kus­tan­nuk­sia ei kor­va­ta täys­mää­räi­ses­ti työn­te­ki­jöil­le, vaan lomau­tus­ten aika­na hei­dän tulo­ta­son­sa las­kee. Tämän vuok­si he koit­ta­vat var­mas­ti saa­da työ­nan­ta­jan vält­tä­mään lomau­tuk­sia aina kuin mah­dol­lis­ta (saat­ta­vat jopa las­kea palkkojaan). 

    Jos taas las­ta kotiin hoi­ta­maan jää­väl­le kor­va­taan palk­ka täy­si­mää­räi­ses­ti, niin tätä työs­tä pois­sao­loa ei var­mas­ti työn­te­ki­jä pane pahak­si lain­kaan. Peri­aat­tees­sa tar­vit­tai­siin siis jon­kin­lai­nen val­von­ta­me­ka­nis­mi, jol­la väl­te­tään täl­lais­ten pii­lo­lo­mau­tus­ten käyt­tö työ­nan­ta­jan ja ‑teki­jän hyväs­sä yhteisymmärryksessä. 

    Jos jon­kun lap­si on vaik­ka pois­sa koulusta/päivähoidosta yli sen mai­ni­tun 10 päi­vää vuo­des­sa, niin voi­si vaa­tia jon­kin­lais­ta lää­kä­rin­to­dis­tus­ta ennen kuin palk­ka kor­va­taan työ­nan­ta­jal­le. Tosin tämä lisää tur­han­päi­väi­siä lää­kä­ri­käyn­te­jä (van­hem­mat käy­tät­ty­vät vain taval­li­ses­sa nuha­kuu­mees­sa ole­vaa las­taan lää­kä­ris­sä, kos­ka eivät muu­ten saa palk­kaa niil­tä päi­vil­tä, kun ovat las­ta koto­na hoitamassa).

    Ehkä riit­täi­si vain se, että jos pois­sao­lo­ja on pal­jon, tse­ka­taan nyt edes se, että lap­si on ollut pois­sa päivähoidosta/koulusta.

  30. Rai­mo K:

    Voi­pi olla, että sv-mak­su hie­man nousi­si, mut­ta so what.

    No jos se nousee enem­män kuin sii­tä saa­ta­va hyö­ty nousee, niin se on vähän sama kun sytyt­te­lis sete­lei­tä tuleen, eli so not, that’s what’s up…

  31. Sai­ras­va­kuu­tuso­sios­ta:

    Vakuu­tuk­sen epää­mi­nen estää työ­hön­o­ton kokonaan.”

    Voi­ko vakuu­tus­yh­tiö kiel­täy­tyä myy­mäs­tä laki­sää­teis­tä sai­ras­va­kuu­tus­ta työn­te­ki­jäl­le? Tätä en tien­nyt. Mitä sit­ten, jos esi­mer­kik­si työ­nan­ta­ja halu­aa pal­ka­ta kroo­ni­ses­ti sai­raan ja vää­jää­mät­tö­mäs­ti sai­ra­se­läk­keel­le mat­kal­la ole­van hen­ki­lön, tai jos hen­ki­lö halu­aa työl­lis­tää itse itsen­sä, mut­ta kukaan ei suos­tu vakuut­ta­maan hen­ki­löä? Hyvää työ­ai­kaa oli­si vaik­ka­pa vie­lä kak­si vuot­ta jäl­jel­lä, mut­ta työl­lis­tyä ei voi eikä eläk­keel­lek­kään vie­lä pääse?

    1. Voi­ko vakuu­tus­yh­tiö kiel­täy­tyä myy­mäs­tä laki­sää­teis­tä sai­ras­va­kuu­tus­ta työntekijälle? 

      Kyse oli laki­sää­teui­ses­tä kelan sai­raus­va­kuu­tuk­ses­ta, jon­ka ulko­puo­lel­le nuo 300 päi­vää sai­ras­ta­neet on lain voi­mal­la rajat­tu. ei siis vakuutusyhtiöistä.

  32. uusi kas­vo täällä:

    tulok­se­na oli­si tasa-arvoi­sem­pi yhteis­kun­ta jos­sa nais­ten työt­tö­myys las­ki­si mutu-tun­tu­mal­la kun kulut eivät kaa­tui­si ainoas­taan sin­ne nais­ten niskaan.

    Nais­ten työt­tö­myys kyl­lä las­ki­si, mut­ta en sii­tä tasa-arvos­ta niin tie­dä. Aina­kin köy­hem­pi yhteis­kun­ta var­maan tuli­si, kun työ­nan­ta­jien ei kan­nat­tai­si ottaa huo­mioon van­hem­pain­va­paas­ta aiheu­tu­via kus­tan­nuk­sia itsel­leen, vaan voi­si sälyt­tää nämä kus­tan­nuk­set yhteis­kun­nan maksettavaksi.

    Hal­vem­pi ja yksin­ker­tai­sem­pi tapa las­kea nais­ten työt­tö­myyt­tä ja teh­dä yhteis­kun­nas­ta tasa-arvoi­sem­pi on siir­tää lap­sien saan­nin kus­tan­nuk­set pois työ­nan­ta­jil­ta niil­le, jot­ka las­ten hank­ki­mi­ses­ta päät­tä­vät, eli vanhemmille.

  33. Vii­mei­sen työ­nan­ta­jan vas­tuu­ta on vii­mei­sen vuo­si­kym­me­nen aika­na käsi­tel­ty edus­kun­nas­sa ja monis­sa kir­joi­tuk­sis­sa. Aika monet näke­vät ongel­man, mut­ta ei ilmei­ses­ti riit­tä­vän moni. 

    Nyky­ti­lan­teen puol­ta­jat ilmei­ses­ti pai­not­ta­vat sitä, että työ­nan­ta­jan vas­tuun takia työ­nan­ta­jat eivät pot­ki niin her­käs­ti ikään­ty­nei­tä työn­te­ki­jöi­tä ulos. Vas­tuun takia työ­nan­ta­jal­le on edul­li­sem­paa pitää työn­te­ki­jä työs­sä kuin mak­saa hänes­tä kulu­ja ilman min­kään­ta­sois­ta saa­tua työpanosta.

    Yri­tin löy­tää tie­to­ja, ovat­ko äsket­täin istu­neet Ahte­lan työ­ryh­mä tai elä­ke­työ­ryh­mä esit­tä­neet mitään vii­mei­sen työ­nan­ta­jan vas­tuun muuttamiseksi?

    Havain­to­je­ni mukaan Ahte­lan työ­ryh­mä ei puut­tu­nut asi­aan mil­lään taval­la. Vaik­ka oli­si pitä­nyt puuttua.

    Elä­ke­työ­ryh­mäs­sä pääs­tiin tie­tyis­tä asiois­ta alus­ta­vaan yhtei­sym­mär­ryk­seen. Yksi täl­lai­nen asia SAK:n kal­vo­jen mukaan oli, että työ­nan­ta­jien vas­tuu­ta osa­työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keis­sä lisätään. 

    Siis työ­nan­ta­jien vas­tui­ta aio­taan lisä­tä eikä vähen­tää, kuten Osmo ilmei­ses­ti haluaisi.

    Työ­urien pituu­del­la tar­koi­te­taan sitä, että pal­jon­ko elin­kaa­rel­la on työ­elä­mä­vuo­sia. Siis, jos on työt­tö­mä­nä, niin työ­ura ei pite­ne. Vai onko niin, että myös työt­tö­myys­jak­sot las­ke­taan työuraan? 

    Tie­dä hän­tä? Ymmär­tä­vät­kö­hän asias­ta paa­saa­vat polii­ti­kot­kaan, mitä he todel­la tar­koit­ta­vat työ­uran pituudella?

    Ahte­lan työ­ryh­män ja elä­ke­työ­ryh­män tavoit­tee­na oli esit­tää kei­no­ja kes­ki­mää­räi­sen eläk­keel­le siir­ty­mi­sen iän nos­ta­mi­sek­si kol­mel­la vuo­del­la. Sen tavoit­teen saa­vut­ta­mi­sek­si ei siis ollut niin väliä, onko työi­käi­nen töis­sä vai työttömänä.

    Vii­mei­sen työ­nan­ta­jan vas­tuu nyky­ta­sol­la estää ikään­ty­nei­tä työt­tö­miä työl­lis­ty­mäs­tä. Sitä kaut­ta se lisää nii­den ikään­ty­nei­den mää­rää, jot­ka jou­tu­vat ole­maan vii­mei­set vuo­det ennen elä­kei­kää työttömänä. 

    Vii­mei­sen työ­nan­ta­jan vas­tuu jäy­kis­tää työ­mark­ki­noi­ta ja lisää tehot­to­muut­ta. On aivan tur­haa, että ikään­ty­nei­tä roi­ko­te­taan elä­kei­kään asti töis­sä puo­li­työl­lis­tet­tyi­nä sen vuok­si, että työ­nan­ta­ja vält­tää vas­tuuseen­sa liit­ty­viä kuluja. 

    Oli­si parem­pi, että ikään­ty­neet voi­si irti­sa­noa ilman vii­mei­sen työ­nan­ta­jan vas­tuus­ta syn­ty­viä lisä­ku­lu­ja, mut­ta toi­saal­ta ikään­ty­neel­lä oli­si riit­tä­vä tur­va­verk­ko ja parem­mat mah­dol­li­suu­det työl­lis­tyä uudelleen.

  34. Artturi:“tehdä yhteis­kun­nas­ta tasa-arvoi­sem­pi on siir­tää lap­sien saan­nin kus­tan­nuk­set pois työ­nan­ta­jil­ta niil­le, jot­ka las­ten hank­ki­mi­ses­ta päät­tä­vät, eli vanhemmille.”

    Hmm, olet­ko aja­tel­lut sitä, mitä impli­kaa­tioi­ta täl­lä on juu­ri tuo­hon mai­nit­se­maa­si tasa-arvoon? Jos las­ten kas­vat­ta­mi­sen hank­ki­mi­sen säly­te­tään täy­si­mää­räi­ses­ti van­hem­mil­le (äityis­lo­mat ja lap­si­li­sät pois, päi­vä­hoi­don sub­ven­tio pois, ilmai­nen perus­kou­lu pois, jne.), minun on vai­kea näh­dä, mil­lä perus­teel­la tämä joh­taa tasa-arvoi­seen yhteis­kun­taan ellei tasa-arvoa sit­ten mää­ri­tel­lä jol­lain tyy­pil­li­sel­lä lipilaarimenetelmällä. 

    Tuos­ta­han seu­raus on sen lisäk­si, että nykyi­set suku­pol­vet tule­vat eriar­voi­sik­si, ennen kaik­kea tule­vat suku­pol­vet tule­vat sel­lai­sik­si, kun köy­hien van­hem­pien lap­sil­la ei ole varaa hank­kia mitään kou­lu­tus­ta ja jää­vät sik­si ala­luok­kaan vain sik­si, että hei­dän van­hem­mat oli­vat köy­hiä. Suo­ma­lai­nen yhteis­kun­ta oli jotain täl­lais­ta 50–100 vuot­ta sit­ten (tai yhteis­kun­nan mak­sa­ma kan­sa­kou­lu saat­taa olla tätä­kin vanhempi). 

    Tuo oli­si siis tulos, jos kaik­ki lap­siin koh­dis­tu­vat tulon­siir­rot pois­tet­tai­siin. Jos taas tar­koi­tit rajoit­taa tämän vain äityis­lo­maan, eli siis käy­tän­nös­sä pois­taa koko­naan äityis­lo­man (kaik­kien mui­den sosi­aa­li­sys­tee­mien säi­lyes­sä nykyi­sel­lään), seu­raus oli­si sit­ten se, että hyvä­palk­kai­set nai­set vähen­täi­si­vät rajus­ti las­ten tekoa. Tai sano­taan mel­ko hyvä­palk­kai­set. Oikein hyvä­tu­loi­sil­la oli­si tie­ten­kin edel­leen varaa jät­täy­tyä pois työs­tä, mut­ta taval­li­set suht hyvä­tu­loi­set nuo­ret per­heet oli­si­vat toden­nä­köi­ses­ti tiu­kan asun­to­lai­nan puris­tuk­ses­sa, min­kä vuok­si heil­lä ei oli­si varaa menet­tää tois­ta tulon­saa­jaa äityis­lo­man ajaksi. 

    Toi­meen­tu­lo­tuen varas­sa elä­vil­le taas äitiys­lo­man menet­tä­mi­ses­tä ei oli­si mitään väliä, joten he eivät vähen­täi­si las­ten tekoa lain­kaan. Lop­pu­tu­los oli­si se, että las­ten mää­rä vähe­ni­si niis­sä per­heis­sä, jois­sa van­hem­mat elät­tä­vät lap­set työl­lään, ja pysyi­si sama­na niis­sä per­heis­sä, jot­ka elä­vät yhteis­kun­nan tuel­la. Suu­rem­pi osa seu­raa­vaa suku­pol­vea kas­vai­si siis per­hees­sä, jos­sa van­hem­mat eivät käy töissä.

  35. Eikö tätä voi­si kor­ja­ta pakol­li­sel­la vakuu­tuk­sel­la. Sil­loin se jakau­tui­si kak­kien työn anta­jien mak­suk­si, Jätet­täi­siin jon­kin­lai­nen oma vas­tuu, jot­ta kie­roi­lu jäi­si vähäi­sem­mäk­si. Älä­mö­lö­hän täs­tä syn­tyi­si, mut­ta entä sitten.

    Nyky käy­tän­nön juu­ret on kau­ka­na menei­syy­des­sä jol­loin tyonan­ta­ja oli riis­to­por­va­ri, jota piti kurit­taa kai­kil­la kons­teil­la. Hei­jas­tuu vie­lä­kin joi­sa­kin kommenteissa.

  36. Sep­po S
    Jos työ­nan­ta­ja nak­kaa 60:n pihal­le, niin mitä ihmeen vii­mei­sen työ­nan­ta­jan vas­tui­ta syn­tyy (vaik­ka oli­si vii­mei­nen ta)?
    Olen joten­kin tajunnut/en käsi­tä mik­si sai­rause­lääk­keel­le jou­tu­neen kulut mak­saa vii­mei­nen ta. Se on syväl­tä, ellei syy­nä ole työ­pe­räi­nen syy.

  37. MIVa:

    Jos työ­nan­ta­ja nak­kaa 60:n pihal­le, niin mitä ihmeen vii­mei­sen työ­nan­ta­jan vas­tui­ta syn­tyy (vaik­ka oli­si vii­mei­nen ta)? 

    Vas­tuu syn­tyy sii­tä, että tuo 60-kymp­pi­nen voi olla ansio­si­don­nai­sen työt­tö­myys­päi­vä­ra­han lisä­päi­vil­lä 65-vuo­ti­aak­si, ja tämän kus­tan­nuk­sen mak­saa val­tao­sin irti­sa­no­mi­sen teh­nyt vii­mei­nen työnantaja.

    Tämä muis­taen vii­me aikoi­na käy­ty kes­kus­te­lu näis­tä lisä­päi­vis­tä on aika epä­re­hel­lis­tä. Jos lisä­päi­vät pois­te­taan se pikem­min­kin lisää työ­nan­ta­jien herk­kyyt­tä vähen­tää työn­te­ki­jöi­tä etu­pääs­sä ikään­ty­nees­tä pääs­tä, kos­ka tämä vii­mei­sen työ­nan­ta­jan talou­del­li­nen vas­tuu poistuu.

  38. Samu­li Saarelma:

    Hmm, olet­ko aja­tel­lut sitä, mitä impli­kaa­tioi­ta täl­lä on juu­ri tuo­hon mai­nit­se­maa­si tasa-arvoon?

    Tot­ta­kai. Nai­set oli­si­vat kyky­jen­sä mukaan tasa-arvoi­sem­pia mies­ten kans­sa työ­mark­ki­noil­la. Lap­set­to­mat oli­si­vat tasa-arvoi­sem­pia lap­sel­lis­ten kanssa.

    Mik­si ole­tat, että tasa-arvoi­suus vähen­tyi­si tulo­jen perus­teel­la? Hyö­ty­vät­kö pie­ni­tu­loi­set lap­sien saa­mi­sen tuke­mi­ses­ta enem­män kuin hyvä­tu­loi­set ja jos hyö­ty­vät mitä perus­tei­ta sinul­la on sii­tä, että tämä hyö­ty edis­tää, eikä hait­taa tasa-arvon toteu­tu­mis­ta tulo­jen perusteella?

    köy­hien van­hem­pien lap­sil­la ei ole varaa hank­kia mitään kou­lu­tus­ta ja jää­vät sik­si ala­luok­kaan vain sik­si, että hei­dän van­hem­mat oli­vat köyhiä.

    Ei tie­ten­kään jää. He voi­vat rahoit­taa kan­nat­ta­vat inves­toin­nit aivan samoin kuin muut­kin: lainalla.

    Kes­ki­luok­kai­set eivät myös­kään vähen­nä las­ten saantia.

  39. Vas­tuu syn­tyy sii­tä, että tuo 60-kymp­pi­nen voi olla ansio­si­don­nai­sen työt­tö­myys­päi­vä­ra­han lisä­päi­vil­lä 65-vuo­ti­aak­si, ja tämän kus­tan­nuk­sen mak­saa val­tao­sin irti­sa­no­mi­sen teh­nyt vii­mei­nen työnantaja.”

    Vas­tuu päät­tyy 63-vuo­ti­aa­na, vaik­ka päi­vä­ra­haa saa­kin 65-vuotiaaksi.

    Ja käte­vä työ­nan­ta­ja mak­saa hie­man työn­te­ki­jäl­le , jot­ta saa hänel­tä pape­rin , joka vapaut­taa työ­na­ta­jan vastuista.
    Esim Telia­So­ne­ra tar­jo­aa työn­te­ki­jäl­le pape­ria, jos­sa hän ilmoit­taa kiel­tä­ty­neen­sä tar­jo­tus­ta työs­tä, vas­ti­neek­si hän sa kol­men kuu­kau­den yli­mää­räi­sen palkan.Kieltäytyminenhän mer­kit­see, että syy­pää irti­sa­no­mi­seen on työn­te­ki­jä, ei työnantaja
    Lähe­tin pape­ris­ta kopion Sin­ne­mäel­le ja Osmol­le, mut­ta eivät­pä nuo ole toi­men­pi­tei­siin ryhtyneet

  40. Ei tie­ten­kään jää. He voi­vat rahoit­taa kan­nat­ta­vat inves­toin­nit aivan samoin kuin muut­kin: lainalla.

    Kes­ki­luok­kai­set eivät myös­kään vähen­nä las­ten saantia.”

    Kylä ne kaik­ki län­si­maat, jos­sa ei ole per­he­tu­kia, eikä nai­sen ase­maa työ­elä­mäs­sä ole turvattu,ovat väes­töl­tään taantuvia.
    Hyväe­si­merk­ki on tuo yksi maa ete­läm­pä­nä, se kul­ki suun­taan, jos­sa väes­tö lop­puu jo 50 vuo­des­sa. Kun alet­tiin mak­saa syn­ny­tys­palk­kio­ta niin suun­ta muut­tui hie­men loi­vem­mak­si ja nyt viro­lai­set lop­pu­vat vas­ta 100 vuodessa

  41. Tie­dä hän­tä? Ymmär­tä­vät­kö­hän asias­ta paa­saa­vat polii­ti­kot­kaan, mitä he todel­la tar­koit­ta­vat työ­uran pituudella?”

    Eivät he tie­dä sitä itsekään,kysyin asi­aa Pek­ka ravilta,Timo Kal­lil­ta, Hee­nä­luo­mal­ta ja Päi­vi Räsäseltä.
    He eivät tajun­neet, että työ­uran piden­tä­mi­nen lisää työ­voi­man tar­jon­taa eikä heil­lä ollut käsi­tys­tä, miten lisään­ty­vä työ­voi­ma työllistetään.

    Tilas­to­kes­kuk­sen jul­kai­se­man väes­tö­en­nus­teen mukaan työi­käin­ne väes­tö vähe­nee vuo­taan 2030 men­nes­sä 167000 henkeä.
    Kun Katai­sen, Hete­mäen ja nyt Pek­ka­ri­sen­kin suul­la halu­taan jul­ki­sen sek­to­rin tuot­ta­vuut­ta nos­taa n 20 % eli vähen­tää jul­ki­sel­ta sek­to­ril­ta n 150000 hen­keä vuo­teen 2025 menns­sä niin työ­voi­ma­va­je täyt­tyy jo sillä.

    Kun Pek­ka­ri­nen­kin halu­aa nos­taa kas­vun 2 %:iin ja monen muun muun­kin asian­tun­ti­jan mukaan kas­vu jää vaa­ti­mat­to­mak­si eli n max 2 % iin, niin uusia työ­paik­ko­ja ei syn­ny. Kun tuot­ta­vuu­den pitää nous­ta vien­tia­loil­la n 5 % vuo­des­sa, jot­ta pär­jäm­me kil­pai­lus­sa .Kun sum­ma­taan tuo jul­ki­sen sek­to­rin sanee­raus ja yksi­tyi­sen sek­to­rin tuot­ta­vuu­den kas­vu niin työ­voi­man tar­ve itse asias­sa vähe­nee koko ajan 2030 mennessä.

    Jo nykyi­set sopi­muk­set nos­ta­vat elä­kei­kää 2 vuot­ta ja Sai­las, EK, Kati­nen etc vaa­ti­vat vie­lä­sen pääl­le nel­jän vuo­den työ­uran pidennystä.
    Yhden vuo­den piden­nys lisää työ­voi­man tar­jon­taa 60–80000 hen­keä, riip­puen kum­paan pää­hän tuo­ta jat­koa pistetään.
    Kun meil­lä on jo nyt n 300000 työ­tön­tä työn­ha­ki­jaa niin nuo 6 vuot­ta lisää­vät tar­jon­nan 750000:een eli mei­dän pitäi­si kye­tä luo­maan n 6–700000 uut­ta työ­paik­kaa vuo­teen 2025 mennessä .

    Vali­tet­ta­vas­ti tuo 2 % kas­vu ei luo lis­sää työ­paik­ko­ja ja vuon­na 2025 meil­lä on jo uusi lama ja 750000 työtöntä.

    Se mikä tapah­tuu on , että työ­urat lyhe­ne­vät 35 vuo­des­ta 31 vuoteen .

    Minä olen­kin jo alka­nut val­mis­taa lap­sia­ni sii­hen, että Suo­mes­ta han­ki­taan hyvä kou­lu­tus ja sit­ten häi­vy­tään muualle.
    Nuo­rios­työt­tö­myys kun tulee ole­maan val­ta­va jos Laa­tusen lupaus , että van­hat pide­tään töis­sä 65-vuo­teen pitää paikkansa.
    Sil­loin Suo­mes­sa siir­ry­tään työ­elä­mään vas­ta 34-vuotiaana-

  42. Tähän elä­ke­ky­sy­myk­seen liit­tyy myös suu­ri raha.
    Kun por­va­ri­hal­li­tus alen­si elä­ke­va­kuu­tusyh­töi­den vaka­va­rai­suus­vaa­ti­mus­ta niin se vaput­ti elä­ke­ra­has­tois­ta sato­ja mil­joo­nia euro­ja ja käyn­nis­ti myös pien­ten yri­tys­koh­tais­ten elä­ke­sää­tiöi­den alasajon.
    Yksin Pos­ti eli Itel­la nap­pa­si elä­ke­sää­tiös­tään 50 mil­joo­naa euroa.

    Ylei­nen elä­keiän nos­to vapaut­tai­si varo­ja elä­ke­ra­has­tois­ta noin sum­ma­mi­ti­kas­sa arvioi­den 10–20 mil­jar­dia euroa eli se olsi suu­rin elä­ke­ra­ho­jen kaap­paus kaut­ta aikojen.

    Ja tal­lais­ta yleis­tä ros­vous­ta se Vih­reä lii­ke­kin tukee

  43. Täy­tyy vie­lä tode­ta, että olin tuos­sa vii­kon pohjoisessa.
    Sain sit­ten lopul­ta halua­ma­ni muo­toi­sen työ­toik­ka­rin­kin, tosin laki­mie­hen ja Työ­suo­je­lu­pii­rin avustuksella -
    Ihmet­te­ly oli kova työ­nan­ta­jan puo­lel­la, mihin minä enää sell­si­ta tar­vit­sen kun olen jo 59-vuotias.
    Kukaan muu ei ole kuu­lem­ma vaatinut.

    Tutus­tuin edel­leen myös tuo­hon Suo­men ter­vey­den hoi­to­jär­jes­tel­mään: Minul­le aloi­tet­tiin tie­tys­ti noi­den aivo-ja sydä­noi­rei­den perus­teel­la Mare­van-hoi­to ja se vaa­tii sään­nöl­lis­tä mittausta.
    Yri­tin Rova­nie­mel­lä työ­ter­veys­hoi­ta­jal­le ja he ker­toi­vat, että heil­lä se ei ole mahdollista-
    Jul­ki­sel­le puo­lel­le minua ei myös­kään hyväk­syt­ty, kos­ka minua hoi­de­taan vain Helsingissä.
    Niin­pä jou­duin mene­mään yksi­tyi­sel­le ja mak­sa­maan itse.
    Sii­nä odo­tel­les­sa luin sei­näl­lä ole­vaa lää­kä­ri­lis­taa ja tun­nis­tin n puo­let Lapin Kek­susai­raa­lan lääkäreiksi.

    Ei ole ihme jos meil­lä on jono­ja kun jul­ki­sel­la puo­lel­la lää­kä­rit pis­tä­vät ihmi­siä jonoon ja rahas­ta­vat hei­dät sit­ten omil­la vastaanotoillaan.
    Siis ne joil­la on varaa maksaa.

  44. Olet­ko Osmo tosis­sa­si että mil­lään mate­ma­tii­kal­la löy­tyi­si “oikea” sum­ma, joka ei toi­saal­ta hou­kut­te­li­si palk­kaa­maan kadul­ta jokais­ta lap­sen­te­koi­käis­tä nais­ta hel­pos­ti vaih­det­ta­vak­si työn­te­ki­jäk­si, toi­saal­ta oli­si riit­tä­vä toi­mi­maan insentiivinä?

    Luu­len, että täs­tä tuli­si reaa­li­maa­il­mas­sa tor­so. Aina­kaan 10 000 euroa ei minus­ta tun­nu rea­lis­ti­sel­ta sum­mal­ta oman it-alan yri­tyk­se­ni kor­vauk­sek­si (jos tulee lisäk­si mak­saa työn­te­ki­jäl­le palk­kaa). Ale­pan kas­sal­la se oli­si työ­nan­ta­jal­le lii­an hyvä diili.

    1. Olet­ko Osmo tosis­sa­si että mil­lään mate­ma­tii­kal­la löy­tyi­si “oikea” sum­ma, joka ei toi­saal­ta hou­kut­te­li­si palk­kaa­maan kadul­ta jokais­ta lap­sen­te­koi­käis­tä nais­ta hel­pos­ti vaih­det­ta­vak­si työn­te­ki­jäk­si, toi­saal­ta oli­si riit­tä­vä toi­mi­maan insentiivinä?

      Vaik­ka tilan­tees­ta ei saa hyvää, siik­tä saa parem­man. On vai­kea sanoa, onko oikea kor­vaus 5000, 10000 vai 20000 euroa, mut­ta sel­vää on, että 0 euroa on lii­an vähän.

  45. Vii­mei­sen työ­nan­ta­jan vas­tuu liit­tyy työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­kei­siin. Asia on aika moni­mut­kais­ten sää­dös­ten taka­na, joten olen saat­ta­nut ymmär­tää asian joil­ta­kin osin väärin. 

    Mut­ta pää­piir­teis­sään hom­ma kui­ten­kin menee siten, että pie­net työ­nan­ta­jat eivät jou­du suo­raan mak­sa­maan omien työn­te­ki­jöi­den­sä työ­ky­vytt­tö­myy­se­läk­kei­tä. Nämä kus­tan­nuk­set kate­taan suu­rel­ta jou­kol­ta kerä­tyis­tä maksuista. 

    Mut­ta suu­ret työ­nan­ta­jat jou­tu­vat suo­raan vas­tuuseen omien työn­te­ki­jöi­den­sä työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­kei­den kustannuksista.

    Iso­jen työ­nan­ta­jien osal­ta hen­ki­lön työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keen kus­tan­nuk­sia ei koh­dis­te­ta kai­kil­le työ­nan­ta­jil­le, joi­den pal­ve­luk­ses­sa hen­ki­lö on työ­uran­sa aika­na ollut. Sen sijaan kus­tan­nus koh­dis­te­taan vain vii­mei­sil­le työ­nan­ta­jil­le (kah­den vuo­den ajalta).

    Käy­tän­nös­sä kus­tan­nuk­set kerä­tään työ­nan­ta­jil­ta elä­ke­lai­tos­ten toimesta.

    Kos­ka suu­ri osa ihmi­sis­tä siir­tyy van­huuse­läk­keel­le työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keen kaut­ta, vii­mei­sen työ­nan­ta­jan vas­tuul­la on suu­ri merkitys.

    Jos työ­nan­ta­ja nak­kaa pihal­le 52-vuo­ti­aan hen­ki­lön, joka on sen jäl­keen työt­tö­mä­nä ja sai­raa­na sekä lopul­ta pää­see työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keel­le, niin sii­nä tapauk­ses­sa vii­mei­nen työ­nan­ta­ja (jos iso) saat­taa olla tie­tyin ehdoin suo­raan vas­tuus­sa hänen työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keis­tä (en ole ihan varma?).

  46. usko­mat­to­mia kirjoituksia(minun arvomaailmaani):siis kos­ka nai­set ovat syn­nyt­tä­jiä niin kär­si­kööt nahoissaan.miesten ei kuu­lu osal­lis­tua näi­hin “tal­koi­siin” nyky-yhteis­kun­nas­sa mitenkään?????

    eten­kin artturi,raimo k ja co.

    tie­tääk­se­ni me mie­het­kin ollaan syn­nyt­ty siel­tä naisesta(äidistä).

  47. uusi kas­vo tääl­lä: Käsi­tit nyt aivan vää­rin. Minä en aina­kaan oo sitä miel­tä, että mies­ten ei kuu­lui­si osal­lis­tua las­ten saa­mi­sen kustannuksiin.

    Minus­ta isien pitäi­si osal­lis­tua kus­tan­nuk­siin juu­ri sil­lä taval­la kuin per­heis­sä on pää­tet­ty kun lap­sia on saa­tu. (Jos taas lap­sia on saa­tu ilman yhteis­tä pää­tös­tä, niin kulut vois var­maan lait­taa puo­liks, jos ei oo näyt­töö sii­tä, että toi­nen osa­puo­li on joten­kin hui­jan­nut toista.))

    Minä oon sitä miel­tä, että nii­den työ­nan­ta­jien, jot­ka eivät palk­kaa ras­kaak­si tule­via nai­sia, ei pitäi­si mak­saa ras­kaa­na ole­vien nais­ten kustannuksia.

    Eli siis, että kus­tan­nuk­set on hyvä koh­dis­tua sin­ne mis­sä myös pää­tök­set teh­dään. Kos­ka las­ten­saan­ti­pää­tök­set teh­dään yleen­sä per­heis­sä minus­ta olis paras­ta, että myös ne kus­tan­nuk­set koh­dis­tus sin­ne, eikä kum­man­kaan van­hem­man työ­nan­ta­jil­le tai muil­le vero­mak­sa­jil­le tai ylei­ses­ti kai­kil­le työnantajille.

    Paran­nus nyky­käy­tän­töön olis kui­ten­kin, että van­hem­muu­den kus­tan­nuk­set jakau­tus tasai­ses­ti sekä isän, että äidin työ­nan­ta­jal­le. (Ei siis mie­hiä työl­lis­tä­vil­le työ­nan­ta­jil­le vaan nimen omaan sen isän työnantajalle.)

  48. Kuu­le kyl­lä se jut­tu nyt vaan on niin, että maa­il­maan ei ole sisään­ra­ken­net­tu­na mitään tasa-arvopostulaattia.
    Kaik­ki “oikeu­det” sun muut ovat “inven­ted” not “disco­ve­red”.

  49. Kuu­le kyl­lä se jut­tu nyt vaan on niin, että maa­il­maan ei ole sisään­ra­ken­net­tu­na mitään tasa-arvo­pos­tu­laat­tia. Kaik­ki “oikeu­det” sun muut ovat “inven­ted” not “disco­ve­red”.

    Juu­ri näin. Elä­mä ei ole rei­lua, demo­kra­tian pitäi­si olla.

  50. Sen ver­ran tosi­aan on vie­lä pak­ko vas­ta­ta, että tie­ten­kin kun­ta ottaa osaa tuo­hon toi­seen puo­lik­kaa­seen, jos isää ei ole tai hänet kat­so­taan varat­to­mak­si (armei­ja, opis­ke­lu, työt­tö­myys jne.).

    Ei se ole mitään “mies­ten etu­jen­sa luo­vut­ta­mis­ta”, vaan oikeu­de­mu­kais­ta yhteen­hii­leen puhalatamista.
    Se että kaik­ki menot katet­tai­siin kun­nan pus­sis­ta suo­raan on hie­man uto­pis­tis­ta, vaik­ka ideo­lo­gis­ta ;). Onhan näil­lä työ­na­na­ta­jil­la kum­paa­kin suku­puol­ta, nai­sia ja mie­hiä, eli tok­ko lop­pu­pe­leis­sä he sääs­täi­si­vät rahaa. Mut­ta nyt on osak­si kyse myös oikeu­den­mu­kai­suu­des­ta ja sii­tä, että mies on osa­na per­het­tä eikä aina “se ulko­puo­li­nen” johon mikään ei koske.

  51. Art­tu­ri, kir­joi­tin samas­sa vies­tis­sä­ni kah­des­ta eri asias­ta (sii­tä, että kaik­ki lap­siin liit­ty­vä tuki pois­te­taan ja sii­tä, että vain äitiys­lo­mat pois­te­taan). Vas­tauk­ses­ta­si on hie­man vai­kea näh­dä, kum­paan näis­tä oikein viittaat. 

    Tot­ta­kai. Nai­set oli­si­vat kyky­jen­sä mukaan tasa-arvoi­sem­pia mies­ten kans­sa työ­mark­ki­noil­la. Lap­set­to­mat oli­si­vat tasa-arvoi­sem­pia lap­sel­lis­ten kanssa.”

    Niin, kuten jo sanoin, lipi­laa­ril­la tasa-arvon mää­rit­te­lyl­lä tie­ten­kin kaik­ki saa­daan “tasa-arvoi­sik­si”.

    Mik­si ole­tat, että tasa-arvoi­suus vähen­tyi­si tulo­jen perusteella?”

    Jos tämä liit­tyi äityis­lo­mien pois­toon, niin sil­lä perus­teel­la, että töis­sä käy­mät­tö­mät eivät kär­si­si asias­ta lain­kaan. Heil­le vir­tai­si toi­meen­tu­lo­tu­kea aivan kuten ennen­kin (tai toden­nä­köi­ses­ti enem­män, kos­ka sai­si­vat lisää lap­ses­ta). Töis­sä­käy­vät kes­ki- ja hyvä­tu­loi­set taas ottai­si­vat ison iskun tuloi­hin­sa, kun tulot käy­tän­nös­sä meni­si­vät puo­leen äityis­lo­man ajaksi. 

    Hyö­ty­vät­kö pie­ni­tu­loi­set lap­sien saa­mi­sen tuke­mi­ses­ta enem­män kuin hyvä­tu­loi­set ja jos hyö­ty­vät mitä perus­tei­ta sinul­la on sii­tä, että tämä hyö­ty edis­tää, eikä hait­taa tasa-arvon toteu­tu­mis­ta tulo­jen perusteella?”

    Jos nyt viit­taat kaik­keen lap­si­per­hei­den tuke­mi­seen, niin pie­ni­tu­loi­sil­la las­ten hank­ki­mi­nen muut­tui­si käy­tän­nös­sä talou­del­li­ses­ti mah­dot­to­mak­si, jos tuet pois­tet­tai­siin. Tämä joh­tai­si taas sii­hen, että vain rik­kail­la oli­si varaa hank­kia lap­sia, mikä on minus­ta vas­toin tasa-arvoa. (Ja ei lap­set eivät todel­la­kaan ole sama asia kuin mer­su, joten voit jät­tää tämän ver­tauk­sen saman tien pois). Mut­ta tämä ei oli­si edes pahin asia, vaan se, että seu­raa­va suku­pol­vi kas­vai­si hyvin epä­ta­sa-arvoi­siin läh­tö­koh­tiin. Yhteis­kun­ta muut­tui­si vähi­tel­len nykyi­ses­tä mel­ko hyväs­tä meri­to­kra­tias­ta luok­kayh­teis­kun­nak­si, jos­sa sosi­aa­li­nen nousu oli­si hyvin vai­ke­aa. Ja yhteis­kun­nan voi­ma­va­ro­jen mak­si­maa­li­sen hyö­dyn­tä­mi­sen kan­nal­ta meri­to­kra­tias­ta luo­pu­mi­nen on erit­täin huo­no juttu.

    Kou­luis­ta pois jäämiseen:“Ei tie­ten­kään jää. He voi­vat rahoit­taa kan­nat­ta­vat inves­toin­nit aivan samoin kuin muut­kin: lainalla.”

    Ja siis mikä pank­ki antaa tulot­to­mil­le van­hem­mil­le lai­naa sitä var­ten, että heil­lä oli­si varaa pan­na lap­sen­sa kou­luun? Onko täl­lai­sia pank­ke­ja kehi­tys­maat piu­kas­sa, kun siel­lä ei ole mah­dol­lis­ta lähet­tää las­ta val­tion mak­sa­maan kou­luun? Vas­taus on ei. Todel­li­suu­des­sa asia on ennem­min­kin päin­vas­toin. Van­hem­mat otta­vat jopa lap­set pois ilmai­sis­ta kou­luis­ta, kos­ka tar­vit­se­vat näi­den työ­voi­maa per­heen elättämiseen.

    Lisäi­sin tähän vie­lä sen, että jopa veron­mak­sa­jil­le kaik­kien las­ten kou­lut­ta­mi­nen on hyvä inves­toin­ti. Tule­va veron­mak­sa­ja, joka on kou­lu­tet­tu, tulee mak­sa­maan pal­jon enem­män vero­ja kuin sel­lai­nen, jota ei ole. Niin­pä siis täl­tä­kin kan­nal­ta on jär­ke­vää sub­ven­toi­da kou­lu­tus­ta, jot­ta kaik­ki yhteis­kun­nan jäse­net saa­vat aina­kin peruskoulutuksen. 

    Ja tähän on jopa jär­ke­vää lisä­tä oppi­vel­vol­li­suus, jot­ta jopa kaik­kein hult­tioim­pien van­hem­pien lap­sis­ta pide­tään huol­ta, eivät­kä he jää koko lopuk­si elä­mää kär­si­mään sii­tä, että hei­dän van­hem­pan­sa oli­vat kyke­ne­mät­tö­miä aja­maan hei­dän etu­aan. Ai niin, lipi­laa­ri­lo­gii­kas­sa tie­ten­kin van­hem­pien tah­to mää­rit­tää sen lap­sen hyö­dyn ja mui­den on vain pidet­tä­vä tur­pan­sa kiin­ni sii­tä, mitä van­hem­pien kan­nat­tai­si teh­dä ja antaa nark­ka­ri­van­hem­pien kas­vat­taa lap­sen­sa halua­mal­laan tavoin.

  52. Lii­an van­ha: “pitäi­si kye­tä luo­maan n 6–700000 uut­ta työ­paik­kaa vuo­teen 2025 mennessä”

    Mel­koi­nen haa­ruk­ka — luu­li­sin, että 6 uut­ta työ­paik­kaa kyl­lä syntyy.

    Olen edel­leen sitä miel­tä, että lap­sen saan­nin kus­tan­nus­ten kor­vaus pitäi­si hoi­taa Kelan kaut­ta — siis vakuu­tuk­sel­la — ja työ­nan­ta­jil­ta vel­voit­teet pois (pait­si työ­suh­teen säilyminen).

  53. uusi kas­vo: “usko­mat­to­mia kir­joi­tuk­sia (minun arvomaailmaani):siis kos­ka nai­set ovat syn­nyt­tä­jiä niin kär­si­kööt nahois­saan. mies­ten ei kuu­lu osal­lis­tua näi­hin “tal­koi­siin” nyky-yhteis­kun­nas­sa mitenkään?????
    eten­kin artturi,raimo k ja co.”

    Ja minä kun olen yrit­tä­nyt olla samaa miel­tä kans­sa­si… tar­kis­ta­pa hieman.

  54. Mel­kein jo ajat­te­lin, etten tähän puu­tu, mutta…

    Samu­li Saarelma:

    Tämä joh­tai­si taas sii­hen, että vain rik­kail­la oli­si varaa hank­kia lap­sia, mikä on minus­ta vas­toin tasa-arvoa. 

    Kat­sot siis, että las­ten hank­ki­mi­nen on jon­kin­lai­nen “ihmi­soi­keus” tms.? Täs­tä voi­daan kyl­lä esit­tää eriä­viä­kin näkö­kan­to­ja, luep­pa esi­mer­kik­si muu­toin­kin erin­omai­nen klassikkopaperi:
    http://www.sciencemag.org/cgi/content/full/162/3859/1243

    Minä olen sitä miel­tä, että jos ei ole edel­ly­tyk­siä (talou­del­li­sia tai mui­ta) huo­leh­tia lap­sia, ei ole mitään sub­jek­tii­vis­ta “oikeut­ta” nii­tä hank­kia. (eri asia on, mitä teh­dä niil­le lap­sil­le, jot­ka näi­hin olo­suh­tei­siin kui­ten­kin syn­ty­vät, mut­ta sii­hen en täs­sä ota kantaa).

    Mut­ta tämä ei oli­si edes pahin asia, vaan se, että seu­raa­va suku­pol­vi kas­vai­si hyvin epä­ta­sa-arvoi­siin lähtökohtiin. 

    Jos vain “varak­kail­la” oli­si edel­ly­tyk­siä hank­kia lap­sia, niin seu­raa­vas­sa suku­pol­ves­sa­han oli­si vain “varak­kai­ta”…

    No Ok, myön­nän täs­sä­kin tör­mät­tä­vän sii­hen perus­on­gel­maan, että kun nii­tä lap­sia kui­ten­kin syn­tyy varat­to­miin per­hei­siin, niin ei kai nii­tä nyt aivan oman onnen­sa nojaan tule jättää.

    Mut­ta minä taas epäi­len, että pie­ni­tu­lois­ten las­ten­teon tuen­ta noin koko­nai­suu­te­na (jos se kan­nus­taa varat­to­mia teke­mään lap­sia) saat­taa hyvin­kin _lisätä_ “epä­ta­sa-arvoa” ja sosi­aa­li­sia ongelmia. 

    Kari

  55. Samu­li Saarelma:

    Niin, kuten jo sanoin, lipi­laa­ril­la tasa-arvon mää­rit­te­lyl­lä tie­ten­kin kaik­ki saa­daan “tasa-arvoi­sik­si”.

    No mä en nyt oikeen tiiä mitä lipi­raa­li tar­kot­taa. Onks se joku sun hauk­ku­ma­sa­na libe­raa­lil­le? Mun puo­les­ta voi­daan käyt­tää vaik­ka wiki­pe­dian määritelmää:

    Tasa-arvo (tasa-arvoi­suus eli sama­nar­voi­suus) tar­koit­taa eri­tyi­ses­ti kaik­kien ihmis­ten yhtä­läis­tä arvoa yksi­löi­nä ja yhteis­kun­nan jäseninä.”

    Jos sä haluut käyt­tää jotain muu­ta mää­ri­tel­mää, niin sano nyt sit mikä se on. Mä en kui­ten­kaan lupaa, että mun ehdo­tus lisäis tasa-arvoa kyvyis­tä riip­pu­mat­to­mal­la kulu­tuk­sen tasa-arvolla.

    Jos tämä liit­tyi äityis­lo­mien pois­toon, niin sil­lä perus­teel­la, että töis­sä käy­mät­tö­mät eivät kär­si­si asias­ta lain­kaan. Heil­le vir­tai­si toi­meen­tu­lo­tu­kea aivan kuten ennen­kin (tai toden­nä­köi­ses­ti enem­män, kos­ka sai­si­vat lisää lap­ses­ta). Töis­sä­käy­vät kes­ki- ja hyvä­tu­loi­set taas ottai­si­vat ison iskun tuloi­hin­sa, kun tulot käy­tän­nös­sä meni­si­vät puo­leen äityis­lo­man ajaksi.

    Mä en oikein ymmär­rä mik­si töis­sä­käy­vien tulot menis puo­leen. Jos työ­nan­ta­jien ei tart­tes mak­saa äitiys­lo­man kulu­ja, niin nais­ten työn kysyn­tä kas­vais ja niil­le mak­set­tas enem­män palk­kaa. Sil­tä ajal­ta kun ne on hoi­ta­mas­sa las­ta, niin se var­maan sais ihan samat tuet kuin työt­tö­mät­kin äidit? Muu­ten­kin tämä­hän riip­puu ihan sii­tä sopi­muk­ses­ta, min­kä nai­set tekis työ­nan­ta­jien­sa kanssa.

    Nykyi­nen jär­jes­tel­mä oikees­taan siir­tää tulo­ja lap­set­to­mil­ta nai­sil­ta lap­sel­li­sil­le aiheut­taen samal­la hyvin­voin­ti­tap­pioi­ta, kos­ka ihmi­set hank­ki­vat enem­män lap­sia kuin mitä “oikeas­ti” haluavat.

    Jos nyt viit­taat kaik­keen lap­si­per­hei­den tuke­mi­seen, niin pie­ni­tu­loi­sil­la las­ten hank­ki­mi­nen muut­tui­si käy­tän­nös­sä talou­del­li­ses­ti mah­dot­to­mak­si, jos tuet poistettaisiin.

    No ei tie­ten­kään muut­tui­si. Jos las­ten saan­nin kus­tan­nuk­set kas­vai­si­vat, niin pie­ni­tu­lois­ten pitäi­si vaan tin­kiä muus­ta kulu­tuk­ses­ta, hank­kia lap­sia hal­vem­mal­la tai hank­kia enem­män tuloja.

    (Ja ei lap­set eivät todel­la­kaan ole sama asia kuin mer­su, joten voit jät­tää tämän ver­tauk­sen saman tien pois). 

    hihi­hi­hih.… Olin just kir­jot­ta­mas­sa sii­tä miten rik­kail­la on kans enem­män mer­su­ja ja huviveneitä!

    No oli miten oli, niin rik­kail­la nyt noin yli­pään­sä on enem­män kaik­kee mitä ne halu­aa kuin köy­hil­lä. Tää on mun mie­les­tä ihan tasa-arvois­ta. Onko sun mie­les­tä tosi epä­ta­sa-arvois­ta kans se, että sil­le api­na-alfau­rok­sel­la on pal­jon enem­män lap­sia kuin muil­la urok­sil­la lau­mas­sa? Miks sun mie­les­tä se on joten­kin epä­ta­sa-arvois­ta, että varak­kaat vois käyt­tää raho­jan­sa hank­kiak­seen enem­män lap­sia kuin muut? Onks sul­la joku lis­ta mihin varak­kaat saa käyt­tää raho­jaan ilman, että se on epä­ta­sa-arvois­ta? Vai onks kaik­ki erot kulu­tus­ta­sos­sa epä­ta­sa-arvoi­sia? Onks tää nyt joku ihmeen kommunismifantasia?

    Mut­ta tämä ei oli­si edes pahin asia, vaan se, että seu­raa­va suku­pol­vi kas­vai­si hyvin epä­ta­sa-arvoi­siin lähtökohtiin.

    Het­ki­nen. Ymmär­sin­kö oikein, että sun mie­les­tä, jos pel­käs­tään rik­kail­la oli­si varaa hank­kia lap­sia, niin ne lap­set kas­vai­si­vat epä­ta­sa-arvoi­siin lähtökohtiin?

    Muu­ten­kin mil­lä perus­teel­la joku per­heen varak­kuus on se mit­ta­ri mil­lä mita­taan las­ten tasa-arvoisuutta?

    Yhteis­kun­ta muut­tui­si vähi­tel­len nykyi­ses­tä mel­ko hyväs­tä meri­to­kra­tias­ta luok­kayh­teis­kun­nak­si, jos­sa sosi­aa­li­nen nousu oli­si hyvin vaikeaa.

    häh? Miten niin? Luu­let­ko sinä, että nyky­sys­tee­mis­sä rik­kaat eivät saa lap­si­aan nii­hin kou­lui­hin joi­hin he halua­vat? Se, että val­taa on annet­tu mark­ki­noi­den sijaan val­tiol­le joh­taa suo­raan sii­hen, että val­ta valuu rik­kail­le ja vai­ku­tus­val­tai­sil­le ja hyö­dyt­tää niitä.

    Ja yhteis­kun­nan voi­ma­va­ro­jen mak­si­maa­li­sen hyö­dyn­tä­mi­sen kan­nal­ta meri­to­kra­tias­ta luo­pu­mi­nen on erit­täin huo­no juttu.

    No voi olla­kin sil­loin, kun mark­ki­nois­ta luo­pu­mi­nen vähen­tää meri­to­kra­ti­aa. Meri­to­kra­tias­ta luo­pu­mi­nen on sen sijaan hyvä jut­tu, jos se meri­to­kra­tia on seu­ras­ta mark­ki­nois­ta luo­pu­mi­ses­ta, kos­ka mark­ki­nat pal­kit­se­vat arvon tuot­ta­mis­ta riip­pu­mat­ta sii­tä kuka tämä arvon tuot­ta­ja on. (Oli meriit­te­jä tai ei.)

    http://www.forbes.com/2010/02/09/markets-finance-sarkozy-economics-opinions-columnists-shikha-dalmia_print.html

    Onko täl­lai­sia pank­ke­ja kehi­tys­maat piu­kas­sa, kun siel­lä ei ole mah­dol­lis­ta lähet­tää las­ta val­tion mak­sa­maan kouluun? 

    Vas­taus: kyl­lä. (Tai siel­lä on yksi­tyi­siä kou­lu­ja, jot­ka ovat niin hal­po­ja, että van­hem­mil­la on varaa mak­saa las­ten­sa ope­tuk­ses­ta ilman lai­naa. http://aidwatchers.com/2010/02/paying/)

    Van­hem­mat otta­vat jopa lap­set pois ilmai­sis­ta kou­luis­ta, kos­ka tar­vit­se­vat näi­den työ­voi­maa per­heen elättämiseen.

    Niin van­hem­mat otta­vat lap­sen­sa pois val­tion pyö­rit­tä­mis­tä kou­luis­ta ja lait­ta­vat ne mak­sul­li­siin yksi­tyi­siin kou­lui­hin, kos­ka nämä jul­ki­set kou­lut ovat niin huonoja.

    Lisäi­sin tähän vie­lä sen, että jopa veron­mak­sa­jil­le kaik­kien las­ten kou­lut­ta­mi­nen on hyvä inves­toin­ti. Tule­va veron­mak­sa­ja, joka on kou­lu­tet­tu, tulee mak­sa­maan pal­jon enem­män vero­ja kuin sel­lai­nen, jota ei ole.

    No tämä riip­puu sii­tä onko kou­lut­tau­tu­mi­sel­la ulkois­vai­ku­tuk­sia. Minä väi­tän, että yli­voi­mai­ses­ti suu­rim­man hyö­dyn kou­lut­tau­tu­mi­ses­ta saa se kou­lut­tau­tu­ja itse. Sii­tä voi olla jon­kin ver­ran hyö­tyä myös yhteis­kun­nal­le, että kou­lu­tet­tu osaa äänes­tää parem­min. (Esim. ymmär­tää mikä on äänes­tä­mi­sen panos/hyöty. Kou­lu­tus ei tie­ten­kään takaa, että ymmär­tää tämän…) Jul­ki­ses­ti jär­jes­tel­tyt kou­lut ovat kui­ten­kin tehot­to­mia ver­rat­tu­na yksi­tyi­siin kou­lui­hin, joi­den motii­vi­na on teh­dä voit­toa, eli tar­jo­ta asiak­kail­le jotain mis­tä he ovat val­mii­ta maksamaan.

    Ei oo miten­kään sanot­tua, että nämä pie­net ulkois­vai­ku­tuk­set oli­si­vat suu­rem­pia kuin jul­ki­sen sek­to­rin tehot­to­muu­teen has­sat­tu hyvinvointi.

    Ja tähän on jopa jär­ke­vää lisä­tä oppi­vel­vol­li­suus, jot­ta jopa kaik­kein hult­tioim­pien van­hem­pien lap­sis­ta pide­tään huol­ta, eivät­kä he jää koko lopuk­si elä­mää kär­si­mään sii­tä, että hei­dän van­hem­pan­sa oli­vat kyke­ne­mät­tö­miä aja­maan hei­dän etuaan. 

    Kos­ka on ihan usko­ma­ton aja­tus, että tämä oppi­vel­vol­li­suus saat­tai­si hai­ta­ta välit­tä­vien van­hem­pien lap­sia enem­män kuin se hyö­dyt­tää hult­tio­van­hem­pien lap­sia? Mil­lä perusteella?

    No koko täs­sä kes­kus­te­lus­sa ollaan jo men­ty aika kau­ak­si alku­pe­räi­ses­tä aihees­ta. Kai­kis­ta las­ten saan­nin tuke­mi­sis­ta jul­ki­nen perus­kou­lu on kui­ten­kin siel­tä par­haas­ta päästä.

  56. Samu­li Saarelma:

    Onko täl­lai­sia pank­ke­ja kehi­tys­maat piu­kas­sa, kun siel­lä ei ole mah­dol­lis­ta lähet­tää las­ta val­tion mak­sa­maan kouluun? 

    Niin piti vie­lä sen ver­ran täs­tä kir­joit­taa, että sii­tä, että kehi­tys­mais­sa ei ole täl­lai­sia pank­ke­ja ei voi miten­kään pää­tel­lä, ettei­kö nii­tä tuli­si kehit­ty­nei­siin mai­hin, eikä myös­kään sitä, että täl­lai­sia pank­ke­ja edes tarvittaisiin.

    Opin­noit voi rahoit­taa myös muu­ten kuin van­hem­pien otta­mal­la lai­nal­la. (Esim. otta­mal­la itse lai­naa tai teke­mäl­lä töi­tä. Tämä ei tie­tys­ti onnis­tu lap­sil­ta.) Minun puo­les­ta las­ten saan­tia voi tukea sen ver­ran, että perus­kou­lu on ilmai­nen lapsille.

    Amma­til­lis­ten- ja kor­kea­kou­luo­pin­to­jen tuke­mi­ses­sa ei sit­ten vas­taa­vas­ti oo oikein mitään järkeä.

  57. Yksi äitiy­den Osmon avauk­ses­sa mai­nit­se­mat­ta jää­nyt kus­tan­nus (työ­ajal­le osu­vat ras­kau­den­ai­kais­ten ter­veys­tar­kas­tus­ten, neu­vo­la­käyn­nit ult­rat yms. lisäk­si) tuli vie­lä mie­leen: moni nai­nen on sai­ras­lo­mal­la ennen äitiys­lo­man alkua. Pal­kal­li­sis­ta sai­ras­lo­mis­ta tulee kulu­ja työ­nan­ta­jil­le. Joil­la­kin työ­pai­koil­la pitää myös töi­tä jär­jes­tel­lä uusik­si, ettei odot­ta­va äiti altis­tu mil­le­kään syn­ty­mä­tön­tä las­ta vahin­goit­ta­val­le (kuten säteily).


    Aihet­ta sivu­ten: Minä olen, kii­tos kam­mot­ta­van ras­kaus­pa­hoin­voin­nin, teh­nyt ras­kausai­ka­na töi­tä käy­tän­nös­sä puo­lel­la tehol­la. Minun työs­sä­ni se oli työ­nan­ta­jal­le­kin sai­ras­lo­maa parem­pi vaih­toeh­to (lää­kä­ri kysyi­kin, haluan­ko sai­ras­lo­mal­le, mut­ten halun­nut kotiin käper­ty­mään omaan kur­juu­tee­ni, vaan työ piti aja­tuk­set muu­al­la). Jos­sain muus­sa työs­sä puo­li­te­hoi­suus ei toi­mi, vaan on paree jää­dä sai­ras­lo­mal­le ja pal­ka­ta sijai­nen. Olen itsek­se­ni mie­tis­kel­lyt, että täs­sä oli­si yksi paik­ka, mis­sä osa-aikai­nen sai­ras­lo­ma voi­si olla hyvä vaih­toeh­to ole­mas­sa — ja nime­no­maa niin, että tun­nus­te­taan työ­te­hon ole­van alen­tu­nut, työ­päi­vän lyhen­tä­mi­nen ei oikein auta mitään.

  58. Isät­tö­miä” lap­sia sybn­tyy vuo­des­sa 900. Isien jou­kos­sa on mylös ase­vel­vol­li­sia, opis­ke­li­joi­ta ja työttömiä. 

    Lisään tähän lis­taan vie­lä ELÄKELÄINEN. Tei­dän tapauk­sen jos­sa 64-vuo­tis elä­ke­läi­nen on tulos­sa isäk­si. Pidän tätä eet­ti­ses­ti arve­lut­ta­va­na, mut­ta näi­tä­kin on.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.