Avainryhmän etuilun oikeutus

Jos jol­la­kin ammat­ti­ryh­mäl­lä on avai­na­se­ma, jos­sa se voi lakol­la uhkaa­mal­la saat­taa itsel­leen etu­ja, joi­ta muut eivät voi tavoi­tel­la, onko tämä hyvä vai huo­no asia? Ensin pitää rat­kais­ta mil­lai­ses­sa maa­il­mas­sa elämme.

a) Sää­li­mä­tön luokkayhteiskunta

Yhteis­kun­ta on jakau­tu­nut jyr­käs­ti riis­tä­jiin ja riis­tet­tyi­hin. Riis­te­tyt syö­vät pet­tua ja riis­tä­jät huna­jaa. Avain ryh­mäm­me pys­tyy kiris­tä­mään riis­tä­jil­tä vähän huna­jaa pet­tu­lei­pän­sä pai­nik­keek­si. Var­maan­kin kaik­ki riis­te­tyt taput­ta­vat käsi­ään, että edes jot­kut heis­tä saa­vat riis­tä­jil­tä ulos­mi­ta­tuk­si jotain.

b) Pal­kan­saa­jien nollasummapeli

Pal­kan­saa­jien palk­ka­sum­ma on kiin­teä osuus kan­san­tuot­tees­ta niin, että yhden ryh­män menes­tys on pois muil­ta pal­kan­saa­jil­ta.  Sil­loin avain­ryh­män etui­lu on kiis­tat­ta eriar­voi­suut­ta lisäävää.

Nyt pitäi­si enää päät­tää, kum­paa yhteis­kun­ta­mal­lia olem­me lähem­pä­nä, jot­ta voi­sim­me ottaa kan­taa AKT:n vaa­ti­muk­siin saa­da sel­väs­ti mui­ta suu­rem­pia pal­kan­ko­ro­tuk­sia ja työsuhde-etuja.

182 vastausta artikkeliin “Avainryhmän etuilun oikeutus”

  1. Eikö­hän täs­sä ale­ta olla jo tilan­tees­sa jos­sa ammat­ti­lii­to­jen val­taa täy­tyy alkaa murentamaan.

    Hoi­ta­jien kuvot­ta­vat työ­tais­te­lu­toi­met ja AKT hyvi­nä esi­merk­kei­nä lähes ter­ro­ria lähes­ty­väs­tä toimintatavasta.

    Suo­mes­sa on laa­du­kas työ­lain­sää­dän­tö, jon­ka puit­teis­sa voi­tai­siin toi­mia ihan hyvin. Ammat­ti­liit­to­jen vaa­ti­muk­set alka­vat olla sel­lai­sis­sa sfää­reis­sä, ettei var­maan kenel­le­kään tuli­si itsel­le mie­leen sel­lai­sia vaa­tia saa­ti­ka pitää oikeutettuna.

    Nyt syn­ty­vät laot pitäi­si mie­les­tä­ni murs­ka­ta Thatc­he­ri­läi­seen mal­liin. Muu­ten menee vaan hullummaksi.

  2. Jär­jes­tö­jen ole­mi­sen oikeus on nii­den tar­peel­li­suu­des­sa. Aina välil­lä pitää näkö­jään nos­taa näyt­tä­viä ret­te­löi­tä ja tavoi­tel­la kuu­ta tai­vaal­ta, jot­ta jäse­net sai­si­vat vas­ti­net­ta jäsen­mak­suil­leen. Tur­ha kysel­lä jär­keä avuk­si, kun koko kor­po­raa­tio­ta­lous perus­tuu kol­lek­tii­vi­seen ahneu­teen. Kyl­lä kes­ki­te­tyt rat­kai­sut oli­si­vat poi­kaa, kun pitää suit­sia kustannuksia.

  3. Minus­ta palk­ka­ta­son koh­tuul­li­suut­ta kul­la­kin alal­la kan­nat­tai­si arvioi­da ver­taa­mal­la sitä EU-mai­den kes­kiar­voon kysei­sel­lä alal­la. “Kes­kin­ker­tai­suus” noin ylei­ses­ti ei tie­ten­kään ole hyvä tavoite.

    Palk­kaus, joka on yli EU-mai­den kes­kiar­von ei tie­ten­kään ole mikään pal­kan alen­nuk­sen perus­te, mut­ta tuon tie­don kann­nat­tai­si antaa hil­li­tä pal­kan­ko­ro­tus­hi­mo­ja ja vas­taa­vas­ti jos osto­voi­mal­la mitat­tu palk­kaus on alle EU-mai­den kes­kiar­von, osto­voi­man korot­ta­mis­vaa­ti­muk­sia kan­nat­tai­si kuun­nel­la, jos tuot­ta­vuut­ta on saa­tu alal­la nostettua. 

    Nuo ylläe­si­te­tyt ske­naa­riot a) ja b) ovat mie­les­tä­ni kum­mat­kin sel­lai­se­naan men­nees­tä maa­il­mas­ta, toki osa­to­tuuk­sia, ja jos poliit­ti­sil­la toi­men­pi­teil­lä jom­paan­kum­paan halu­taan täh­dä­tä nii­tä lähem­mäk­si voi­daan pääs­tä, mut­ta eikai van­ho­ja vir­hei­tä kan­na­ta tahal­laan toistaa?

  4. Olis­ko­han nuo vaih­toeh­dot kui­ten­kaan nois­sa Osmon aas­sa ja beessä?

    A tar­koit­tai­si sitä, että oltai­siin kehi­tys­maa muu­ta­mas­sa vuo­des­sa, B taa­sen sitä, että oli­tai­siin sosia­lis­ti­nen maa.

    Sil­lä välil­lä tai­taa kui­ten­kin olla aika pal­jon mui­ta­kin vaih­toeh­to­ja. Maa­il­ma ei ole kos­kaan ollut mus­ta tai valkoinen.

    EK:n rat­kai­su jät­tää asiat liit­to­jen huo­lek­si ideo­lo­gi­sis­ta syis­tä oli vali­tet­ta­va, ja sitä täs­sä nyt kai niellään.

    Mitäs muu­ten työ­nan­ta­jat tekee EK:lla, joka ei hoi­da hommiaan?

  5. C) nega­tii­vi­sen sum­man peli 

    Ydin­ryh­mä tap­paa lak­koi­lul­laan lyp­sä­vän leh­män ja kaik­ki häviävät.

  6. Minä otan kan­taa AKT:n lak­koon sil­lä perus­teel­la, että se vahin­goit­taa Suo­men ulko­maan­kaup­paa ja siten kaik­kien mui­den suo­ma­lais­ten elin­ta­soa esi­mer­kik­si lisää­mäl­lä työt­tö­myyt­tä. Voi­sin kes­tää tuon, jos nämä hem­mot eivät oli­si sika­hy­vä­osai­sia. Nyt mie­tin, miten lakon sai­si rik­ku­roi­tua nurin. Kuin­ka kau­an kes­tää soti­laal­ta oppia ahtaamaan?

  7. Sei­son toi­sel­la jalal­la ener­gian tuo­tan­non ja jake­lun puo­lel­la. Välil­lä har­mit­taa, ettei siel­lä rii­tä kant­ti 400% koro­tus­vaa­ti­muk­siin — odo­tusa­jak­si säh­kön ja kau­ko­läm­mön jake­lu poikki.

    En minä rahan takia, vaan sik­si, että saa­tai­siin vas­tauk­sia näi­hin kysy­myk­siin. Tus­kin sii­nä ehti­si val­vo­mo­mes­ta­ri ottaa paria askel­ta enem­pää pää­kat­kai­si­jan suun­taan, kun avai­na­lo­jen peli­sään­nöt oli­si neu­vo­tel­tu kor­keim­mil­la tasoil­la yhteis­voi­min kuntoon.

  8. Tuo sana­va­lin­ta, että työ­nan­ta­jat oli­si­vat riis­tä­jä kum­pu­aa kyl­lä sosia­lis­mis­ta ja sii­nä on joten­kin sel­lai­nen toi­vot­to­muut­ta huo­ku­va vire. 

    Suo­mes­sa­han on edel­leen­kin suu­rem­pi pula työ­nan­ta­jis­ta kuin työn­te­ki­jöis­tä, joten jos työn­te­ki­jä­nä olo tun­tuu riis­te­tyl­tä niin aina­han voi perus­taa fir­man ja pal­ka­ta vaik­ka sata hen­keä sopi­vak­si kat­so­mil­laan parem­mil­la ehdoil­la, jos rah­keet riittävät. 

    Tuos­sa koh­das­sa a) on tot­ta toi­nen­puo­li kui­ten­kin sii­nä mie­les­sä, että jon­kun asial­li­sen suu­rui­set pal­kan­ko­ro­tuk­set eivät ole suo­raan toi­sel­ta pois. Sen sijaan, jos lak­koi­lu tai lii­an suu­ret pal­kan­ko­ro­tuk­set vie­vät sys­tee­miä sekai­sin, vai­ku­tuk­set näky­vät tie­tys­ti suo­raan ja välil­li­ses­ti muillekin.

  9. Tus­kin sii­nä ehti­si val­vo­mo­mes­ta­ri ottaa paria askel­ta enem­pää pää­kat­kai­si­jan suun­taan, kun avai­na­lo­jen peli­sään­nöt oli­si neu­vo­tel­tu kor­keim­mil­la tasoil­la yhteis­voi­min kuntoon.”

    Kyl­lä­hän sitä suo­je­lu­työ­hön voi­daan mää­rä­tä (kuten Tehyn jouk­koir­ti­sa­nou­tu­mis­ten aikaan oli tapah­tu­mas­sa), mut­ta suo­jel­la voi­daan vain ihmi­siä, ei vientiä.

  10. Jos ker­ran ter­vey­den­huol­to­hen­ki­lös­tön lak­ko oltiin val­mis mur­ta­maan laki­teit­se, niin kyl­lä sil­loin pitää olla val­mis samaan, mikä­li joku poruk­ka uhkaa yksik­seen pysäyt­tää tuon­nin ja viennin.

    AKT:n ja sata­mien pitäi­si tapel­la 1:1 siten, että yksi sata­may­ri­tys ja sen työ­te­ki­jät muo­dos­tai­si­vat neu­vot­te­lu­pa­rin, ei siten että kaik­ki sata­mat neu­vot­te­le­vat yhtäaikaa.

  11. Jos jol­la­kin ammat­ti­ryh­mäl­lä on avai­na­se­ma, jos­sa se voi lakol­la uhkaa­mal­la saat­taa itsel­leen etuja…

    Mut­ta onko AKT:läisillä täl­lai­nen tilan­ne? He voi­vat kyl­lä aiheut­taa pal­jon har­mia sekä vien­ti­teol­li­suu­del­le, bus­sia käyt­tä­vil­le työ­mat­ka­lai­sil­le, kau­pas­ta ruo­kan­sa osta­vil­le ihmi­sil­le jne. mut­ta nämä ihmi­set eivät ole ahtaa­jien pal­kan­mak­sa­jia. AKT voi teh­dä minul­le hal­laa, mut­ta minä en voi päät­tää hei­dän palkankorotuksistaan.

    AKT:n mah­dol­li­suus neu­vo­tel­la parem­pia työ­eh­to­ja riip­puu vain sii­tä, miten pal­jon työ­nan­ta­ja on riip­pu­vai­nen ATK:n työn­te­ki­jöis­tä, ei sii­tä, miten pal­jon me muut olem­me heis­tä riippuvaisia.

    Kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti voi tie­ten­kin miet­tiä, mikä mer­ki­tys on sil­lä, että osal­la työ­voi­mas­ta on mono­po­lia­se­ma, jos­ta neu­vo­tel­la työ­etu­ja, ja osal­la ei. Ensin mai­nit­tu­ja ovat kaik­ki ne, joil­la ei ole kil­pai­li­joi­ta ulko­mail­la, esim. pää­osa koti­mai­sis­ta pal­ve­lu­työn­te­ki­jöis­tä sekä ne kuu­lui­sat ahtaa­jat. Jäl­kim­mäi­seen ryh­mään taas kuu­lu­vat kaik­ki hel­pos­ti lii­ku­tel­ta­via tuot­tei­ta teke­vät teollisuustyöntekijät.

    http://www.samulilintula.net/?p=469

  12. Minul­la on vii­me aiko­jen palk­ka­tais­tois­sa tul­lut mie­leen kak­si “pal­kan naut­ti­jaa”. Tar­koi­tan her­ro­ja Wahl­roos ja Lilius. Olen vakaas­ti sitä miel­tä, että kaik­ki palkankorotusvaatimukset,joiden tar­koi­tus on nos­taa vaa­ti­joi­den palk­kaa yli kyseis­ten her­ro­jen yhteis­kun­nal­ta saa­mat tulo­jen ovat koh­tuut­to­man suu­ria. Mikä­li vaa­ti­joi­den pyy­tä­mä palk­ka­ta­so jää alle kyseis­ten her­ro­jen tulo­jen, ovat vaa­ti­muk­set hyväk­syt­tä­viä ja kaik­kia kei­no­ja vaa­di­tun palk­ka­ta­son saa­vut­ta­mi­seen voi­daan pitää hyväksyttävinä.

  13. Lues­ke­lin sata­ma­jät­kien työehtosopimusta:

    http://www.akt.fi/easydata/customers/akt/files/1_Tessit_ja_palkkatau/ahtausalan_tes_2010.pdf

    Siel­lon kaik­kee haus­kaa sau­na­li­säs­tä läh­tien. Ja kukas saa atk-lisää vuon­na 2010, no räty­jen­gi tottakai.

    Olen aina ihme­tel­lyt että mik­si kan­nat­taa pitää kave­ria tupla­pal­kal­la ali­hank­ki­ja­na 15 vuot­ta mut­ta tai­taa tul­la sit­ten­kin fir­mal­le halvemmaksi.

    Ohes­sa par­hai­ta palo­ja (pit­kä litan­ja sopi­mus-slan­gia, sor­ry), teks­ti kuin suo­raan Mont­hy Pyt­hon virastosketseistä:

    3. Vuo­si­lo­ma­palk­ka las­ke­taan siten, että työn­te­ki­jän vii­mek­si ennen lomal­le­läh­töä työ­eh­to­so­pi­muk­seen perus­tu­va työ­suh­de­tun­ti­palk­ka koro­tet­tu­na vuo­ro­työ­li­sän puo­lik­kaal­la sekä Pal­kat ‑kap­pa­leen mukai­sil­la hen­ki­lö­koh­tai­sil­la päte­vyys­li­sil­lä ker­ro­taan kes­kus­jär­jes­tö­jen välil­lä 21.3.2005 sol­mi­tus­ta loma­palk­ka­so­pi­muk­ses­ta ilme­ne­väl­lä loma­päi­vien mää­rää vas­taa­val­la kertoimella.

    Jos äkil­li­nen ham­mas­sai­raus ennen hoi­to­toi­men­pi­tei­tä aiheut­taa työn­te­ki­jän työ­ky­vyt­tö­myy­den, joka vaa­tii sama­na päi­vä­nä tai saman työ­vuo­ron aika­na annet­ta­vaa hoitoa,
    mak­se­taan työn­te­ki­jäl­le ansion­me­ne­tyk­sen kor­vaus hoi­to­toi­men­pi­teen ajal­ta, mikä­li hän ei
    onnis­tu saa­maan hoi­toa työ­ajan ulkopuolella

    Työ­nan­ta­ja mak­saa työn­te­ki­jäl­le sai­rausa­jan palk­kaa työ­vuo­ro­luet­te­lon mukaisilta
    työ­päi­vil­tä seuraavasti :

    Työ­suh­de, joka ennen työ­ky­vyt­tö­myyt­tä on jat­ku­nut yhtäjaksoisesti
    – alle 3 vuot­ta 28 päivää
    – 3 vuot­ta mut­ta alle 5 vuot­ta 35
    – 5 vuot­ta mut­ta alle 10 vuot­ta 42
    – 10 vuot­ta tai kau­em­min 56
    Sai­rausa­jan palk­ka mak­se­taan toi­sen sel­lai­sen sai­raus­päi­vän alus­ta, joka työs­sä oltaessa
    oli­si ollut työn­te­ki­jän työ­päi­vä. Ensim­mäi­nen pois­sao­lo­päi­vä on karens­si­päi­vä. Karens­si­päi­vä­sään­töä ei kui­ten­kaan sovel­le­ta sel­lai­seen vaki­nai­seen työn­te­ki­jään, jon­ka työ­suh­de on ennen sai­rau­den alkua jat­ku­nut yhtä­jak­soi­ses­ti vähin­tään 2 vuotta.

    Lau­an­tai­na ja arki­py­hä­aa­ton ilta­vuo­ros­sa työs­ken­te­le­väl­le työn­te­ki­jäl­le maksetaan
    sau­na­li­sää. Sau­na­li­säl­le las­ke­taan yli­työ­ko­ro­tus, jos sen mak­su­pe­rus­te­ai­ka­na teh­tä­vä työ on ylityötä.

    Pää­toi­mi­sen pää­luot­ta­mus­mie­hen palk­ka on vähin­tään A 7 mukai­nen palk­ka­luok­ka vähin­tään kah­dek­sal­la päte­vyys­li­säl­lä ja ilta­li­sän puo­lik­kaal­la, sekä sau­na­li­sän osuu­del­la ja vii­del­lä­tois­ta pro­sen­til­la korotettuna

    Pää­toi­mi­sen työ­suo­je­lu­val­tuu­te­tun palk­ka on sama kuin pää­toi­mi­sen luot­ta­mus­mie­hen palkka

    Atk-lisä, joka mak­se­taan hen­ki­löl­le, jol­le kuu­luu tie­to­jen syöt­tä­mi­nen atkjärjestelmään 😉

    Sii­voo­jien tun­ti­pal­kat muu­te­taan kuu­kausi­pal­koik­si ker­to­mal­la ao. paikkakuntakalleusluokan
    koko­nais­tun­ti­palk­ka luvul­la 170.

    1. Työ­vuo­ro­luet­te­lon mukai­sen ilta­vuo­ron vuo­ro­li­sä on 10 % A 5‑tuntipalkasta eli 1,45
    euroa/tunti ja yövuo­ron vuo­ro­li­sä 17 % A 5‑tuntipalkasta eli 2,47 euroa/tunti kaikissa
    satamissa.
    2. Lau­an­tai­na ja arki­py­hä­aa­ton ilta­vuo­ros­sa työs­ken­te­le­vil­le mak­se­taan nk. saunalisää,
    joka on 20 % A 5‑tuntipalkasta eli 2,90 euroa/tunti.
    3. Työn­te­ki­jäl­le, joka työ­hön osoi­tuk­ses­sa tai työn kes­täes­sä mää­rä­tään kirvesmieheksi,
    mak­se­taan ko. työ­hön osoi­tuk­sen tai mää­räyk­sen ajal­ta kir­ves­mies­li­sä, joka on 0,38 euroa
    /tunti

    Lai­tu­ris­sa tai sata­man ank­ku­ri­pai­kal­la ole­vas­sa haak­si­rik­ko­lai­vas­sa teh­dään työ …

    Hami­nan sata­mas­sa ja Kot­kan sata­man Vasik­ka­saa­res­sa, jois­sa toi­mii erik­seen nimitetty
    nk. bulk-ryh­mä, mak­se­taan likaisuuslisää

    Vuo­ro­va­paat rin­nas­te­taan työ­ai­kaan, joten las­ken­nal­li­seen työ­ai­kaan kuu­luu sekä
    var­si­nai­nen työs­sä­olo että vuo­ro­va­paat. Vuo­tui­sen var­si­nai­sen työ­ajan tasaa­mi­sek­si 34,5
    tun­tiin vii­kos­sa työn­te­ki­jä on oikeu­tet­tu saa­maan pal­kal­li­sia vuo­ro­va­pai­ta. Varsinaisen
    työs­sä­olo- ja vuo­ro­va­paa-ajan tulee vas­ta­ta (vähin­tään) aikai­sem­min 4‑vuorojärjestelmän
    työs­sä­olo- ja pal­kal­lis­ten vapaa­vuo­ro­jen yhteistuntimäärä.
    Vuo­ro­va­paal­ta mak­set­ta­va palk­ka ja vuo­ro­va­paa­ra­ha las­ke­taan seuraavasti:
    8 tun­tia x tuntipalkka +
    8 tun­tia x ao. hen­ki­lön pätevyyslisä(t) +
    8 tun­tia x kes­ki­mää­räi­nen vuorotyölisä
    (0 + ilta­vuo­ro­li­sä + yövuorolisä):3
    Mikä­li vuo­ro­va­paa sat­tuu sun­nun­taik­si, kir­kol­li­sek­si pyhä­päi­väk­si tai itse­näi­syys- tai
    vapun­päi­väk­si, suo­ri­te­taan vuo­ro­va­paan palk­ka sun­nun­tai­ko­ro­tuk­sin (100 %).
    Työ­vuo­ro­jär­jes­tel­mäs­sä ole­vas­ta vuo­ro­va­paas­ta mak­se­taan 200 % koro­tus­osa uudenvuoden
    aaton klo 06.00 ja seu­raa­van arki­päi­vän klo 06.00 väli­se­nä aika­na. Samoin mene­tel­lään pää­siäis­lau­an­tai­na, molem­pi­na pää­siäis­päi­vi­nä sekä hel­lun­tai­aat­to­na ja hel­lun­tai­na ole­vien vuo­ro­va­pai­den suh­teen. Mikä­li vuo­ro­va­paa anne­taan työ­vuo­ros­ta, mak­se­taan 200 % koro­tus­osa uuden­vuo­den aaton klo 12.00 ja seu­raa­van arki­päi­vän klo 06.00, pää­siäis­lau­an­tain klo 14.00 ja pää­siäi­sen jäl­kei­sen tiis­tain klo 06.00 sekä hel­lun­tai­aa­ton klo 22.00 ja hel­lun­tain jälkeisen
    päi­vän klo 06.00 väli­se­nä aika­na ole­val­ta vuo­ro­va­paal­ta. Sun­nun­taik­si sattuvana
    itse­näi­syys­päi­vä­nä ole­val­ta vuo­ro­va­paal­ta mak­se­taan 200 % korotusosa.

    8 § Seisokkiajat
    Kir­kol­lis­ten ym. juh­la­päi­vien joh­dos­ta kes­key­te­tään työs­ken­te­ly seu­raa­vas­ti … Kaik­ki­na tämän sopi­muk­sen mukai­si­na sei­sok­kiai­koi­na sekä sun­nun­taik­si sat­tu­va­na itse­näi­syys­päi­vä­nä suo­ri­te­tus­ta työs­tä mak­se­taan sun­nun­tai­työ­ko­ro­tuk­sin 200 %:n
    koro­tus­osa. Samal­la tavoin koro­tet­tu palk­ka mak­se­taan myös…

    2. Ammat­ti­työn­te­ki­jä­kun­nan vah­vuu­den tulee vas­ta­ta 90 % edel­li­sen vuo­den keskimääräisestä
    päi­vit­täi­ses­tä työntekijämäärästä.
    Ammat­ti­työn­te­ki­jä­kun­nan luku­mää­rää mää­ri­tel­täes­sä kes­ki­mää­räi­sen päi­vit­täi­sen työn­te­ki­jä­mää­rän suu­ruus saa­daan jaka­mal­la kalen­te­ri­vuo­den arki­päi­vi­nä työs­sä ollei­den työn­te­ki­jä­mää­rien sum­ma luvul­la 254,75. Tämän sopi­mus­koh­dan tar­koit­ta­maan koko­nais­lu­ku­mää­rään voi­daan sisäl­lyt­tää myös vaki­nai­ses­sa työ­suh­tees­sa ole­vat satamatyöntekijät.

    Ja lopuk­si, kyl­lä työ­nan­ta­ja­kin on ollut tiuk­ka­na, sopi­muk­ses­sa lukee mm. “Palk­kaa ei mak­se­ta sil­tä ajal­ta, jol­loin työ­nan­ta­jal­la ei ole pal­kan­mak­su­vel­vol­li­suut­ta”. Toi­han on riis­too, Räty hoi, tee jotain…

  14. Puo­lu­ee­ton tarkkailija:

    Mikä­li vaa­ti­joi­den pyy­tä­mä palk­ka­ta­so jää alle kyseis­ten her­ro­jen tulo­jen, ovat vaa­ti­muk­set hyväk­syt­tä­viä ja kaik­kia kei­no­ja vaa­di­tun palk­ka­ta­son saa­vut­ta­mi­seen voi­daan pitää hyväksyttävinä.

    Väki­val­taa­kin? Entäs val­tion väli­tyk­sel­lä käy­tet­tyä väkivaltaa?

  15. Taus­ta­mies:

    EK:n rat­kai­su jät­tää asiat liit­to­jen huo­lek­si ideo­lo­gi­sis­ta syis­tä oli vali­tet­ta­va, ja sitä täs­sä nyt kai niellään.

    Tämä on diag­noo­si, johon yhtyäk­seen ei tar­vit­se olla mikään kor­po­ra­tis­min ihan­noi­ja. Aina­kin minä yhdyn sii­hen, vaik­ka en ole.

    Tupo­ja oltiin Suo­mes­sa teh­ty niin pit­kään, että työ­nan­ta­ja­puo­li oli ilmei­ses­ti jo ehti­nyt yksin­ker­tai­ses­ti unoh­taa, mik­si nii­tä oli aikoi­naan yli­pään­sä ryh­dyt­ty teke­mään. Kävi vähän niin kuin taan­noi­sen rau­ta­tie­a­se­man vesi­va­hin­gon kans­sa, jon­ka aiheut­ta­nut rei­kä oli ollut ole­mas­sa niin pit­kään, ettei kukaan enää muis­ta­nut että se oli teh­ty saa­ti mik­si se oli tehty.

    Kes­ki­tet­ty sopi­mi­nen näyt­täy­tyi pelk­kä­nä yli­mää­räi­se­nä kuol­lee­na pai­no­na, jon­ka ole­mas­sao­lol­le ei näh­ty min­kään­lais­ta jär­ke­vää tar­koi­tus­ta ja joka piti siis pääs­tä leik­kaa­maan pois. Kun sit­ten liit­to­kier­rok­sil­la työn­te­ki­jä­puo­len palk­ka­vaa­ti­muk­set pai­sui­vat, mikä hir­vit­tä­vä poru nousi­kaan välit­tö­mäs­ti — vaik­ka mikään ei oli­si voi­nut olla hel­pom­min ennus­tet­ta­vis­sa kuin se, että näin käy. Sur­ku­hu­pai­sin­ta koko asias­sa on juu­ri se, että työ­nan­ta­ja­puo­lel­ta on koko tupo­jen jäl­kei­sen ajan tau­koa­mat­ta kuu­lu­nut tuoh­tu­nut­ta koo­ho­tus­ta “epä­rea­lis­ti­suu­des­ta”, “todel­li­suu­den­ta­jun puut­tees­ta” ja niin edel­leen. Työ­nan­ta­ja­puo­len oma todel­li­suu­den­ta­ju ei ulot­tu­nut edes nii­hin kan­san­ta­lous­tie­teen alkeel­li­siin perus­asioi­hin, jot­ka selit­tä­vät, mik­si kes­ki­tet­ty sopi­mi­nen vähen­tää pal­kan­ko­ro­tus­pai­nei­ta ja sen puut­tu­mi­nen vas­taa­vas­ti lisää niitä.

    heik­ki:

    Hoi­ta­jien kuvot­ta­vat työ­tais­te­lu­toi­met ja AKT hyvi­nä esi­merk­kei­nä lähes ter­ro­ria lähes­ty­väs­tä toimintatavasta.

    Hoi­ta­jien palk­ka­rat­kai­su aset­tui niil­le lin­joil­le, jot­ka suu­ret puo­lu­eet oli­vat kil­pa­lau­lan­ta­na niil­le saman vuo­den edus­kun­ta­vaa­leis­sa luvan­neet — nos­taen asian täy­sin tie­toi­ses­ti erääk­si vaa­lien sen­ker­tai­sis­ta pää­tee­mois­ta. Kysees­sä on siis poh­jim­mil­taan Jyr­ki Katai­sen, Mat­ti Van­ha­sen jne. “lähes ter­ro­ria lähes­ty­vä toi­min­ta­ta­pa”, jon­ka kat­ta­maan val­mii­seen pöy­tään hoi­ta­jat tuli­vat neu­vot­te­le­maan palkoistaan.

    Voi­sin tämän kom­ment­ti­ket­jun yhtey­des­sä vii­ta­ta myös Yhteis­kun­ta­po­li­tiik­ka-leh­den hyvin sel­vä­nä­köi­seen ja tasa­pai­noi­seen pää­kir­joi­tuk­seen, jon­ka pää­toi­mit­ta­ja Mat­ti Vir­ta­nen jul­kai­si Tehyn työ­tais­te­lun aikoi­hin: http://yp.stakes.fi/FI/paakirjoitus/2007/5.htm

    Nyt syn­ty­vät laot pitäi­si mie­les­tä­ni murs­ka­ta Thatc­he­ri­läi­seen malliin.

    Eli pane­mal­la koko lak­ko­jen kat­ta­ma elin­kei­noe­lä­män ala vuo­den ajak­si käy­tän­nös­sä pysäh­dyk­siin, jol­loin ne kat­ke­roit­ta­vat koko kan­san ja jaka­vat sen kah­tia entis­tä vie­lä syvem­mäl­le ideo­lo­gi­siin juok­su­hau­toi­hin­sa — aiheut­taen samal­la mm. kym­me­nen kuo­le­man­ta­paus­ta? Sii­nä­pä vas­ta lois­ta­va stra­te­gia, jos Suo­men ja sen vien­ti­teol­li­suu­den etua halu­taan valvoa!

  16. Ihmet­te­len, mik­si työ­nan­ta­ja ei tuo työ­voi­maa ulko­mail­ta tai ulkois­ta tai tee jotain, jos ker­ran vii­kon kou­lu­tuk­sen saa­nut suo­ma­lai­nen kel­ta­lii­vi halu­aa ja saa 5000e/kk. Onko se lai­ton­ta vai muu­ten vaikeaa?

  17. Minus­ta ei sinän­sä ole mitään vää­rää sii­nä, että joku avai­na­la hakee kor­kei­ta pal­kan­ko­ro­tuk­sia. Jos kor­kei­ta pal­kan­ko­ro­tuk­sia saa­daan, alas­ta tul­lee hou­kut­te­le­vam­pi, jol­loin työ­voi­man yli­tar­jon­ta pyr­kii vas­taa­vas­ti alen­ta­maan palk­ko­ja. Lopul­ta löy­tyy tila, jos­sa alan hou­kut­te­le­vuus, vaa­ti­vuus ja palk­kaus ovat tasapainossa.

    Hom­ma vaan ei toi­mi Suo­mes­sa noin yleis­si­to­vien sopi­mus­ten täh­den. Kos­ka yleis­si­to­vat sopi­muk­set ovat usein hyvin lähel­lä käy­tän­nös­sä mak­set­tu­ja palk­ko­ja, uusien työn­te­ki­jöi­den tule­mi­nen alal­le ei aiheu­ta palk­ko­jen jous­toa alas­päin. Näin työn­te­ki­jä­jär­jes­töt itse asias­sa aja­vat vain alal­laan töis­sä ole­vien asi­aa, eivät koko alan asiaa.

    En kiel­lä, ettei­kö yleis­si­to­vil­la työ­eh­to­so­pi­muk­sil­la oli­si mer­kit­tä­viä posi­tii­vi­sia puo­lia, mut­ta on noi­ta ongelmallisiakin.

  18. Sekä vaih­toeh­dot a ja b kuu­los­ta­vat oudol­ta, men­neel­tä maa­il­mal­ta. Jos näis­tä vali­ta pitää, niin ennem­min luok­kayh­teis­kun­ta. Mut­ta kyl­lä maa­il­ma täs­sä suh­tees­sa on pirs­ta­loi­tu­nut, vaik­ka toi­set saa­vat pääoma‑, toi­set palk­ka­tu­lo­ja. Ja kol­man­net tukia ym. (mikäs luok­ka se on?). (Huvit­ta­vaa sinän­sä ovat nämä jään­mur­ta­ja­la­kot. Odot­ta­vat jää­tä kuin kuu­ta nouse­vaa, että pää­si­si­vät lak­koon ja koro­tuk­sia hake­maan. Pit­kä odo­tus pal­kit­tiin, tuli jää­tä. Vie­lä pitäi­si saa­da se koro­tus ennen jäi­den sula­mis­ta. Seu­raa­va mah­dol­li­suus saat­taa tul­la vas­ta kym­me­nen vuo­den päästä.)
    Ymmär­rän, että työn­te­ki­jät saa­vat vapaas­ti jär­jes­täy­tyä, ja perus­taa ammat­ti­jär­jes­tön, käy­tän­nös­sä mono­po­lin, etu­jen­sa aja­mi­seen. Kaik­ki eivät tähän mono­po­liin kuu­lu. Voi­si­vat­ko työn­te­ki­jät perus­taa kil­pai­le­via saman alan järjestöjä?
    Voi­si­ko aja­tel­la, että työ­nan­ta­ja sai­si vali­ta min­kä kil­pai­le­van ammat­ti­jär­jes­tön työn­te­ki­jöi­tä se käyt­tää. Ja työn­te­ki­jä vali­ta min­kä työ­nan­ta­ja­lii­ton fir­man valit­see. Tai että voi­tai­siin käyt­tää vuo­kra­työ­voi­maa. Hekin voi­vat jär­jes­täy­tyä mono­po­lik­si halutessaan.
    Jos ammat­ti­tai­toa on, sii­tä kyl­lä mak­se­taan, ilman liit­to­ja­kin (vähän pro­vo­soi­den sanottuna).
    Ammat­ti­lii­tot tuot­ta­vat hyvin­voin­tiyh­teis­kun­taa, mata­la­palk­ka-alat saa­vat tuot­ta­vuut­ta kor­keam­mat pal­kat, mut­ta samal­la aja­vat tie­tyt tuo­tan­no­na­lat pois maas­ta. Ja vähi­tel­len hii­pu­vat pois. Molem­pi hyvä, jos samal­la panos­tam­me kou­lu­tuk­seen. Jo Mafia aikoi­naan ymmär­si työ­läis­ten ammat­ti­liit­to­jen hyö­dyn ja rahas­tus­mah­dol­li­suu­den. Nyky­ään Mafia edus­taa lähin­nä työnantajaliittoja.

  19. Pal­kat eivät nouse joka tapauk­ses­sa kos­kaan, jol­lei joku vaa­di pal­kan­ko­ro­tuk­sia. Ja jos ei itsel­lä ole neu­vot­te­lu­voi­maa, hae­taan sitä muul­la kei­noin. Ei ammat­tiyh­dis­tys­liik­kees­sä hyvi­ne ja huo­noi­ne puo­li­neen ole mitään luonn­o­ton­ta. Tar­pee­seen ovat syntyneet.

  20. Tom­my:

    En pidä hoit­su­jen palk­ka­vaa­ti­muk­sia kuvot­ta­vi­na, vaan työ­tais­te­lu­me­to­dia. Sitä pidän terrorismina.

    Thac­he­ri­lai­nen rat­ki­su­mal­li ei tar­koi­ta sitä, että oltai­siin vuo­si kyy­kys­sä, vaan sitä että esim lait­to­man lakon koh­dal­la kaik­kien työ­suh­de pure­taan saman tien ja pal­ka­taan uudet teki­jät. Lii­an kau­an on ssaa­nut kiris­tää tätä yhteis­kun­taa kai­ken­maa­il­man lau­kun­vis­ke­li­jät ja trukkikuskit.

  21. No, eräil­lä on lyhyt muis­ti. Jär­jes­tel­mä, jos­sa lak­ko-oikeut­ta ei ollut kaa­tui suu­rel­la rymi­näl­lä 20 vuot­ta sit­ten. Eikä siel­lä­päin mitään Thatc­he­ria ollut.
    Jos kapi­ta­lis­ti­ses­sa sys­tee­mis­sä on tuot­ta­jal­la mah­dol­li­suus hin­noi­tel­la tuot­teen­sa mark­ki­noil­la vapaas­ti, tot­ta kai sama oikeus oman tuot­teen­sa eli työn hin­noit­te­luun on myös työn­te­ki­jöil­lä. Työ­pak­koa ei ole sää­det­ty. Joka sen perään hai­kai­lee, hakeu­tu­koon itse sel­lai­sel­le alal­le, jos­sa saa tar­peek­si lik­saa — vaik­ka­pa lau­kun­vis­ke­li­jäk­si tai trukkikuskiksi.
    Mal­til­li­sia palk­ka­vaa­ti­muk­sia (tupo) esit­tä­neet alat ovat toki onnis­tu­neet tavoit­teis­saan, yri­tyk­sil­le on ker­ty­nyt muka­vas­ti inves­toin­tei­hin tar­vit­ta­vaa rahaa, joka onkin sit­ten inves­toi­tu — ulkomaille.
    Nol­la­sum­ma­pe­li tai­taa olla kysees­sä, mut­ta so what.

  22. Thac­he­ri­lai­nen rat­ki­su­mal­li ei tar­koi­ta sitä, että oltai­siin vuo­si kyy­kys­sä, vaan sitä että esim lait­to­man lakon koh­dal­la kaik­kien työ­suh­de pure­taan saman tien ja pal­ka­taan uudet tekijät.

    Hahah. Kan­nat­tai­si tutus­tua hie­man Bri­tan­nian työ­mark­ki­na­suh­tei­den his­to­ri­aan ennen kuin alkaa fan­ta­si­soi­da mis­tään mie­li­ku­vi­tuk­sen tuo­tet­ta ole­vis­ta “thatc­he­ri­lai­sis­ta rat­kai­su­mal­leis­ta”. Mitään täl­lais­ta kun ei kos­kaan tapah­tu­nut. Jopa Thatc­he­rin ajan työ­tais­te­luis­ta yli­voi­mai­ses­ti mer­kit­tä­vin, kai­vos­mies­ten lak­ko 1984–1985, lop­pui vuo­den kes­tet­ty­ään lähin­nä sii­hen, että ammat­ti­lii­ton kas­sas­ta lop­pui­vat rahat, ja niin­pä täs­mäl­leen samat lak­koon vuot­ta aiem­min men­neet kai­vos­mie­het, joi­ta ei ollut mis­sään vai­hees­sa työs­tään ero­tet­tu, pala­si­vat töihinsä.

    Toi­nen asia on sit­ten, miten tuos­ta vain “tilal­le pal­ka­taan uudet teki­jät” alal­la, jol­la on työ­voi­ma­pu­la. Tehyn lakos­sa­han voi­mak­kain pai­nos­tus­a­se oli nime­no­maan — alal­la jat­ku­vas­ti val­lit­se­van työ­voi­ma­pu­lan mah­dol­lis­ta­ma — uhkaa­mi­nen sil­lä, että hoi­ta­jat irti­sa­nou­tu­vat itse työs­tään täy­sin oma-aloit­tei­ses­ti. Ei kuu­los­ta ihan hir­veän jär­keen­käy­väl­tä, että itse erol­laan työ­nan­ta­jaa uhkaa­via työn­te­ki­jöi­tä voi­si pelo­tel­la uhkaa­mal­la erot­taa heidät!

    En pidä hoit­su­jen palk­ka­vaa­ti­muk­sia kuvot­ta­vi­na, vaan työ­tais­te­lu­me­to­dia. Sitä pidän terrorismina.

    Eli pidät “ter­ro­ris­mi­na” sitä, että polii­tik­ko­jen puhei­siin suh­tau­du­taan niin kuin he oli­si­vat tar­koit­ta­neet mitä sanoi­vat. Selvä.

    Saa­han sitä käyt­tää mis­tä tahan­sa mitä nimi­tys­tä tahan­sa, mut­ta todet­ta­koon, että tämä ei perin­tei­ses­ti ole ollut nii­tä kes­kus­te­lu­foo­ru­mei­ta, jois­sa yliam­pu­van pai­sut­te­le­val­la, tun­tei­siin vetoa­val­la kie­len­käy­töl­lä on voi­nut saa­da ylei­söä puolelleen.

  23. katos Tom­mi kun en tosi­aan tar­koi­ta Thac­he­ri­lai­sel­la toi­min­ta­mal­lil­la sitä, että tois­tet­tai­siiin pil­kul­leen asioi­ta joi­ta on jos­kus aikoi­naan Englan­niss­sa tapah­tu­nut, vaan sitä, että tuol­lai­seen kiris­tyk­seen jota ay-lii­ke har­joit­taa ei enää suostuttaisi.

    Hoi­ta­jien oli­si pitä­nyt antaa irti­sa­nou­tua. Asiat oli­si­vat sei­sah­tu­neet het­kek­si mut­ta temp­pu oli­si mah­dol­lis­ta­nut koko sai­raan­hoi­don raken­teen uudis­ta­mi­sen. Sin­ne oli­si sit­ten voi­tu pal­ka­ta puo­let hoit­suis­ta takaisin.

  24. Vaik­ka olen Tom­min kans­sa samaa miel­tä “yliam­pu­van pai­sut­te­le­vas­ta, tun­tei­siin vetoa­vas­ta kie­len­käy­tös­tä” niin täy­tyy myön­tää että ahtaa­jien suo­mi-kiin­ni kiris­tys saa minus­sa aikaan vihan tun­teen. Tun­nus­tan että taka­na ei ole jär­ki eikä ratio­naa­li­suus, mut­ta kun itse on alal­la jos­sa sovit­tiin yhtei­sym­mä­ryk­ses­sä 0.5% koro­tuk­sis­ta jot­ta pääs­täi­siin pahim­man yli niin kyl­lä se ‘har­mit­taa’ ettei sata­ma­nei­dit tule mukaan tal­koi­siin vaan halua­vat yhä jat­kaa vapaamatkustajina.

    Eli vaih­toeh­to C, yhdes­sä pahim­man yli, kaik­ki tin­kii pik­ka­sen, ei sen TV:n tar­vi olla 46″, kyl­lä lama-aika­na 40″:kin riittää…

  25. katos Tom­mi kun en tosi­aan tar­koi­ta Thac­he­ri­lai­sel­la toi­min­ta­mal­lil­la sitä, että tois­tet­tai­siiin pil­kul­leen asioi­ta joi­ta on jos­kus aikoi­naan Englan­niss­sa tapah­tu­nut, vaan sitä, että tuol­lai­seen kiris­tyk­seen jota ay-lii­ke har­joit­taa ei enää suostuttaisi.

    Eli toi­sin sanoen nimi­tit — kon­kreet­ti­sia sisäl­löl­li­siä mää­rei­tä sil­le antaen — “thatc­he­ri­lai­sek­si rat­kai­su­mal­lik­si” jotain, johon Thatc­her itse ei kos­kaan ker­taa­kaan koko pit­kän pää­mi­nis­te­ri­kau­ten­sa aika­na tur­vau­tu­nut, ja kun täs­tä sit­ten huo­mau­te­taan sinul­le, muu­tat taas väit­tei­tä­si len­nos­sa. Ja vie­lä opet­ta­vai­ses­ti aloi­tat repliik­ki­si “katos Tom­mi — -”, ikään kuin minul­la oli­si voi­nut olet­taa ole­van jotain tele­paat­ti­sia kyky­jä, joil­la minun oli­si pitä­nyt tämä ven­koi­lu pys­tyä enna­koi­maan ennalta.

    Hoi­ta­jien oli­si pitä­nyt antaa irti­sa­nou­tua. Asiat oli­si­vat sei­sah­tu­neet het­kek­si mut­ta temp­pu oli­si mah­dol­lis­ta­nut koko sai­raan­hoi­don raken­teen uudis­ta­mi­sen. Sin­ne oli­si sit­ten voi­tu pal­ka­ta puo­let hoit­suis­ta takaisin.

    Olen sana­ton, enkä usko ole­va­ni ainoa.

    # # #

    Tun­nus­tan että taka­na ei ole jär­ki eikä ratio­naa­li­suus, mut­ta kun itse on alal­la jos­sa sovit­tiin yhtei­sym­mä­ryk­ses­sä 0.5% koro­tuk­sis­ta jot­ta pääs­täi­siin pahim­man yli niin kyl­lä se ‘har­mit­taa’ ettei sata­ma­nei­dit tule mukaan tal­koi­siin vaan halua­vat yhä jat­kaa vapaamatkustajina.

    No, itse olen free­lancer ja ollut vii­mek­si työ­suh­tees­sa hie­man alle kym­me­nen vuot­ta sit­ten, mut­ta en sil­ti koe mitään vai­keuk­sia ymmär­tää näi­tä kiris­tä­viä ja ahneh­ti­via ahtaa­jia ja vas­taa­via. Tämä ei tar­koi­ta, että koki­sin toi­saal­ta mitään sen suu­rem­paa myö­tä­tun­toa­kaan hei­tä koh­taan. En koe. Mut­ta jos kapi­ta­lis­mia halu­taan hyväs­sä (talous­kas­vu ja hyvin­voin­ti), niin sama kapi­ta­lis­mi jou­du­taan saman paket­ti­tar­jouk­sen osa­na vali­tet­ta­vas­ti hyväk­sy­mään myös pahas­sa (ahneh­din­ta, kyy­när­pää­tak­tii­kat, yleen­sä­kin nega­tii­vi­set ulkoisvaikutukset).

    Kuten tuos­sa ylem­pä­nä jo todet­tiin, kapi­ta­lis­mis­sa tava­ran hin­ta mää­räy­tyy mark­ki­noil­la, ja jos työ­voi­ma­ta­va­ran hin­nan­muo­dos­tus yri­te­tään pakot­taa ruo­tuun val­tion pak­ko­val­taa käyt­täen, se kuu­los­taa kyl­lä enem­män neu­vos­to­mal­li­sel­ta kom­mu­nis­mil­ta kuin mil­tään vapaal­ta mark­ki­na­ta­lou­del­ta. Jos­tain syys­tä tätä pakot­ta­mis­ta vaa­ti­vat tahot kui­ten­kin esiin­ty­vät mie­luus­ti mark­ki­na­ta­lou­den suo­ras­taan rita­ril­li­si­na puo­lus­ta­ji­na, vaik­ka he todel­li­suu­des­sa vaa­ti­vat nime­no­maan mark­ki­na­me­ka­nis­min toi­min­nan tukah­dut­ta­mis­ta. Vaa­ti­koot vain, mut­ta oli­si rehel­li­sem­pää myön­tää se avoimesti.

  26. Eivät kai ne sata­ma­mie­het mitään hir­vei­tä pal­kan­ko­ro­tuk­sia vaa­di, vaan suu­rem­paa irti­sa­no­mis­kor­vaus­ta? Vai muis­tan­ko väärin?

  27. Tom­mi Uscha­no­vil­ta hyvä kirjoitus. 

    Minä olen­kin usein miet­ti­nyt, mis­tä Vih­reän puo­lu­een viha­mie­li­nen suh­tau­tu­mi­nen jär­jes­täy­ty­nei­tä työn­te­ki­jä­ryh­miä koh­taan kum­pu­aa. En ole edel­leen­kään täy­sin var­ma, mut­ta ilmei­ses­ti kyse on äänes­tä­jien haalimisesta.

    Vih­reät ovat pit­kään pro­fi­loi­tu­neet muun muu­as­sa vuo­kra­työn­te­ki­jöi­den ja muis­sa epä­tyy­pil­li­sis­sä työ­suh­teis­sa työs­ken­te­le­vien asia­na­ja­jak­si. En ole kuul­lut toi­saal­ta mitään avauk­sia, miten hei­dän ase­maan­sa paran­net­tai­siin; vuo­kra­työn­te­ki­jän ase­ma ei ole tun­ne­tus­ti kadehdittava. 

    Nyt alkaa toi­saal­ta val­je­ta mik­si vih­reil­tä näi­tä avauk­sia ei ole tulos­sa­kaan. Kos­ka palk­ka­sum­ma näh­dään sil­lä tavoin kiin­teäk­si että toi­sen parem­mat edut ovat aina toi­sil­ta pois, pyri­tään oikeu­den­mu­kai­suu­teen tavoit­te­le­mal­la tosia­sias­sa vuo­kra­työn ja pät­kä­työn lisään­ty­mis­tä. Oikeu­den­mu­kai­suus pal­kan­saa­jien välil­lä lisään­tyy, kun parem­mas­sa ase­mas­sa ole­vien ase­ma heikkenee. 

    Olen vih­rei­den äänes­tä­jä, mut­ta täs­tä mel­koi­sen eri­mie­li­nen. Minus­ta on hyvä, että vaki­nai­seen työ­hön on edes jotain toivoa. 

    En ota ahtaa­jiin enem­pää kan­taa, kuin että hei­dän kiis­tas­sa lie­nee kyse muu­tos­tur­va­ra­has­ton perus­ta­mi­ses­ta, joka heil­le työ­nan­ta­jan aloit­tees­ta luvat­tiin sopi­muk­sel­la kak­si vuot­ta sitten. 

    Suo­mes­sa vii­me vuo­sien oikeat syyt työ­kiis­to­jen osal­ta ovat olleet ihan muu­ta kuin täs­sä­kin kes­kus­te­lus­sa vii­ta­tut pal­kat. Mat­ka­ta­va­ran­kä­sit­te­li­jät eivät mars­si­neet ulos esit­tääk­seen palk­ka­vaa­ti­muk­sia, vaan kos­ka hei­dät ulkois­tet­tiin yön yli vuokratyöyritykselle. 

    Nämä vuo­kra­työ­ku­viot eivät oli­si ollen­kaan niin ongel­mal­li­sia Suo­mes­sa, mikä­li työ­lain­sää­dän­töm­me seu­rai­si edes pik­kui­sen työ­elä­män kehitystä: 

    1) Työ­so­pi­mus­la­ki kos­kee vain työ­suh­teis­ta työ­tä. Jos halu­aa vaih­taa hen­ki­lö­kun­taa sen voi toteut­taa irti­sa­no­mal­la omia työn­te­ki­jöi­tään ja kor­vaa­mal­la hei­tä samaan aikaan vuo­kra­työ­voi­mal­la. 9 kuu­kau­den aika­na, et voi rek­ry­toi­da omaan pal­ve­luk­seen mut­ta vuo­kraa­mi­nen on ihan pai­kal­laan kos­ka vuo­kra­työn­te­ki­jät eivät ole työ­suh­tees­sa käyttäjäyritykseen. 

    2) Vuo­kra­työy­ri­tyk­set ovat toi­saal­ta laa­jen­tu­neet koko­nais­ten toi­min­to­jen ulkois­tuk­seen. Vuo­kra­työy­ri­tyk­seen perus­te­taan vain tytä­ryh­tiö, kuten len­toa­se­mal­la Baro­na Hand­ling, ja emo­yh­tiö voi alkaa vuo­kraa­maan itse itsel­leen työ­voi­maa tytä­ryh­ti­öön­sä. Samaan aikaan voi aset­taa vuo­kra­työn hin­nan niin, että talou­del­li­set perus­teet YT-neu­vot­te­lui­den aloit­ta­mi­sek­si voi­daan näyt­tää toteen. Näin voi­daan siir­tää iäk­käät ja kal­liit työn­te­ki­jät val­tion lei­piin ja kor­va­ta vaki­nai­sia työ­suh­tei­ta jous­ta­vil­la, nol­las­ta muu­ta­maan kym­me­neen tun­tiin käsit­tä­vil­lä sopimuksilla.

    Koko vuo­kra­työ­tä kos­ke­va lain­sää­dän­tö pitäi­si kii­reel­lä päi­vit­tää. Nykyi­nen ei ole edes vuo­kra­työn­te­ki­jän etu. Oli­si­ko vih­reis­tä aloitteentekijäksi.

  28. Täy­ty­nee ottaa vie­lä kan­taa tar­jol­la ole­viin maa­il­moi­hin. Äänes­täi­sin a‑vaihtoehtoa, mut­ta otsi­koi­sin sen vain yhteis­kun­nak­si, jos­ta luok­kayh­teis­kun­nal­le tyy­pil­li­siä piir­tei­tä voi tunnistaa. 

    BRG:ltä kysyi­sin, kun ker­ran löy­tyy intoa sala­po­lii­sin intoa yksit­täis­ten ammat­ti­ryh­mien ehto­jen sel­vit­tä­mi­seen, voi­sit­ko etsiä vaik­ka­pa lää­kä­rei­den, len­non­joh­ta­jien tai len­tä­jien työ­eh­to­so­pi­muk­set? Jos nii­tä ei ole jul­ki­ses­ti saa­ta­vil­la, niin mie­ti­tään sit­ten mik­si ei. Kes­ki­ty­tään aina­kin ole­maan kateel­li­sia muille.

  29. Kuu­lui­ko AKT nii­hin liit­toi­hin jot­ka jar­rut­te­li­vat nousu­kau­del­la (ja jot­ka sit­ten petet­tiin työ­nan­ta­ja­puo­len toimesta)?

  30. mie­les­tä­ni ollaan tilan­tees­sa, jos­sa pitäi­si miet­tiä mikä on oikein ja mikä on väärin.

    mie­les­tä­ni on oikein että lak­ko-oikeus on ole­mas­sa suo­jaa­mas­sa työn­te­ki­jöi­tä mielivallata

    mie­les­tä­ni on vää­rin että lak­ko-oikeut­ta kay­te­tään härs­kis­ti hyväk­si kiris­tys­men­ta­li­tee­til­la. esi­merk­ke­jä on lähi­men­nei­syy­des­sä lii­an paljon.

    on vaa­ra­na, että joi­den­kin agres­sii­vis­ten pien­liit­to­jen poli­tiik­ka joh­taa tilan­tee­seen mis­sä yhteis­kun­ta jou­tuu puhal­ta­maan pelin poikki.

    Ensim­mäi­nen pil­lin vihel­lys pitäi­si kuu­lua lait­to­mien työ­tais­te­lu­toi­men­pi­tei­den teke­mi­ses­tä todel­la lait­to­mik­si siten että sank­tiot todel­la estä­vät lait­to­man toiminnon.

    hyvä­na esi­merk­ki­nä on eräs lai­va­saar­to, jos­sa han­gon kärä­jä­oi­keus tote­si että saar­to on lai­ton, mut­ta ei niin lai­ton, että se voi­ta­siin estää. Eli on lai­ton­ta haka­ta naa­pu­ria mut­ta jos hak­ka­mi­nen ei joh­da kuo­le­maan ei sitä estääk­kään voi­da! onko tämä oikeus­val­tion merk­ki? Lai­ton­ta talou­del­lis­ta pahoin­pi­te­lyä saa jat­kaa kun sitä ei voi­da estää!

    Lak­ko­käyt­ty­ty­mi­ses­sä olem­me jou­tu­mas­sa tilan­tee­seen jos­sa nor­maa­li vii­nin juon­ti on sal­lit­tua, mut­ta härs­ki ryyp­pää­mi­nen ei. Miten raja­taan hyväk­syt­tä­vät peli­sään­nöt näil­le aggres­si­vi­ses­ti toi­mi­vil­le val­las­ta juo­pu­neil­le avain­ryh­mil­le on työ­eh­to­jär­jes­tel­män tule­vai­suu­den peruskysymyksiä.

    Ettei vaan kävi­si taas niin että pie­ni vähem­mis­tö pilaa suu­ren enem­mis­tön hyvän tarkoituksen.

    Jos AKT:n väki­sin älyt­tö­mil­lä vaa­ti­muk­sil­la aja­ma lak­ko toteu­tuu tul­lee sii­tä pyr­hok­sen voit­to. Yhteis­kun­nan on reagoitava!

  31. Minä olen kum­mas­tel­lut opet­ta­jia. He sano­vat, että on lain­vas­tais­ta lomaut­taa hei­tä. Sil­ti he ovat olleet lakossa.

    Leh­ti­tie­to­jen mukaan, ois­sain kun­nis­sa kevät­juh­la jää pitä­mät­tä, kun kun­ta sääs­tää. Ylei­sön­osas­tos­sa joku sanoi, että sääs­te­tään mie­luum­min opet­ta­jien kou­lu­tus­päi­vis­tä ja todis­ti, että siel­lä oli tutus­tut­tu pilk­ki­mi­seen ja kas­vo­voi­tei­siin. Opet­ta­jan työ oli ennen kut­su­musam­mat­ti ja on eri­kois­ta, jos suvi­juh­las­ta­kin pitää mak­saa täy­si palkka.

    p.s. Kou­lu­lai­sia kul­je­te­taan nyky­ään tak­sil­la kou­luun lähel­tä ja kau­kaa. Muu­al­la maa­il­mas­sa on eko­lo­gi­sia verk­ko­kou­lu­ja. Suo­mes­sa­kin voi­si jon­kun kylän oppi­laat ryh­mis­sä tai per­heen lap­set koto­na olla suo­ras­sa, on-line yhtey­des­sä opet­ta­jan ja mui­den oppi­lai­den kans­sa. Kuva ja ääni kul­kee ver­kos­sa kaik­kiin suuntiin.

  32. Opet­ta­jien lomau­tuk­sen ymmär­täi­si, mikä­li se ei oli­si joka­ke­säis­tä ja siten puh­das­ta työ­so­pi­muk­sen kiertoa.

    Ja suvi­juh­las­ta mak­se­taan palk­ka, kos­ka se on nor­maa­lia työaikaa.

  33. Tom­mi Uschanov:

    Jos­tain syys­tä tätä pakot­ta­mis­ta vaa­ti­vat tahot kui­ten­kin esiin­ty­vät mie­luus­ti mark­ki­na­ta­lou­den suo­ras­taan rita­ril­li­si­na puo­lus­ta­ji­na, vaik­ka he todel­li­suu­des­sa vaa­ti­vat nime­no­maan mark­ki­na­me­ka­nis­min toi­min­nan tukah­dut­ta­mis­ta. Vaa­ti­koot vain, mut­ta oli­si rehel­li­sem­pää myön­tää se avoimesti.

    No tää olis ihan hyvä point­ti, jos yri­tyk­set sais muo­dos­taa saman­lai­sia kar­tel­le­ja kuin pal­kan­saa­jat… Jos val­tio­val­ta kui­ten­kin mää­rää yleis­si­to­vuu­des­ta ja sii­tä, että lak­koi­li­joi­den tilal­le ei saa pal­ka­ta uusia työn­te­ki­jöi­tä, niin kyl­lä mun mie­les­tä meil­lä kapi­ta­lis­min puol­lus­ta­jil­la on ihan hyvät perus­teet “vas­tus­taa” näi­tä lakkoja.

    Mun mie­les­tä kai­kil­la on kyl­lä oikeus olla ihan just niin ahnei­ta kuin niis­tä tun­tuu (niin pank­kii­reil­la kuin ahtaa­jil­la), mut­ta samat sään­nöt olis eka­na hyvä olla.

    Minä olen­kin usein miet­ti­nyt, mis­tä Vih­reän puo­lu­een viha­mie­li­nen suh­tau­tu­mi­nen jär­jes­täy­ty­nei­tä työn­te­ki­jä­ryh­miä koh­taan kum­pu­aa. En ole edel­leen­kään täy­sin var­ma, mut­ta ilmei­ses­ti kyse on äänes­tä­jien haalimisesta.

    No joh­tus­ko se sii­tä, että ammat­ti­lii­tot kusee kulut­ta­jia ja nii­den ulko­puo­li­sia työn­te­ki­jöi­tä nil­koil­le val­tio­val­lan erikoissuojeluksessa?

    Se raha min­kä ne onnis­tuu haa­li­maan itsel­leen kar­tel­lil­laan on pois kulut­ta­jil­ta, ei kapi­ta­lis­teil­ta. (ks. toi mun edel­li­nen linkki.)

    Näin voi­daan siir­tää iäk­käät ja kal­liit työn­te­ki­jät val­tion lei­piin ja kor­va­ta vaki­nai­sia työ­suh­tei­ta jous­ta­vil­la, nol­las­ta muu­ta­maan kym­me­neen tun­tiin käsit­tä­vil­lä sopimuksilla.

    häh?!!? Tämä­hän on hyvä asia, että työn­te­ki­jät menee sin­ne mis­sä nii­den tai­doil­le on eni­ten käyt­töö. Jos joku nuo­rem­pi tekee työn paremmin/halvemmalla, niin tot­ta­kai se on parem­pi, että se nuo­ri sit kans saa sen työpaikan!

    sari:

    mie­les­tä­ni on oikein että lak­ko-oikeus on ole­mas­sa suo­jaa­mas­sa työn­te­ki­jöi­tä mielivallata

    Ei tähän mitään lak­ko-oikeut­ta tar­vi­ta. Jokai­nen on vapaa otta­maan lopputilin.

  34. Tom­mi, sai­var­te­lul­la ei maa­il­mo­ja raken­ne­ta. Onneksi.

    Jokai­nen, joka kyke­nee toi­mi­maan käsit­teel­li­sel­lä tasol­la, pys­tyy käsit­tä­mään mit@ä tar­koi­te­taan thatc­he­ri­läi­sel­lä toi­min­ta­ta­val­la, kuten hän ymmär­tää myös kek­kos­lai­suu­den tai reiganismin.

  35. Tom­mi
    “Mut­ta jos kapi­ta­lis­mia halu­taan hyväs­sä (talous­kas­vu ja hyvin­voin­ti), niin sama kapi­ta­lis­mi jou­du­taan saman paket­ti­tar­jouk­sen osa­na vali­tet­ta­vas­ti hyväk­sy­mään myös pahas­sa (ahneh­din­ta, kyy­när­pää­tak­tii­kat, yleen­sä­kin nega­tii­vi­set ulkoisvaikutukset).”

    Sot­ket tahal­la­si asioi­ta. Jos yri­tyk­set käyt­täy­ty­vät tuot­tei­den­sa hin­na­na­se­tan­nas­saan samal­la taval­la kuin työ­mark­ki­noil­la käyt­täy­dy­tään, sii­tä räp­säh­tää mil­joo­nien, jopa sato­jen mil­joo­nien sakot. 

    Nämä reu­naeh­dot, joil­la pela­taan eivät ole mitään uni­ver­saa­le­ja mark­ki­na­ta­lou­den sään­tö­jä, vaan ihan val­tion vii­me­kä­des­sä pak­ko­val­lal­la toi­meen­pa­ne­via lake­ja. Eri mark­ki­noil­la voi val­li­ta tai voi olla val­lit­se­mat­ta kar­tel­le­ja ja mono­po­le­ja ja nii­tä voi­daan hil­li­ta tai olla hil­lit­se­mät­tä lain­sää­dän­nöl­lä. Oli­pa mark­ki­noil­la kar­tel­le­ja tai ei niin se on edel­leen kapitalismia. 

    Ei todel­la­kaan voi­da väit­tää että kapi­ta­lis­miin tai mark­ki­na­ta­lou­teen kuu­lui­si kiin­teä­nä osa­na työmarkkinakartellit.

    Kuten tuos­sa ylem­pä­nä jo todet­tiin, kapi­ta­lis­mis­sa tava­ran hin­ta mää­räy­tyy mark­ki­noil­la, ja jos työ­voi­ma­ta­va­ran hin­nan­muo­dos­tus yri­te­tään pakot­taa ruo­tuun val­tion pak­ko­val­taa käyttäen”

    Kyl­lä minä väit­täi­sin että nyky­ään hin­nan­muo­dos­tus on kyl­lä lähem­pä­nä pak­ko­val­taa kuin vapai­ta mark­ki­noi­ta. Mikä­li työ­nan­ta­ja pot­kii lak­koi­le­via työn­te­ki­jöi­tä pihal­le, val­tion väki­val­ta­ko­neis­ta oikeus­lai­tok­si­neen astuu välit­tö­mäs­ti kehiin mää­rä­ten työ­nan­ta­jal­le kovat rap­sut lait­to­mas­ta irtisanomisesta.

    se kuu­los­taa kyl­lä enem­män neu­vos­to­mal­li­sel­ta kom­mu­nis­mil­ta kuin mil­tään vapaal­ta markkinataloudelta.”

    Teil­lä vasem­mis­to­lai­sil­la on var­sin omi­tui­nen käsi­tys sii­tä, mitä on “vapaa mark­ki­na­ta­lous”. Työ­mark­ki­nat eivät ole vapaa­ta mark­ki­na­ta­lout­ta, vaan kar­tel­li­soi­tu­nut­ta mark­ki­na­ta­lout­ta. Sik­si­pä on vähän höl­möä perus­tel­la kar­tel­le­ja sil­lä että jol­la­kin talou­den alal­la val­lit­see vapaa markkinatalous. 

    Oli­si pal­jon rehel­li­sem­pää vain sanoa että kar­tel­lit ovat ihan jees, eikä pyr­kiä sumut­ta­maan työ­mark­ki­noi­den vapau­del­la. Työ­mark­ki­noil­la ei val­lit­se vapaus ja sil­lä sipuli.

  36. Lak­ko-oikeut­ta ei tosi­aan tar­vit­tai­si, jos eläi­sim­me jon­kin­lai­ses­sa sopi­musoi­keu­den ide­aa­lis­sa, jos­sa sopi­ja­puo­let ovat yhtä vah­vo­ja tie­doil­taan, talou­del­li­sel­ta ase­mal­taan ja huo­mioi­den muut olo­suh­teet (esim. työttömyysaste). 

    Vali­tet­ta­vas­ti yksit­täi­sen työn­te­ki­jän valin­nan­va­paus ja toi­sin­toi­mi­mis­mah­dol­li­suus on hyvin pie­ni. Suo­mes­sa­han pit­kään aja­tel­tiin sit­keäs­ti, että sopi­ja­puo­let ovat yhtä vah­vo­ja ja ettei hei­kom­paa osa­puol­ta ole syy­tä suo­ja­ta. Kulut­ta­jan­suo­ja­la­ki se vas­ta hei­kom­man suo­jan ele­ment­te­jä sisäl­tää­kin ja puut­tuu yrit­tä­jän mah­dol­li­suu­teen sol­mia sopi­muk­sia, onko tämä­kin Art­tu­ri val­tio­val­lan mielivaltaa? 

    Kun viit­ta­sin työ­so­pi­mus­lain ongel­miin, tar­koi­tin asial­li­ses­ti samaa kuin te samois­ta sään­nöis­tä. Lain­sää­tä­jä ei ole tar­koit­ta­nut, että ihmi­siä voi­daan irti­sa­noa sil­loin­kin kun irti­sa­no­mis­pe­rus­tet­ta ei oikeas­ti ole. 

    Kos­ka vuo­kra­työ­tä ei kos­ke mit­kään asi­aan liit­ty­vät lait, eri­lai­sin vuo­kra­työ­ra­ken­nel­min voi­daan toteut­taa hen­ki­lös­tön­vaih­dok­sia tai toteut­taa hen­ki­lös­tön käyt­tö siten, ettei kos­kaan ketään vaki­nais­te­ta. Minä toi­voi­sin, että lain tar­koit­ta­mat sään­nöt, eli samat työ­elä­män peli­sään­nöt, kos­ki­si­vat myös vuo­kra­työn käyttöä.

    Pahoit­te­len blo­gin­pi­tä­jäl­le sivu­haa­ral­le läh­te­vää kom­men­toin­tia. Pidän tois­tai­sek­si mie­li­pi­tee­ni sii­tä, että eläm­me enem­män vaih­toeh­don a) mukai­ses­sa yhteiskunnassa.

  37. Sha­keem:

    Tom­mi Uscha­no­vil­ta hyvä kirjoitus. 

    Niin, Tom­mis­sa on sel­lai­nen paha vika, että hän osaa kir­joit­taa erit­täin kau­niis­ti, sivis­ty­nees­ti ja perus­tel­lus­ti — sil­loin­kin kuin hän on totaa­li­sen väärässä 🙂

    Ja ei, tämä ei ollut argu­ment­ti suun­taan tai toi­seen, vain toteamus.

    Minä olen­kin usein miet­ti­nyt, mis­tä Vih­reän puo­lu­een viha­mie­li­nen suh­tau­tu­mi­nen jär­jes­täy­ty­nei­tä työn­te­ki­jä­ryh­miä koh­taan kum­pu­aa. En ole edel­leen­kään täy­sin var­ma, mut­ta ilmei­ses­ti kyse on äänes­tä­jien haalimisesta. 

    Minä en todel­la­kaan tie­dä, mitä nämä “vih­reät” aja­vat ja mis­tä syis­tä, mut­ta voin ker­toa oma­koh­tai­ses­ti suh­tau­tu­va­ni viha­mie­li­ses­ti jär­jes­täy­ty­nei­siin työn­te­ki­jä­liit­toi­hin. Vas­taa­va suh­tau­tu­mi­nen minul­la toki on työ­nan­ta­jien (lue:suurteollisuuden työ­nan­ta­jien) vas­taa­viin — jos­kin osin eri perustein.

    Ensim­mäi­nen, ja ylin­voi­mai­ses­ti tär­kein, syy on se, että minä uskon Perus­tus­la­kiin. Minus­ta lain­sää­dän­tö­val­ta pitäi­si kuu­lua kan­sal­le, jota edus­taa val­tio­päi­vil­le kut­sut­tu Eduskunta.

    Suo­mes­sa kui­ten­kin tilan­ne on se, että nämä etu­jär­jes­töt käve­le­vät men­nen tul­len E‑kunnan yli, ja päät­tä­vät lain­sää­dän­nös­tä kes­ke­nään käy­tän­nös­sä kai­kes­sa, mikä liit­tyy työ­lain­sää­dän­töön. Kol­mi­kan­ta ja Tupo — joi­ta tie­ten­kin Tom­mi ja kump­pa­nit kovas­ti kan­nat­ta­vat — on täs­tä kar­mai­se­vin esi­merk­ki: val­tio­neu­vos­to käy­tän­nös­sä jopa viral­li­ses­ti tote­aa näil­lä jär­jes­töil­lä ole­van yhtä suu­ren val­lan kuin sillä!

    Täl­lä mene­tel­mäl­lä on saa­tu aikaan sel­lai­nen työ­lain­sää­dän­tö, joka toki sopii hyvin suur­teol­li­suu­del­le ja siel­lä työs­sä ole­vil­le, mut­ta joka kusee jaloil­le (ja sil­mään) kaik­kia mui­ta suo­ma­lai­sia. Ja pahasti.

    Tämä ei ole pel­käs­tään pre­ka­ri­aa­tin ongel­ma. Työ­eh­to­so­pi­muk­set, työt­tö­myys­kor­vauk­set yms. toi­mi­vat ihan hel­ve­tin hyvin tilan­tees­sa, jos­sa ollaan koko ikä yhden työ­nan­ta­jan pal­ve­luk­ses­sa teh­taas­sa, mut­ta kaik­kien mui­den kan­nal­ta (joi­ta yhä suu­rem­pi osa kan­sas­ta on) tilan­ne on lähin­nä surkuhupaisa.

    Toi­nen syvää inhoa aiheut­ta­va teki­jä on se, miten “lak­koa­set­ta” ja muu­ta “työn­te­ki­jöi­den etu­jen puol­lus­ta­mis­ta” käy­te­tään jok­seen­kin häi­käi­le­mät­tä poliit­ti­seen peliin. Tie­tyt AY-liik­kees­sä vai­kut­ta­vat teke­vät lak­ko­ja ja mui­ta mie­le­nil­mai­su­ja sopi­vas­ti, kun vaa­lit lähes­ty­vät ja pitää saa­da naa­ma esiin.

    Kol­mas syy vas­ten­mie­li­syy­teen on jär­kyt­tä­vä älyl­li­nen epä­re­hel­li­syys, tym­peä reto­riik­ka ja sumu­tus. Aje­taan muka niin työn­te­ki­jän ase­maa, niin työn­te­ki­jän ase­maa, mut­ta todel­li­suu­des­sa ainoat hyö­ty­jät ovat ko. jär­jes­tö­jen politruukit.

    Nel­jäs syy on se, jon­ka moni tääl­lä­kin on tuo­nut esiin, että lak­koi­lus­ta (sil­loin­kin kun se on lai­ton­ta!) pää­see kuin koi­ra verä­jäs­tä mak­sa­mal­la lähin­nä muo­dol­li­sia sak­ko­ja (syy: ks. koh­ta yksi), eikä todel­li­sia hait­to­ja (esim. kol­man­nel­le osa­puo­lel­le koh­dis­tu­nei­ta) tar­vit­se korvata.

    Kari

  38. Erit­täin hyvää ja joh­don­mu­kais­ta kom­men­toin­tia Karilta. 

    Olen kui­ten­kin osin eri miel­tä työ­eh­to­so­pi­muk­sen ja pät­kä­työ­läi­sen int­res­sin väli­ses­tä jän­nit­tees­tä. Jos työ­eh­to­so­pi­mus sisäl­tää esi­mer­kik­si mää­räyk­siä, jol­la ei sal­li­ta vapaas­ti vaki­nais­luon­teis­ta työ­tä tee­tet­tä­vän esi­mer­kik­si osa-aikai­se­na vuo­kra­työ­nä, niin työ­eh­to­so­pi­muk­set eivät — minun mie­les­tä­ni — “kuse pre­ka­ri­aa­tin kin­tuil­le”, vaan joh­ta­vat useam­piin vaki­nai­siin työ­suh­tei­siin (kuin ilman mää­räys­tä) ja siten ede­saut­ta­vat myös pät­kä­työ­läi­sen asemaa. 

    Minus­ta on parem­pi, että työ tee­te­tään enim­mäk­seen täys­päi­väi­sen työn kokoi­si­na pala­si­na. Tämä oli­si myös rehel­lis­tä, kos­ka se pal­jas­tai­si todel­li­sen työt­tö­myy­sas­teen Suo­mes­sa. Suo­mes­sa on val­ta­va mää­rä vajaa­työl­lis­tet­ty­jä, jot­ka haluai­si­vat täys­päi­väis­tä työ­tä. Hei­tä ei kui­ten­kaan näy työttömyystilastoissa. 

    Kelan tut­ki­jat sen sijaan har­mit­te­li­vat, kun monet yli­opis­tois­sa kir­joil­la ole­vat näky­vät työt­tä­myys­ti­las­tois­sa. Kyse on siis ihmi­sis­tä, jot­ka halua­vat työ­tä, mut­ta hei­dät pitäi­si saa­da sii­vot­tua rumen­ta­mas­ta työt­tö­myys­ti­las­toa. Työt­tö­myys­ti­las­tos­ta pitäi­si siis teh­dä entis­tä epärehellisempi 🙂

    Ehdot­to­mas­ti pitää olla niin, että mää­rä­ai­kais­luon­tei­nen työ, erit­täin lyhyt vuo­kra­työ­luon­tei­nen työ ja vas­taa­vat työn­tar­peet tulee voi­da teet­tää vuo­kra­työ­nä tai mää­rä­ai­kai­se­na työ­nä. Suu­rin osa työ­nan­ta­jis­ta­kin teet­tää työ­tä lain hen­gen mukaisesti. 

    Kor­vauson­gel­mas­ta olen ja en ole samaa miel­tä. Suo­men vahin­gon­kor­vausoi­keu­des­sa on vah­va kor­vauk­set­to­muu­den peri­aa­te. Tämä pätee ihan kaik­kial­la, ei vain työ­tuo­miois­tui­mes­sa. Varal­li­suus­va­hin­ko­ja, vahin­koa har­mis­ta ja vaik­ka­pa nöy­ryy­tyk­ses­tä ei pää­sään­töi­ses­ti pide­tä kor­vat­ta­vi­na vahin­koi­na. Mikä­li kor­vauk­set­to­muu­den peri­aa­te lak­kaa ole­mas­ta työ­tuo­miois­tui­mes­sa, sen pitää oikeus­ta­ju­ni mukaan laka­ta ole­mas­ta myös muil­la yhteis­kun­nan osa-alueilla.

    Työ­eh­to­so­pi­mus­rik­ko­muk­sis­sa on se ongel­ma, ettei niis­tä seu­raa sank­tioi­ta. Sama ongel­ma kuin lak­koi­lus­ta tuo­mit­ta­vis­ta kor­vauk­sis­sa (ne eivät monien mie­les­tä ole kyl­lin puni­ta­tii­vi­sia). Oikeus­pro­ses­sin jäl­keen on mah­dol­lis­ta saa­da lausel­ma: “kyl­lä tei­dän pitää ryh­tyä nou­dat­ta­maan työ­eh­to­so­pi­mus­ta”. Näin esi­mer­kik­si vää­rin perus­tein ja työ­eh­to­so­pi­muk­sen vas­tai­ses­ti irti­sa­not­tu hen­ki­lö saa mie­li­hy­vää, että oli oikeas­sa, ja sen lisäk­si mah­dol­li­ses­ti muu­ta­man kuu­kau­den palkan.

  39. Sari: “hyvä­na esi­merk­ki­nä on eräs lai­va­saar­to, jos­sa han­gon kärä­jä­oi­keus tote­si että saar­to on lai­ton, mut­ta ei niin lai­ton, että se voi­ta­siin estää. Eli on lai­ton­ta haka­ta naa­pu­ria mut­ta jos hak­ka­mi­nen ei joh­da kuo­le­maan ei sitä estääk­kään voi­da! onko tämä oikeus­val­tion merk­ki? Lai­ton­ta talou­del­lis­ta pahoin­pi­te­lyä saa jat­kaa kun sitä ei voi­da estää!”

    Pahoin­pi­te­lyä? Haka­ta naa­pu­ria? Ketä sii­nä haka­taan tai pahoin­pi­del­lään, jos työn­te­ki­jä ei mene töi­hin? Työ­pak­koa ei ole edel­leen­kään säädetty.
    Ahtausa­lal­la ei tie­tääk­se­ni ole voi­mas­sa ole­vaa työ­eh­to­so­pi­mus­ta, joten ei ole työ­rau­ha­vel­voi­tet­ta­kaan — lait­to­mas­ta lakos­ta ei siis ole kysymys.
    Lait­to­man lakon perus­tyyp­pi Suo­mes­sa on nykyi­sin sel­lai­nen, että kun työ­nan­ta­ja ilmoit­taa irti­sa­no­mi­sis­ta, niin vas­ta­lausee­na työn­te­ki­jät mars­si­vat ulos.
    Kyl­lä minus­ta­kin täs­tä voi­si sak­koa antaa, mut­ta työnantajalle.

  40. Syl­ves­te­ri: “Jos yri­tyk­set käyt­täy­ty­vät tuot­tei­den­sa hin­na­na­se­tan­nas­saan samal­la taval­la kuin työ­mark­ki­noil­la käyt­täy­dy­tään, sii­tä räp­säh­tää mil­joo­nien, jopa sato­jen mil­joo­nien sakot.”

    Yhdis­ty­mis­va­paus on perus­tus­lain tur­vaa­ma kan­sa­lai­soi­keus. Kar­tel­lin muo­dos­ta­mi­nen ei ole mikään oikeus.
    Toki tämä libe­ra­lis­ti­nen ajat­te­lu hai­kai­lee sen perään, että mitään ay-lii­ket­tä ei oli­si, vaan jokai­nen työn­te­ki­jä yksin neu­vot­te­li­si eduis­taan ja jos tar­jous ei miel­ly­tä niin läh­te­köön lät­ki­mään, mut­ta alkeel­li­nen­kin tas­a­puo­li­suus vaa­tii, että työn­te­ki­jät edes yhdis­ty­mäl­lä voi­vat puo­lus­taa etujaan.

  41. Kari: “Ensim­mäi­nen, ja ylin­voi­mai­ses­ti tär­kein, syy on se, että minä uskon Perus­tus­la­kiin. Minus­ta lain­sää­dän­tö­val­ta pitäi­si kuu­lua kan­sal­le, jota edus­taa val­tio­päi­vil­le kut­sut­tu Eduskunta.”

    Kyl­lä Suo­mes­sa edus­kun­ta lait sää­tää — eipä ole vie­lä tul­lut vas­taan muun­lai­sia lake­ja — pait­si tie­tys­ti luonnonlait.

  42. Jos ay-lii­ke oli­si joh­don­mu­kai­ses­ti kaik­kien pal­kan­saa­jien puo­lus­ta­ja, se vaa­ti­si työ­eh­to­so­pi­muk­sia jois­sa pät­kä­töis­tä sai­si mer­kit­tä­väs­ti suu­rem­paa palk­kaa kuin vaki­tui­ses­ta työ­suh­tees­ta. Työ­suh­teen epä­var­muus siis kor­vat­tai­siin rahal­la. Täs­tä seu­rai­si, että työ­nan­ta­jal­le oli­si edul­li­sem­paa pal­ka­ta vaki­tui­seen työsuhteeseen.

    Nyt ay-lii­ke tekee juu­ri päin­vas­toin vaa­lies­saan vain vaki­tuis­ten työ­suh­tei­den etu­ja ja toi­mii itse­ään ja jäse­nis­töään vastaan.

  43. C) nega­tii­vi­sen sum­man peli

    Ydin­ryh­mä tap­paa lak­koi­lul­laan lyp­sä­vän leh­män ja kaik­ki häviävät.

    Tämä vaih­toeh­to puut­tui lis­tas­ta­ni, kos­ka pos­tauk­sen aihe oli se, onko oikein voi­da kiris­tää avain­ryh­mäl­le etu­ja eikä se, kuin­ka kal­liik­si itse tais­te­lu tulee.

  44. Libe­raa­lis­sa kan­sai­nyh­tei­sös­sä sekä pal­kan­saa­jien että yri­tys­ten yhteen­liit­ty­mät tiet­tyä tar­koi­tus­ta var­ten pitäi­si olla sal­lit­tu­ja, mikä­li ne eivät louk­kaa mui­den oikeuksia.

    Liit­to­jen toi­min­ta vapaa­eh­toi­suu­den poh­jal­ta oli­si OK. Eli sii­hen kuu­lu­vat anta­vat lii­tol­le neu­vot­te­luoi­keu­den pal­kois­taan ja työ­olois­ta. Saman­ai­kai­ses­ti he lupau­tu­vat ole­maan tar­joa­mat­ta työ­voi­maan­sa sel­lai­sel­le työ­nan­ta­jal­le, joka ei suos­tu sopi­maan lii­ton kanssa.

    Liit­toon kuu­lu­mat­to­mien työn­te­ki­jöi­den uhkai­lu oli­si luon­nol­li­ses­ti kiellettyä.

    Mitään yleis­si­to­vuut­ta ei tie­ten­kään pitäi­si olla ole­mas­sa, vaan palk­kaus perus­tuu aina sopi­muk­seen. Jos yri­tys ei suos­tu lii­ton vaa­ti­muk­siin se joko lopet­taa tuo­tan­non koti­maas­sa, palk­kaa lii­ton ulko­puo­lis­ta työ­voi­maa (jos on riit­tä­väs­ti saa­ta­vil­la) tai siir­tää tuo­tan­non jon­ne­kin muualle.

    Lak­ko sopi­muk­sen voi­mas­sao­loai­ka­na tar­koit­taa että työn­te­ki­jät ovat irti­sa­nou­tu­neet ja sii­tä voi seu­ra­ta vahin­gon­kor­vaus­vel­vol­li­suus, jos yri­tyk­sen ja lii­ton sopi­muk­ses­sa oli sel­lai­ses­ta sovit­tu. Ulko­puo­li­sil­le aiheu­tu­neis­ta välil­li­sis­tä vahin­gois­ta ei tie­ten­kään voi seu­ra­ta mitään kor­vaus­vel­vol­li­suut­ta, kos­ka liit­to ja ulko­puo­li­set eivät ole teh­neet sopi­mus­ta. Yri­tyk­sel­lä saat­toi tie­ten­kin olla ole­mas­sa sitou­mus toi­mit­taa tuot­tei­ta muil­le yri­tyk­sil­le, mut­ta tämä on sen ja nii­den väli­nen asia.

    Sopi­muk­set­to­mas­sa tilas­sa kaik­ki lail­li­set pai­nos­tus­mah­dol­li­suu­det ovat mahdollisia. 

    Hal­li­tuk­sen ei pitäi­si puut­tua työ­mark­ki­noi­hin muu­ten kuin joi­den­kin yleis­ten nor­mien kaut­ta. Mitään suo­ja­työ­vel­vol­li­suut­ta ei sai­si olla jos sel­lai­ses­ta ei edel­li­ses­sä sopi­muk­ses­sa oltu sovit­tu (liit­to vaa­ti­si täs­tä korvauksen).

  45. C)-vaihtoehto ei oli­si kenel­le­kään hyvä. 

    Ammat­tiyh­dis­tyk­sen on kan­net­ta­va myös vas­tuu­ta. Nyky­ti­lan­tees­sa paras tapa kan­taa vas­tuu­ta on palk­ka­malt­ti tai palkanalennukset.

    Ammat­tiyh­dis­tyk­sen onkin jat­kos­sa suun­nat­ta­va suu­rin osa resurs­seis­taan huo­leh­ti­maan sii­tä, että vaki­nais­luon­tei­nen työ teh­dään täys­päi­väi­si­nä työ­suh­tei­na. (Kau­pan alal­la koh­ta ilmei­ses­ti kaik­ki ovat vuo­kra­työn­te­ki­jöi­tä tai osa-aikai­sia — tähän pitäi­si saa­da muutos).

    Suo­mes­sa pär­jää koh­tuul­li­ses­ti, kun­han työ­tä ei pil­kot­tai­si osa-aikai­sik­si pät­kik­si sil­loin­kin, kun sen voi­si teet­tää kokoai­kai­si­na työ­suh­tei­na. Suu­rin osa osa-aikai­sis­ta haluai­si työs­ken­nel­lä enem­män. Työ­ajan lyhen­tä­mi­nen on täy­sin irral­li­nen asia täs­tä ja sitä kan­na­tan läm­pi­mäs­ti pal­kan­ko­ro­tus­ten vaihtoehtona. 

    Kun ammat­tiyh­dis­tys kes­kit­tyy edel­lä mai­nit­tuun, eli että Suo­mes­sa voi­si vie­lä tule­vai­suu­des­sa­kin työl­lis­tyä kokoai­kai­ses­ti, sil­loin ammat­tiyh­dis­tys toi­mii minus­ta vas­tuul­li­ses­ti sekä maa­il­mois­sa a) ja b). 

    Las­sen mai­nit­se­ma vaa­ti­mus kom­pen­saa­tios­ta epä­tyy­pil­li­sil­le työ­suh­teil­le on luul­ta­vas­ti vain ajan­ky­sy­mys. Se oli­si hyvä meka­nis­mi kan­nus­ta­maan kokoai­kai­siin työsuhteisiin.

    Vas­tauk­se­na siis aihee­seen: minus­ta on oikein vaa­tia että työ tee­te­tään pää­sään­töi­ses­ti täys­päi­väi­se­nä sil­loin­kin, jos työ­eh­to­so­pi­muk­siss­sa on ero­ja tämän suh­teen. Kysy­myk­ses­sä on kui­ten­kin etu, jon­ka ei pitäi­si olla mikään eri­koi­se­tu vaan kos­kea työ­elä­mää laa­jem­min lain­sää­dän­nöl­lä turvattuna. 

    Onko sen sijaan oikein vaa­tia vaik­ka­pa suu­rem­paa pal­kan­ko­ro­tus­ta, kuin ne tahot joi­den suo­rit­tees­ta itse saat lei­pä­si ja omal­la pal­kan­ko­ro­tuk­sel­la hei­ken­nät ruok­ki­ja­si ase­maa? Se on vää­rin nii­tä koh­taan, joi­den kil­pai­lu­ky­kyä sinä hei­ken­nät ja itseä­si koh­taan se ei ole viisasta.

  46. Shakeem:Lakko-oikeutta ei tosi­aan tar­vit­tai­si, jos eläi­sim­me jon­kin­lai­ses­sa sopi­musoi­keu­den ide­aa­lis­sa, jos­sa sopi­ja­puo­let ovat yhtä vah­vo­ja tie­doil­taan, talou­del­li­sel­ta ase­mal­taan ja huo­mioi­den muut olo­suh­teet (esim. työttömyysaste).

    Lak­ko-oikeut­ta ei tar­vi­ta, vaik­ka mikään nois­ta ehdois­ta ei täy­ty. Riit­tä­vä ehto on se, että meil­lä on suht vapaat työ­mark­ki­nat. Jokai­sel­la työn­te­ki­jäl­lä on oikeus ottaa paras hänel­le tar­jot­tu työ­so­pi­mus. Kos­ka yri­tyk­set kil­pai­le­vat toi­si­aan vas­taan työn­te­ki­jöis­tä, niin työn­te­ki­jät eivät tar­vit­se muu­ta oikeut­ta kuin oikeu­den vali­ta halun­sa mukaan.

    Kulut­ta­jan­suo­ja­la­ki se vas­ta hei­kom­man suo­jan ele­ment­te­jä sisäl­tää­kin ja puut­tuu yrit­tä­jän mah­dol­li­suu­teen sol­mia sopi­muk­sia, onko tämä­kin Art­tu­ri val­tio­val­lan mielivaltaa?

    No ei se nyt tie­ten­kään mie­li­val­taa ole, mut­ta joo kulut­ta­jien suo­je­le­mi­sen nimis­sä teh­dään pal­jon hal­laa kulut­ta­jil­le ja vai­keu­te­taan samal­la vie­lä kilpailua.

    Noin läh­tö­koh­tai­ses­ti, jos kulut­ta­jal­ta vie­dään oikeus sopia myy­jän kans­sa mitä iki­nä hän halu­aa, niin sekä kulut­ta­ja, että myy­jä kärsivät.

    vaan joh­ta­vat useam­piin vaki­nai­siin työ­suh­tei­siin (kuin ilman mää­räys­tä) ja siten ede­saut­ta­vat myös pät­kä­työ­läi­sen asemaa.

    No ne joh­ta­vat sii­hen, että työ­nan­ta­ja teet­tää vähem­män töi­tä. Vaki­tui­set työ­pai­kat toki lisään­ty­vät, mut­ta kos­ka koko työn­teet­tä­mi­nen vähe­nee, niin se kusee juu­ri nii­tä hei­koim­pia nil­koil­le, jot­ka nyt tämän seu­rauk­se­na jää­vät ilman työ­tä. (Ne vaki­nai­set hyötyvät.)

    Minus­ta on parem­pi, että työ tee­te­tään enim­mäk­seen täys­päi­väi­sen työn kokoi­si­na palasina.

    No hie­noa, että sinus­ta se on parem­pi! Entäs olis­ko sinus­ta ok, että kaik­ki saa­vat ihan itse vali­ta itsel­leen sopi­vat työ­ajat, eli että sys­tee­miä ei raken­ne­ta sil­leen, että se suo­sii täl­lais­ta vaki­nais­ta ja täys­päi­väis­tä työtä?

    Tämä oli­si myös rehel­lis­tä, kos­ka se pal­jas­tai­si todel­li­sen työt­tö­myy­sas­teen Suomessa.

    Toi­von aina­kin, että sinus­ta nämä tilas­tot eivät ole niin tär­kei­tä, että nii­den takia haluat rajoit­taa ihmis­ten mah­dol­li­suuk­sia vali­ta itsel­leen par­haat työajat?

    Rai­mo K:

    Yhdis­ty­mis­va­paus on perus­tus­lain tur­vaa­ma kan­sa­lai­soi­keus. Kar­tel­lin muo­dos­ta­mi­nen ei ole mikään oikeus.

    Joo ei kai täs­sä kukaan oo yhdis­ty­mis­tä kiel­tä­mäs­sä. Pitäs vaan pääs­tä niis­tä ammat­ti­liit­to­ja suo­si­vis­ta laeis­ta eroon. (yleis­si­to­vuus, lak­ko-oikeus.) Sit­ten saa­vat yhdis­tyä ihan rau­has­sa niin pal­jon kuin sie­lu sietää.

  47. Sha­keem:

    Olen kui­ten­kin osin eri miel­tä työ­eh­to­so­pi­muk­sen ja pät­kä­työ­läi­sen int­res­sin väli­ses­tä jän­nit­tees­tä. Jos työ­eh­to­so­pi­mus sisäl­tää esi­mer­kik­si mää­räyk­siä, jol­la ei sal­li­ta vapaas­ti vaki­nais­luon­teis­ta työ­tä tee­tet­tä­vän esi­mer­kik­si osa-aikai­se­na vuo­kra­työ­nä, niin työ­eh­to­so­pi­muk­set eivät – minun mie­les­tä­ni – “kuse pre­ka­ri­aa­tin kin­tuil­le”, vaan joh­ta­vat useam­piin vaki­nai­siin työ­suh­tei­siin (kuin ilman mää­räys­tä) ja siten ede­saut­ta­vat myös pät­kä­työ­läi­sen asemaa. 

    Minus­ta, noin mää­ri­tel­mäl­li­ses­ti, työ­eh­to­so­pi­mus, kuten ei mikään muu­kaan sopu­mus joh­da mihin­kään ongel­miin. Se, mitä siel­lä lukee, joh­taa. Ja var­sin­kin se, että meil­le on teh­ty lain­sää­dän­tö, joka ei sal­li poik­kea­mia (vaik­ka se oli­si molem­mil­le osa­puo­lil­le hyö­dyl­lis­tä). Tätä kut­su­taan “yleis­si­to­vuu­dek­si”, mut­ta se minun kor­vis­sa­ni se on “lain­sää­dän­nön siir­toa Edus­kun­nal­ta työmarkkinajärjestöille”

    Mik­si­kö?

    No sik­si, että se vel­voit­taa myös nii­tä, jot­ka eivät ole sopi­muk­ses­ta olleet neuvottelemassa!

    Minä väi­tän, että tämä yksit­täis­ten sopi­mus­ta­ho­jen etu­jen aja­mi­nen lisää työt­tö­myyt­tä ja vähen­tää suo­ma­lais­ten hyvinvointia.

    Mut­ta minun kan­taa­ni ei vai­ku­ta vaik­ka yllä­ole­va kaa­det­tai­siin­kin, kos­ka minun mie­li­pi­tee­ni on peri­aat­teel­li­nen: lake­ja sää­tää Edus­kun­ta eikä kukaan muu. Piste.

    Suo­men vahin­gon­kor­vausoi­keu­des­sa on vah­va kor­vauk­set­to­muu­den peri­aa­te. Tämä pätee ihan kaik­kial­la, ei vain työ­tuo­miois­tui­mes­sa. Varal­li­suus­va­hin­ko­ja, vahin­koa har­mis­ta ja vaik­ka­pa nöy­ryy­tyk­ses­tä ei pää­sään­töi­ses­ti pide­tä kor­vat­ta­vi­na vahinkoina. 

    Ei täl­lais­ta peri­aa­tet­ta ole. Jos minä räjäy­tän tuos­ta vaik­ka put­ken rik­ki ja valu­tan vete­ni ala­ker­ran naa­pu­riin, niin aivan sata­var­mas­ti minä jou­dun ne kor­vauk­set mak­sa­maan ihan täys­mää­räi­se­nä. Jos talo­yh­tiö ei pidä omis­ta­maan­sa aluet­ta käve­ly­kun­nos­sa ja tai­tan siel­lä jal­ka­ni, niin ko. yhtiö on kor­vaus­vel­vol­li­nen. Ja niin edespäin…

    Oikeus­pro­ses­sin jäl­keen on mah­dol­lis­ta saa­da lausel­ma: “kyl­lä tei­dän pitää ryh­tyä nou­dat­ta­maan työ­eh­to­so­pi­mus­ta”. Näin esi­mer­kik­si vää­rin perus­tein ja työ­eh­to­so­pi­muk­sen vas­tai­ses­ti irti­sa­not­tu hen­ki­lö saa mie­li­hy­vää, että oli oikeas­sa, ja sen lisäk­si mah­dol­li­ses­ti muu­ta­man kuu­kau­den palkan. 

    Han­ki parem­mat juris­tit! Kyl­lä tuo ihan täys­mää­räi­ses­ti tulee korvata.

    Ja kun tääl­lä nyt osa poru­kas­ta on innos­tu­nut ihan tosis­saan, niin totean muu­ta­mia seik­ko­ja sii­tä mitä sanoin ja mitä en sanonut:
    — kri­ti­soin nykyis­tä jär­jes­tel­mää Suo­mes­sa, en muuta
    — en ole sitä miel­tä, että AY-liik­kees­tä pitä­si teh­dä lai­ton tms.
    — en ole sitä miel­tä, että AY-liik­kees­tä ei oli­si ollut hyötyäkin
    — lak­ko-oikeut­ta rajoi­te­taan nykyi­sin­kin (samoin kuin yri­ty­se­lä­mää), eikä minus­ta koh­tuul­li­suu­den vaa­ti­mus ole koh­tuu­ton. Lait­to­mia lak­ko­ja sen sijaan ei pitäi­si olla­kaan (tämä tosin ei ole mie­les­tä­ni lan­sää­dän­nön ongel­ma, vaan sen ongel­ma, ettei vas­ta­puo­li kir­joi­ta nii­hin riit­tä­viä sank­tioi­ta — esi­mer­kik­si sel­lai­nen, että pää­luot­ta­mus­mies saa ken­kää välit­tö­mäs­ti “lakon” alkaessa)

    Ja Rai­mo K: Älä viit­si sai­var­rel­la! Tein teks­tis­sä­ni hyvin sel­väk­si, että tar­koi­tin tosial­lis­ta lain­käyt­töä, en muo­dol­lis­ta. Minul­le ei rii­tä, että asiat teh­dään muo­dol­li­ses­ti oikein; ne pitää teh­dä ihan oikeas­ti oikein.

    Art­tu­ri:

    Riit­tä­vä ehto on se, että meil­lä on suht vapaat työ­mark­ki­nat. Jokai­sel­la työn­te­ki­jäl­lä on oikeus ottaa paras hänel­le tar­jot­tu työ­so­pi­mus. Kos­ka yri­tyk­set kil­pai­le­vat toi­si­aan vas­taan työn­te­ki­jöis­tä, niin työn­te­ki­jät eivät tar­vit­se muu­ta oikeut­ta kuin oikeu­den vali­ta halun­sa mukaan. 

    Olet­ko kos­kaan miet­ti­nyt, mikä on “riit­tä­vä ehto”? Minus­ta “suht vapaat työ­mark­ki­nat” ei tuo­hon rii­tä, ei lähellekään.

    Väi­tän, että tuon sinun ide­aa­li­si (joka ei käsit­tääk­se­ni ole kovin kau­ka­na minun ajat­te­lus­ta­ni) saa­vut­ta­mi­nen vaa­tii hyvin, hyvin iso­ja asioita.

    Vaa­ti­muk­set ovat kovia: kor­kea sivis­tys­ta­so, koh­tuul­li­nen elin­ta­so (ei ele­tä kädes­tä suu­hun), oikeus­val­tio­pe­ri­aat­tei­ta nou­dat­ta­va hal­lin­to, ihmi­soi­keu­det tur­vaa­va väki­val­ta­mo­no­po­li, luot­ta­mus yhteis­kun­taan ja toi­siin ihmisiin…

    Minus­ta kek­ko­sil­le, AY-liik­keel­le ja monel­le muul­le perus­puut­tei­ta kor­vaa­val­le sys­tee­mil­le on ollut tar­ve sil­loin kuin ym. kri­tee­rit eivät toteu­tu­neet. Ja minus­ta tämä on kes­kei­nen ongel­ma sii­nä, että kehi­tys­mai­den aut­ta­mi­nen kusee ras­kaas­ti. Par­hai­ten on onnis­tut­tu — yllä­tyk­set­tö­mäs­ti — Aasias­sa, jos­sa on van­ho­ja sivis­tys­val­tioi­ta, jois­sa pää­osa ym. kri­tee­reis­tä on kunnossa.

    Minä olen jois­sa­kin ket­juis­sa täl­lä­kin blo­gil­la, jos­sa poruk­ka lie­nee val­veun­tu­naam­paa kuin Suo­mes­sa kes­ki­mää­rin, pet­ty­nyt sii­hen, kuin­ka vähän omaan auto­no­mi­aan ja tär­key­teen luo­te­taan. Ja kuin­ka tär­keä­nä näh­dään sys­tee­mi, oli se sit­ten paha tai hyvä.

    Herää­kin kysy­mys, voi­ko vapaus oikeas­ti (vie­lä) toi­mia Suomessa?

    Kari

  48. Rai­mo K
    “Yhdis­ty­mis­va­paus on perus­tus­lain tur­vaa­ma kan­sa­lai­soi­keus. Kar­tel­lin muo­dos­ta­mi­nen ei ole mikään oikeus.”

    Sot­ket nyt eri asioi­ta ja var­mas­ti aivan tar­koi­tuk­sel­la. Jos yhdis­ty­mis­va­paus on yksi­lön oikeus, mik­si sit­ten teol­li­suu­del­la on omat liit­ton­sa ja mik­si ne lii­tot istu­vat samal­la taval­la neuvottelupöydässä?

    Nykyi­sen­kal­tai­nen jär­jes­tel­mä on käy­tän­nös­sä sekä myyn­ti- että osto­kar­tel­li ja sii­hen pääl­le vie­lä lät­käis­tään yleis­si­to­vuus, joka kos­kee nii­tä jot­ka eivät kysei­siin kar­tel­lei­hin osallistu. 

    Täm­möi­ses­tä pitäi­si pääs­tä eroon esi­mer­kik­si siten, että neu­vo­tel­tai­siin yri­tys­koh­tai­ses­ti. Täl­löin on ihan tur­ha väit­tää, että yri­tys oli­si voi­mak­kaam­mas­sa ase­mas­sa kuin sen työntekijänsä.

    alkeel­li­nen­kin tas­a­puo­li­suus vaa­tii, että työn­te­ki­jät edes yhdis­ty­mäl­lä voi­vat puo­lus­taa etujaan.”

    Mut­ta tuos­ta ei miten­kään voi­da joh­taa sel­lais­ta aja­tus­ta, että työn­te­ki­jöil­lä pitää olla lak­koi­le­mal­la mah­dol­li­suus kaa­taa maan demo­kraat­ti­nen hal­li­tus (poliit­ti­nen lak­koi­lu) tai että työn­te­ki­jöil­lä pitää olla mah­dol­li­suus lopet­taa koko maan kat­ta­va lii­ken­ne, kos­ka jol­lain yksit­täi­sel­lä alal­la ei pääs­tä sopi­muk­seen (tuki­la­kot) tai että sopi­mus­ten pitäi­si kos­kea nii­tä­kin, jot­ka eivät ole olleet neu­vot­te­lu­pöy­däs­sä (yleis­si­to­vuus) tai että yksit­täi­nen avain­ryh­mä voi­ki­ris­tää itsel­leen hil­lit­tö­mät edut (AKT).

    Ja näi­tä epä­koh­tia kyl­lä riittää.

    Sha­keem:
    “Ammat­tiyh­dis­tyk­sen on kan­net­ta­va myös vastuuta. ”

    Ei lie­ne kovin­kaan rea­lis­tis­ta odot­taa ihmi­sil­tä vas­tuu­ta, vaan ihmi­set ovat ahnei­ta. Tot­ta­kai kaik­ki vetä­vät kovas­ti kotiin­päin, mikä­li sii­hen anne­taan mah­dol­li­suus. Sik­si­pä pelin sään­tö­jä on muu­tet­ta­va sel­lai­sik­si, että AKT:n oma­ne­dun­ta­voit­te­lu ei sii­nä sivus­sa aja koko Suo­mea polvilleen.

  49. Kari: “Ei täl­lais­ta peri­aa­tet­ta ole. Jos minä räjäy­tän tuos­ta vaik­ka put­ken rik­ki ja valu­tan vete­ni ala­ker­ran naa­pu­riin, niin aivan sata­var­mas­ti minä jou­dun ne kor­vauk­set mak­sa­maan ihan täys­mää­räi­se­nä. Jos talo­yh­tiö ei pidä omis­ta­maan­sa aluet­ta käve­ly­kun­nos­sa ja tai­tan siel­lä jal­ka­ni, niin ko. yhtiö on kor­vaus­vel­vol­li­nen. Ja niin edespäin” 

    Jos tahal­la­si räjäy­tät jou­dut kor­vaa­maan täy­si­mää­räi­ses­ti. Mikä­li huo­li­mat­to­muu­del­la­si aiheu­tat pihan huo­non kun­non ja seu­rauk­se­na on louk­kaan­tu­mi­nen jol­le­kin, arvion­ti sisäl­tää enem­män har­kin­taa. Ymmär­sit minut vää­rin. Hen­ki­lö- ja esi­ne­va­hin­got kor­va­taan ilman muu­ta. Suo­mes­sa kor­vat­ta­vien hait­to­jen ala näi­den ulko­puo­lel­la on suppea.

    Minä en ole miten­kään ehdot­to­mas­ti työ­eh­to­so­pi­mus­sys­tee­min kan­nat­ta­ja tai vas­tus­ta­ja; otin toi­saal­ta tie­toi­sen ris­kin lei­mas­ta kun uskal­sin kan­nat­taa työ­eh­to­so­pi­muk­sia joil­tain osin. 

    Työ­elä­män kat­son kui­ten­kin sel­lai­sek­si elä­mä­na­lu­eek­si, ettei sopi­musoi­keu­del­li­nen ide­aa­li toteu­du, jol­loin hei­kom­paa osa­puol­ta on syy­tä suo­ja­ta. Nykyi­nen sys­tee­mi ajat­te­lee, että tar­koi­tuk­sen­mu­kai­set sopi­muk­set syn­ty­vät par­hai­ten, kun osa­puo­let voi­vat itse niis­tä neu­vo­tel­la. Ilman työ­eh­to­so­pi­mus­ten yleis­si­to­vuut­ta työn­te­ki­jä­puo­len ase­ma neu­vot­te­luis­sa heik­ke­nee, jol­loin kaik­kein hei­koim­pien ase­maa oli­si toden­nä­köi­ses­ti paran­net­ta­va työ­lain­sää­dän­nön keinoin. 

    On ihan mah­dol­lis­ta, että toi­mi­va jär­jes­tel­mä syn­tyy kohen­ta­mal­la työ­lain­sää­dän­töä, siir­tä­mäl­lä neu­vot­te­lui­den käy­mi­nen pie­nem­piin osiin ja usko­mal­la enem­män Karin mai­nit­se­maan yksi­tyi­sau­to­no­mi­aan. Ongel­ma­na lie­nee, että lain­sää­tä­jän on mah­do­ton pysyä työ­elä­män kehi­tyk­sen peräs­sä. Epä­ter­veel­li­siä työ­so­pi­museh­to-inno­vaa­tioi­ta luul­ta­vas­ti esiin­tyi­si juu­ri kaik­kein hei­koim­pien kohdalla.

    Karin mai­nit­se­maa yksi­tyi­sau­to­no­mian lisää­mis­tä puol­taa muun muas­sa se, ettei nykyi­set työ­eh­to­so­pi­muk­set­kaan ole pys­ty­neet estä­mään työ­so­pi­mus­lain kier­tä­mis­tä (vuo­kra­työn kei­noin) lain hen­gen vas­tai­ses­ti. Myös Art­tu­rin lähet­tä­mä link­ki sisäl­tää aineis­toa, joka kysee­na­lais­taa työn­te­ki­jä­puo­len saa­vut­ta­maa hyö­tyä kokonaisuutena. 

    Ammat­tiyh­dis­tyk­sen onkin uusiu­dut­ta­va huo­leh­ti­maan lain hen­gen vas­tais­ten toi­mien kit­ke­mi­ses­tä ja tur­vaa­maan Suo­meen myös täy­si­päi­väis­tä työ­tä. Nykyi­ses­sä tilan­tees­sa pal­kan­mak­su­va­raa ei vuo­si­kausiin ole.

  50. Kari:

    Olet­ko kos­kaan miet­ti­nyt, mikä on “riit­tä­vä ehto”?

    En oikein ymmär­rä tätä kysy­mys­tä, kos­ka mun mie­les­tä riit­tä­vä ehto on just sitä mitä sii­nä sanotaan.

    Siis että sen mer­ki­tys seu­raa sano­jen riit­tä­vä ja ehto ihan nor­maa­lis­ta mer­ki­tyk­ses­tä, eikä se oo mitään jar­go­nia, mitä pitäs erik­seen ymmärtää.

    Eli siis sil­loin kun työn­te­ki­jä saa vali­ta mie­lei­sen­sä tar­jouk­sen ilman, että sitä pako­te­taan mihin­kään työt­tö­myy­teen kar­tel­li­hin­noit­te­lul­la tai muul­la, niin työn­te­ki­jöil­le mak­se­taan suun­nil­leen nii­den tuot­ta­vuu­den verran.

  51. Syl­ves­te­ri
    “Täm­möi­ses­tä pitäi­si pääs­tä eroon esi­mer­kik­si siten, että neu­vo­tel­tai­siin yri­tys­koh­tai­ses­ti. Täl­löin on ihan tur­ha väit­tää, että yri­tys oli­si voi­mak­kaam­mas­sa ase­mas­sa kuin sen työntekijänsä.”

    Kult­tuu­rie­vo­luu­tio vie kui­ten­kin aikan­sa. Yri­tys­koh­tai­sel­la neu­vot­te­lul­la saa­vu­tet­tai­siin kor­keam­pi työl­li­syy­sas­te, mut­ta tähän asti AY-lii­ke on halun­nut mie­lum­min tasai­sem­man tulon­jaon brut­toan­sioil­la mitat­tu­na kuin kor­keam­man työl­li­syy­sas­teen ja kor­keam­man yhteen­las­ke­tun osto­voi­man. Kes­kin­ker­tai­suus ei minus­ta ole ylei­se­nä tavoit­tee­na hyvä, mut­ta kos­ka se riit­tä­vän monen mie­les­tä on, niin kun­nioi­tan tuo­ta­kin mielipidettä.

    TUPO:illa saa­tiin poruk­ka sitou­tu­maan työl­li­syy­den paran­ta­mi­seen nimel­lis­palk­ka-kehi­tyk­sen kus­tan­nuk­sel­la ja se ei oli­si vält­tä­mät­tä muul­la meka­nis­mil­la onnistunut. 

    Käy­tet­tiin fik­sua mene­tel­mää mui­hin mai­hin ver­rat­tu­na, mut­ta tie­ten­kin jat­kos­sa voi­daan käyt­tää vie­lä fik­sum­paa, jos vaan saa­daan sel­lai­nen kehi­tet­tyä ja käy­tän­nön asiat sovit­tua. Minä luo­tan suo­ma­lai­seen neuvottelutaitoon.

  52. Art­tu­ri. Olen ain­na sil­loin täl­löin yrit­tä­nyt puut­tua kom­ment­tei­hi­si, mut­ta lähin­nä sik­si, että minus­ta on ARVOKASTA, että jak­sat kyse­na­lais­taa. Eli älä ota vit­tui­lu­na, mut­ta kun Sari sanoo, että 

    mie­les­tä­ni on oikein että lak­ko-oikeus on ole­mas­sa suo­jaa­mas­sa työn­te­ki­jöi­tä mielivallata”

    niin sinä vas­taat, että 

    Ei tähän mitään lak­ko-oikeut­ta tar­vi­ta. Jokai­nen on vapaa otta­maan lopputilin.”

    Minus­ta oli vähän nat­si­kort­tia vaa­tia 70-luvul­la komu­nis­tia muut­ta­maan venä­jäl­le, 90-luvul­la eläin­suo­je­li­jaa luo­pu­maan lii­vat­tees­ta tai 00-luvul­la liber­ta­lis­tia muut­ta­maan Soma­li­aan. “Jokai­nen on vapaa otta­man lop­pu­ti­lin.” Höh.

    Olen myös vähän ihmeis­sä­ni yleis­si­to­vuu­den legi­ti­mi­tee­tis­tä, mut­ta kun olen seu­ran­nut esi­mer­kik­si kou­lum­me sii­voo­jien työn­ku­van muut­tu­mis­ta, minus­ta on ollut loh­dul­lis­ta, että heil­lä on tur­va­naan edes KVTES ja dema­rit valtuustossa.

    Kaik­ki eivät ole yhtä hyviä neu­vot­te­le­maan tai naa­mioi­maan omia tar­pei­taan yhteis­kun­nan eduk­si kuin minä tai sinä, Artturi.

    Tou­ko Mettinen
    hiihtäjä

  53. Jos jol­la­kin ammat­ti­ryh­mäl­lä on avai­na­se­ma, jos­sa se voi lakol­la uhkaa­mal­la saat­taa itsel­leen etu­ja, joi­ta muut eivät voi tavoi­tel­la, onko tämä hyvä vai huo­no asia?”

    Tämä on tie­tys­ti erit­täin huo­no asia, niin kuin kaik­ki etu/monopolioikeudet. Mono­po­lioi­keu­det joh­ta­vat aina yhteis­kun­nal­li­seen tap­pioon ja talou­del­li­ses­sa mie­les­sä ansait­se­mat­to­mia tulo­ja pitäi­si verot­taa. Mut­ta mik­si koros­taa pel­käs­tään “ammat­ti­ryh­män” etuoi­keuk­sia ja vetää se koko yhteis­kun­nan “avain­ryh­mäk­si”? Kes­kei­set etuoi­keu­det ovat kui­ten­kin muut mono­po­lioi­keu­det, alkaen maa­mo­no­po­lis­ta, rahoi­tus­mo­no­po­lis­ta ja teol­li­suus­mo­no­po­leis­ta. Vuo­kra­tu­lois­ta, kor­ko­tu­lois­ta ja mono­po­li­voi­tois­ta. “Ammat­ti­ryh­mä” sen­tään kui­ten­kin tekee jotain työtä.

  54. Minus­ta mei­dän kes­kus­te­lu ajau­tui ehkä pie­nes­tä kii­vau­des­ta joh­tuen sivuun blo­gin avauk­sen tar­koi­tuk­ses­ta. Sii­tä vie­lä ker­ran pahoittelut. 

    Minä aina­kin jou­duin sen vuok­si ajat­te­le­maan tar­kem­min kysy­mys­tä kah­den maa­il­man välil­lä. Art­tu­rin link­ki oli hyvä argu­ment­ti b)-vaihtoehdon puolesta. 

    Toi­saal­ta Art­tu­rin lin­kin aineis­to ei huo­mioi kuin työn­te­ki­jä­puo­len koko­nai­suu­te­na. Kol­lek­tii­vi­set sopi­muk­set koko­nai­suu­te­na tasoit­ta­vat b)-maailman työn­te­ki­jä­ryh­mien väli­siä tuloe­ro­ja. Minul­la ei ole tämän vah­vis­ta­mi­sek­si esit­tää aka­tee­mis­ta tutkimusta.

    Yhdys­val­to­ja tar­kas­te­le­mal­la voi­ta­neen kui­ten­kin väit­tää, että ilman kol­lek­tii­vi­sia työ­eh­to­so­pi­muk­sia lää­kä­reil­le mak­se­taan hir­mui­ses­ti, insi­nöö­reil­le parem­min, ja kai­kil­le mata­la­palk­ka-aloil­la työs­ken­te­le­vil­le hyvin pal­jon vähem­män. Kol­lek­tii­vi­sen työ­eh­to­so­pi­mus­jär­jes­tel­män suu­rim­mat hyö­ty­jät oli­si­vat näin aja­tel­tu­na kaik­kein hei­koim­mas­sa ase­mas­sa olevat. 

    Sit­ten pitäi­si vie­lä ottaa kan­taa mata­la­palk­kai­sen “avai­na­lan” vaa­ti­muk­siin, jot­ka poik­kea­vat mui­den mata­la­palk­kais­ten työ­eh­to­jen sisällöstä? 

    Tämä on nyt sit­ten vain oma mie­li­pi­de: sel­lai­set vaa­ti­muk­set, joil­la on hyväk­syt­tä­viä pää­mää­riä (esim. työn teet­tä­mi­nen enem­män vaki­nai­se­na), ovat hyväk­syt­tä­viä vaa­ti­muk­sia sil­loin­kin, jos jol­la­kin toi­sel­la mata­la­palk­ka-alal­la ei — aina­kaan vie­lä — ole saman­lais­ta ehtoa. 

    Sel­lai­set vaa­ti­muk­set puo­les­taan, jotka

    1)heikentävät sinua ruok­ki­van sek­to­rin kilpailukykyä;

    2)ylittävät po. sek­to­rin työn­te­ki­jöi­den vas­taa­vat vaatimukset;

    3)ovat muil­la tavoin vail­la hyväk­syt­tä­viä pää­mää­riä (esim. autoetu :);

    eivät ole vii­sai­ta sinul­le ja “ruok­ki­val­la” sek­to­ril­la työs­ken­te­le­viä koh­taan vaa­ti­mus on epäreilu.

    Olen­nais­ta siten on min­kä­luon­tei­ses­ta vaa­ti­muk­ses­ta on kyse. Kaik­ki mui­den työ­eh­to­jen ylit­tä­vät vaa­ti­muk­set eivät ole tuo­mit­ta­via vaatimuksia.

  55. Tou­ko Mettinen:

    Kaik­ki eivät ole yhtä hyviä neuvottelemaan

    heh… no eivät tie­ten­kään ole. Sik­si se kil­pai­lu työ­nan­ta­jien kes­ken onkin niin tär­ke­ää. Ei työn­te­ki­jöi­den tart­te muu­ta kuin tun­nis­taa oma etun­sa ja ottaa vas­taan se dii­li, mikä on heil­le itsel­leen paras. Sii­hen minä viit­ta­sin sil­lä, että pelk­kä lop­pu­ti­lin otta­mi­sen oikeus riittää.

    Ei point­ti ollut siis, että joo jos tämä meno ei miel­ly­tä, niin voit muut­taa Soma­li­aan, vaan että ei ammat­ti­liit­to­ja tar­vi­ta niin kau­an kuin on oikeus itse vali­ta paras itsel­le tar­jol­la ole­va paikka.

  56. Muu­ta­mia kommentteja:
    Kari: “Ja Rai­mo K: Älä viit­si sai­var­rel­la! Tein teks­tis­sä­ni hyvin sel­väk­si, että tar­koi­tin tosial­lis­ta lain­käyt­töä, en muo­dol­lis­ta. Minul­le ei rii­tä, että asiat teh­dään muo­dol­li­ses­ti oikein; ne pitää teh­dä ihan oikeas­ti oikein.”

    No, Suo­mes­sa val­tio­val­ta kuu­luu kan­sal­le, jota edus­taa val­tio­päi­vil­le kokoon­tu­nut edus­kun­ta — ei esim. joku Kari — ja jos edus­kun­ta jotain sää­tää, se on enem­män oikein kuin muu­ta­ma yksit­täi­nen mie­li­pi­de. Jos neu­vot­te­lo­tu­lok­set eivät kel­paa edus­kun­nal­le, ei niis­tä lake­ja tule.

    Syl­ves­te­ri: “Rai­mo K
    “Yhdis­ty­mis­va­paus on perus­tus­lain tur­vaa­ma kan­sa­lai­soi­keus. Kar­tel­lin muo­dos­ta­mi­nen ei ole mikään oikeus.”
    Sot­ket nyt eri asioi­ta ja var­mas­ti aivan tar­koi­tuk­sel­la. Jos yhdis­ty­mis­va­paus on yksi­lön oikeus, mik­si sit­ten teol­li­suu­del­la on omat liit­ton­sa ja mik­si ne lii­tot istu­vat samal­la taval­la neuvottelupöydässä?”

    Ei kai voi­da aja­tel­la, että yrit­tä­jäl­lä ei oli­si yhdis­ty­mis­va­paut­ta? Oli­si aika kummallista?
    Kar­tel­lit ovat tie­tys­ti eri asia.

  57. Niin… ja ihmeen pal­jon tämä pak­ko­työn aja­tus jak­saa joi­ta­kin innos­taa, että sää­det­täi­siin laki, joka pakot­tai­si jon­kin ryh­män töi­hin… Ja sel­lai­nen­han sää­det­tiin­kin Tehyn työ­tais­te­lun varal­le. Siis sik­si, että tehy­läi­set uhka­si­vat juu­ri sil­lä lop­pu­ti­lil­lä, jota tääl­lä joku kei­nok­si suosittelee.
    Mie­les­tä­ni pak­ko­työ ei kuu­lu län­si­mai­seen yhteiskuntaan.

  58. Rai­mo K
    “No, Suo­mes­sa val­tio­val­ta kuu­luu kan­sal­le, jota edus­taa val­tio­päi­vil­le kokoon­tu­nut edus­kun­ta – ei esim. joku Kari – ja jos edus­kun­ta jotain sää­tää, se on enem­män oikein kuin muu­ta­ma yksit­täi­nen mie­li­pi­de. Jos neu­vot­te­lo­tu­lok­set eivät kel­paa edus­kun­nal­le, ei niis­tä lake­ja tule.”

    Ja Tal­vi­so­dan rau­ha­neh­dot oli­vat ihan edul­li­set Suo­mel­le ja mie­lui­set hal­li­tuk­sel­le, kos­ka edus­kun­ta hyväk­syi ne. Jos niis­sä oli­si ollut jotain vikaa, nii­tä ei oli­si hyväksytty.

    Ei kai voi­da aja­tel­la, että yrit­tä­jäl­lä ei oli­si yhdistymisvapautta? ”

    No ker­rop­pa mik­si tuo yhdis­tys­mi­va­paus ei sit­ten yhtäk­kiä kos­ke­kaan hin­ta­kar­tel­le­ja esi­mer­kik­si asfalt­ti­bis­nek­ses­sä? Kysees­sä­hän on täy­sin sama idea vie­ty­nä työ­mark­ki­noi­den ulko­puo­lel­le. Kyl­lä kun­nat kiit­täi­si­vät jos pari suu­rin­ta fir­maa neu­vot­te­li­si­vat hin­nat ja yleis­si­to­vuus vie­lä takai­si, ettei kukaan edes voi­si unek­sia teke­vän­sä hal­vem­pia tarjouksia. 

    Eli uppoat loput­to­maan suo­hon jos perus­te­let työ­mark­ki­na­kar­tel­le­ja yhdis­tys­mi­va­pau­del­la, kos­ka päi­vän­sel­väs­ti vapaus perus­taa hin­tayh­teis­työ­tä teke­viä yhdis­tyk­siä ei ole mikään perus­tus­lain suo­jaa­ma oikeus.

    Sitä­pait­si perus­tus­lais­sa sano­taan että yhdis­ty­mis­va­pa­den käyt­tä­mi­ses­tä anne­taan tar­kem­pia mää­ri­tyk­siä laki­teit­se ja esi­mer­kik­si mafia ja hin­ta­kar­tel­lia ovat esi­merk­ke­jä yhdis­tyk­sis­tä, joi­ta yhdis­ty­mis­va­paus ei sisällä.

    Kar­tel­lit ovat tie­tys­ti eri asia.”

    Mitä muu­ta työ­mark­ki­na­jär­jes­töt ovat kuin jäsen­ten­sä muo­dos­ta­mia hintakartelleja?

    Wiki­pe­dia:
    “Kar­tel­li on talous­e­lä­mäs­sä yri­tys­ten yhteen­liit­ty­mä, jon­ka tar­koi­tuk­se­na on kes­ki­näis­tä kil­pai­lua rajoit­ta­mal­la saa­vut­taa mono­po­li tai sii­hen ver­rat­ta­va ase­ma mark­ki­noil­la. Kar­tel­lin jäse­net pyr­ki­vät jää­dyt­tä­mään hin­ta­ta­son, rajoit­ta­maan hyö­dyk­keen tar­jon­taa ja tukah­dut­ta­maan kil­pai­lua sopi­mal­la kes­ke­nään hyö­dyk­kei­den toi­mit­ta­mi­ses­ta ja hintatasosta.”

  59. Rai­mo K:

    jos edus­kun­ta jotain sää­tää, se on enem­män oikein kuin muu­ta­ma yksit­täi­nen mielipide.

    No täl­lä asen­teel­la kyl­lä pääs­tään pit­käl­le. Älä kri­ti­soi edus­kun­nan toi­mia, kos­ka edus­kun­ta on aina vii­saam­pi kuin kukaan krii­tik­ko! Ei tart­te kovin­kaan pal­joa seu­ra­ta polii­tik­ko­jen “työs­ken­te­lyä”, että huo­maa sinun ole­van väärässä. 

    Kar­tel­lit ovat tie­tys­ti eri asia.

    Ammat­ti­liit­to on nykyi­sel­lään kar­tel­li. Val­tio­val­ta vie­lä pakot­taa väki­val­lan uhal­la kaik­ki osal­lis­tu­maan sii­hen. (Eli siis työ­tä ei saa myy­dä hal­vem­mal­la kuin mitä kar­tel­li on itsel­leen neuvotellut.)

  60. Rai­mo K:

    No, Suo­mes­sa val­tio­val­ta kuu­luu kan­sal­le, jota edus­taa val­tio­päi­vil­le kokoon­tu­nut edus­kun­ta – ei esim. joku Kari – ja jos edus­kun­ta jotain sää­tää, se on enem­män oikein kuin muu­ta­ma yksit­täi­nen mie­li­pi­de. Jos neu­vot­te­lo­tu­lok­set eivät kel­paa edus­kun­nal­le, ei niis­tä lake­ja tule. 

    Ym. po.: jos hal­li­tuk­sen pää­tök­set eivät kel­paa työn­te­ki­jä­jär­jes­töil­le, nii­tä ei tule.

    25.2.2009, Edus­kun­nan valit­se­ma lail­li­nen hal­li­tus [1]:
    “Hal­li­tus päät­ti tiis­tai­na, että van­huuse­lä­keiän ala­ra­jaa nos­te­taan nykyi­ses­tä 63 vuo­des­ta 65 vuoteen.”

    25.2.2009 työn­te­ki­jä­jär­jes­tö­jen reak­tio [2]:
    “Pal­kan­saa­jien jär­jes­töt pitä­vät pöy­ris­tyt­tä­vä­nä sii­tä, että hal­li­tus päät­ti omin neu­voin ostaa elä­kei­kää. Jär­jes­tö­jen mie­les­tä kysees­sä on räi­keä irtiotto.”

    Lopul­ta uhkail­laan myös yleis­la­kol­la (5.3.2009), Stu­re Fjä­der [3]:
    “Toi­vom­me, että hal­li­tus kuun­te­lee pal­kan­saa­ja­jär­jes­tö­jä, mut­ta val­mis­tau­dum­me myös jär­jes­tö­val­miu­den käyt­töön. YTN on val­mis tar­vit­taes­sa yhty­mään jopa yleislakkoon”

    11.3.2009 hal­li­tus peruu pää­tök­sen­sä [4]:
    “Hal­li­tus on vetä­mäs­sä esi­tyk­sen­sä elä­keiän nos­tos­ta 63-vuo­des­ta 65:een. Sdp:n puheen­joh­ta­ja Jut­ta Urpi­lai­nen tote­si Ylen Aamu-Tv:n haas­tat­te­lus­sa, että tämä on osoi­tus kansanvallasta.”

    Jos kan­san­val­ta on sitä, että jär­jes­töt käve­le­vät lail­li­ses­ti vali­tun Edus­kun­nan valit­se­man hal­li­tuk­sen yli, niin en tosi­aan tie­dä, mitä sanoa.

    Kari

    [1] http://www.iltalehti.fi/uutiset/200902259146281_uu.shtml

    [2] http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2009/02/25/elakeian-nosto-poyristyttaa/20095235/12

    [3] http://www.tek.fi/index.php?id=3186

    [4] http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/52934-urpilainen-hallituksen-paatos-osoitus-kansanvallasta

  61. Art­tu­ri: “Ammat­ti­liit­to on nykyi­sel­lään kar­tel­li. Val­tio­val­ta vie­lä pakot­taa väki­val­lan uhal­la kaik­ki osal­lis­tu­maan sii­hen. (Eli siis työ­tä ei saa myy­dä hal­vem­mal­la kuin mitä kar­tel­li on itsel­leen neuvotellut.)”

    Tämä väki­val­ta argu­ment­ti tai­taa olla jo vähän yliam­pu­va. Meil­lä on Art­tu­ri lain­sää­dän­nös­sä mui­ta­kin ongel­mia ennen kuin pää­set “lah­joit­ta­maan” vaik­ka­pa lähi­hoi­ta­jal­le oikeu­den saa­da myy­dä itse­ään hal­vem­mal­la samoi­hin työ­teh­tä­viin kuin muut samaa työ­tä tekevät. 

    Apu­lai­soi­keus­kans­le­ri tote­si väs­ti­kään hie­man yksin­ker­tais­tet­tu­na, että samas­ta työs­tä on mak­set­ta­va sama palk­ka. (tähän ei saa sekoit­taa eri­lai­sia kan­nus­tin­luon­tei­sia pal­ka­no­sia). Eri­palk­kai­suu­den edel­ly­tyk­se­nä oli­si, että sen: “perus­tee­na oli­si työ­teh­tä­vien laa­tu ja nii­den suo­rit­ta­mi­seen liit­ty­vä todel­li­nen ja rat­kai­se­va vaa­ti­mus.” Eri­lai­ses­ta työs­tä saa siis mak­saa eri­lais­ta palk­kaa oikein perus­tein, jot­ka eivät ole yhden­ver­tai­suus­lain vastaisia.

    Ennen kuin Suo­mes­sa jokai­nen neu­vot­te­lee itse palk­kan­sa, pitää siis myös yhden­ver­tai­suus­lain mie­li­val­ta lak­kaut­taa. Apu­lai­soi­keus­kans­le­ri viit­ta­si lausun­nos­saan myös perus- ja ihmi­soi­keuk­siin, mut­kia lie­nee mat­kas­sa enemmänkin.

    Karin huo­maut­ta­maa ulko­puo­lis­ta vai­ku­tus­val­taa lain­sää­dän­töön esiin­tyy muil­la­kin tavoin, kuin pal­kan­saa­ja­jär­jes­tö­jen toi­mes­ta. Epä­neut­raa­li osin­ko­ve­ro­tus ja van­ha, uudis­tuk­sen alla ole­va, PS-laki lie­ne­vät hyviä esi­merk­ke­jä ulko­puo­li­ses­ta vaikutusvallasta.

  62. Syl­ves­te­ri: “Eli uppoat loput­to­maan suo­hon jos perus­te­let työ­mark­ki­na­kar­tel­le­ja yhdis­tys­mi­va­pau­del­la, kos­ka päi­vän­sel­väs­ti vapaus perus­taa hin­tayh­teis­työ­tä teke­viä yhdis­tyk­siä ei ole mikään perus­tus­lain suo­jaa­ma oikeus.”

    Lain­sää­tä­jä on nimen­omai­ses­ti sää­tä­nyt työ­mark­ki­noi­ta kos­ke­vat sopi­muk­set ja jär­jes­te­lyt kil­pai­lun­ra­joi­tus­lain ulko­puo­lel­le, eli ne eivät ole aina­kaan lain­sää­tä­jän mie­les­tä kar­tel­le­ja. Asfalt­ti­kar­tel­le­ja sen sijaan kos­kee kilpailunrajoituslaki. 

    Yhdis­ty­mis­va­pau­den erot po. tapauk­ses­sa joh­tu­ne­vat sii­tä, että toi­ses­sa tapauk­ses­sa yhdis­ty­mi­sen aiheut­ta­vien hait­ta­vai­ku­tuk­sien on kat­sot­tu ole­van mer­kit­tä­väs­ti suu­rem­pia kuin toi­sen. Asfalt­ti­kar­tel­lin osa­puol­ten pää­mää­rien ei ole myös­kään kat­sot­tu ole­van sel­lai­sia, että ne oli­si­vat hyväk­syt­tä­viä sekä kar­tel­lin tar­koi­tuk­sen suo­jaa­mien int­res­sien ei ole kat­sot­tu ansait­se­van suojaa.

    Vaik­ka esit­tä­mis­sä­si tapauk­sis­sa on löy­det­tä­vis­sä yhte­näi­syyk­siä, ne ovat kui­ten­kin eri­lai­sia tapauk­sia huo­mioi­den yhdis­ty­jien hen­ki­löt, yhdis­ty­mi­sen tar­koi­tus, yhdis­ty­mi­sel­lä tavoi­tel­ta­va pää­mää­rä ja yhdis­ty­mi­sel­lä aiheu­tet­ta­va haitta.

    Eri­tyi­ses­ti ereh­dyt, kun perus­te­let perus­tus­lail­la näkemystäsi.

  63. Sha­keem.

    Tämä väki­val­ta argu­ment­ti tai­taa olla jo vähän yliampuva. 

    No riip­puu mitä tar­koi­tat yliam­pu­val­la. Tot­ta se aina­kin on, että jos yrit­tää myy­dä työ­tä alle kar­tel­lin hin­nan, niin sil­loin val­tio käyt­tää väkivaltaa.

    Meil­lä on Art­tu­ri lain­sää­dän­nös­sä mui­ta­kin ongel­mia ennen kuin pää­set “lah­joit­ta­maan” vaik­ka­pa lähi­hoi­ta­jal­le oikeu­den saa­da myy­dä itse­ään hal­vem­mal­la samoi­hin työ­teh­tä­viin kuin muut samaa työ­tä tekevät.

    No tot­ta­kai on. Ei kai tuo nyt ole syy olla puut­tu­mat­ta tähän yleis­si­to­vuu­den ja lak­ko-oikeu­den ongelmaan?!

    Karin huo­maut­ta­maa ulko­puo­lis­ta vai­ku­tus­val­taa lain­sää­dän­töön esiin­tyy muil­la­kin tavoin, kuin pal­kan­saa­ja­jär­jes­tö­jen toimesta.

    Ja täs­tä ilmei­ses­ti seu­raa sinun mie­les­tä, että ammat­ti­liit­to­jen kulut­ta­jia ja liit­toi­hin kuu­lu­mat­to­mia nil­koil­le kuse­vat etuoi­keu­det on ihan jees!?!?

    Lain­sää­tä­jä on nimen­omai­ses­ti sää­tä­nyt työ­mark­ki­noi­ta kos­ke­vat sopi­muk­set ja jär­jes­te­lyt kil­pai­lun­ra­joi­tus­lain ulko­puo­lel­le, eli ne eivät ole aina­kaan lain­sää­tä­jän mie­les­tä kartelleja.

    Ai miten niin ei oo? Sen lisäks mitä väliä onko ne lain sää­tä­jän mie­les­tä kar­tel­le­ja vai ei. Jos edus­kun­ta väit­tää hiek­kaa kul­laks, niin ei se sil­ti oo kul­taa, vaan hiekkaa.

    Yhdis­ty­mis­va­pau­den erot po. tapauk­ses­sa joh­tu­ne­vat sii­tä, että toi­ses­sa tapauk­ses­sa yhdis­ty­mi­sen aiheut­ta­vien hait­ta­vai­ku­tuk­sien on kat­sot­tu ole­van mer­kit­tä­väs­ti suu­rem­pia kuin toisen.

    Niin, jos yksi­sar­vi­set juok­sis tääl­lä mei­dän seu­ra­na ja puus­sa kas­vais Pom­mac-pul­lo­ja, niin näin saat­tas olla. Toden­nä­köi­sem­pää on, että polii­ti­kot ovat päät­tä­neet näin, kos­ka se on hyö­dyt­tä­nyt hei­tä ja hai­tan­nut muita.

  64. Minus­ta kes­kus­te­lua on tur­ha jat­kaa, jos Art­tu­ri joka ker­ta irroi­tat joi­ta­kin yksit­täi­siä lausei­ta asiayh­tey­des­tä ja ammut hau­li­kol­la vas­ta­väit­tei­tä niihin. 

    Viit­ta­sin mui­hin lais­ta seu­raa­viin eri­palk­kai­suu­den kiel­tä­miin seik­koi­hin, kos­ka ymmär­sin kir­joi­tuk­se­si perus­teel­la että pidät nime­no­maan näi­tä työ­eh­to­so­pi­muk­sia ja nii­den yleis­si­to­vuut­ta estee­nä sil­le, ettei ihmi­set voi myy­dä itse­ään hal­vem­mal­la kuin muut. Tar­koi­tan, että yleis­si­to­mat­to­muus ei pois­ta mai­nit­se­maa­si “ongel­maa”.

    Yri­tys­koh­tai­ses­ti ero­ja voi­si yhden­ver­tai­suus­lain estä­mät­tä syn­tyä, mut­ta hen­ki­lö­koh­tai­nen pal­kois­ta sopi­mi­nen lie­nee uto­pi­aa, kun kysy­mys on asial­li­ses­ti samas­ta työstä.

    Syl­ves­te­ril­le vas­ta­sin viit­taa­mal­la lain­sää­tä­jän tar­koi­tuk­seen, kos­ka hän perus­te­li kar­tel­lin lain­sää­dän­nöl­lä ja nimen­omai­ses­ti viit­ta­si Perus­tus­la­kiin, jon­ka nojal­la anne­tuis­sa sää­dök­sis­sä nämä kar­tel­lit mää­ri­tel­lään tar­kem­min. Siel­tä ilme­nee, ettei ammat­tiyh­dis­tys ole kartelli. 

    Lain­sää­tä­jän kans­sa voi tot­ta­kai olla eri miel­tä. Minä aina­kin olen mones­sa asias­sa eri miel­tä, mut­ta yhdis­ty­mis­tä amma­til­li­ses­ti en pidä sel­lai­se­na kil­pai­lun­ra­joi­tus­lain tar­koit­ta­ma­na kar­tel­li­na, joka pitää kieltää.

  65. Ammat­ti­liit­to on nykyi­sel­lään kar­tel­li. Val­tio­val­ta vie­lä pakot­taa väki­val­lan uhal­la kaik­ki osal­lis­tu­maan siihen”

    Ei ay-lii­ke ole kar­tel­li. Työ­nan­ta­ja mää­rit­te­lee mitä työ­eh­to­so­pi­mus­ta fir­mas­sa nou­da­te­taan eli työ­nant­ja valit­see itsel­len edul­li­sim­man sopimuksen.
    Toi­sek­si työ­voi­ma on fir­mas­sa kollektiivi,jonka kans­sa ei neu­vo­tel­la hen­ki­lö­koh­tai­sia sopi­muk­sia joten jo yri­tys­lain­sää­dän­tö läh­tee sii­tä, että työn­te­ki­jät eivät ole yksi­löi­tä vaan kol­lek­tii­vi, jon­ka edus­ta­jan kans­sa neu­vo­tel­laan jos yli­pään­sä neuvotellaan.
    Poik­keu­ke­se­na ovat toi­mi­tus­joh­ta­ja ja ylem­mik­si toi­mi­hen­ki­löik­si mää­riettl­lyt henkilöt,
    Yhtiö­mal­li tulee suo­raan USA:n lain­sää­dän­nös­tä, sil­lä muu­ten suo­ma­lai­sil­la yhtöil­läei olei mitään asi­aa USA:n pörsseihin.

    Toi­nen nykyi­seen yhtiö­mal­liin liit­ty­vä omi­nai­suus on, että pää­tök­siä ja sopi­muk­sia teke­vät vain pro­ku­ran hal­ti­jat eli tj ja hänen välit­tö­mät alai­set. Niin­pä jokai­sen työ­sop­pa­rin alle­kir­joit­taa Telia­So­ne­ras­sa­kin varatj tai hänen sijai­sen­sa, samoin he rat­kai­se­vat myös pal­kat ja palkankorotukset.
    Välit­tö­mäl­lä esi­mie­hel­lä ei ole mitään val­tuuk­sia, joten neu­vot­te­lut hänen kans­saan ovat vain pelleilyä

  66. 25.2.2009, Edus­kun­nan valit­se­ma lail­li­nen hal­li­tus [1]:
    “Hal­li­tus päät­ti tiis­tai­na, että van­huuse­lä­keiän ala­ra­jaa nos­te­taan nykyi­ses­tä 63 vuo­des­ta 65 vuoteen.””

    Hal­li­tuk­sel­la on vain toi­men­pa­no­val­ta, pää­tän­tä­val­ta kuu­luu Eduskunnalle.

    Elä­ke on osa palk­kaa , se per­su­tuu osa­puol­ten väli­seen sopi­muk­seen ja sen mak­saa yksi­tyi­nen elä­ke­va­kuu­tus­yh­tiö. Kysees­sä on saman­ta­pai­nen sopi­mus kuin oli esim Liliuk­sen ja For­tu­min väli­nen sopi­mus ja sitä voi­daan muut­taa vain 5/6 enemmistöllä.
    Ei kol­lek­tii­vi­nen sopi­mus ole eri­tyis­a­se­mas­sa omai­suu­den suo­jan suhteen.

    Jos val­tio mak­sai­si eläk­ket vero­va­rois­ta niin asia oli­si eri

    1. Elä­keiän nos­toon ei vaa­di­ta perus­tus­lain­sää­tä­mis­jär­jes­tys­täö, ellei jo kart­tu­nei­siin eläk­kei­siin puututa.

  67. Ei tähän mitään lak­ko-oikeut­ta tar­vi­ta. Jokai­nen on vapaa otta­maan lopputilin.”

    Ei Suo­mes­sa ole vapaa­ta lop­pu­ti­lin otto-oikeut­ta, Irti­sa­nou­tu­mi­nen­kin kuu­luu työ­tais­te­lu­jen luokkaan,
    Hyvä esi­merk­ki oli sai­raan­hoi­ta­jat, hei­tä irti­sa­nou­tui 3 % mut­ta Edus­kun­ta sää­ti jo näin pie­nes­tä jou­kos­ta pakkotyölain .

  68. Eivät kai ne sata­ma­mie­het mitään hir­vei­tä pal­kan­ko­ro­tuk­sia vaa­di, vaan suu­rem­paa irti­sa­no­mis­kor­vaus­ta? Vai muis­tan­ko väärin?”

    Aivan oikein. Kun EK on innos­tu­nut aja­maan elä­ke­put­ken alas ja elä­keiän ylös niin täs­sä on ay-lii­keen vastaus.

    EU-mais­ta vain Suo­mes­sa ja Ruot­sis­sa ei tun­ne­ta irti­sa­no­mis­kor­vaus­ta , joten Suo­mea vain aje­taan nyt europ­pa­lai­seen malliin.
    En minä­kään kai­pai­li­si elä­ke­put­kea, jos nyt 59-vuo­ti­aan sai­sin 2–3 vuo­den pal­kan Euroop­pan mal­liin läksiäisiksi

  69. AY-aktii­vi­na täy­tyy kom­men­toi­da tuo­ta irtisanomiskorvauskäytäntöä.

    Suo­mes­sa ei ole perin­tei­ses­ti irti­sa­no­mis­kor­vaus­ta, mut­ta irti­sa­no­mi­sa­jan palk­ka pitää mak­saa, ja sen jäl­keen saa ansio­si­don­nais­ta työt­tö­myys­tur­vaa. Työt­tö­myys­tur­va hyö­dyt­tää eni­ten nii­tä, jot­ka eivät uut­ta työ­paik­kaa löy­dä ja vähi­ten nii­tä, jot­ka vaih­ta­vat heti uuteen. Irti­sa­no­mis­kor­vaus­ten kans­sa on päinvastoin.

    Suo­mes­sa työn­te­ki­jöi­tä vii­me aikoi­na irti­sa­no­neel­la työn­tan­ta­jal­la on irti­sa­not­tu­jen työn­te­ki­jöi­den takai­sin­ot­to­vel­vol­li­suus, jos suh­dan­ne muut­tuu ja työn­tan­ta­ja palk­kaa lisää työ­voi­maa. Toi­saal­ta työn­tan­ta­ja ei voi täy­sin vapaas­ti päät­tää kenet irti­sa­no­taan, vaan täy­tyy tode­ta, että juu­ri tämän työntekijän/työntekijäryhmän työ­tä ei jat­ke­ta tai vähennetään.

    Mak­sa­mal­la riit­tä­vän kovaa vapaa­eh­tois­ta [b]irtisanoutumiskorvausta[\b] (eri asia kuin irti­sa­no­mis­kor­vaus) työn­tan­ta­ja pää­see valit­se­maan vapaas­ti läh­ti­jät. Myös­kään takai­sin­ot­to­vel­vol­li­suut­ta ei ole.

    Irti­sa­nou­tu­mis­kor­vaus­ta mak­se­taan eri­tyi­ses­ti asian­tun­ti­ja­teh­tä­vis­sä, jot­ka ovat voi­mak­kaas­ti eri­kois­tu­neet. Oli­si lopu­ton suo elekt­ro­niik­kay­ri­tyk­sel­le sel­vit­tää jokai­sen tut­ki­musin­si­nöö­rin koh­dal­la, sopi­si­ko hänen osaa­mi­sen­sa kui­ten­kin jol­la­kin tapaa uusiin teh­tä­viin, tai pal­kat­taes­sa uusia, voi­si­ko hänen ammat­ti­tai­ton­sa kor­va­ta täy­sin uuden työn­te­ki­jän. Jos tätä ryh­dyt­täi­siin oikeu­des­sa rat­ko­maan, tulos lie­ni­si täy­sin sat­tu­man­va­rai­nen. Sik­si työ­nan­ta­ja mie­luum­min mak­saa irti­sa­nou­tu­mi­ses­ta — se on mark­ki­na­hin­ta työ­nan­ta­jan vapaudesta.

    AKT halu­aa pois­taa tämän kau­pan­käyn­nin, ja EK ei mis­sään nimes­sä halua täs­tä kau­pan­käyn­ti­va­pau­des­ta luo­pua. Sik­si kysees­sä ovat “elä­mää suu­rem­mat asiat”.

    Nimim. koke­mus­ta edel­lä kuva­tus­ta kaupankäynnistä.

  70. Elä­keiän nos­toon ei vaa­di­ta perus­tus­lain­sää­tä­mis­jär­jes­tys­täö, ellei jo kart­tu­nei­siin eläk­kei­siin puututa.”

    Minun­kin jo ansait­tua elä­ket­tä on lei­kat­tu jo use­aan ker­taan eikä sii­hen ole tar­vit­tu ker­taa­kaan perus­tus­lain­sää­tä­mis­jär­jes­tys­tä esim Pos­ti-ja Tele­li­tok­sen yhtöit­tä­mi­sen yhtey­des­sä jo kart­tu­nut­ta elä­ket­tä lei­kat­tiin 10 % aivan yksin­ker­tai­sel­la enemmistöllä

  71. Lii­an vanha:

    Hal­li­tuk­sel­la on vain toi­men­pa­no­val­ta, pää­tän­tä­val­ta kuu­luu Eduskunnalle. 

    Ei pidä paik­kaan­sa. Suo­mes­sa ei val­lan kol­mi­ja­koa olla täy­del­lis­ti toteu­tet­tu oikeas­taan kos­kaan, ja nykyi­sel­lään hal­li­tuk­sel­le kuu­luu pal­jon sel­lai­sia ele­ment­te­jä, jot­ka täy­del­li­ses­sä jaos­sa kuu­lui­si­vat Eduskunnalle.

    Jos sii­hen oltai­siin vaa­dit­tu PL-sää­tä­mis­jär­jes­tys, niin ei tuol­lai­ses­sa lail­li­sen lain­sää­tä­jäe­li­men uhkai­lul­le oli­si ollut mitään tar­vet­ta, kos­ka tar­vit­ta­vaa enem­mis­töä ei var­muu­del­la oltai­si edus­kun­nas­sa saatu.

    Kari

  72. Toi­saal­ta työn­tan­ta­ja ei voi täy­sin vapaas­ti päät­tää kenet irti­sa­no­taan, vaan täy­tyy tode­ta, että juu­ri tämän työntekijän/työntekijäryhmän työ­tä ei jat­ke­ta tai vähennetään.”

    Tämän­kin työ­nan­ta­ja voi kier­tää kätev­sä­ti: esim Telia­So­ne­ra siir­tää ihmi­sen ensin Osaa­ja­kes­kuk­seen, jon­ka jäl­keen häm­men­ne­tään orga­ni­saa­tio­ta, joten on vai­kea sanoa ovat­ko teh­tä­vät todel­la päät­ty­neet vai eivät.
    Osaa­ja­kes­kuk­ses­ta ihmi­set sano­taan sit­ten irti yksi­tel­len, joten 600 hen­ki­lön irti­sa­no­mi­nen­kaan ei pää­se julkisuuteen

  73. IJ:lle haluai­sin huo­maut­taa takai­sin­ot­to­vel­vol­li­suu­des­ta. Takai­sin­ot­to­vel­vol­li­suus kos­kee vain työ­suh­teis­ta työ­tä, kos­ka se seu­raa työsopimuslaista. 

    Suo­mes­sa sen sijaan asia voi­daan kier­tää käyt­tä­mäl­lä vuo­kra­työ­voi­maa. Vuo­kra­työ­voi­man rek­ry­toin­ti ja käyt­tö on mah­dol­lis­ta peri­aat­tees­sa kuin­ka laa­jas­sa mit­ta­kaa­vas­sa tahan­sa irti­sa­not­taes­sa omaa henkilöstöä.

    Uskoi­sin kui­ten­kin niin, että riit­tä­vän laa­jas­ti toteu­tet­tu­na edel­lä mai­nit­tu saat­tai­si joh­taa Kor­keim­man oikeu­den tul­kin­taan, jos­sa mai­nit­tu toi­min­ta este­tään sovel­ta­mal­la ana­lo­gi­ses­ti työ­so­pi­mus­la­kia näil­tä osin myös vuo­kra­työ­voi­man käyttöön.

    Tämä oli siis vain täl­läi­nen lisä­huo­mio irral­laan sinun pos­tauk­sen ydinsisällöstä.

  74. Syl­ves­te­ri: “Mitä muu­ta työ­mark­ki­na­jär­jes­töt ovat kuin jäsen­ten­sä muo­dos­ta­mia hintakartelleja?
    Wikipedia:
    “Kar­tel­li on talous­e­lä­mäs­sä yri­tys­ten yhteen­liit­ty­mä, jon­ka tar­koi­tuk­se­na on kes­ki­näis­tä kil­pai­lua rajoit­ta­mal­la saa­vut­taa mono­po­li tai sii­hen ver­rat­ta­va ase­ma mark­ki­noil­la. Kar­tel­lin jäse­net pyr­ki­vät jää­dyt­tä­mään hin­ta­ta­son, rajoit­ta­maan hyö­dyk­keen tar­jon­taa ja tukah­dut­ta­maan kil­pai­lua sopi­mal­la kes­ke­nään hyö­dyk­kei­den toi­mit­ta­mi­ses­ta ja hintatasosta.”

    Niin että ammat­tiyh­dis­tys on mie­les­tä­si “yri­tys­ten yhteenliittymä”.

    1. Ay-lii­ke on raken­teel­taan kar­tel­li, sanoo wiki­pe­dia kar­tel­lis­ta mitä hyvän­sä. Kar­tel­li voi olla myös hyödyllinen.

  75. Ja ylei­ses­ti voi­si täs­tä val­ta­kes­kus­te­lus­ta tode­ta, että se että por­va­ri­hal­li­tus tans­sah­te­lee työ­nan­ta­jien näke­myk­sen mukaan ja aika köm­pe­lös­ti esim. elä­kei­kä­ky­sy­myk­ses­sä, ei tar­koi­ta sitä, että val­ta ei oli­si val­tion puo­lel­la — kun ideo­lo­gia on sama, eihän sii­tä rii­taa tule.
    Vaa­li­ra­ha­ko­hu­kin tämän osoit­ti: eihän Suo­mes­sa rahaa anne­ta jol­le­kin, että hän muut­tai­si mie­li­pi­teen­sä jos­sa­kin asias­sa, vaan raha anne­taan sel­lai­sen hen­ki­lön tuke­mi­sek­si, joka on val­miik­si samaa miel­tä. Aivan pyy­teet­tö­mäs­ti, tietenkin.

  76. Osmo:

    Kar­tel­li voi olla myös hyödyllinen.

    Miten mää­rit­te­let täs­sä hyö­dyn? Eikös kar­tel­li kui­ten­kin estä mark­ki­noi­ta hakeu­tu­mas­ta tasa­pai­noon ja täs­tä­hän on seu­rauk­se­na hyvinvointitappiota.

    Pidem­mäl­lä aika­vä­lil­lä voi aja­tel­la, että kar­tel­lin “yli­mää­räi­set” voi­tot hou­kut­te­le­vat lisää talou­del­lis­ta toi­me­liai­suut­ta ja siten mark­ki­nat hakeu­tu­vat koko­nai­suu­te­na tasa­pai­noon vaik­ka yksi­täi­set mark­ki­noi­den osat evät ole­kaan sellaisessa.

    Tän jäl­kim­mäi­sen syyn takia ja sik­si, että kar­tel­lei­den estä­mi­nen siir­tää val­taa mark­ki­noil­ta har­voil­le vai­ku­tus­val­tai­sil­le ihmi­sil­le, mun mie­les­tä kaik­ki kar­tel­lit (niin työn­te­ki­jöi­den kuin yri­tys­ten­kin) pitäis sallia.

    Tämä ei tie­ten­kään tar­koi­ta sitä että yleis­si­to­vuus olis hyvä jut­tu. Kyl­lä kar­tel­le­ja pitää saa­da yrit­tää murtaa.

  77. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ay-lii­ke on raken­teel­taan kar­tel­li, sanoo wiki­pe­dia kar­tel­lis­ta mitä hyvän­sä. Kar­tel­li voi olla myös hyödyllinen.

    Katin kon­tit. Ay-lii­ke ei ole RAKENTEELTAAN yri­tys­ten yhteen­liit­ty­mä. Eivät­kä ay-liik­kee­seen kuu­lu­vat ammat­tiyh­dis­tyk­set­kään ole miten­kään kar­tel­li­mai­ses­ti yhteen liit­ty­neet, vaan toi­mi­vat eri aloilla.
    Yhtä hyvin voi­si sanoa, että koko elin­kei­noe­lä­mä on kar­tel­li — eipä ole. EK:kaan ei ole kar­tel­li, kos­ka sen tar­koi­tuk­se­na ei ole kes­ki­näis­tä kil­pai­lua rajoit­ta­mal­la saa­vut­taa mono­po­li eikä se edes toi­mi markkinoilla.
    Sama pätee SAK:hon ja Aka­vaan jne. Parem­min­kin voi­si tode­ta eri ammat­ti­jär­jes­tö­jen kil­pai­le­van kes­ke­nään, jos­kus verisestikin.

    1. Eri­tyi­ses­ti anglo­sak­si­ses­sa teks­tis­sä ammat­tiyh­dis­tyk­siä kut­su­taan usein kar­tel­leik­si, pyr­ki­vät­hän ne rajoit­ta­maan työn­te­ki­jöi­den kes­ki­näis­tä kil­pai­lua työ­pai­kois­ta. Roma­nian ammat­ti­liit­to näyt­tää käyt­tä­vän itse itses­tään nimeä Alfa-kartelli.

  78. Vah­vim­mat ammat­ti­lii­tot tun­tu­vat ole­van aloil­la, mis­sä työ­nan­ta­jal­la on mono­po­li. Jos työ­nan­ta­jan vaih­to edel­lyt­tää paik­ka­kun­nan tai jopa maan vaih­toa, työ­nan­ta­jal­la on mah­dol­lis­ta saa­da mono­po­li­voit­toa työn­te­ki­jöi­den kus­tan­nuk­sel­la. Sil­loin työn­te­ki­jöi­den kan­nat­taa jär­jes­täy­tyä alen­taak­seen työ­nan­ta­jan mono­po­li­voit­toa. Jos taas työn­te­ki­jät voi­vat hel­pos­ti kil­pai­lut­taa työ­nan­ta­jia, ei jär­jes­täy­ty­mi­ses­tä ole heil­le saman­lais­ta hyötyä.

  79. Rai­mo K: Ok. Miten olis tämä:

    Ammat­tiyh­dis­tys rajoit­taa jäse­nien­sä kes­ki­näis­tä kil­pai­lua ja siten nos­taa kai­kil­le jäse­nil­leen tule­vaan palk­ka­sum­maa suu­rem­mak­si kuin mitä se oli­si ilman kil­pai­lun rajoittamista.

    Mul­le on ihan sama kut­sut­ko tuo­ta edel­lis­tä kar­tel­lik­si vai et, mut­ta se kusee joka tapauk­ses­sa kulut­ta­jia ja ammat­ti­liit­toon kuu­lu­mat­to­mia työn­te­ki­jöi­tä nil­koil­le ihan samal­la taval­la kuin asfalt­ti­fir­mo­jen kilpailunrajoitukset.

    Sen sijaan EK ei rajoi­ta kil­pai­lua (tai noh var­maan rajoit­taa, mut­ta ei yhtä läpi­nä­ky­väl­lä taval­la…) eikä siten nos­ta hin­to­ja ja kuse kuluttajia.

    Jus­si: Mul­la olis vähän pil­kun­vii­laus­ta, eli työn­te­ki­jät voi­vat paran­taa yleis­tä hyvin­voin­tia jär­jes­täy­ty­mäl­lä pel­käs­tään sil­loin, kun työ­nan­ta­jal­la on osto­puo­len mono­po­li, eli monop­so­ni. (Siis että ne on ainoo työ­nan­ta­ja, eikä jou­du kil­pai­le­maan työntekijöistä.)

    1. Kyl­lä try­tö­nan­ta­jat muo­dos­ta­vat myös kar­tel­lin eivät­kä osta työn­te­ki­jöi­tä toi­sil­taan. Tosin työ­nan­ta­ja­kar­tel­li vuo­taa usein kuin seula.

  80. Miten mää­rit­te­let täs­sä hyö­dyn? Eikös kar­tel­li kui­ten­kin estä mark­ki­noi­ta hakeu­tu­mas­ta tasa­pai­noon ja täs­tä­hän on seu­rauk­se­na hyvinvointitappiota.”

    Jos huo­nos­ti hoi­det­tu fir­ma voi kom­pen­soi­da huo­non tuot­ta­vuu­den pal­kan alen­nuk­sil­la niin se vain lisää tehottomuutta.
    Työ­mark­ki­nat eivät täy­tä täy­del­li­sen kil­pai­lun vaa­ti­muk­sia sil­lä työ­nan­ta­jia on lii­an vähän työn tar­joa­jiin nähden.
    Eri­tyi­ses­ti alu­eel­li­ses­ti yksit­täi­set fir­mat muo­dos­ta­vat mono­po­le­ja, usein syy on sii­nä, että suu­ret fir­mat eivät halua kil­pail­la keskenään.
    Näin ollen syn­tyy yksit­täi­siä työn tarjoajia.
    Amma­tin tai paik­ka­kun­nan vaih­to ei ole hal­paa joten irti­sa­nou­tu­mi­nen ei ole se kei­no, jol­la omaa osaan­sa voi paran­taa. Ja lisäk­si pitäi­si ottaa ero puo­li­sos­ta ja lapsista.

    Lisäk­si täy­del­li­nen kil­pai­lu edel­lyt­tää, että kaik­ki tie­tä­vät kaik­kien pal­kat, muu­ten ei syn­ny oike­aa kilpailua-

    Art­tu­ri ja moni muu kat­soo maa­il­maa EK:n tyn­ny­ris­tä, ja siel­tä­kin hyvin pie­nes­tä reiästä
    Uuden aammtim
    Toinne

  81. IJ:“Suomessa työn­te­ki­jöi­tä vii­me aikoi­na irti­sa­no­neel­la työn­tan­ta­jal­la on irti­sa­not­tu­jen työn­te­ki­jöi­den takai­sin­ot­to­vel­vol­li­suus, jos suh­dan­ne muut­tuu ja työn­tan­ta­ja palk­kaa lisää työ­voi­maa. Toi­saal­ta työn­tan­ta­ja ei voi täy­sin vapaas­ti päät­tää kenet irti­sa­no­taan, vaan täy­tyy tode­ta, että juu­ri tämän työntekijän/työntekijäryhmän työ­tä ei jat­ke­ta tai vähennetään.”

    Mikä­hän tämän lain/sopimuksen idea oikein on? Työ­hö­no­tos­sa työ­nan­ta­jal­la on mel­ko lail­la täy­si oikeus koit­taa seu­loa itsel­leen paras työn­te­ki­jä haki­jois­ta, mut­ta kun nimet on pape­ris­sa, niin huo­nos­ta työn­te­ki­jäs­tä ei pää­se eroon kuin niil­lä vapaa­eh­toi­sil­la irti­sa­nou­tu­mis­mak­suil­la. Täl­lais­ten sään­tö­jen luu­li­si a) vähen­tä­vän työl­lis­tä­mis­tä, kun työ­hö­no­tos­sa on suu­ri ris­ki, että palk­kaa huo­non työn­te­ki­jän ja b) sor­si­van nii­tä oikeas­ti hyviä työn­te­ki­jöi­tä, kos­ka irti­sa­no­mis­ten aikaan kir­ves voi iskeä hei­hin, vaik­ka työ­nan­ta­ja itse haluai­si itse ennem­min säi­lyt­tää hei­dän työ­suh­teen kuin jon­kun muun. Ja tämä yltää jopa uusiin työ­paik­koi­hin. Jos täl­lai­seen hakee, niin sit­ten edel­le menee auto­maat­ti­ses­ti se, joka on kysei­ses­tä fir­mas­ta aiem­min irti­sa­not­tu, vaik­kei muu­ten oli­si­kaan yhtä hyvä hakija. 

    Mil­lä perus­teel­la muu­ten ne irti­sa­not­ta­vat sit­ten vali­taan, jos työ­nan­ta­ja ei sii­hen saa puut­tua? Kova­ää­ni­sim­mät työn­te­ki­jät jää­vät ja kil­tit läh­te­vät pois?

  82. Lii­an vanha:

    Jos huo­nos­ti hoi­det­tu fir­ma voi kom­pen­soi­da huo­non tuot­ta­vuu­den pal­kan alen­nuk­sil­la niin se vain lisää tehottomuutta.

    Niin jos voi­si, mut­ta kun ei voi.

    Työ­mark­ki­nat eivät täy­tä täy­del­li­sen kil­pai­lun vaa­ti­muk­sia sil­lä työ­nan­ta­jia on lii­an vähän työn tar­joa­jiin nähden.

    Mit­kään mark­ki­nat eivät täy­tä täy­del­li­sen kil­pai­lun vaa­ti­muk­sia, kos­ka täy­del­li­nen kil­pai­lu on teo­reet­ti­nen abstrak­tio aivan samal­la taval­la kuin ympyrä.

    Sil­lä täyt­tää­kö työ­mark­ki­nat täy­del­li­sen kil­pai­lun vaa­ti­muk­sia ei ole yhtään mitään vai­ku­tus­ta sii­hen kan­nat­taa­ko niil­lä sal­lia kil­pai­lu vai ei.

    Art­tu­ri ja moni muu kat­soo maa­il­maa EK:n tyn­ny­ris­tä, ja siel­tä­kin hyvin pie­nes­tä reiästä

    On ole­mas­sa valei­ta, emä­va­lei­ta ja sit­ten näi­tä lii­an van­han pos­tauk­sia. Pitä­si kai osa­ta jät­tää omaan arvoonsa…

    Osmo:

    Kyl­lä try­tö­nan­ta­jat muo­dos­ta­vat myös kar­tel­lin eivät­kä osta työn­te­ki­jöi­tä toisiltaan.

    Niin esim. Hel­sin­gin kun­nat ovat sopi­neet, että eivät kil­pai­le pal­koil­la sai­raan­hoi­ta­jis­ta. Tulee­ko sinul­le mie­leen mui­ta kuin jul­ki­sia työn­tan­ta­jia näis­sä työ­nan­ta­ja­puo­len kar­tel­leis­sa? Osaat­ko myös spe­ku­loi­da syil­lä mik­si työ­nan­ta­ja­puo­len kar­tel­lit vuo­ta­vat kuin seu­la? Voi­si­ko täs­tä ottaa oppia myös työntekijäpuolelle?

    1. Työn­te­ki­jä­kar­tel­lil­la on lain­voi­ma. Jos joku palk­kaa hal­vem­mal­la, rik­kaa lakia. Jos työ­eh­to­so­pi­muk­set yli­te­tään, ei riko lakia. Kun yri­tyk­set usein kär­si­vät mie­luum­min työ­voi­ma­pu­las­ta kuin nos­ta­vat palk­ko­ja, on se minus­ta osoi­tus kar­tel­lin kunnioittamisesta.

  83. lii­an vanha
    “Art­tu­ri ja moni muu kat­soo maa­il­maa EK:n tyn­ny­ris­tä, ja siel­tä­kin hyvin pie­nes­tä reiästä”

    Et var­maan tar­koit­ta­nut minua, mut­ta se mik­si EK:n kan­to­jen ympä­ril­lä käy­dään dia­lo­gia, joh­tu­nee sii­tä että se on nykyi­sin se aloit­teel­li­nen osa­puo­li ja AY-lii­ke kar­vaa. Aika sel­vää, että pelin­ra­ken­ta­jan liik­kei­tä seu­ra­taan ja myötäillään. 

    Jos AY-liik­keel­lä ja AY-hen­ki­sem­mil­lä oli­si enem­män raken­ta­via vas­taeh­do­tuk­sia, hekin pääs­si­si­vät tääl­lä ja muu­al­la­kin useam­min pelin­ra­ken­ta­jik­si ja voi­si­vat hyvin­kin saa­da enem­män maa­le­ja eivät­kä pelk­kiä torjuntoja.

  84. Kun yri­tyk­set usein kär­si­vät mie­luum­min työ­voi­ma­pu­las­ta kuin nos­ta­vat palk­ko­ja, on se minus­ta osoi­tus kar­tel­lin kunnioittamisesta.”

    Har­vi­nai­sen rea­lis­ti­nen lausun­to enti­sel­tä polii­ti­kol­ta. Herää kysy­mys Suo­men lain­sää­dän­nös­tä. Kar­tel­lit ovat kiel­let­ty­jä. Osmo esit­ti todis­tuk­sen kar­tel­lis­ta. Mitä sanoo laki? Mit­kä ovat kiel­le­tyn kar­tel­lin tun­nus­mer­kit? Onko edes moraa­li­ses­ti oikein, että kun­nat osal­lis­tu­vat toi­mis­saan kar­tel­liin? Onko Van­ha­sen klausuu­li, “kaik­ki mikä ei ole lail­la kiel­let­tyä, on hyväk­syt­tä­vää” todel­la yhteis­kun­nan moraa­lia nykyisin?

  85. Osmo Soi­nin­vaa­ra: “Eri­tyi­ses­ti anglo­sak­si­ses­sa teks­tis­sä ammat­tiyh­dis­tyk­siä kut­su­taan usein kar­tel­leik­si, pyr­ki­vät­hän ne rajoit­ta­maan työn­te­ki­jöi­den kes­ki­näis­tä kil­pai­lua työ­pai­kois­ta. Roma­nian ammat­ti­liit­to näyt­tää käyt­tä­vän itse itses­tään nimeä Alfa-kartelli.”

    Joo­pa joo — jos näin on, myös Vih­reä Liit­to on raken­teel­taan kar­tel­li. Pyr­kii vie­lä monopoliasemaankin.
    Sel­vyy­den vuok­si jät­täi­sin kyl­lä kar­tel­lit talous­e­lä­män sopi­mat­to­mien käy­tän­tö­jen puolelle.

    1. Kar­tel­li on kan­sin­vä­li­nen ter­mi, jol­la on ylei­ses­ti hyväk­syt­ty mer­ki­tys: sopi­mus kes­ki­näi­sen kil­pai­lun vähen­tä­mi­ses­tä. Tähän mää­ri­tel­mään ei kuu­lu se, onko toi­min­ta sopi­vaa vai sopimatonta. 

  86. Art­tu­ri: “… Mul­le on ihan sama kut­sut­ko tuo­ta edel­lis­tä kar­tel­lik­si vai et, mut­ta se kusee joka tapauk­ses­sa kulut­ta­jia ja ammat­ti­liit­toon kuu­lu­mat­to­mia työn­te­ki­jöi­tä nil­koil­le ihan samal­la taval­la kuin asfalt­ti­fir­mo­jen kilpailunrajoitukset.”

    Täs­tä olen eri miel­tä — enkä suin­kaan nimi­tyk­ses­tä. Minun puo­les­ta­ni saat kut­sua sitä vaik­ka sit­ten kar­tel­lik­si, mut­ta kenen­kään nil­koil­le se ei kuse. Mie­les­tä­ni työs­tä pitää saa­da sel­lai­nen palk­ka, että sil­lä elää eikä tar­vit­se toi­meen­tu­lo­tu­kea hakea lisäk­si tai lei­pä­jo­nois­sa seis­tä. Epäi­le­mät­tä tämä on kil­pai­lun rajoit­ta­mis­ta, kun ay-lii­ke täl­lais­ta ajaa, mut­ta se on sen teh­tä­vä. Ja jär­jes­täy­ty­mät­tö­mät saa­vat samat edut, eivät kus­ta nilkoille.
    Jos fir­ma ei pys­ty täl­lais­ta palk­kaa mak­sa­maan, men­köön sit­ten vaik­ka Kii­naan — mut­ta kyl­lä kii­na­lais­ten­kin pitäi­si kun­non palk­kaa saa­da. Ja onhan se palk­ka­ta­so ylös­päin liik­keel­lä Kiinassakin.
    Ja muu­ten jo Hen­ry Ford aikoi­naan oival­si, että jos halu­aa myy­dä (esim.) auto­ja suu­ril­le jou­koil­le, niil­le on mak­set­ta­va sel­lais­ta palk­kaa, että on varaa ostaa.

  87. Har­vi­nai­sen rea­lis­ti­nen lausun­to enti­sel­tä polii­ti­kol­ta. Herää kysy­mys Suo­men lain­sää­dän­nös­tä. Kar­tel­lit ovat kiel­let­ty­jä. Osmo esit­ti todis­tuk­sen kar­tel­lis­ta. Mitä sanoo laki? Mit­kä ovat kiel­le­tyn kar­tel­lin tunnusmerkit? 

    Lakiin on aika tur­haa enää Suo­mes­sa vedo­ta näis­sä asiois­sa, kos­ka ne on jo sää­det­ty niin, ettei­vät AY-liik­keen ilmei­set­kään koh­tuut­to­muu­det ole laittomia.

    Perus­tus­la­ki on tie­ten­kin vii­mei­nen tur­va, mut­ta alkaa aika vähis­sä olla sen­kin kun­nioi­tus AY-liik­kees­sä, kuten on nähty.

    Kari

  88. Rai­mo K:

    Minun puo­les­ta­ni saat kut­sua sitä vaik­ka sit­ten kar­tel­lik­si, mut­ta kenen­kään nil­koil­le se ei kuse. 

    Ai ei vai? Entä jos työ­tön vaik­ka “suos­tui­si” nyt mene­mään 2500 e/kk töi­hin ahtaa­jak­si (käy­tän­nös­sä parin viikon/kuukauden pereh­dy­tys riit­tää), niin nyt ei käy. Sekö ei kuse hänen nil­koil­leen — työt­tö­myys on hänel­le var­maan parem­pi vaihtoehto?

    Ja sekään ei var­maan kuse kenen­kään nil­koil­le, että tääl­lä mak­se­taan tuot­teis­ta enem­män kuin muu­al­la? Eipä tietenkään…

    Kari

  89. Ai ei vai? Entä jos työ­tön vaik­ka “suos­tui­si” nyt mene­mään 2500 e/kk töi­hin ahtaa­jak­si (käy­tän­nös­sä parin viikon/kuukauden pereh­dy­tys riit­tää), niin nyt ei käy. Sekö ei kuse hänen nil­koil­leen – työt­tö­myys on hänel­le var­maan parem­pi vaihtoehto?”

    Jos tuo 2500 euron työ­läi­nen syr­jäyt­täi­si kal­lii­man niin ei työt­tö­myys vähe­ni­si. Itse asias­sa se lisään­tyi­si , sil­lä tuo 2500 euron työ­läi­nen kulut­tai­si vähem­män ja muu­al­la jäi­si joku työttömäksi.

    Ja sekään ei var­maan kuse kenen­kään nil­koil­le, että tääl­lä mak­se­taan tuot­teis­ta enem­män kuin muu­al­la? Eipä tietenkä”

    Tämä­hän on vain tuottavuuskysymys

  90. Jos tuo 2500 euron työ­läi­nen syr­jäyt­täi­si kal­lii­man niin ei työt­tö­myys vähenisi. 

    Minä en itsea­sias­sa puhu­nut työt­tö­myy­des­tä mitään, vaan mai­ni­tun työt­tö­män ase­mas­ta. Mut­ta kun nyt mai­nit­sit, niin kyl­lä vähe­ni­si (aina­kin kul­je­tuk­sis­sa), kos­ka kul­je­tus­ten hin­to­jen ale­ne­mi­nen lisäi­si kul­je­tus­pal­ve­lui­den kysyntää.

    Itse asias­sa se lisään­tyi­si , sil­lä tuo 2500 euron työ­läi­nen kulut­tai­si vähem­män ja muu­al­la jäi­si joku työttömäksi. 

    Eipäs, kos­ka se palk­ka on kulut­ta­jien tas­kus­ta pois, eli kulu­tuk­sen märä ei pienenisi.

    Kari

    1. Koko­nai­suut­ta aja­tel­len työn­tek­jöi­den kar­tel­li työn hin­nan pitä­mi­sek­si riit­tä­vän kor­kea­na on uskoak­se­ni posi­tii­vi­nen asia, jos­kin tämä käsi­tys perus­tuu intuii­tioon. Sen syväl­li­sem­pi sel­vit­tä­mi­nen oli­si han­ka­laa ja vaa­ti­si moni­mut­kais­ta simu­loin­tia. Kehit­ty­mät­tö­mik­si ovat ne maat jää­neet, jos­sa työ­väen­lii­ke ei oloe pys­ty­nyt jär­jes­täy­ty­mään ja tul­ja­kau­ma on jää­nyt hyvin vinoutuneeksi.
      Yksi suu­ri hait­ta sii­tä kui­ten­kin on. Kun kar­tel­li mää­rää saman hin­nan kai­kil­le, vähän huo­nom­pi työn­te­ki­jä ei pää­se töi­hin lain­kaan, kos­ka hän ei voi kom­pen­soi­da puut­tei­taan hal­vem­mal­la hinnalla.

  91. a muu­ten jo Hen­ry Ford aikoi­naan oival­si, että jos halu­aa myy­dä (esim.) auto­ja suu­ril­le jou­koil­le, niil­le on mak­set­ta­va sel­lais­ta palk­kaa, että on varaa ostaa.”

    Hne­ry Ford oli­kin mark­ki­na­läh­töi­nen aja­tuk­sil­taan. Art­tu­ri ja moni muu­kin tämän pals­tan kir­joit­ta­ja on tuo­tan­to­läh­töi­nen aja­tuk­sil­taan eli arvioi­daan, että ‚jos pal­kat kye­tään dump­paa­maan alas niin mark­ki­noil­le voi­daan työn­tää pal­jon tavaraa.

    Mut­ta asia ei ole näin yksioi­koi­nen: Nämä samat työn­te­ki­jät ovat toi­sel­la puo­lel­la asiakkaina.
    Ja jot­ta hän voi­si kulut­taa niin sii­hen tar­vi­taan rahaa ja aikaa. Ei 24/7 töis­sä ole­va ehdi kulut­ta­maan eikä kulu­tus ole kovin kor­kea, jos kulut­ta­ja­na on pie­ni yläluokka.
    Tämä oli toi­nen Hen­ry For­din oival­lus, sii­hen saak­ka auto­ja oli teh­ty käsi­työ­nä vain superrikkaille.
    Palk­ko­ja voi­daan nos­taa ja vapaa-aikaa lisä­tä kas­vat­ta­mal­la tuot­ta­vuut­ta , työ­paik­ko­ja voi­daan tar­jo­ta monen­lai­sil­le ihmi­sel­le tuo­tan­non suunnittelulla.

  92. Osmo:

    Kun yri­tyk­set usein kär­si­vät mie­luum­min työ­voi­ma­pu­las­ta kuin nos­ta­vat palk­ko­ja, on se minus­ta osoi­tus kar­tel­lin kunnioittamisesta.

    Mit­kä yri­tyk­set kär­si­vät mie­luum­min työ­voi­ma­pu­las­ta kuin nos­ta­vat palk­ko­ja? Minä luu­lin, että työ­voi­ma­pu­la tar­koit­taa sitä, että yri­tyk­set eivät saa työ­voi­maa hal­val­la. Se, että ne eivät halua pal­ka­ta kal­liil­la voi joh­tua ihan sii­tä, että työn­te­ki­jän tuot­ta­vuus ei ole sen pal­kan arvoista.

    Sen lisäk­si on var­mas­ti usei­ta yri­tyk­siä, jos­sa samas­ta teh­tä­väs­tä mak­se­taan samaa palk­kaa, eli siis jos nos­taa palk­kaa saa­dak­seen lisää työ­voi­maa palk­ka­kus­tan­nuk­set nouse­vat enem­män kuin tämän yli­mää­räi­sen työn­te­ki­jän tuot­ta­ma lisä­ar­vo on.

    Puo­lu­ee­ton tarkkailija:

    Osmo esit­ti todis­tuk­sen kartellista.

    Ehdot­to­mas­ti. Todis­tus on auko­ton. Syy­te­tyt voi­daan kivittää.

    Rai­mo K:

    Mie­les­tä­ni työs­tä pitää saa­da sel­lai­nen palk­ka, että sil­lä elää eikä tar­vit­se toi­meen­tu­lo­tu­kea hakea lisäk­si tai lei­pä­jo­nois­sa seistä.

    Ja sinä pidät tätä todis­tee­na sii­tä, että ammat­ti­lii­tot eivät hait­taa sen ulko­puo­li­sia työn­te­ki­jöi­tä ja kulut­ta­jia!?! Suht luo­vaa päättelyä.

    Ja jär­jes­täy­ty­mät­tö­mät saa­vat samat edut, eivät kus­ta nilkoille.

    Eivät saa. Jär­jes­täy­ty­mät­tö­mien on tyy­dyt­tä­vä tasan samaan sopi­muk­seen kuin lii­ton jäsen­ten­kin. Eli ero­tus on se, että lii­ton jäse­net saa­vat itse neu­vo­tel­la itsel­leen sopi­van sopi­muk­sen, lii­ton ulko­puo­li­set eivät. Tää on olen­nai­nen ero.

    Jos fir­ma ei pys­ty täl­lais­ta palk­kaa mak­sa­maan, men­köön sit­ten vaik­ka Kiinaan

    Täs­sä tii­vis­tyy kyl­lä hie­nos­ti miten Suo­men AY-liik­keen apo­lo­gis­tit arvos­ta­vat suo­ma­lais­ten hyvin­voin­tia! Hin­noi­tel­laan vaan oma työ lii­an kal­liik­si, niin työ­pai­kat voi siir­tää kii­naan. Tämä on jo oman jalan ampu­mis­ta, ei pel­käs­tään nil­koil­le kusemista.

    Ja muu­ten jo Hen­ry Ford aikoi­naan oival­si, että jos halu­aa myy­dä (esim.) auto­ja suu­ril­le jou­koil­le, niil­le on mak­set­ta­va sel­lais­ta palk­kaa, että on varaa ostaa.

    En tiiä onko Ford joku sun hen­ki­lö­koh­tai­nen san­ka­ri, mut­ta tun­teit­te­si louk­kaa­mi­sen uhal­la­kin sanon: Ford oli väärässä.

    Lii­an vanha:

    Jos tuo 2500 euron työ­läi­nen syr­jäyt­täi­si kal­lii­man niin ei työt­tö­myys vähenisi.

    Kun luet kom­ment­ti­ni uudes­taan huo­maat, että sii­nä ei esi­tet­ty väi­tet­tä työt­tö­myy­den vähe­ne­mi­ses­tä, vaan sii­tä, että ammat­ti­lii­tot kusee liit­toi­hin kuu­lu­mat­to­mia. Eli täs­sä karin esi­mer­kis­sä sitä työ­tön­tä, joka olis val­mis tekeen töi­tä 2500 €/kk.

    Työt­tö­myys tosin kyl­lä vähe­nee myös, kun työn hin­ta ale­nee. Fir­mat palk­kaa­vat enemmän.

  93. Yksi suu­ri hait­ta sii­tä kui­ten­kin on. Kun kar­tel­li mää­rää saman hin­nan kai­kil­le, vähän huo­nom­pi työn­te­ki­jä ei pää­se töi­hin lain­kaan, kos­ka hän ei voi kom­pen­soi­da puut­tei­taan hal­vem­mal­la hinnalla.”

    Nyky­maa­il­mas­sa tämä ei ole kuin teo­reet­ti­nen ongel­ma. Palk­ka­hai­ta­ri on aika väl­jä alim­mat pal­kat ovat 30 % kor­keim­mis­ta, joten tuot­ta­vuus voi olla 30 % maksimista.
    Mut­ta kun palk­ka ei ole enää mer­kit­tä­vä kus­tan­nus­te­ki­jä niin suu­rin este vajaa­kun­toi­sen työl­lis­ty­mi­se­le on, että kal­lis­ta työ­pai­kaa ei halu­ta antaa vajaatuottoiselle.
    Tava­ra­tuo­tan­nos­sa duu­na­rin palk­ko­jen osuus on n 5 % ja sekin on useim­mi­ten suo­ri­te­palk­kaa eli riip­puu duu­na­rin teke­mäs­tä määrästä.

    Jos oli­sit jos­kus ollut oikeis­sa töis­sä niin käsit­täi­sit ongel­man toi­sin kuin nyt.
    Tuo palk­ko­jen pitä­mi­nen ainoa­na työl­lis­ty­mis­pe­rus­tee­na on agraa­riyh­teis­kun­nan jään­tei­tä, ajal­ta kun töi­tä teh­tiin lapiol­la , hevo­sel­la ja rattailla.

  94. Eipäs, kos­ka se palk­ka on kulut­ta­jien tas­kus­ta pois, eli kulu­tuk­sen märä ei pienenisi”

    Sama kisa käy­täi­siin muil­la­kin aloil­la joten lop­pu­tu­le­ma oli­si deflaatio

  95. Kar­tel­li voi olla hyö­dyl­li­nen mones­sa­kin tilan­tees­sa. Mark­ki­na­rat­kai­su ei ole opti­maa­li­nen vajaan kil­pai­lun olois­sa muu­ten­kaan, ja kar­tel­li voi paran­taa tilan­net­ta kaik­kien kan­nal­ta. Nyt ei ole Varia­nia (inte­me­dia­te mic­ro), mut­ta muis­tan sii­tä keis­sin, jos­sa kar­tel­li­hin­noit­te­lu oli sel­väs­ti tehok­kaam­pi. Muis­taak­se­ni se liit­tyi jotenkin
    ver­ti­kaa­li­seen inte­graa­tioon, mut­ten nyt ehdi joh­taa tulosta. 

    Tilan­ne voi mani­fes­toi­tua sil­loin, kun tuo­tan­to­ket­jus­sa on muu­ta­ma lenk­ki, ja ne klimp­piy­ty­vät yhteen ja sopi­vat myy­vän­sä toi­sil­leen ja sopi­vat, ettei­vät myy tai osta ulko­puo­li­sil­ta sovi­tun hin­ta­hai­ta­rin ulko­puo­lel­la. Tehos­tu­mi­nen tulee sii­tä, että tuo­tan­to­ket­ju koko­nai­suu­te­na pää­see lähem­mäs raja­hin­noit­te­lua. En muis­ta yksityiskohtia.

    Voi­daan väit­tää, että työn­te­ki­jöi­den kar­tel­li voi jos­kus toi­mia näin. En tosin usko het­keä­kään, että AKT toi­mii näin, logis­tii­kan haa­voit­tu­vuus tekee lii­tos­ta niin vah­van, että tämä nykyi­nen tilan­ne hais­kah­taa jo puh­taal­ta rent-see­kin­gil­tä, eli suo­mek­si kup­pauk­sel­ta.

    1. Esi­mer­kik­si säh­kön hin­noi­te­lu eräis­sä tapauk­ses­sa edel­lyt­tää kar­tel­lia, kos­ka muu­ten kenen­kään ei kan­na­ta inves­toi­da lisäkapasiteettiin.

  96. Kari: “Rai­mo K: Minun puo­les­ta­ni saat kut­sua sitä vaik­ka sit­ten kar­tel­lik­si, mut­ta kenen­kään nil­koil­le se ei kuse.”
    Ai ei vai? Entä jos työ­tön vaik­ka “suos­tui­si” nyt mene­mään 2500 e/kk töi­hin ahtaa­jak­si (käy­tän­nös­sä parin viikon/kuukauden pereh­dy­tys riit­tää), niin nyt ei käy. Sekö ei kuse hänen nil­koil­leen – työt­tö­myys on hänel­le var­maan parem­pi vaihtoehto?
    Ja sekään ei var­maan kuse kenen­kään nil­koil­le, että tääl­lä mak­se­taan tuot­teis­ta enem­män kuin muu­al­la? Eipä tietenkään…”

    Kai se työ­tön voi­si sit­ten men­nä vaik­ka neu­ro­ki­rur­gik­si, kun parin vii­kon pereh­dy­tys riittää.

    Se, mik­si Suo­mes­sa kaik­ki on kal­lis­ta, vaik­ka palk­ka­ta­so on alhai­nen, on minul­le arvoitus.

  97. Kari: “Minä en itsea­sias­sa puhu­nut työt­tö­myy­des­tä mitään, vaan mai­ni­tun työt­tö­män ase­mas­ta. Mut­ta kun nyt mai­nit­sit, niin kyl­lä vähe­ni­si (aina­kin kul­je­tuk­sis­sa), kos­ka kul­je­tus­ten hin­to­jen ale­ne­mi­nen lisäi­si kul­je­tus­pal­ve­lui­den kysyntää.”

    Niin että jos kul­je­tus­pal­ve­lui­den hin­ta las­ki­si, niin nii­den kysyn­tä kas­vai­si — siis fir­mat ryh­tyi­si­vät kul­je­tut­ta­maan samaa tava­ra­mää­rää edes­ta­kai­sin — vai kuin­ka se menisi?

  98. Eli ero­tus on se, että lii­ton jäse­net saa­vat itse neu­vo­tel­la itsel­leen sopi­van sopi­muk­sen, lii­ton ulko­puo­li­set eivät. Tää on olen­nai­nen ero.”

    Kyl­lä lii­ton ulko­puo­li­nen saa neu­vo­tel­la työ­eh­tos­pi­mus­ta parem­man sopi­muk­sen itselleen.
    Ainoas­taan huo­nom­paa hän ei saa neuvotella

  99. Osmo Soi­nin­vaa­ra: “Yksi suu­ri hait­ta sii­tä kui­ten­kin on. Kun kar­tel­li mää­rää saman hin­nan kai­kil­le, vähän huo­nom­pi työn­te­ki­jä ei pää­se töi­hin lain­kaan, kos­ka hän ei voi kom­pen­soi­da puut­tei­taan hal­vem­mal­la hinnalla.”

    Kar­tel­li” ei täs­sä tapauk­ses­sa mää­rää samaa hin­taa kai­kil­le, vaan hai­ta­rin, jon­ka alku­pää on kiin­teä. Ns. tau­luk­ko­palk­kaa ei käy­tän­nös­sä kukaan saa — pait­si jul­ki­sel­la sek­to­ril­la — kaik­ki saa­vat enem­män. Ja vajaa­kun­toi­sel­le saa mak­saa vähem­män, se on työ­eh­to­so­pi­muk­seen kir­jat­tu (aina­kin kuntasektorilla).

  100. Työt­tö­myys tosin kyl­lä vähe­nee myös, kun työn hin­ta ale­nee. Fir­mat palk­kaa­vat enemmän”

    Minä olen pal­kan­nut tuhan­sia ihmi­siä, mut­ta en yhtään yli­mää­räis­tä sen vuok­si, että sen saa halvalla.
    Ei mikään fir­ma palk­kaa ihmi­siä sen vuok­si, että nii­tä saa halvalla.
    Ja tänä päi­vä­nä nämä työ­pai­kan muut kiin­teät kulut ovat niin kor­keat, että vajaa­tuot­tois­ta ei sii­hen pal­ka­ta edes ilmai­sek­si, sil­lä työ­pai­kas­ta pitää saa­da maksimihyöty.

    Elät men­nyt­tä maa­il­maa Artturi

    1. On pal­jon töi­tä, jois­sa tar­vit­ta­van työ­voi­man mää­rä on makua­sia ja riip­puu sik­si työn hin­nas­ta. Pidät­kö kaa­upas­sa kym­me­nen vai yksi­tois­ta kas­saa auku esi­mer­kik­si. Jos kas­so­ja on lii­an vähän, ajoit­tain syn­tyy jono­ja ja jonot kar­kot­ta­vat jon­kin ver­ran asiak­kai­ta. Opti­mi riip­puu työn hinnasta.

  101. Art­tu­ri: “Rai­mo K: Mie­les­tä­ni työs­tä pitää saa­da sel­lai­nen palk­ka, että sil­lä elää eikä tar­vit­se toi­meen­tu­lo­tu­kea hakea lisäk­si tai lei­pä­jo­nois­sa seistä.”
    “Ja sinä pidät tätä todis­tee­na sii­tä, että ammat­ti­lii­tot eivät hait­taa sen ulko­puo­li­sia työn­te­ki­jöi­tä ja kulut­ta­jia!?! Suht luo­vaa päättelyä.”

    Ei tämä mikään todis­te ole eikä päättelyäkään.
    Kun sii­nä lukee “mie­les­tä­ni”, se tar­koit­taa, että se on mie­li­pi­tee­ni. Jos joku on sitä miel­tä, että työs­sä­käy­vän pitää pal­kan lisäk­si tar­vi­ta toi­meen­tu­lo­tu­kea tai lei­pä­jo­no­ja, se on myös mie­li­pi­de, mut­ta minä en sitä asi­aa hyväksy.

  102. Osmo:

    Koko­nai­suut­ta aja­tel­len työn­tek­jöi­den kar­tel­li työn hin­nan pitä­mi­sek­si riit­tä­vän kor­kea­na on uskoak­se­ni posi­tii­vi­nen asia, jos­kin tämä käsi­tys perus­tuu intuiitioon.

    Kos­ka työt­tö­myys ja kal­liit hyö­dyk­keet on niin iha­na asia?

    Sen syväl­li­sem­pi sel­vit­tä­mi­nen oli­si han­ka­laa ja vaa­ti­si moni­mut­kais­ta simulointia.

    No ihmeen hep­poi­sin perus­tein sinä oot aina­kin täl­lä pals­tal­la tuo­min­nut muut kart­tel­lit. Ei kai täs­sä oo havait­ta­vis­sa tekopyhyyttä?

    Kehit­ty­mät­tö­mik­si ovat ne maat jää­neet, jos­sa työ­väen­lii­ke ei oloe pys­ty­nyt järjestäytymään.

    Vai pitäi­si­kö sanoa, että kehit­ty­mät­tö­mis­sä mais­sa työ­väen­lii­ke ei ole pys­ty­nyt jär­jes­täy­ty­mään? Kor­rel­laa­tios­ta ei seu­raa kausaliteettia.

    Yksi suu­ri hait­ta sii­tä kui­ten­kin on. Kun kar­tel­li mää­rää saman hin­nan kai­kil­le, vähän huo­nom­pi työn­te­ki­jä ei pää­se töi­hin lain­kaan, kos­ka hän ei voi kom­pen­soi­da puut­tei­taan hal­vem­mal­la hinnalla.

    Joo näin on. Nyt on enää ne hyö­dyt hakusessa.

    lii­an vanha:

    Sama kisa käy­täi­siin muil­la­kin aloil­la joten lop­pu­tu­le­ma oli­si deflaatio

    Tuot­ta­vuu­den kas­vus­ta joh­tu­va deflaa­tio ei oo pahas­ta. (Kes­kus­pan­kin poli­tii­kas­ta aiheu­tu­vat yllät­tä­vä del­faa­tio on.)

  103. Art­tu­ri: “Eivät saa. Jär­jes­täy­ty­mät­tö­mien on tyy­dyt­tä­vä tasan samaan sopi­muk­seen kuin lii­ton jäsen­ten­kin. Eli ero­tus on se, että lii­ton jäse­net saa­vat itse neu­vo­tel­la itsel­leen sopi­van sopi­muk­sen, lii­ton ulko­puo­li­set eivät. Tää on olen­nai­nen ero.”

    Mitä­hän tämän nyt pitäi­si tarkoittaa?
    Jär­jes­täy­ty­mät­tö­mien on tyy­dyt­tä­vä samaan (työehto)sopimukseen kuin lii­ton jäsen­ten­kin — eli saa­vat samat edut.
    Lii­ton jäse­net saa­vat neu­vo­tel­la itsel­leen sopi­van (työ)sopimuksen — niin saa­vat lii­ton ulko­puo­li­set­kin, mikäs sitä rajoittaisi?
    Olen­nai­nen ero tai­taa olla työ­eh­to­so­pi­muk­sen ja työ­so­pi­muk­sen välil­lä, mut­ta se pal­jon par­jat­tu yleis­si­to­vuus tar­koit­taa, että jär­jes­täy­ty­nei­den ja jär­jes­täy­ty­mät­tö­mien ei ole eroa.

  104. Lii­an van­ha: “Jos oli­sit jos­kus ollut oikeis­sa töis­sä niin käsit­täi­sit ongel­man toi­sin kuin nyt.
    Tuo palk­ko­jen pitä­mi­nen ainoa­na työl­lis­ty­mis­pe­rus­tee­na on agraa­riyh­teis­kun­nan jään­tei­tä, ajal­ta kun töi­tä teh­tiin lapiol­la , hevo­sel­la ja rattailla.”

    Hyvin sanot­tu!

  105. Lii­an van­ha sanoi, että “työ­paik­ko­ja voi­daan tar­jo­ta monen­lai­sil­le ihmi­sil­le tuon­tan­non suunnittelulla”. 

    Tämä pitää paik­kan­sa ja on käsit­tä­mä­tön­tä, että eri­tyi­ses­ti jul­ki­sel­la puo­lel­la ollaan niin ääret­tö­män tyh­miä, ettei tätä tajuta.

    Puhu­taan pal­jon hoi­to- ja hoi­va-alan tule­vas­ta työ­voi­ma­pu­las­ta. Kui­ten­kin tämä ongel­ma voi­tai­siin hel­pos­ti hoi­taa tuo­tan­toa uudel­leen suunnittelemalla.

    Nykyi­sin on suun­tauk­se­na se, että vaa­di­taan kai­kil­ta työn­te­ki­jöil­tä entis­tä parem­paa kou­lu­tus­ta ja osaa­mis­ta. Tämän sijas­ta pitäi­si aja­tel­la täy­sin päin­vas­toin. Tuo­tan­non uudel­leen suun­nit­te­lul­la pitäi­si lisä­tä nii­den työ­paik­ko­jen mää­rää, jos­sa ei tar­vi­ta pal­jon ammattitaitoa. 

    Samal­la jul­ki­nen sek­to­ri hoi­tai­si työt­tö­myy­son­gel­maa ja luo­tai­siin ikään­ty­neil­le aktii­vi­sil­le elä­ke­läi­sil­le mie­lek­käi­tä työ­paik­ko­ja. Myös työ­urat pite­ne­si­vät, jol­loin val­tion talous­on­gel­mat helpottuisivat.

  106. Osmo Soi­nin­vaa­ra: “Esi­mer­kik­si säh­kön hin­noi­te­lu eräis­sä tapauk­ses­sa edel­lyt­tää kar­tel­lia, kos­ka muu­ten kenen­kään ei kan­na­ta inves­toi­da lisäkapasiteettiin.”

    USAs­sa oli kar­tel­li — ei toiminut.
    Mie­les­tä­ni edel­lyt­tää — hir­vi­tys — val­tio­val­lan säätelyä.

  107. Yllä itsea­sias­sa viit­ta­sin tilan­tee­seen, jos­sa ver­ti­kaa­li­sen ja hori­son­taa­li­sen inte­graa­tion vuok­si osto-myyn­ti-kar­tel­li pudot­taa lop­pu­tot­teen hin­taa. Osto­kar­tel­li väli­por­taas­sa takaa, ettei niuk­ka resurs­si tule lii­an kalliiksi. 

    Ote­taan esi­merk­ki, joka ei todel­la­kaan ole todel­li­ses­ta elä­mäs­tä: kai­vok­sia on muu­ta­ma, ja ne tuot­ta­vat rau­ta­mal­mia. Kil­pai­lu on epä­täy­del­lis­tä, kos­ka nii­tä on niin vähän. Sit­ten on metal­li­pa­jo­ja, jot­ka teke­vät poran­te­riä, jois­ta mer­kit­tä­vä osa kulu­te­taan rau­ta­kai­vok­sis­sa ja loput myy­dään ulko­mail­le. Metal­li­pa­jo­jen rau­da­nos­to­kar­tel­li, joka pai­naa rau­ta­mal­min hin­taa alas, voi pudot­taa poran­te­rien hin­taa niin, että tehok­kuus para­nee ja rau­ta­mal­min tuo­tan­to­kin hal­pe­nee, kun sen raja­kus­tan­nuk­set putoavat.

  108. Osmon mukaan työn hin­ta mää­rää, kuin­ka pal­jon kas­so­ja pide­tään auki kau­pois­sa. Näin ei kui­ten­kaan asian lai­ta tai­da olla.

    Nykyi­sin aina­kin S‑ryhmän kau­pois­sa kas­sa­työn­te­ki­jät tai aina­kin osa heis­tä teke­vät myös mui­ta töi­tä kau­pan sisäl­lä. Jos jono­ja syn­tyy, häly­te­tään työn­te­ki­jöi­tä muis­ta töis­tä kassoille.

    Näin ollen työn­te­ki­jä­mää­rän mitoi­tus riip­puu kau­pan asi­kas­mää­ris­tä ja hei­dän osto­jen­sa mää­ris­tä. Siis markkinoista.

    Jos kau­pan alan työ­eh­to­so­pi­muk­sis­sa palk­ko­ja nos­te­taan, niin kaik­ki kau­pat vie­vät nos­tot hin­toi­hin­sa, eikä työn­te­ki­jä­mää­rä vähenny.

    Ainoa asia mikä vai­kut­taa työn­te­ki­jä­mää­riin on se, että palk­ko­jen nous­tes­sa kan­nat­taa panos­taa enem­män auto­maa­tioon, jol­la käsi­työ­tä saa­daan vähen­net­tyä. Täl­löin työn tuot­ta­vuus yleen­sä kasvaa.

  109. tie­de­mies:

    Kar­tel­li voi olla hyö­dyl­li­nen mones­sa­kin tilanteessa. 

    Tämä on toki tot­ta, että teo­rias­sa se voi olla hyö­dyl­li­nen. Täs­tä ei tie­ten­kään seu­raa, että joku tiet­ty kar­tel­li on hyödyllinen.

    En mis­sään nimes­sä väi­tä, että sinä sor­tui­sit tähän, mut­ta aika moni hyp­pää näis­tä teo­reet­ti­sis­ta jutuis­ta väit­tä­mään jotain käy­tän­nön tapauk­sis­ta. (Siis tyy­liin, että jos on ulkois­vai­ku­tuk­sia, niin vapai­ta mark­ki­noi­ta voi­daan teo­rias­sa paran­taa -> val­tion pitää sää­del­lä koulutusta.)

    Rai­mo K:

    Se, mik­si Suo­mes­sa kaik­ki on kal­lis­ta, vaik­ka palk­ka­ta­so on alhai­nen, on minul­le arvoitus.

    Antaa­ko tämä sinul­le mitään aihet­ta epäil­lä joh­to­pää­tök­siä­si myös ammat­ti­liit­to­jen vai­ku­tuk­sen suhteen?

    Rai­mo K:

    Niin että jos kul­je­tus­pal­ve­lui­den hin­ta las­ki­si, niin nii­den kysyn­tä kas­vai­si – siis fir­mat ryh­tyi­si­vät kul­je­tut­ta­maan samaa tava­ra­mää­rää edes­ta­kai­sin – vai kuin­ka se menisi?

    Se meni­si sil­leen, että fir­mat ryh­tyi­si­vät kul­je­tut­ta­maan enem­män tava­raa, tai samaa tava­raa pidem­piä matkoja.

    lii­an vahna:

    Ainoas­taan huo­nom­paa hän ei saa neuvotella

    Juu­ri näin ja tämä hait­taa ammat­ti­liit­to­jen ulko­puo­li­sia ja yli­pään­sä nii­tä joi­den tuot­ta­vuus on alem­pi kuin ammat­ti­lii­ton neu­vot­te­le­ma palkka.

    Rai­mo K:

    mikäs sitä rajoittaisi?

    Yleis­si­to­vuus.

    Osmo:

    Esi­mer­kik­si säh­kön hin­noi­te­lu eräis­sä tapauk­ses­sa edel­lyt­tää kar­tel­lia, kos­ka muu­ten kenen­kään ei kan­na­ta inves­toi­da lisäkapasiteettiin.

    pssssssssssst. http://fi.wikipedia.org/wiki/Futuuri_(talous)

  110. Lii­an vanha:“Järjestäytymättömien on tyy­dyt­tä­vä samaan (työehto)sopimukseen kuin lii­ton jäsen­ten­kin – eli saa­vat samat edut.
    Lii­ton jäse­net saa­vat neu­vo­tel­la itsel­leen sopi­van (työ)sopimuksen – niin saa­vat lii­ton ulko­puo­li­set­kin, mikäs sitä rajoittaisi?”

    Ei kyse ole sii­tä, että jär­jes­täy­ty­mät­tö­mät eivät sai­si samaa työ­eh­to­so­pi­mus­ta kuin jär­jes­täy­ty­neet, vaan sii­tä, että he eivät halu­tes­saan saa _eri_ sopimusta. 

    Ote­taan yksin­ker­tai­nen esi­merk­ki, jot­ta huo­maat, mis­tä on kyse. Sano­taan, että lei­vän­myyn­tiä sään­nel­täi­siin samal­la tavoin kuin työn myyn­tiä. Lei­vän­lei­po­jat muo­dos­tai­si­vat kar­tel­lin ja sopi­si­vat hin­nas­ta, jon­ka alle lei­pää ei saa myy­dä. Ja val­tio ran­kai­si­si nii­tä, jot­ka ostai­si­vat lei­pää alle tuon sovi­tun hin­nan. No, nyt oli­si käy­nyt niin, että kar­tel­liin oli­si liit­ty­neet vain prii­maa luo­mu­lei­pää myy­vät ja he sopi­si­vat, että alle 5 e/kg ei lei­pää saa myydä. 

    Kar­tel­lin ulko­puo­lel­le jää­nyt bulk­ki­lei­pää tuot­ta­va pys­tyi­si myy­mään lei­pää 2e/kg, mut­ta yleis­si­to­van sopi­muk­sen vuok­si hänen­kin on pak­ko nos­taa lei­pän­sä hin­ta 5e/kg tasol­le. Kos­ka hänen lei­pän­sä laa­tu ei ole samaa kuin nii­den kar­tel­lin lei­po­jien, tuol­la hin­nal­la se jäi­si hyl­lyyn. Seu­raus oli­si se, että lei­pää jäi­si lei­po­mat­ta ja osta­mat­ta (ne, jot­ka eivät halua mak­saa lei­väs­tä tuo­ta hin­taa, jät­täi­si­vät tie­ten­kin koko­naan ostamatta). 

    Sama pätee työn myyn­tiin. Jos ahtaa­jien yleis­si­to­va sopi­mus estää palk­kaa­mas­ta lii­ton sopi­maa hin­taa alem­mal­la hin­nal­la liit­toon kuu­lu­mat­to­mia ja mah­dol­li­ses­ti huo­nom­man tuot­ta­vuu­den työn­te­ki­jöi­tä, seu­raus on se, että nämä työn­te­ki­jät eivät pys­ty saa­maan työ­pa­nos­taan kau­pak­si. Lii­ton neu­vot­te­le­ma hin­ta on lii­an kor­kea ja liit­toa alem­paa hin­taa ei saa tar­jo­ta, vaik­ka sekin palk­ka mais­tui­si pal­jon parem­mal­ta kuin työttömyys. 

    Rai­mo K:“Kai se työ­tön voi­si sit­ten men­nä vaik­ka neu­ro­ki­rur­gik­si, kun parin vii­kon pereh­dy­tys riittää.”

    Omi­tui­nen logiik­ka sinul­la. Jos yksi työ on yksin­ker­tais­ta ja sii­hen riit­tää lyhyt kou­lu­tus, niin ei tämä tie­ten­kään tar­koi­ta sitä, että kaik­ki työ on sellaista. 

    Se, mik­si Suo­mes­sa kaik­ki on kal­lis­ta, vaik­ka palk­ka­ta­so on alhai­nen, on minul­le arvoitus.”

    Juu­ri vähäi­sen kou­lu­tuk­sen vaa­ti­vien töi­den palk­ka­ta­so ei ole alhai­nen. Osin tämä joh­tuu juu­ri niis­tä yleis­si­to­vis­ta sopi­muk­sis­ta, osin sii­tä, että tuki­sys­tee­meil­lä on työl­lis­ty­mi­ses­tä mata­lal­la pal­kal­la teh­ty kan­nat­ta­ma­ton­ta, mik­si ihmi­set fik­sui­na valit­se­vat ennem­min työt­tö­myy­den. Noi­den mai­nit­se­mie­si neu­ro­ki­rur­gien ja mui­den suh­teel­li­sen kor­keas­ti kou­lu­tet­tu­jen ter­vey­den­huol­toa­lan työn­te­ki­jöi­den pal­kat sit­ten ovat­kin heik­ko­ja kil­pai­lus­sa mui­hin mai­hin ver­rat­tu­na. Tämä tie­ten­kin las­kee kes­ki­mää­räis­tä palk­ka­ta­soa. Sinä et kui­ten­kaan näe sen vai­ku­tus­ta hin­toi­hin, kos­ka sinul­le kulut­ta­ja­na neu­ro­ki­rur­gin työ on ilmais­ta jul­ki­sen ter­vey­den­huol­lon vuok­si. Sen sijaan näet mata­la­palk­kai­sen tar­joi­li­jan työn hin­nan ravin­to­lan hinnoissa.

  111. Futuu­ri­kaup­pa ei rat­kai­se ydin­säh­kön, tai min­kään muun­kaan pää­oma­val­tai­sen alhai­sen raja­kus­tan­nuk­sen tuot­teen, hin­noit­te­lun ongel­maa täysin. 

    Ydin­voi­maa halua­vien on teho­kas­ta muo­dos­taa vaik­ka osuus­kun­ta, joka raken­nut­taa ydin­voi­ma­lan ja luo­vut­taa säh­kön sit­ten sovi­tul­la taval­la osuus­kun­ta­lais­ten käyt­töön, ikään­kuin pää­oma­tu­lo­na. Täs­sä mie­les­sä ei tar­vi­ta mitään eril­lis­tä kar­tel­lia ydin­voi­ma­loil­le, jos säh­kön hin­ta on riit­tä­vän korkea.

    Jos se ei ole riit­tä­vän kor­kea, niin ydin­voi­man raken­ta­mi­nen ei kan­na­ta, oli kar­tel­lia tai ei. Joten en näe, mihin täs­sä tar­vi­taan kartellia.

    1. Ydin­voi­maa halua­vien on teho­kas­ta muo­dos­taa vaik­ka osuus­kun­ta, joka raken­nut­taa ydin­voi­ma­lan ja luo­vut­taa säh­kön sit­ten sovi­tul­la taval­la osuus­kun­ta­lais­ten käyt­töön, ikään­kuin pääomatulona

      Siis niin kuin TVO ja mankala-periaate

  112. Art­tu­ri:
    “Rai­mo K: Se, mik­si Suo­mes­sa kaik­ki on kal­lis­ta, vaik­ka palk­ka­ta­so on alhai­nen, on minul­le arvoitus.”
    Antaa­ko tämä sinul­le mitään aihet­ta epäil­lä joh­to­pää­tök­siä­si myös ammat­ti­liit­to­jen vai­ku­tuk­sen suhteen?
    — Kyl­lä. Ei se aina­kaan ammat­ti­lii­tois­ta ja nii­den neu­vot­te­le­mis­ta kovis­ta pal­kois­ta johdu.

    Rai­mo K:
    Niin että jos kul­je­tus­pal­ve­lui­den hin­ta las­ki­si, niin nii­den kysyn­tä kas­vai­si – siis fir­mat ryh­tyi­si­vät kul­je­tut­ta­maan samaa tava­ra­mää­rää edes­ta­kai­sin – vai kuin­ka se menisi?
    ” Se meni­si sil­leen, että fir­mat ryh­tyi­si­vät kul­je­tut­ta­maan enem­män tava­raa, tai samaa tava­raa pidem­piä matkoja.”
    — Siis edes­ta­kai­sin. Tava­ran mää­rä ja sen tar­vit­si­jain mää­rä ei kasvaisi.

    Ja täs­tä ns. ay-kar­tel­lis­ta vie­lä: Ammat­tiyh­dis­tys ei työ­mark­ki­noil­la mää­rää työn hin­taa, ei edes alin­ta hin­taa, vaan se SOVITAAN osa­puol­ten kes­ken. Tie­tääk­se­ni nyt pal­jas­tu­nei­ta asfaltti‑, pape­ri- yms. kar­tel­le­ja ei sovit­tu osta­jan kans­sa — ja täs­sä on mer­kit­tä­vä ero ja sik­si ay-kar­tel­lis­ta puhu­mi­nen on potaskaa.
    Tie­ten­kin voi väit­tää, että koko työ­mark­ki­na on kar­tel­lia jne.

  113. Seu­raa­va blo­gaa­ja vetää ladun oike­aa ulko­syr­jää, mut­ta kiin­nos­ta­va kir­joi­tus käppyröineen:

    http://super-economy.blogspot.com/2010/02/class-struggle-in-one-picture.html

    Sii­nä todis­te­taan, että yhdis­täy­ty­mi­sas­te ei kor­re­loi pro­le­taa­ril­le tule­van sii­vun kans­sa. Itse asias­sa työn lisä­ar­vos­ta tulee työ­läi­sel­le isom­pi sii­vu USA:ssa kuin Ruot­sis­sa tai Suo­mes­sa, vaik­ka ay-aktii­vi­suus ovat täy­sin päivänvastainen.

    1. Itse asias­sa työn lisä­ar­vos­ta tulee työ­läi­sel­le isom­pi sii­vu USA:ssa kuin Ruot­sis­sa tai Suo­mes­sa, vaik­ka ay-aktii­vi­suus ovat täy­sin päivänvastainen.

      Kes­ki­te­tyt tulo­rat­kai­sut las­ke­vat palk­ko­jen osuut­ta BKT:sta, kos­ka palk­ka­ta­so pitää mitoit­taa kes­kiar­voa hei­kom­pien alo­jen mukaan. Tämä on toi­nen osa totuut­ta. Toi­nen on (ehkä) se, että kes­ki­te­tyt rat­kai­sut nos­ta­vat BKT:sta. Tai sit­ten eivät nosta.

  114. Joo näin on. Nyt on enää ne hyö­dyt hakusessa.

    Täs­tä intui­tios­ta joka aina­kin minun osal­ta­ni joh­tuu työn tar­jon­ta­käy­rän kum­mal­li­suu­des­ta käy­tiin pit­kä kes­kus­te­lu jokin aika sit­ten täl­lä pals­tal­la. Jos minul­la on jos­kus ennen elä­kei­kää enem­män aikaa, yri­tän for­mu­loi­da tuon mal­lin hiu­kan eksak­tim­min, mut­ta tois­tai­sek­si pidän intui­tios­ta­ni kiin­ni vain käsien hei­lut­te­lun perus­teel­la. Sitä odo­tel­les­sa tar­joan pie­nen har­joi­tus­teh­tä­vän. Etsi yksi maa, jossa:

    1. maan bkt on läh­te­nyt kehi­tys­maa­ta­sol­ta kes­tä­vään kas­vuun ilman työn­te­ki­jöi­den kar­tel­lia tai sosi­aa­li­tur­vaa, ja tämä kas­vu on ollut nopeam­paa kuin mai­den, jos­sa tuo kartelli/sosiaaliturva on ollut olemassa.

    ja

    2. Sosiaaliturvan/työntekijöiden kar­tel­lin syn­ty­mi­nen myö­hem­min on pie­nen­tä­nyt bkt:n kas­vu­no­peut­ta pysyvästi.

    Tuo havain­to oli­si minun intui­tio­ta­ni vas­taan, ja pakot­tai­si minut tut­ki­maan ko. maan olo­suh­tei­ta ja intui­tio­ta­ni tarkemmin.

    Toi­nen har­joi­tus­teh­tä­vä. (Tär­keäm­pi. Jos teo­ria­si ei ole fal­si­fioi­ta­vis­sa, se on krea­tio­nis­min kal­tais­ta hut­tua). Muo­toi­le vas­taa­va havain­to, jon­ka voin yrit­tää löy­tää, joka oli­si oman näke­myk­se­si kans­sa ristiriidassa.

    1. Työn­te­kij­löi­den kar­tel­lin hyö­dyl­li­syys on pal­jon moni­mut­kai­sem­pi asia. Sihen voi löy­tää perus­te­lu­ja sii­tä, että
      a) autot ei vät mene kau­pak­si, jos auto­työ­läi­sil­lä ei ole varaa nii­tä ostaa; tämä siis laa­jen­net­tu­na koko kan­san­ta­lou­den kokonaiskysyntään.
      b) jos köy­hä­lis­tö pysyy köy­hä­nä, lap­sia ei kou­lu­te­ta ja inhi­mil­li­nen pää­oma mene­te­tään. Chi­le ja Argen­tii­na oli­vat 1930-luvul­la europp­pa­lai­sel­la elin­ta­sol­le, mut­ta valit­si­vat liber­taa­nien tien ja nyt eivät ole. Toki pero­ni­lai­nen vasem­mis­to­po­pu­lis­mi ede­saut­toi katastrofia.

  115. Osmo Soi­nin­vaa­ra: “Kes­ki­te­tyt tulo­rat­kai­sut las­ke­vat palk­ko­jen osuut­ta BKT:sta, kos­ka palk­ka­ta­so pitää mitoit­taa kes­kiar­voa hei­kom­pien alo­jen mukaan. Tämä on toi­nen osa totuut­ta. Toi­nen on (ehkä) se, että kes­ki­te­tyt rat­kai­sut nos­ta­vat BKT:sta. Tai sit­ten eivät nosta.”

    Palk­ka­ta­son osal­ta sel­väs­ti­kin näin on, on aina­kin Suo­mes­sa ollut.
    BKT-vai­ku­tus ei ole sel­vä: mikä oli­si mekanismi?

    1. BKT-vai­ku­tus ei ole sel­vä: mikä oli­si mekanismi?

      Meka­nis­mi on kil­pai­lu­ky­ky ja kor­kean osaa­mi­sen pol­ku­myyn­ti, joka syn­nyt­ti mm. Nokian.

  116. Kes­ki­tet­ty­jen rat­kai­su­jen “ongel­ma” ja, näin epäi­len, myös tcrow­nin intui­tii­vi­sen teo­rian yksi mah­dol­li­nen muo­toi­lu on, että kos­ka ne mitoi­te­taan mata­lan tuot­ta­vuu­den alo­jen mukaan, niin ne pai­na­vat kor­keam­man tuot­ta­vuu­den palk­ko­ja alas ja samal­la nos­ta­vat mata­lan tuot­ta­vuu­den alo­jen palk­ko­ja yli nii­den “luon­nol­li­sen” rajatuottavuuden.

    Tämä nos­taa kor­keam­man tuot­ta­vuu­den alo­jen työ­voi­man tar­jon­taa ja tuot­taa suh­teel­li­sen edun maa­il­man­mark­ki­noil­la. Jos ole­te­taan jon­ki­nas­tei­set skaa­lae­dut ja takai­sin­kyt­ken­tä, niin sys­tee­mi tuot­taa pie­neh­köi­hin mai­hin kor­kean jalos­tusas­teen teol­li­suut­ta ja hie­man sur­kas­tu­neen palvelurakenteen. 

    Onko täl­lai­sia mai­ta maa­il­mas­sa? Siis, sur­kas­tu­nut tai hei­kos­ti kehit­ty­nyt mata­lan tuot­ta­vuu­den pal­ve­lusek­to­ri, kor­kean jalos­tusas­teen teol­li­suus ja perin­ne kes­ki­te­tyis­tä palk­ka­rat­kai­suis­ta? Ei suin­kaan sel­lai­sia tai­da olla olemassakaan…

  117. Jus­si Kor­ho­nen: “… odis­te­taan, että yhdis­täy­ty­mi­sas­te ei kor­re­loi pro­le­taa­ril­le tule­van sii­vun kans­sa. Itse asias­sa työn lisä­ar­vos­ta tulee työ­läi­sel­le isom­pi sii­vu USA:ssa kuin Ruot­sis­sa tai Suo­mes­sa, vaik­ka ay-aktii­vi­suus ovat täy­sin päivänvastainen.”

    Siis “Sha­re of labour costs in total fac­tor costs (2000)” on USAs­sa suu­rem­pi kuin esim. Ruot­sis­sa — siis pal­kan osuus teh­das­kus­tan­nuk­sis­ta — “total fac­tor costs” — mikä se sit­ten tark­kaan ottaen lieneekin.
    Eihän tämä ker­ro mitään tulon­jaos­ta esim. työn ja pää­oman välil­lä vaan pikem­min­kin esim. auto­maa­tio­as­tees­ta. USA on työvoimavaltaisempi.

    Mikä­hän oli­si pää­oma­tu­lo­jen ja palk­ka­tu­lo­jen suhde?

    1. Muis­taak­se­ni Yhdys­val­lois­sa palk­ko­jen osuus BKT:sta on sel­väs­ti Suo­mea kor­keam­pi, mut­ta se ei kyl­lä todis­ta mitään. Pää­oma­tu­lo­ja vero­te­taan siel­lä toi­sel­la taval­la, joten pak­ko­jen naa­mioi­mi­nen pää­oma­tu­loik­si ei kan­na­ta. Ja maa on pal­jon työ­val­tai­sem­pi kuin Suomi.

  118. Muis­taak­se­ni Yhdys­val­lois­sa palk­ko­jen osuus BKT:sta on sel­väs­ti Suo­mea korkeampi”

    Mikäs ihme tuo; tääl­lä halu­taan vain teh­dä hevo­sia suu­rem­pia kap­pa­lei­ta; mil­jar­di teh­taa­seen ja tuhat hen­keä töi­hin. USAs­sa enem­pi pal­ve­lu­lin­jal­la; mil­joo­na kiin­ni ham­pu­ri­lais­baa­riin ja kym­me­nen hen­keä töi­hin. Esi­merk­ki­nä vaik­ka ris­tei­ly­bis­nes, täs­sä maas­sa ris­tei­li­jöi­den raken­ta­mi­nen on hie­noin­ta mah­dol­lis­ta teke­mis­tä, mut­ta lai­va­ris­tei­lyt ovat sit­ten tur­hin­ta mah­dol­lis­tas kulutusta.

  119. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

    - BKT-vai­ku­tus ei ole sel­vä: mikä oli­si mekanismi?

    Meka­nis­mi on kil­pai­lu­ky­ky ja kor­kean osaa­mi­sen pol­ku­myyn­ti, joka syn­nyt­ti mm. Nokian.”

    Jaa. Sanoi­sin kyl­lä, että inno­vaa­tioi­den roo­li on suu­rem­pi kuin pol­ku­myyn­nin. Hal­po­jen insi­nöö­rien suu­ri mää­rä ei Noki­aa seli­tä — tus­kin edes osittain?

    Tie­de­mie­hen esit­tä­mä taph­tu­mien kul­ku on kyl­lä sinän­sä mielenkiintoinen.

  120. Ihmet­te­len vie­lä, mikä tuo “Sha­re of labour costs in total fac­tor costs (2000)” tark­kaan ottaen on ja mitä sil­lä voi todistaa.

    Esim. Suo­mes­sa pape­ri­teol­li­suu­des­sa jär­jes­täy­ty­mi­sas­te on 100% ja työn­te­ki­jöi­den osuus kus­tan­nuk­sis­ta on ehkä 5%. Siis pape­ri­teh­taan työn­te­ki­jät ovat köy­hiä, jär­jes­täy­ty­mi­nen ei ole kan­nat­ta­nut. Ilmei­ses­ti tämän logii­kan mukaan kapi­ta­lis­ti saa sit­ten sen lopun 95%. Usko­koon ken tahtoo.

    1. Tuo sha­re of labour costs las­ke­taan koko kan­san­ta­lou­den tasol­ta eikä yri­tys­koh­tai­ses­ti. Pape­ri­teh­taan menois­ta suu­ri osa liit­tyy pape­ri­ko­nee­seen, jon­ka val­mis­tuk­seen on taas osal­lis­tu­nut metal­li­työ­läi­siä ja niin edel­leen. Tuon­ti­pa­nok­set taas eivät vai­ku­ta las­kel­maan mitään, kos­ka ne eivät ole osa kan­san­tuo­tet­ta. Nii­pä tuo pape­ri­teh­da­se­si­merk­ki ei toimi.

  121. tcrown:“Etsi yksi maa, jossa:
    1. maan bkt on läh­te­nyt kehi­tys­maa­ta­sol­ta kes­tä­vään kas­vuun ilman työn­te­ki­jöi­den kar­tel­lia tai sosi­aa­li­tur­vaa, ja tämä kas­vu on ollut nopeam­paa kuin mai­den, jos­sa tuo kartelli/sosiaaliturva on ollut olemassa.”

    Kii­na. Ok, on siel­lä jon­kin­lai­nen sosi­aa­li­tur­va, mut­ta var­sin huo­no. Työn­te­ki­jöi­den jär­jes­täy­ty­mi­nen on ollut aika lail­la mahdotonta.
    Vii­mei­set pari­kym­men­tä vuot­ta sen talous on kui­ten­kin kas­va­nut pal­jon nopeam­min kuin län­nes­sä tai muis­sa kehi­tys­mais­sa. Aina­kin län­nes­sä tuo sosi­aa­li­tur­va- ja jär­jes­täy­ty­mis­ti­lan­ne on Kii­naa sel­väs­ti edellä. 

    2. Sosiaaliturvan/työntekijöiden kar­tel­lin syn­ty­mi­nen myö­hem­min on pie­nen­tä­nyt bkt:n kas­vu­no­peut­ta pysyvästi.”

    Toden­nä­köi­ses­ti Kii­nan kas­vu jos­sain vai­hees­sa hidas­tuu ja toden­nä­köi­ses­ti siel­lä myös sosi­aa­li­tur­va kehit­tyy ajan myö­tä. Se on sit­ten eri asia joh­tuu­ko edel­li­nen jäl­kim­mäi­ses­tä. Tus­kin riippuu. 

    Jos sit­ten kat­so­taan kehit­ty­neem­piä mai­ta, niin toi­ses­sa kes­kus­te­lus­sa mai­nit­tiin Bri­tan­nia. Se oli 1970-luvul­la jää­nyt Sak­san jäl­keen BKT:ssa, mut­ta Thatc­he­rin poli­tiik­ka sai sen talou­den kas­vun uuteen nousuun. Tai sano­taan niin, että pysäh­ty­nyt talous läh­ti uuteen kas­vuun samaan aikaan, kun Thatc­her oli pää­mi­nis­te­ri­nä. Pelk­kä BKT:n kas­vu ei tie­ten­kään tar­koi­ta, että ihmi­set oli­vat onnel­li­sem­pia ja yhteis­kun­ta oli muu­ten parem­pi, mut­ta pel­käs­tään sil­lä mita­ten ay-liik­keen kar­tel­li­voi­man muser­ta­mi­nen toden­nä­köi­ses­ti oli hyödyksi.

  122. Meka­nis­mi on kil­pai­lu­ky­ky ja kor­kean osaa­mi­sen pol­ku­myyn­ti, joka syn­nyt­ti mm. Nokian.”

    Nuo ensim­mäi­set kän­ny­kät kehit­ti Tele ja Nokia yhdes­sä. Ensim­mäi­nen Gor­ba oli NMT 450 ja 900 — Sel­lai­set oli­vat koe­käy­tös­sä jo 1980 luvun puolivälissä.
    Nokia saa kiit­tää pal­jon Mat­ti Mak­kos­ta, että se sai itsel­leen Teles­tä ilmai­sen kehi­ty­sa­lus­tan ja pal­jon ilmais­ta kehi­tys­työ­tä sil­loi­sel­ta Teleltä.
    Mm Mak­ko­nen oli teks­ti­vies­tin isä.
    Nokian kehi­ty­sih­mis­ten mää­rä oli var­sin vaa­ti­ma­ton ver­rat­tu­na Teleen ja kilpailijoihin

    Toi­nen syy menes­tyk­seen oli Bill Clin­ton. Hän kor­ja­si val­tion talout­ta myy­mäl­lä ilmaa kuten myö­hem­min Sak­sa ja muu Euroop­pa teki.
    Huu­to­hin­nat oli­vat siel­lä­kin sitä luok­kaa, että har­va huu­don voit­ta­ja kyke­ni raken­ta­maan verk­koa Ven­na­mo osti myö­hem­min yhden kon­kurs­si­pe­sän., joka siir­tyi käyt­tä­mään GSM kon­sep­tia ja sii­tä tuli siel­lä menestys

    Kän­nyk­kään ei panos­tet­tu USA:ssa, kos­ka mobii­li jäi har­vo­jen varak­kai­den pal­ve­luk­si kor­kei­den lii­ken­ne­hin­to­jen vuok­si. USA valit­si myös stan­dar­dik­si CDMA:n suo­jak­tak­seen omaa teol­li­suust­ta Se oli kui­ten­kin vai­kea tek­niik­ka sil­loi­sil­la komponenteilla.

    Euroo­pas­sa taas Erics­son, Siemens
    Alca­tel ja muut val­mis­ta­jat oli­vat kiin­nos­tu­nei­ta enem­män ver­kois­ta kuin kän­ny­käs­tä ja esim Erics­son ei halun­nut ostaa Noki­aa, kun piti sitä verk­ko­jen suh­teen avut­to­ma­na ja odot­ti Nokian konkurssia.

    Nokia pää­si kar­kuun etu­mat­kan­sa ja pai­no­tuk­sen­sa tur­vin ja kän­ny­käs­tä tuli sil­le kultakaivos.

    Nyt suun­ta on muut­tu­nut ja Telia­So­ne­ra tukee Erics­so­nia ja Noka taas irtau­tuu pik­ku hil­jaa Suomesta

  123. pal­kan­las­ki­jat­han voi­si­vat perus­taa alas­ta riip­pu­mat­to­man lii­ton, pal­kan­las­ki­joi­den liiton.

    Oli­si­ko sii­nä ihmis­ryh­mä, joka sai­si kaik­kein mehuk­kaim­mat korotukset?

    Pal­kan­las­ki­jat lak­koon, vas­tai­si joka ker­ta käy­tän­nös­sä kai­ken pysähtymistä.

    Mik­sei pal­kan­las­ki­jat perus­ta omaa liit­toa? Niil­lä­hän on huo­not lik­sat itsel­lä ja voi­si­vat hel­pos­ti nykäis­tä sen tuplak­si sata­mien truk­ki­kus­kien tapaan.

  124. Osmo:
    “Koko­nai­suut­ta aja­tel­len työn­tek­jöi­den kar­tel­li työn hin­nan pitä­mi­sek­si riit­tä­vän kor­kea­na on uskoak­se­ni posi­tii­vi­nen asia, jos­kin tämä käsi­tys perus­tuu intuii­tioon. Sen syväl­li­sem­pi sel­vit­tä­mi­nen oli­si han­ka­laa ja vaa­ti­si moni­mut­kais­ta simulointia.”

    Lie­kö tuo han­ka­laa. Pie­ni­tu­loi­set kier­rät­tä­vät rahaa suu­ri­tu­loi­sia nopeam­min reaa­li­ta­lou­des­sa ja kun lisäk­si vel­kaan­tu­vat vähem­män -> talous kas­vaa. Tuloe­ro­jen kas­vu ja omai­suu­den kes­kit­ty­mi­nen joh­taa päin­vas­tai­seen. Vel­kaan­tu­mi­sen kas­vuun ja rahan kier­ron hidastumiseen.

  125. Osmo Soi­nin­vaa­ra: “Tuo sha­re of labour costs las­ke­taan koko kan­san­ta­lou­den tasol­ta eikä yri­tys­koh­tai­ses­ti. Pape­ri­teh­taan menois­ta suu­ri osa liit­tyy pape­ri­ko­nee­seen, jon­ka val­mis­tuk­seen on taas osal­lis­tu­nut metal­li­työ­läi­siä ja niin edel­leen. Tuon­ti­pa­nok­set taas eivät vai­ku­ta las­kel­maan mitään, kos­ka ne eivät ole osa kan­san­tuo­tet­ta. Nii­pä tuo pape­ri­teh­da­se­si­merk­ki ei toimi.”

    Ei sii­nä tau­lu­kos­sa puhut­tu mitään kansantaloudesta.
    Ja kyl­lä­hän ne koneet etc. on siel­lä kan­san­ta­lou­des­sa­kin muka­na ja siel­lä on nii­den sisäl­tä­mät pal­kat jne.
    Mie­les­tä­ni on loo­gi­nen mah­dot­to­muus, että asiat mak­ro- ja mik­ro­ta­sol­la ovat perus­ta­van­laa­tui­ses­ti eri tavalla.
    Mut­ta sil­ti on epä­sel­vää, mitä tau­lu­kol­la todel­la voi­daan todis­taa — mut­ta ilmei­ses­ti ei aina­kaan sitä, mitä väitetään

  126. Sep­po S:

    Osmon mukaan työn hin­ta mää­rää, kuin­ka pal­jon kas­so­ja pide­tään auki kau­pois­sa. Näin ei kui­ten­kaan asian lai­ta tai­da olla.

    Osmo väit­tä, että työn hin­ta vai­kut­taa sii­hen kuin­ka pal­jon kas­so­ja pide­tään auki. Tot­ta­kai sii­hen vai­kut­taa myös se kuin­ka pal­jon asiak­kai­ta on.

    Jos kau­pan alan työ­eh­to­so­pi­muk­sis­sa palk­ko­ja nos­te­taan, niin kaik­ki kau­pat vie­vät nos­tot hin­toi­hin­sa, eikä työn­te­ki­jä­mää­rä vähenny.

    Entä jos joku kaup­pa ei vie, vaan vähen­tää työn­te­ki­jöi­tä ja entä jos kulut­ta­jat arvos­ta­vat enem­män hal­po­ja hin­to­ja kuin koke­vat hait­taa pidem­mis­tä jonois­ta kassoilla?

    tie­de­mies:

    Jos se ei ole riit­tä­vän kor­kea, niin ydin­voi­man raken­ta­mi­nen ei kan­na­ta, oli kar­tel­lia tai ei. Joten en näe, mihin täs­sä tar­vi­taan kartellia.

    Just näin. Sen lisäk­si ydin­voi­man lisä­ra­ken­ta­mi­nen saat­taa las­kea säh­kön hin­taa niin mer­kit­tä­väs­ti, että sen raken­ta­mis­kus­tan­nuk­sia ei saa­da katet­tua säh­kön myyn­nil­lä uuteen mark­ki­na­hin­taan. Täs­sä tapauk­ses­sa futuu­rit aut­ta­vat, kun säh­kön voi myy­dä etu­kä­teen kal­liil­la, raken­taa ydin­voi­ma­lan ja tuot­taa se myy­ty säh­kö halvalla.

    Rai­mo K:

    Siis edes­ta­kai­sin. Tava­ran mää­rä ja sen tar­vit­si­jain mää­rä ei kasvaisi.

    Ei edes­ta­kai­sin, vaan pidem­piä mat­ko­ja ja suu­rem­pia mää­riä tava­raa. Tava­ran ja tar­vit­si­jain mää­rä kasvaisi.

    tcrown:

    (Tär­keäm­pi. Jos teo­ria­si ei ole fal­si­fioi­ta­vis­sa, se on krea­tio­nis­min kal­tais­ta huttua).

    Ok. Mä en oo täs­sä se, joka veto­aa intui­tioon, eikä suos­tu puol­lus­ta­maan kan­taan­sa todis­teil­la, joten voit jät­tää täl­lai­sen pii­kit­te­lyn kirjoittamatta.

    Jos nyt puhu­taan sen tar­jon­ta­käy­rän muo­dos­ta, niin kos­ka me ei yleen­sä havai­ta täl­lai­sia tar­jon­ta­käy­riä, niin se todis­tus­taak­ka on sul­la, joka väi­tät jotain ufoa.

    Mah­dol­li­sia todis­tuk­sia on esim. että löy­dät jon­kun val­tion, jos­sa on ollu Suo­men kal­tai­nen elin­ta­so ja kor­kea työn­te­ki­jöi­den kar­tel­liin osal­lis­tu­mi­sen osuus ja jos­sa tämä kar­tel­li on mur­ret­tu ja pal­kat ovat las­ke­neet hen­gis­sä­py­sy­mi­sen tasol­le, työt­tö­myys on lisään­ty­nyt ja työl­le mak­set­tu palk­ka­sum­ma romah­ta­nut suh­tees­sa pää­omal­le mak­set­tuun palkkaosuuteen.

    Vaik­ka kor­reel­laa­tiois­ta ei saa­dak­kaan tie­toa kausa­li­tee­tis­tä, niin jos väit­tä­mä­si kausa­li­teet­ti on ole­mas­sa, niin mei­dän pitäi­si myös havai­ta kor­rel­laa­tio, eli pidän teo­ri­aa­si uskot­ta­vam­pa­na, jos voi osoit­taa, että Suo­men kal­tai­sis­sa mais­sa (esim. OECD) mata­la kar­tel­li­palk­ko­jen osuus kor­rel­loi kor­kean pit­kän aika­vä­lin työt­tö­myy­den kans­sa ja mata­lan palk­ka­sum­man kans­sa. (Täs­sä regres­sios­sa on sit­ten hyvä vakioi­da esim. maa­han­muut­to yms.)

    Teo­rial­le­si on vali­tet­ta­vaa, että kor­rel­laa­tio tai­taa olla nega­tii­vi­nen tai ole­ma­ton. (ks. tuo supereconomy-linkki)

    No sit­ten jos ei nyt mie­ti­tä tätä kysyn­tä­käy­rä­jut­tua, vaan pel­käs­tään kar­tel­li­hin­to­jen vaikutusta:

    Minun väi­te oli siis, että kar­tel­li­hin­nat kas­vat­ta­vat työt­tö­myyt­tä ja pie­nen­tä­vät hyvinvointia.

    Tämän voi todis­taa vää­räk­si, jos löy­tää jon­kun hyvän “kont­rol­loi­dun kokeen”, mis­sä on kak­si yhteis­kun­taa, jois­ta toi­ses­sa teh­dään muu­tok­sia pel­käs­sä kar­tel­li­so­pi­mi­ses­sa ja sit­ten mita­taan nii­den työt­tö­myyt­tä ja hyvin­voin­tia ja havai­taan, että siel­lä mis­sä kar­tel­li­so­pi­mis­ta on vähem­män on enem­män työt­tö­myyt­tä ja vähem­män hyvinvointia.

    Vaik­ka kor­reel­laa­tios­ta ei voi pää­tel­lä kausa­li­teet­tiä, jos tämä kausa­li­teet­ti on ole­mas­sa, niin mei­dän pitäi­si havai­ta myös kor­rel­laa­tio. Jos kar­tel­liin osal­lis­tu­vien työn­te­ki­jöi­den osuus kor­rel­loi posi­tii­vi­ses­ti BKT:hen ja nega­tii­vi­ses­ti työt­tö­myy­teen, niin en pidä teo­ri­aa­ni enää niin uskot­ta­va­na. (Täs­sä pitää taas vakioi­da mui­ta BKT:hen ja työt­tö­myy­teen vai­kut­ta­via juttuja…)

    Kos­ka mik­ro­teo­rian perus­teel­la voi­daan pää­tel­lä, että kar­tel­li aiheut­taa hyvin­voin­ti­tap­pio­ta, niin minus­ta täs­sä­kin todis­tus­taak­ka on niil­lä, jot­ka väit­tä­vät kar­tel­lin ole­van hyväk­si ihmis­ten hyvinvoinnille.

    Osmo:

    Työn­te­kij­löi­den kar­tel­lin hyö­dyl­li­syys on pal­jon moni­mut­kai­sem­pi asia.

    Ai moni­mut­kai­sem­pi kuin mui­den kar­tel­lien hyödyllisyys?

    Sihen voi löy­tää perus­te­lu­ja sii­tä, että
    a) autot ei vät mene kau­pak­si, jos auto­työ­läi­sil­lä ei ole varaa nii­tä ostaa; tämä siis laa­jen­net­tu­na koko kan­san­ta­lou­den kokonaiskysyntään.
    b) jos köy­hä­lis­tö pysyy köy­hä­nä, lap­sia ei kou­lu­te­ta ja inhi­mil­li­nen pää­oma mene­te­tään. Chi­le ja Argen­tii­na oli­vat 1930-luvul­la europp­pa­lai­sel­la elin­ta­sol­le, mut­ta valit­si­vat liber­taa­nien tien ja nyt eivät ole. Toki pero­ni­lai­nen vasem­mis­to­po­pu­lis­mi ede­saut­toi katastrofia.

    Var­mas­ti voi. Aina­kin uskoi­sin, että Nao­mi Klein pys­tyi­si tähän ihan hel­pos­ti. Tie­tys­ti tääl­lä sinun blo­gil­la kom­men­toi­jat eivät ole ihan näin hyväuskoisia.

    a) Koko­nais­ky­syn­tä ei las­ke sii­tä, että inpu­tit (eli työ) hal­pe­nee. Ihmi­set omis­ta­vat kai­ken tuo­tan­non. Sik­si reaa­li­nen koko­nais­ky­syn­tä on aina yhtä suu­ri kuin tuo­tan­to. Kun inpu­tit hal­pe­ne­vat, niin tuo­tan­toa tulee lisää, eli reaa­li­nen koko­nais­ky­syn­tä kasvaa.

    Tämä on ana­lo­gi­nen sii­hen, jos vaik­ka samas­ta mate­ri­aa­li­mää­räs­tä saa­daan teh­tyä enem­män hyö­dy­ket­tä. Tämän seu­rauk­se­na tuo­tan­to kas­vaa, ei pienene.

    b) ?!?!!? Se kou­lut­tau­tu­vat­ko ihmi­set riip­puu sii­tä saa­ko täl­le inves­toin­nil­le tar­peek­si tuot­toa. Ei sii­tä onko varaa.

    Sen lisäk­si sinun on joko tutus­tut­ta­va Chi­len ja Argen­tii­nan his­to­ri­aan tar­kem­min tai sinul­le on aika suu­ria vää­rin­kä­si­tyk­siä sii­tä mitä liber­ta­ris­mi tar­koit­taa. Tais sit­ten­kin sii­tä Klei­nin kir­jas­ta tart­tua mukaan jotain vää­rin­kä­si­tyk­siä, vaik­ka tei­la­sit­kin sen arvostelussas…(kohta var­maan väi­tät, että Chi­len nykyi­nen varak­kuus ver­rat­tu­na mui­hin ete­lä-ame­ri­kan mai­hin joh­tuu sen 80-luvul­ta läh­tien har­joit­ta­mas­ta sosia­lis­ti­ses­ta politiikasta.)

    Voit aloit­taa tutus­tu­mi­sen vaik­ka tääl­tä:http://en.wikipedia.org/wiki/Economic_history_of_Chile

    Kes­ki­te­tyt tulo­rat­kai­sut las­ke­vat palk­ko­jen osuut­ta BKT:sta, kos­ka palk­ka­ta­so pitää mitoit­taa kes­kiar­voa hei­kom­pien alo­jen mukaan. Tämä on toi­nen osa totuut­ta. Toi­nen on (ehkä) se, että kes­ki­te­tyt rat­kai­sut nos­ta­vat BKT:sta. Tai sit­ten eivät nosta.

    Mik­si ne pitää mitoit­taa kes­kiar­voa hei­kom­pien alo­jen mukaan? Siis toki “pitäi­si”, jos työl­li­syys ei sais kär­siä, mut­ta minus­ta näyt­täs kyl­lä sil­tä, että kes­ki­te­tyis­sä rat­kai­suis­sa ei oo 80-luvun jäl­keen hir­vees­ti väli­tet­ty kas­va­vas­ta työt­tö­myy­des­tä ja ollaan vaan mak­si­moi­tu palk­ka­sum­maa liit­to­jen jäsenille.

    Tämä on taas tätä, että väi­te­tään, että ammat­ti­lii­tot eivät ajai­si omaa etu­aan, vaan kes­ki­te­tyl­lä sopi­mi­sel­la ne siir­täis rahaa omis­ta tas­kuis­taan kulut­ta­jien ja ammat­ti­liit­toi­hin kuu­lu­mat­to­mien tas­kuun. Tus­kin ne ammat­ti­liit­to­jen jäse­net on yhtään sen enem­män epäit­sek­käi­tä kuin muut­kaan ihmiset.

    tie­de­mies:

    niin ne pai­na­vat kor­keam­man tuot­ta­vuu­den palk­ko­ja alas ja samal­la nos­ta­vat mata­lan tuot­ta­vuu­den alo­jen palk­ko­ja… …Tämä nos­taa kor­keam­man tuot­ta­vuu­den alo­jen työ­voi­man tarjontaa

    mitäääääh!? No ei nos­ta, vaan se las­kee kor­keam­man tuot­ta­vuu­den alo­jen työ­voi­man tar­jon­taa. (Ja nos­taa kysyntää…)

    Rai­mo K:

    Mikä­hän oli­si pää­oma­tu­lo­jen ja palk­ka­tu­lo­jen suhde?

    No se on var­maan aika suo­raan tuo sha­re of labour costs in total fac­tor costs.

    Osmo:

    Muis­taak­se­ni Yhdys­val­lois­sa palk­ko­jen osuus BKT:sta on sel­väs­ti Suo­mea kor­keam­pi, mut­ta se ei kyl­lä todis­ta mitään. Pää­oma­tu­lo­ja vero­te­taan siel­lä toi­sel­la taval­la, joten pak­ko­jen naa­mioi­mi­nen pää­oma­tu­loik­si ei kan­na­ta. Ja maa on pal­jon työ­val­tai­sem­pi kuin Suomi.

    Niin ei todis­ta. (Todis­tai­si, jos voi­tas vakioi­da noi­ta vero­jut­tu­ja sun muu­ta.) Sen sijaan se, että Yhdys­val­lat on työ­voi­ma­val­tai­sem­pi kuin suo­mi todis­taa. Mitä suu­rem­pi osuus tuo­tan­nos­ta joh­tuu työ­voi­man käy­tös­tä sitä suu­rem­pi osuus tuo­tos­ta menee työntekijöille.

    Kjr63:

    Pie­ni­tu­loi­set kier­rät­tä­vät rahaa suu­ri­tu­loi­sia nopeam­min reaa­li­ta­lou­des­sa ja kun lisäk­si vel­kaan­tu­vat vähem­män -> talous kasvaa.

    Joo tas­taan vaan kaik­ki tulot, niin jo läh­tee talous kas­vuun! äh eiku…

  127. hihi­hi­hi… Krug­ma­nil­la oli just eilen pos­taus Chi­les­tä, joka selit­täs hyvin miks Osmo kir­jot­ti mitä kir­joit­ti Chi­les­tä, mut­ta valit­ta­vas­ti Krug­ma­nin kir­joi­tus­ta ei ollu tai­det­tu jul­kas­ta vie­lä sii­hen mennessä…

  128. Nyt vähän talous­tie­tee­seen liit­ty­vää epistemologiaa…

    Art­tu­ri:
    Jos nyt puhu­taan sen tar­jon­ta­käy­rän muo­dos­ta, niin kos­ka me ei yleen­sä havai­ta täl­lai­sia tar­jon­ta­käy­riä, niin se todis­tus­taak­ka on sul­la, joka väi­tät jotain ufoa.

    Tcrow­nin väit­tä­mä työn tar­jon­ta­käy­rän muo­dos­ta ei ole “jotain ufoa”, vaan sii­tä on jon­kin ver­ran empii­ris­tä evi­dens­siä. Työn tar­jon­ta ei käyt­täy­dy kon­vek­sis­ti, eikä muu­ten­kaan “intui­tii­vi­ses­ti”. Se reaa­li­pal­kan taso, jol­la työ on nor­maa­li­hyö­dy­ke, on itsea­sias­sa hyvin hyvin pieni. 

    Täs­sä on taus­tal­la mon­ta­kin teki­jää. Yksin­ker­tai­sim­mil­laan­kin täy­tyy ottaa aina huo­mioon, että palk­ka on pait­si vapaa-ajan vaih­toeh­tois­kus­tan­nus, myös vapaa-ajan komple­ment­ti. Tar­koi­tan, että isom­pi palk­ka tar­koit­taa enem­män kulu­tus­mah­dol­li­suuk­sia, mikä nos­taa myös vapaa-ajan hyö­tyä cete­ris pari­bus.

    Toi­saal­ta pie­ni palk­ka tekee työn­teos­ta vähem­män hou­kut­te­le­vaa, mut­ta samal­la enem­män vält­tä­mä­tön­tä. Tämä riip­puu myös tuloe­rois­ta yhteis­kun­nas­sa, kos­ka tuloe­rot syn­nyt­tä­vät subs­ti­tuut­te­ja työn­teol­le. Käy­ril­lä voi olla mon­ta epä­kon­vek­si­suus­pis­tet­tä, jot­ka riip­pu­vat esi­mer­kik­si joi­den­kin inves­toin­ti­hyö­dyk­kei­den hin­nois­ta. Esi­mer­kik­si kehi­tys­maas­sa köy­hän voi olla kan­nat­ta­vaa teh­dä työ­tä riit­tä­vän kau­an, että hän saa han­kit­tua mopon ja voi ryh­tyä yksi­tyis­yrit­tä­jä­nä mopo­lä­he­tik­si tms. Suo­mes­sa sel­lais­ta ei tapahdu. 

    Sen sijaan se, että Yhdys­val­lat on työ­voi­ma­val­tai­sem­pi kuin suo­mi todis­taa. Mitä suu­rem­pi osuus tuo­tan­nos­ta joh­tuu työ­voi­man käy­tös­tä sitä suu­rem­pi osuus tuo­tos­ta menee työn­te­ki­jöil­le.

    USA:n suu­res­ta työ­voi­man käy­tös­tä voi pää­tel­lä vain sen, että palk­ka­työn mark­ki­noil­la vaih­toeh­dot työn teke­mi­sel­le tai sen teet­tä­mi­sel­le eivät ole yhtä hou­kut­te­le­via. Suo­men tuo­tan­to on pää­oma­val­tai­sem­paa, kos­ka joko pää­oman tar­jon­ta on suu­rem­pi (on se vähän, kos­ka Suo­men kan­san­ta­lou­den sääs­tä­mi­sas­te on kor­keam­pi, mut­ta se tus­kin selit­tää ilmiö­tä) tai sit­ten työ­voi­ma on suh­tees­sa kal­liim­paa (mitä pidän todennäköisempänä).

  129. Art­tu­ri:
    “Vaik­ka kor­reel­laa­tiois­ta ei saa­dak­kaan tie­toa kausa­li­tee­tis­tä, niin jos väit­tä­mä­si kausa­li­teet­ti on ole­mas­sa, niin mei­dän pitäi­si myös havai­ta korrellaatio,…”

    Ei kausa­li­teet­ti impli­koi kor­re­laa­tio­ta yhtään sen enem­pää kuin toi­sin­päin­kään. Esi­merk­ki­nä, käsit­tääk­se­ni on sel­vää että polii­sien luku­mää­rän kas­vat­ta­mi­nen aiheut­taa rikol­li­suu­den vähe­ne­mis­tä, mut­ta sii­tä huo­li­mat­ta kor­re­laa­tio polii­sien luku­mää­rän ja rikol­li­suu­den välil­lä lie­nee posi­tii­vi­nen. Kausaa­li­suus voi vir­ra­ta moneen suun­taan ja puut­tu­van muut­tu­jan har­ha on aina rele­vant­ti ris­ki. Yksin­ker­tai­nen kor­re­laa­tio tut­ki­mus ei läh­tö­koh­tai­ses­ti osoi­ta yhtään mitään, täy­sin riip­pu­mat­ta sii­tä mikä on tulos.

  130. Rai­mo K:
    Siis edes­ta­kai­sin. Tava­ran mää­rä ja sen tar­vit­si­jain mää­rä ei kasvaisi.

    Art­tu­ri: “Ei edes­ta­kai­sin, vaan pidem­piä mat­ko­ja ja suu­rem­pia mää­riä tava­raa. Tava­ran ja tar­vit­si­jain mää­rä kasvaisi.”

    - Pidem­piä mat­ko­ja? Että ei ajet­tai­si teh­taal­ta suo­raan varas­tol­le, vaan kier­ret­täi­siin pie­ni lenkki.
    Mis­täs se tava­ran ja tar­vit­si­jain mää­rä kasvaisi?
    Jos rek­ka ajaa vähän hal­vem­mal­la, mis­tä se lisä­ta­va­ra sin­ne perä­kär­ryyn tulisi?

    Rai­mo K:
    Mikä­hän oli­si pää­oma­tu­lo­jen ja palk­ka­tu­lo­jen suhde?

    Art­tu­ri: “No se on var­maan aika suo­raan tuo sha­re of labour costs in total fac­tor costs.”

    Just joo — ja kapi­ta­lis­tit saa­vat sen lopun 95%.

    Art­tu­ri: “Mitä suu­rem­pi osuus tuo­tan­nos­ta joh­tuu työ­voi­man käy­tös­tä sitä suu­rem­pi osuus tuo­tos­ta menee työntekijöille.”

    Ei var­ma­na. Costs = kulut. Siis osuus val­mis­tus­kus­tan­nuk­sis­ta. Tuo­tan­to ja tuot­to ovat eri asioi­ta. Kuten aikai­sem­min jo tote­sin, esim. auto­maa­tion lisää­mi­nen vähen­tää työ­voi­ma­kus­tan­nuk­sia, mut­ta ei köyh­dy­tä työn­te­ki­jöi­tä — todenn­köi­ses­ti päin­vas­toin. Mel­ko var­mas­ti on toki niin, että suu­ri jouk­ko mata­la­palk­kai­sia mak­saa enem­män kuin pie­ni jouk­ko iso­palk­kai­sia, mut­ta onko tämä tavoit­te­le­mi­sen arvois­ta? Ehkä on? Koneet pihal­le ja jou­kot töi­hin! Kehi­tys (mitä se sit­ten lie­nee­kin) kul­kee toi­seen suuntaan.

  131. Näh­däk­se­ni Osmo ja jot­kut muut ovat esit­tä­neet, että:
    — työn­te­ki­jä­puo­len kar­tel­lit saat­ta­vat lisä­tä yhtei­sön hyvin­voin­tia ja elin­ta­soa (syy­nä mm. se, että mais­sa jois­sa on kor­kea jär­jes­täy­ty­mi­sas­te — Poh­jois­maat esi­mer­kik­si — ovat pär­jän­neet poik­keuk­sel­li­sen hyvin “elin­ta­so­kil­pai­lus­sa”).

    Vas­taa­vas­ti Art­tu­ri ja jot­kut muut ovat esit­tä­neet, että:
    — työn­te­ki­jä­kar­tel­li lisää työt­tö­myyt­tä ja vähen­tää hyvin­voin­tia (syy­nä mm. kysyn­nän ja tar­jon­nan laki).

    Minus­ta molem­mat näke­myk­set voi­vat aivan hyvin olla tosia. Minä jopa luu­len molem­pien ole­van tosia.

    En ole mikään kan­san­ta­lous­tie­teen eks­pert­ti, mut­ta näh­däk­se­ni on ilmi­sel­vää, että Art­tu­ri on täs­sä asias­sa oikeas­sa: ihmis­ten kau­pan­käyn­nin ja sopi­mis­va­pau­den rajoit­ta­mi­nen tosia­sial­li­ses­ti tuho­aa hyvin­voin­tia ja joh­taa huo­nom­paan lop­pu­tu­lok­seen kuin se, ettei sitä rajoi­te­ta. Tie­ten­kin tähän voi­daan kek­siä joi­ta­kin poik­keuk­sia ja poik­keuk­sen poik­keuk­sia, mut­ta se ei suu­rem­mas­sa mitas­sa ole relevanttia.

    Kui­ten­kin yhteis­kun­nas­sa voi hyvin moni muu­kin asia men­nä ns. vituik­si kuin vain ihmis­ten vapau­den rajoit­ta­mi­nen. Tämän vuok­si ver­tai­lut esi­mer­kik­si kehi­tys­mai­hin tai nykyis­ten “län­si­mai­den” his­to­ri­aan ontu­vat pahas­ti, jos nii­tä tuon teki­jän kan­nal­ta tar­kas­te­lee. Ver­tai­lua voi­si ehkä jos­sain mää­rin teh­dä lähin­nä vas­taa­vien val­tioi­den, kuten Art­tu­rin esit­tä­mien OECD-mai­den välil­lä, mut­ta sit­ten­kin joh­to­pää­tös­ten vetä­mi­nen on koh­tuul­li­sen epävarmaa.

    Tämä ns. libe­raa­li talous, jota aina­kin itse kan­na­tan, vaa­tii kui­ten­kin huo­mat­ta­van mää­rän ihmis­ten välis­tä luot­ta­mus­ta ja vas­tuun­ot­toa toi­min­nas­taan, puhut­tiin­pa sit­ten sosi­aa­li­tur­vas­ta tai puo­lu­eet­to­mas­ta oikeus­jär­jes­tel­mäs­tä. Jos nämä ele­men­tit eivät ole kun­nos­sa, niin talous­teo­reet­ti­nen tar­kas­te­lu voi­daan suu­rel­ta osin heit­tää romu­kop­paan. Sopi­muk­siin pitää voi­da luot­taa, teki­vät­pä nii­tä sopi­muk­sia yri­tyk­set, val­tiot tai yksit­täi­set ihmiset.

    Täs­sä valos­sa tar­kas­tel­tu­na ammat­tiyh­dis­tys­toi­min­ta saat­taa hyvin­kin olla sel­lai­nen raken­ta­va voi­ma, jon­ka avul­la toi­mi­va yhteis­kun­ta saa­daan luoduksi.

    Ote­taan esi­mer­kik­si Suo­mi. Aina ei ole ollut help­poa. Meil­lä on vie­lä­kin kes­kuu­des­sam­me ihmi­siä, jot­ka ovat aika­naan osal­lis­tu­neet kan­sa­lais­so­taan ja tap­pa­neet naa­pu­rei­taan. Meil­lä on edel­leen, jopa päät­tä­vis­sä eli­mis­sä, hyvin pal­jon ihmi­siä, jot­ka oli­vat 60-luvul­la val­mii­ta kaa­ta­maan lail­li­sen hal­lin­non orjuut­taak­seen koko kan­san. Oikeus­jär­jes­tel­män riip­pu­mat­to­muus ja oikeu­den­mu­kai­suus on edel­leen­kin hor­ju­vaa, mis­tä EIT:n pää­tök­set jat­ku­vas­ti muis­tut­ta­vat, eikä näi­den polii­tik­ko­jen rehel­li­syy­teen­kään voi ilman var­sin suur­ta sini­sil­mäi­syyt­tä oikein taval­li­nen ihmi­nen uskoa.

    Sil­ti hom­ma toi­mii koh­tuul­li­sen hyvin, jopa häm­mäs­tyt­tä­vän hyvin. Minus­ta se, miten 1918 tapah­tu­mis­ta pääs­tiin yli ei ole ainoas­taan pie­ni saa­vu­tus, se on suo­ras­taan ihme. Stan­dar­di­se­li­tys on toi­nen maa­il­man­so­ta (joka “yhdis­ti kan­san”), mut­ta minus­ta se on vain pin­ta­raa­pai­su. Olen sitä miel­tä, että ilman ammat­tiyh­dis­tys­lii­ket­tä Suo­mes­sa ei oltai­si iki­nä sel­vit­ty “län­si­mai­den jouk­koon”. Dema­rit ja AY-lii­ke piti­vät hom­man jol­lain taval­la kasas­sa ja aisois­sa sil­loin, kuin fasis­tit ja kom­ma­rit yrit­ti­vät tosis­saan sös­siä asioi­ta. Eikä ollut kovin kau­ka­na, että oli­si­vat onnistuneet.

    Tie­ten­kin voi­daan epäil­lä sitä, onko Suo­men esi­merk­ki vain poik­keus, vai voi­tai­siin­ko asiat hoi­taa toi­sin­kin. Sii­hen en aina­kaan itse osaa vas­ta­ta, eikä maa­il­man tou­hu­ja seu­ra­tes­sa tai­da osa­ta kovin moni muukaan.

    Toi­nen asia on tie­ten­kin se, onko AY-liik­kel­le ja nykyi­sel­le vasem­mis­tol­le enää tar­vet­ta nykyi­sin. Minus­ta ei, mut­ta se on vain minun mie­li­pi­tee­ni, jos­ta voi­daan sinän­sä perus­tel­lus­ti olla tois­ta­kin mieltä.

    Kari

  132. tie­de­mies:

    Se reaa­li­pal­kan taso, jol­la työ on nor­maa­li­hyö­dy­ke, on itsea­sias­sa hyvin hyvin pieni.

    Mä muis­te­len, että nor­maa­li­hyö­dy­ke tar­koit­taa hyö­dy­ket­tä, jon­ka kysyn­tä kas­vaa, kun tulot kas­vaa ja pie­ne­ne, kun tulot pienenee?

    Ei mul­la sinän­sä oo nokan koput­ta­mis­ta noi­hin sun esi­merk­kei­hin. On mah­dol­lis­ta, että Suo­mes­sa ammat­ti­liit­to­jen sopi­mil­la mini­mi­pal­koil­la työn tar­jon­ta­käy­rä on “vää­rän” muo­toi­nen. En usko, mut­ta olen val­mis vakuut­tu­maan, kun joku osoit­taa tämän minulle.

    Tähän ei rii­tä, että osoit­taa, että on aja­tel­ta­vis­sa ole­via ske­naa­rioi­ta, jois­sa se oli­si totta.

    USA:n suu­res­ta työ­voi­man käy­tös­tä voi pää­tel­lä vain sen, että palk­ka­työn mark­ki­noil­la vaih­toeh­dot työn teke­mi­sel­le tai sen teet­tä­mi­sel­le eivät ole yhtä houkuttelevia. 

    No sii­tä voi pää­tel­lä tuon ja myös­kin sen, että työn­te­ki­jöil­le mene­vä palk­kao­suus on suu­rem­pi, kos­ka tuo­tan­non­te­ki­jöil­le mak­se­taan suun­nil­leen nii­den tuot­ta­vuu­den mukaan.

    ilk­ka: En oo ihan var­ma hyväk­syn­kö tota sun polii­sie­si­merk­kiä: Eikös jos meil­lä on aika­sar­ja­da­taa polii­sien mää­räs­tä ja rikol­li­suu­den mää­räs­tä, niin me voi­daan vakioi­da rikol­li­suu­den mää­rä ja tar­kas­tel­la sen muu­tos­ta suh­tees­sa polii­sien mää­rän muutoksiin?

    Sinän­sä on toki tot­ta, että kor­rel­laa­tios­ta ei voi pää­tel­lä kausa­li­tee­tin suun­taa. (Tai sitä joh­tuu­ko se puut­tu­vas­ta muut­tu­jas­ta) Minus­ta vai­kut­taa kui­ten­kin uskot­ta­vam­mal­ta (mik­ro­teo­rian ja ihmis­luon­non havan­noin­nin perus­teel­la), että kor­kea kar­tel­li­so­pi­mi­sen aste aiheut­taa työt­tö­myyt­tä, kuin että työt­tö­myys aiheut­taa kor­ke­aa kar­tel­li­so­pi­mi­sen astetta.

    Sii­tä olen kyl­lä eri miel­tä ettei­kö kausa­li­teet­ti impli­koi­si kor­rel­laa­tio­ta. Minus­ta se impli­koi nimen omaan sitä. Voi tie­tys­ti olla, että datas­sa tämä kor­rel­laa­tio ei tule esil­le jos­tain puut­tu­vis­ta muut­tu­jis­ta joh­tuen, mut­ta sit­ten voi­daan­kin esit­tää hypo­tee­se­ja niis­tä puut­tu­vis­ta muut­tu­jis­ta ja yrit­tää etsiä niitä.

    Yksin­ker­tai­nen kor­re­laa­tio tut­ki­mus ei läh­tö­koh­tai­ses­ti osoi­ta yhtään mitään, täy­sin riip­pu­mat­ta sii­tä mikä on tulos.

    No tämä ei oo kovin kau­ka­na sii­tä, että regres­siol­la ei voi todis­taa iki­nä yhtään mitään. (Kos­ka iki­nä ei voi todis­taa, ettei­kö meil­lä olis puut­tu­via muuttujia…)

    Täs­tä syys­tä minä kir­joi­tin­kin, että pitäi­sin tcrow­nin väit­tei­tä uskot­ta­vam­pi­na (en siis tote­na) jos nämä regres­siot osoit­tai­si­vat kor­rel­laa­tion ole­van ole­mas­sa. Ja vas­taa­vas­ti epäi­li­sin omia pää­tel­miä­ni enemmän…

    Rai­mo K:

    Pidem­piä mat­ko­ja? Että ei ajet­tai­si teh­taal­ta suo­raan varas­tol­le, vaan kier­ret­täi­siin pie­ni lenkki.

    Ei vaan raken­net­tai­siin varas­to­ja pidem­män mat­kan pää­hän teh­tais­ta, asut­tai­siin kau­em­pa­na jne.

    Mis­täs se tava­ran ja tar­vit­si­jain mää­rä kasvaisi?

    Sii­tä, että se oli­si halvempaa.

    Just joo – ja kapi­ta­lis­tit saa­vat sen lopun 95%

    just joo!

    auto­maa­tion lisää­mi­nen vähen­tää työ­voi­ma­kus­tan­nuk­sia, mut­ta ei köyh­dy­tä työn­te­ki­jöi­tä – todenn­köi­ses­ti päinvastoin.

    No JOS se vähen­tää työ­voi­ma­kus­tan­nuk­sia, niin se köyh­dyt­tää työntekijöitä.

    Tie­tys­ti jos me tar­kas­tel­laan koko­nais­ta kan­san­ta­lout­ta, niin se ei vähen­nä työ­voi­ma­kus­tan­nuk­sia, eikä siten köyh­dy­tä työn­te­ki­jöi­tä­kään. Se vaan nos­taa työn­te­ki­jöi­den tuto­ta­vuut­ta ja siten rikas­tut­taa heitä!

    Koneet pihal­le ja jou­kot töi­hin! Kehi­tys (mitä se sit­ten lie­nee­kin) kul­kee toi­seen suuntaan.

    Niin tämä on ammat­ti­liit­to­jen tavoit­tei­den vas­tais­ta. He halua­vat mie­luum­min, että muut kuin ammat­ti­liit­to­jen jäse­net hei­te­tään työt­tö­miks ja ne har­vat jäl­jel­le jää­neet työn­te­ki­jät teke­vät sie­voi­sen tilin käyt­täes­sään tehok­kai­ta laitteita.

    Toi­vot­ta­vas­ti tämä kehi­tyk­sen suun­ta on jo kääntynyt.

  133. Rai­mo K:

    Pidem­piä mat­ko­ja? Että ei ajet­tai­si teh­taal­ta suo­raan varas­tol­le, vaan kier­ret­täi­siin pie­ni lenkki.
    Mis­täs se tava­ran ja tar­vit­si­jain mää­rä kasvaisi?
    Jos rek­ka ajaa vähän hal­vem­mal­la, mis­tä se lisä­ta­va­ra sin­ne perä­kär­ryyn tulisi?

    Läh­de­tään­pä nyt ihan perus­teis­ta: lii­ken­ne on joh­det­tua kysyntää.

    Joi­ta­kin poik­keuk­sia lukuu­not­ta­mat­ta (huvia­je­lu tms.) mitään ei lii­ku­tel­la min­ne­kään vain lii­kut­te­lun ilos­ta, ei ihmi­siä eikä tavaroita.

    Tava­roi­ta ja ihmi­siä lii­ku­tel­laan sen vuok­si, että sil­lä tavoin saa­vu­te­taan mui­ta hyö­ty­jä. Puu­ta siir­re­tään teh­taal­le ja pape­ria teh­taal­ta, mut­ta tar­koi­tus ei ole siir­rel­lä puu­ta tai pape­ria, vaan mah­dol­lis­taa se, että ihmi­sil­lä on mah­dol­li­suus ostaa pape­ria. Sitä var­ten­han se teh­das­kin on rakennettu.

    Mitä tehok­kaam­min (edul­li­sem­min, nopeam­min, luo­tet­ta­vam­min) tava­roi­ta, ihmi­siä, tie­toa ja rahaa saa­daan siir­ret­tyä, sitä parem­pi talou­del­le. Itsea­sias­sa mitään talout­ta ei oli­si ole­mas­sa­kaan jol­lei oli­si liikennettä.

    Jos tava­ran lii­kut­ta­mi­nen tulee hal­vem­mak­si, sitä siir­re­tään enem­män. Jos Suo­mes­ta saa­daan vaik­ka­pa teräs­tä siir­ret­tyä edul­li­sem­min Kes­ki-Euroop­paan, sen kil­pai­lu­ky­ky para­nee noil­la mark­ki­noil­la, mikä tar­koit­taa sil­loin sitä, että kyseis­tä teräs­tä myy­dään enem­män. Täl­löin sitä tie­ten­kin myös lii­ku­te­taan enemmän.

    Vas­taa­vas­ti kul­je­tus­kus­tan­nus­ten las­ku nos­taa myös kul­je­tet­ta­via mat­ko­ja, kos­ka kau­em­pa­na­kin tuo­tet­tu­ja tuot­tei­ta on mah­dol­lis­ta myy­dä. Tämä tar­koit­taa käy­tän­nös­sä mark­ki­noi­den kas­vua ja siten talou­del­li­sen tuo­tan­non tehos­tu­mis­ta (skaa­lae­dut, eri­kois­tu­mi­nen, jne.)

    Kari

  134. Art­tu­ri:

    Koneet pihal­le ja jou­kot töi­hin! Kehi­tys (mitä se sit­ten lie­nee­kin) kul­kee toi­seen suuntaan.

    Niin tämä on ammat­ti­liit­to­jen tavoit­tei­den vas­tais­ta. He halua­vat mie­luum­min, että muut kuin ammat­ti­liit­to­jen jäse­net hei­te­tään työt­tö­miks ja ne har­vat jäl­jel­le jää­neet työn­te­ki­jät teke­vät sie­voi­sen tilin käyt­täes­sään tehok­kai­ta laitteita.
    Toi­vot­ta­vas­ti tämä kehi­tyk­sen suun­ta on jo kääntynyt.”

    Enpä ole näh­nyt ammat­ti­liit­to­jen tätä kan­nat­ta­van ja robot­te­ja oste­le­van. Sinä ilmei­ses­ti olet? Missä?
    Ehkä ne robo­tit mak­sa­vat lii­ton jäsenmaksunkin?

  135. Kari: Tava­roi­ta ja ihmi­siä lii­ku­tel­laan sen vuok­si, että sil­lä tavoin saa­vu­te­taan mui­ta hyö­ty­jä. Puu­ta siir­re­tään teh­taal­le ja pape­ria teh­taal­ta, mut­ta tar­koi­tus ei ole siir­rel­lä puu­ta tai pape­ria, vaan mah­dol­lis­taa se, että ihmi­sil­lä on mah­dol­li­suus ostaa pape­ria. Sitä var­ten­han se teh­das­kin on rakennettu. 

    Aivan. Mut­ta ei se teh­das tilaa enem­män puu­ta, jos sitä ei tuo­tan­nos­sa tar­vi­ta, joten kul­je­tuk­set eivät lisään­ny, vaik­ka ne oli­si­vat vähän halvempiakin.
    Pape­ri on sii­tä hyvä esi­merk­ki, että tus­kin­pa kukaan ostaa esim. ves­sa­pa­pe­ria (vul­gää­ri esi­merk­ki) muu­toin kun johon­kin käyt­töön ja ei se käyt­tö lisään­ny yhtään, vaik­ka pape­ri­teh­das sai­si kul­je­tuk­sen­sa halvemmalla.
    Teo­rias­sa kysyn­tä lisään­tyy, mut­ta talous­tie­tei­li­jät ihmet­te­le­vät, kuin oikeas­ti ei tapah­du mitään. Ja kukaan ei tie­dä, mihin se sääs­ty­nyt raha siel­tä pape­ri­teh­taan kas­sa­kaa­pis­ta sit­ten läh­tee ja mitä sil­le tapahtuu.
    Kuten olen aikai­sem­min­kin toden­nut (mut­ta en itse kek­si­nyt), talous­tie­de on kek­sit­ty, jot­ta saa­tai­siin astro­lo­gial­le lisää uskottavuutta.

  136. Rai­mo K
    “Ja muu­ten jo Hen­ry Ford aikoi­naan oival­si, että jos halu­aa myy­dä (esim.) auto­ja suu­ril­le jou­koil­le, niil­le on mak­set­ta­va sel­lais­ta palk­kaa, että on varaa ostaa.”

    ei pida paik­kaan­sa. Olen luke­nut For­din itsens´kirjoittaman ela­man­ker­ran ja sii­na teh­daan kyl­la tay­sin sel­vak­si, etta for­din idea oli mak­saa parem­paa palk­kaa jot­ta saa­daan par­haat tyon­te­ki­jat, jot­ta saa­daan tuo­tan­to tehos­tu­maan, jot­ta saa­daan hin­nat alas ja myy­tya auto­ja kai­kil­le ihmi­sil­le ja nain kaa­rit­tya mah­dol­li­sim­man pal­jon fyrk­kaa. Tuo­tan­non tehos­tu­mi­sen aiheut­ta­ma hin­to­jen tip­pu­mi­nen ja sii­ta seu­raa­va val­ta­va lisa­myyn­ti oli jutun point­ti, ei se etta mak­se­taan omil­le tyon­te­ki­joil­le etta sai­si­vat ostaa autoja. 

    johan se on aja­tuk­se­na tay­sin jar­je­ton, kos­ka eivat tyon­te­ki­jat suin­kaan kay­ta koko palk­kaan­sa autoi­hin, vaan 90% pal­kas­ta menee aina kaik­keen muu­hun. kuin­ka mon­ta pro­sent­tia tulois­ta­si sina kay­tat autoihin?

  137. Kii­na

    Pitä­nee poh­tia tuo­ta kii­naa tar­kem­min, mut­ta en minä sitä­kään nyt var­si­nai­ses­ti osai­si työn­te­ki­jän vapau­den mal­li­maa­na pitää.

    joten voit jät­tää täl­lai­sen pii­kit­te­lyn kirjoittamatta.

    Anteek­si, ei ollut tar­koi­tus pii­ki­tel­lä enkä koke­nut piikitteleväni.

    Jos nyt puhu­taan sen tar­jon­ta­käy­rän muo­dos­ta, niin kos­ka me ei yleen­sä havai­ta täl­lai­sia tar­jon­ta­käy­riä, niin se todis­tus­taak­ka on sul­la, joka väi­tät jotain ufoa.

    Ket­kä me? Köy­his­sä mais­sa teh­dään pal­jon pidem­pää työ­päi­vää kuin rik­kais­sa, en ole kuul­lut kenes­tä­kään joka haluai­si kovem­mil­le tuloil­le voi­dak­seen aloit­taa eläk­keen­sä myö­hem­min, enkä tun­ne juu­ri ketään, joka ei haluai­si muut­taa pal­kan­ko­ro­tus­taan yli­mää­räi­sek­si lomak­si (vii­mei­ses­sä otos saat­taa olla har­hai­nen). Se, että työn­te­ki­jä tar­jo­aa vaih­toeh­doik­si joko olla töis­sä tai olla ole­mat­ta, ja valit­sen ole­va­ni töis­sä, ei todel­la­kaan tar­koi­ta, ettei­kö oma työn tar­jon­ta­ni oli­si lokaa­lis­ti taak­se­päin kään­ty­nyt. Lai­te­taan nyt sit­ten nopeas­ti kar­keik­si nume­roik­si omaa tar­jon­ta­käy­rää­ni (brut­to­tu­lo­ja eur/kk, työn tar­jon­ta % nor­maa­lis­ta täy­des­tä työ­ajas­ta täs­tä elä­kei­kään, nykyi­nen sosi­aa­li­tur­va ja vero­tus, palk­ka­työ, ei yrittäjätulo):

    0–1000 eur/kk: 0%
    1000–2000 eur/kk 100%
    2000–3000 eur/kk 90%
    3000–4000 eur/kk 80%
    4000–6000 eur/kk 70%
    6000–10000 eur/kk 60%

    Ja kyl­lä var­maan puo­let teki­sin töi­tä oli palk­ka mikä tahan­sa, tyl­sää­hän muu­ten oli­si. (Tämä tie­tys­ti on vähin­tään­kin epä­tark­ka arvio, minun työn tar­jon­taa­ni kun vai­kut­taa pal­kan lisäk­si moni muu­kin asia)

    Joten, eipä minua tie­tääk­se­ni ennen ole tun­nis­ta­mat­to­mak­si len­tä­väk­si objek­tik­si kutsuttu.

    Teo­rial­le­si on vali­tet­ta­vaa, että kor­rel­laa­tio tai­taa olla nega­tii­vi­nen tai ole­ma­ton. (ks. tuo supereconomy-linkki)

    Minun hypo­tee­si­ni ei ole­ta, että ihmis­ten hyvin­voin­ti käyt­täy­tyi­si line­aa­ri­ses­ti tai edes mon­o­to­ni­ses­ti näi­den asioi­den funk­tio­na. OECD-mai­den kor­re­laa­tioi­den tut­ki­mi­nen hypo­tee­si­ni kan­nal­ta on yhtä mie­le­käs­tä kuin aja­tel­la, että kos­ka vesi joh­taa parem­min säh­köä 30 astees­sa kuin 10 astees­sa, se var­mas­ti joh­taa vie­lä parem­min 150 astees­sa. Itse uskoi­sin, että aina­kin osal­la ay-liik­keis­tä tämä kar­tel­li on suo­mes­sa yhteis­kun­nal­li­ses­ti hai­tal­li­nen, ja kar­tel­li­voi­maa pitäi­si pie­nen­tää. Ja yli­pää­tään uskoi­sin, että hyvin toteu­tet­tu sosi­aa­li­tur­va oli­si kai­kin tavoin parem­pi rat­kai­su kuin työn­te­ki­jöi­den kartellit.

    Sit­ten pitää var­maan odot­taa, että joku dik­taat­to­ri (sii­hen tai­taa men­nä aikaa että onnis­tuu demo­kraat­ti­ses­ti) lak­kaut­taa sekä sosi­aa­li­tur­van että kai­ken­lai­set minimipalkat.

  138. Rai­mo K:

    Aivan. Mut­ta ei se teh­das tilaa enem­män puu­ta, jos sitä ei tuo­tan­nos­sa tar­vi­ta, joten kul­je­tuk­set eivät lisään­ny, vaik­ka ne oli­si­vat vähän halvempiakin. 

    Olet­ko­han nyt ihan var­ma, että olet otta­nut lääk­keet oikeas­ta laa­ris­ta? Minä en aina­kaan lail­li­sil­la päih­teil­lä pys­ty tuo­ta aja­tus­ta­si hyväk­sy­mään. Rai­mo K:n lääk­keet lail­li­sek­si ja heti!

    Kyl­lä kul­je­tus­ten kysyn­tä­käy­rä on las­ke­va käy­tän­nöl­li­ses­ti ottaen aina.

    Tosia­sias­sa se myös vai­kut­taa ihan suo­raan ja lujaa tuo­tan­toon. Kun Venä­jä monin­ker­tais­ti siir­to­kus­tan­nuk­set (puu­tul­li), meil­lä lyö­tiin pape­ri­teh­tai­ta kiin­ni. Kun AKT moni­kym­men­ker­tais­ti lii­kut­te­lu­kus­tan­nuk­set nykyi­sel­lä lakol­la, niin teh­tai­ta lyö­dään kiinni.

    On myös erit­täin vah­vaa evi­dens­siä sii­tä, että kul­je­tus­ten mää­rä kas­vaa hin­to­jen alen­tues­sa. Jois­sain tapauk­sis­sa hin­ta­jous­to on jopa sel­keäs­ti yli yhden (!).

    Sivu­men­nen sanot­tu­na, nyt saa­te­taan näh­dä ensim­mäis­tä ker­taa se, että SAK kaa­taa lakon: se ei ole jäse­nis­tön etu­jen mukais­ta. AKT on täyn­nä idioot­te­ja ja työ­nan­ta­jil­la ei ole vaih­toeh­to­ja, joten neu­vot­te­lu­rat­kai­sua siel­tä suun­nal­ta on tur­ha odott­taa. SAK kaa­taa lakon, kos­ka ei ole sen etu­jen mukais­ta tap­paa teol­li­suut­ta Suomesta.

    Ja vie­lä enem­män sivu­men­nen sanot­tu­na, uuden sata­man perus­ta­mi­seen (jota kyse­lin), joka hank­ki­si yleis­si­to­vuu­den ulko­puo­li­set vaik­ka Viros­ta, ei saa rahaa, kos­ka “poliit­ti­nen ris­ki” on lii­an iso. Ei siis usko­ta Suo­men pitä­vän sopi­muk­si­aan. Surul­lis­ta, sekä Suo­men kan­nal­ta että suo­ma­lais­ten kan­nal­ta. Hyvin surullista.

    Kuten olen aikai­sem­min­kin toden­nut (mut­ta en itse kek­si­nyt), talous­tie­de on kek­sit­ty, jot­ta saa­tai­siin astro­lo­gial­le lisää uskottavuutta. 

    Aha. Näh­däk­se­ni kui­ten­kaan kukaan jär­jis­sään ole­va (pl. Jua­ni­to, jon­ka jär­jis­sään olos­ta voi­daan tie­tys­ti olla mon­taa miel­tä) ei ole kysyn­nän ja tar­jon­nan lain toi­mi­vuut­ta kiistänyt.

    Kari

  139. Myön­nän jaka­va­ni tcrow­nin käsi­tyk­sen pal­kan ja työn kan­nus­ti­mis­ta. Epäi­len, että täs­sä on useam­pia­kin para­met­re­ja, jot­ka vai­kut­tu­vat sii­hen, mik­si juu­ri köy­his­sä mais­sa pie­ni­palk­kai­set pai­na­vat duu­nia niin paljon. 

    Ensik­si­kin, köy­his­sä mais­sa on yleen­sä myös isom­mat tuloe­rot. Mei­kä­läi­sit­täin­kin vau­rai­ta — isot talot uima-altai­neen, kal­liit autot, bling-blin­giä jne. — ihmi­siä kui­ten­kin löy­tyy myös köy­hem­mis­tä mais­ta, eli hai­ta­ri on leveä. Ajan ja rahan tra­de-off riip­puu pait­si reaa­li­pal­kas­ta, myös suh­teel­li­ses­ta ase­mas­ta tulon­jaos­sa. Tämä tus­kin kui­ten­kaan selit­tää koko ilmiötä.

    Toi­sek­si, hyö­dyk­kei­den hin­ta­ra­ken­ne on eri mais­sa eri­lai­nen, so. se, miten kulu­tus muut­tuu mar­gi­naa­li­sel­la paran­nuk­sel­la tulois­sa, on erilainen. 

    Kol­man­nek­si, jota voi­si pitää jon­kin­lai­se­na nol­la­hy­po­tee­si­na on, että siel­lä ei ole sosi­aa­li­tur­vaa. Tääl­lä ei oikein voi tai aina­kaan ole mitään miel­tä, men­nä kol­mel­la­sa­dal­la kuu­kau­des­sa töihin. 

    Tcrow­nin pal­kan ja työ­ajan tra­deoff näyt­tää mel­ko­lail­la sel­lai­sel­ta, jon­ka sen kuvit­te­li­sin useim­mil­la ole­van, tie­tys­ti nimen­omai­set luvut voi­vat olla toiset. 

    Minä muu­ten olen työs­ken­nel­lyt lomil­la­ni eril­lis­tä kor­vaus­ta vas­taan, so. olen pitä­nyt kesä­lo­mal­la kesä­kurs­se­ja. Ihan rahan takia.

  140. tcrown:

    Köy­his­sä mais­sa teh­dään pal­jon pidem­pää työpäivää 

    Ok, nyt kes­kus­tel­laan Suo­men ammat­tiyh­dis­tyk­sis­tä. Se ei vai­ku­ta miten­kään köy­hien mai­den työntekoon/tekemättömyyteen.

    Sen lisäk­si jos tar­kas­tel­laan ihmis­kun­taa pit­käl­lä aika­vä­lil­lä, niin rik­kaus kor­rel­loi pit­kien työ­päi­vien kans­sa. (Siis met­säs­tä­jä-keräi­li­jät teki­vät vähem­män töi­tä kuin maan­vil­je­li­jät, maan­vil­je­li­jät vähem­män töi­tä kuin teh­das­työ­läi­set jne.)

    Itse uskoi­sin, että aina­kin osal­la ay-liik­keis­tä tämä kar­tel­li on suo­mes­sa yhteis­kun­nal­li­ses­ti hai­tal­li­nen, ja kar­tel­li­voi­maa pitäi­si pienentää.

    heh, no tätä­hän mä yri­tin niis­sä toi­sis­sa ket­juis­sa sanoa, että mul­le kyl­lä kel­paa se, että tode­taan AY-kar­tel­lin ole­van hai­tal­li­sen suu­ri ja että sitä voi­daan pie­nen­tää niin kau­an kun­nes ollaan täl­lä sinun ennus­ta­mal­la­si tar­jon­ta­käy­rän alu­eel­la ja pal­kat romah­ta­vat hen­gis­sä pysy­mi­sen tasolle.

    Tie­de­mies:

    Tcrow­nin pal­kan ja työ­ajan tra­deoff näyt­tää mel­ko­lail­la sel­lai­sel­ta, jon­ka sen kuvit­te­li­sin useim­mil­la ole­van, tie­tys­ti nimen­omai­set luvut voi­vat olla toiset.

    Luu­lis, että tätä on tut­kit­tu, että miten työ­tun­nit kor­rel­loi pal­kan kanssa.

    Tämä­hän ei tosin oo pel­käs­tään sen työn­te­ki­jän palk­ka/­va­paa-aika pre­fe­rens­seis­tä kiin­ni, vaan asiat pitää kui­ten­kin sopis työ­nan­ta­jan kans­sa ja usein tra­deoff on, että otat­ko kova­palk­kai­sen työ­pai­kan, jos­sa on pak­ko teh­dä 50h töi­tä vii­kos­sa vai otat­ko mata­lam­pi­palk­kai­sen työ­pai­kan, jos­sa ei tart­te olla niin pal­joa töis­sä. (Tai työ ei ole niin mehut vievää…)

    Mä aina­kin luu­len, että mä arvos­tan mar­gi­naa­lis­ta mate­ri­aa­lis­ta hyvin­voin­tia vie­lä vähem­män kuin tcrown, mut­ta teen enem­män töi­tä kuin mitä täl­lä tun­ti­pal­kal­la oikees­ti halui­sin teh­dä, kos­ka ole­tan, että tää on parem­pi vaih­toeh­to kuin mul­le mah­dol­li­set työ­pai­kat jos­sa vois olla vähem­män töissä.

  141. Kari: “Olet­ko­han nyt ihan var­ma, että olet otta­nut lääk­keet oikeas­ta laa­ris­ta? Minä en aina­kaan lail­li­sil­la päih­teil­lä pys­ty tuo­ta aja­tus­ta­si hyväk­sy­mään. Rai­mo K:n lääk­keet lail­li­sek­si ja heti!
    Kyl­lä kul­je­tus­ten kysyn­tä­käy­rä on las­ke­va käy­tän­nöl­li­ses­ti ottaen aina.
    Tosia­sias­sa se myös vai­kut­taa ihan suo­raan ja lujaa tuo­tan­toon. Kun Venä­jä monin­ker­tais­ti siir­to­kus­tan­nuk­set (puu­tul­li), meil­lä lyö­tiin pape­ri­teh­tai­ta kiin­ni. Kun AKT moni­kym­men­ker­tais­ti lii­kut­te­lu­kus­tan­nuk­set nykyi­sel­lä lakol­la, niin teh­tai­ta lyö­dään kiinni.”

    Kyl­lä lää­kee­ni ovat aivan lail­li­sia ja lää­kä­rin määräämiä.
    Mut­ta esi­merk­ki­si ontuu pahasti.
    Puu­tul­lit eivät ole kul­je­tus­kus­tan­nuk­sia eikä nii­tä ole vie­lä aina­kaan koko­naan sovel­let­tu­kaan. Syyt teh­tai­den sul­ke­mi­seen eivät joh­du niis­tä, vaan mark­ki­na­ti­lan­tees­ta ja tuo­te­ke­hi­tyk­sen laiminlyömisestä.
    Ja jos rek­ka ajaa puu­kuor­man pape­ri­teh­taal­le entis­tä hal­vem­mal­la, toki sii­tä jää rahaa teh­taal­le ja sii­tä var­maan syn­tyy lisää kysyn­tää­kin, mut­ta 100% var­maa on, että teh­das ei sen vuok­si tilaa lisää kul­je­tuk­sia. Se raha voi­daan esim. jakaa osin­ko­na ja mitä­hän kysyn­tää sii­tä syn­tyy? Ihan mitä tahan­sa — pait­si ei puukuljetuksia.
    Mitä AKT:n lak­koon tulee, lii­ton vaa­ti­muk­set ovat pro­mil­le­ja nyt syn­ty­vis­tä kus­tan­nuk­sis­ta — eli oli­si kan­nat­ta­nut käyt­tää hie­man rahaa lakon estä­mi­seen, var­sin­kin kun kes­kei­ses­tä vaa­ti­muk­ses­ta eli irti­sa­no­mis­ra­has­tos­ta oli sovit­tu ao. työ­nan­ta­ja­lii­ton kans­sa jo aikai­sem­min — mut­ta kun se ei käy EK:lle — jol­le ei myös­kään käy kes­ki­tet­ty rat­kai­su, mut­ta joka käyt­täy­tyy nii­kuin kes­ki­tet­ty oli­si teh­ty. EK saa, mitä tilaa. Peri­aa­te tulee kalliiksi.

  142. Art­tu­ri: “Siis met­säs­tä­jä-keräi­li­jät teki­vät vähem­män töi­tä kuin maan­vil­je­li­jät, maan­vil­je­li­jät vähem­män töi­tä kuin teh­das­työ­läi­set jne.

    Koe­ta­pa elät­tää itse­si met­säs­tä­jä-keräi­le­mäl­lä ja ker­ro sit­ten meil­le, kuin­ka vähän työ­tä se vaatii.

  143. Rai­mo K:

    toki sii­tä jää rahaa teh­taal­le ja sii­tä var­maan syn­tyy lisää kysyn­tää­kin, mut­ta 100% var­maa on, että teh­das ei sen vuok­si tilaa lisää kuljetuksia.

    !!! 100% varmaa!

    Koe­ta­pa elät­tää itse­si met­säs­tä­jä-keräi­le­mäl­lä ja ker­ro sit­ten meil­le, kuin­ka vähän työ­tä se vaatii.

    hihi­hi­hi… onneks ei tart­te, kun näi­tä työ­ai­ko­ja on tut­kit­tu. (Tulok­set esi­te­tään mm. täs­sä muu­ten­kin luke­mi­sen arvoi­ses­sa kir­jas­sa: http://www.amazon.com/Farewell-Alms-Economic-History-Princeton/dp/0691121354)

    Saat ehkä pien­tä vink­kiä sii­hen mis­sä päät­te­ly­si menee har­haan, kun kat­sot miten pal­jon maa­pal­lol­la oli ihmi­siä ennen pai­kal­laan pysy­vän maa­ta­lou­den keksimistä.

  144. Artturi:“Sen lisäk­si jos tar­kas­tel­laan ihmis­kun­taa pit­käl­lä aika­vä­lil­lä, niin rik­kaus kor­rel­loi pit­kien työ­päi­vien kans­sa. (Siis met­säs­tä­jä-keräi­li­jät teki­vät vähem­män töi­tä kuin maan­vil­je­li­jät, maan­vil­je­li­jät vähem­män töi­tä kuin teh­das­työ­läi­set jne.)”

    Ensin­nä­kään tuo jne tuol­la lopus­sa ei oikein toi­mi. Ensim­mäi­set teh­das­työ­läi­set (ja moni teh­das­työ­läi­nen nykyi­sis­sä kehi­tys­mais­sa) pais­ki­vat kyl­lä pal­jon enenm­män töi­tä kuin nykyi­set työn­te­ki­jät paiskivat. 

    Toi­sek­si, aina­kin met­säs­tä­jien koh­dal­la on tilan­ne se, että lisä­työ ei oikein tuo­ta mitään lisää. Jos alu­eel­la ei ole met­säs­tet­tä­vää, on siel­lä met­säs­sä tur­ha möy­riä. Jos taas on, niin sen ruu­an, jon­ka jak­saa syö­dä ja varas­toi­da alkeel­li­ses­ti saa sit­ten suh­teel­li­sen vähäl­lä työl­lä han­kit­tua. Täs­sä ei siis ole mitään työn­te­ki­jän omaa valin­taa sii­tä, pal­jon­ko tekee työ­tä. Keräi­lys­sä ehkä jon­kin ver­ran onkin, ja sii­nä käsit­tääk­se­ni teh­tiin­kin pal­jon työ­tä. Kor­jaa jos olen väärässä. 

    Maa­ta­lou­des­sa ne työ­tä teke­vät ihmi­set eivät miten­kään vält­tä­mät­tä elä­neet suu­rem­mas­sa varal­li­suu­des­sa kuin met­säs­tä­jä­ke­räi­li­jät. Heil­lä­hän oli esim. enem­män puu­tos­tau­te­ja. Toki he tuot­ti­vat enem­män varal­li­suut­ta, mut­ta heil­tä se sit­ten vero­tet­tiin kunin­kail­le yms. Hei­dän työ­mää­rien ver­tai­lu met­säs­tä­jiin ei siis toimi. 

    Muu­ten­kin maa­ta­lous on vähän huo­no mit­ta­ri. Sii­nä elan­to han­ki­taan sil­lä, että lyhyi­nä aikoi­na vuo­des­ta pais­ki­taan kovas­ti töi­tä ja muu­ten odo­te­taan satoa. Sitä työn mää­rää ei voi lisä­tä kah­des­ta­kaan syys­tä. Ensin­nä­kin työ­tä rajoit­taa se, pal­jon­ko on vil­jel­tä­vää maa­ta. Toi­sek­si jos työn­te­ko on jo tapis­sa sil­loin kyn­tö­jen ja elon­kor­juun aikaan, niin sen koko­nais­mää­rää ei voi lisä­tä, vaik­ka oli­si­kin lup­poai­kaa muulloin. 

    Minus­ta vas­ta tuo­hon jne. vai­hee­seen tul­taes­sa on työn­te­ki­jöil­lä ollut enem­män vapaut­ta oikeas­ti päät­tää työn­sä mää­räs­tä. Minus­ta tren­di on ollut pidem­piin lomiin, vii­den päi­vän viik­koon kuu­des­ta päi­väs­tä ja lyhyem­piin päi­vä­työ­ai­koi­hin, vaik­ka ehkä vii­mei­si­nä vuo­si­kym­me­ni­nä täs­sä ei ole­kaan mer­kit­tä­vää muu­tos­ta tapah­tu­nut. Ehkä vii­mei­nen muu­tos on liit­ty­nyt työ­uran pituu­teen, eli työn­te­koa on vähen­net­ty pitä­mäl­lä sapat­ti­vuo­sia, jää­mäl­lä var­hai­se­läk­keel­le, jne.

    Luu­lis, että tätä on tut­kit­tu, että miten työ­tun­nit kor­rel­loi pal­kan kanssa.”

    Minus­ta on mah­dol­lis­ta se, että jokai­sen yksit­täi­sen työn­te­ki­jän käy­rän muo­to on saman muo­toi­nen kuin tcrown esit­ti, mut­ta sil­ti tulee työ­tun­tien mon­o­to­ni­ses­ti kas­va­va käy­rä pal­kan suh­teen. Ihmi­set­hän eivät aina voi vapaas­ti vali­ta työ­mää­rään­sä. Ja toi­nen syy on tie­ten­kin se, mitä itse­kin kir­joi­tit, eli palk­ka ei ole ainoa asia, mikä vai­kut­taa ihmis­ten teke­män työn määrään. 

    Parem­pi oli­si siis ennem­min­kin kar­toit­taa sitä, mitä ihmi­set oikeas­ti sano­vat käy­rän­sä ole­van (toki täs­sä tulee ongel­mak­si se, että he eivät vält­tä­mät­tä pal­jas­ta pre­fe­rens­se­jään yhtä hyvin kuin teh­des­sään oikei­ta valintoja). 

    Joka tapauk­ses­sa minun on help­po kek­siä tapauk­sia, jois­sa kor­re­laa­tio toi­mii molem­piin suun­tiin. Työ­tön lisää työn­te­ko­aan, jos saa työ­pai­kan, jos­ta mak­se­taan kun­non palk­kaa, muu­ten elää sosi­aa­li­tur­val­la. Asun­to­lai­nai­nen lisää työn­te­koa (ottaa vaik­ka toi­sen vie­lä huo­nom­pi­palk­kai­sen työ­pai­kan), jos palk­ka jos­tain syys­tä las­kee pys­tyäk­seen mak­sa­maan lai­nan kulut.

  145. Puu­tul­lit eivät ole kul­je­tus­kus­tan­nuk­sia eikä nii­tä ole vie­lä aina­kaan koko­naan sovellettukaan. 

    Eivät ne ole­kaan sinäl­lään kul­je­tus­kus­tan­nuk­sia, mut­ta pui­den tilaa­jan kan­nal­ta meka­nis­mi on täs­mäl­leen sama. Ei sil­lä ole pape­ri­teh­taan kan­nal­ta mer­ki­tys­tä, mene­vät­kö ne rahat Venä­jän val­tiol­le vai kul­jet­ta­jien lik­soi­hin. Mak­set­ta­va ne kui­ten­kin on, jos sitä puu­ta­va­raa halu­aa. Ja jos tode­taan, ettei hom­ma enää sen jäl­keen kan­na­ta, niin sit­ten pis­te­tään putiik­ki kiin­ni. Täl­löin myös kul­je­te­tut ton­ni­mää­rät pienenevät.

    Samal­la taval­la nyt lai­te­taan teh­tai­ta kiin­ni, kos­ka kul­je­tus­kus­tan­nuk­set ovat lakon vuok­si (het­kel­li­ses­ti) täh­ti­tie­teel­li­set; kul­je­tus Haa­pa­ran­nan tai Pie­ta­rin kaut­ta kai oli­si­vat rea­lis­ti­sim­mat vaihtoehdot.

    Tätä minä tar­koi­tin sil­lä hintajoustolla.

    Syyt teh­tai­den sul­ke­mi­seen eivät joh­du niis­tä, vaan mark­ki­na­ti­lan­tees­ta ja tuo­te­ke­hi­tyk­sen laiminlyömisestä. 

    Eikö­hän pape­ri­teol­li­suu­den ahdin­koon Suo­mes­sa ole usei­ta­kin eri syi­tä, mut­ta kyl­lä nuo puu­tul­lit ja kul­je­tus­kus­tan­nuk­set­kin asi­aan vaikuttavat.

    Ja jos rek­ka ajaa puu­kuor­man pape­ri­teh­taal­le entis­tä hal­vem­mal­la, toki sii­tä jää rahaa teh­taal­le ja sii­tä var­maan syn­tyy lisää kysyn­tää­kin, mut­ta 100% var­maa on, että teh­das ei sen vuok­si tilaa lisää kul­je­tuk­sia. Se raha voi­daan esim. jakaa osin­ko­na ja mitä­hän kysyn­tää sii­tä syn­tyy? Ihan mitä tahan­sa – pait­si ei puukuljetuksia. 

    Jos kul­je­tus­kus­tan­nus­ten nousu vähen­tää teh­tai­den käyt­tö­as­tei­ta ja mah­dol­li­ses­ti jopa sul­kee nii­tä, niin mik­sei sit­ten kul­je­tus­kus­tan­nus­ten las­ke­mi­nen vas­taa­vas­ti lisää teh­tai­den käyt­tö­as­tei­ta ja nii­hin teh­ty­jä investointeja?

    Eikä nyt kan­nat­tai­si muu­ten­kaan jumit­tua pel­käs­tään noi­hin pape­ri­teh­tai­siin. Jos kul­je­tus­kus­tan­nuk­set las­ke­vat, niin sel­lai­nen kau­pan­käyn­ti, jota nyt ei toteu­te­ta kal­lii­den kul­je­tus­kus­tan­nus­ten vuok­si tulee­kin kan­nat­ta­vak­si. Tämä tar­koit­taa lisään­ty­nei­tä kuljetusmääriä.

    Kyse ei ole pel­käs­tään teo­rias­ta. Kul­je­tus­kus­tan­nuk­set ovat glo­baa­lis­ti las­ke­neet hui­mas­ti vii­mek­si kulu­nei­den sadan vuo­den aika­na, mis­tä seu­ran­nut kul­je­tet­tu­jen ton­ni­mää­rien (ja kul­jet­tu­jen mat­ko­jen) kasvaminen.

    Minus­ta syy sii­hen, ettei AKT:n vaa­ti­muk­siin suos­tu­ta on raho­jen lop­pu­mi­nen. Sata­mat ovat muu­ten­kin täl­lä het­kel­lä hei­koil­la, kos­ka kul­je­te­tut ton­ni­mää­rät ovat talou­den taan­tu­man vuok­si romah­ta­neet (mut­ta väkeä ei voi vas­taa­vas­ti vähen­tää). Se, että muu teol­li­suus (ja jopa pää­osa SAK:n jäse­nis­tös­tä) kär­sii lakos­ta, ei tie­ten­kään ole AKT:n tai sata­mao­pe­raat­to­rei­den asia.

    Teol­li­suu­den tap­pioi­hin näh­den ahtaa­jien pal­kat ovat toki mitä­tön sivuseik­ka, mut­ta sitä ne eivät (ilmei­ses­ti) ole sata­mao­pe­raat­to­reil­le. Sik­si meil­lä nyt on tämä lak­ko, ja sik­si sii­tä voi tul­la pitkä.

    Kari

  146. Kari: “Ei sil­lä ole pape­ri­teh­taan kan­nal­ta mer­ki­tys­tä, mene­vät­kö ne rahat Venä­jän val­tiol­le vai kul­jet­ta­jien liksoihin.”

    Kysy­mys ei alun­pe­rin ollut­kaan pape­ri­teh­tais­ta, vaan eräs hen­ki­lö esit­ti, että jos kul­je­tus­ten hin­ta las­kee, niin nii­den kysyn­tä nousee — kul­je­te­taan enem­män ja pitem­piä matkoja.
    Niin että jos ne rahat mene­vät Venä­jän val­tiol­le, pape­ri­teh­das ei aina­kaan tilaa niil­lä lisää kuljetuksia.
    No, minä siis väi­tän, että vaik­ka se raha alen­nuk­ses­ta jäi­si sin­ne teh­taan kas­saan­kin, ei se sil­lä lisää kul­je­tuk­sia tilai­si. Se oli nyt vaan esi­merk­ki, ehkä huono.

    Mitä AKT:n lak­koon tulee, kysy­mys näyt­täi­si ensi sijas­sa ole­van jo vuon­na 2008 sovi­tus­ta muu­tos­tur­va­ra­has­tos­ta, jon­ka alku­pää­oma 200.000 €(ei pal­jon) on jo mak­set­tu, mut­ta jon­ka kar­tut­ta­mi­nen ei käy EK:lle — ahtausa­lal­le se kävi­si ja sii­tä siis on jo sovit­tu. Pie­ni raha, iso peri­aa­te — EK saa, mitä tilaa.

  147. Samu­li Saa­rel­ma: Oon samaa miel­tä sun kans­sa tuos­ta ylei­ses­tä kri­tii­kis­tä­si tuo­ta minun työ­ai­ka­jut­tua koh­taan. Se oli tar­koi­tet­tu enem­män sel­lai­sek­si mie­len­kiin­toi­sek­si kuriositeetiksi.

    Parem­pi oli­si siis ennem­min­kin kar­toit­taa sitä, mitä ihmi­set oikeas­ti sano­vat käy­rän­sä olevan

    Minus­ta ei ole kovin mie­len­kiin­tois­ta saa­da tie­toa sii­tä miten ihmi­set käyt­täy­tyi­si­vät, jos heil­lä ei oli­si oikean elä­män aiheut­ta­mia rajoit­tei­ta. Minua kiin­nos­taa enem­män se, miten ihmi­set toi­mi­vat sil­loin, kun he koh­taa­vat todel­li­sia valin­to­ja. (Esim. jos mini­mi­palk­kaa las­ke­taan kas­vaa­ko työn tar­jon­ta sen kysyn­tää enem­män, eli onko meil­lä enem­män vai vähem­män työttömiä.)

    Täs­tä muu­ten saa aika hyvää tie­toa, kun tut­kii mitä on tapah­tu­nut men­nei­syy­des­sä, kun mini­mi­palk­kaa on muu­tet­tu. Mul­la ei oo nyt tähän link­kiä, mut­ta mun käsi­tyk­sen mukaan aina­kin jen­keis­sä mini­mi­pal­kan nos­ta­mis­ta on seu­ran­nut kor­keam­pi työt­tö­myys eteen­kin kaik­kein hei­kom­mas­sa ase­mas­sa ole­vien parissa.

  148. Rai­mo K:

    Kysy­mys ei alun­pe­rin ollut­kaan pape­ri­teh­tais­ta, vaan eräs hen­ki­lö esit­ti, että jos kul­je­tus­ten hin­ta las­kee, niin nii­den kysyn­tä nousee – kul­je­te­taan enem­män ja pitem­piä matkoja. 

    Kyl­lä, juu­ri täs­tä oli kysy­mys. Ja täs­mäl­leen näin myös tapah­tuu. Kul­je­tus­ten hin­to­jen las­ku (joh­tui se sit­ten tul­lien pie­ne­ne­mi­ses­tä, pie­nem­mis­tä lik­sois­ta tai toi­min­nan tehos­tu­mi­ses­ta) lisää kul­je­tus­ten mää­rää ja kul­je­tet­tu­ja matkoja.

    Mikä täs­sä nyt on niin vai­ke­aa hyväksyä?

    Kai sinä sen kui­ten­kin hyväk­syt, että jos vaik­ka alko­ho­lin hin­taa las­ke­taan (kuten joku­nen vuo­si sit­ten teh­tiin), sen kulu­tus kas­vaa? Sama tie­ten­kin pätee kaik­kiin mui­hin­kin tuot­tei­siin, myös kuljetuksiin.

    Kari

  149. Rai­mo ei tai­da sisäis­tää sitä, että kul­je­tus­ten hin­to­jen las­ku näkyy myös lop­pu­tuot­tei­den hin­to­jen las­ku­na. Alem­mat hin­nat näky­vät sii­nä että teol­li­suus saa enem­män vie­tyä tava­raa ulko­mail­le, jol­loin myös sata­mis­sa ja kumi­pyö­ril­lä liik­kuu enem­män roinaa.

    Suo­ma­lai­sen teol­li­suu­den ongel­ma on täl­lä­het­kel­lä rapau­tu­nut hin­ta­kil­pai­lu­ky­ky yhdis­tet­ty­nä kysyn­nän puut­tee­seen ja näis­tä seu­raa kapa­si­tee­tin mata­la käyt­tö­as­te. Alen­tu­neet kus­tan­nuk­set näkyi­si­vät täm­möi­ses­sä tilan­tees­sa var­mas­ti lop­pu­tuot­tei­den hinnoissa.

  150. Art­tu­ri:
    “Joo tas­taan vaan kaik­ki tulot, niin jo läh­tee talous kas­vuun! äh eiku…”

    Eiku, eiku? Kysy­mys ei ole tulo­jen tasaamisesta.
    Ei tar­vit­se tasa­ta tulo­ja. Ainoas­taan pois­taa mark­ki­noil­ta etu- ja mono­po­lioi­keuk­sien syn­nyt­tä­mä talous­vuo­kra. Kun raha kier­tää tuo­tan­to­kus­tan­nuk­siss­sa tuloe­ro­ja syn­tyy kyl­lä sil­lon­kin, mut­ta tie­ten­kin niin päin, että ansait­tua tuloa naut­ti­vat vaurastuvat.
    Pla­ton tai­si sanoa jotain sii­hen suun­taan, että ansai­tut tulot eroai­si­vat toi­sis­taan mak­si­mis­saan 1:4, joten kovin suu­ria ero­ja ei täl­löin kui­ten­kaan toden­nä­köi­ses­ti syntyisi.

  151. Ok, nyt kes­kus­tel­laan Suo­men ammattiyhdistyksistä.

    Minun ymmär­tääk­se­ni kes­kus­tel­tiin, onko niis­tä mitään hyö­tyä. Jos nii­den ole­mas­sao­lo estää yhteis­kun­nan hajoa­mi­sen banaa­ni­val­tiok­si, se on minun kir­jois­sa­ni hyöty.

    Oon samaa miel­tä sun kans­sa tuos­ta ylei­ses­tä kri­tii­kis­tä­si tuo­ta minun työ­ai­ka­jut­tua koh­taan. Se oli tar­koi­tet­tu enem­män sel­lai­sek­si mie­len­kiin­toi­sek­si kuriositeetiksi.

    Se, että työn tar­jon­ta on jos­sain vai­hees­sa nor­maa­lis­ti kas­va­va, on loo­gi­nen vält­tä­mät­tö­myys. Aina­kin, jos ole­te­taan, että hin­nal­la 0 tar­jon­ta on 0 ja jol­la­kin posi­tii­vi­sel­la hin­nal­la tar­jon­ta on posi­tii­vi­nen. Mah­dol­lis­ten vää­rin­päin ole­vien palo­jen aiheut­ta­ma ongel­ma on se, että enää ei voi­da olet­taa, että oli­si yksi­kä­sit­tei­nen tasa­pai­no (jos nyt yli­pää­tään on mitään miel­tä puhua tasa­pai­nos­ta ja komplek­sis­ta, kaoot­ti­ses­ta sys­tee­mis­tä samas­sa lausees­sa), mikä mak­si­moi­si hyvin­voin­nin, vaan tasa­pai­no­ja voi olla usei­ta. Jois­ta osa voi olla parem­pia kuin toiset.

    Minus­ta on mah­dol­lis­ta se, että jokai­sen yksit­täi­sen työn­te­ki­jän käy­rän muo­to on saman muo­toi­nen kuin tcrown esit­ti, mut­ta sil­ti tulee työ­tun­tien mon­o­to­ni­ses­ti kas­va­va käy­rä pal­kan suh­teen. Ihmi­set­hän eivät aina voi vapaas­ti vali­ta työmääräänsä.

    En kyl­lä ymmär­rä miten voi­si tul­la mon­o­to­ni­nen käy­rä? Voi olla, että käy­tän­nös­sä mer­kit­se­vil­lä arvoil­la tulee, yksit­täi­sen työ­nan­ta­jan näke­mä tar­jon­ta­käy­rä on var­mas­ti kai­kil­la mie­lek­käil­lä arvoil­la mon­o­to­ni­ses­ti kas­va­va, mut­ta koko yhteis­kun­nan aggre­goi­tu tar­jon­ta ei vain voi olla mon­o­to­ni­nen jos yksi­löi­den tar­jon­nat eivät ole.

    Pitää vie­lä huo­ma­ta, että suo­men työ­mark­ki­noil­la 100% työn­te­ko ja 80% työn­te­ko ovat käy­tän­nös­sä (poik­keuk­sia tie­tys­ti on) kak­si eri tuo­tet­ta työn­te­ki­jän kan­nal­ta, joten nii­den piir­tä­mi­nen samaan käy­rään on vähän haas­teel­lis­ta. 80% työn­te­koon, on se toteu­tet­tu miten tahan­sa, pitää sisäl­lään huo­mat­ta­van mää­rän eri­lai­sia epä­var­muus­te­ki­jöi­tä ja sosi­aa­li­sen eri­lai­suu­den tun­te­muk­sia, että sitä ei todel­la­kaan voi ver­ra­ta taval­li­seen täy­si­päi­väi­seen työhön.

  152. Kjr63:

    Pla­ton tai­si sanoa jotain sii­hen suun­taan, että ansai­tut tulot eroai­si­vat toi­sis­taan mak­si­mis­saan 1:4, joten kovin suu­ria ero­ja ei täl­löin kui­ten­kaan toden­nä­köi­ses­ti syntyisi.

    ! Entäs jos Nostra­da­mus sanoi, että tulot ero­aa mak­si­mis­saan 1:100000? Uskoi­sit­ko sitä, kos­ka se on toden­nä­köi­se­ti parem­pi ennus­ta­ja kuin Platon?

    tcrown:

    Minun ymmär­tääk­se­ni kes­kus­tel­tiin, onko niis­tä mitään hyö­tyä. Jos nii­den ole­mas­sao­lo estää yhteis­kun­nan hajoa­mi­sen banaa­ni­val­tiok­si, se on minun kir­jois­sa­ni hyöty.

    Oon täs­tä kyl­lä tasan samaa miel­tä. Mun mie­les­tä vaan sii­tä, että kehi­tys­mais­sa teh­dään(?) enem­män töi­tä kuin Suo­mes­sa ei voi pää­tel­lä sitä, että Suo­mes­sa teh­dään vähem­män töi­tä, kos­ka tääl­lä on ammat­ti­liit­to­ja. (Eikä sitä, että Suo­mi muut­tuis banaa­ni­val­tioks, jos ammat­ti­liit­to­jen kar­tel­li­val­ta murrettaisiin…)

    Sen sijaan sii­tä voi pää­tel­lä jotain kehi­tys­mai­den työ­mark­ki­nois­ta ja var­mas­ti nois­ta taak­se­päin kal­lis­tu­vis­ta kysyn­tä­käy­ris­tä. Tulok­set vaan ei oo yleis­tet­tä­vis­sä Suomeen.

    En kyl­lä ymmär­rä miten voi­si tul­la mon­o­to­ni­nen käyrä?

    En oo miet­ti­ny nyt tätä tar­peeks, kos­ka mä en puhu­nut tar­jon­ta­käy­räs­tä vaan toteu­tu­neis­ta kysyn­tä/­tar­jon­ta-pareis­ta, jot­ka mun mie­les­tä voi muo­dos­taa mon­o­to­ni­ses­ti kas­va­van käyrän.

    Näin lon­kal­ta tun­tuis, että jos jokai­sel­la pal­kal­la on enem­män nii­tä, jot­ka haluu lisä­tä työn­te­koa, kun palk­ka kas­vaa, niin aggre­gaat­ti­na tar­jon­ta­käy­rä voi­si olla mon­o­to­ni­nen, vaik­ka jokai­sel­la yksi­löl­lä sii­nä käy­räs­sä oli­si­kin vää­rin­päin ole­via pätkiä?

  153. Artturi:“Tästä muu­ten saa aika hyvää tie­toa, kun tut­kii mitä on tapah­tu­nut men­nei­syy­des­sä, kun mini­mi­palk­kaa on muu­tet­tu. Mul­la ei oo nyt tähän link­kiä, mut­ta mun käsi­tyk­sen mukaan aina­kin jen­keis­sä mini­mi­pal­kan nos­ta­mis­ta on seu­ran­nut kor­keam­pi työt­tö­myys eteen­kin kaik­kein hei­kom­mas­sa ase­mas­sa ole­vien parissa.”

    Voi olla, mut­ta tuo ei sano mitään ihmis­ten työ­ha­luis­ta. Mini­mi­palk­ka kos­kee lähes aina tun­ti­palk­kaa. Jos tuot­ta­vuus on alle sen mini­mi­pal­kan, niin aivan riip­pu­mat­ta omis­ta työ­ha­luis­ta seu­rauk­se­na on työt­tö­mäk­si joutuminen.

    Vaik­ka hyväk­syn­kin osin sen, että pel­käl­lä kyse­lyl­lä ei saa samaa tie­toa ihmis­ten todel­li­sis­ta pre­fe­rens­seis­tä kuin seu­raa­mal­la hei­dän todel­li­sia valin­to­ja, niin en nyt ihan hyväk­sy sitä­kään, ettei­vät ihmi­set osai­si ottaa elä­män aiheut­ta­mia rajoit­tei­ta huo­mioon kyse­lyis­sä. Kyse­hän oli sii­tä, että koi­tet­tai­siin sel­vit­tää, kuin­ka mon­ta tun­tia he teki­si­vät töi­tä, jos tun­ti­palk­ka oli­si x. Kyl­lä he var­maan vas­taus­ta aja­tel­les­saan ajat­te­li­si­vat asi­aa niin kuin todel­li­suu­des­sa valin­taa tekies­sään tekisivät. 

    Toki se tosie­lä­män rajoi­te pätee, että yleen­sä tun­ti­mää­rä ei ole vapaas­ti valitt­va­na, vaan hyvin usein valin­ta on nol­lan ja 8:n tun­nin välil­lä ja ei sit­ten mitään tuol­ta välil­tä eikä myös­kään sitä 8:a tun­tia enempääkään.

  154. Artturi:“Näin lon­kal­ta tun­tuis, että jos jokai­sel­la pal­kal­la on enem­män nii­tä, jot­ka haluu lisä­tä työn­te­koa, kun palk­ka kas­vaa, niin aggre­gaat­ti­na tar­jon­ta­käy­rä voi­si olla mon­o­to­ni­nen, vaik­ka jokai­sel­la yksi­löl­lä sii­nä käy­räs­sä oli­si­kin vää­rin­päin ole­via pätkiä?”

    Juu­ri tämä sama minul­la­kin oli mie­les­sä mah­dol­li­sel­le työ­tun­tien ja pal­kan kor­re­laa­tion seli­tyk­sel­le, vaik­ka tar­jon­ta­käy­rät kään­tyi­si­vät­kin jokai­sel­la taak­se­päin jos­sain vaiheessa. 

    Point­ti on kai se, että kään­nös­pis­te on ihmi­sil­lä eri koh­das­sa (ja mah­dol­li­ses­ti myös se, mitä 100%:n työ­mää­rä tar­koit­taa). Täl­löin ihmi­set aset­tu­vat sin­ne käy­räl­le mon­o­to­ni­ses­ti, vaik­ka jokai­sen hen­ki­lö­koh­tai­nen käy­rä onkin taak­se­päin kaareutuva. 

    Ja lisäk­si tulee siis mukaan se, ettei työn mää­rää voi aina vapaas­ti vali­ta. Jos valit­ta­va­na on 100%:n työ 5000 e/kk pal­kal­la ja 100%:n työ 2000 e/kk pal­kal­la, niin vali­taan se edel­li­nen, vaik­ka oikeas­ti 100% ja 2000 e/k:n kans­sa saman­ver­tai­nen oli­si 60% ja 5000 e/kk.

  155. Artturi:”Näin lon­kal­ta tun­tuis, että jos jokai­sel­la pal­kal­la on enem­män nii­tä, jot­ka haluu lisä­tä työn­te­koa, kun palk­ka kas­vaa, niin aggre­gaat­ti­na tar­jon­ta­käy­rä voi­si olla mon­o­to­ni­nen, vaik­ka jokai­sel­la yksi­löl­lä sii­nä käy­räs­sä oli­si­kin vää­rin­päin ole­via pätkiä?”

    Juu­ri tämä sama minul­la­kin oli mie­les­sä mah­dol­li­sel­le työ­tun­tien ja pal­kan kor­re­laa­tion seli­tyk­sel­le, vaik­ka tar­jon­ta­käy­rät kään­tyi­si­vät­kin jokai­sel­la taak­se­päin jos­sain vaiheessa. 

    Ongel­ma vain on, että nii­tä ihmi­siä on äärel­li­nen mää­rä, ja ne lop­pu­vat jos­sain vai­hees­sa. Eli tuo ei voi olla glo­baa­lis­ti mon­o­to­ni­nen käy­rä (kuten todet­tu, lokaa­lis­ti voi tie­tys­ti olla min­kä muo­toi­nen tahansa) 

    Jos nyt ole­te­taan, että esit­tä­mä­ni tar­jon­ta­käy­rä on muo­dol­taan edus­ta­va, mut­ta niin, että kun minun tai­te­koh­ta on 1000 euros­sa, niin popu­laa­tios­sa tait­teen koh­ta vaih­te­lee välil­lä 1000 ‑2000 euroa. Nyt työn tar­jon­ta voi hyvin­kin olla jol­lain tark­kuu­del­la mon­o­to­ni­ses­ti kas­va­va välil­lä 1000 ‑2000 (var­maa se ei ole), mut­ta yli kah­den tuhan­nen se tai­puu vää­rän suun­tai­sek­si väkisin.

    Ja eri­tyi­ses­ti, vain sosi­aa­li­tur­va saa aikai­sek­si sen, että tuo minun kään­ne­koh­ta­ni menee jos­sain tuhan­nen euron paik­keil­la. Ilman sosi­aa­li­tur­vaa en oikeas­ti kek­si mis­sä koh­taa näl­kä­ra­jan ylä­puo­lel­la oma tar­jon­ta­käy­rä­ni oli­si nor­maa­li. En voi väit­tää ole­va­ni vält­tä­mät­tä edus­ta­va otos täs­sä asias­sa, mut­ta kyl­lä minä vähän olen yllät­ty­nyt jos enem­mis­töl­lä ihmi­siä on mer­kit­tä­viä nor­maa­le­ja koh­tia omas­sa tar­jon­ta­käy­räs­sään län­si­mai­sen elin­ta­son koh­dil­la ilman sosi­aa­li­tur­van aiheut­ta­mia muutoksia.

    En osaa argu­men­toi­da näke­mys­tä­ni lop­puun asti, mut­ta mie­les­tä­ni on sel­vää, että se työ­mark­ki­noi­den mal­li, jol­la nyky­ään poli­tiik­kaa teh­dään ja asiois­ta kes­kus­tel­laan on puut­teel­li­nen, kos­ka se ei ymmär­rä, että aggre­gaat­ti tar­jon­ta­käy­rä voi olla kum­mal­li­sen muo­toi­nen. Tämä puu­te voi luon­teel­taan olla mer­ki­tyk­se­tön kuten new­to­nin meka­niik­ka on puut­teel­li­nen, mut­ta puut­teet ovat mer­ki­tyk­set­tö­miä kun las­ke­taan putoa­van ome­nan nopeut­ta, tai sit­ten puu­te voi olla mer­ki­tyk­sel­li­nen kuten new­to­nin meka­niik­ka on puut­teel­li­nen mal­lin­net­taes­sa hiuk­kas­ten lii­ket­tä lähel­lä valon nopeut­ta. Minä en tie­dä. Mut­ta en kyl­lä hyväk­syi­si enkä haluai­si kovin dra­maat­ti­sia hei­ken­nyk­siä sosi­aa­li­tur­vaan tai joi­den­kin alo­jen yleis­si­to­vuu­teen ennen kuin tämä asia on joten­kin uskot­ta­vas­ti osoi­tet­tu ongel­mat­to­mak­si. (Art­tu­ri, nii­tä tuki­mus­tu­lok­sia oli molem­piin suun­tiin. Ja ainoa, jon­ka löy­sin köy­hem­mis­tä mais­ta, oli intui­tio­ni ennus­ta­maan suun­taan, eli mini­mi­pal­kan koro­tus nos­ti sekä palk­kaa että työllisyyttä.)

  156. Kari:

    Rai­mo K:

    Kysy­mys ei alun­pe­rin ollut­kaan pape­ri­teh­tais­ta, vaan eräs hen­ki­lö esit­ti, että jos kul­je­tus­ten hin­ta las­kee, niin nii­den kysyn­tä nousee – kul­je­te­taan enem­män ja pitem­piä matkoja. 

    Kyl­lä, juu­ri täs­tä oli kysy­mys. Ja täs­mäl­leen näin myös tapah­tuu. Kul­je­tus­ten hin­to­jen las­ku (joh­tui se sit­ten tul­lien pie­ne­ne­mi­ses­tä, pie­nem­mis­tä lik­sois­ta tai toi­min­nan tehos­tu­mi­ses­ta) lisää kul­je­tus­ten mää­rää ja kul­je­tet­tu­ja matkoja.

    Mikä täs­sä nyt on niin vai­ke­aa hyväksyä?

    Kai sinä sen kui­ten­kin hyväk­syt, että jos vaik­ka alko­ho­lin hin­taa las­ke­taan (kuten joku­nen vuo­si sit­ten teh­tiin), sen kulu­tus kas­vaa? Sama tie­ten­kin pätee kaik­kiin mui­hin­kin tuot­tei­siin, myös kuljetuksiin.”

    On tavat­to­man vai­ke­aa hyväk­syä, että joku ostai­si enem­män pape­ria, jos sen hin­ta las­kee kul­je­tus­kus­tan­nus­ten mur­to-osan ver­ran. Kukaan täys­jär­ki­nen ei menet­te­le näin. Vai käy­tät­kö sinä enem­män pape­ria, jos esim. ves­sa­pa­pe­ri­rul­la on sen­tin halvempi?

    Mitä alko­ho­lin hin­taan tulee, se on hyvä esi­merk­ki: 2004 kun hin­taa las­ket­tiin, kulu­tuk­se­sa ei tapah­tu­nut mitään hyp­päys­tä. Nyt kun hin­taa on nos­tet­tu, kulu­tuk­ses­sa ei ole tapah­tu­nut mitään romah­dus­ta, vaan las­ku on alka­nut jo aikai­sem­min. Oike­aa tie­toa on vaan niin pirun vai­kea löy­tää kai­ken pro­pa­gan­dan seasta.

    Sel­vä se, että peri­aat­tees­sa ale lisää kysyn­tää, mut­ta ei se kyl­lä pro­sen­tin mur­to-osil­la toi­mi sel­lai­sis­sa hyö­dyk­keis­sä, jot­ka han­ki­taan jotain tar­koi­tus­ta var­ten. Vai ostat­ko auton, jos saat 100 euroa alennusta?

  157. Rai­mo K:

    Vai ostat­ko auton, jos saat 100 euroa alennusta?

    En, mut­ta joku muu ostaa, jol­le oli aikai­sem­min yhden­te­ke­vää ostaa­ko auton vai ei.

  158. tcrown:

    Ongel­ma vain on, että nii­tä ihmi­siä on äärel­li­nen mää­rä, ja ne lop­pu­vat jos­sain vaiheessa.

    Ei se ole ongel­ma. Ei sil­lä ole väliä miten mon­ta ihmis­tä on ole­mas­sa. Ainoa mil­lä on väliä on nii­den tar­jon­ta­käy­rien muoto.

    Sen lisäk­si minus­ta sil­lä nyt ei ole juu­ri mitään väliä onko se tar­jon­ta­käy­rä jon­kun pään sisäl­lä min­kä­muo­toi­nen tahan­sa, jos hänen näke­män­sä valin­nat mark­ki­noil­la joh­ta­vat kui­ten­kin tulok­seen, että toteu­tu­neet sopi­muk­set ovat sel­lai­sia, että isom­pi palkka=pidemmät työajat.

    Edel­leen­kin minun mie­les­tä nuo tulok­set köy­his­tä mais­ta eivät ole rele­vant­te­ja, kos­ka Suo­mi ei ole köy­hä maa.

    Sii­tä olen kans­sa­si samaa miel­tä, että koko sosi­aa­li­tur­vaa ei pidä lak­kaut­taa ker­ta­ry­säyk­sel­lä ja sit­ten ihme­tel­lä, että mitä­hän sitä tuli teh­tyä. Minul­le kel­paa ihan hyvin, että sitä ale­taan jär­jes­tel­mäl­li­ses­ti pienentämään.

    Suo­sik­ki­ta­pa­ni olis, että ensiks lope­te­taan kaik­ki muut tulon­siir­rot pait­si kan­sa­lais­palk­ka ja siir­ry­tään tasa­ve­roon. Sit­ten ale­taan hilaa­maan kan­sa­lais­palk­kaa alas­päin ja lope­te­taan se sen tason ylä­puo­lel­le mis­sä alkaa esiin­ty­mään ongelmia.

    Minä en muu­ten ymmär­rä miten tuo sinun tar­jon­ta­käy­rän muo­to selit­tyy mil­lään muo­toa sosi­aa­li­tur­val­la pait­si, että tar­jon­ta­si on 0%, kun palk­ka on alle 1000€. Muu­ten­kin tun­tuu kyl­lä aika omi­tui­sel­ta, että oot val­mis tekeen 100% työ­ai­kaa pal­kal­la 1100 ja 0% 1000 eurol­la. (Joo siis ymmär­rän, että noi on kar­kei­ta kate­go­rioi­ta, mut­ta en tajuu miten se raja on noin tiuk­ka 100%-0%.)

  159. Rai­mo K:
    Vai ostat­ko auton, jos saat 100 euroa alennusta?

    Art­tu­ri: “En, mut­ta joku muu ostaa, jol­le oli aikai­sem­min yhden­te­ke­vää ostaa­ko auton vai ei.”

    Eli se sata­sen alen­nus on myös yhdentekevä.
    Ja tur­haan täs­sä sai­var­rel­laan jos­ta­kin kul­je­tus­kus­tan­nus­ten alen­nuk­ses­ta, kun tämä lama — ja edel­li­nen­kin — osoit­ti sel­väs­ti, että kun vien­ti ei vedä, se ei vedä mil­lään hin­nal­la. Ajel­koon se rek­ka vaik­ka kuin­ka mon­ta kier­ros­ta siel­lä liikenneympyrässä.

  160. Rai­mo K:

    Eli se sata­sen alen­nus on myös yhdentekevä.

    Kos­ka sinä oot jo hauk­ku­nu minua köy­häks, niin sul­le tus­kin tulee yllä­tyk­se­nä, että minun kulu­tus­va­lin­toi­hin 100 € kyl­lä vaikuttaa.

    Sinä saa­tat olla niin rikas, että 100€ ei tun­nu missään.

  161. Ei se ole ongelma

    On se ongel­ma glo­baa­lin mon­o­to­ni­suu­den kannalta. 

    Minul­le kel­paa ihan hyvin, että sitä ale­taan jär­jes­tel­mäl­li­ses­ti pienentämään.

    Entäs jos kas­vat­ta­mal­la saa­tai­siin suu­rem­pi hyvin­voin­ti (vaik­ka bkt:lla mitat­tu­na)? Minä en osaa sanoa nyky-ymmär­ryk­sel­lä­ni, mikä on tuos­sa mie­les­sä opti­maa­li­nen sosi­aa­li­tur­van taso. Voi olla kor­keam­pi tai alem­pi kuin nykyinen.

    Muu­ten­kin tun­tuu kyl­lä aika omi­tui­sel­ta, että oot val­mis tekeen 100% työ­ai­kaa pal­kal­la 1100 ja 0% 1000 eurol­la. (Joo siis ymmär­rän, että noi on kar­kei­ta kate­go­rioi­ta, mut­ta en tajuu miten se raja on noin tiuk­ka 100%-0%.)

    En nyt tun­ne suo­ma­lai­sen jär­jes­tel­män tulo­louk­ku­ja kovin tar­kas­ti, mut­ta luu­li­sin, että kun pääs­tään sen rajan yli, että yli­pää­tään kan­nat­taa teh­dä töi­tä, lisäeu­ron mar­gi­naa­li­hyö­ty on kor­keim­mil­laan. Voi kyl­lä olla että olet oikeas­sa, että työn tar­jon­ta­ni ei vält­tä­mät­tä oli­si 100% mil­lään palk­ka­ta­sol­la. Muo­to on kyl­lä näh­däk­se­ni sil­ti tuol­lai­nen, nousee kyn­nyk­sen jäl­keen nopeas­ti mak­si­miar­voon­sa ja las­kee sii­tä huo­mat­ta­vas­ti hitaammin.

  162. Rai­mo K:
    Eli se sata­sen alen­nus on myös yhdentekevä.

    Art­tu­ri: “Kos­ka sinä oot jo hauk­ku­nu minua köy­häks, niin sul­le tus­kin tulee yllä­tyk­se­nä, että minun kulu­tus­va­lin­toi­hin 100 € kyl­lä vaikuttaa.
    Sinä saa­tat olla niin rikas, että 100€ ei tun­nu missään.”

    No, se köy­hyys ei vält­tä­mät­tä lii­ty rahaan.
    Mut­ta sii­tä vaan auto­kau­poil­le, kyl­lä täs­sä mark­ki­na­ti­lan­tees­sa sata­sen alen­nuk­sen saa helposti.

  163. Entäs jos Nostra­da­mus sanoi, että tulot ero­aa mak­si­mis­saan 1:100000? Uskoi­sit­ko sitä, kos­ka se on toden­nä­köi­se­ti parem­pi ennus­ta­ja kuin Platon?”

    Äläs nyt. Enti­sai­koi­na talou­tie­det­tä har­ras­ti­vat juu­ri filo­so­fit. Pla­to­nin ja Ari­to­te­leen lisäk­si aina­kin Descar­tes, Loc­ke ja David Hume. Luet­ko Nostra­da­muk­sen tähän sakkiin?

  164. Rai­mo K:

    On tavat­to­man vai­ke­aa hyväk­syä, että joku ostai­si enem­män pape­ria, jos sen hin­ta las­kee kul­je­tus­kus­tan­nus­ten mur­to-osan ver­ran. Kukaan täys­jär­ki­nen ei menet­te­le näin. Vai käy­tät­kö sinä enem­män pape­ria, jos esim. ves­sa­pa­pe­ri­rul­la on sen­tin halvempi? 

    Kyl­lä­pä vain toi­mi­vat. Minä kävin juu­ri kau­pas­sa ja halusin ostaa hal­paa juus­toa. Ostin 500 g:n pake­tin 400 g:n pake­tin sijaan sik­si, että sen kilo­hin­ta oli kak­si sent­tiä (0,02 euroa/kilo) hal­vem­pi. Käy­tän­nös­sä juus­ton­ku­lu­tuk­se­ni nousi siis 25 % sen vuok­si, että kilo­hin­ta oli noin 0,3 % pienempi!

    Tie­ten­kään kaik­ki eivät toi­mi noin, eikä sitä tie­dä, että tuon val­ta­van varas­to­ni vuok­si ostai­sin tule­vai­suu­des­sa jon­kin ver­ran vähem­män juus­toa (toi­saal­ta, voi­sin kyl­lä tin­kiä myös kii­na­lais­ten ken­gän­nau­ho­jen osta­mis­ta), mut­ta kyl­lä pie­net­kin hin­nan­muu­tok­set vaikuttavat.

    Mitä alko­ho­lin hin­taan tulee, se on hyvä esi­merk­ki: 2004 kun hin­taa las­ket­tiin, kulu­tuk­se­sa ei tapah­tu­nut mitään hyp­päys­tä. Nyt kun hin­taa on nos­tet­tu, kulu­tuk­ses­sa ei ole tapah­tu­nut mitään romah­dus­ta, vaan las­ku on alka­nut jo aikai­sem­min. Oike­aa tie­toa on vaan niin pirun vai­kea löy­tää kai­ken pro­pa­gan­dan seasta. 

    No kyl­lä näi­tä hin­ta­vai­ku­tuk­sia alko­ho­lin­ku­lu­tuk­sen suh­teen on tut­kit­tu. Esimerkiksi:
    Vih­mo, Jou­ni: Alko­ho­li­juo­mien hin­ta­jous­tot Suo­mes­sa vuo­si­na 1995–2004: Yyh­teis­kun­ta­po­li­tiik­ka 1/06
    (URL: http://yp.stakes.fi/NR/rdonlyres/848AA439-009E-47A0-8D32-78A3811A8D7A/0/061vihmo.pdf)

    Lai­naan:

    Jakeluteittäin tar­kas­tel­tu­na vähittäiskulutuk-
    sen hin­ta­jous­to oman hin­nan suh­teen oli itseis-
    arvol­taan 0,70. Annis­ke­lu­ku­lu­tuk­sen hintajous-
    to oli 0,58.

    Eli jos hin­ta nousee 10 %, niin kulu­tuk­sen voi arvioi­da las­ke­van 7 % (kau­pat) ja ravin­to­lois­sa 5,8 % (nuo siis pit­kän aika­vä­lin joustoja).

    Myös alko­ho­lin­ku­lu­tus on seu­ran­nut hin­taa (johon vai­kut­ta­vat siis vero­jen lisäk­si mm. tuon­ti­kiin­tiöt, tulo­ta­so, talou­del­li­nen kehi­tys, yms.). Kat­so esimerkiksi:

    Ter­vey­den ja hyvin­voin­nin lai­tos: Päih­de­ti­las­tol­li­nen vuo­si­kir­ja 2009 (URL: http://www.stakes.fi/FI/tilastot/aiheittain/Paihteet/Paihdetilastovuosikirja.htm)

    Kari

  165. tcrown:

    On se ongel­ma glo­baa­lin mon­o­to­ni­suu­den kannalta.

    Joo toki voi olla, mut­ta glo­baa­lil­la mon­o­to­ni­suu­del­la ei oo mitään mer­ki­tys­tä, kun mie­ti­tään pitäis­kö ammat­ti­lii­ton kar­tel­li mur­taa Suomessa.

    Entäs jos kas­vat­ta­mal­la saa­tai­siin suu­rem­pi hyvin­voin­ti (vaik­ka bkt:lla mitattuna)?

    No riip­puu mitä kävis yksi­löi­den vapau­del­le päät­tää omas­ta elä­mäs­tään, mut­ta noin läh­tö­koh­ta­ses­ti en rupeis vastustamaan.

    Saat­tai­sin olla oman uskon­to­ni takia sitä miel­tä, että jotain tiet­tyä mää­rää yksi­lön vapaut­ta ei kan­na­ta uhra­ta bkt:n vuok­si, mut­ta ei mul­la olis tähän muu­ta ku uskon­nol­li­sia perus­te­lui­ta, niin en rupeis tuput­ta­maan niitä.

    kun pääs­tään sen rajan yli, että yli­pää­tään kan­nat­taa teh­dä töi­tä, lisäeu­ron mar­gi­naa­li­hyö­ty on korkeimmillaan.

    Joo oot oikees­sa. Mun aivot kompastu.

    Rai­mo K:

    No, se köy­hyys ei vält­tä­mät­tä lii­ty rahaan.

    Niin noh jos puhu­taan sii­nä kon­teks­tis­sa, että vai­kut­taa­ko 100 € kulu­tus­va­lin­toi­hin, niin sil­lon se liittyy.

    Kjr63:

    Luet­ko Nostra­da­muk­sen tähän sakkiin?

    En tie­ten­kään. Luen sen kui­ten­kin sii­nä mie­les­sä samaan sak­kiin Pla­to­nin kans­sa, että oon var­ma, että kum­pi­kaan ei osan­nut ennus­taa täl­lais­ta yhteis­kun­taa kuin mis­sä me nyt ele­tään ja vaik­ka olis­kin osan­nut, niin en ottais mitään nii­den sano­mis­ta tote­na vaan siks, että ne on men­ny sanoon niin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.