Kes­ki-Pasi­lan keskus­tako­rt­telin ase­makaaval­liset suunnitteluperiaatteet

Kyse on alueesta, joka on Pasi­lan sil­lan pohjois­puolel­la. Jokin aika sit­ten käsit­te­limme ”pil­ven­pi­irtäjiä” sil­lan eteläpuolel­la. Esi­tyk­ses­tä ei oikein saa selvää pelkästään tek­stin perus­teel­la. Lau­takun­nas­sa on toiv­ot­tavasti esil­lä myös kuvia; niitä ei tosin voi paljon olla, kos­ka tässä laa­di­taan vas­ta puit­teista arkkite­htik­il­pailulle. ker­rosalaa aluelle pitäisi ahtaa 100 000 – 120 000 k‑m².

Pasi­lan sil­taa leven­netään. Vetu­ri­tie ohjataan radan var­teen maan­pin­nan tasoon, siis ymmärtääk­seni samaan tasoon raitei­den kanssa. Siitä kehitetään 4–6‑kaistainen baana eri­ta­soristeyksi­neen. En ymmär­rä, minne ne auton Nor­den­skjöldinkadun jäl­keen jatka­vat. Liiken­net­tä pitäisi olla yli 50 000 ajoneu­voa vuorokaudessa. Tjaah!

Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 11.3.2010”

Use­ampikin on pyytänyt tälle blogille puheen­vuoroani, jon­ka pidin val­tu­us­ton bud­jet­ti­raamin lähetekeskustelus­sa 3.2 Pyyn­nöt joh­tu­i­v­at ilmeis­es­ti siitä, että Hesari kom­men­toi puhet­ta pääkir­joituk­ses­saan. En ole voin­ut toteut­taa toivet­ta, kos­ka puhuin ilman pape­ria. Nyt se on kuitenkin löy­tynyt val­tu­us­ton keskustelupöytäkir­jas­ta, joka tuli kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lis­tan liit­teenä. Tässä siis se puhe niin tak­er­rellen kuin se on pidetty.

Arvoisa puheen­jo­hta­ja! Jat­ka lukemista “Puhe valtuustossa”

Ran­skan päämin­is­teri, Nico­las Sarkozy näyt­tää julis­ta­neen Ran­skan työ­paikko­jen pelas­tu­so­hjel­man, jol­la hän erit­täin pro­tek­tion­is­tisel­la ohjel­mal­la jakaa val­tion tukea tuonne ja tänne. Uuti­nen on minus­ta paljon merkit­tävämpi kuin mitä suo­ma­lainen lehdis­tö on sille antanut.

Ensim­mäi­nen ongel­ma on se, lisääkö pro­tek­tion­is­mi työ­paikko­ja Euroopas­sa. Val­lit­se­van talous­teo­ri­an mukaan – sen johon EU perus­tuu – se vähen­tää työ­paikko­ja. Minä en ole tästä teo­ri­as­ta var­ma. Voi olla, että pro­tek­tion­is­mi ei vähen­nä työ­paikko­ja, mut­ta kansan­tu­loa se alen­taa var­masti. Ensim­mäisel­lä kier­roksel­la ­– Ran­s­ka har­ras­taa pro­tek­tion­is­mia ja muut elävät kuin ennen – ran­skalainen pro­tek­tion­is­mi var­maankin lisää työ­paikko­ja Ran­skas­sa. Mut­ta seu­raaval­la kier­roksel­la muut maat vas­taa­vat. Ran­skan mielestä eivät ehkä voi vas­ta­ta, kos­ka EU-lian­säädän­tö kieltää pro­tek­tion­is­min, mut­ta tässä ran­skalaises­sa ajat­telus­sa on jotain vikaa… Jat­ka lukemista “Ran­skalainen pro­tek­tion­is­mi on uhka Suomelle”

Päämin­is­teri on ilmoit­tanut vai­h­ta­vansa ruokakaup­paa, kos­ka ei hyväksy sitä, että HOK-Elan­to on kil­pailu­tuk­sen jäl­keen vai­h­tanut mei­jer­iä. Maito ei tule enää Valion mei­jereistä vaan ruot­salai­somis­teisen Arla Ing­manin mei­jereistä Sipoos­ta, Hämeen­lin­nas­ta ja Suo­nen­joelta. Kos­ka tämä Ing­manin maito on peräisi suo­ma­lai­sista lehmistä, päämin­is­terin – ja mon­en muun keskus­tavaikut­ta­jan – äkämystymi­nen johtuu Valion (kesk) ohit­tamis­es­ta, ei suo­ma­laisen maat­alous­tuotan­non. Vai liit­tyykö suut­tumus lähiru­uan suosimiseen, kos­ka pääosa mai­d­os­ta tulee Etelä-Suomes­ta? Jat­ka lukemista “Osu­uskaup­pa vai­h­toi Valion maid­on sipoolaiseen”

Vas­taus HS-Raadin kysymykseen

1)  Kyl­lä

Mut­ta varovasti. Lakkoase on vält­tämätön pitämään val­tatas­apain­oa tas­apain­os­sa yhteiskun­nas­sa, mut­ta tas­apaino voi hor­jah­taa myös toiseen suun­taan. Hyvin pien­ten avain­ryh­mien kiristys­mah­dol­lisu­us  johtaa eri­ar­voiseen yhteiskun­taan sekin.

Ammat­tiy­hdis­tys­li­ike on itsesääte­lyl­lä vas­tu­ullis­es­ti kesyt­tänyt pien­ten avain­ryh­mien lakkoaseen anta­mal­la sen vain riit­tävän suurille ryh­mille. Jos Riihimäen junan­suorit­ta­jat perus­taisi­vat 20 hen­gen ammat­tili­iton ja pysäyt­täi­sivät koko pääradan liiken­teen, elleivät saa 100 000 euron kuukausi­palkkaa, lakko mur­ret­taisi­in yksimielis­es­ti ja heti; poruk­ka ei saisi sopimu­soikeuk­sia. Sama kos­kee sähkölaitosten pienen pieniä toim­i­henkilöryh­miä, jot­ka voisi­vat pysäyt­tää koko maan. Ter­vey­den­huolto­henkilökun­nan lakko-oikeut­ta on supis­tet­tu suo­je­lu­työvelvoit­teel­la. Jat­ka lukemista “Pitäisikö lakko-oikeut­ta rajoittaa”

Sähkö­markki­noille tulisi mie­lenki­in­toinen tilanne, jos Suomeen todel­la raken­net­taisi­in ker­ral­la kolme ydin­voimalaa, yhteen­sä liki 5000 MW. Peri­aat­teessa sähköpörssis­sä hin­nan pitäisi määräy­tyä kalleim­man käyn­nis­sä ole­van voimalan mar­gin­aa­likus­tan­nusten mukaan. Keskel­lä talvea se on jok­seenkin aina kivi­hi­ililauhde­voimala, jon­ka hin­ta siis määrää hin­nan kaikille. Kun sähkön kysyn­tä las­kee tarpeek­si, sen hin­ta las­kee parhaankin kivi­hi­ilivoimalan mar­gin­aal­i­hin­nan ala­puolelle, jol­loin sekin sul­je­taan. Jat­ka lukemista “Kolme ydin­voimalaa ja sähkön hinta”

Jyr­ki Lohen lukiokom­men­tista tuli mieleeni hänen ehdo­tuk­sen­sa koulun alka­misa­janko­hdan siirtämi­nen vuodel­la aikaisemmaksi.

Selvää evi­denssiä mielestäni on siitä, että tyt­tö­jen pitäisi aloit­ta aikaisem­min kuin poikien; vaikka­pa puoli vuot­ta nuoremp­ina. En tarkoi­ta tietenkään, että tyt­tö­jen pitäisi aloit­taa tam­miku­us­sa, kun pojat aloit­ta­vat eloku­us­sa. Nyt koulun aloit­tamisvu­osi pan­naan poik­ki vuo­den vai­h­teesta – osa siis aloit­taa kuu­sivuo­ti­aina. Jos poikien aloi­tusikä pan­taisi­in poik­ki edelleen tam­miku­us­ta mut­ta tyt­tö­jen heinäku­us­ta, tytöt oli­si­vat luokalla keskimäärin poikia puoli vuot­ta nuorem­pia. Jat­ka lukemista “Koulun alku aikaisemmaksi?”

Helsingis­sä käyti­in aikanaan tiukkaa kamp­pailua iso­jen lukioiden ja pien­ten lähilukioiden kesken. Joitakin pien­impiä lukioi­ta lakkautet­ti­in, mut­ta naa­purei­hin ver­rat­tuna varsin maltil­lis­es­ti, kos­ka halut­ti­in luki­o­lais­ten voivan opiskel­la oman kaupungi­nosan lukiossa.

Sit­tem­min asi­at ovat men­neet aivan eri taval­la kuin ajatelti­in. Oppi­laat kun saa­vat hakeu­tua mihin lukioon hyvän­sä, vaik­ka kun­nan rajan yli. Lähilukiopoli­ti­ik­ka epäon­nis­tui, kos­ka niihin pieni­in lukioi­hin ei tul­tu läheltä, vaan oppi­laat suun­ta­si­vat kuka min­nekin. Mon­en ”lähilukion” kohtalok­si jäi kerätä seiskan oppi­lai­ta koko kaupun­gin alueelta. Jat­ka lukemista “Iso vai pieni lukio?”