Suomessa ei ole new city –lainsäädäntöä, jonka turvin valtio perustaisi uuden kaupungin ja huolehtisi sen perusinvestoinneista ennen uuden kunnan perustamista. Uusi asukas maksaa kunnalle yli 10 000 euroa investointeina infrastruktuuriin ja palveluverkkoon. Siksi millään kunnalla ei ole varaa kasvaa liian nopeasti. Vantaan entinen kaupunginjohtaja Erkki Rantala kertoi minulle kerran, että hän oli antanut määräyksen rajoittaa Vantaan kasvun 1,4 prosenttiin (voi olla, että muistan väärin, prosentti saattoi olla 1,5) koska kunnalla ei ole varaa nopeampaa asukasluvun laskuun. Tämä selittää, miksi Helsingin seudun asutus hajaantuu pitkin kehyskuntien savipeltoja. Jatka lukemista “Miksi teemme toisin: kunnan kasvun rahoitus”
Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 25.3.2010
Vastineet ja muistutus Heikinlaakson pohjoisosan marketkaavasta
Alue on vanhan Porvoontien varrella Helsingin ja Vantaan rajalla. Kaupat Vantaan puolella, pysäköinti Helsingin puolella. Asukasjärjestöt ovat huolestuneet liikenteen haitoista.
Tilannekatsaus Jenka-hankkeesta
Valtakunnallisesti on valmisteltu järjestelmää, jossa liikennevaloja lähestyvä bussi kääntää valot itselleen vihreiksi. Tällaiset järjestelmät säästävät löpöä paljon verrattuna moneen muuhun energiansäästövaihtoehtoon.
Aloiteautomaatti Antti Vuorelan aloite Tasankotien muuttamisesta pihakaduksi
Ei onnistu, koska mm. pyörätie kadun varressa pitäisi poistaa ja kokoojakadulla pitäisi kieltää läpiajoliikenne. Valtuutetun aloiteoikeus on tärkeä oikeus, jota tulisi käyttää harkiten.
Aika helppo lista,.
Tiedämme mitä pitää tehdä, mutta miksi teemme toisin?
Minut on pyydetty Ouluun kaupunkitutkimusseminaariin puhumaan kaupunkiseutujen tulevaisuudesta. Päätin paloitella puheenvuoroni kirjoitussarjaksi tälle blogille.
Silmiinpistävää on, että tuollaisissa seminaareissa ollaan varsin yksimielisiä siitä, mitä pitäisi tehdä, mutta kuitenkin kehitys menee aivan eri suuntaan. Toki merkittäviä mielipide-eroja toivottavasta kehityksestä on, mutta asiantuntijoiden mielipiteet ovat hämmästyttävän lähellä toisiaan, kun niitä vertaa siihen, kuinka kaukana käytäntö on niistä kaikista. Jokseenkin kaikki puoltavat yhdyskuntarakenteen eheyttämistä, mutta se vain hajautuu.
Minä näen kehityksen vinoutumiseen viisi syytä
1) Kuntarakenne ja siitä johtuva osaoptimointi
2) Kunnan kasvun rahoitus
3) Maanomistus ja heikot kunnat
4) Huonot päättäjät ja yhdyskuntasuunnitteluperiaatteiden tuntemattomuus
5) Liian kaavamainen suhtautuminen liikenteeseen, vaikka markkinat johtaisivat parempaan tulokseen.
Kun kaupunkiseutu koostuu keskenään kilpailevista kunnista, ne pyrkivät kaikki suunnittelemaan omaa kuntaansa itsekkäästi omista lähtökohdistaan käsin. Tämä osaoptimointi johtaa karkeisiin virheisiin, kun ajatellaan kaupunkirakennetta kokonaisuutena. Suurimmat virheet on tehty pääkaupunkiseudulla, mutta kilpailukykyä ajatellen pääkaupunkiseudulla on ollut tähän varaa. Heikommin kilpailuedellytyksen varustettujen kaupunkien on pakko toimia viisaammin, ja monet niistä ovat sen pakon edessa oppineetkin.
Melkein kaikissa kaupungeissa tilanne on johtanut vastakkainasetteluun keskuskaupungin ja ympäristökuntien välillä. Kilpailu hyvistä veronmaksajista panee keskuskaupungin kaavoittamaan maata haaskaavaa omakotiasumista paikkoihin, joihin tulisi ehdottomasti kaavoittaa kerrostaloja. Kilpailu yhteisöverotuloista taas johtaa työpaikkojen ripotteluun pitkin savipeltoja paikkoihin, joihin joukkoliikennettä ei ole eikä tule. Räikeimmin keskuskaupungin ja ympäryskuntien vastakkainasettelu näkyy Turussa ja Vaasassa. Molemmat seudut ovat menestyneet huonommin kuin niiden yliopisto- ja rannikkokaupunkeina pitäisi. Vaasa alkaa jäädä jopa Seinäjoen jalkoihin.
Kaupunkiseudun vetovoimaisuuden parantaminen on herättänyt ajatuksen strategisista kuntaliitoksista, jotta osaoptimointi vihellettäisiin kerralla poikki. Itse selvittelen tällaista liitosta lahden seudulla. Oulussa on juuri valmistunut esitys suuresta kuntaliitoksesta.
Tähän mennään aikanaan kaikkialla, mutta sitä ennen ehditään tehdä suuria virheitä.
Fillarilla Nizzaan, pokkaripainos
Pyörämatkastani Helsingistä Nizzaan kertova kirja Fillarilla Nizzaan on taas saatavilla, nyt tosin pokkaripainoksena. Sitä saa kirjakaupoista ja Kustannusosakeyhtiö Teos Oy:n verkkokaupasta. Myös klikkaamalla yläpalkista kohtaa JULKAISUT pääsee ostamaan kirjaa ja muita kirjojani.
Mitä korjaisin ulkomaalaispolitiikassa
Kun edellisessä ketjussa niin moni tuntuu tietävän, mitä ajattelen nyt ulkomaalaispolitiikasta ja mitä olen ajatellut siitä aiemmin, kertaan tässä lyhyesti, mitä olen ollut siitä mieltä jo pitkään. Minusta
a) Suomen pitäisi kantaa suurempi vastuu erilaisten vainojen kohteeksi joutuneiden auttamisesta eli antaa turvapaikkaoikeus selvästi nykyistä useammalle turvapaikkakriteerit täyttävälle;
b) Humanitaarisen maahanmuuton väylää ei saisi käyttää väärin ” siten, ettei tarkoituksena ei edes ole saada turvapaikkaa vaan olla vain mahdollisimman kauan turvapaikan hakijana;
c) Suomen pitäisi suhtautua nykyistä selvästi myönteisemmin siihen, että maahan tulee korkeamman elintason perässä ihmisiä, jotka haluavat tänne töihin.
Näistä kriteereistä ei toteudu mikään. Jatka lukemista “Mitä korjaisin ulkomaalaispolitiikassa”
HS-raati ja maahanmuutto
HS-raadin kysymys kuului, onko oikein säädellä maahanmuuttoa taloustilanteen mukaan. Näin vastasin:
2) Ei
Humanitaarinen maahanmuutto ei ole talouskysymys.
Ongelmana on, että kun työperäinen maahanmuutto EU:n
ulkopuolelta on vahvasti rajoitettua, muuttopaine purkautuu
humanitaarisen väylän väärinkäyttönä. Olisi paljon parempi,
jos kaikilla maahan pyrkijöillä olisi EU-kansalaisen
oikeudet mutta vain ne. Maahan saa tulla töihin, jos pystyy
elättämään itsensä ja perheensä työllä, mutta
sosiaaliturvan piiriin pääsee vasta, kun on ollut riittävän
kauan ansiotyössä. Tällöin muutto köyhemmistä maista olisi
terveemmällä pohjalla kuin nyt. On hassua, että työhaluinen
ei saa tulla tänne töihin, mutta hän pääsee tänne kyllä
tulonsiirtojen varaan.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 18.3.2010
En ollut paikalla, mutta näin se kuulemma meni.
Keski-Pasilan lähtökohdat
Lautakunta palautti yksimielisesti asian niin, että kerrosalahaarukkaa nostettiin 100 000–140 000 :ksi kerrosneliöksi. Piti palauttaa, koska liikennesuunnittelijoiden mukaan liikenneverkkjo pitää mitoittaa uudestaan. Tuo 20 000 kerrosneliön lisäys tarkoittaa noin 700 työpaikkaa tai 500 asukasta siitä riippuen, kumpaan lisäys kohdistuu.
Keskustelussa kävi ilmi, että syy täälläkin kritisoituun vaatimattomaan kerrosalaan on liikenteessä. Tietty määrä työntekijöistä ja asukkaista käyttää autoa, eikä enempää liikennettä/parkkipaikkoja saa sullotuksi. Minä voin hyväksyä, että tietty määrä autoja tarvitaan, mutta en että tietty osuus on autoilijoita. Jos autoilijoita ei mahdu enempää, ei junan käyttäjiäkään saa tulla.
Kun kaava palautui, veti esittelijä liikennesuunnitelman listalta.
Muut esityksen mukaan yksimielisesti.
Viharikoksista suuremmat rangaistukset
Kiitettävän monipuoliseksi levinneen autotallikeskustelun yksi rönsy koski viharikoksista annettavia rangaistuksia. Pitääkö homon, somalin tai aborttilääkärin pahoinpitelystä antaa kovemmat rangaistukset kuin kenen tahansa muun pahoinpitelystä.
Viharikoksen tarkoituksena on pelotella kohteena olevaa väestöryhmää. Yhdysvaltain uskonnollinen oikeisto ei ole sentään niin tyhmää, että se kuvittelee voivansa murhata aborttilääkäreitä niin paljon, että nämä loppuisivat kesken, vaan pelotellakseen loput pois alalta. Tämä koko ryhmää vastaan kohdistuva uhkaus on oma rikoksensa ja siksi siitä pitää antaa kovemmat rangaistukset kuin satunnaisen vastaantulijan pahoinpitelystä tai murhasta.
Kai Räty on ymmärtänyt pyytää provikaa?
Puunjalostusteollisuus parkuu äänekkäästi jättitappioita, joita satamalakko suomalaiselle teollisuudella aiheuttaa. Valitus ei tunnu oikein uskottavalta, koska jokainen lakkopäivä näyttää nostavan sekä UPM:n, M‑Realin että Stora Enson pörssikursseja. Valitus on teeskentelyä. Pörssikurssit kertovat lahjomattoman totuuden. Satamalakko sataa näiden yhtiöiden laariin. Jatka lukemista “Kai Räty on ymmärtänyt pyytää provikaa?”
Minä ja Keski-Pasilan kaavoitus
On noussut esille ajatus kaavoittaa Keski-Pasilaan enemmän asuntoja. Minä olen ajatuksesta ainakin varovasti eri mieltä. Alue on ylivoimaisen hyvä seudullisia työpaikkoja ajatellen. En haaskaisi maata asumiselle, koska asuinalueena se ei ole mitenkään erinomainen. Minusta on hyvin tärkeätä osoittaa toimistoja joukkoliikenteen solmukohtiin, koska naapurimme kaavoittavat niitä ihan minne sattuu, eikä Helsinkikään ole ilmiöön syytön. Jokainen Pasilaan pantu toimistoneliö on pois hajarakentamisesta pitkin savipeltoja. Jatka lukemista “Minä ja Keski-Pasilan kaavoitus”